Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta 19.3.2010"

Transkriptio

1 Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta Kepa kiittää lausuntomahdollisuudesta. Maailmassa on viime vuosina ollut paljon epävakautta. Ihmisten hyvinvointiin kaikkialla maailmassa ovat vaikuttaneet globaali lama, ruokakriisi, epidemiat ja ilmastonmuutos. Myös suomalaisen yhteiskunnan polttavimmilla haasteilla on kansainväliset juuret: julkinen talous laman taustalla on kansainvälisten finanssimarkkinoiden epävakaus. Tarvitaan vakauttavaa sääntelyä ja kansainvälisiä veroja. työllisyys työllisyystilannetta kiristää kansainvälinen kilpailu. On yhteinen etu puolustaa kehitysmaiden työntekijöiden oikeuksia ja luonnonvaroja, jotta kilpailu tulee reilummaksi. ilmasto ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii päästöjen hillitsemistä kaikkialla maailmassa. maahanmuutto kaukaisten maiden konfliktit, ympäristötuhot ja köyhyys saavat ihmiset hakemaan turvapaikkaa ja elinmahdollisuuksia Suomesta. turvallisuus köyhyyden vähentäminen on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Köyhyys ruokkii aseellisia konflikteja, terrorismia, huumetuotantoa ja epidemioita. Myös kehitysmailla on nyt tiukat ajat. Lama ja ruokakriisi ovat nostaneet nälkäisten ihmisten lukumäärää. Yli miljardi ihmistä näkee nälkää. Ilmastonmuutos vaikeuttaa monen perheen toimeentuloa entisestään, erityisesti maatalousvaltaisessa Afrikassa. Suomen suurimmilla haasteilla on kansainväliset juuret siksi vastaustenkin täytyy olla osin kansainvälisiä. Maailman vakauttaminen vaatii aktiivista ulkopolitiikkaa, kehityspolitiikkaa ja kansainvälistä talouspolitiikkaa. Tässä kontekstissa ehdotamme poliittiseen ohjelmaan muutamia lisäyksiä. Tärkeintä meistä olisi täsmentää linjauksia kansainvälisen veronkierron hillitsemisestä ja rahoitusmarkkinaverosta. Talouden sääntelyn kehittäminen on keskeistä sekä Suomen että globaalin kehityksen ja köyhyyden vähentämisen näkökulmasta. Alla esitämme tarkempia kommentteja ohjelman eri kohtiin: Operaatio Maa Polttava Kysymys -kampanjan jäsenenä Kepa on tyytyväinen Operaatio Maa -kappaleessa esitettyyn linjaukseen, että Suomi tarvitsee ilmastolain. Kampanjaan osallistuvat 25 kansalaisjärjestöä ja yhteisöä katsovat, että laki vuosittaisista, tasaisista päästövähennyksistä varmistaisi etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä hamaan tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaisen suunnitelman jonka pohjalta päästöjä vähennetään hallitusti ja realistisesti. Tarkemmin ottaen Suomen tulisi sitoutua viiden prosentin vuosittaisiin päästövähennyksiin, jotta vähennykset kohtuullisella todennäköisyydellä riittäisivät välttämään ilmastokatastrofin. Toivoisimme lisäksi, että köyhien ja rikkaiden maiden välinen ilmasto-oikeudenmukaisuus mainittaisiin

