Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa"

Transkriptio

1 Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Lähtökohtana ilmasto-oikeudenmukaisuus ry pyrkii vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, jotta siinä kunnioitetaan maailman köyhimpien ihmisten oikeuksia. Ilmastonmuutos ei ole pelkkä ympäristökysymys. Ilmastonmuutos on seurausta rikkaiden maiden vuosisatoja jatkuneesta saastuttavasta toiminnasta, mutta sen vaikutusten suurimpia kärsijöitä ovat maailman köyhimmät maat ja ihmiset. Rikkaat maat ovat velkaa köyhille maille. Ne ovat hyödyntäneet yhteistä ilmakehää enemmän kuin niiden oma oikeudenmukainen osuus sallisi. Kehitysmaita tukeva ilmastopolitiikka ei siis ole hyväntekeväisyyttä, kyse on vahingonkorvauksesta, ilmastovelasta. Tarvitaan ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Rikkaiden maiden on muutettava kulutustapojaan ja vähennettävä radikaalisti omia päästöjään. Tämä on Suomen ja meidän kaikkien vastuu. Köyhillä mailla ja ihmisillä on oikeus kehitykseen. Köyhien maiden päästötavoitteet eivät voi olla yhtä tiukkoja kuin rikkaiden, koska niillä ei ole samaa historiallista vastuuta ja niiden valmiudet ja mahdollisuudet toimia ovat huomattavasti heikommat. Köyhimpien kehitysmaiden päästöille ei voida asettaa rajoja, mutta varakkaammilta voidaan odottaa toimia omien päästöjensä hillitsemiseksi. Nämä periaatteet tulee ottaa kansainvälisen laillisesti sitovan ilmastosopimuksen lähtökohdaksi. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tarvittavat päästövähennykset voidaan määrittää ajantasaisen ilmastotiedon ja esimerkiksi monien kehitysjärjestöjen tukeman Greenhouse Development Rights -taakanjakomallin avulla. varmistaa vähennysten toteuttaminen esimerkiksi säätämällä ilmastolaki, joka tahdittaa kunkin Suomen hallituksen ilmastotoimia ja parantaa niiden seurattavuutta. Samalla rikkaiden maiden tulee antaa kehitysmaille rahoitusta ja muuta tukea vähähiilisten kehitysmallien vahvistamiessa ja etsimisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ilmastonmuutos on myös turvallisuuskysymys. Maailmanlaajuisten ympäristöongelmien kriisiytyminen horjuttaa kansainvälistä turvallisuutta. Esimerkiksi ympäristöpakolaisuuden kasvu voi luoda kitkaa yhteisöihin ja valtioiden väliseen päätöksentekoon. Kehitysjärjestönä Kepan ilmastotyön painopiste on suoraan kehitysmaihin liittyvissä toimissa, kuten sopeutumisrahoituksessa ja köyhimpien maiden, ihmisten ja erityisesti naisten vaikutusmahdollisuuksien puolustamisessa. ottaa ilmasto-oikeudenmukaisuus ja köyhimpien maiden ja ihmisten oikeus kehitykseen ilmastopolitiikkansa lähtökohdiksi tulkita ilmastotyöhön käytettävät resurssit pohjoisen ilmastovelan maksuksi

