Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta
|
|
- Hannele Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kepan lausunto Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksesta Kepa kiittää lausuntomahdollisuudesta. Maailmassa on viime vuosina ollut paljon epävakautta. Ihmisten hyvinvointiin kaikkialla maailmassa ovat vaikuttaneet globaali lama, ruokakriisi, epidemiat ja ilmastonmuutos. Myös suomalaisen yhteiskunnan polttavimmilla haasteilla on kansainväliset juuret: julkinen talous laman taustalla on kansainvälisten finanssimarkkinoiden epävakaus. Tarvitaan vakauttavaa sääntelyä ja kansainvälisiä veroja. työllisyys työllisyystilannetta kiristää kansainvälinen kilpailu. On yhteinen etu puolustaa kehitysmaiden työntekijöiden oikeuksia ja luonnonvaroja, jotta kilpailu tulee reilummaksi. ilmasto ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii päästöjen hillitsemistä kaikkialla maailmassa. maahanmuutto kaukaisten maiden konfliktit, ympäristötuhot ja köyhyys saavat ihmiset hakemaan turvapaikkaa ja elinmahdollisuuksia Suomesta. turvallisuus köyhyyden vähentäminen on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Köyhyys ruokkii aseellisia konflikteja, terrorismia, huumetuotantoa ja epidemioita. Myös kehitysmailla on nyt tiukat ajat. Lama ja ruokakriisi ovat nostaneet nälkäisten ihmisten lukumäärää. Yli miljardi ihmistä näkee nälkää. Ilmastonmuutos vaikeuttaa monen perheen toimeentuloa entisestään, erityisesti maatalousvaltaisessa Afrikassa. Suomen suurimmilla haasteilla on kansainväliset juuret siksi vastaustenkin täytyy olla osin kansainvälisiä. Maailman vakauttaminen vaatii aktiivista ulkopolitiikkaa, kehityspolitiikkaa ja kansainvälistä talouspolitiikkaa. Tässä kontekstissa ehdotamme poliittiseen ohjelmaan muutamia lisäyksiä. Tärkeintä meistä olisi täsmentää linjauksia kansainvälisen veronkierron hillitsemisestä ja rahoitusmarkkinaverosta. Talouden sääntelyn kehittäminen on keskeistä sekä Suomen että globaalin kehityksen ja köyhyyden vähentämisen näkökulmasta. Alla esitämme tarkempia kommentteja ohjelman eri kohtiin: Operaatio Maa Polttava Kysymys -kampanjan jäsenenä Kepa on tyytyväinen Operaatio Maa -kappaleessa esitettyyn linjaukseen, että Suomi tarvitsee ilmastolain. Kampanjaan osallistuvat 25 kansalaisjärjestöä ja yhteisöä katsovat, että laki vuosittaisista, tasaisista päästövähennyksistä varmistaisi etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä hamaan tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaisen suunnitelman jonka pohjalta päästöjä vähennetään hallitusti ja realistisesti. Tarkemmin ottaen Suomen tulisi sitoutua viiden prosentin vuosittaisiin päästövähennyksiin, jotta vähennykset kohtuullisella todennäköisyydellä riittäisivät välttämään ilmastokatastrofin. Toivoisimme lisäksi, että köyhien ja rikkaiden maiden välinen ilmasto-oikeudenmukaisuus mainittaisiin
2 Vihreiden ilmastopolitiikan lähtökohtana. Kehitysmaidenkin pitää vakavissaan pyrkiä kohti vähähiilisempää kehitystä, mutta erityisesti köyhimmiltä mailta ei voida odottaa päästöjen rajoittamista nykytasolle. Niillä on oikeus kehittyä ja ilmastonmuutos on seurausta rikkaiden maiden historiallisista päästöistä. Siksi suurimpien päästöleikkausten ja merkittävän ilmastorahoituksen on tultava teollisuusmaista. Rakastamme elämää Kepa on iloinen, että Vihreät pitävät esillä ihmisten oikeutta vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksien päivittäminen vaatii jatkuvaa työtä. Asia on myös ajankohtainen: naapurimaassamme Ruotsissa kansalaisjärjestöjen oikeuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun on rajoitettu viimeisen vuoden aikana. Siksi toivomme, että ohjelmassa todettaisiin täsmällisemminkin, että aktiivinen ja moniarvoinen keskustelu yhteiskunnallisista asioista on demokratian edellytys. Palveluja tarjoavien kansalaisjärjestöjen lisäksi tukea ansaitsevat myös ne kansalaisjärjestöt, jotka osallistuvat ja tekevät aloitteita yhteiskunnallisessa keskustelussa. Järjestöt ovat kansalaisten vaikutuskanavia, ja niissä toimiminen myös kasvattaa osallistuvaan kansalaisuuteen. Aktiivista ja omaehtoista kansalaisyhteiskuntaa tulee kehittää ja vaalia hyvän hallinnon periaatteita noudattaen. Kepa toivoo, että Vihreät tuovat monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta esiin myös sen myönteiset puolet. Maahanmuuttajat tuovat innovatiivista pääomaa niin suomalaiseen liike-elämään kuin kulttuuriinkin. Monikulttuurisuus on osa kansainvälistymistä, josta Suomikin monin tavoin hyötyy. Maahanmuuttokeskustelussa kaivataan kyllä nyt maltillisuutta, jotta yhteiskunnan vakaus säilyy eivätkä äärimielipiteet vahvistu. Maltillisuutta on se, että tunnustetaan ihmisoikeuksien kuuluvan kaikille. Sijaa on niin maahanmuuttajien kuin Suomessa syntyneiden oppimiselle. Kielenopetuksen rinnalla maahanmuuttajien työllistymistä ja syrjinnän ehkäisyä voidaan tukea muun muassa peruskouluissa tarjottavan globaalikasvatuksen kautta. Globaalikasvatus auttaa ihmisiä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Ks Vihreä laatuyhteiskunta tarjoaa työtä ja hyvinvointia Kepa on erittäin tyytyväinen siitä, että Vihreät ehdottaa yhteiskuntapolitiikan onnistumisen mittaamista bruttokansantuotetta monipuolisemmalla mittarilla. BKT:hen keskittyminen on tehnyt paljon hallaa myös kehityspolitiikan kehitykselle. Köyhyys määritellään perinteisesti sillä, onko ihmisillä tarpeeksi rahaa ruokaan. Rahan ja ruuan määrät ovat kuitenkin 1990-luvun alusta alkaen kehittyneet päinvastaisiin suuntiin: köyhien määrä on vähentynyt, mutta nälkää näkevien kasvanut. Köyhyys on paljon muutakin kuin rahaa. Se on turvattomuutta, koulutus- ja terveydenhoitomahdollisuuksien puutetta ja sulkemista yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle. Tämä todetaan myös YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osasto DESAn uudessa maailman yhteiskunnallista tilannetta arvioiva selonteko "Rethinking Poverty". Vihreän Suomen talouspolitiikka perustuu laatustrategiaan Kappaleen johdannossa todetaan, että työn globaali uusjako vie tuotantoa ulkomaille. Tähän uusjakoon voidaan ja kannattaa myös vaikuttaa. On hyväksi niin työllisyydelle Suomessa kuin hyvinvoinnille kehitysmaissa, jos halpatuotantoalueiden työolot, palkat, verotus ja ympäristönormit kohoavat. Käytännössä valtiot pystyvät vaikuttamaan uusjakoon esimerkiksi osallistumalla kansainvälisten yritysvastuusopimusten kehittämiseen. Työtä johtaa YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien keskus ja YK:n pääsihteerin erityisedustaja John Ruggie. Ruggie esitti vuonna 2008, että liike-elämällä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Vastuu niiden toteutumisesta tulisi jatkossakin nähdä vain valtioilla, mutta yritysten pitää varmistaa, etteivät ne myötävaikuta ihmisoikeusloukkausten syntymiseen. Käytännössä