2 Vihreiden ilmastopolitiikan lähtökohtana. Kehitysmaidenkin pitää vakavissaan pyrkiä kohti vähähiilisempää kehitystä, mutta erityisesti köyhimmiltä mailta ei voida odottaa päästöjen rajoittamista nykytasolle. Niillä on oikeus kehittyä ja ilmastonmuutos on seurausta rikkaiden maiden historiallisista päästöistä. Siksi suurimpien päästöleikkausten ja merkittävän ilmastorahoituksen on tultava teollisuusmaista. Rakastamme elämää Kepa on iloinen, että Vihreät pitävät esillä ihmisten oikeutta vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksien päivittäminen vaatii jatkuvaa työtä. Asia on myös ajankohtainen: naapurimaassamme Ruotsissa kansalaisjärjestöjen oikeuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun on rajoitettu viimeisen vuoden aikana. Siksi toivomme, että ohjelmassa todettaisiin täsmällisemminkin, että aktiivinen ja moniarvoinen keskustelu yhteiskunnallisista asioista on demokratian edellytys. Palveluja tarjoavien kansalaisjärjestöjen lisäksi tukea ansaitsevat myös ne kansalaisjärjestöt, jotka osallistuvat ja tekevät aloitteita yhteiskunnallisessa keskustelussa. Järjestöt ovat kansalaisten vaikutuskanavia, ja niissä toimiminen myös kasvattaa osallistuvaan kansalaisuuteen. Aktiivista ja omaehtoista kansalaisyhteiskuntaa tulee kehittää ja vaalia hyvän hallinnon periaatteita noudattaen. Kepa toivoo, että Vihreät tuovat monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta esiin myös sen myönteiset puolet. Maahanmuuttajat tuovat innovatiivista pääomaa niin suomalaiseen liike-elämään kuin kulttuuriinkin. Monikulttuurisuus on osa kansainvälistymistä, josta Suomikin monin tavoin hyötyy. Maahanmuuttokeskustelussa kaivataan kyllä nyt maltillisuutta, jotta yhteiskunnan vakaus säilyy eivätkä äärimielipiteet vahvistu. Maltillisuutta on se, että tunnustetaan ihmisoikeuksien kuuluvan kaikille. Sijaa on niin maahanmuuttajien kuin Suomessa syntyneiden oppimiselle. Kielenopetuksen rinnalla maahanmuuttajien työllistymistä ja syrjinnän ehkäisyä voidaan tukea muun muassa peruskouluissa tarjottavan globaalikasvatuksen kautta. Globaalikasvatus auttaa ihmisiä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Ks Vihreä laatuyhteiskunta tarjoaa työtä ja hyvinvointia Kepa on erittäin tyytyväinen siitä, että Vihreät ehdottaa yhteiskuntapolitiikan onnistumisen mittaamista bruttokansantuotetta monipuolisemmalla mittarilla. BKT:hen keskittyminen on tehnyt paljon hallaa myös kehityspolitiikan kehitykselle. Köyhyys määritellään perinteisesti sillä, onko ihmisillä tarpeeksi rahaa ruokaan. Rahan ja ruuan määrät ovat kuitenkin 1990-luvun alusta alkaen kehittyneet päinvastaisiin suuntiin: köyhien määrä on vähentynyt, mutta nälkää näkevien kasvanut. Köyhyys on paljon muutakin kuin rahaa. Se on turvattomuutta, koulutus- ja terveydenhoitomahdollisuuksien puutetta ja sulkemista yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle. Tämä todetaan myös YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osasto DESAn uudessa maailman yhteiskunnallista tilannetta arvioiva selonteko "Rethinking Poverty". Vihreän Suomen talouspolitiikka perustuu laatustrategiaan Kappaleen johdannossa todetaan, että työn globaali uusjako vie tuotantoa ulkomaille. Tähän uusjakoon voidaan ja kannattaa myös vaikuttaa. On hyväksi niin työllisyydelle Suomessa kuin hyvinvoinnille kehitysmaissa, jos halpatuotantoalueiden työolot, palkat, verotus ja ympäristönormit kohoavat. Käytännössä valtiot pystyvät vaikuttamaan uusjakoon esimerkiksi osallistumalla kansainvälisten yritysvastuusopimusten kehittämiseen. Työtä johtaa YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien keskus ja YK:n pääsihteerin erityisedustaja John Ruggie. Ruggie esitti vuonna 2008, että liike-elämällä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Vastuu niiden toteutumisesta tulisi jatkossakin nähdä vain valtioilla, mutta yritysten pitää varmistaa, etteivät ne myötävaikuta ihmisoikeusloukkausten syntymiseen. Käytännössä

