Kepan kommentit Keskustan Tasapainossa eteenpäin Keskustan 101 periaatetta -ohjelmaluonnokseen

Transkriptio

1 Kepan kommentit Keskustan Tasapainossa eteenpäin Keskustan 101 periaatetta -ohjelmaluonnokseen Yleisiä huomioita Tasapainossa eteenpäin -ohjelma ja siinä korostuva kohtuullisuuden periaate antaa hyvän pohjan vastata aikamme suuriin haasteisiin, kuten kasvavaan maiden sisäiseen ja väliseen eriarvoisuuteen sekä ilmastomuutokseen. Emme elä umpiossa. Siksi on tärkeää löytää ihmisoikeuksiin, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon nojaavia konkreettisia ratkaisuja koko maapallon yhteisiin ongelmiin, joilla parannetaan ihmisten elämää sekä Suomessa että maailmalla. Kestävä kehitys yhdistää ajatuksen sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristöllisestä kestävyydestä. Siksi kestävää kehitystä ei pitäisi ymmärtää liian kapeasti osana luonnonvarojen raajallisuutta (periaate 27), vaan kestävän kehityksen tulisi olla koko ohjelmaa läpileikkaava. Keskusta voisi periaateohjelmassaan vahvemmin ilmaista sitoutumisensa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ohjelmaan, joka kattaa kaikki kestävän kehityksen kolme peruspilaria, sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden, ottamalla kestävän kehityksen kaikkien periaatteiden pohjaksi. Kansainvälisesti sovitut Agenda tavoitteet kestävät aikaa, sillä ne nostavat keskiöön maapallon kaikkien ihmisten hyvän elämän ja sen edellytykset nyt ja tulevaisuudessa. On hienoa, että periaateohjelmassa halutaan vahvistaa Suomen roolia aktiivisena globaalina toimijana (esim. sivu kuusi, periaate 29). Ohjelman 101 periaatetta eivät kuitenkaan juurikaan avaa Suomelle visioitua kansainvälistä roolia. Kommenteillaan Kepa pyrkii ehdottamaan eri tapoja konkretisoida vahvempaa globaalin roolin ottamista vastuullisesti, uskottavasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Elämme keskinäisriippuvuuksien maailmassa. Suomalaisten hyvinvointiin vaikuttavat entistä enemmän myös maamme rajojen ulkopuolella tapahtuvat asiat. Esimerkiksi kriiseihin ja konflikteihin vastaaminen edellyttää ponnisteluja yli rajojen. On erinomaista, että bruttokansantulon rajoitukset hyvinvoinnin mittaamisessa on tiedostettu (esim. periaate 26) ja Keskustalla on haluja etsiä muita mittareita, jotka

2 kuvaavat ihmisten henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Samalla mukaan olisi hyvä ottaa vahvasti myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet sekä ympäristön hyvinvointi ja suojeleminen, sillä ne ovat jokaisen ihmisen hyvinvoinnin perusta. On ilahduttavaa, että kansalaisyhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä periaatteita ja toimintaedellytyksiä on nostettu ohjelmaan mukaan (mm. 7. demokratia, 8. sananvapaus ja 16. vapaaehtoistyö). Säännöllinen vuoropuhelu ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa luovat edellytykset poliittisten päätösten valmistelulle ja tehokkaalle toimeenpanolle. Tämä vaatii ennakoivaa ja osallistavaa asennetta läpi prosessin, hyvää viestintää sekä riittäviä resursseja. Kaikkea kansalaistoimintaa ei voi tehdä vapaaehtoisvoimin. Suomi on edelleen yksi harvoista maista, joissa kansalaisyhteiskunta voi edelleen toimia vapaasti. Varmistetaan, että näin on jatkossakin. Periaateohjelman luonnosteksti keskittyy ennen kaikkea ihmiseen ja hänen mahdollisuuksiinsa saavuttaa ohjelman tavoitteita. Vaikka mukana on ajatus siitä, että ihminen voi purkaa itse pystyttämiään rakenteita, toivomme rakenteiden muutoksen merkitystä tasapainotettavan. On tärkeää, että emme aliarvioi paitsi yksilön, myös poliittisten päätöksien ja muiden eri keinojen merkitystä taata turvallisen yhteiskunnan ja onnellisen elämän perusedellytykset. Syrjivät rakenteet voivat tukahduttaa tai tehdä tyhjiksi ihmisen ja yhteisöjen ponnistelut sekä estää unelmien toteutumisen. Vankimmatkin järjestelmät ovat ihmisten tekemiä, siksi juuri me voimme ne myös muuttaa. Periaatekohtaiset kommentit Ehdotamme periaatteisiin poistoja ja lisäyksiä seuraavalla tavalla. Olemme yliviivanneet poistot ja merkinneet uudet muotoiluehdotuksemme punaisella värillä. Lopuksi esitämme kommenttipyynnön mukaisesti 101. periaatetta. 3. Oikeudenmukaisuus on oikeusvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Globaali oikeudenmukaisuus ulottuu yli kansallisten rajojen. 14. Vastuu huomisesta on tässä ja nyt. Se on työtä tulevien sukupolvien hyvän elämän turvaamiseksi. Haluamme lastenlapsillemme mahdollisuuden elää vakaassa maailmassa ja puhtaassa ympäristössä. Huominen on huomioitava jokaista päätöstä tehtäessä. 16. Vapaaehtoistyö on aina pohjimmiltaan lähimmäisestä välittämistä. Varmistamme kansalaistoiminnalle puitteet, jossa hyvät ideat pääsevät kukoistamaan ja kansalaisilla on osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kotimaassa että osana kansainvälistä yhteistyötä. 26. Bruttokansantuote ei kerro onnen määrää. Kansakunnan menestystä ja päätösten vaikutuksia pitää mitata myös ihmisten henkisellä ja sosiaalisella hyvinvoinnilla sekä ympäristöstä

