ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOIMINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI

Transkriptio

1 Espoon kaupunki 1 (12) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOMNTOJEN YMPÄRSTÖVAKUTUSTEN KOKONASARVONT TVSTELMÄ JOHDANTO Tässä työssä on tehty kokonaisarvio Ämmässuon-Kulmakorven alueen jätehuolto- ja muiden toimintojen ympäristövaikutuksista erityisesti kaavoitus ja asuntorakentaminen huomioon ottaen. ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUE Vaikutusarviot on tehty keskeisten YVA-laissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa lueteltujen ympäristövaikutusten osalta. Erityisesti huomiota on kiinnitetty asumisen kannalta olennaisimpiin vaikutuksiin kuten melu pöly haju liikenne asuinalueiden arvostus ym. Vaikutusarviot on tehty vaikutuskohtaisesti arvioimalla kunkin toiminnan osuutta kokonaisuudesta. Arvioinnissa on otettu huomioon myös toimintojen ajoittuminen ja kestoaika. Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan aineistoon sekä tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Käytettävissä oleva tutkimusym. aineisto on työn aikana osoittautunut riittäväksi etenkin pinta- ja pohjavesi- sekä maaperätarkastelujen osalta. Joiltakin osin (mm. meluja pölymittaukset) aineistoa on ollut käytettävissä niukasti. Tämä tuo jossakin määrin epävarmuutta arviointeihin. 0 4 Kuva 1. Ämmässuon-Kulmakorven alueen sijainti. Ämmäsuon-Kulmakorven alue on pääosin YTV:n ja Espoon kaupungin omistuksessa. Maankäyttö kaavoitus ja liikenne Asutus Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Kolmperässä Laitamaalla ja Kauhalassa kuva 2. km Omakotitalo Loma-asutus Asutusalue 8 ALUEEN KUVAUS Toimintojen sijainti ja maanomistus Ämmässuon-Kulmakorven alue sijaitsee Espoon kaupungin alueella Espoon länsiosassa an rajautuen kuva 1. Osa alueen toiminnoista sijoittuu myös Kirkkonummen kunnan puolelle. YTV:n omistuksessa km Kuva 2. Lähimmän asutuksen sijainti.

2 2 (12) Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Maankäyttö Alueella on erilaisia YTV:n jätehuoltolaitoksen jätteenkäsittelytoimintoja Espoon kaupungin maankaatopaikka- ym. toimintaa ja lisäksi erilaista muuta varasto- ja teollisuustoimintaa sekä moottoriurheilutoimintaa taulukko 1 ja kuva 3. Ympäröivät alueet ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Taulukko 1. Arvioinnissa tarkastellut toiminnot. Nykyiset toiminnot 1 YTV:n kaatopaikka 2 YTV:n biojätteen kompostointilaitos ja jälkikypsytys 3 YTV:n lietteen kompostointikenttä 4 Rakentajien Ekopark Oy rakennusjätteiden käsittelylaitos 5 Espoon kaupungin uusi romuautovarasto 6 Ämmässuontien maankaatopaikka 7 Kulmakorven maankaatopaikka 8 Jersanmäen louhinta-alue 9 Hyvinkään Tieluiska Oy mullan valmistus ja kantojen murskaus 10 Rudus Asfaltti Oy asfalttiasema 12 Nurmijärven Betoni Oy betoniasema 13 Motocross-rata 14 Polttoaineen jakelupiste Suunnitellut toiminnot 15 YTV:n sekajätteen käsittelylaitos YVA:ssa tarkasteltu vaihtoehtoalue 2 16 YTV:n loppusijoitus- ja jätejakeiden varastointialueen laajennus 17 YTV:n kaatopaikkakaasua käyttävä voimalaitos 18 Ämmässuon biojätteiden jälkikompostointihalli 19 YTV:n pilaantuneiden maiden käsittelylaitos 20 YTV:n lievästi pilaantuneiden maiden välivarastointialue 21 Espoon kaupungin uusi maankaatopaikka YVA:ssa tarkasteltu vaihtoehtoalue 1 23 Pääkaupunkiseudun energialaitosten tuhkan kaatopaikka YVA:ssa tarkasteltu vaihtoehtoalue 2 24 Moottoriurheilualue ja karting-rata 25 Muut varasto- ym. toiminnot 26 Kulmakorven asemakaava-alue Kuva 3. Alueen nykyiset ja suunnitellut toiminnot. km

3 Espoon kaupunki 3 (12) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Kaavoitus Alueen nykyiset ja suunnitellut toiminnot ovat aluetta koskevien seutu- ja yleiskaavojen aluevarauksien mukaisia. Alueella on sekä Espoon että Kirkkonummen puolella vahvistetut seutuja yleiskaavat. Kirkkonummen puolta koskeva Läntisen Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa Ämmässuon - Kulmakorven alue sijoittuu EJ-alueelle (jätehuollon alueet). Alueella ei ole vahvistettuja asemakaavoja. Asemakaavojen laatiminen on aloitettu sekä Espoon (Kulmakorpi ja Ämmässuo) että Kirkkonummen puolella. Liikenneyhteydet Autoliikenteen pääreitti alueelle kulkee Turunväylän moottoritietä Histan eritasoliittymän kautta. Kulmakorven alueelle on tieyhteys Nupurintieltä (maantie 110) Histan liittymän kohdalta. Merkittävimmät nykyiset liikenteen aiheuttajat ovat Kulmakorven maankaatopaikka ja Jersanmäki Oy:n kallionlouhinta- ja maankaatopaikka-alue. Ämmässuon alueelle ajetaan Nupurintien ja Ämmässuontien kautta. Merkittävimmät nykyiset liikenteen aiheuttajat ovat YTV:n jätteenkäsittelykeskus ja Espoon kaupungin maankaatopaikka. Maisema suojeltavat alueet ja kulttuuriperintö Ämmässuon - Kulmakorven alue on rakentamattomalta osalta maisemaltaan karua ja kallioista talousmetsää jonka vallitsevina luontotyyppeinä ovat pienialaiset rämeet ja kalliometsiköt. Täysin luonnontilaisia elinympäristöjä alueella ei ole. Kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella noin 290 metriä alueen rajasta Kirkkonummen kunnan alueella on Kirkkonummen kunnan yleiskaavassa osoitettu kivikautinen asuinpaikka. 