3 yritysten pitäisi esimerkiksi arvioida toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia säännöllisesti. Ehdotukseen tutustuneet suomalaisyritykset ovat pitäneet sitä selkeänä. Vaikutusvaltaisin voimassa oleva ohjeistus monikansallisten yritysten vastuusta on kehitetty OECD:ssä. Suomessa OECD-ohjeistuksen toteuttamisen seuranta on työ- ja elinkeinoministeriössä toimivan yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan tehtävä, mutta neuvottelukunnan resurssit ja profiili on matala. Olemme tyytyväisiä, että Vihreät nostavat esiin tekijänoikeusjärjestelmän haasteita. Ohjelmaluonnos toteaa, että pahimmillaan tekijänoikeuslaki tulee uuden luovuuden tielle estämällä vanhan hyödyntämistä uusien teosten raaka-aineena. Pahimmillaan tekijänoikeuslaki tulee myös ilmastoystävällisen teknologian ja lääkkeiden kansainvälisen liikkumisen tielle. Vihreä verouudistus On erinomaista, että ohjelmaluonnoksessa tunnistetaan kansainvälisen verokilpailun ja veroparatiisien haitallinen vaikutus suomalaisyhteiskunnalle. Ne ovat suuria ongelmia myös kehitysmaille. Kehitysmaat menettävät yritysten veronkierron ja veroparatiisien vuoksi joka vuosi kehitysapua suuremman määrän verotuloja. Veronkierto myös vääristää yritysten välistä kilpailua. Johtavien teollisuusmaiden ja kehittyvien talouksien G20-ryhmä julisti huhtikuussa 2009 lopettavansa veroparatiisien pankkisalaisuuden ja auttavansa kehitysmaita hyötymään uudesta yhteistyön ajasta verotuksessa. Valitettavasti käytetyimmäksi työkaluksi on noussut kahden valtion välisten tiedonvaihtosopimusten solmiminen. Kahdenvälisten sopimusten palapeli on veroparatiisien hillitsemisessä tehoton työkalu, lähinnä keskustelua vaimentava sumuverho. Tehokkaampi työkalu olisi valtioiden välinen automaattinen verotiedonvaihto, joka onkin jo käytössä Euroopan unionin sisällä. Yrityksiltä kannattaisi edellyttää täyden yhtiörakenteen sekä maakohtaisten tulojen ja verojen julkistamista, sen sijaan että julkaistaan kirjanpito vain yhtiötasolla. EU:ssa pitäisi keskustella tiukemmin jäsenmaiden haitallisista verokäytännöistä. Hyviä aloituspaikkoja olisivat esimerkiksi Irlanti, Lontoon City sekä unionin liitännäisalueista Mansaari ja Jersey. On hyvä, että luonnoksessa kannatetaan myös finanssimarkkinaveron käyttöönottoa. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen olisi ajankohtaista. Rahoitusmarkkinavero verottaisi kansainvälistä valuutta- ja osakekauppaa sekä näihin liittyviä johdannaisia. Johdannaiset ovat viime vuosina muun muassa syventäneet globaalia ruokakriisiä ja mahdollistaneet Kreikan talousongelmien peittelyn. Vaikka johdannaiskauppaa voidaan käyttää riskien minimointiin liiketoiminnassa, ei kauppojen määrässä 2000-luvulla tapahtunut räjähdysmäinen kasvu selity sillä. Iso osa johdannaiskaupasta on luonteeltaan spekulatiivista. Veron toteutuksessa avainasemassa olisivat Frankfurtin ja Lontoon rahoituskeskukset, joissa lähes 99 prosenttia EU:n virallisissa kauppapaikoissa toteutettavasta kaupankäynnistä tapahtuu. Potentiaaliset tulot olisivat erittäin suuria. Maailmanlaajuinen 0,05 prosentin vero tuottaisi 450 miljardista 1000 miljardiin dollariin vuodessa, selvitti Itävallan taloustutkimusinstituutti vuonna Pelkästään Itävallassa 0,1 prosentin vero tuottaisi noin kaksi miljardia dollaria. Verotulot voitaisiin käyttää vakauden ja hyvinvoinnin edistämiseen veroa keräävissä maissa tai esimerkiksi kehitysmaiden ilmastopäästöjen vähentämiseen. Vihreys on vastuuta koko maailmasta Kepa yhtyy näkemykseen, että YK-järjestelmää on uudistettava. Tavoitteena voisi mainita myös sen, että