2 Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 2 (5) rahoittaa ja muuten tukea kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä siirtymistä vähähiiliseen kehitykseen varmistaa omien ilmastopäästöjensä väheneminen esimerkiksi säätämällä ilmastolaki. Köyhimpien ääni kuuluviin päätöksenteossa Ilmastonmuutos on myös ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymys. Ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii erityishuomiota heikoimmille ja haavoittuvimmille ryhmille. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa puolustaa köyhimpien maiden edustusta ja äänivaltaa. Paras foorumi tälle on YK, puutteistaan huolimatta. Epämuodolliset maaryhmät kuten G8, G20 tai suurten päästäjien ryhmä sulkevat kaikista köyhimmät maat täysin ulos neuvotteluista, eivätkä ne ole legitiimejä ryhmiä koko maailmaa koskevista asioista päättämiseen. Kehitysmaiden tarpeiden tulee vaikuttaa yksityiskohtien rinnalla myös neuvotteluagendaan: esimerkiksi kehitysmaille tärkeä aavikoitumissopimus ei saa jäädä ilmastoneuvotteluiden varjoon. Myös käytännön ilmastotoimista päättävissä järjestöissä ja elimissä, kuten uusissa ilmastorahastoissa, tulee köyhimmille maille taata vahva äänivalta ja edustus. Kansalaisyhteiskuntien edustus ja kuuleminen on tärkeää niin kansainvälisessä ilmastotyössä kuin kansallisia ilmasto-ohjelmia laadittaessa. Niillä on ymmärrystä ja tietoa ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista, sopeutumistavoista ja kestävistä ratkaisuista. Erityisen tärkeää on kuulla naisia, joilla on vankka kokemus perheiden ruokaturvan ja veden saannin turvaamisesta. Tarvitaan kanavia aitoon, merkitykselliseen dialogiin erilaisten järjestöjen ja kansalaisliikkeiden kanssa. puolustaa köyhimpien maiden edustusta ja äänivaltaa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja -elimissä tukea kansalaisyhteiskuntien vahvaa edustusta ja kuulemista kansainvälisessä ja kansallisessa ilmastotyössä Riittävää, laadukasta rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen puolustaa kansainvälisissä neuvotteluissa riittävää rahoitusta kehitysmaille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä sitoutua itse antamaan rahoitusta. Tuki tulee suunnata erityisesti kaikkein köyhimpiin maihin. Sopeutumisessa keskeistä on ratkaisujen räätälöiminen kuhunkin paikalliseen tilanteeseen sekä ihmisten monipuolisten elinkeinojen ja selviytymistapojen vahvistaminen. Rahoitusta tarvitaan myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Vuonna 2007 kehitysmaiden osuus maailmanlaajuisista päästöistä oli jo 53 prosenttia, joskin merkittävä osa kehitysmaiden päästöistä aiheutuu vientituotannosta eli perimmiltään länsimaisesta kulutuksesta. Monissa kehitysmaissa toteutetaankin jo toimia päästöjen hillitsemiseksi.

3 Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 3 (5) Lisätukea tarvitaan esimerkiksi luonnonkatastrofeihin valmistautumiseen ja kehitysmaille hyödyllisen teknologian kehittämiseen ja siirtoon. Rahoituksen riittävän tason määrittelyn tulee pohjautua parhaaseen saatavilla olevaan tutkimukseen aiheesta. Kööpenhaminassa 2009 teollisuusmaat sitoutuivat nostamaan vuosittaisen ilmastorahoituksen 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Tämän tulee olla valtioiden budjettirahoitusta. Ilmastorahoituksen tulee aidosti lisätä Suomen tukea kehitysmaille ja olla lisäistä sitoumuksille nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Rahoitus tulee budjetoida valtion budjetissa eri momentille kuin kehitysyhteistyö. Avunantajien välisen vertailtavuuden parantamiseksi kansainvälisissä neuvotteluissa ajaa kehitysavun kriteerien selventämistä. Monet kehitysyhteistyön keskeisistä periaatteista, jotka määritellään Kepan linjauksessa kehitysyhteistyön laadusta, pätevät myös ilmastorahoitukseen. Kansainvälisten ja kansallisten rahoitusstrategioiden tulee rakentua paikallisten toimien pohjalle ja tukea niitä. Tuki sopeutumiseen tulee pääosin suunnata köyhimpiin maihin ja maatasolla maiden omien ilmasto-ohjelmien toteuttamiseen, paikallisten instituutioiden tuella. Kaikessa ilmastotyössä pitää huomioida helposti haavoittuvien ryhmien kuten naisten, lasten, vammaisten, vähemmistöjen ja hiv/aidsin kanssa elävien ihmisten tarpeet. Naisilla on keskeinen rooli perheiden perustarpeiden turvaajina, tiedonvälittäjinä ja arvomuutosten aikaansaajina. ajaa ilmastorahoituksen kanavointia ennen kaikkea YK:n alaisen, kehitysmaiden johtaman rahaston kautta. Ilmastorahoituksen nykyisestä pirstaloitumisesta kymmeniin rahastoihin tulee pyrkiä aktiivisesti eroon. Määrällisesti suurimpana ilmastorahoittajana viime vuosikymmenellä profiloitunut Maailmanpankki ei nykyisellään ole uskottava ilmastotoimija. Pankin uskottavuutta syövät muun muassa mittavat hiilivoimalahankkeet, uusiutuvan energian painottuminen suuriin patohankkeisiin sekä epädemokraattinen päätöksentekorakenne. Toinen uudistamista kaipaava kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitusväline on puhtaan kehityksen mekanismi, joka sääntelee kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välistä hiilikauppaa. Hiilikauppa on luonut maailmaan kokonaan uudenlaisen kauppatavaraksi käyvän tuotteen, hiilidioksidipäästöjen vähenemät, joilla käydään myös spekulatiivista kauppaa. Mekanismin tavoitteena on päästövähennysten globaalien kustannusten alentaminen ja vähähiilisen kehityksen tukeminen kehitysmaissa. Kehitystavoite ei kuitenkaan täyty, koska rahoitus keskittyy muutamiin maihin ja teknologioihin, erityisesti kiinalaisten kaatopaikkojen kaasujen keräämiseen. Mekanismi myös antaa teollisuusmaille mahdollisuuden lykätä omien päästöjensä vähentämistä. Lisäksi kaikessa kehitysyhteistyössä tulee huomioida ilmastonmuutoksen tuomat muutokset ja ottaa pyrkiä mahdollisimman hiilineutraaliin kehitykseen. Ilmastonmuutoksen kasvattamaan rahoitustarpeeseen voidaan vastata myös talous- ja

4 Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 4 (5) veropolitiikassa. Tarvitaan ilmasto-oikeudenmukaisuutta vahvistavia veroja tai maksuja, kuten lento- ja laivaliikenteelle sekä rahoitusmarkkinoille kohdistettavia veroja. Kehitysmaiden rahoituspohjaa voidaan rakentaa myös puuttumalla laittomiin rahavirtoihin, velkaongelmaan ja kauppapolitiikan kipupisteisiin. Yksityisillä rahavirroilla voidaan avustaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. puolustaa kansainvälisissä neuvotteluissa riittävää rahoitusta kehitysmaille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä sitoutua antamaan itse rahoitusta aidosti lisätä tukea kehitysmaille. Ilmastorahoituksen tulee olla lisäistä sitoumuksille nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. tukea ilmastorahoituksen kohdentamista kehitysmaiden omistajuutta kunnioittaen ajaa rahoituksen kanavointia ennen kaikkea YK:n alaisen, kehitysmaiden johtaman rahaston kautta. Tukea ilmasto-oikeudenmukaisuudelle kestävällä kauppapolitiikalla Suomen ja Euroopan unionin nykyinen kauppapolitiikka on ristiriidassa kansainvälisten ilmastotavoitteiden kanssa. Kauppapoliittiset strategiat keskittyvät pääasiassa eurooppalaisyritysten lyhyen aikavälin kilpailukyvyn kasvattamiseen, vaikka ilmastoystävällisyys tulisi tunnistaa pitkän aikavälin kilpailukyvyn peruskiveksi. Yritysten pitäisi maksaa kuluttamistaan luonnonvaroista ja aiheuttamistaan saasteista. Tällä hetkellä maailman 3000 suurimman yrityksen kulutus vastaa kolmannesta niiden voitoista, mutta tuo lasku jää muiden maksettavaksi. Toivoa luo se, että useat yritykset ovat vapaaehtoisesti reagoineet kuluttajien kasvaneeseen ilmastokiinnostukseen ja kehittäneet tuotteitaan, tuotantotapojaan ja viestintäänsä ilmastoystävällisemmiksi. Vapaaehtoisten aloitteiden lisäksi tarvitaan päästörajoja, veroja ja laillisesti sitovia kansainvälisiä ilmasto- ja yritysvastuusopimuksia. Ilmastotavoitteet on muutenkin nostettava kaupallisia tavoitteita tärkeämmiksi. Esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO:n neuvotteluissa ei pidä rajoittua keskustelemaan ilmastoystävällisten tuotteiden kaupan vapauttamisen hyödyistä. Hiilitullien periminen korkeapäästöisiltä tuontituotteilta pitää olla sallittua. Tekijänoikeussääntöjä pitää löyhentää, jotta teknologiansiirto Pohjoisesta Etelään vauhdittuu ja kehitysmaat pystyvät teollistumisessaan välttämään saastuttavien polttoaineiden voimakkaan lisääntymisen. Ilmasto-oikeudenmukaisuus edellyttää, etteivät teollisuusmaiden ilmastotoimet syvennä köyhyyttä kehitysmaissa. Esimerkiksi viljelykasvipohjaiset biopolttoaineet vievät resursseja ruoantuotannolta ja kasvattavat metsäkatoa kehitysmaissa, eikä niiden hyöty ilmastonmuutoksen torjunnassa ole yksiselitteinen. Myös metsäpolitiikassa tulee konsultoida paikallisia ihmisiä ja huomioida metsien monipuolinen merkitys yhteisöjen elannonlähteenä. Esimerkiksi kehitysmaiden metsiä hiilinieluina suojelevaa REDDmekanismia on syytä tarkastella kriittisesti. Lisäksi laittomia hakkuita hillitseviä kansainvälisiä sopimuksia on vahvistettava ja puutavarakaupan vapauttaminen pysäytettävä.