3 yritysten pitäisi esimerkiksi arvioida toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia säännöllisesti. Ehdotukseen tutustuneet suomalaisyritykset ovat pitäneet sitä selkeänä. Vaikutusvaltaisin voimassa oleva ohjeistus monikansallisten yritysten vastuusta on kehitetty OECD:ssä. Suomessa OECD-ohjeistuksen toteuttamisen seuranta on työ- ja elinkeinoministeriössä toimivan yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan tehtävä, mutta neuvottelukunnan resurssit ja profiili on matala. Olemme tyytyväisiä, että Vihreät nostavat esiin tekijänoikeusjärjestelmän haasteita. Ohjelmaluonnos toteaa, että pahimmillaan tekijänoikeuslaki tulee uuden luovuuden tielle estämällä vanhan hyödyntämistä uusien teosten raaka-aineena. Pahimmillaan tekijänoikeuslaki tulee myös ilmastoystävällisen teknologian ja lääkkeiden kansainvälisen liikkumisen tielle. Vihreä verouudistus On erinomaista, että ohjelmaluonnoksessa tunnistetaan kansainvälisen verokilpailun ja veroparatiisien haitallinen vaikutus suomalaisyhteiskunnalle. Ne ovat suuria ongelmia myös kehitysmaille. Kehitysmaat menettävät yritysten veronkierron ja veroparatiisien vuoksi joka vuosi kehitysapua suuremman määrän verotuloja. Veronkierto myös vääristää yritysten välistä kilpailua. Johtavien teollisuusmaiden ja kehittyvien talouksien G20-ryhmä julisti huhtikuussa 2009 lopettavansa veroparatiisien pankkisalaisuuden ja auttavansa kehitysmaita hyötymään uudesta yhteistyön ajasta verotuksessa. Valitettavasti käytetyimmäksi työkaluksi on noussut kahden valtion välisten tiedonvaihtosopimusten solmiminen. Kahdenvälisten sopimusten palapeli on veroparatiisien hillitsemisessä tehoton työkalu, lähinnä keskustelua vaimentava sumuverho. Tehokkaampi työkalu olisi valtioiden välinen automaattinen verotiedonvaihto, joka onkin jo käytössä Euroopan unionin sisällä. Yrityksiltä kannattaisi edellyttää täyden yhtiörakenteen sekä maakohtaisten tulojen ja verojen julkistamista, sen sijaan että julkaistaan kirjanpito vain yhtiötasolla. EU:ssa pitäisi keskustella tiukemmin jäsenmaiden haitallisista verokäytännöistä. Hyviä aloituspaikkoja olisivat esimerkiksi Irlanti, Lontoon City sekä unionin liitännäisalueista Mansaari ja Jersey. On hyvä, että luonnoksessa kannatetaan myös finanssimarkkinaveron käyttöönottoa. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen olisi ajankohtaista. Rahoitusmarkkinavero verottaisi kansainvälistä valuutta- ja osakekauppaa sekä näihin liittyviä johdannaisia. Johdannaiset ovat viime vuosina muun muassa syventäneet globaalia ruokakriisiä ja mahdollistaneet Kreikan talousongelmien peittelyn. Vaikka johdannaiskauppaa voidaan käyttää riskien minimointiin liiketoiminnassa, ei kauppojen määrässä 2000-luvulla tapahtunut räjähdysmäinen kasvu selity sillä. Iso osa johdannaiskaupasta on luonteeltaan spekulatiivista. Veron toteutuksessa avainasemassa olisivat Frankfurtin ja Lontoon rahoituskeskukset, joissa lähes 99 prosenttia EU:n virallisissa kauppapaikoissa toteutettavasta kaupankäynnistä tapahtuu. Potentiaaliset tulot olisivat erittäin suuria. Maailmanlaajuinen 0,05 prosentin vero tuottaisi 450 miljardista 1000 miljardiin dollariin vuodessa, selvitti Itävallan taloustutkimusinstituutti vuonna Pelkästään Itävallassa 0,1 prosentin vero tuottaisi noin kaksi miljardia dollaria. Verotulot voitaisiin käyttää vakauden ja hyvinvoinnin edistämiseen veroa keräävissä maissa tai esimerkiksi kehitysmaiden ilmastopäästöjen vähentämiseen. Vihreys on vastuuta koko maailmasta Kepa yhtyy näkemykseen, että YK-järjestelmää on uudistettava. Tavoitteena voisi mainita myös sen, että