4 jokaisessa kansainvälisessä huippukokouksessa saadaan jotain aikaan: vanhojen sopimusten toistelu ei iitä vakauttamaan finanssimarkkinoita, ruokakriisiä tai ilmastoa. Kepa katsoo, että ohjelmaan pitäisi kirjata selkeä aikaraja kehitysyhteistyön määrärahat nostamiselle 0,7 prosenttiin kansantaloudesta. Suomi on sekä YK:ssa että EU:ssa sitoutunut saavuttamaan 0,7 tason vuonna Kepa on tyytyväinen kehitysyhteistyön laadusta tehtyihin linjauksiin. Toivomme yhden linjaavan virkkeen lisäämistä: toivomme, että Vihreät kannattavat kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamista entisestään lisäämällä kehitysmaiden sananvaltaa ja vastuuta, avunantajien työnjakoa ja tuen suuntaamista kaikkein köyhimmille ihmisille. Ks taustatietoa alla. Kauppapolitiikassa kansainvälisen kauppajärjestelmän pirstaloituminen ansaitsee nykyistä enemmän kriittistä huomiota. Alueelliset kauppasopimukset yleistyvät hyvin nopeasti, ja sopimusviidakon hallinta on vaikeaa niin vastuussa oleville politiikoille kuin kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille. Kehitysmaiden neuvotteluasema on heikko, koska pienryhmien välisissä neuvotteluissa ne eivät pysty hyödyntämään joukkovoimaa tai toistensa asiantuntijuutta. Euroopan unioni kannattaa nähdä myös ulkopolitiikan työkaluna: EU:n vastuullinen ja aktiivinen toiminta voi edistää merkittävästi esimerkiksi nopeasti vaurastuvien kehitysmaiden ja teollisuusmaiden dialogia ja yhteistyötä köyhyyden ja ilmastonmuutoksen vähentämiseksi. Ihmisoikeuskysymyksiin viittaavaan kappaleeseen toivoisimme lisäystä, että esimerkiksi YK:n työ liikeelämän ja ihmisoikeuksien saralla ansaitsee Suomen tuen. Taustatietoa kehitysyhteistyön laadusta: Keskeistä kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamisessa on lisätä kehitysmaiden omaa valtaa ja vastuuta omasta kehityksestään, eli niin kutsuttua omistajuutta. Kehitysyhteistyön historiassa ovat traktorit ruostuneet pelloille, kun paikallisia olosuhteita tai vastaanottajien omia ponnisteluita ei ole tunnettu. Ottamalla köyhät maat ja ihmiset mukaan yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen, varmistamme ettei apu ole vain veden kantamista kaivoon. Sektorivalinnat maakohtaisiksi: Omistajuuden periaatetta voidaan toteuttaa päättämällä avun kohdentamisesta maakohtaisesti. Viime vuosina on annettu paljon huomiota sille, pitäisikö Suomen apu kohdistaa koulutukseen, metsityksen vai yrittäjyyden tukemiseen. Avun tuloksellisuutta kuitenkin parantaa eniten se, että nämä valinnat tehdään maakohtaisesti saajamaan hallitusta ja ihmisiä kuunnellen. Suomella on kehitysyhteistyössä kahdeksan pääkumppanimaata, joten päätösten tekeminen maakohtaisesti on mahdollista. Kussakin pääkumppanimaassa Suomen lähetystössä työskentelee useita kehityspolitiikan asiantuntijoita. Silti lukuisat kehitysyhteistyötä ohjaavat ulkoasiainministeriön linjauksen valmistellaan lähes kokonaan Helsingissä. Koordinaatiota avunantajien välille: Avun kohdentamisessa kannattaa huomioida myös muiden avunantajien toiminta. Kussakin Suomen pääkohdemaassa toimii kymmeniä avunantajia. Ihannetapauksessa työt on jaettu avunantajien kesken, eikä muutoksia tehdä yhtäkkisesti. Esimerkiksi Sambiassa koulutusala on kiinnostanut liiankin montaa avunantajaa, ja Sambian hallitus on läpinäkyvyyden ja tehokkuuden parantamiseksi pyytänyt joitakin avunantajia siirtymään muille aloille. Pirstaleisuus syö vaikuttavuutta: Suomi on vuodesta 2001 pyrkinyt keskittämään kahdenvälistä kehitysyhteistyötään harvempiin maihin ja suurempiin maaohjelmiin. Tämä parantaisi edellytyksiä maakohtaiseen tarkasteluun. Monet muutkin avunantajamaat pyrkivät vähentämään toimiensa pirstaleisuutta.

5 Suomen pääyhteistyömaiksi on valittu kahdeksan maata: Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal, Vietnam ja Nicaragua. Viime vuosina keskittäminen ei kuitenkaan ole edennyt, vaan maakohtaisen keskittämisen rinnalla on ryhdytty puhumaan kehitysyhteistyön temaattisesta keskittämisestä esimerkiksi metsätalouteen. Suomen resurssit tai osaaminen eivät kuitenkaan riitä hoitamaan koko maailman metsiä. Keskittämisen ei pidä estää nopeita ratkaisuja esimerkiksi kriisien ennaltaehkäisemiseksi ja rauhanneuvotteluiden edistämiseksi: kehitysyhteistyön määrärahat riittävät sekä rauhanrakentamismäärärahojen merkittävään kasvattamiseen, että muilla sektoreilla tehtävän työn keskittämiseen. Hankkeita ja budjettitukea: Omistajuuden lisäämiseksi tärkeää on myös kehitysyhteistyön tekeminen budjettituen muodossa, silloin kun kumppanimaan hallinto on todettu riittävän luotettavaksi. Enemmistö avunantajista pyrkii kasvattamaan budjettitukea. Budjettituki kanavoidaan kumppanivaltion budjettiin, käyttäen hyväksi sen omia suunnittelu-, talous-, hankinta- ja raportointijärjestelmiä. Tavoitteena on maan hallinnon kehittäminen niin, että kehitysyhteistyö tekee lopulta itsensä tarpeettomaksi. Tämä on kaikkein kestävintä kehitystä. Pelkkää rahan siirtoa budjettituki ei koskaan ole. Budjetin toteutumista seuraavat Suomen lähetystöjen asiantuntijat. Budjettituen seurantamekanismit ovat lisänneet myös kehitysmaiden parlamenttien ja kansalaisten mahdollisuuksia seurata budjetin käyttöä. Korruptiotapaukset paljastuvat ja niihin puututaan entistä useammin. Tukea kaikkein köyhimmille: Globaalit kriisit koettelevat kaikkein kovimmin kehitysmaiden naisia, lapsia ja vammaisia. Suomi on sitoutunut huomioimaan vaikutukset näihin ryhmiin kaikessa kehitysyhteistyössään. Tavoitteena on, että tuki palvelee aina kaikkein köyhimpiä ihmisiä, riippumatta siitä tuetaanko koulutuksen, maatalouden vai tietoverkkojen kehitystä. Helposti syrjäytyvät ryhmät on siis valittu niin sanotuksi läpileikkaavaksi teemaksi. Käytännössä läpileikkaavien teemojen toteutuminen on vaihdellut, sanoo ulkoasiainministeriön oma helmikuussa 2009 julkaistu evaluaatio. Esimerkiksi vastuusuhteet ja raportointi ovat epäselviä: kun kaikki ovat vastuussa, ei kukaan ole tilivelvollinen. Parhain terveisin, Timo Lappalainen Toiminnanjohtaja Lisätietoja: Kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi puh:

Suomen suurimmilla haasteilla on lukumäärän yli miljardiin. Ilmastonmuutos

Suomen suurimmilla haasteilla on lukumäärän yli miljardiin. Ilmastonmuutos Kepan lausunto Keskustan tavoiteohjelmasta 2010-luvulle 31.3.2010 Kepa kiittää lausuntomahdollisuudesta. Maailmassa on viime vuosina ollut paljon epävakautta. Ihmisten hyvinvointiin joka puolella maailmaa

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon 5.9.2013 ja työvaliokunnan 3.10.2013 pöytäkirjat hyväksyttiin.

2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon 5.9.2013 ja työvaliokunnan 3.10.2013 pöytäkirjat hyväksyttiin. KEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO TO 7.11.2013 Paikka: Pikkuparlamentti, suuren valiokunnan huone Osallistujat: Jäsenet: Pj. Jouko Jääskeläinen (kd), Outi Ervasti (EK), Rilli Lappalainen (Kehys),

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi

Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi SDP:n kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman julkaisutilaisuus Eduskunnan Pikkuparlamentti, 13.9.2017

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin :

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 10.9.2014 Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 1. Esityksessä todetaan, että kehitysapu kuuluu valtion tehtävien uloimpaan kerrostumaan ja että se ei kuulu valtion yksiselitteisiin

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

kepan eduskuntavaalipaketti 2011

kepan eduskuntavaalipaketti 2011 kepan eduskuntavaalipaketti 2011 kansainvälisen talouden heilahtelut, muuttoliikkeet, konfliktit ja ilmastonmuutos vaikuttavat niin suomeen kuin kehitysmaihinkin. globaalin matematiikan lyhyestä oppimäärästä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE ämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD08 Kehitysyhteistyötutkimus 997 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi

Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä Kehityspoliittinen ohjelma 2004: Lisää vaikuttavuutta, tuloksia ja tehoa kehitysyhteistyön laatua parantamalla Tavoitteena

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Lähtökohtana ilmasto-oikeudenmukaisuus ry pyrkii vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, jotta siinä kunnioitetaan maailman köyhimpien ihmisten oikeuksia. Ilmastonmuutos

Lisätiedot

HALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA

HALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA KEHITYSPOLITIIKASTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on entistä arvokkaampaa tilanteessa, jossa muun muassa Yhdysvallat on leikannut tasa-arvotyöstä. Hallitus ymmärtää kehitysmaiden verotuskyvyn

Lisätiedot

Rahoitusta tulee nostaa tasaisesti ja hallitusti, jotta varainkäyttöä pystytään suunnittelemaan eikä kehitysyhteistyön laatu vaarannu.

Rahoitusta tulee nostaa tasaisesti ja hallitusti, jotta varainkäyttöä pystytään suunnittelemaan eikä kehitysyhteistyön laatu vaarannu. 21.10.2011 Kepan näkemyksiä kehitysyhteistyön muodoista ja resursseista Kehitysyhteistyön määrärahat Toivomme edelleen, että Suomi pystyy täyttämään sitoumuksen kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisesta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE

PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE Media-aamiainen Eurooppa-salissa 24.2.2016 Pia Björkbacka elinkeinopoliittinen asiantuntija 1 TAUSTAA Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC edustaa YK:n

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi

SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 1 / 9 SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi 1 Projektin tausta 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0314 (NLE) 5626/16 LIMITE PUBLIC ASIM 9 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Ruotsin

Lisätiedot

Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina

Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0045 (NLE) 6715/16 ASIM 22 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Italian ja Kreikan

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja DEC 10/2017.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja DEC 10/2017. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10257/17 FIN 364 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 12. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Günther OETTINGER, Euroopan komission jäsen Edward SCICLUNA,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra

Lisätiedot

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 LIMITE

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 LIMITE Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 PUBLIC LIMITE COAFR 74 CSDP/PSDC 136 POLMIL 25 PESC 229 COHAFA 28 DEVGEN 59 ACP 41 COPS 60 ILMOITUS: I/A-KOHTA

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta 24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot