Osaaminen tuottaa tulosta. Toimintakertomus 2007

Transkriptio

1 Osaaminen tuottaa tulosta Toimintakertomus 27 1

2 Sisällys Vaikuttavuutta asiakasohjelmilla ja kumppanuuksilla 4 Ydinosaaminen vie eteenpäin 6 Toimialakatsaukset Hyvinvointi 1 Kauppa 12 Kiinteistö ja rakennus 14 Teknologiateollisuus 16 Valmentava koulutus 18 Amicom Oy 2 aikuiskoulutus on yhteiskunnallinen työkalu 22 Ami-säätiön hallinto 24 Briefly in English 26 Ammatillisen aikuiskoulutuksen taitotalo Ami-säätiö tarjoaa parhaat kokonaisratkaisut pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja työyhteisöjen osaamisen vahvistamiseen. Toiminnan suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset ja alueelliset strategiat. Ami-säätiön perustivat 1973 Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Ami-säätiön palvelukokonaisuus Kansikuva Opetusministeriö myönsi Are Oy:lle vuoden 27 oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon. Tuloksellisesta yhteistyöstä iloitsevat Keudan oppisopimuskeskuksen oppisopimusjohtaja Tapani Ranki ja koulutustarkastaja Erkki Packalen, Aren henkilöstön kehittämispäällikkö Corinna Fagerström sekä Amiedun kiinteistö- ja rakennustoimialan toimialajohtaja Matti Vesalainen. Ami-säätiö tarjoaa laaja-alaisia kokonaisratkaisuja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseen, työyhteisöjen kehittämiseen ja yksilöllisen osaamisen lisäämiseen. Toiminnan suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset ja alueelliset strategiat. Amiedu on Suomen johtava ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Amiedun omistaa Ami-säätiö, jonka taustayhteisöjä ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Amicom ajankohtaisseminaarit ja -koulutukset ovat laadukkaita ammatillisen osaamisen ja ajankohtaisen tiedon välittäjiä. Taitotalon kongressikeskuksen ravintola- ja kongressipalvelut varmistavat kongressin, seminaarin ja kokouksen onnistumisen. 2 3

3 Vaikuttavuutta asiakasohjelmilla ja kumppanuuksilla Sekä yritysten että julkishallinnon kysyntä ammatillisia aikuiskoulutus- ja kehittämispalveluja kohtaan jatkui vuonna 27 vahvana. Työyhteisöjen hrd-palveluiden ulkoistaminen kiihtyi ja osa palveluista tuotetaan jatkossa pitkäaikaisten kumppanuussopimusten pohjalta. Amiedun kilpailuympäristöön ja toisaalta verkottumisratkaisuihin vaikuttivat muun muassa konsulttipohjalta toimivien koulutuspalvelujen tuottajien määrän kasvu, henkilöstöpalvelualan yritysten yhä suurempi osuus työnvälitystoiminnasta sekä kansainvälinen kehittämisyhteistyö ja orastava kansainvälinen kilpailu. Julkisen toimintaympäristön keskeiset muutokset vuonna 27 liittyivät mm. kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, opetusministeriön käynnistämään ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen sekä tammikuussa 28 työnsä aloittaneeseen työ- ja elinkeinoministeriöön. Helsingin seudun työmarkkinoille tulevan ikäluokan koko on ollut vuodesta 25 alkaen pienempi kuin sieltä poistuvan ikäluokan. Nuorison koulutus tyydyttää arviolta jatkossa vain noin 8 9 % uuden työvoiman tarpeesta. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja pysyvyys onkin nykysuomessa laaja-alaisempi ja mutkikkaampi haaste kuin perinteinen ammatillisen koulutuksen järjestäminen. Kuluneen vuoden aikana Amiedussa jatkettiin kaupan, yritysturvallisuuden, hyvinvointialan ja ICT-osaamiskeskusten ja näiden asiakasohjelmien päämäärätietoista kehittämistä sekä käynnistettiin kiinteistö- ja rakennusalan sekä teknologiateollisuuden asiakasohjelmatyö. Ohjelmissa tehdään kehitystyötä yksilöasiakkaiden työmarkkina-arvon parantamiseksi, työyhteisöjen liiketoiminnan edistämiseksi sekä yhteiskunnan toimivuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Eri sidosryhmät ovat ottaneet valitun linjan innostuneesti vastaan. Sen seurauksena Amiedun opiskelijatyöpäiviä oli vuonna 27 yli 63 ja liikevaihto yli 25 miljoonaa euroa. Toiminnan keskeisiä tunnuslukuja ja niiden taustoja eritellään tarkemmin keskiaukeaman liitteessä. Onnistuneen asiakasohjelman taustalla on ylivoimainen toimialatuntemus. Sen saavuttaminen on edellyttänyt Amiedulta toimialakäsitteen selkeää rajausta sekä vahvoja yhteyksiä alan keskeisiin kaupallisiin toimijoihin, julkisiin palveluntuottajiin, järjestörakenteeseen ja alaa sääteleviin viranomaisiin. Laaja-alainen verkottuminen onkin yksi Amiedun keskeisistä toimintaperiaatteista. Uudet ammatit ja ammattitaitovaatimukset sekä työyhteisöjen tarve erilaistua kilpailussa haastavat perinteiset koulutuspalveluiden markkinat. Työyhteisöjen vaatimukset kohdistuvat nyt etenkin osaamisen siirtovaikutuksen varmistamiseen. Tuotettavien palveluiden tulee siirtää perustutkimus- ja tuotekehitystieto työyhteisöjen tuotannollisiin ja asiakaspalveluprosesseihin. Näin kehittämisinvestoinnit lisäävät osaltaan työyhteisöjen asiakastyytyväisyyttä sekä liike- ja palvelutoiminnan laatua ja tehokkuutta. Amiedun tuotteistamiskoulutus tuotti vuonna 27 kymmenen uutta työyhteisöjen palvelutuotetta. Ne tarjoavat mahdollisuuden muun muassa ulkoistaa rekrytointi tai perehdyttäminen, kartoittaa työyhteisön osaamisen johtaminen kokonaisvaltaisesti sekä antaa Amiedulle vastuu osaamisrekisterien hallinnointipalvelusta. Amiedun tuotteistamiskoulutus II käynnistyy syksyllä 28 ja sen tulokset täydentävät osaltaan nyt syntynyttä palvelutuotekokonaisuutta. Amiedun henkilökunnan osaamista on kehitetty jatkuvasti. Suurin osa kehittämistavoitteista saavutetaan ohjattuna työssäoppimisena Amiedun erilaisissa asiakas- ja kehittämisprojekteissa. Kaikki kehittämistyön tulokset dokumentoidaan, jotta investoinneilla olisi tuotto-odotuksia myös pitkällä aikajänteellä. Ami-säätiön hallitus hyväksyi syyskuussa 27 Amiedulle kasvustrategian, joka määrittelee sen orgaaniset ja strategiset kasvutavoitteet sekä kuvaa keinot niiden saavuttamiseksi. Asiakasohjelmat ja osaamiskeskusten perustaminen painopistealoille ovat keskeinen osa kasvustrategian toteuttamista. Amiedulle tarjoutunee mahdollisuuksia strategiseen kasvuun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamishankkeen yhteydessä. Tämä edellyttää Helsingin seudun kunnallisilta päätöksentekijöiltä näkemyksellisyyttä arvioida uudelleen kuntien perustehtäviin kuulumattomien palveluiden järjestämis- ja tuotantotapoja. Säätiön omavaraisuusaste ja vakavaraisuus tarjoavat hyvät lähtökohdat erilaisiin toimialajärjestelyihin. Vuonna 27 saavutetut tulokset ovat monialaisen tiiviin yhteistyön tuloksia. Kiitän Amiedun kumppanuusasiakkaita strategisesta yhteistyöstä liiketoiminnan, ammatillisen osaamisen ja työyhteisöjen kehittämisessä. Aikuisoppijoita kiitän henkilökohtaisille oppimisprosesseille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Amiedun henkilökuntaa kiitän asiakaspalvelu- ja kehittämistavoitteiden yhtäaikaisesta saavuttamisesta. Lisäksi kiitän opetus-, työ- sekä kauppa- ja teollisuusministeriötä ammatillisen aikuiskoulutuksen toimintaympäristön vahvoista uudistamispyrkimyksistä. Ami-säätiön tuotot Milj Opiskelijatyöpäivien määrä Suoritetut tutkinnot Asiakassuhteitten syventämisen, kilpailuedun saavuttamisen ja markkinoilla profiloitumisen kannalta Amiedulle on keskeistä tarjota asiakkaan kriittisiin osaamisiin keskittyviä, vaikuttavia ja konseptoituja kokonaisratkaisuja, ei niinkään yksittäisiä palvelutuotteita. Valmentava koulutus -toimialan strategian määritys tukee ja täydentää Amiedun ammatillisesti suuntautuneita asiakasohjelmia. Timo Karkola johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu 4 2 Kokotutkinnot Osatutkinnot 4 5