4). Kyseinen kallioalue ja puroluonto kuuluvat seudullisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kulmakorven alueen itä-koillispuolella Espoossa on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Kakarlammen luonnonsuojelualue. Suojelu edistää suo- ja metsäluonnon sekä kauniin maiseman säilyttämistä. Kulmakorven alueen kaakkoispuolella sijaitsee Kvarnträskin luonnonsuojelualue jonka suojeluperusteena on rantakasvillisuuden suojelu (RKS). Tarkastelualuetta lähimpänä sijaitseva Natura 2000-verkostoon esitetty alue on Nuuksio alueen luoteis- ja koillispuolella. Tarkastelualue ei lukeudu kulttuuriympäristöön eikä sen välittömässä lähiympäristössäkään ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Kasvillisuus ja eläimistö Tarkastelualueen luonto on rakentamattomalta osalta tyypillistä ja karua metsä- ja suomaata. Rakennetuilta osilta luontainen kasvillisuus ja eläinten elinympäristö ovat tuhoutuneet. Alueelta ei ole löydetty suojeltavia elinympäristöjä. Alueelta ei ole löydetty uhanalaisia kasvilajeja. Pintavedet Pintavedet purkautuvat tarkastelualueelta ojiin joista ne kulkeutuvat edelleen jokien ja järvien muodostamia purkureittejä pitkin Espoonlahteen. Eteläisen pääpurkureitin varrella on Loojärvi jonka tila ja kuormituksen sietokyky ovat heikot. Yhteenveto pääpurkureiteistä on esitetty kuvassa 4. Ämmässuon alueen länsipuolella Kirkkonummella noin 1.3 km päässä on Kakarlammen/Kakarbergetin luonnonsuojelualue (kuva

4 4 (12) Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV NUUKSON NATURA-ALUE KAKARLAMMEN/ KAKARBERGETN LUONNONSUOJELUALUE Lapinkylä Vitträsk km 2 Kolmiranta Järvikylä KAKARLAMMEN LUONNONSUOJELUALUE Mankki Kuusikoti pintavesien purkureitti pohjavesialue Nupuri Dämmanin pintavesilaitos NUUKSON NATURA-ALUE KVARNTRÄSKN RANTA-ALUEEN LUONNONSUOJELUALUE ESPOONLAHDEN- SAUNALAHDEN NATURA-ALUE Kuva 4. Pintavesien pääpurkureitit. Lisäksi kuvassa on esitetty suojelualueiden pohjavesialueiden (Järvikylä Nupuri Kuusikoti Lapinkylä Vitträsk Mankki Kolmiranta) sekä Dämmanin pintavesilaitoksen sijainnit. Loojärven kuormituksesta tehtiin ja virtaamatilanteissa selvitykset (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja tutkimusraportti 22/2001). Joulukuun 2000 virtaamatilanteessa Ämmässuon alueelta tuleva kuormitus oli alle 10 % Loojärven kokonaiskuormituksesta ja kevään 2001 virtaamatilanteessa alle 5 % kaikkien muiden parametrien paitsi kloridin osalta. Maaperä kallioperä ja pohjavedet Maaperä ja kallioperä Nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen alue on pinnanmuodoiltaan loivapiirteistä kallioista maastoa jossa alimmat peitteiset maastopainanteet nykyisen kaatopaikan kohdalla olivat ennen alueen rakentamista laajalti soistuneet. Ämmässuontien maankaatopaikka sijaitsee kallioiseen maastoon rajautuvalla so Ämmässuon suoalueella. Kallionpinta on ylimmillään suon reunaosissa sijoitusalueen itä- ja pohjoisosissa missä kallio on paikoin paljastuneena. Kulmakorven alueella sijaitsevan Espoon kaupungin uuden maankaatopaikan vaihtoehtoiset sijoitusalueet 1 ja 2 ovat pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa kallioista maastoa jossa maapeitteen paksuus on vähäinen. Alueet koostuvat pohjois eteläsuuntaisista kallioselänteistä sekä niiden välisistä kapeista peitteisistä maastopainanteista. Selänteiden lakiosissa kallio on laajalti paljastuneena. Selänteitä reunustavilla rinteillä kallionpintaa peittää ohut moreenikerros. Maapeitteen paksuus on suurimmillaan kallioselänteiden välisissä painanteissa. Pohjavedet Nykyistä jätteenkäsittelykeskusta ympäröi kallioisiin rinneosistaan moreenipeitteisiin maastokohoumiin rajoittuva valuma-alue. Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kallioisilla ja moreenipeitteisillä maastokohdilla valuma-alueen reunaosissa. Pohjaveden virtaus suuntautuu nykyiseltä kaatopaikka-alueelta etelään kohti Vähä- Ämmässuon eteläreunalla sijaitsevaa maastopainannetta. Kaatopaikkavesialtaan kohdalla nykyisen kaatopaikan eteläreunalla kalliokynnykset salpaavat pohjaveden virtauksen eteläsuuntaan. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen länsi-pohjoispuolella Laitamaan sekä Kolmperän alueilla. Lähimpien pohjavesialueiden sijainti on esitetty kuvassa 4. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta pohjavedellä ei ole maaperän kautta virtausyhteyttä pohjavesiesiintymien suuntaan. Ämmässuontien nykyisellä maankaatopaikalla pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä suoaluetta ja suolla sijaitsevaa maankaatopaikkaa reunustavilla kallioisilla paikoin ohuen moreenikerroksen peittämillä rinnealueilla. Valtaosa täyttöalueesta sijaitsee suolla missä maapohja on heikosti vettä läpäisevää.

5 Espoon kaupunki 5 (12) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Pohjaveden virtaus suuntautuu alueelta etelä kaakkoissuuntaan kohti yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat läjitysalueen luoteispuolella Kolmperässä. Kulmakorven alue on pääosin kallioista alimmilta maastokohdiltaan soistunutta aluetta jossa pohjaveden muodostumista rajoittavat maapohjan tiiveys sekä valtaosalla aluetta myös maapeitteen vähäinen kerrospaksuus. Käyttöönoton jälkeen kaatopaikalle on rakennettu mm. seuraavat YTV:n jätteenkäsittely- ja oheistoiminnot: uusi toimisto- ja huoltorakennus kompostointi- ja hyötykäyttökenttä Sortti kierrätysasema (pienjäteasema) biojätteiden kompostointilaitos kaatopaikkakaasun koepumppaamot (yhteensä 4 kpl) vesienhallinnan tehostaminen rakennetuilla tiivistyspadoilla. Kulmakorven alueella kallioisista selänteistä sekä niiden välisistä soistuneista painanteista koostuvilla alueilla pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä lähinnä maastopainanteiden alimmilla moreenipeitteisillä rinteillä. Kallioselänteiden välisillä soistuneilla painannealueilla pohjaveden muodostuminen on maapohjan tiiveydestä johtuen erittäin vähäistä. Pohjavedenpinta on peitteisissä maastopainanteissa lähellä maanpinnan tasoa. Ylimmillään se on alueen pohjoisosissa ja alimmillaan peitteisten painanteiden eteläosissa alueen eteläreunalla. Mittaushavaintojen perusteella pohjaveden virtaus suuntautuu kallioselänteiden välisiä painanteita pitkin eteläsuuntaan. Kuva 5. YTV:n kaatopaikka kaatopaikan viimeistelytyöt käynnissä. Espoon kaupungin Ämmässuon maankaatopaikka otettiin käyttöön v (kuva 6) ja Kulmakorven maankaatopaikka v Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat alueen koillispuolella Mustapurontiellä. ALUEEN TOMNNOT Alueen kehitys ja toiminnot Historia Ämmässuon kaatopaikan suunnittelu käynnistettiin 1980 luvun alussa kun päätökset Espoon kaupungin Mankkaan kaatopaikan sulkemisesta oli tehty. Espoon kaupungin terveyslautakunta myönsi kaatopaikalle sijoitusluvan lokakuussa Kaatopaikan rakentaminen aloitettiin v ja kaatopaikka valmistui käyttöön otettavaksi syyskuussa Kuva 6. Ämmässuontien maankaatopaikka. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi Ämmässuon alueella ja sen ympäristössä ovat seuraavat eri toimijoiden hankkeet: Rudus Asfaltti Oy:n asfalttiasema Lohja Rudus Oy:n betoniasema ei toiminnassa eikä voimassa olevaa lupaa Jersanmäki Oy:n kallionlouhinta- ja murskausalue

6 6 (12) Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Hyvinkään Tieluiska Oy:n kantojen ja mullan käsittely- ja jalostuslaitos Rakentajien Ekopark Oy:n rakennusjätteiden käsittelylaitos Espoon kaupungin uusi romuajoneuvovarasto Nurmijärven Betoni Oy:n betoniasema Espoon Moottorikerho ry:n motocross-rata Esso Oy:n polttoaineiden jakeluasema. Kulmakorven alueella on lisäksi erilaista varasto- ja teollisuustoimintaa jotka sijaitsevat Espoon kaupungin vuokraamalla alueella. Kehitysnäkymät Ämmässuon alueella on vireillä mm. seuraavia YTV:n jätehuoltolaitoksen hankkeita: biojätteiden jälkikypsytyksen tehostaminen halleissa kaatopaikkakaasun hyötykäytön toteuttaminen kuva 7 sekajätteiden mekaanis-biologisen käsittelylaitoksen rakentaminen kaatopaikan laajennusalueen rakentaminen (loppusijoitusalue) kuva 8 pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksen rakentaminen lievästi pilaantuneiden maiden välivarastointialueen rakentaminen. Ämmässuon-Kulmakorven alueilla ovat lisäksi vireillä seuraavat hankkeet: Espoon kaupungin uuden maankaatopaikan rakentaminen Kulmakorven alueelle Kulmakorven alueen karting ratahanke pääkaupunkiseudun energialaitosten tuhkan läjitysalue vaihtoehtoalueista kolme sijaitsevat YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä; yksi alueista on Kirkkonummen kunnan puolella ja kaksi Espoon kaupungin puolella. Lisäksi yksi vaihtoehtoalue on Vantaalla Seutulan vanhan kaatopaikan läheisyydessä Kulmakorven teollisuusalueen kaavoittaminen. Tarkasteltavat toiminnot Tässä Ämmässuon-Kulmakorven alueen ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnissa tarkastellut toiminnot on esitetty kuvassa 3. Kuva 7. Kaatopaikkakaasun soihtupoltinasema. Kuva 8. Kaatopaikan laajennusalueen louhittua pohjaa. YMPÄRSTÖVAKUTUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNTTELUN KANNALTA Keskeiset vaikutukset ja niiden ajallinen kehittyminen Ympäristön asutuksen ja maankäytön suunnittelun kannalta keskeiset Ämmässuon- Kulmakorven alueen nykyisten ja suunniteltujen toimintojen haitalliset ympäristövaikutukset ovat seuraavat: hajuhaitat liikenteen haitat haittaeläimet ja roskaantuminen muut vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen meluhaitat pölyhaitat. Muuten ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia ovat lähinnä: vaikutukset pintavesiin vaikutukset pohjavesiin vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun.

7 Espoon kaupunki 7 (12) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Tarkastelluista ympäristövaikutuksista vähiten merkittäviksi arvioidaan: vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön maisemavaikutukset tärinähaitat. Nykyisten toimintojen hajuhaitat ovat olleet huomattavat. Eniten hajua aiheuttavia toimintoja ovat: YTV:n nykyinen kaatopaikka biojätteiden jälkikompostointi avoaumoissa jätevesilietteiden kompostointi avoaumoissa. Nykyisen kaatopaikan kaatopaikkakaasun keräystä on tehostettu jatkuvasti ja kaatopaikan viimeistelytyöt on aloitettu. Kaatopaikka suljetaan v Kaatopaikan viimeistelytyöt jatkuvat sulkemisen jälkeen v loppuun asti kuva 5. Sulkemisen ja viimeistelyn jälkeen kaatopaikan hajuhaitat käytännössä loppuvat. Biojätteiden avokompostointi siirretään suljettuun tilaan halliin jonka ilmanvaihtoilmat käsitellään tehokkaasti. Lietteiden avokompostointi loppuu kesään 2003 mennessä. Uudelle kaatopaikalle sijoitetaan käsiteltyä jätettä jonka orgaanisen aineksen määrä on vähäinen samoin kuin kaasun muodostus. Sekajätteen käsittelylaitoksen ja muiden käsittelylaitosten valmistumisen jälkeen jätteiden käsittely tapahtuu pääasiassa suljetussa tilassa käsittelylaitoksissa joiden ilmanvaihtoilmat käsitellään pesureilla biosuotimilla termisillä polttimilla ja aktiivihiilisuodattimilla. Edellä mainittujen toimenpiteiden ansiosta Ämmäsuon- Kulmakorven alueen toimintojen ympäristöä kuormittavat hajupäästöt vähenevät ratkaisevasti eikä hajuhaittoja todennäköisesti enää ilmene ympäristön asutuksen piirissä mahdollisia pitempiaikaisia riski- tai häiriötilanteita lukuun ottamatta. Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen aiheuttama raskas liikenne vaarantaa Nupurintien liikenneturvallisuutta ja aiheuttaa päästöjä sekä melu- pöly- ja roskaantumishaittoja tien varrella ja lähiasutukselle. Raskaan liikenteen määrä lisääntyy 5 10 % uusien toimintojen myötä. Tällöin myös liikenteen haittavaikutukset lisääntyvät. Haittojen vähentämiseksi joudutaan parantamaan Nupurintien kevyen liikenteen väyliä ja liittymiä. Haittaeläimistä merkittävin ovat lokit joita alueella esiintyy lähinnä YTV:n nykyisen kaatopaikan ja biojätteiden sekä lietteiden avokompostoinnin takia. Rotista hyönteisistä ym. ei ole ollut niinkään haittoja. Roskaantumista aiheuttaa jätteiden käsittely avoimilla läjitysalueilla ja kentillä sekä liikenne. Vastaisuudessa sekä lokkien määrä ja roskaantuminen tulevat vähenemään. Tähän vaikuttaa jätteiden käsittelyn siirtyminen sisätiloihin hallirakennuksiin ja nykyisen kaatopaikan sulkeminen sekä kaatopaikkajätteen määrän väheneminen. Kokonaan haittaeläimistä ja roskaantumisesta ei kuitenkaan päästä eroon. Ämmässuon-Kulmakorven alueen jätehuoltoja muut toiminnot vaikuttavat haitallisesti lähiasutuksen virkistysmahdollisuuksiin. Lisäksi niistä voi aiheutua erilaisia pelkotiloja (mm. pelko kiinteistöjen arvon laskusta). Toimintojen laadun ohella em. haittoihin vaikuttaa keskeisesti tarkasteltavan alueen koko joka uusien toimintojen myötä on kasvamassa huomattavasti. Tämä tulee osaltaan lisäämään em. muita haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Toiminnan laadun parantuminen ja ympäristöhaittojen vähentyminen tulevaisuudessa vaikuttanee positiivisesti ihmisten asenteisiin. Tämä edellyttää että ympäristön tilan parantumisesta saadaan selvää näyttöä. Meluhaittoja aiheutuu eniten louhinnasta ja kalliokiviaineksen käsittelystä sekä liikenteestä. Liikenteen meluhaitat kasvavat jonkin verran. Niihin on mahdollista vaikuttaa liikennejärjestelyillä eli esim. ohjaamalla Ämmässuolle suuntautuva liikenne suoraan Histan liittymästä Kulmakorven asemakaava-alueen kautta. Louhintaa on laajamittaisemmin tapahtunut YTV:n kaatopaikan laajennusalueella jo yli kymmenen vuoden ajan. Laajennusalueen louhinta päättyy lähivuosina. Tämän jälkeen louhintaa suoritetaan Ämmässuon alueella lähinnä käsittelylaitosten ym. rakennustyömailla jotka ovat kestoajaltaan lyhyempiaikaisia. Kulmakorven alueella Jersanmäen louhinta loppuu lähivuosina. Tämän jälkeen louhintaa suoritetaan muualla Kulmakorven alueella. Tulevaisuudessa kalliokiviaineksen meluhaitat keskittyvät Kulmakorven alueelle jossa melutason ohjearvot voivat ajoittain ylittyä lähimmässä asutuksessa ja Kakarlammen suojelualueella.

8 8 (12) Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Pölyhaittoja aiheutuu Ämmässuo- Kulmakorven alueen toimintojen seurauksena eniten liikenteestä kalliokiviaineksen otosta ja jätteiden käsittelystä avoimilla läjitysalueilla ja kentillä. Liikenteen pölyhaittojen määrässä ei ole odotettavissa vähentymistä. Louhinnan ja murskauksen pölyhaittojen ennustettava kehitys noudattelee edellisessä kappaleessa tarkasteltua meluhaittojen kehitystä eli pölyhaitat siirtyvät Kulmakorven vaikutusalueelle. Nykyisen YTV:n kaatopaikan ja Espoon kaupungin Ämmässuontien maankaatopaikan sulkeminen sekä jätteiden siirtäminen sisätiloihin halleihin tulevat vähentämään pölyhaittoja. Uudella kaatopaikalla käsiteltävän jätteen määrä on nykyistä huomattavasti pienempi ja laatu erilainen joten kaatopaikkatoiminnan pölyäminen on jatkossa myös vähäisempää. Maankaatopaikkatoiminta siirtyy jatkossa pölyvaikutuksineen Kulmakorven alueelle. Kokonaisuutena pölyhaitat vähenevät Ämmäsuon alueella ja pysyvät Kulmakorven alueella suunnilleen nykyisellä tasolla. Pintavesiin kuormitusta on aiheutunut pääasiassa Espoon kaupungin maankaatopaikoilta YTV:n nykyiseltä kaatopaikalta ja avokompostointikentiltä. Kuormitus on näkynyt alueen purkuojissa ja osaltaan myös Loojärvessä. Selvitysten mukaan Ämmässuon alueelta tulevan kuormituksen osuus ei ole kuitenkaan kovinkaan suuri Loojärveen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Loojärven tila ja sietokyky ovat kuitenkin siksi huonot että kaikki toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi ovat tarpeen. Kulmakorven nykyisen maankaatopaikan alueelta pintavesiä purkautuu myös Dämmanin vesilaitoksen suuntaan. Kolmperän järveen ei kuormitusta tule Ämmässuon alueelta. Pintavesikuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ovat lähitulevaisuudessa seuraavat: nykyisten maankaatopaikkojen sulkeminen ja niillä olevien tuhka-alueiden peittäminen tiiviillä erityskerroksella (v ) nykyisen YTV:n kaatopaikan sulkeminen ja peittäminen tiiviillä pintakerroksella (v viimeistelytyöt -2012) biojätteiden avokompostoinnin ja lietteiden kompostoinnin lopettaminen (v. 2003) uuden Kulmakorven maankaatopaikan vesien ohjaaminen Dämmanin vesilaitoksen ohi kaatopaikkajätteen määrän väheneminen ja kaatopaikkaveden laadun parantuminen (v ). Uuden kaatopaikan pohjan rakentaminen nykyisten normien mukaisena. siirtyminen laitosmaiseen jätteiden käsittelyyn tarkkailun ja ennaltaehkäisevän kunnossapidon tehostaminen. Toimenpiteiden vaikutuksesta Ämmässuon- Kulmakorven alueen toimintojen haitalliset vaikutukset pintavesien laatuun vähenevät arvion mukaan merkittävästi. Ämmässuon-Kulmakorven alueen toiminnot ovat aiheuttaneet pohjaveden paikallista likaantumista itse toiminta-alueella. Pohjavettä likaavan vaikutuksen osalta merkittävimmät toiminnot ovat maankaatopaikat YTV:n nykyinen kaatopaikka ja avokompostointikentät. Likaantumista on aiheutunut myös rakenteiden vaurioista kuten esim. kompostointikentiltä ja kenttien valumavesialtaasta. Kenttien ja altaan rakenteet on uusittu. Kolmperän alueen ja muun ympäristön asutuksen kaivovesien laatuun toiminnoilla ei ole ollut vaikutusta. Toiminnot eivät myöskään uhkaa alueen ympäristön pohjavesialueiden veden laatua. Pohjaveden pilaantumisen vaikutukset ovat yleensä pitkäaikaisia joten kaikki toimenpiteet pohjaveden suojelemiseksi ja laadun varmistamiseksi ovat tarpeen. Pohjaveden suojeluun vaikuttavat samat tekijät ja lähitulevaisuuden kehittämistoimenpiteet kuin edellä on pintavesitarkastelussa todettu. lmastoon ja ilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kasvihuonekaasujen ja happamoittavien kaasujen päästöt. Happamoittavien kaasujen päästöjä tulee mm. autojen ja työkoneiden polttomoottoreista sekä lämmityslaitteiden öljypolttimista. Myös biojätteiden käsittelystä aiheutuu happamoittavien kaasujen päästöjä. Päästöjä ei ole arvioitu kovinkaan merkittäviksi. Toimintojen laajentuessa happamoittavien kaasujen päästöt lisääntyvät. Kasvihuonekaasujen päästöistä merkittävin on tällä hetkellä ilmakehään vapautuva kaatopaikkakaasun sisältämä metaani. Kaasunkeräyksen tehostaminen ja nykyisen YTV:n kaatopaikan sulkeminen sekä sekajätteen käsittelylaitoksen käyttöönotto vähentävät merkittävästi kasvihuonekaasujen päästöjä tulevaisuudessa. Uudelle kaatopaikalle sijoitettava jäte ei sisällä juuri

9 Espoon kaupunki 9 (12) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV lainkaan hajoavaa orgaanista ainesta joten muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä on erittäin vähäinen. Sekajätteen käsittelylaitos tuottaa fossiilisia polttoaineita korvaavaa jätepolttoainetta. Jätepolttoaineen käytön myötä YTV:n jätteenkäsittelyn kasvihuonekaasujen päästöjen tase muodostuu lähivuosina positiiviseksi eli päästöjä vähentäväksi. Ämmäsuon-Kulmakorven alueen pinta-ala on suuri. Alueen luontainen kasvillisuus on rakentamisen myötä hävinnyt. Samoin eläimistön elinmahdollisuudet alueella ovat hävinneet tai olennaisesti muuttuneet luontaisesta. Alue vaikuttaa myös laajemmin eläimistön elinolosuhteisiin (mm. hirvien talvehtiminen kulkureitit). Reuna-aluevaikutus muuttaa kasvillisuutta alueen läheisyydessä. Muutokset ovat pääsääntöisesti peruuttamattomia. Toimintojen laajentuessa vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön lisääntyvät. Myös maisemallisesti Ämmässuon - Kulmakorven alueen toiminnot vaikuttavat paikallisesti laajaan alueeseen. Maaston topografiasta ja peitteisyydestä johtuen maisemallinen vaikutus ei ulotu kovinkaan pitkälle alueen ympäristöön. Maisemalliset muutokset ovat pääasiallisesti pysyviä. Toimintojen laajentuessa vaikutukset maisemaan lisääntyvät. Tärinähaittoja aiheuttavat lähinnä kalliolouhintaan liittyvät räjäytykset joiden vaikutukset voivat ulottua kallioperässä kilometrienkin etäisyydelle. Tärinä voi aiheuttaa vaurioita rakenteille ja epäviihtyisyyttä ympäristön asutukselle (psykologinen pelottava vaikutus yhdessä räjäytysäänen kanssa). Kalliolouhinta siirtyy tulevaisuudessa enemmän Kulmakorven alueelle. Toimintojen rajoittamistarpeet Ämmässuon alueelle rakennetaan uutta jätteenkäsittelykapasiteettia joka korvaa ja tehostaa nykyistä käsittelytoimintaa. Uuden rakentamisen myötä YTV:n nykyinen kaatopaikka ja Espoon kaupungin maankaatopaikka jäävät pois käytöstä. Uuden käsittelytekniikan myötä toiminnasta aiheutuvat haitat asutukselle ja ympäristölle vähenevät. Ämmässuolla olevat toiminnot ovat yhdyskunnan kannalta välttämättömiä toimintoja joiden sijoittaminen muualle kestäisi pitkän aikaa. Viime aikojen ympäristön kannalta positiivinen kehitys ja suunnitellut kehittämistoimenpiteet huomioon ottaen tarvetta suunniteltujen toimintojen rajoittamiseen on vaikea osoittaa. Kulmakorven alueelle sijoittuu Kulmakorven asemakaava-alue teollisuus- varastointi- ym. toiminnoille sekä Espoon kaupungin uusi maankaatopaikka. Lisäksi alueelle suunnitellaan laajaa moottoriurheilutoimintojen aluetta. Aluevaraukset teollisuudelle ym. toiminnalle ja maankaatopaikka ovat yhdyskunnan kannalta välttämättömiä toimintoja. Maankaatopaikka toteutetaan siten että sen ympäristövaikutukset ovat nykyisiin maankaatopaikkoihin verrattuna selvästi vähäisemmät. Moottoriurheilu liittyy ihmisten virkistykseen ja vapaa-aikaan jollaisia toimintoja myös tarvitaan. Toiminta aiheuttaa kuitenkin haittaa ympäristölle (liikenneruuhkat isojen yleisötilaisuuksien yhteydessä melu pöly pakokaasut) ja kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja (öljy). Mahdollisen laajemman moottoriurheilualueen ympäristövaikutukset on arvioitava erikseen ennen hankkeen toteuttamista. Tarvittavat suojavyöhykkeet Ämmässuon-Kulmakorven alue on suunnitellussa laajuudessa toteutuessaan suuri. Alueella sijaitsee tai on sinne suunniteltu erilaisia jätehuollon ja muita toimintoja joiden ympäristövaikutukset ja samalla suoja-aluetarpeet ovat erilaiset. Suoja-alueita määritettäessä ratkaisevaa on toimintojen etäisyys asutuksesta. Teollisuus- varastointi- ym. käyttöön suunniteltuun Kulmakorven asemakaava-alueeseen jätehuollon ja muut toiminnot eivät vaikuta rajoittavasti ottaen huomioon alueen jätehuoltotoimintojen kehittämissuunnitelmat. Poikkeukselliset häiriötilanteetkaan (tulipalo räjähdys) eivät lisää suoja-aluetarvetta asutuksen muuten vaatimasta. Asutuksen suojaetäisyyden suhteen merkittävät tekijät ovat seuraavat: hajuhaitat meluhaitat pölyhaitat haittaeläimet ja roskaantuminen. Vaikutusalueen laajuutta eri haittavaikutusten osalta on tarkasteltu taulukossa 2. Tarkaste-

10 10 (12) Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV lussa on otettu huomioon alueella lähivuosina tehtävät kehittämistoimenpiteet. Taulukko 2. Haittojen vaikutusalueen laajuus. Haittavaikutus Vaikutusalueen laajuus Vaikutukset pintavesiilahteen. Pintavesien purkureitti Suomen- Suurimmat vaikutukset Loojärveen laskeviin ojiin ja jokiin sekä itse Loojärveen. Vaikutukset pohjave- Vaikutukset rajoittuvat itse toimin- siin Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun Hajuhaitat Pölyhaitat Meluhaitat ta-alueelle. Laaja-alaisesti ilmastoon vaikuttavat kasvihuonekaasut ja happamoittavat kaasut. Kehittämistoimenpiteiden ansiosta kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät. Happamoittavien kaasujen päästöt arvioidaan vähäisiksi. Paikallisesti ilman laadun ohjearvot eivät ylity toimintojen ilmapäästöjen seurauksena. Haitat vähenevät lähivuosina merkittävästi nykyisistä. Laskelmien perusteella hajuhaittoja ei todennäköisesti esiinny aivan lähimpiä asuinrakennuksia lukuun ottamatta (tanskalaiseen normiin verrattuna). Lähimmissä asuinrakennuksissakaan hajuhaitat eivät ole pitkäaikaisia (1 % hajukuorma kokonaisajasta). Rajoittuvat toiminta-alueelle ja sen läheisyyteen (joitakin satoja metrejä alueesta). lmanlaadun ohjearvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa. Kalliokiviaineksen otto merkittävin melulähde. Melun ohjearvot alittuvat pääsääntöisesti m etäisyydellä alueesta. Tärinähaitat Merkittävin tärinälähde kalliokiviaineksen ottoon liittyvät räjäytykset joiden tärinäaallot voivat edetä kallioperässä jopa kilometrejä. Liikenteen haitat Haittaeläimet ja roskaantuminen Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Maisemavaikutukset Muut vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Tuloreitit Histan liittymästä moottoritieltä ja pitemmältä Nupurintieltä. Merkittävimmät haitat Nupurintiellä Histan liittymän jälkeen. Haittaeläinten vaikutukset ulottuvat lähiasutukseen ja järville. Roskaantuminen ulottuu tuloteiden varsille ja alueen lähiympäristöön (vaikutusalue joitakin satoja metrejä). Kehittämistoimenpiteiden ansiosta varsinkin haittaeläinten määrä vähenee merkittävästi. Vaikutusalue joitakin satoja metrejä alueen rajalta. Lisäksi vaikutusta hirvien kulkureitteihin. Vaikutusalue joitakin satoja metrejä alueen rajalta. Vaikutusalue rajoittuu lähimpään asutukseen. Alue rajoittuu pohjoispuolella Turun moottoritien haittavaikutusalueeseen. Muuten alueen ympärillä on pääosin rakentamattomat puustoa kasvavat alueet. Ottaen huomioon alueen lukuisat toiminnot ja laajuus voidaan kaikkien em. tekijöiden osalta pitää m suojavyöhykettä alueen ympäristön asutukseen tarvittavana. Suojavyöhykkeellä tulisi säilyttää puusto ja huolehtia sen kasvuedellytyksistä. Liikenteen osalta tulee parantaa Nupurintien liikenneturvallisuutta. Parhaiten tämä toteutuu ohjaamalla raskas liikenne Ämmässuolle suoraan Histan liittymästä Kulmakorven kaavaalueen kautta. RSKTLANTEET JA NDEN YMPÄRSTÖ- VAKUTUKSET Nykyiset toiminnot Osa toiminnoista on normaalia teollisuus- ja yritystoimintaa jonka riskit Ämmässuon- Kulmakorven alueella eivät poikkea oleellisesti muusta vastaavasta toiminnasta. Em. toiminnot ovat seuraavat: 8 Jersanmäen louhinta-alue 10 Rudus Asfaltti Oy asfalttiasema 12 Nurmijärven Betoni Oy betoniasema 13 Motocross-rata 14 Polttoaineen jakelupiste Osa jätehuollon toiminnoista on laadultaan sellaista ettei niihin liity merkittäviä riskejä. Nämä toiminnot ovat seuraavat: 3 YTV:n lietteen kompostointikenttä 5 Espoon kaupungin uusi romuautovarasto 9 Hyvinkään Tieluiska Oy mullan valmistus ja kantojen murskaus Riskien kannalta merkittävimmät toiminnot on esitetty taulukossa 3.