3 huolehtimisella. 27. Maailman huominen ratkaistaan ihmisten valinnoilla. Kestävä kehitys on sukupolvia yhdistävä välttämätön lähtökohta. Se edellyttää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ottamista osaksi kaikkea päätöksentekoa. Kasvatamme toinen toisiamme elämään tasapainossa luonnon kanssa. Globaalit kansalaistaidot kuuluvat kaikille. 28. Hiili palaa ja jäätiköt sulavat. Velvollisuutemme on yhteiskuntana ja kansainvälisin sopimuksin torjua ilmastonmuutosta tässä ja nyt: kääntää omat päästömme nopeaan laskuun, suojella hiilinielujamme ja tukea köyhien maiden ilmastotoimia. 30. Hyvä yhteiskunta elää kestävästi hyödynnetyistä uusiutuvista luonnonvaroista. Tämä on biotaloutta. Säästämme, kierrätämme ja laitamme teknologian töihin ympäristön hyväksi. Viisas ihminen ei tuhoa luontoa vaan on sen kumppani. 35. Liikumme laajasti, maailman ympäri. Se altistaa tarttuvien tautien nopeaan leviämiseen. Samalla kun tuemme kansainvälisellä yhteistyöllä tartuntatautien torjumista ja säällisten elinolosuhteiden rakentamista erityisesti vähiten kehittyvissä maissa, meidän pitää varautua aikaan, jolloin nyt toimivat lääkkeet eivät enää olekaan avuksi. 37. Olemme isänmaallisia. Meille se tarkoittaa tervettä ylpeyttä maastamme ja kansastamme, juuristamme, kielistämme ja kulttuuristamme. Suomalaisuus on uudistuvaa. Ajamme Suomen ja suomalaisten etua yhteistyöllä muiden kansojen kanssa, rauhaa ja sopua rakentaen. Oikeudenmukainen maailma on myös Suomen etu. 49. Virtuaaliset yhteisöt ovat osa vuoropuhelun, vaikuttamisen ja uusien elämysten maailmaamme. Niitä kannattaa hyödyntää yhteisten asioiden edistämiseksi. Hyvän keskellä verkkotodellisuudessa on harmaita ja synkkiä vyöhykkeitä. Siksi oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisen yhtäläisen vastuun teoistaan tulee ulottua myös verkkoon. 73. Globaalissa taloudessa kaikki eivät voita. Häviäjistä meillä on yhteinen vastuu niin kotimaassa kuin kauempanakin. Maailmantalous tarvitsee oikeudenmukaisuuden ruiskeen. Verovälttelyn kitkeminen ja haitallisen verokilpailun pysäyttäminen ovat tässä avainasemassa. 84. Digitalisaatio, robotit sekä alus- ja jakamistalous ovat osa elämäämme. Tämä kehitys tarvitsee yhteisiä pelisääntöjä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Uuden teknologian ja uusien toimintatapojen pitää palvella ihmistä ja hänen kehitystarpeitaan. Murros edellyttää kansainvälistä yhteistyötä verotuksen uudistamiseksi, jotta verotulot hyvinvoinnin rahoittamiseksi kyetään turvaamaan. 85. Raha ja pääoma liikkuvat yli rajojen, joskus paratiisiin asti. Edellytämme talouden toimijoilta yhteiskuntavastuuta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, tarvittaessa sekä kansallisin että kansainvälisin sopimuksin ja säännöin. Kannatamme elinkeino- mutta emme keinotteluvapautta. Pikavoittojen sijaan suosimme kestävän tuoton tavoittelua.