4 jokaisessa kansainvälisessä huippukokouksessa saadaan jotain aikaan: vanhojen sopimusten toistelu ei iitä vakauttamaan finanssimarkkinoita, ruokakriisiä tai ilmastoa. Kepa katsoo, että ohjelmaan pitäisi kirjata selkeä aikaraja kehitysyhteistyön määrärahat nostamiselle 0,7 prosenttiin kansantaloudesta. Suomi on sekä YK:ssa että EU:ssa sitoutunut saavuttamaan 0,7 tason vuonna Kepa on tyytyväinen kehitysyhteistyön laadusta tehtyihin linjauksiin. Toivomme yhden linjaavan virkkeen lisäämistä: toivomme, että Vihreät kannattavat kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamista entisestään lisäämällä kehitysmaiden sananvaltaa ja vastuuta, avunantajien työnjakoa ja tuen suuntaamista kaikkein köyhimmille ihmisille. Ks taustatietoa alla. Kauppapolitiikassa kansainvälisen kauppajärjestelmän pirstaloituminen ansaitsee nykyistä enemmän kriittistä huomiota. Alueelliset kauppasopimukset yleistyvät hyvin nopeasti, ja sopimusviidakon hallinta on vaikeaa niin vastuussa oleville politiikoille kuin kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille. Kehitysmaiden neuvotteluasema on heikko, koska pienryhmien välisissä neuvotteluissa ne eivät pysty hyödyntämään joukkovoimaa tai toistensa asiantuntijuutta. Euroopan unioni kannattaa nähdä myös ulkopolitiikan työkaluna: EU:n vastuullinen ja aktiivinen toiminta voi edistää merkittävästi esimerkiksi nopeasti vaurastuvien kehitysmaiden ja teollisuusmaiden dialogia ja yhteistyötä köyhyyden ja ilmastonmuutoksen vähentämiseksi. Ihmisoikeuskysymyksiin viittaavaan kappaleeseen toivoisimme lisäystä, että esimerkiksi YK:n työ liikeelämän ja ihmisoikeuksien saralla ansaitsee Suomen tuen. Taustatietoa kehitysyhteistyön laadusta: Keskeistä kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamisessa on lisätä kehitysmaiden omaa valtaa ja vastuuta omasta kehityksestään, eli niin kutsuttua omistajuutta. Kehitysyhteistyön historiassa ovat traktorit ruostuneet pelloille, kun paikallisia olosuhteita tai vastaanottajien omia ponnisteluita ei ole tunnettu. Ottamalla köyhät maat ja ihmiset mukaan yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen, varmistamme ettei apu ole vain veden kantamista kaivoon. Sektorivalinnat maakohtaisiksi: Omistajuuden periaatetta voidaan toteuttaa päättämällä avun kohdentamisesta maakohtaisesti. Viime vuosina on annettu paljon huomiota sille, pitäisikö Suomen apu kohdistaa koulutukseen, metsityksen vai yrittäjyyden tukemiseen. Avun tuloksellisuutta kuitenkin parantaa eniten se, että nämä valinnat tehdään maakohtaisesti saajamaan hallitusta ja ihmisiä kuunnellen. Suomella on kehitysyhteistyössä kahdeksan pääkumppanimaata, joten päätösten tekeminen maakohtaisesti on mahdollista. Kussakin pääkumppanimaassa Suomen lähetystössä työskentelee useita kehityspolitiikan asiantuntijoita. Silti lukuisat kehitysyhteistyötä ohjaavat ulkoasiainministeriön linjauksen valmistellaan lähes kokonaan Helsingissä. Koordinaatiota avunantajien välille: Avun kohdentamisessa kannattaa huomioida myös muiden avunantajien toiminta. Kussakin Suomen pääkohdemaassa toimii kymmeniä avunantajia. Ihannetapauksessa työt on jaettu avunantajien kesken, eikä muutoksia tehdä yhtäkkisesti. Esimerkiksi Sambiassa koulutusala on kiinnostanut liiankin montaa avunantajaa, ja Sambian hallitus on läpinäkyvyyden ja tehokkuuden parantamiseksi pyytänyt joitakin avunantajia siirtymään muille aloille. Pirstaleisuus syö vaikuttavuutta: Suomi on vuodesta 2001 pyrkinyt keskittämään kahdenvälistä kehitysyhteistyötään harvempiin maihin ja suurempiin maaohjelmiin. Tämä parantaisi edellytyksiä maakohtaiseen tarkasteluun. Monet muutkin avunantajamaat pyrkivät vähentämään toimiensa pirstaleisuutta.
5 Suomen pääyhteistyömaiksi on valittu kahdeksan maata: Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal, Vietnam ja Nicaragua. Viime vuosina keskittäminen ei kuitenkaan ole edennyt, vaan maakohtaisen keskittämisen rinnalla on ryhdytty puhumaan kehitysyhteistyön temaattisesta keskittämisestä esimerkiksi metsätalouteen. Suomen resurssit tai osaaminen eivät kuitenkaan riitä hoitamaan koko maailman metsiä. Keskittämisen ei pidä estää nopeita ratkaisuja esimerkiksi kriisien ennaltaehkäisemiseksi ja rauhanneuvotteluiden edistämiseksi: kehitysyhteistyön määrärahat riittävät sekä rauhanrakentamismäärärahojen merkittävään kasvattamiseen, että muilla sektoreilla tehtävän työn keskittämiseen. Hankkeita ja budjettitukea: Omistajuuden lisäämiseksi tärkeää on myös kehitysyhteistyön tekeminen budjettituen muodossa, silloin kun kumppanimaan hallinto on todettu riittävän luotettavaksi. Enemmistö avunantajista pyrkii kasvattamaan budjettitukea. Budjettituki kanavoidaan kumppanivaltion budjettiin, käyttäen hyväksi sen omia suunnittelu-, talous-, hankinta- ja raportointijärjestelmiä. Tavoitteena on maan hallinnon kehittäminen niin, että kehitysyhteistyö tekee lopulta itsensä tarpeettomaksi. Tämä on kaikkein kestävintä kehitystä. Pelkkää rahan siirtoa budjettituki ei koskaan ole. Budjetin toteutumista seuraavat Suomen lähetystöjen asiantuntijat. Budjettituen seurantamekanismit ovat lisänneet myös kehitysmaiden parlamenttien ja kansalaisten mahdollisuuksia seurata budjetin käyttöä. Korruptiotapaukset paljastuvat ja niihin puututaan entistä useammin. Tukea kaikkein köyhimmille: Globaalit kriisit koettelevat kaikkein kovimmin kehitysmaiden naisia, lapsia ja vammaisia. Suomi on sitoutunut huomioimaan vaikutukset näihin ryhmiin kaikessa kehitysyhteistyössään. Tavoitteena on, että tuki palvelee aina kaikkein köyhimpiä ihmisiä, riippumatta siitä tuetaanko koulutuksen, maatalouden vai tietoverkkojen kehitystä. Helposti syrjäytyvät ryhmät on siis valittu niin sanotuksi läpileikkaavaksi teemaksi. Käytännössä läpileikkaavien teemojen toteutuminen on vaihdellut, sanoo ulkoasiainministeriön oma helmikuussa 2009 julkaistu evaluaatio. Esimerkiksi vastuusuhteet ja raportointi ovat epäselviä: kun kaikki ovat vastuussa, ei kukaan ole tilivelvollinen. Parhain terveisin, Timo Lappalainen Toiminnanjohtaja Lisätietoja: Kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi puh:
Suomen suurimmilla haasteilla on lukumäärän yli miljardiin. Ilmastonmuutos
Kepan lausunto Keskustan tavoiteohjelmasta 2010-luvulle 31.3.2010 Kepa kiittää lausuntomahdollisuudesta. Maailmassa on viime vuosina ollut paljon epävakautta. Ihmisten hyvinvointiin joka puolella maailmaa
Lisätiedot2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotVerot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi
Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi SDP:n kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman julkaisutilaisuus Eduskunnan Pikkuparlamentti, 13.9.2017
Lisätiedot2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon 5.9.2013 ja työvaliokunnan 3.10.2013 pöytäkirjat hyväksyttiin.
KEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO TO 7.11.2013 Paikka: Pikkuparlamentti, suuren valiokunnan huone Osallistujat: Jäsenet: Pj. Jouko Jääskeläinen (kd), Outi Ervasti (EK), Rilli Lappalainen (Kehys),
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotLIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009
LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotPäivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotBanana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien
Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö
Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden
LisätiedotPariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015
Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen
LisätiedotKapeampi mutta terävämpi EU.
Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotMikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo
Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä
LisätiedotTalousarvioesitys 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotKepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin :
10.9.2014 Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 1. Esityksessä todetaan, että kehitysapu kuuluu valtion tehtävien uloimpaan kerrostumaan ja että se ei kuulu valtion yksiselitteisiin
LisätiedotVisiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet
Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto
13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotKansainvälisten asiain valiokunta
Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2010
TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname
Lisätiedotkepan eduskuntavaalipaketti 2011
kepan eduskuntavaalipaketti 2011 kansainvälisen talouden heilahtelut, muuttoliikkeet, konfliktit ja ilmastonmuutos vaikuttavat niin suomeen kuin kehitysmaihinkin. globaalin matematiikan lyhyestä oppimäärästä
LisätiedotFingon suositukset hallitusohjelmaan yvä Suomi, arempi maailma. Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry Finnish Development NGOs
Fingon suositukset hallitusohjelmaan 2019 2023 yvä Suomi, arempi maailma Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry Finnish Development NGOs 2 Fingo HYVÄ SUOMI, PAREMPI MAAILMA HYVÄ SUOMI, PAREMPI MAAILMA Fingo
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE ämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD08 Kehitysyhteistyötutkimus 997 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotOikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto
Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet
LisätiedotKehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi
Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä Kehityspoliittinen ohjelma 2004: Lisää vaikuttavuutta, tuloksia ja tehoa kehitysyhteistyön laatua parantamalla Tavoitteena
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotKehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa
Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Lähtökohtana ilmasto-oikeudenmukaisuus ry pyrkii vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, jotta siinä kunnioitetaan maailman köyhimpien ihmisten oikeuksia. Ilmastonmuutos
LisätiedotHALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA
KEHITYSPOLITIIKASTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on entistä arvokkaampaa tilanteessa, jossa muun muassa Yhdysvallat on leikannut tasa-arvotyöstä. Hallitus ymmärtää kehitysmaiden verotuskyvyn
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon
LisätiedotRahoitusta tulee nostaa tasaisesti ja hallitusti, jotta varainkäyttöä pystytään suunnittelemaan eikä kehitysyhteistyön laatu vaarannu.
21.10.2011 Kepan näkemyksiä kehitysyhteistyön muodoista ja resursseista Kehitysyhteistyön määrärahat Toivomme edelleen, että Suomi pystyy täyttämään sitoumuksen kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisesta
LisätiedotPARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE
PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE Media-aamiainen Eurooppa-salissa 24.2.2016 Pia Björkbacka elinkeinopoliittinen asiantuntija 1 TAUSTAA Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC edustaa YK:n
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
Lisätiedotainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.
TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotA8-0317/22
18.11.2015 A8-0317/22 22 Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. toteaa, että Luxemburgin viranomaiset eivät ole koskaan kyseenalaistaneet tai vastustaneet tällaisia verosopimuksia ja että Luxemburgin johdossa
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
LisätiedotOmistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014
Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,
LisätiedotTalousarvioesitys 2014
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotRakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa
Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima
LisätiedotSYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 1 / 9 SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi 1 Projektin tausta 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin
LisätiedotAsiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje
Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotYritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen
Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä
LisätiedotTURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU
TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin EU-VAALIT 26.5.2019 ennakkoäänestys 15.-21.5.2019 MISTÄ EU PÄÄTTÄÄ? Euroopan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta
24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotEuroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva
Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0314 (NLE) 5626/16 LIMITE PUBLIC ASIM 9 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Ruotsin
LisätiedotMaailman metsät paljon vartijana
Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0045 (NLE) 6715/16 ASIM 22 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Italian ja Kreikan
LisätiedotKESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A
KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019 EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle
LisätiedotAjankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS
Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys
LisätiedotEuroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö
Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)
LisätiedotTaulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina
Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja DEC 10/2017.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10257/17 FIN 364 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 12. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Günther OETTINGER, Euroopan komission jäsen Edward SCICLUNA,
LisätiedotPALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ
PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ 1 1 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 2 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön palkitsemisen periaatteet... 3 2.1 Tulokseen perustuvat kannustinjärjestelmät...
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
Lisätiedot