5 Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 5 (5) Ilmastonmuutos tekee luonnonvaroihin ja ruokaturvaan liittyvien haasteiden ratkaisemisesta entistäkin kiireellisempää. Ruokaturvan parantamisen keskiössä ovat kehitysmaiden noin 400 miljoonaa köyhää pienviljelijää, jotka tälläkin hetkellä tuottavat valtaosan maailman ravinnosta. Kehitysmaille pitää antaa oikeus suojella ja tukea ekologista, paikallista maataloustuotantoa. tunnistaa ilmastotavoitteiden ensisijaisuus kaupallisille tavoitteille tukea ja edellyttää ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten huomioimista yritystoiminnassa tukea tekijänoikeus- ja muissa neuvotteluissa teknologiansiirron helpottamista pidättäytyä viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden käytöstä ja lopettaa niiden verotuki, sekä ajaa näitä tavoitteita EU:ssa.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta Ilmastonmuutoksella on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta elämästä ja monilla alueilla taistelusta eloonjäämisestä.

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Suomen suurimmilla haasteilla on lukumäärän yli miljardiin. Ilmastonmuutos

Suomen suurimmilla haasteilla on lukumäärän yli miljardiin. Ilmastonmuutos Kepan lausunto Keskustan tavoiteohjelmasta 2010-luvulle 31.3.2010 Kepa kiittää lausuntomahdollisuudesta. Maailmassa on viime vuosina ollut paljon epävakautta. Ihmisten hyvinvointiin joka puolella maailmaa

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kehityspoliittinen linjapaperi

Kehityspoliittinen linjapaperi Vihreät De Gröna Kehityspoliittinen linjapaperi hyväksytty puoluehallituksessa 16.3.2013 1. Johdanto Vihreille kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön lähtökohtana on jokaisen ihmisen oikeus ihmisarvoiseen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään FIBS: AAer Paris Ilmastoseminaari 15.12. 2015 Eurooppa sali Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta 19.3.2010

Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta 19.3.2010 Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta 19.3.2010 Kepa kiittää lausuntomahdollisuudesta. Maailmassa on viime vuosina ollut paljon epävakautta. Ihmisten hyvinvointiin kaikkialla maailmassa

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus

Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus Tärkeitä kysymyksiä teeman kannalta: Ketkä aiheuttavat ilmastonmuutoksen? Ketkä kärsivät ilmastonmuutoksesta? Ovatko ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Suomen uskonnollisten järjestöjen yhteinen saatekirje: Syyskuu 2015. Hyvä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen,

Suomen uskonnollisten järjestöjen yhteinen saatekirje: Syyskuu 2015. Hyvä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Suomen uskonnollisten järjestöjen yhteinen saatekirje: Syyskuu 2015 Hyvä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Me Suomen uskonnollisten yhteisöjen edustajat lähestymme teitä liittyen kiireelliseen

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomi

Ilmastorahoitus ja Suomi kepan ajankohtaiskatsaukset 13 MARRASKUU 2013 Ilmastorahoitus ja Suomi Miten maksamme ilmastovelkamme? bestdesigns / istock > ilmastonmuutos ei ole pelkkä ympäristökysymys, vaan ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen, 23.4.2015 Esityksen sisältö Neuvottelujen

Lisätiedot

Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun

Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun Ilmastopuntari on tehty auttamaan sinua ja järjestöäsi huomioimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset Etelän hanketyössä. Ilmastonmuutoksen suorien ja epäsuorien

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin :

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 10.9.2014 Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 1. Esityksessä todetaan, että kehitysapu kuuluu valtion tehtävien uloimpaan kerrostumaan ja että se ei kuulu valtion yksiselitteisiin

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

ole alhaisen hintansa vuoksi toiminut toivotulla tavalla. On tärkeää, että EU:n päästökauppa

ole alhaisen hintansa vuoksi toiminut toivotulla tavalla. On tärkeää, että EU:n päästökauppa RKP EU:n tulisi olla aktiivinen toimija ja EU:n tulisi sitovien EU:n heikentynyt taloustilanne ja RKP:n mielestä Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa ja edelläkävijä ilmaston muutoksen hiilidioksidipäästötavoitteiden

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Uutta rahaa. Miten ilmastolasku maksetaan? johanna sandahl tuuli hietaniemi, susanna kari (suom. toim.)

Uutta rahaa. Miten ilmastolasku maksetaan? johanna sandahl tuuli hietaniemi, susanna kari (suom. toim.) Uutta rahaa Miten ilmastolasku maksetaan? johanna sandahl tuuli hietaniemi, susanna kari (suom. toim.) Uutta rahaa Miten ilmastolasku maksetaan? johanna sandahl tuuli hietaniemi, susanna kari (suom. toim.)

Lisätiedot

Päätöslauselma Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16)

Päätöslauselma Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16) Päätöslauselma Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16) http://www.satuhassi.net/2010/paatoslauselma-cancunin-ilmastonmuutoskonferenssista-cop16/ Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008

Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008 Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008 Kepan mielestä monenvälisiä kauppaneuvotteluita tarvitaan. Kansainvälisen kaupan säännöistä pitää sopia ja reiluinta sopiminen on monenvälisellä foorumilla.

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Järjestöjen hallitusohjelmasuositukset

Järjestöjen hallitusohjelmasuositukset maailmantalouden tekijät Järjestöjen hallitusohjelmasuositukset Kasvava eriarvoisuus on aikamme suurimpia maailmanlaajuisia haasteita. Vaikka tuloihin perustuva absoluuttinen köyhyys on vähentynyt, tulo-

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Kohti vähäpäästöistä Suomea Kohti vähäpäästöistä Suomea Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta TIIVISTELMÄ 1 Kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa I hmiskunta uhkaa ajautua ilmastokriisiin. Jos jatkamme

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Suomen tulee pitää kehitysmaille annettu 0,7-lupaus

Suomen tulee pitää kehitysmaille annettu 0,7-lupaus Helsingissä 12.3.2014 Arvoisa ministeri, Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme kannustaa hallitusta tekemään maaliskuun kehysriihessä rohkeita ja globaalisti vastuullisia päätöksiä. Suomella on varaa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Pariisin ilmastoneuvottelut: Tietopaketti kynnyskysymyksistä

Pariisin ilmastoneuvottelut: Tietopaketti kynnyskysymyksistä Muistio 1 (12) Pariisin ilmastoneuvottelut: Tietopaketti kynnyskysymyksistä Sisällys 1 YK:n ilmastoneuvotteluiden historia... 1 2 Lähtökohdat Pariisin neuvotteluille... 2 3 Eri maiden ilmastositoumukset...

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010 Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010 Ilmastorahoitus ja Finnfund Tarjolla eri muodoissa: Lainaa, välirahoitusta, osakepääomaa Hyvinkin

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kotina maapallo. Changemakerin logo tähän

Kotina maapallo. Changemakerin logo tähän Kotina maapallo Changemakerin logo tähän 1 1 Globalisaatio sosiaalinen tiedonkulun ympäristövaikutusten kulttuurinen taloudellinen poliittinen Maailmanlaajuistuminen 2 2 Miten ihmiset elävät globaalisti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot