EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö

Transkriptio

1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1

2 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes kaikki ympäristölainsäädäntömme on EU:sta peräisin. Eduskunnan ympäristövaliokunnan lausunto

3 Sopimus Euroopan unionista; ympäristöä koskevat määräykset Unionin tavoitteisiin kuuluu: Unioni toteuttaa sisämarkkinat. Se pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana on korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Unioni vaalii ja puolustaa arvojaan kansainvälisissä suhteissaan ja edistää osaltaan kansalaistensa suojelua. Se edistää osaltaan maapallon kestävää kehitystä. 3

4 Ympäristöä koskevat määräykset (jatkoa) Ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on säilytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (EU:n perusoikeuskirja). Unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan mm. sellaisten toimenpiteiden edistämiseen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin ja maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen (sopimus Euroopan unionin toiminnasta). 4

5 EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteet Säilyttää, suojella ja parantaa ympäristön sekä elämisen laatua. Suojella ihmisten terveyttä. Varmistaa luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö. Edistää kansainvälisellä tasolla toimenpiteitä, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. 5

6 EU:n ympäristöpolitiikan periaatteet Korkea suojelun taso Läheisyysperiaate Varovaisuusperiaate Saastuttaja maksaa periaate Estää ennalta ympäristön pilaantumista 6

7 EU:n ympäristöpolitiikan valmistelussa otetaan huomioon Saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot. Ympäristöolot Euroopan unionin eri alueilla. Toimien toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä mahdollisesti johtuvat edut ja kustannukset. Unionin taloudellinen ja sosiaalinen kehitys kokonaisuutena sekä unionin eri alueiden tasapainoinen kehitys. 7

8 EU:n ympäristöpolitiikan toteutuksen välineitä ovat Lainsäädäntö: päätökset, direktiivit ja asetukset => lainsäädäntö hyväksytään määräenemmistöllä ja yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Suositukset ja strategiat. Valmisteltaessa EU:n ympäristöpolitiikan välineitä järjestetään kuulemistilaisuuksia (ml. internetkuulemisia) laajasti eri osapuolille. 8

9 Kuinka EU:n ympäristölainsäädäntöä tehdään? EU:n komissio antaa ehdotukset (yksinomainen aloiteoikeus). EU:n jäsenmaista koostuva neuvosto ja Euroopan parlamentti ryhtyvät käsittelemään ehdotusta. Seuraa ehdotuksen monivaiheinen käsittely, jonka aikana ehdotus yleensä muuttuu. Lopullinen hyväksyntä edellyttää sekä neuvoston että Euroopan parlamentin hyväksyntää. 9

10 EU:n kuudes ympäristöohjelma Määrittelee unionin ympäristöpolitiikan ensisijaiset toimet ja tavoitteet. Esittelee toimenpiteet, joilla toteutetaan EU:n kestävän kehityksen strategiaa. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on myös lainsäädännön tehokas toimeenpano jäsenmaissa. 10

11 Kuudes ympäristöohjelma Ohjelman mukaan kiireellisiä toimia tarvittiin erityisesti seuraavilla aloilla: Ilmastonmuutos Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen Ympäristön laatu ja terveys sekä elämän laatu Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätehuolto 11

12 Kuudes ympäristöohjelma Edellä mainittuihin painopistealueisiin liittyen laadittiin seuraavat strategiat: Maaperän suojelu Meriympäristön suojelu Torjunta-aineiden käyttö Ilmansuojelu Kaupunkiympäristön kestävä kehitys Luonnonvarojen kestävä käyttö Jätehuolto Viiteen strategiaan kuuluu myös lainsäädäntöä. 12

13 EU:n seitsemäs ympäristöohjelma 2012-? Kuudes ympäristöohjelma päättyy Komissio valmistelee ehdotusta uudeksi ohjelmaksi. Johtavina ajatuksina olisivat vihreä talous ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Ilmaston muutos ja luonnon monimuotoisuus säilyisivät keskeisinä painopisteinä. Olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoa halutaan tehostaa. 13

14 Ympäristöministeriön EU-toiminnan painopisteet ympäristön ja luonnonsuojelun alalla Rajat ylittävät päästöt (kaukokulkeutuminen) ilmaan, maaperään ja vesistöihin. Suomen kannalta tällä alueella on tapahtunut edistystä. Jatkotyöhön panostetaan edelleen. Mertensuojelu vaatii myös laajempaa yhteistyötä. Suomi panostaa erityisesti Itämeren tilan parantamiseen. 14

15 Ympäristöministeriön EU-toiminnan painopisteet jatkuu EU:n sisämarkkinoiden toimivuus ja kilpailunäkökohdat. Jätelainsäädäntö ja kemikaalit ovat tärkeitä ympäristöterveys- ja sisämarkkinanäkökohdista. Ympäristöteknologian kehittäminen sekä energia- ja materiaalitehokkaiden tuotteiden kehittäminen Suomen ja EU:n näkökulmasta. 15

16 Ympäristöministeriön EU-toiminnan painopisteet jatkuu Maailmanlaajuiset haasteet, joihin Suomi vaikuttaa osana Euroopan unionia ja sen kautta: Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Kestävä kulutus ja tuotanto sekä materiaalitehokkuus. 16

17 Vaikuttaminen EU-toiminnassa Vaikuttaminen oikeaan aikaan eli mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ehdotusten ja niistä tehtyjen vaikutusarviointien analysointi. Määritellään Suomen keskeiset tavoitteet ja suunnitellaan neuvottelutaktiikkaa. Suomi on rakentava neuvottelukumppani. Suomen luonnon erityispiirteet ja muut erityisolosuhteemme tuodaan esille, mutta huomioidaan myös EU:n kokonaistilanne ja se, että ympäristön tilaa tulee parantaa koko EU:n alueella. 17

18 EU:n ilmasto- ja energiapaketti Euroopan unionin joulukuussa 2008 hyväksymä ilmasto- ja energiapaketti käsittää neljä direktiiviä: 1. Päästökauppadirektiivin (ETS) uudistaminen 2. Jäsenmaakohtainen taakanjakopäätös päästöjen vähentämiseksi päästökauppaan kuulumattomilla aloilla 3. Direktiivi uusiutuvista energiavaroista (RES) 4. Direktiivi hiilen talteenotosta ja varastoinnista (CCS) Lisäksi pakettiin sisältyy liikennettä koskevia säädöksiä. Paketti on EU:n kannalta tärkeä viesti kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ajatellen. Paketin jatkokehittäminen riippuu monelta osin uudesta kansainvälisestä Ilmastosopimuksesta. 18

19 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään 20 prosentilla Valmius 30 % vähennykseen osana uutta kansainvälistä sopimusta. Uusiutuvaa energiaa lisätään 20 prosenttiin. Energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin. 19

20 Päästökaupan ulkopuoliset toimialat Kullakin maalla omat vähennystavoitteensa taakanjakopäätöksen mukaan Suomella -16 % (verrattuna vuoden 2005 päästöihin). Päästökauppaan kuulumattomia toimialoja ovat mm. rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jätehuolto sekä teollisuudessa käytettävät F-kaasut. 20

21 Uusiutuvat energialähteet Suomen kansallinen tavoite on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (n. 30 TWh). Tavoite edellyttää uusiutuvien energialähteiden käytön huomattavaa lisäämistä. 21

22 EU:n 20 % päästövähennysvelvoitteen tiukentaminen? Meneillään tarkastelu EU:n nykyisen päästövähennysvelvoitteen nostamisesta 20 %:sta jopa 30 %:iin. IPCC:n mukaan kahden asteen tavoite vaatii kehittyneiltä mailta % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa teollisuusmaiden antamista päästövähennyssitoumuksista on huomattavasti vaatimattomampia. 22

23 EU:n 20 % päästövähennysvelvoitteen tiukentaminen? (2) EU haluaa toimia esimerkkinä ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolestapuhujana ja on lupautunut nostamaan päästövähennystavoitettaan, mikäli muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin vähennyksiin ja kehitysmaat osallistuvat riittävällä tavalla. 23

24 Kansainväliset ilmastosopimusneuvottelut Kansainvälisen sopimusjärjestelmän aikaansaaminen vuoden 2012 jälkeen. Kööpenhaminan sitoumus joulukuussa 2009: USA ja kehittyneimmät kehitysmaat sitoutuivat ensimmäisen kerran kansainvälisellä tasolla ilmastotoimiin rajoittaakseen maailmanlaajuisen lämpötilan nousu kahteen asteeseen. Teollisuusmaat sitoutuivat Kööpenhaminassa kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitukseen. 24

25 Kansainväliset ilmastosopimusneuvottelut Neuvottelut jatkuneet vuoden 2010 aikana Eteneminen on ollut hidasta. Osapuolikokous Meksikossa joulukuussa 2010 Todennäköisesti ei vielä sitovaa sopimusta. Mahdollista saavuttaa joitain päätöksiä, joiden pohjalta laillisesti sitovasta sopimuksesta voitaisiin sopia Etelä- Afrikassa vuonna

26 Kiitos! 26