Suomen suurimmilla haasteilla on lukumäärän yli miljardiin. Ilmastonmuutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen suurimmilla haasteilla on lukumäärän yli miljardiin. Ilmastonmuutos"

Transkriptio

1 Kepan lausunto Keskustan tavoiteohjelmasta 2010-luvulle Kepa kiittää lausuntomahdollisuudesta. Maailmassa on viime vuosina ollut paljon epävakautta. Ihmisten hyvinvointiin joka puolella maailmaa ovat vaikuttaneet ruokakriisi, globaali lama, ilmastonmuutos ja epidemiat. Myös suomalaisen yhteiskunnan polttavimmilla haasteilla on kansainväliset juuret julkinen talous: laman taustalla on kansainvälisten finanssimarkkinoiden epävakaus. Tarvitaan politiikan ja talouden yhteistyötä sekä valvontaa ja säätelyä että kansainvälisiä verouudistuksia. työllisyys: työllisyystilannetta kiristää kansainvälinen kilpailu. On suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan etu puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja luonnonvarojen kestävää käyttöä myös kansainvälisesti, jotta kilpailu tulee reilummaksi. ilmasto: ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatii toimia ja päästöjen hillitsemistä kaikkialla maailmassa turvallisuus: köyhyyden vähentäminen on parasta turvallisuuspolitiikkaa, sillä köyhyys ruokkii konflikteja, terrorismia, huumetuotantoa ja epidemioita. maahanmuutto: kaukaisten maiden konfliktit, ympäristötuhot ja köyhyys saavat ihmiset hakemaan turvapaikkaa ja elinmahdollisuuksia Suomesta. Myös kehitysmailla on tiukat ajat. Lama ja ruokakriisi ovat nostaneet nälkäisten ihmisten Suomen suurimmilla haasteilla on lukumäärän yli miljardiin. Ilmastonmuutos kansainväliset juuret siksi vastaustenkin vaikeuttaa monen perheen mahdollisuuksia täytyy olla osin kansainvälisiä. hankkia toimeentulonsa, erityisesti maatalousvaltaisessa Afrikassa. Siksi onkin tärkeää, että tulevaisuuden suuriin haasteisiin vastataan myös kansainvälisesti. Globaali eriarvoisuus synnyttää uhkia ja konflikteja, joiden vaikutukset tuntuvat kotimaassamme. Vastuullisen globalisaation edistäminen on Suomen etu. Maailman vakauttaminen vaatii aktiivista toimintaa niin ilmastopolitiikan, ulkopolitiikan, kehityspolitiikan kuin kansainvälisen talouspolitiikankin saralla. Tässä kontekstissa ehdotamme Keskustan valmisteilla olevaan tavoiteohjelmaan muutamia lisäyksiä. Keskeistä olisi tarkentaa linjauksia kansainvälisistä verouudistuksista sekä Suomen päästötavoitteista. Talouden ja politiikan yhteistyön vahvistaminen on tärkeää sekä Suomen että globaalin kehityksen ja köyhyyden vähentämisen näkökulmasta. Ilmastonmuutos, globalisaatiossa pärjääminen ja köyhyys ovat esimerkkejä haasteista, joihin tarttumiseksi tavoiteohjelma esittää erinomaisia visioita. Näkemysten seuraaminen vaatii kunnianhimoisia ja konkreettisia toimenpiteitä, joiden yksityiskohtien tueksi Kepa ehdottaa alla joitain lisäyksiä ja kommentteja ohjelman eri kohtiin. Jokainen ihminen on hyvän elämän arvoinen Kepa on erittäin tyytyväinen siitä, että Keskustan ohjelma asettaa keskiöön ihmislähtöisyyden. Vastuu lähimmäisistä, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, luonnon tasapainon takaaminen, politiikan avoimuus sekä aito vuoropuhelu ovat esimerkkejä arvoista, joiden globaalilla toimeenpanolla olisi positiivinen vaikutus myös Suomen tulevaisuuteen. Tämä vaatii aktiivista toimintaa kotimaan politiikan lisäksi myös Euroopan unionissa, Yhdistyneissä kansakunnissa ja muilla kansainvälisillä