11 Espoon kaupunki 11 (12) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Taulukko 3. Riskien kannalta merkittävimmät Ämmässuon-Kulmakorven alueen nykyiset toiminnot. Toiminto Riskitilanteet 1 YTV:n kaatopaikka jätetäytön sortumat maaperän ja pohjaveden suojausrakenteiden rikkoutuminen kaatopaikkakaasusta aiheutuvat räjähdykset ja tulipalot kaatopaikkavesien viemäröintijärjestelmän häiriöt. 2 YTV:n biojätteen kone- ja laiterikot kompostointilaitos ja jälkikypsytys kemikaalisäiliöiden rikkoutuminesyötön pitempiaikainen sähkön- katkeaminen ja siitä aiheutuva koneiden ja laitteiden pysähtyminen. 4 Rakentajien Ekopark kone- ja laiterikot Oy raken- tulipalot ja pölyräjähdykset nusjätteiden käsittelylaitosyötön katkeaminen ja siitä pitempiaikainen sähkön- aiheutuva koneiden ja laitteiden pysähtyminen. 6 Ämmässuontien täytön sortumat maankaatopaikka 7 Kulmakorven maankaatopaikka täytön sortumat Täyttöjen sortumia ei kaatopaikoilla ole tapahtunut. Kaatopaikkakaasusta johtuvia pieniä paikallisia paloja on sattunut lähinnä rakennustöiden yhteydessä. Samaten on tapahtunut paikallista kaatopaikan pohjarakenteiden rikkoutumista kunnostusrakentamisen yhteydessä. YTV:n kaatopaikan kaatopaikkavesien viemäröinnissä ei ole tapahtunut tasausaltaan ylivuotoihin johtaneita häiriöitä koko kaatopaikan käyttöaikana v lähtien. Altaan eristerakenteet on uusittu ja allas on varustettu sähköisellä vuodontarkkailujärjestelmällä. Suunnitellut toiminnot Osa toiminnoista on normaalia teollisuus- ja yritystoimintaa jonka riskit Ämmässuon- Kulmakorven alueella eivät poikkea oleellisesti muusta vastaavasta toiminnasta. Em. toiminnot ovat seuraavat: 24 Moottoriurheilualue ja karting-rata 25 Muut varasto- ym. toiminnot 26 Kulmakorven asemakaava-alue Osa jätehuollon toiminnoista on laadultaan sellaista ettei niihin liity merkittäviä riskejä. Nämä toiminnot ovat seuraavat: 20 YTV:n lievästi pilaantuneiden maiden välivarastointialue Riskien kannalta merkittävimmät toiminnot on esitetty taulukossa 4. Merkittävimmiksi riskitilanteiden mahdollisuuksia sisältäviksi toiminnoiksi arvioidaan käsittelylaitokset ja kaatopaikkakaasua käyttävä voimalaitos. Läjitysalueiden riskejä voidaan tarkastella esim. nykyisten kokemusten perusteella. Rakennusjätteiden käsittelylaitos on ollut toiminnassa vajaan vuoden joten toiminnan ennakoimattomista riskitilanteista ei ole kokemuksia. Laitoksen toiminnassa ja laitevalinnoissa riskit on pyritty välttämään.

12 12 (12) Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Taulukko 4. Riskien kannalta merkittävimmät Ämmässuon-Kulmakorven alueen suunnitellut toiminnot. Toiminto 15 YTV:n sekajätteen käsittelylaitos mekaanis-biologinen käsittely biologisena käsittelynä kompostointi sijoitusvaihtoehtoalue 2 16 YTV:n loppusijoitus- ja varastointialueen laajennus 17 YTV:n kaatopaikkakaasua käyttävä voimalaitos 18 YTV:n biojätteiden jälkikompostointihalli 19 YTV:n pilaantuneiden maiden käsittelylaitos Riskitilanteet kone- ja laiterikot kemikaalisäiliöiden rikkoutuminen tulipalot ja pölyräjähdykset pitempiaikainen sähkönsyötön katkeaminen ja siitä aiheutuva koneiden ja laitteiden pysähtyminen. jätetäytön sortumat maaperän ja pohjaveden suojausrakenteiden rikkoutuminen kaatopaikkakaasusta aiheutuvat räjähdykset ja tulipalot kaatopaikkavesien viemäröintijärjestelmän häiriöt tulipalot välivarastointialueella. kone- ja laiterikot kaasuräjähdykset kone- ja laiterikot kemikaalisäiliöiden rikkoutuminen pitempiaikainen sähkönsyötön katkeaminen ja siitä aiheutuva koneiden ja laitteiden pysähtyminen. pohja- ym. rakenteiden vauriot hallien ilmanpuhdistuslaitteiden häiriötilanteet pitempiaikainen sähkönsyötön katkeaminen ja siitä aiheutuva koneiden ja laitteiden pysähtyminen. vesienkeräilyn ja johtamisen häiriötilanteet Toiminto 21 Espoon kaupungin uusi maankaatopaikka YVA:ssa tarkasteltu vaihtoehtoalue 1 23 Pääkaupunkiseudun energialaitosten tuhkan kaatopaikka YVA:ssa tarkasteltu vaihtoehtoalue 2 Riskitilanteet täytön sortumat vesienkeräilyn käsittelyn ja johtamisen häiriötilanteet täytön sortumat rakenteiden vauriot vesienkeräilyn käsittelyn ja johtamisen häiriötilanteet Uusien asuinalueiden sijoittamiseen Ämmässuon-Kulmakorven läheisyyteen mm. Histan alueelle liittyy ongelmia. Suuren jätteiden käsittelyalueen läheisyys ja ympäristöhaittojen riskit vaikuttavat lähialueiden arvostukseen vaikka merkittäviä haittoja ei ilmenisikään. Vilkas jäteliikenne asutuksen käyttämillä tieosuuksilla vähentää viihtyisyyttä. Jätteenkäsittelykeskuksen uusiin toimintojen ympäristöhaittoihin liittyy riskejä joita tässä yhteydessä ei ole pystytty riittävästi arvioimaan. Vasta riittävä kokemus mm. uuden sekajätelaitoksen käytöstä antaa luotettavia tietoja laitoksen todellisista ympäristöhaitoista. Siksi päätöksiä uusien asuinalueiden sijoittamisesta Ämmässuon-Kulmakorven läheisyyteen tulee välttää ennen kuin jätekäsittelykeskuksen uusien toimintojen todellisista ympäristövaikutuksista on saatu useampivuotisia kokemuksia. ESPOON KAUPUNK KRKKONUMMEN KUNTA UUDENMAAN LTTO PÄÄKAUPUNKSEUDUN YHTESTYÖVALTUUSKUNTA YTV