4 86. Kauppa yhdistää kansoja ja lujittaa rauhaa. Se on oman vientimme kasvattamista. Se on myös maailman parantamista, pala kerrallaan. Tämä edellyttää, että yritykset velvoitetaan huolehtimaan ympäristöstä ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Haluamme vahvistaa köyhimpien maiden omaa yritystoimintaa, talouden hedelmien oikeudenmukaista jakautumista ja kykyä päästä omille jaloilleen. 87. Ihmisten kokemus turvatusta olosta syntyy oman elämän hallinnasta. Haluamme ehkäistä syrjäytetyksi tulemista, rikollisuutta ja ihmisen elinympäristön vaaroja. Tämä vaatii juurisyihin, kuten köyhyyteen ja eriarvoisuuteen puuttumista, sekä Suomessa että kansainvälisesti. 90. Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten turvallisuuden varmistaminen on ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tärkein tehtävä. Globaalit ongelmat vaikuttavat myös suomalaisten arkeen ja tarvitsevat rajat ylittäviä ratkaisuja. Aktiivinen ja pitkäjänteinen kehityspolitiikka on osa nykyaikaista ulkopolitiikkaa ja sille varmistetaan riittävät resurssit. 91. Käpertyminen ja aitojen pystys ei ole Suomen ratkaisu. Kansainvälisellä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä vahvistamme luottamusta ja turvallisuutta. Siksi pidämme kiinni kansainvälisistä sitoumuksistamme ohjata 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia kaikkein köyhimmille maille. 98. Tarvitsemme uskontojen ja kulttuurien lukutaitoa, kykyä ymmärtää myös meille vierasta ja outoa sekä tietoisuutta globaalien ongelmien monimutkaisuudesta ja ratkaisukeinoista. Eri katsomusten ja toimijoiden välinen vuoropuhelu poistaa pelkoja, estää ääriliikkeiden kasvua ja rakentaa perustaa turvallisemmalle ja oikeudenmukaisemmalle maailmalle. 99. Ympäristöpakolaisuutta Ympäristön- ja ilmastonmuutoksen vuoksi muuttamaan joutuvien määrää voidaan ehkäistä vähentää kansainvälisellä yhteistyöllä ja yhteisvastuulla. Pakenemaan joutuvia ihmisiä on kohdeltava inhimillisesti ja heidän ihmisoikeutensa on turvattava. Myös ihmiset maamme rajojen ulkopuolella ovat lähimmäisiämme Köyhyyden, kasvavan eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen, rajat ylittävän rikollisuuden ja muiden maapallomme ongelmien ratkaisu edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja kaikkien maiden sitoutumista niiden ratkaisemiseksi. Haluamme vahvistaa YK:n ja EU:n kaltaisia yhteisöjä, joissa ihmisarvooikeudet, oikeusvaltio ja kestävän kehityksen periaatteet ovat toiminnan perusta. Kepan ehdotus 101.periaatteeksi: 101. Meidän suomalaisten valinnoilla ja poliittisilla päätöksillä on maailmanlaajuiset vaikutukset. Oma historiamme auttaa meitä ymmärtämään ja tukemaan heikoimmassa asemassa olevia. Otamme yhdessä sovitut Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet ohjaamaan työtämme, jotta voimme turvata mahdollisuudet hyvään elämään kaikille ihmisille yhteisellä maapallollamme nyt ja tulevaisuudessa.

5 Lisätietoja Tuuli Hietaniemi, Asiantuntija, ilmasto-oikeudenmukaisuus, , Katja Hintikainen, Asiantuntija, vaikuttaminen ja Agenda 2030, , Lyydia Kilpi, Asiantuntija, vero-oikeudenmukaisuus ja yritysvastuu, , Niina Mäki, Asiantuntija, kehitysrahoitus, ,