2 areenoilla. Työllisyyden turvaaminen Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu työn tekemiseen. Suurimpia tulevaisuuden haasteita onkin työllisyys. Kotimaan työllisyystilannetta kiristää kansainvälinen kilpailu. Siksi on Suomen etu puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja luonnonvarojen kestävää käyttöä myös globaalisti, jotta kilpailu tulee reilummaksi. Jokaiselle ihmiselle tulee antaa mahdollisuus parantaa elintasoaan omalla työllään. Suomella voisi olla tässä entistä aktiivisempi rooli. Kansainväliset toimet reilumpien työsääntöjen aikaansaamiseksi sekä työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi ovat tärkeitä. On hyväksi niin työllisyydelle Suomessa kuin hyvinvoinnille kehitysmaissa, jos halpatuotantoalueiden työolot, palkat, verotus ja ympäristönormit kohoavat. Toivomme, että ohjelman lisättäisiin linjaava virke Suomen osallistumisesta kansainvälisten yritysvastuusopimusten kehittämiseen. Tämä olisi yksi valtion keinoista vahvistaa suomalaista kilpailukykyä ja pärjäämistä maailmalla. Yritysvastuutyötä johtaa YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien keskus ja YK:n pääsihteerin erityisedustaja John Ruggie. Vuonna 2008 hän esitti, että liike-elämällä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Vaikka vastuu niiden toteutumisesta tulisi jatkossakin olla vain valtioilla, pitää yritysten varmistaa, etteivät ne myötävaikuta ihmisoikeusloukkausten syntymiseen. Käytännössä yritysten pitäisi esimerkiksi arvioida toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia säännöllisesti tätä ehdotusta ovat siihen tutustuneet suomalaisyritykset pitäneet selkeänä Vaikutusvaltaisin voimassa oleva ohjeistus monikansallisten yritysten vastuusta on kehitetty OECD:ssä. Suomessa OECD-ohjeistuksen toteuttamisen seuranta on työ- ja elinkeinoministeriössä toimivan yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan tehtävä, mutta neuvottelukunnan resurssit ja profiili on matala. Verotus on yhteiskunnan kehittämisen väline Jo tavoiteohjelman johdanto nostaa erinomaisesti esiin sen, kuinka globalisaatiossa pärjääminen ja ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ovat yhteisiä, maailmanlaajuisia haasteita. Niiden ratkaisemiseksi sekä markkinoiden uusien pelisääntöjen muotoilemiseksi tarvitaan talouden ja politiikan yhteistyötä. Keskustan linjaus markkinatalouden tehostetusta valvonnasta ja säätelystä on Kepalle tervetullut. Ensimmäiset askeleet kohti globaalien markkinoiden tasapainottamista voidaan ottaa pienien, mutta merkittävien toimenpiteiden avulla. Veroparatiisien ja veronkierron hillintä ovat konkreettisia avauksia kohti uutta tasapainoa talouden ja politiikan välillä. Tavoiteohjelman luonnos ei nosta esiin verokilpailun ja veroparatiisien haitallista vaikutusta suomalaisyhteiskunnalle. Ne ovat maailmalaajuisesti suuria ongelmia, joihin puuttuminen voisi olla osa ratkaisua myös kotimaassa. Veronkierto vääristää yritysten välistä kilpailua. Tämä asettaa haasteita myös suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyyn maailmalla. Toimet veronkierron ja veroparatiisien hillitsemiseksi auttavat sekä Suomea että kehitysmaita, jotka menettävät joka vuosi yritysten veronkierron ja veroparatiisien vuoksi kehitysapua suuremman määrän verotuloja. Johtavien teollisuusmaiden ja kehittyvien talouksien G20-ryhmä ilmoitti huhtikuussa 2009 lopettavansa veroparatiisien pankkisalaisuuden ja aloittavansa uuden yhteistyön ajan verotuksessa. Käytetyimmäksi työkaluksi on noussut kahden valtion välisten tiedonvaihtosopimusten solmiminen. Kahdenvälisten sopimusten palapeli on veroparatiisien hillitsemiseksi tehoton työkalu. Huomattavasti parempia tuloksia saataisiin aikaan valtioiden