4 Ydinosaaminen vie eteenpäin Suoritetut tutkinnot toimialoittain Hyvinvointiala Kaupanala Rakennus- ja kiinteistöala Teknologiateollisuusala Yhteensä Amiedun päivittäiset opiskelijamäärät keskimäärin 3 Opteam rekrytoi kassatyöhön soveltuvia vuokratyöntekijöitä HOK-Elannolle. Uudet työntekijät saavat Amiedun, Opteamin ja HOK-Elannon yhdessä suunnitteleman retail-passi -koulutuksen tulevaan tehtäväänsä. Amiedun käyttäjäsovellusten kouluttaja Sami Malmi vetää koulutusta luokkahuoneessa, joka on rakennettu Amieduun koulutusta varten Muut 4 % Henkilöstökoulutus 2 % Amiedun opiskelijat koulutusmuodoittain 27 Muut 4 % Henkilöstökoulutus 2 % peruskoulutus Muut 2 % Työvoima- Muut 4 % Henkilöstökoulutus 2 % peruskoulutus Työvoima- 14 % Muut Muut 4 % 4 % Henkilöstökoulutus 2 % 2 % peruskoulutus 14 % koulutus 38 % poliittinen perus- peruskoulutus 14 % Työvoimapoliittinen 14 % Työvoimapoliittinen peruskoulutus 14 % Työvoima- koulutus 38 % koulutus 14 % Työvoimapoliittinen koulutus poliittinen poliittinen koulutus 38 % 38 % Oppi- koulutus 38 % koulutus 38 % sopimus- koulutus Oppisopimus- Oppi- Oppisopimuskoulutus 22 % 22 % Oppisopimuskoulutus 22 % koulutus 22 % Oppisopimussopimuskoulutus 22 % koulutus 22 % lisäkoulutus 2 % 2 % lisäkoulutus 2 % lisäkoulutus 2 % lisäkoulutus Henkilöstökoulutus 2 % 7 % lisäkoulutus 2 % Oppisopimuskoulutus 23 % Myynti koulutusmuodoittain 27 Henkilöstökoulutus 7 % Henkilöstökoulutus 7 % Oppisopimuskoulutus Oppisopimus- 23 % Henkilöstökoulutus 7 % Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus 7 % 7 % Työvoimakoulutus 37 % Oppisopimuskoulutus 23 Oppisopimuskoulutus 23 koulutus % 23 % Työvoima- Työvoima- Oppisopimuskoulutus 23 % Työvoimakoulutus 37 % koulutus Työvoimakoulutus % 37 % 37 % Työvoimakoulutus 37 % koulutus 37 lisäkoulutus 2 % lisäkoulutus 2 % lisäkoulutus 2 % lisäkoulutus lisäkoulutus 2 % 2 % peruskoulutus 13 % peruskoulutus 13 % peruskoulutus 13 % mmatillinen isäkoulutus 2 % Oman organisaation osaaminen on Amiedulle tärkeä asia. Amiedun oma ydinosaaminen takaa Amiedun palvelujen vaikuttavuuden. Liiketoimintaja työelämäosaaminen takaa sen, että Amiedussa ymmärretään asiakkaan tilanne ja toimintamallit sen omalla toimialalla. Palveluratkaisujen osaaminen puolestaan mahdollistaa asiakastarpeeseen räätälöidyt palvelukokonaisuudet. Koulutus- ja kehittämisprojektien kustannustehokas, laadukas toteutus perustuu projektiosaamiseen. Parhaat oppimistulokset saadaan aikaan vahvalla ammatti- ja aikuispedagogisella osaamisella. Nämä neljä ydinosaamisen aluetta muodostavat kokonaisuuden, johon perustuu Amiedun asema maan johtavana aikuiskouluttajana. Amiedun oma järjestelmä osaamisen kehittämiseksi perustuu näihin ydinosaamisen alueisiin. Niistä on johdettu jokaiselle Amiedun asiantuntijalle oma tehtäväprofiilinsa, jossa on määritelty kyseisessä tehtävässä vaadittava osaaminen. Tehtäväprofiilit ovat pohjana kehityskeskusteluissa, joissa tarkastellaan henkilön nykyistä osaamista suhteessa profiilissa määriteltyihin tavoitteisiin. Tarvittaessa laaditaan suunnitelma, miten henkilön osaamista kehitetään tavoitteen mukaiseen suuntaan. Keskeisenä osaamisen kehittämisen välineenä toimii henkilöstön OsaavaAmi-koulutus. Vuonna 27 OsaavaAmi-tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 3 eri aiheesta ja niihin osallistui yhteensä noin 8 henkilöä. Kaikkiaan henkilöstön kehittämisen osuus Ami-säätiön liikevaihdosta oli kolme prosenttia vuonna peruskoulutus peruskoulutus 13 % 13 % 7 peruskoulutus 13 % Lassila & Tikanoja panostaa myös osaamisen johtamiseen. Amiedun johtamiskoulutuksen kouluttaja Timo Kinnunen ja Lassila & Tikanojan kehityspäällikkö Anne Salonen tekevät tiivistä yhteistyötä koulutukseen liittyen. 1 5 Ami-säätiön henkilöstökulut Milj

5 Organisaation kehä on positiivinen, kun sen kaikki osat ovat hallinnassa ja organisaatiossa on oikeaa osaamista oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Yritys- ja yhteisöasiakkaille tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen 27 tuloksia (asteikko 1 5) Amiedun kouluttajien ammattitaito 4,8 4,9 Palvelujen toteutus kokonaisuutena 4,5 Suosittelisin Amiedua Henkilöstön työtyytyväisyystutkimuksen 27 tuloksia (asteikko 1 5) ,3 4,8 Osaaminen tuottaa tulosta Hyvinvointi Eläintenhoito Hoito, hoiva ja kasvatus Kotityöpalvelut Puhdistuspalvelut Ravitsemuspalvelut Hygieniaosaaminen ja välinehuolto ICT Käyttäjäsovellukset Tietotekniikka Viestintätekniikka Kauppa Asiakaspalvelu ja markkinointi Johtaminen ja työyhteisövalmennus Myynti, kauppa ja logistiikka Taloushallinto Toimistopalvelut Kiinteistö ja rakennus Isännöinti ja kiinteistöjohtaminen Kiinteistönhoito LVI Maarakennus Pintakäsittely Rakennusalan projektijohto Talonrakennus Teknologiateollisuus Oma työ Esimiestyö/ johtaminen Sähkö ja automaatio Tuotantotekniikka ja hitsaus Toiminnan laatua arvioitiin ja kehitettiin vuoden 27 aikana mm. toteuttamalla sisäinen viestintätutkimus, sisäinen ja ulkoinen auditointi (laatujärjestelmä ISO 91:2) sekä EFQM-mallin mukainen itsearviointi. Yritysturvallisuus Henkilö- ja pelastusturvallisuus Järjestyksenvalvonta Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus Tietoturvallisuus Turvallisuusjohtaminen Turvatarkastustoiminta Vartiointi Tuotteistamista asiakkaita kuunnellen Osaamisen kehittäminen ei ole itseisarvo. Organisaation osaaminen on kyettävä muuttamaan tuotteiksi ja palveluiksi, jotka tuottavat asiakkaille konkreettista lisäarvoa. Tämä edellyttää asiakkaan kuuntelemista, asiakastarpeen jatkuvaa kartoittamista ja vahvaa verkostoitumista. Amiedussa uskotaan, että parhaita tuloksia saadaan pitkäjänteisessä ja luottamuksellisessa kumppanuussuhteessa. Osana OsaavaAmi -henkilöstön kehittämisohjelmaa käynnistettiin vuonna 27 sarja kehitysprojekteja, joiden ensisijainen tavoite oli kehittää tunnistettuun asiakastarpeeseen uusia palvelutuotteita ja samalla kehittää henkilöstön osaamista palveluratkaisuissa ja tuotteistamisessa. Tuotekehityksen lähtökohtana oli Amiedun asiantuntijoiden tiiviissä asiakastyössä, verkostoissa ja kumppanuuksissa keräämä tieto. Näissä yhteyksissä tunnistettiin ajankohtaisia haasteita, jotka olivat yhteisiä eri toimialoilla toimiville organisaatioille. Esille nousseet haasteet liittyivät erityisesti osaavan henkilöstön saatavuuteen, henkilöstön perehdytykseen, ns. hiljaisen tiedon siirtoon, olemassa olevan organisaation systemaattiseen kehittämiseen ja toisaalta henkilöstön vaihtuvuuden vähentämiseen. Tunnistetut alueet muodostavat organisaation osaamisen johtamisen näkökulmasta kokonaisuuden, prosessin, jonka osat liittyvät tiiviisti toisiinsa. Jos yksikin osista ei toimi, on se organisaation menestyksen este tai ainakin hidaste. Amiedun kehittämisohjelmassa noin 5 eri alojen asiantuntijaa tuotti ratkaisuksi näihin haasteisiin uuden palvelukokonaisuuden, jonka eri osista voidaan räätälöidä palvelu asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Yrittäjyys Valmentava koulutus Ammatillisen osaamisen kartoitus Kotoutumiskoulutus Ohjaus ja opiskelun tukipalvelut Ohjaava koulutus Amicom Ajankohtaisseminaarit ja -koulutukset Taitotalon kongressikeskus Kokous- ja ravintolapalvelut 8 9

6 Suomen Laatutakuu Palvelut Oy on osa ISS Palvelut Oy:tä, joka puolestaan on yksi Amiedun kumppaneista. Suomen Laatutakuu Palvelut Oy:n Anu Saarinen suorittaa oppisopimuskoulutuksella laitoshuoltajan ammattitutkintoa. Puhdistuspalvelualan kouluttaja Outi Kalliokoski antaa käytännön opastusta. Asiakkaiden uudet tarpeet vaativat koulutukseltakin enemmän Hoito- ja hoiva-alan palveluissa asiakastarpeet sekä yksilöllisyyden ja itsemäärämisoikeuden kunnioittaminen ovat toiminnan lähtökohtia. Alan henkilöstön koulutustarve kasvaa uusien hoitomuotojen, muuttuvien asiakastarpeiden ja alan vahvan kehityksen myötä. Väestön ikääntyessä yksilöllisten asumispalveluiden tarve kasvaa. Kuntien maksusitoumusten rinnalla yhä useampi maksaa palvelusta itse. Hoitoalan osaajien tarpeeseen eräs ratkaisu on työperäinen maahanmuutto, jota Amiedu on ollut aktiivisesti kehittämässä. Välinehuolto jäsentyy yhä useammin tukipalvelusta itsenäiseksi toiminnaksi. Tehdyn työn tuottavuus ja kustannustehokkuus sekä tuotantoteknologia ovat kehityksen painopisteitä. Maahanmuuttajien määrän kasvu puhdistuspalveluissa edellyttää lisääntyvää aikuiskoulutusta ja esimiestaitojen päivittämistä monikulttuurisen työyhteisön ohjaamisessa. Ravitsemispalvelualan ammattilaisten kysyntä kasvaa edelleen. Ravitsemispalvelut tarjotaan yrityksille yhä useammin osana laajempaa palveluratkaisua. Työvoiman saatavuutta ja yritysten työnantajakuvaa parantavat räätälöidyt täydennys- ja lisäkoulutusohjelmat sekä rekrytointikoulutus yhteishankintana. EK:n työvoimatiedustelun mukaan palvelualoilla on pula osaavista työntekijöistä. Vaikeuksia on mm. tarjoilijoiden, siivoojien, kokkien, lähihoitajien ja ravintolapäälliköiden rekrytoinnissa. Yrittäjyys on yksi ratkaisu kasvavaan palvelujen tarpeeseen. Yrittäjyys edellyttää myös vankkaa kaupallista osaamista. Pienyrittäjä toimii usein yksin ja työstä on vaikea irrottautua opiskelemaan. Siksi Amiedu kehittää jatkuvasti uusia mahdollisuuksia opiskella joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Työelämän kehittäjä Hyvinvointi Hyvinvointialan osaamiskeskus Tarja Ahola suoritti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon oppisopimuksella Amiedun hyvinvointipalveluja tarjoavassa harjoitusyrityksessä. Lähihoitajaksi valmistuttuaan vuoden 27 lopulla hän ryhtyi yrittäjäksi ja otti Amiedun harjoitusyrityksen asiakkaat omalle vastuulleen. Kotipalvelu Tarja Aholan palvelut ovat tarpeen myös Ilma Karhuselle. Amiedun hyvinvointialan osaamiskeskuksessa tehtiin vuonna 27 paljon koulutuksiin liittyvää yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa. Oppisopimuskoulutus oli vahva osa osaamiskeskuksen työtä. Kun sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden turvattomuus työssä lisääntyy, tuotettiin henkilöturvallisuuteen uutena palveluna sosiaali- ja terveydenhuollon turvakortti -koulutus. Puhtaanapito sekä ravitsemisyksikkö tekivät yhteistyötä Amiedun valmentavan koulutuksen kanssa maahanmuuttajien koulutuksessa. Vuoden 27 aikana yksiköt kouluttivat lähemmäs 1 maahanmuuttajataustaista työntekijää yritysten palvelukseen. Ensimmäiset 2 välinehuollon ammattilaista suorittivat välinehuollon erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen, josta näytöt annetaan vuonna 28. Pieneläinhoitajakoulutus kuului edelleen Amiedun suosituimpiin koulutusohjelmiin. Vuoden 27 helmikuussa avattiin Helsingin Herttoniemeen osin ESR-rahoitteinen Amipaja. Amipaja on työpaikan työpaikanomainen oppimisympäristö, jossa opiskelija saa tukea opiskeluun sekä ohjausta työhön ja työelämään paluuseen. Osaavien työntekijöiden tarve kasvaa Hyvinvointialalla koulutettujen työntekijöiden tarve kasvaa, laaja-alainen osaaminen ja vahva ammattitaito ovat entistä tärkeämpiä. Hyvinvointialalle syntyy uusia ammatteja, jotka yhdistävät eri alojen ammattitaitovaatimuksia. Vuonna 28 hyvinvointialan osaamiskeskus on mukana kehittämässä osaavien henkilöiden rekrytointiratkaisuja, työssä jaksamiseen ja jatkamiseen liittyviä henkilöstökoulutuksia ja verkkokoulutuksien erilaisia vaihtoehtoja. Osaamiskeskus kehittää myös yrityksille räätälöityjä koulutuksia, joilla pyritään laajentamaan osaamista alan perinteisten ammattien ulkopuolelle. Teknisten apuvälineiden ja ohjelmien käyttö tulee kasvamaan alalla, joka 1 huomioidaan koulutusten sisältöä suunniteltaessa. 11

7 Keväällä 27 Amiedussa starttasi ensimmäinen Silmäasema Fennica Oy:lle räätälöity oppisopimuskoulutukseen perustuva merkonomin retailohjelman ryhmä. Katja Kauppinen on yksi ryhmän opiskelijoista. Tässä hän näyttää omalla työpaikallaan Amiedun kaupan alan kouluttaja Kirsi Talikaiselle, miten silmälasien sovittelu asiakkaalle sujuu. Työvoiman saanti ja pysyvyys nousseet myös koulutuksen teemoiksi Vuosi 27 oli maassamme kaupan toimialalle erittäin hyvä. Suomen Kaupan Liiton piirissä oleva vähittäiskauppa ilman autokauppaa kasvoi 5 %. Päivittäistavarakaupan kasvu oli 3,9 % ja tukkukaupan kasvu 7,2 %. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on vaikeutunut erityisesti kasvukeskuksissa, joissa työvoiman vaihtuvuus on suuri. Alan ammattitaitovaatimuksissa tapahtuu muutoksia erityisesti tietotekniikan osaamisen sekä asiakas-, työ- ja tietoturvallisuuden alueilla. Ala on lähtenyt vahvasti kouluttamaan henkilökuntaansa varmistaakseen osaavan työvoiman saannin ja pysyvyyden. Amiedun kaupan osaamiskeskuksessa erityisesti oppisopimusmuotoinen näyttötutkintokoulutus ja rekrytoivat ohjelmat ovat lisääntyneet. Kauppa Kaupan osaamiskeskus Yrittäjyyden osaamiskeskus Näyttötutkinnot palvelun runkona Kaupan osaamiskeskuksen palvelurungon muodostavat kaupan alan näyttötutkinnot: kaupan alalle suunnattu liiketalouden perustutkinto (retail-ohjelma, merkonomi), myynnin ammattitutkinto, kaupan esimiehen ja johtamisen erikoisammattitutkinnot sekä yrittäjätutkinnot. Toimialan asiakkuudet koostuvat päivittäistavara- ja erikoiskaupan ketjuista, valmistavasta teollisuudesta sekä kaupan alalle palveluja tuottavista toimijoista, joille tehdään asiakaskohtaisesti räätälöityjä valmennuskokonaisuuksia. Osaamiskeskuksen asiakkuuksien määrä on kasvanut ja kumppanuussopimuksia on solmittu mm. Opteam Yhtiöt Oy:n, AVA-Instituutin ja Pientaloteollisuus ry:n kanssa. Kaupan osaamiskeskuksen asiakastyytyväisyys kehittyi myönteisesti. Viimeisessä tutkimuksessa se oli 4,1 viisiportaisella asteikolla. Toiminnan volyymi oppilastyöpäivillä mitattuna kasvoi merkittävästi vuodesta 26 ollen oppilastyöpäivää. Oppisopimusmuotoinen koulutus kasvoi 39 %. Oppisopimuskoulutuksia käytettiin onnistuneesti asiakasyritysten rekrytointitarpeisiin. Kaupan osaamiskeskuksen henkilöstön osaaminen varmistetaan sisäisellä PD-koulutusohjelmalla sekä tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuus osallistua työelämäjaksoihin, alan seminaareihin sekä muihin koulutustilaisuuksiin. Osaamiskeskus on vahvasti mukana Suomen Kaupan Liiton Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskuksen verkostohankkeessa. Yrityksille ja julkissektorin organisaatioille sähköisiä liiketoiminnan ratkaisuja ja palveluja tarjoava ComIQ aloitti Amiedun yrityskehittämön asiakkaana. Toiminnan kasvettua vauhdikkaasti yritys siirtyi kehittämöstä omiin tiloihinsa syksyllä 27. ComIQin Paavo Toivanen on tyytyväinen yrityksen toiminnan vahvaan kasvuun. Suotuisat näkymät Kaupan alan näkymät ovat varsin positiiviset lähitulevaisuudessa ja sama pätee Amiedun kaupan osaamiskeskukseenkin. Meneillään on huomattavia kumppanuushankkeita merkittävien alan toimijoiden kanssa. Nykyisten lisäksi vuoden 28 alusta käynnistyy useita ohjelmia kaupan uusien ketjuasiakkuuksien kanssa. Kaupan osaamiskeskus tarjoaa Amiedun uusien palvelutuotteiden myötä yrityksille mahdollisuuden reagoida tehokkaammin erityisesti kasvukeskuksissa esille nousevaan henkilöstön saatavuus-pysyvyys -problematiikkaan

8 Are Oy:n Markku Karppinen suoritti vuonna 27 ensimmäisenä Suomessa putkiasentajan erikoisammattitutkinnon. Hän on suunnitelmallisesti kehittänyt omaa osaamistaan erilaisin tutkinnoin ja edennyt urallaan asennuksesta työnjohtotehtäviin. Amiedun kiinteistöhoidon ja LVI:n koulutuspäällikkö Janne Immonen kävi Markku Karppisen luona keskustelemassa koulutuksiin liittyvistä asioista. Kasvavaan kysyntään vastattava oikeaan aikaan ja laadukkaasti Amiedun kiinteistö- ja rakennustoimialaan kuuluvat kiinteistö- ja rakennusalan ja yritysturvallisuuden osaamiskeskukset. Vuonna 27 osaamiskeskukset vastasivat tuloksellisesti kasvavaan kysyntään ja kehittivät toimintaansa voimakkaasti. Työnjohdon ja esimiestyön koulutusten kysyntä kasvoi Pääkaupunkiseudulla jatkui voimakas rakentaminen vuonna 27. Rakennusprojektien johtaminen vaatii urakoitsijoilta resurssien ja aikataulujen hyvää hallintaa. Alalla syveni pula ammattitaitoisesta työvoimasta, mikä kasvatti työnjohdon ja projektiosaamisen koulutuspalveluiden kysyntää. Työperäinen maahanmuutto tarjosi mahdollisuuksia myös kiinteistö- ja rakennusalalle. Alan yrityksillä ja niiden alihankintaverkostoilla lisääntyi tarve kielikoulutukseen ja monikulttuurisen esimiestyön kehittämiseen. Kiinteistö- ja rakennusalan osaamiskeskuksen painopiste oli erilaisissa työnjohdon ja esimiestyön koulutuksissa vuonna 27. Tutkintotavoitteisista koulutuksista uutuuksia olivat rakennustuotealan ja rakennustuotannon ammattitutkinnot. Jälkimmäinen räätälöitiin eri osaamisaloille mm. talotekniikkaan ja pintakäsittelyyn. Korjausrakentamisen projektipäällikön koulutus kehitettiin vastaamaan kasvavien korjausmarkkinoiden tarpeita. Lisäksi osaamiskeskus järjesti ilmastointijärjestelmien puhdistajan ammattitutkinnon sekä putkiasentajan ja ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinnot, jotka olivat lajissaan ensimmäiset Suomessa. Muita uusia palveluja olivat mm. auktorisoitu kosteudenmittaajan, vahinkosaneeraajan sekä palosuojamaalareiden ja -tarkastajien koulutukset sekä kansainvälinen Frosio-seminaari. Amiedussa tuotettiin myös MoniVoima työperäisen maahanmuuton palveluratkaisu, joka räätälöitiin myös kiinteistö- ja rakennusalan tarpeisiin. Vuoden 27 aikana solmittiin ennätysmäärä kumppanuussopimuksia mm. ISS Palvelut Oy:n, Esko Nurmisen Maalaamo Oy:n, Rustholli Invest Oy:n sekä Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n kanssa. Vuonna 28 kiinteistö- ja rakennusalan osaamiskeskus uudistuu tavoitteena palveluidensa entistä parempi vaikuttavuus ja sen mitattavuus. Vaikuttavuus perustuu kumppanuuksiin, yritys- ja henkilökohtaiseen räätälöintiin ja kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin. Kiinteistö ja rakennus Kiinteistö- ja rakennusalan osaamiskeskus Yritysturvallisuuden osaamiskeskus Amiedun pintakäsittelyn kouluttaja Marita Toivanen-Saaristo valvoo ja ohjaa Merja Railon työtä pintakäsittelyalan perustutkinnon harjoitustyössä. Yritysturvallisuuteen uusia palvelutuotteita Turvallisuusalan yritykset jatkoivat palveluiden konseptoimista. Liiketoiminnan ja asiakaspalvelun osaaminen ovat erimerkkejä alan osaamistarpeiden monipuolistumisesta. Henkilöturvallisuuteen liittyvien koulutusten kysyntä jatkaa kasvuaan, koska mm. opetus- sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden turvallisuus ja turvattomuuden tunne työssä lisääntyy. Vuonna 27 Amiedu räätälöi eri toimialojen tarpeisiin henkilöturvallisuuden koulutuksia, joista esimerkkinä on sosiaali- ja terveydenhuollon turvakortti. Turvallisuusalan perustutkintoon valmistava koulutus suunniteltiin yhteistyössä alan yritysten kanssa. Itsemurhaterrorismi ja sen tunnistaminen -seminaari kokosi yhteen maamme turvallisuusasiantuntijoiden kärkinimet. Alkavana vuonna yritysturvallisuuden osaamiskeskus tuottaa uusia asiakastarpeiden mukaisia palveluja. Vuonna 28 tuotetaan palveluratkaisuja kriisitiedottamisesta ja yritysten turvallisuuskartoituksista, joiden kysyntä on vahvassa kasvussa

9 ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jossa tarvitaan osaavia tekijöitä. Faramarz Khazagany (kesk.) suoritti Amiedussa kokoonpanokoulutuksen, jonka jälkeen hän sai työpaikan ABB:ltä. Taustalla on koulutuksen aloittanut Antti Aalto, joka tutustuu ABB:n toimintaan. Amiedun tuotantotekniikan kouluttaja Petri Kajander vastaa koulutuksen toteutuksesta. Muutokset vaativat uutta otetta ja osaamista Amiedun teknologiateollisuuden toimialaan kuuluvat sekä teknologiateollisuuden osaamiskeskus että ICT-osaamiskeskus. Vuosi 27 oli toimialalla monipuolisen kehityksen aikaa. Apua teknologiateollisuuden rekrytointeihin Teknologiateollisuuden tuotannossa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota toiminnan laadunhallintaan. Tuotteiden valmistukseen konepajateollisuus tarvitsee laaja-alaisempaa osaamista. Kiinteistöautomaatio- sekä korjaus- ja teräsrakentamisen alalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuus nousi haasteeksi. Hitsaajia ja sähköalan ammattilaisia tarvitaan rakentamiseen sekä kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitotehtäviin yhä enemmän. Teknologiateollisuuden osaamiskeskus palveli alan yrityksiä henkilöstöratkaisuissa. Osaavaa henkilöstöä hankittiin esimerkiksi kaapeliteollisuuden tarpeisiin järjestämällä rekrytointikoulutus yhteishankintana Uudenmaan TE-keskuksen kanssa. Tuotantoautomaation kokoonpanokoulutus tuotti alalle ammattitaitoista työvoimaa. Metallialan yritysten osaamisen arviointiin ja testaamiseen rakennettiin Opteam Pro -toimintamallilla yhteistyöverkosto, joka palvelee työperäistä maahanmuuttoa. Pronet-projektin tavoitteena oli kehittää koneja metallialan sekä rakennusalan yritysten verkostotaloutta. Yritysten toiminnan jatkuvuuden, laadun, aikataulujen pitävyyden ja kannattavuuden käsitteet tulevat entistä tärkeämmiksi, kun teknologiateollisuuden osaamiskeskus suunnittelee palveluja yrityksille. Merkittävä osa tästä toiminnasta on jatkossa osaavien henkilöiden rekrytointiratkaisuihin, työperäiseen maahanmuuttoon sekä alan huippuosaamisen tuottamiseen liittyvissä palveluissa. Teknologiateollisuus ICT-osaamiskeskus Teknologiateollisuuden osaamiskeskus Anttilassa kehitettiin henkilöstön Officeosaamista Anttilalle räätälöidyllä -kurssilla. Anttilan henkilöstön kehittämispäällikkö Eeva Kukkosen ja Anttila Itäkeskuksen asiakaspäällikkö Marita Kottilan mukaan kurssi tehosti huomattavasti työtapoja. Kokonaisvaltainen ote ICT-koulutusratkaisuihin Tietoturvan käsite laajenee tietoturvaohjelmistoista työyhteisöjen käytännön toiminnaksi. Koko henkilöstön toimintatavat on saatava tukemaan yrityksen tietoturvan määrityksiä. Tietoturvaohjeet voivat myös koskea esimerkiksi asiakirjojen tulostusta ja liitteiden lähettämistä sähköpostilla. Yrityksissä lisääntyvät yhteisölliset toimintamallit. Integroidut julkaisujärjestelmät mahdollistavat tiedon julkaisun samanaikaisesti sekä sisäisissä että ulkoisissa viestintäkanavissa. Lisäksi mobiililaitteiden muuttuvat käyttötavat luovat uusia koulutustarpeita alalla. Osaamisen kehittämisen malliksi on yleistynyt yrityslähtöinen rekrytointi- ja ammatillinen IT-koulutus. ICT-osaamiskeskus kehitti tutkintoon valmistavaa ICTkoulutusta siten, että koulutusohjelmiin sisällytettiin työelämän arvostamat sertifikaatit ja pätevyydet. Johtavana datanomikouluttajana asiakkaille tuotettiin myös Datanomi + Business Specialist -erikoistumiskoulutus. Osaamiskeskus kehitti uuden verkkokoulutuskonseptin Office Trainerin, joka helpottaa MS Office 27:n käyttöönottoa. Uutena tuotteena lanseerattiin myös osaamisrekisterin hallintapalvelu. ICT-osaamiskeskus teki yhteistyötä mm. Digium Oy:n, FastROI Oy:n, Fujitsu Services Oy:n ja MS IT-Akatemian kanssa. Vuonna 28 ICT-osaamiskeskuksen tavoitteena on olla merkittävä liiketoimintaa palvelevien ICT-osaamisratkaisujen kehittämiskumppani. Tämä näkyy mm. tietoturvan perehdytysratkaisujen, projektiosaamisen ja Microsoft Akatemia -mallin kehittämisellä sekä yhteisöllisiin toimintaratkaisuihin keskittymisellä. Myös yritysten rekrytointiprosessiin liittyvät palvelut ovat merkittävä osa palvelua

10 Giuseppe Candido on Pohjois-Haagan ala-asteella työharjoittelussa, jonka tarkoituksena on tutustua suomalaiseen työkulttuuriin ja suomen kieleen. Hän opiskelee Amiedussa Työpaikkapainotteinen työelämäjakso -koulutuksessa. Valmentavan koulutuksen kouluttaja Rauha Helli-Kaymaz käy Candidon työpaikalla opettamassa hänen työtehtäviinsä liittyvää suomen kieltä. Taustalla triangelilla antaa tahtia ala-asteen 1 A -luokan oppilas Nea Oksanen. Maahanmuuttoon ja ohjaukseen liittyviä palveluja kehitettiin monin tavoin Valmentavan koulutuksen toiminnan volyymi oli vuonna 27 suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Maahanmuuttajien koulutuksen ja ohjaavan koulutuksen palveluilla oli kysyntää. Koulutuksia hankkivat eniten Uudenmaan TE-keskus, pääkaupunkiseudun työvoimatoimistot ja palvelukeskukset. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän (TYKE) mukaisia henkilöstökoulutukseen liittyviä palveluja kehitettiin ja toteutettiin yhteistyössä mm. ISS Palvelut Oy:n, Lyhty ry:n, Kuntoutussäätiön, Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen, TTS:n ja Ruukki Metalsin kanssa. Eniten opiskelijoita keräsivät maahanmuuttajien työelämän suomen kielen koulutukset sekä Uusi suunta -valmennukset. Vantaalla työnhaun tehoviikot oli myös hyvin suosittu ohjelma. Uusia työelämä- ja työpaikkalähtöisiä uutuuksia oli mm. burman kielen tulkkien koulutus. Tulkkeja tarvittiin myanmarilaisten kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen. Kotoutumiskoulutuksessa koulutettiin näitä kiintiöpakolaisia työministeriön MOST-projektissa. Heidät ohjattiin maahan tullessaan suoraan työhön ja heitä tuettiin kielikoulutuksella. Maahanmuuttoon liittyvää palvelutuotantoa kehitettiin monissa hankkeissa. Näitä olivat Skilled Mobile European, Osaaminen esiin ja työvoimaa yrityksiin sekä työelämäsertifikaatti. Työperäisestä maahanmuutosta tuotteistettiin MoniVoima työperäisen maahanmuuton palveluratkaisu, joka kattaa sekä työvoiman ulkomailta että Suomessa asuvat maahanmuuttajat. Ura- ja rekrytointihanke Duuniverkosta tuotteistettiin PestiNet ja Agentti-palvelu. PestiNet toimii kohtaamispaikkana pääkaupunkiseudun työnantajille ja Amiedun opiskelijoille Amiedun verkkosivuilla. Agentti-palvelussa etsitään työnantajalle soveltuva työntekijä tai työssäoppija. Ammatillisen osaamisen kartoitukseen oli vähemmän hakijoita kuin edellisenä vuonna. Uutena piirteenä oli ammatinvaihtajien suuri määrä. Moni etsi nimenomaan aivan uudentyyppistä ammattialaa, jolloin hakijat ovat erittäin motivoituneita. Esimerkiksi naisille suunnattuun koneistajakoulutukseen oli paljon hakijoita. Palvelukeskukset olivat kiinnostuneita osaamisen kartoitusten ostamisesta asiakkailleen. Myös työ- ja koulutuskokeilujen kysyntä kasvoi. Valmentava koulutus Valmentavan koulutuksen kouluttaja Marja Kaikkonen keskustelee Amiedussa opiskelevan Wanna Heinosen kanssa hänen opiskeluunsa ja urakehitykseensä liittyvistä asioista. Aikuisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen kysyntä lisääntyi Tarve opiskelunaikaisille palveluille on tunnistettu niin ohjaus- ja oppimiskeskus Tuutorissa kuin Lasipalatsin ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapisteessä Urabaarissakin. Urabaarissa Amiedu on mukana yhdessä AEL:n, Omnian, Helsingin opetusviraston ja Vantaan ammattiopiston Varian kanssa. Verkostoituminen on lisääntynyt niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin Noste-kumppaneiden ja Ketju-hankkeen myötä. Sitä kautta on saatu levitettyä hyviä käytäntöjä. Ohjauksellisia kehittämishankkeita olivat myös Palvelutarvekartoitus, JokeriPlus ja pitkäaikaistyöttömille tarkoitetun työpaikanomaisen ympäristön AmiPajan ohjaustoiminta. TYKE:n rooli vahvistuu Valmentavan koulutuksen strategian kehittämisprosessi käynnistyi syksyllä 27 ja valmistui vuoden 28 alkupuoliskolla. Toiminnassa tullaan panostamaan entistä vahvemmin työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän vaatimuksiin. Yritysten henkilöstöhallinnon prosessiin, ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä työperäiseen maahanmuuttoon tuotetaan uusia TYKE-palveluja, joissa myös ohjauksellisuus on vahvasti mukana. Monimuotoisuuden merkitys huomioidaan sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta. Organisaation osaamisen koko kehä henkilöstön saatavuudesta sen pysyvyyteen on myös valmentavan koulutuksen haaste

11 Amicomin tilojen uudistuksessa myös Taitotalon kongressikeskuksen aulatilat muuttuivat moderneiksi, viihtyisiksi ja toimiviksi. Vuonna 27 Amicom tuotti noin 3 seminaaria ajankohtaisista aiheista, jotka näkyivät vahvasti kongressikeskuksen toiminnassa. Kongressikeskus ja ravintolat asiakkaiden suosiossa, seminaarit kiinnostivat kansainvälisestikin Amicomin ravintola- ja kongressitilojen uudistus saatiin päätökseen vuonna 27, jolloin remontoitiin kaikki tasalattiaiset seminaaritilat ja aulatilat sekä uusittiin kalusteet. Amicomin viihtyisät, näyttävät ja käytännölliset tilat vastaavat nyt nykyasiakkaiden vaatimuksia. Amicomin liikevaihto olikin vuonna 27 sen toimintahistorian paras. Lounasravintola Variantin lounasasiakkaiden määrä kasvoi 6 %. Se tarkoittaa noin 6 lounasannosta enemmän kuin edellisenä vuonna ja noin 89 lounasta koko vuoden aikana. Variantissa lounastivat sekä Amiedun opiskelijat ja henkilökunta että ulkopuoliset asiakkaat, joiden määrä on myös vahvassa kasvussa. Kongressitilat ovat olleet myös vilkkaassa käytössä. Vuonna 27 Amicomissa kävi noin 26 kokousvierasta, mikä tarkoittaa yli 1 vierasta joka arkipäivä. Palautekin on ollut hyvä. TNS Gallup teki joulukuussa 27 tutkimuksen kongressitilojen käytöstä. Amicom sai hyvät tulokset mm. tilojen toimivuudesta, ajanmukaisesta tekniikasta, henkilöstön ammattitaidosta, joustavuudesta, myyntipalvelun toimivuudesta sekä hyvästä palvelusta. Amicom Oy Seminaarien vilkas vuosi ja kansainvälisiä kohokohtia Vuonna 27 Amicom tuotti noin 3 seminaaria ajankohtaisista aiheista, joista osa järjestettiin yhteistyössä Amiedun osaamiskeskusten kanssa. Vuoden 27 tarjonnassa oli kolme huomattavaa kansainvälistä seminaaria. Itsemurhaterrorismi ja sen tunnistaminen -seminaari oli vuoden kohokohta. Seminaari keräsi yli 6 osallistujaa. Luennoitsijana toimi kansainvälisen terrorisminvastaisen työn ja itsemurhapommitusten eston huippuasiantuntija Mr Tal Hanan. Seminaari toteutettiin hyvin luottamuksellisena myös sen osallistujille, jotka edustivat maamme turvallisuusasiantuntijoiden kärkeä. Uusi aluevaltaus oli myös korroosionestoalalla toimiville asiantuntijoille, tarkastajille, työnjohtajille ja valvojille suunnattu Frosio-seminaari. Kaksi viikkoa kestäneeseen seminaariin osallistui Suomesta ja kuudesta muusta maasta yhteensä 26 henkilöä. Koulutuksen päätteeksi oli kaksipäiväinen tentti, jonka läpäisseet saivat NS 476 -mukaisen sertifikaatin. Seminaari tullaan todennäköisesti uusimaan syksyllä 28. Jatkuvan parantamisen huippuseminaari kokosi Helsinkiin yhteensä 24 innovointijärjestelmien, yritysluovuuden ja jatkuvan parantamisen asiantuntijaa Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Jarmo Sultsi täyttää lounasravintola Variantin salaattipöytää. Amicom panostaa hyvään asiakaspalveluun Amicomin tavoitteena on säilyttää tuloksellinen kasvunsa myös vuonna 28. Toiminnan tulevaisuutta turvaa hyvä ja ammattitaitoinen asiakaspalvelu. Vuonna 28 Amicomin seminaaritoiminta kasvaa merkittävästi. 2 21

12 aikuiskoulutus on yhteiskunnallinen työkalu Ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Vantaan kaupunki ja Kirkkonummen kunta, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Ami-säätiö. Sopimukseen liittyivät sittemmin myös Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsinki Business College, Liiketalousopisto Helsinki-Malmi ja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pertti Arajärvi vierailivat Amiedussa Tilaisuudessa he tutustuivat Amieduun työelämän kehityskumppanina. Tilaisuuden isäntinä toimivat Ami-säätiön hallituksen puheenjohtaja Harry Bogomoloff ja varapuheenjohtaja Hannele Kerola sekä Ami-säätiön johtaja, Amiedun rehtori Timo Karkola ja säätiön kehitysjohtaja Auli Härkönen. Kuvassa presidenttiparin kanssa keskustelivat Harry Bogomoloff, Timo Karkola sekä Amiedun toimialajohtaja Matti Vesalainen. aikuiskoulutus muodostuu ammatillisesta lisäkoulutuksesta, työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja yritysten henkilöstökoulutuksesta. Yhteiskunnallisesti ammatillinen aikuiskoulutus on niin elinkeino- ja työvoimapoliittinen kuin koulutuspoliittinenkin työkalu. Osana hallitusohjelman toteuttamista opetusministeriö käynnisti elokuussa 27 ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen, jolla selkiytetään hajanainen hallinto, rahoitus, etuudet ja koulutustarjonta. Uudistuksen toimeenpano tulisi aloittaa jo Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen prosessien, sisältöjen, laadun ja lisäarvontuoton näkökulmien tulisi nousta uudistuksen keskeisiksi tarkastelu- ja kehittämisnäkökulmiksi koulutuksen rakenteiden ja hallinnon sijaan. Koulutuksen nykyisiä, osin pirstaleisia ja päällekkäisiä rahoitusmuotoja on syytä tarkastella hyvinkin kriittisesti ja konkretisoida tavoite rahoituspohjan laajentamisesta niin aikuisoppijan kuin työnantajankin kohdalla. Yksityisoikeudelliset toimijat voivat järjestää ammatillisesta aikuiskoulutusta sekä tuottaa palveluja kunta- ja kuntayhtymäpohjaisten järjestäjien rinnalla. Järjestäjäkentän monimuotoisuus olisikin varmistettava, jolloin ammatillisen koulutuksen asiakkaat voivat tehdä erilaisia valintoja omista arvostus- yms. lähtökohdistaan. Kilpailu on keskeinen keino lisätä koulutuksen järjestäjien ja koulutuspalveluiden tuottajien asiakaslähtöisyyttä ja asiakaspalvelua, parantaa reagointikykyä ja joustavuutta, syventää toimijoiden aikuispedagogista ja/tai toimialakohtaista erikoistumista, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta, kannustaa palvelujen tuottajia innovatiivisuuteen ja tuotekehitykseen sekä lisätä toimijoiden kustannustehokkuutta. Vastaava vaikutus tulisi kyetä varmistamaan myös haja-asutusalueilla. Aikuiskoulutuksen ohjauksen ja kehittämisen tulee olla jatkossakin selkeästi organisoitua, vastuutettua ja resurssoitua hallinnon eri tasoilla. Normiohjauksen sijaan tulosohjaus sekä siihen kytkeytyvät arviointi- ja rahoitusjärjestelmät muokkaavat myös järjestäjäverkkoa tarkoituksenmukaisemmaksi. Ami-säätiön on vastannut yhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin vuonna 27 Palvelutuotannon strategia asiakirjalla, vuonna 26 laaditulla työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää koskevalla erillisstrategialla sekä jatkuvalla Amiedun asiakasohjelmia konkretisoivalla osaamiskeskustyöllä. Seudullista yhteistyötä Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli ns. Paras-hanke on syventänyt osaltaan pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien sekä koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottajien välistä yhteistyötä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päättää yhteistyön strategisista päämääristä alueen sivistystoimenjohtajista muodostuvan koulutusryhmän esitysten pohjalta. Ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen ovat Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisia yhteistyöhankkeita. Niiden tavoitteena on Helsingin seudun ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen sekä kaupunkien ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön kehittäminen. Pääkaupunkiseudun ammatillisesta aikuiskoulutuksesta laadittiin vuonna 26 selvitysmiesraportti. Se sisälsi useita esityksiä seudun ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Selvityksen pohjalta valmistui toukokuussa 27 ehdotukset Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan päätöksiksi ja ehdotukset esityksiksi seudun kuntajärjestäjille. Neuvottelukunta päätti hyväksyä omalta osaltaan toimenpide-esitykset ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan ja kuntien näkemyksissä korostuu itsenäisten toimijoiden joustavan verkostoyhteistyön merkitys palvelujen tuotantotapojen ja tehokkuuden kehittämisessä. Tältä pohjalta allekirjoitettiin yhteistyösopimus. Sopimuksen tarkoituksena on koulutuksen järjestäjien yhteistyö ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön muun muassa koulutustarpeitten seudullisessa ennakoinnissa, opetuksen järjestämisessä ja merkittävissä investoinneissa. Varsinaisessa liiketoiminnassa, myynti- ja tarjoustoiminnassa sekä asiakaskumppanuuksien luomisessa sopijapuolet ovat jatkossakin kilpailijoita. Paljon jo tehty, kehittämisohjelma valmisteilla Vuonna 27 päättyi vuonna 23 käynnistynyt valtakunnallinen Noste-ohjelma, jossa Ami-säätiö toimi pääkaupunkiseudun alueohjelman koordinaattorina. Ohjelman partnereille syntyi runsaasti uutta pedagogista osaamista, toimintaprosesseja ja työtapoja, jotka on ollut luonteva siirtää myös omaehtoisen lisäkoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen piiriin. Sopijapuolet kehittivät vuonna 27 ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaamistapoja ja mittareita ns. Manta-työryhmässä. Erityinen huomio asetettiin aikuiskoulutuksen merkitykselle yritysten liiketoiminnan, julkisyhteisöjen palvelutoiminnan ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä. Aikuisoppijoiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tarjonnan, laadun ja saavutettavuuden parantamiseksi sopijapuolet perustivat syksyllä 27 Urabaari-palvelupisteen. Osana valtakunnallista OpinOvi-verkostoa palvelupisteen kohderyhmän muodostavat aikuisoppijat, Helsingin seudun pk-yritykset ja niiden henkilökunta. Elinkeinoelämän näkemysten esiintuominen on tärkeää ammatillisen koulutuksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden asettamisessa ja koulutuksen suunnittelussa. Se on myös tarpeellista resurssien tehokkaan kohdistamisen kannalta. Ennakoinnin kehittämiseksi sopijapuolet perustivat yhteistyössä Helsingin Seudun Kauppakamarin kanssa tammikuussa 28 toimintansa aloittaneen EnnakointiKamarin. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta edellytti joulukuussa 27, että sopijapuolet laativat kesäkuuhun 28 mennessä ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisohjelman. Ami-säätiön johtaja Timo Karkola on valittu ohjelmaa laativan työryhmän puheenjohtajaksi

13 Ami-säätiön hallinto Ami-säätiön hallitus Amiedun johtokunta Harry Bogomoloff Henrik Lundsten Helsinki Harry Bogomoloff, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Henrik Lundsten,varatuomari Seija Paunio-Grönholm, valuuttapäällikkö Erja Tenhonen-Lightfoot, fil.lis, konferenssitulkki Harry Bogomoloff Hannele Kerola Ami-säätiön hallituksen edustus Harry Bogomoloff, johtokunnan puheenjohtaja Hannele Kerola Kaarina Suonperä Pekka Herkama Seija Paunio-Grönholm Erja Tenhonen-Lightfoot Espoo Ensio Hakkarainen, varatuomari, johtaja Hannele Kerola, varatuomari Vantaa Tiina-Maaria Päivinen, opiskelija Kaarina Suonperä, tiedottaja, MAT Kaarina Suonperä Pekka Herkama Amiedun asiakasohjelmien mukainen edustus Heikki Heinimäki, osastopäällikkö, Tradeka Oy, kaupan ohjelma Heikki Ropponen, varatoimitusjohtaja, Suomen Kaupan Liitto, kaupan ja yrittäjyyden ohjelmat Kauniainen Pekka Herkama, lehtori Martti Pallari, johtaja, Suomen Yrittäjät, yrittäjyysohjelma Ensio Hakkarainen Hannele Kerola Hallitus kokoontui vuonna 27 kahdeksan kertaa. Kokouksiin ovat osallistuneet Ami-säätiön johtaja Timo Karkola esittelijänä ja hallintojohtaja Seppo Tammisto asiantuntijana. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut johdon assistentti Liisa Salovaara. Heikki Heinimäki Heikki Ropponen Corinna Fagerström, henkilöstön kehittämispäällikkö, Are Oy, kiinteistö- ja rakennusalan ohjelma Arja Tolvanen, toiminnanjohtaja, Helsingin Seniorisäätiö, hyvinvointialan ohjelma Tiina-Maaria Päivinen Kaarina Suonperä Martti Pallari Corinna Fagerström Jorma Kansanen, tuotantopäällikkö, Fläkt Woods Oy, teknologiateollisuuden ohjelma Amiedun henkilökunnan edustus Kirsti Tani, kouluttaja Merja Selin, koulutusassistentti Pekka Herkama Arja Tolvanen Jorma Kansanen Johtokunta kokoontui neljät kertaa. Johtokunnan kokouksiin osallistuivat Amiedun rehtori Timo Karkolan lisäksi asiantuntijoina kaupallinen johtaja Ari Seppänen ja kehitysjohtaja Auli Härkönen sekä pöytäkirjanpitäjänä johdon assistentti Tarja Ahlgren. Ami-säätiön johtoryhmä ja toimialajohtajat Johtaja, rehtori Timo Karkola (vas.), hallintojohtaja Seppo Tammisto, toimialajohtajat Matti Vesalainen, Kari Lepistö ja Auli Härkönen, toimitusjohtaja Kaija Ruotsalainen, toimialajohtajat Jouni Koljonen ja Marja-Leena Räsänen Ala-Aho sekä kaupallinen johtaja Ari Seppänen. Kirsti Tani Merja Selin 24 25

14 Progress through in-house core competence 27 was a highly favourable year for Amiedu despite substantial changes in operating conditions. Businesses and public administration were increasingly interested in vocational adult education and development services. Over the year Amiedu continued implementing customer programmes in the Commerce and Wellbeing departments, launched new customer programmes in ICT and Business security, and began customer programme work in the departments for Real estate and construction and Technology industries. These reinforced customer programmes and partnerships are part of a strategy to enhance the customer s processes. Development work at Amiedu has been fruitful, and the organisation has been able to provide constructive solutions meeting the needs of various stakeholders. One indication of this success is that the total number of student working days at Amiedu reached a new record of more than 63, in 27, and the organisation s turnover was over EUR 25 million. Amiedu s in-house core competencies created ten new service packages for working communities in 27. This achievement was based on close collaboration between specialist staff members, effective networking, and information gathered through partnerships. Organisations in various sectors identified similar contemporary needs, especially in recruiting and training capable staff, imparting tacit knowledge, systematically improving existing structures, and reducing staff turnover. Regional co-operation Vocational adult education is an instrument of educational policy and of business and employment policy. Rapid changes in the world of work impose particular requirements on vocational and regional labour mobility, and on the maintenance and improvement of vocational skills. Both central and local government are keen to find new ways of organising and providing the required services. Work to improve vocational education and vocational adult education in the Helsinki Metropolitan Area is governed by a partnership agreement between the local authorities of the region. This agreement seeks to enhance the competitiveness of the region and of its business community, and to improve collaboration between local government and vocational education providers. It forms the basis for a broad partnership agreement concluded between the region s urban and rural local authorities and educators in April 27 stressing the role of a network of independent stakeholders in service provision. In December 27 the Helsinki Metropolitan Area Advisory Board called upon the parties to this agreement to prepare a vocational adult education development programme by June 28. The Director of the Ami Foundation, Timo Karkola, was appointed to chair the working group that will prepare this programme. Amiedun toimintakertomus 27 Tuotanto: Viestintätoimisto Povitasku Oy Visuaalinen suunnittelu: Mainostoimisto Tasku Oy Valokuvat: Tuomas Pietinen ja Hannu Peltola Kirjapaino: Libris Oy, Helsinki 26 27

15 Ami-säätiö, Amiedu vaihde PL 151, 381 Helsinki Amiedun asiakaspalvelu puhelin asiakaspalvelu@amiedu.fi Toimipisteet Taitotalo, Valimotie 8, 38 Helsinki Kaupan ja yrittäjyyden osaamiskeskus, yrityskehittämö, Valimotie 17 19, 38 Helsinki Kotoutumiskoulutus, Hiomotie 6, 38 Helsinki AmiPaja, Hitsaajankatu 4, 81 Helsinki Amicom ajankohtaisseminaarit ja -koulutukset vaihde Valimotie 8, 38 Helsinki asiakaspalvelu@amicom.fi Taitotalon kongressikeskus vaihde Valimotie 8, 38 Helsinki myynti@ami.fi 28