3 välisellä automaattisella verotiedonvaihdolla, joka on jo käytössä Euroopan unionin sisällä. Yhtiötason kirjanpidon sijaan yrityksiltä kannattaisi edellyttää täyden yhtiörakenteen sekä maakohtaisten tulojen ja verojen julkaisemista. EU:ssa tulisi keskustella tiukemmin jäsenmaiden haitallisista verokäytännöistä hyviä aloituspaikkoja olisivat esimerkiksi Irlanti, Lontoon City sekä unionin liitännäisalueet Mansaari ja Jersey. Toivoisimme myös, että tavoiteohjelmassa huomioitaisiin kansainväliset verot. Kepa kannustaa Keskustaa lisäämään tekstiin konkreettisen aloitteen rahoitusmarkkinaverosta osana oikeudenmukaista ja kestävää veropolitiikkaa. Ruoka- ja finanssikriisi ovat osoittaneet, että kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen on ajankohtaista. Rahoitusmarkkinavero verottaisi kansainvälisiä valuutta- ja osakekauppaa sekä näihin liittyviä johdannaisia. Iso osa johdannaiskaupasta on luonteeltaan spekulatiivista. Johdannaiset ovatkin viime vuosina muun muassa syventäneet maailmanlaajuisia kriisejä ja mahdollistaneet Kreikan talousongelmien peittelyn. Veron toteutuksessa avainasemassa olisivat Frankfurtin ja Lontoon rahoituskeskukset, jossa lähes 99 prosenttia EU:n virallisissa kauppapaikoissa toteutettavasta kaupankäynnistä tapahtuu. Mahdolliset tulot olisivat erittäin suuria. Globaali 0,05 prosentin vero tuottaisi 450 miljardista 1000 miljardiin dollariin vuodessa, kertoo Itävallan taloustutkimusinstituutin vuonna 2009 tekemä selvitys. Verotulot voitaisiin käyttää vakauden ja hyvinvoinnin edistämiseen veroa keräävissä maissa tai esimerkiksi kehitysmaiden ilmastopäästöjen vähentämiseen. Arjen turvallisuutta vahvistettava Keskustan ohjelma nostaa hyvin esiin sen, etteivät kansainväliset ongelmat, kuten rikollisuus, huume- ja ihmiskauppa kunnioita valtioiden rajoja. Siksi myös suomalaisten arjen turvallisuutta vahvistavien toimien tulee olla ainakin osittain kansainvälisiä. Valvonnan ja seuraamusjärjestelmän kehittämisen lisäksi Kepan mielestä on tärkeää puuttua ongelmien syihin, jotka kumpuavat globaalista eriarvoisuudesta. Vain näin voidaan löytää pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja. Köyhyys ruokkii konflikteja, terrorismia ja huumetuotantoa siksi köyhyyden poistaminen on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Monien Suomenkin turvallisuutta uhkaavien ongelmien takana on köyhyys. Myös turvallisuuden näkökulmasta köyhyyden poistaminen tuleekin olemaan yksi ihmiskunnan suurimpia tulevaisuuden haasteita. Tämän vuoksi toivoisimme ohjelmaan pienen lisäyksen turvallisuusuhkien ja ongelmien taustalla vaikuttavista syistä ja siitä kuinka niihin tullaan puuttumaan. Autamme mielellämme kappaleen muotoilussa. Vihreän kasvun vuosikymmenelle Kepa kiittää Keskustaa ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sen hillitsemiseen tarvittavien toimien monipuolisesta huomioon ottamisesta. Ilmastonmuutos on globaalein ihmiskuntaa koskaan kohdannut uhka. Ohjelma linjaa Suomen aktiiviseksi toimijaksi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja edelläkävijäksi kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa. Ympäristön ja talouden tasapainoinen ja hiilineutraalin yhteiskunnan kunnianhimoisten visioiden tueksi toivoisimme kuitenkin lisää konkretiaa ja pohdintaa siitä millä keinoin näihin tavoitteisiin tullaan pääsemään. Kepa toivoo, että ohjelmassa huomioitaisiin köyhien ja rikkaiden maiden välinen ilmastooikeudenmukaisuus. Kaikkien maiden tulee pyrkiä vakavissaan kohti vähähiilisempää kehitystä, mutta kaikkein köyhimmiltä mailta ei voida odottaa päästöjen rajoittamista nykytasolle. Niillä on oikeus kehittyä hyödyntäen omia luonnonvarojaan. Ilmastonmuutos on seurausta rikkaiden maiden

4 historiallisista päästöistä. Siksi suurempien päästöleikkausten ja merkittävän ilmastorahoituksen on tultava teollisuusmaista. Suomen tulee ponnistella kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2020 mennessä ja lisäksi tukea päästöleikkauksia muualla. Päästövähennysten toteuttamiseksi tulee säätää laki vuosittaisista, tasaisistä päästövähennyksistä. Ilmastolaki tahdittaisi kunkin Suomen hallituksen ilmastotoimia ja parantaisi niiden seurattavuutta. Näin myös taattaisiin, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä hamaan tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaisen suunnitelman, jonka pohjalta päästöjä vähennetään hallitusti ja realistisesti. Kotimaisen maatalouden säilyttäminen on ohjelmassa tärkeä tavoite. Sen tukimuodot eivät kuitenkaan saisi lyödä korville kehitysmaiden maanviljelijöitä, joille tulisi antaa samalla tapaa mahdollisuus hankkia elantonsa omalla työllään. Valtaosan maailman ravinnosta tuottavat kehitysmaiden pienviljelijät, joista enemmistö on naisia. Heille avainkysymys on sadon saaminen kotimaan markkinoille. Kehitysmaiden mahdollisuuksia suojella ja tukea tuottajiaan, eli suojalausekkeita ja muita tullisääntöjä, käsitellään kaikissa kauppaneuvotteluissa. Maailman elintarvikemarkkinoiden vakauttaminen vaatii myös kehitysmaiden maataloustuotannon kehittymistä. Tämän vuoksi kehitysmaille pitää kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa myöntää oikeus suojella ja tukea pienviljelijöitään, erityisesti äkillisiä tuontipiikkejä vastaan. Sijaa on myös muille maatalouden kansainvälisiä markkinoita uudistaville askeleille, kuten vientitukien poistolle. Syksyllä prosenttia suomalaisista kannatti teollisuusmaiden maataloustukien uudistamista niin, että kehitysmaiden tuottajat saavat maataloustuotteensa paremmin markkinoille maailmalla ja omissa maissaan. Toivomme, että myös Keskusta ottaa kantaa maatalouden vientitukien poistamisen puolesta ja puoltaa kehitysmaiden oikeuta suojella ja tukea pientuottajiaan maailmanmarkkinoiden äkillisiltä heilahteluilta ja polkumyynniltä. Turvallista maailmaa rakentamassa Ohjelma alleviivaa ilahduttavasti ilmastonmuutoksen ja köyhyyden välistä yhteyttä. Köyhyyden vähentäminen on pohja myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimien onnistumiselle. Kestävän kehityksen näkökulmasta köyhyyden ja ilmastomuutoksen välisiä linkkejä ei voi sivuuttaa. Myös omia asenteitamme on tarkistettava ja terästettävä. Kuinka globalisaatiossa pärjääminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen sovitetaan näihin vaikeisiin valintoihin on suuri haaste, johon toivoisimme tavoiteohjelman hahmotteleman hieman konkreettisempaa vastausta. Kepa pitää hyvänä Keskustan tavoitetta vahvasta ulkopoliittisesta johtajuudesta. Euroopan unioni nähdään merkittävänä työkaluna, jota voidaan hyödyntää entistä paremmin. Toivomme, että ohjelmassa kerrottaisiin muutamalla lauseella Keskustan kokonaisvaltaisesta EUvisiosta. Mitä asioita eturivin vaikuttajana EU:ssa pyrittäisiin ajamaan? Kuinka EU:n viitekehyksessä tullaan toimimaan aktiivisesti globaalin eriarvoisuuden vähentämiseksi? On erinomaista, että ohjelmaluonnos tunnistaa kansalaisjärjestöjen moninaiset roolit, myös globaaleina vaikuttajina. Kehityskysymyksissä järjestöillä on paljon osaamista, jota voidaan hyödyntää aiempaa suuremmassa määrin avoimen ja aktiivisen yhteistyön kautta. Paitsi ketteriä ruohonjuuritason toimijoita ovat järjestöt myös keskustelun herättelijöitä, turvallisuuden rakentajia ja demokratian vahvistajia niin Suomessa kuin kehitysmaissakin. Köyhyys ja eriarvoisuus ruokkii turvattomuutta ja konflikteja. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että köyhyyden syihin puututaan. Tarvitaan sekä laadukasta kehitysyhteistyötä että kunnianhimoista ja johdonmukaista politiikkaa. Kehitysmaiden asemaan vaikuttaa kehityspolitiikan lisäksi myös se mitä päätöksiä muilla politiikkalohkoilla, kuten kauppa-, maahanmuutto- ja maatalouspolitiikassa tehdään. Köyhyyden taustalla vaikuttaviin rakenteisiin voidaan puuttua vain toimimalla johdonmukaisesti kaikilla sektoreilla.

5 Vaikka haasteet kehityspolitiikan alalla ovat suuret, ei Kepan mielestä voida todeta ihmiskunnan täysin epäonnistuneen nälänhädän ja köyhyyden poistamisessa. Positiivisista kehitystä, vaikkakin hidasta, tapahtuu koko ajan. Köyhyyden poistaminen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Nyt on entistä tärkeämpää löytää uusia keinoja ja huomata, että kehitysyhteistyöllä yksin ei voida ratkaista globaalista eriarvoisuudesta kumpuavia haasteita. Köyhyyden poistamiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimia ja muutoksia kansainvälissä rakenteissa. Kepa on iloinen, että ohjelma nostaa esiin kehitysyhteistyön tärkeän roolin sekä sisältää sitoumuksen kansainväliseen 0,7 prosentin tavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä. On erinomaista, että myös lasten ja naisten aseman parantaminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. Ilman haavoittuvimpien ryhmien huomioimista ei voida saavuttaa kestävää kehitystä. Kepa toivoisi, että linjaukseen voitaisiin kirjata myös joitain periaatteita kehitysyhteistyön laadusta. Ehdottaisimme linjaavan virkkeen lisäämistä kehitysyhteistyön vaikuttavuuden parantamisesta lisäämällä kehitysmaiden sananvaltaa ja vastuuta, avunantajien välistä työnjakoa sekä tuen suuntaamista kaikkein köyhimmille maille. Lisää taustatietoa kehitysyhteistyön laadusta alla. Kepa toivoo myös muutamaa lisävirkettä siitä miten kehitysmaiden pienviljelijöiden ja maataloustuottajien tukemiseksi ja erityissuojaamiseksi maailmankaupassa tullaan konkreettisesti toimimaan. Kuinka tämä tavoite sovitetaan yhteen tasapainoisen alueellisen kehityksen ja vapaakaupan edistämisen kanssa? Yhdymme Keskustan näkemykseen YK-järjestelmän ensisijaisuudesta. Kansainvälisistä järjestöistä YK:lla on selvästi laajin mandaatti toiminnalleen. Vaikka globaali päätöksenteko tapahtuu useilla areenoilla, ei tavoite G20:n vahvistamista saisi olla ristiriidassa YK:lle annetun roolin ja tuen kanssa. Taustatietoa kehitysyhteistyön laadusta Keskeistä kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamisessa on lisätä kehitysmaiden omaa valtaa ja vastuuta omasta kehityksestään, eli niin kutsuttua omistajuutta. Kehitysyhteistyön historiassa ovat traktorit ruostuneet pelloille, kun paikallisia olosuhteita tai vastaanottajien omia ponnisteluita ei ole tunnettu. Ottamalla köyhät maat ja ihmiset mukaan yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen, varmistamme ettei apu ole vain veden kantamista kaivoon. Sektorivalinnat maakohtaisiksi: Omistajuuden periaatetta voidaan toteuttaa päättämällä avun kohdentamisesta maakohtaisesti. Viime vuosina on annettu paljon huomiota sille, pitäisikö Suomen apu kohdistaa koulutukseen, metsityksen vai yrittäjyyden tukemiseen. Avun tuloksellisuutta kuitenkin parantaa eniten se, että nämä valinnat tehdään maakohtaisesti saajamaan hallitusta ja ihmisiä kuunnellen. Suomella on kehitysyhteistyössä kahdeksan pääkumppanimaata, joten päätösten tekeminen maakohtaisesti on mahdollista. Kussakin pääkumppanimaassa Suomen lähetystössä työskentelee useita kehityspolitiikan asiantuntijoita, joiden asiantuntemusta tulisi käyttää päätöksenteossa. Koordinaatiota avunantajien välille: Avun kohdentamisessa kannattaa huomioida myös muiden avunantajien toiminta. Kussakin Suomen pääkohdemaassa toimii kymmeniä avunantajia. Ihannetapauksessa työt on jaettu avunantajien kesken, eikä muutoksia tehdä yhtäkkisesti. Esimerkiksi Sambiassa koulutusala on kiinnostanut liiankin montaa avunantajaa, ja Sambian hallitus on läpinäkyvyyden ja tehokkuuden parantamiseksi pyytänyt joitakin avunantajia siirtymään muille aloille. Pirstaleisuus syö vaikuttavuutta: Suomi on vuodesta 2001 pyrkinyt keskittämään kahdenvälistä kehitysyhteistyötään harvempiin maihin ja suurempiin maaohjelmiin. Tämä parantaisi edellytyksiä

6 maakohtaiseen tarkasteluun. Monet muutkin avunantajamaat pyrkivät vähentämään toimiensa pirstaleisuutta. Suomen pääyhteistyömaiksi on valittu kahdeksan maata: Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal, Vietnam ja Nicaragua. Viime vuosina keskittäminen ei kuitenkaan ole edennyt, vaan maakohtaisen keskittämisen rinnalla on ryhdytty puhumaan kehitysyhteistyön temaattisesta keskittämisestä esimerkiksi metsätalouteen. Suomen resurssit tai osaaminen eivät kuitenkaan riitä hoitamaan koko maailman metsiä. Keskittämisen ei pidä estää nopeita ratkaisuja esimerkiksi kriisien ennaltaehkäisemiseksi ja rauhanneuvotteluiden edistämiseksi: kehitysyhteistyön määrärahat riittävät sekä rauhanrakentamismäärärahojen merkittävään kasvattamiseen, että muilla sektoreilla tehtävän työn keskittämiseen. Hankkeita ja budjettitukea: Omistajuuden lisäämiseksi tärkeää on myös kehitysyhteistyön tekeminen budjettituen muodossa, silloin kun kumppanimaan hallinto on todettu riittävän luotettavaksi. Enemmistö avunantajista pyrkii kasvattamaan budjettitukea. Budjettituki kanavoidaan kumppanivaltion budjettiin, käyttäen hyväksi sen omia suunnittelu-, talous-, hankinta- ja raportointijärjestelmiä. Tavoitteena on maan hallinnon kehittäminen niin, että kehitysyhteistyö tekee lopulta itsensä tarpeettomaksi. Tämä on kaikkein kestävintä kehitystä. Pelkkää rahan siirtoa budjettituki ei koskaan ole. Budjetin toteutumista seuraavat Suomen lähetystöjen asiantuntijat. Budjettituen seurantamekanismit ovat lisänneet myös kehitysmaiden parlamenttien ja kansalaisten mahdollisuuksia seurata budjetin käyttöä. Korruptiotapaukset paljastuvat ja niihin puututaan entistä useammin. Tukea kaikkein köyhimmille: Globaalit kriisit koettelevat kaikkein kovimmin kehitysmaiden naisia, lapsia ja vammaisia. Suomi on sitoutunut huomioimaan vaikutukset näihin ryhmiin kaikessa kehitysyhteistyössään. Tavoitteena on, että tuki palvelee aina kaikkein köyhimpiä ihmisiä, riippumatta siitä tuetaanko koulutuksen, maatalouden vai tietoverkkojen kehitystä. Helposti syrjäytyvät ryhmät on siis valittu niin sanotuksi läpileikkaavaksi teemaksi. Käytännössä läpileikkaavien teemojen toteutuminen on vaihdellut, sanoo ulkoasiainministeriön oma helmikuussa 2009 julkaistu evaluaatio. Esimerkiksi vastuusuhteet ja raportointi ovat epäselviä: kun kaikki ovat vastuussa, ei kukaan ole tilivelvollinen. Parhain terveisin, Timo Lappalainen Toiminnanjohtaja Lisätietoja: Kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen puh:

Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta 19.3.2010

Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta 19.3.2010 Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta 19.3.2010 Kepa kiittää lausuntomahdollisuudesta. Maailmassa on viime vuosina ollut paljon epävakautta. Ihmisten hyvinvointiin kaikkialla maailmassa

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Lähtökohtana ilmasto-oikeudenmukaisuus ry pyrkii vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, jotta siinä kunnioitetaan maailman köyhimpien ihmisten oikeuksia. Ilmastonmuutos

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin :

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 10.9.2014 Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 1. Esityksessä todetaan, että kehitysapu kuuluu valtion tehtävien uloimpaan kerrostumaan ja että se ei kuulu valtion yksiselitteisiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

kepan eduskuntavaalipaketti 2011

kepan eduskuntavaalipaketti 2011 kepan eduskuntavaalipaketti 2011 kansainvälisen talouden heilahtelut, muuttoliikkeet, konfliktit ja ilmastonmuutos vaikuttavat niin suomeen kuin kehitysmaihinkin. globaalin matematiikan lyhyestä oppimäärästä

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 6/2016 vp. Kepan lausunto ulkoasiainvaliokunnalle

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 6/2016 vp. Kepan lausunto ulkoasiainvaliokunnalle Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 6/2016 vp Kepan lausunto ulkoasiainvaliokunnalle 6.10.2016 1. Välittävä ja kansainvälinen Suomi kantaa globaalin vastuunsa Selonteko nostaa

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen Suomen UNICEF ry Finlands UNICEF rf Finnish Committee for UNICEF Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki, Finland Brädgårdsgatan 6, 00580 Helsingfors, Finland Phone: +358 9 584 50 290 Fax: +358 9 584 50 270

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA

KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Ulkoasiainministeriö TAUSTAMUISTIO 29.5.2008 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 3.6.2008 KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Otsikkoaihetta käsitellään Suomen kestävän

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta Ilmastonmuutoksella on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta elämästä ja monilla alueilla taistelusta eloonjäämisestä.

Lisätiedot

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka . Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU. Ulkoministeriön strategia

SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU. Ulkoministeriön strategia SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU Ulkoministeriön strategia SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU Ulkoministeriön strategia Helsingissä 19.10.2005 3 Ulkoministeriön strategian lähtökohdat Ulkoministeriön hallinnonala

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Rahoitusta tulee nostaa tasaisesti ja hallitusti, jotta varainkäyttöä pystytään suunnittelemaan eikä kehitysyhteistyön laatu vaarannu.

Rahoitusta tulee nostaa tasaisesti ja hallitusti, jotta varainkäyttöä pystytään suunnittelemaan eikä kehitysyhteistyön laatu vaarannu. 21.10.2011 Kepan näkemyksiä kehitysyhteistyön muodoista ja resursseista Kehitysyhteistyön määrärahat Toivomme edelleen, että Suomi pystyy täyttämään sitoumuksen kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisesta

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot