MOVE- KOULUTUKSET. Julkaistu Etelä-Savo

Transkriptio

1 Etelä-Savo MOVE- KOULUTUKSET Raportti valmentavana työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavien Move-koulutusten toteutumisesta Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnilla Julkaistu LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi Asemakatu Kemi

2 2/48 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO MOVE-KOULUTUSTEN KOHDERYHMÄ JA SISÄLTÖ KOULUTUSTEN TOTEUTUMINEN SEUTUKUNNITTAIN JA RAPORTIN KOHDERYHMÄ ASIAKASPROSESSIN SEURANTA JA MOVE-KOULUTUSTEN TOTEUTUMINEN Aineiston kerääminen Taustamuuttujien tarkastelua Move-koulutuksen aikaiset palvelut Työ- ja koulutuskokeilujaksojen toteutuminen Asiakkaiden motivaatio kouluttautumista tai työllistymistä kohtaan Asiakkaiden jatkosuunnitelmat ja tuen tarve niiden toteuttamisessa Asiakkaiden työmarkkinatilanne ennen ja jälkeen koulutusten Kouluttautumisvaiheen Move-koulutusten tulokset Työllistymisvaiheen Move-koulutusten tulokset ASIAKKAIDEN KOKEMUS MOVE-KOULUTUKSISTA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuva 1. Työhönkuntoutuksen prosessi ja asiakasohjauksen kriteerit Move-koulutuksissa... 6 Kuva 2. Palvelut, joihin asiakkaat ovat osallistuneet Move-koulutuksen aikana Kuva 3. Tahot, joihin työkokeilujaksot ovat kohdentuneet (prosentuaalinen osuus jaksoista nro 1-4) Kuva 4. Työ- /koulutuskokeilujaksojen tavoitteet kouluttautumis- ja työllistymisvaiheen Movekoulutuksissa Kuva 5. Työ- /ja koulutuskokeilujaksojen tulokset kouluttautumis- ja työllistymisvaiheen Movekoulutuksissa Kuva 6. Asiakkaisen tuen tarve työ- /koulutuskokeilupaikan hakemisessa Kuva 7. Kouluttautumisvaiheen Move-koulutuksiin osallistuneiden motivaatio koulutuksen alussa ja lopussa kouluttajien arvioima Kuva 8. Työllistymisvaiheen Move-koulutuksiin osallistuneiden motivaation koulutuksen alussa ja lopussa kouluttajien arvioimana Kuva 9. Kouluttajan arvio asiakkaan tuen tarpeesta jatkosuunnitelman toteuttamisessa Kuva 10. Työllistymisen esteet kouluttajien arvioimana... 29

3 Taulukko 1. Toteutuneet Move-koulutukset seutukunnittain... 8 Taulukko 2. Koulutuksiin osallistuneet ja raportin kohderyhmän muodostavat opiskelijat, Rovaniemen seutukunta... 9 Taulukko 3. Koulutuksiin osallistuneet ja raportin kohderyhmän muodostavat opiskelijat, Kemi- Tornion seutukunta Taulukko 4. Move-koulutuksiin osallistuneidn koulutustausta Taulukko 5. Move-koulutusten keskimääräinen kesto Taulukko 6. Kouluttajien avoimia vastauksia työ- /koulutuskokeilujaksojen tuloksista Taulukko 7. Asiakkaiden jatkosuunnitelma koulutuksen päätyttyä Taulukko 8. Asiakkaiden työmarkkinatilanne seurantajakson aikaan Taulukko 9. Koulutuksen aikana laaditun jatkosuunnitelman toteutuminen (kouluttautumisvaiheen koulutukset) Taulukko 10. Esimerkkejä siitä, miksi asiakkaat eivät kouluttajien mukaan siirtyneet koulutukseen Taulukko 11. Koulutuksen aikana laaditun jatkosuunnitelman toteutuminen (työllistymisvaiheen koulutkset) Taulukko 12. Opiskelijapalautteiden yhteenveto Taulukko 13. Opiskelijoiden mielipiteitä Move-koulutuksista /48

4 4/48 Liite 1. Työhönkuntoutuksen palveluprosessi Liite 2. Suostumuslomake Liite 3. Move-seurantakysely koulutusten vastuuopettajille Liite 4. Move-koulutuskysely TE-toimiston virkailijoille Liite 5. Ilmarisen työkykytalo

5 5/48 1. JOHDANTO Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallinnoima Suunto-projekti kuuluu Manner- Suomen ESR-ohjelman toimintalinjaan 2: työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Suunto-projekti toteutetaan ajalla Suunto-projekti on osa valtakunnallista välityömarkkinoiden kehittämiskokonaisuutta. Projektin tavoitteena on Lapin alueen välityömarkkinoiden koordinointi ja asiakaskohderyhmän palveluprosessien tuotekehitystyö, jolla pyritään vähentämään rakenteellista työttömyyttä Lapin läänin alueella. Välityömarkkinoilla toimiva verkosto liitetään kiinteäksi osaksi palveluprosessien tuotekehitystyötä ja seutukunnallisia yhteistyömalleja. Projektissa kehitetään työllistymistä edistäviä palveluprosesseja yhteistyössä TE-toimiston, työvoiman palvelukeskusten ja välityömarkkinoilla toimivan palveluverkoston kanssa. Projektin tuotekehitystyön kohdealueina ovat Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnat. Palvelujen tuotekehitystyö toteutetaan tilaaja-tuottaja-mallilla Rovaniemen ja Meri-Lapin TE-toimistojen alueella. Tavoitteena on rakentaa työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille. Lapin välityömarkkinoiden kehittämisen välineeksi on rakennettu yhdessä verkostotoimijoiden kanssa toimintamalli, joka perustuu työhönkuntoutuksen palvelumalliin. Palvelumalli pohjautuu prosessiajatteluun, johon on määritelty työhönkuntoutuksen vaiheet: 1) arviointi- ja suunnitteluvaihe, 2) kuntoutusvaihe, 3) kouluttautumisvaihe ja 4) työllistymisvaihe (Liite 1. Työhönkuntoutuksen palveluprosessi). Vaiheistusta käytetään TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaiden palveluissa ja erilaisissa asiakasohjaustilanteissa. Asiakkuudet on sijoitettu eri vaiheisiin heidän palvelutarpeidensa mukaan. Tällä pyritään varmistamaan palvelun oikea-aikaisuus asiakkaalle sen hetkisessä tilanteessa. Palvelumallilla tavoitellaan sitä, että asiakkaalle tarjottavat palvelut eivät olisi yksittäisiä irrallisia toimenpiteitä, vaan tavoitteellisia asiakkaan tarpeisiin ja tilanteeseen vastaavia palveluja, jotka vievät asiakkaan tilannetta eteenpäin. Palveluprosessin kuvaukseen on kirjattu, mitkä ovat eri vaiheiden tavoitteet, palvelut ja toimijoiden välinen työnjako eri vaiheissa. TE-toimistojen palvelumallia on uudistettu. Uudistettu palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan ja se otetaan käyttöön kaikissa TE-toimistoissa viimeistään vuoden 2013 alussa. Palvelulinjoihin perustuvan toiminnan tavoitteena on muun muassa nopeuttaa työllistymistä, varmistaa asiakkaiden tarpeita vastaava palvelu ja eri palvelukanavien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Kullakin palvelulinjalla on erilaiset tavoitteet ja tehtävät työnhakijaasiakkaiden/henkilöasiakkaiden palvelussa asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin perustuen. Suunto-projektin asiakaskohderyhmänä ovat tuetun työllistymisen palvelut palvelulinjan asiakkaat. He ovat asiakkaina työnhakijoita, jotka tarvitsevat pitkäkestoista ja yksilöllistä tukea sekä ohjausta avoimille työmarkkinoille työllistyäkseen. Usein näiden asiakkaiden työttömyys on pitkittynyt työ- ja toimintakyvyn vajeiden vuoksi, heidän osaamisessaan on puutteita ja he tarvitsevat monisektorista palvelua (työvoiman palvelukeskuksen asiakkuus) kouluttautumisen ja työmarkkinoille pääsyn tueksi. Suunto-projekti on hankkinut valmentavana työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavia Move-koulutuksia Rovaniemen ja Meri-Lapin TE-toimistojen tuetun työllistymisen palvelut palvelulinjan asiakkaille. Move-koulutukset ovat yksi esimerkki projektissa toteutetusta

6 Tehtävä Tavoite Asiakaskriteeri 6/48 tuotekehitystyöstä, jonka kautta projektissa on pyritty luomaan TE-toimistojen tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeita vastaavia palveluja. Tässä raportissa tarkastellaan muun muassa sitä, mihin tarpeeseen nämä koulutukset on hankittu ja miten niiden toteutuminen on vastannut palvelulle asetettuihin tavoitteisiin. 2. MOVE-KOULUTUSTEN KOHDERYHMÄ JA SISÄLTÖ Move-koulutusten kohderyhmänä ovat Rovaniemen ja Meri-Lapin TE-toimistojen ja työvoiman palvelukeskusten tuetun työllistymisen palvelut -palvelulinjan asiakkaat, jotka täyttävät kouluttautumis- tai työllistymisvaiheen kriteerit, mutta tarvitsevat vielä motivointia, jotta siirtymä koulutukseen tai työhön tulisi mahdolliseksi. Kouluttautumisvaiheen tehtävänä on työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavan työmarkkinakelpoisuuden selvittely ja muutosten varmentaminen. Työllistymisvaiheen tehtävänä on puolestaan työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavien ammatillisten työelämä- ja työtaitojen saavuttaminen. (Kuva 1. Työhönkuntoutuksen prosessi ja asiakasohjauksen kriteerit Move-koulutuksissa.) Työhönkuntoutuksen prosessimallia noudattaen, koulutuksiin ohjaaminen edellyttää kouluttautumis- tai työllistymisvaiheen kriteerien täyttymistä, riippuen siitä onko kyseessä kouluttautumis- vai työllistymisvaiheen Movekoulutukseen hakeutuminen. Suunto-projektin hankkimat Move-koulutukset on nimittäin jokainen räätälöity ja suunnattu joko kouluttautumisvaiheessa tai työllistymisvaiheessa oleville asiakkaille, jotta niiden tavoitteenasettelu ja sisältö on voitu kohdentaa juuri kyseistä työhönkuntoutuksen vaihetta tukevaksi kokonaisuudeksi. Koulutuksiin on ohjattu asiakkaita TE-toimistojen ja työvoiman palvelukeskusten lisäksi Suunto-projektin palvelutarvekartoituksista sekä koulutus- ja työhönvalmentajien kautta. Työmarkkinoille suuntautuneet tukea ja ohjausta tarvitsevat asiakkaat Arviointi- ja suunnitteluvaihe Kuntoutusvaihe Kouluttautumisvaihe Työllistymisvaihe Ei akuuttia terveydellistä ongelmaa Elämänhallinnan osalta perusasiat kunnossa Työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavan fyysisen ja psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn puutteet Perusasiat kunnossa (fyysinen ja psyykkinen terveys riittävän hyvä ja kouluttautumista tukeva) Sosiaaliset taidot riittävät kouluttautumiselle Ammatillisessa osaamisessa puutteita On edellytyksiä työsuhteen edellyttämään pitkäjänteiseen toimintaan Perusasiat kunnossa Alalle soveltuvuus Ammatillista osaamista Motivaatiokynnyksen ylittäminen Motivaatio- ja toimintakykykynnyksen ylittäminen Motivaatio- ja pätevyyskynnyksen ylittäminen Motivaatio- ja työllisyyskynnyksen ylittäminen Työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavan toiminta- ja työkyvyn selvittely ja varmentaminen Työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavan toimintakyvyn rakentaminen Työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavan työmarkkinakelpoisuuden selvittely ja muutoksen varmentaminen Työ- ja koulutusmarkkinoillla vaadittavan ammatillisen työelämä- ja työtaitojen saavuttaminen Kuva 1. Työhönkuntoutuksen prosessi ja asiakasohjauksen kriteerit Move-koulutuksissa

7 7/48 Move-koulutukset on kehitetty TE-toimistojen keskimääräistä enemmän tukea ja ohjausta tarvitseville asiakkaille ja tuetun työllistymisen palvelut -palvelulinjan asiakkaille. Usein tämän kohderyhmän asiakkailta puuttuu rohkeus siirtyä tuettujen palvelujen piiristä kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta, vaan tyypillistä on, että he pyörivät palveluista toiseen (Ollikainen A-M 2008). Kohderyhmälle tuotetut palvelut ovat kokemusten mukaan olleet yksittäisiä irrallisia toimenpiteitä, joiden sisällöt eivät ole tukeneet asiakkaiden palvelutarpeita. Tavoitteena oli, että Move-koulutus olisi omalta osaltaan palvelu, joka veisi asiakkaan palveluprosessia eteenpäin ja vastaisi asiakkaan senhetkiseen palvelutarpeeseen. Move-koulutuksella haluttiin vaikuttaa tähän problematiikkaan. Nähtiin tarve kehittää palvelu, jonka aikana asiakkaita motivoidaan ja rohkaistaan ottamaan tarvittava askel ja siirtymään tuettujen palvelujen piiristä kohti koulutusta tai avoimia työmarkkinoita. Kohderyhmän asiakkaat tarvitsevat kannustusta ja voimaantumista kouluttautumista tai työllistymistä kohtaan. Olennaista on se, että Move-koulutuksen aikana asiakkailla on mahdollisuus tarvitsemaansa tukeen ja ohjaukseen prosessin eteenpäinviemiseksi. Suunto-projekti kilpailutti Move-koulutukset erikseen Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntien alueille kesällä Hankinnat on toteutettu molemmilla seutukunnilla puitesopimusmenettelyllä ja koulutusten toteuttajaksi on valittu niin Rovaniemen seutukunnalla kuin Kemi-Torniossa Taitoprofiilit Oy. Puitesopimusten sopimuskausi on molemmilla seutukunnilla syyskuu Move-koulutuksen tavoitteet: - Motivaation syntyminen kouluttautumiseen tai työhön - Koulutus- ja työmahdollisuuksien näkeminen - Asiakkaan sitoutuminen koulutuksen tai työn aloittamiseen - Koulutuksen päätyttyä asiakkaalla on konkreettinen suunnitelma koulutukseen tai työhön siirtymisestä Move-koulutuksen sisältö: - Henkilökohtaistaminen mm. motivoiva haastattelu, koulutuksen pituuden räätälöinti, yksilö- ja ryhmäohjauksen tarpeet - Koulutus- ja/tai työkokeilujaksot - Tutustumiskäynnit oppilaitoksiin ja yrityksiin - Mahdollisuus tarvittaessa kahden ohjaajan resursointiin - Koulutuksen päätteeksi lausunto koulutuksen toteutumisesta sekä ohjaajan ja opiskelijan yhdessä laatima konkreettinen suunnitelma koulutukseen tai työhön siirtymisestä Koulutus etenee yksilöllisesti ryhmän/asiakkaan suunnitelman mukaisesti. Koulutuksen kesto on päivää henkilökohtaistamisen mukaisesti. Koulutuksen aloitusvaihe kestää päivää, jonka aikana kouluttaja käy opiskelijoiden kanssa henkilökohtaiset aloituskeskustelut, joiden aikana laaditaan alustava toimintasuunnitelma. Kouluttaja selvittää opiskelijan kokonaisvaltaisen tilanteen. Opiskelijan suunnitelma tarkentuu koulutuksen aikana, jotta koulutus palvelee hänen yksilöllisiä tarpeitaan mahdollisimman hyvin. Kouluttaja ohjaa asiakkaita itseohjautuvuuteen ja kouluttautumisvaiheen Move-koulutuksissa itsenäiseen koulutuspaikan hakuun sekä kartoittaa yhdessä opiskelijan kanssa koulutusvaihtoehtoja ja/tai asiakas ottaa itse kontakteja kouluttajiin/selvittää mahdollisuuksiaan. Työllistymisvaiheen koulutuksessa kouluttaja ohjaa asiakasta itsenäiseen työnhakuun ja kartoittaa opiskelijan kanssa työpaikkoja ja/tai asiakas ottaa itse kontakteja työnantajiin. Valmennuksen avulla vahvistetaan asiakkaan itseluottamusta ja

8 8/48 uskoa omiin vahvuuksiin ja sitä kautta näkemään uusia mahdollisuuksia. Koulutuksen tavoitteena on pidempiaikaisen ratkaisun löytäminen, joten koulutuksen aikana panostetaan sopivan työpaikan/koulutuspaikan löytämiseen asiakkaalle. Koulutukseen sisältyy myös päivää sisältävä työ- ja/tai koulutuskokeilujakso, joka voidaan suorittaa henkilökohtaisen suunnitelman mukaan yhdessä tai useammassa paikassa. Lisäksi koulutukseen sisältyy ryhmäohjausta 5-20 päivää. Yhden koulutuksen ryhmäkoko on 10 opiskelijaa/koulutusryhmä (+/- 2). 3. KOULUTUSTEN TOTEUTUMINEN SEUTUKUNNITTAIN JA RAPORTIN KOHDERYHMÄ Rovaniemen seutukunnalla on aloitettu kolme Move-koulutusta tämän raportin kirjoittamiseen mennessä. Ne ovat kaikki työllistymisvaiheeseen sijoittuvia koulutuksia ja niistä jokainen on toteutettu Rovaniemellä. Yksi koulutuksista räätälöitiin ja kohdennettiin vajaakuntoisille Rovaniemen TE-toimiston asiakkaille, jotka tarvitsivat työelämätaitoihin liittyvää valmennusta ja ohjausta sekä avoimille työmarkkinoille työnhakuun motivointia. He olivat koulutuksen ajan palkkatuetussa työssä Rovaniemen kaupungilla ja koulutuksen tavoitteena oli valmistella heitä siirtymään avoimille työmarkkinoille. Koulutuksen aikana tarjottiin tukea tähän olennaiseen siirtymävaiheeseen vertaisryhmässä. Muista Move-koulutuksista poiketen tämän vajaakuntoisille räätälöidyn koulutuksen pituudeksi määriteltiin etukäteen 20 päivää. Suunnitelmissa on hankkia Rovaniemelle vielä yksi Move-koulutus kouluttautumisvaiheeseen myöhemmin syksyllä Meri-Lapin seutukunnalla on aloitettu kuusi Move-koulutusta, joista neljä on ollut kouluttautumisvaiheeseen sijoittuvaa ja kaksi työllistymisvaiheeseen sijoittuvaa koulutusta. Meri- Lapissa koulutuksia on toteutettu sekä Kemissä että Torniossa. Alla olevaan taulukkoon on koottu toteutuneet Move-koulutukset seutukunnittain. Koulutuksen ajankohta Vaihe Paikkakunta Rovaniemi työllistymisvaihe Rovaniemi työllistymisvaihe (vaku-malli) Rovaniemi työllistymisvaihe Rovaniemi raportissa) (ei mukana Kemi-Tornio työllistymisvaihe Kemi kouluttautumisvaihe Kemi työllistymisvaihe Tornio kouluttautumisvaihe Tornio kouluttautumisvaihe Kemi kouluttautumisvaihe Kemi raportissa) (ei mukana Taulukko 1. Toteutuneet Move-koulutukset seutukunnittain Tämä raportti kohdistuu vuoden 2011 aikana aloitettuihin Move-koulutuksiin. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät molempien seutukuntien viimeisimmät, vuoden 2012 aikana aloitetut

9 9/48 koulutukset. Tämän rajauksen johdosta kaikista raportin kohteena olevista koulutuksista on raporttiin tarvittavat seurantatiedot käytettävissä. Move-koulutuksen on aloittanut vuoden 2011 aikana 64 asiakasta, joista tämän raportin tarkasteluun on otettu mukaan opiskelijat, jotka ovat antaneet suostumuksensa Suunto-projektin asiakasprosessin seurantaan (Liite 2.). Suunto-projekti lähetti Move-koulutusten vastuukouluttajille Webropol -kyselyn talvella 2012 ja pyysi heitä täyttämään opiskelijakohtaisen kyselyn koulutusten toteutumisesta jokaista asiakasprosessin seurantaan suostumuksensa antanutta opiskelijaa koskien. Raportin kohderyhmäksi valikoitui näin ollen asiakkaat, jotka olivat käyneet vuoden 2011 aikana aloitetun Move-koulutuksen, jotka olivat antaneet suostumuksensa asiakasprosessin seurantaan ja joiden osalta kouluttaja on vastannut heille suunnattuun Webropol-kyselyyn. Rovaniemen seutukunnalla raportin kohderyhmä jäi alle 50 %:iin (n=8) seutukunnan koulutuksiin osallistuneista, sillä asiakasprosessin seurantaan suostumuksensa antaneita oli vähän. Meri-Lapin seutukunnalla raportin tarkasteluun ylsi 63,8 % (n=30) seutukunnan koulutuksiin osallistuneista. Meri-Lapin seutukunnalla toteutuneista koulutuksista yhdestä ryhmästä ei saatu lainkaan opiskelijoiden seurantatietoja raportin käyttöön, sillä palveluntuottajalla tapahtuneiden kouluttajavaihdosten johdosta kyseisen ryhmän kouluttaja ei ollut enää käytettävissä vastaamaan kyselyyn vetämänsä koulutuksen osalta. Muiden ryhmien osalta Meri-Lapin kouluttajat vastasivat kyselyyn kaikkien niiden opiskelijoiden osalta, jotka olivat suostumuksensa seurantaan antaneet. Tämän raportin kohderyhmän muodostaa näin ollen 38 Rovaniemen ja Meri-Lapin TE-toimiston Move-koulutuksen käynyttä asiakasta (noin 59 % kaikista vuoden 2011 aikana aloitettuihin Move-koulutuksiin osallistuneista). Koska Webropol - kyselyn aineisto muodostuu suhteellisen pienestä määrästä opiskelijoita, tulee tuloksia tarkasteltaessa huomioida, että lukumääräisesti erot eivät välttämättä ole suuria prosentuaalisten erojen taustalla. Koulutuksen ajankohta Aloittaneet Suostumuksen antaneet Opettajien Webropol vastauksia Yhteensä (saatujen vastausten osuus aloittaneista) lkm lkm lkm % Ryhmä Ryhmä Yhteensä ,1 Taulukko 2. Koulutuksiin osallistuneet ja raportin kohderyhmän muodostavat opiskelijat, Rovaniemen seutukunta

10 10/48 Koulutuksen ajankohta Aloittaneet Suostumuksen antaneet Opettajien Webropol vastauksi a lkm lkm lkm Yhteensä (saatujen vastausten osuus aloittaneista) Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Yhteensä ,8 Taulukko 3. Koulutuksiin osallistuneet ja raportin kohderyhmän muodostavat opiskelijat, Kemi- Tornion seutukunta % 4. ASIAKASPROSESSIN SEURANTA JA MOVE-KOULUTUSTEN TOTEUTUMINEN 4.1. Aineiston kerääminen Tämän raportin aineisto muodostuu useiden eri lähteiden kautta saadusta tiedosta. Koulutusten vastuuopettajille lähetettiin talvella 2012 Webropol-kysely, jonka kysymykset kohdistuivat muun muassa asiakkaiden taustatietoihin, koulutusten toteutumiseen ja tuloksiin (Liite 3). Kouluttajille suunnatun Webropol-kyselyn tuloksia on täydennetty työhallinnon URA-järjestelmän kautta saatavilla tiedoilla. Lisäksi raporttiin on otettu mukaan OPAL-asiakaspalautejärjestelmän kautta saatavaa asiakaslähtöistä tietoa koulutusten toteutumisesta. Työhallinnon ohjaavien tahojen kokemus koulutusten onnistumisesta on kerätty niin ikään Webropol-kyselyn avulla (Liite 4). Raportin kirjoittamisessa on hyödynnetty myös Suunto-projektin, palveluntuottajan ja TEtoimistojen kesken käytyjen laadunseurantapalavereiden pohjalta tehtyjä muistioita sekä palveluntuottajan jokaisen koulutuksen päätteeksi toimittamia loppuraportteja. Kerätyn aineiston analysointi on tehty SPSS Statistics-ohjelmiston ja Webropolin avulla Taustamuuttujien tarkastelua Move-koulutuksiin osallistuneista ja raportin kohderyhmän muodostaneista opiskelijoista (n=38) noin 34 % on iältään vuotiaita ja noin 29 % vuotiaita. Alle 30-vuotiaita ja yli 51- vuotiaita on kumpiakin sama määrä, noin 18,5 % koulutuksiin osallistuneista. Kohderyhmästä 44,7 % on naisia ja 55,3 % miehiä. Valtaosalla Move-koulutuksen käyneistä on koulutustaustanaan ammattikoulu (60,5 %). Peruskoulu- tai kansakoulutaustaisia on kohderyhmästä 26,3 %, lukiotaustaisia 7,9 % ja ammatillinen koulutus on keskeytynyt 5,3 % opiskelijoista. Kenelläkään kohderyhmästä ei ole korkeakoulututkintoa. (Taulukko 4.)

11 11/48 Koulutustausta lkm % Peruskoulutuksen oppimäärä 10 26,3 /peruskoulu/kansakoulu Toisen asteen koulutus /ammattikoulu 23 60,5 Toisen asteen koulutus/lukio 3 7,9 Ammatillinen koulutus on keskeytynyt 2 5,3 Yhteensä ,0 Taulukko 4. Move-koulutuksiin osallistuneiden koulutustausta Move-koulutuksiin osallistuneista yli 97,4 % (n=37) kuuluu tuetun työllistymisen palvelut - palvelulinjan asiakkaiksi ja 2,6 % (n=1) osaamisen kehittämispalvelut -palvelulinjan asiakkaiksi. Näin ollen voidaan todeta, että asiakasohjaus on toiminut hyvin näissä koulutuksissa, sillä Movekoulutuksiin osallistuneet vastaavat kohderyhmältään hyvin Suunto-projektin asiakaskohderyhmää. Move-koulutuksen kesto vaihtelee yksilöllisesti ja on henkilökohtaistamisen mukaan päivää. Alla olevasta taulukosta nähdään, kuinka koulutuksen pituus on vaihdellut toteutuneissa koulutuksissa. Vajaakuntoisille räätälöity koulutus Rovaniemellä suunniteltiin etukäteen 20 päivän pituiseksi, mikä näkyy taulukossa 21,1 % osuutena kokonaisuudesta. Toinen suurempi ryhmä muodostuu 80 päivän kohdalle, kun 44,7 %:lla opiskelijoista koulutus on kestänyt 80 päivää. Suunto-projekti on pitänyt säännöllisiä laadunseuranta- ja kehittämispalavereita palveluntuottajan ja TE-toimiston kanssa Move-koulutusten toteutumisesta. Näissä tapaamisissa on kuunneltu TE-toimiston ohjaavien tahojen kokemuksia koulutusten onnistumisesta ja uudelleensuuntaamisen tarpeista. Lisäksi Suunto-projekti on seurannut koulutusten toteutumista palveluntuottajalta saamiensa loppuraporttien kautta. Näiden kanavien kautta keskustelun kohteeksi nousi yhdellä tapaamiskerralla koulutuksen pituus. Tuolloin sovittiin, että jatkossa kouluttaja, asiakas sekä kurssikummi/vastuuvirkailija päättävät 20 päivän alkujakson jälkeen, jatketaanko koulutusta tämän 20 päivän alkujakson jälkeen. Todettiin, että koulutusta ei ole tarpeen toteuttaa 80 päivän mittaisena, mikäli jatko ei tuo lisäarvoa asiakkaan tilanteeseen tai lopputulema on selvillä jo koulutuksen varhaisemmassa vaiheessa. Kouluttaja keskustelee tiiviissä yhteistyössä virkailijan ja opiskelijan kanssa siitä, miten kunkin asiakkaan kohdalla jatketaan tai onko jatko ylipäänsä tarpeen. Jos koulutusta päätetään tarkastelujakson jälkeen jatkaa, täytyy jatkolle olla selkeä tavoite.

12 12/48 Taulukko 5. Move-koulutusten keskimääräinen kesto Kukin Move-koulutus on suunnattu joko kouluttautumisvaiheessa tai työllistymisvaiheessa oleville asiakkaille. Raportissa on mukana 3 kouluttautumisvaiheen koulutusta ja 4 työllistymisvaiheen koulutusta. Asiakasprosessin seurantaan suostumuksensa antaneita ja siten raportin kohderyhmäksi valikoituneita on kuitenkin työllistymisvaiheen koulutuksissa lukumääräisesti vähemmän kuin kouluttautumisvaiheen Moveissa. Raportin kohderyhmän asiakkaista 63 % (n=24) on osallistunut kouluttautumisvaiheen ja 37 % (n=14) työllistymisvaiheen Move-koulutukseen. Vastuukouluttajille suunnatussa Webropol -kyselyssä kysyttiin yhtenä osa-alueena, minkä vaiheen koulutukseen asiakas on osallistunut ja oliko asiakas oikeassa työhönkuntoutumisen vaiheessa suhteessa käymänsä koulutuksen tavoitteeseen (Suunto-projektin kehittämän työhönkuntoutuksen palveluprosessi-mallin mukaisesti, Liite 1.). Kouluttajien arvion mukaan 79 % (n=30) koulutuksiin osallistuneista kohderyhmän asiakkaista oli oikeassa, heidän työhönkuntoutumisen vaihettaan vastaavassa koulutuksessa, kun taas 21 %:n (n=8) kohdalla koulutuksen tavoitteet eivät vastanneet asiakkaan palvelutarvetta. Seuraavaksi vastaavia prosentteja tarkastellaan koulutuksen vaiheen mukaan. Kouluttajien näkemyksen mukaan kouluttautumisvaiheen koulutusten opiskelijoista 71 % (n=17) oli työhönkuntoutumisen vaihettaan vastaavassa koulutuksessa, kun taas 29 %:n (n=7) kohdalla koulutus oli kouluttajan arvion mukaan ennenaikainen. Työllistymisvaiheen koulutusten opiskelijoista 93 % (n=13) oli oikean vaiheen mukaisessa koulutuksessa ja 7 % (n=1) kohdalla työllistymisvaiheen Moveen osallistuminen ei vastannut heidän palvelutarvettaan. Näiden arvioiden mukaan työllistymisvaiheen koulutuksiin on ohjautunut paremmin oikeassa vaiheessa olevia asiakkaita, kuin kouluttautumisvaiheen koulutuksiin. Tämä voi johtua siitä, että työllistymisvaiheen asiakaskriteerit ovat helpommin määriteltävissä ja todennettavissa kuin kouluttautumisvaiheen asiakaskriteerit. Työllistymisvaiheeseen eteneminen

13 13/48 edellyttää, että asiakkaalla on avoimilla työmarkkinoilla tarvittavaa riittävää osaamista sekä työja työelämätaitoja. Koulutusvaiheen täyttymisen kriteerit sen sijaan edellyttävät enemmän ohjaavan tahon kannanottoa ja pohdintaa siitä, onko asiakas valmis siirtymään kuntouttavasta vaiheesta kouluttautumisvaiheeseen. (Liite 1. Työhönkuntoutuksen palveluprosessi.) Tämä tuo esille sen, kuinka palvelutarpeen arviointi on haasteellista ja keskeisellä sijalla toimivaa työhönkuntoutuksen prosessia ajatellen. Usein asiakkaan todellinen ja oikea työhönkuntoutumisen vaihe tulee esille vasta käytännössä palveluun osallistuttaessa/ varsinaisessa toiminnassa. Kohderyhmän toimintakyvyn eri ulottuvuuksien huomioon ottaminen on äärimmäisen tärkeää. Asiakkaiden toimintakyvyn arviointi on haastavaa ja moninaista ja työntekijän arvioitavaksi jää mikä on riittävä toimintakyky työmarkkinoille. (Liite 5. Ilmarinen: Työkykytalo-dia). Kouluttautumisvaiheen Move-koulutukseen ohjauksessa ns. mittarina arviointikriteerinä käytettiin vaiheistuksessa kehitettyä mittaria. Asiakkaalla tuli olla toimintakykyä, että hän on kykenevä osallistumaan työvoimapoliittiseen koulutukseen viitenä päivänä viikossa ja kuusi tuntia päivässä. Edellä mainitun ns. mittarin täyttymisestä suositeltiin olevan dokumentoitua näyttöä esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta, työelämävalmennuksesta tai TE-palveluiden ryhmäpalveluihin osallistumisesta. Asiakasohjauksen haasteena oli se, että palveluihin osallistumisesta saattoi olla hyvinkin pitkä aika tai se, että edelliseen palveluun osallistumisesta puuttui tulosten dokumentointi Move-koulutuksen aikaiset palvelut Move-koulutuksen aikana opiskelijat ovat voineet osallistua yhteen tai useampaan työkokeilu- ja koulutuskokeilupaikkaan. Työkokeilussa työpaikalla selvitetään asiakkaan soveltuvuutta työhön tai ammattiin ja koulutus- ja työvaihtoehtoja. Se voidaan järjestää esim. valtion virastossa, kunnan/ kuntayhtymän tehtävissä, yhteisön tai säätiön työtehtävissä tai yrityksessä. Työkokeiluun osallistuva ei ole työsuhteessa työkokeilupaikan järjestäjään eikä työ- ja elinkeinotoimistoon. Koulutuskokeilussa asiakas voi tutustua koulutusalaan ja/tai ammattioppilaitokseen, johon hän mahdollisesti on hakemassa. Asiakkaalla on mahdollisuus yhteistyössä oppilaitoksen asiantuntijoiden kanssa varmistua edellytyksistään ja motivaatiostaan suunnittelemansa koulutuksen suorittamiseen. Move-koulutuksen aikana asiakkaalla oli mahdollisuus myös tutustumiskäynteihin ammattioppilaitoksissa tai yrityksissä. Tutustumiskäynnillä ammattioppilaitokseen asiakas voi tutustua häntä kiinnostavaan koulutusalaan, kouluympäristöön ja saada monipuolisen kuvan kyseisen oppilaitoksen koulutusalojen vaatimuksista ja hänen koulutus- ja työsuunnitelmansa varmentuvat. ( Move-koulutusten käyneistä opiskelijoista 76,3 % (n=29) on osallistunut koulutuksen aikana työkokeiluun (kuva 2.). Koulutuskokeilua ei sen sijaan paljoa käytetty, vain 2,6 % opiskelijoista (n=1) kävi koulutuskokeilujaksolla. Koulutuskokeilujen käyttäminen on kouluttajien mukaan riippuvainen vuodenajasta ja koulutusalasta, sillä oppilaitoksissa ei aina ole käynnissä tarvittavan alan koulutusta juuri sillä hetkellä. Lisäksi kouluttajien kokemuksen mukaan tarkoituksenmukaisinta olisi, että koulutuskokeilupaikka löytyisi aikuisopiskelijoille aikuiskoulutuspuolelta, mikä osaltaan on ollut vaikuttamassa siihen, että koulutuskokeilua ei ole paljoa käytetty. Suunto-projektin kokemusten mukaan koulutuskokeilu on hyödyllinen palvelu, jonka kautta saadaan paljon tarpeellista tietoa kouluttautumisvaiheen asiakkaan jatkosuunnitelmien tueksi. Suunto-projekti on esimerkiksi kannustanut TE-toimistojen ohjaavia tahoja käyttämään koulutuskokeiluja avukseen silloin, kun virkailijat pohtivat yksittäisen

14 14/48 asiakkaan kohdalla yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa Suunto-projektin kautta. Koulutuskokeilun kautta saadut tulokset toimivat erinomaisena informaatiokanavana siitä, onko kyseisen alan koulutus asiakkaalle tarkoituksenmukainen juuri sillä hetkellä. Move-koulutusten vastuukouluttajat ovat heille suunnatussa Webropol-kyselyssä kertoneet opiskelijoiden osallistuneen Move-koulutusten aikana myös kouluttajan toteuttamaan ammatinvalinnan ohjaukseen varsin laajasti (58 % Moven opiskelijoista). Sen aikana punnitaan eri vaihtoehtoja, jaetaan asiakkaille tietoa jatkosuunnitelman tueksi ja tehdään urasuunnittelua. Lisäksi kouluttajat toivat esille, että opiskelijat ovat voineet osallistua koulutuksen aikana muun muassa koulutusvalmennukseen, työhönvalmennukseen tai korttikoulutukseen (näihin osallistunut 7,89 % Moven opiskelijoista). Suunto-projektin ja palveluntuottajan väliseen puitesopimukseen ei alun perin sisältynyt korttikoulutusten suorittamismahdollisuutta, mutta kun erilaisten korttien suorittamisen tarve tuli esille useissa järjestetyissä Move-koulutuksissa, Suunto-projekti mahdollisti tiettyjen korttikoulutusten suorittamisen laatimallaan lisähankintasopimuksella loppuvuodesta Tämän jälkeen toteutetuissa Move-koulutuksissa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa hygieniapassi-, tulityö-, työturvallisuus- ja EA1 - korttikoulutuksia, mikäli asiakas tarvitsee kortin esimerkiksi työkokeilupaikassaan tai jos kortin puuttuminen on alalle työllistymisen esteenä. Noin 18 % opiskelijoista ei osallistunut mihinkään edellä kuvatuista Move-koulutuksen aikaisista palveluista. Tähän 18 prosenttiin kuuluvat opiskelijat koostuvat vajaakuntoisille toteutettuun Move-koulutukseen osallistuneista opiskelijoista. Heidän koulutuksensa oli räätälöity vastaamaan heidän sen hetkisiä tarpeitaan heidän olleessaan koulutuksen aikana palkkatukityössä. Tämän vuoksi heidän koulutukseensa ei sisältynyt edellä mainittuja koulutussisältöjä. 38 Vastauksien määrä: Kuva 2. Palvelut, joihin asiakkaat ovat osallistuneet Move-koulutuksen aikana 4.4. Työ- ja koulutuskokeilujaksojen toteutuminen Move-koulutuksen aikana opiskelijat ovat voineet osallistua yksilöllisen suunnitelmansa mukaan joko yhteen tai useampaan työ-/koulutuskokeilujaksoon. Kuten edellisessä kappaleessa tuotiin esille, työkokeilua on käytetty koulutuksen aikana paljon, sillä 76,3 % (n=29) Move-koulutuksen

15 15/48 käyneistä opiskelijoista on osallistunut koulutuksen aikana työkokeiluun. Koulutuskokeilussa on käynyt vain yksi asiakas ja se toteutettiin kunnan oppilaitoksessa. Alla olevaan kuvaan on koottu tahot, joihin työkokeilut ovat kohdentuneet. Pylväisiin on koottu tiedot, mihin ensimmäisen työkokeilujakson paikat ovat kohdentuneet, mihin toisen jakson paikat jne. ja kuinka ne jakaantuvat prosentuaalisesti. Yhteen työkokeilujaksoon osallistui 29 opiskelijaa, kahteen 18, kolmeen 9 ja neljään työkokeilujaksoon 2 opiskelijaa. Tulokset osoittavat, että työkokeilupaikat ovat kohdentuneet suurimmaksi osaksi yrityksiin. Seuraavaksi eniten työkokeiluissa on käyty kunnissa. III-sektorin toimijoita on käytetty myös, joskin vähemmän kuin edellisiä. Suunto-projekti onkin ohjeistanut koulutuksen järjestäjiä pitämään työllistymisvaiheen koulutuksissa ensisijaisena työkokeilupaikkana yrityksiä kunnan ja IIIsektorin asemesta, sillä asiakkailla on jo usein takanaan kunnan tai III-sektorin palkkatuella tuettuja työjaksoja tai työharjoittelujaksoja. Move-koulutuksen tavoitteena on juuri motivoida asiakkaita siirtymään kohti avoimia työmarkkinoita, joko yksityisellä tai julkisella sektorilla. Kuva 3. Tahot, joihin työkokeilujaksot ovat kohdentuneet (prosentuaalinen osuus jaksoista nro 1-4) Seuraavaksi tarkastellaan, millaisia tavoitteita työ-/koulutuskokeilujaksoille on asetettu (kuva 4). Ensimmäinen palkkisarja kuvaa ensimmäistä paikkaa, toinen toista paikkaa jne. Kullekin jaksolle on voitu määrittää useampia tavoitteita. (Esimerkki siitä kuinka kuvan prosenttiosuuksia luetaan: Ensimmäisellä jaksolla yleisin mainittu tavoite oli tiettyyn työhön tai ammattiin liittyvän soveltuvuuden selvittäminen. Sen on asettanut tavoitteekseen 65,52 %. Toiseksi yleisin tavoite ensimmäisellä jaksolla oli asiakasta kiinnostavaan koulutusalaan tutustuminen, jonka on asettanut tavoitteekseen 58,62 %.) Tässä taulukossa ovat mukana sekä koulutus- että työkokeilujaksojen tavoitteet yhdessä, mutta koska koulutuskokeilua ei ole toteutettu kuin yksi,

16 16/48 koostuvat tulokset pääasiassa työkokeilujaksojen tavoitteista. Yleisin työkokeilujaksolle asetettu tavoite on ollut soveltuvuuden selvittäminen jotakin tiettyä työtä tai ammattia kohtaan. Kokeilua käytettiin myös asiakasta kiinnostavaan alaan tutustumiseen ja koulutus- ja työvaihtoehtojen selvittämiseen. Työkokeilun kautta usein tavoitellaan myös työn saamista kyseisestä paikasta. Kuva 4. Työ- /koulutuskokeilujaksojen tavoitteet kouluttautumis- ja työllistymisvaiheen Movekoulutuksissa Kouluttautumisvaiheen koulutuksissakin on käytetty paljon työkokeilujaksoja, vaikka asiakkaan tavoite ei ensisijaisesti olekaan työllistymisessä. Syynä tähän on oletettavasti se, että kouluttautumisvaiheen koulutuksissa on ollut asiakkaita, joilla ei ole ollut koulutuksen aikana vielä selvillä, mikä ammattiala heitä mahdollisesti kiinnostaa ja täten tietylle alalle suuntaava koulutuskokeilu ei ole ollut heille vielä ajankohtaista. Tulokset osoittavat, että kouluttautumisvaiheessa käytettyjen työkokeilujaksojen yleisimpiä tavoitteita olivat tiettyyn työhön tai ammattiin liittyvän soveltuvuuden selvittäminen, asiakasta kiinnostavaan alaan tutustuminen ja asiakkaan suunnitteleman alan/koulutuksen suorittamiseen liittyvien edellytysten ja motivaation varmistaminen. Työllistymisvaiheen koulutuksissa käytettyjen työkokeilujaksojen tavoitteenasettelussa tulee esille niin ikään soveltuvuuden selvittäminen alalle, mutta vahvasti

17 17/48 myös se, että sen kautta tavoitellaan työn saamista kyseisestä paikasta, mikä on työllistymisvaiheen koulutuksissa varsin luontevaa. Alla olevan kuvaan on puolestaan kerätty työ-/koulutuskokeilujaksojen aikaisia tuloksia. Ensimmäinen palkkisarja kuvaa ensimmäistä paikkaa, toinen toista paikkaa jne. Tässä taulukossa ovat mukana sekä koulutus- että työkokeilujaksojen tulokset yhdessä, mutta koska koulutuskokeilua ei ole toteutettu kuin yksi, koostuvat tulokset pääasiassa työkokeilujaksojen tuloksista. Ne osoittavat työ-/koulutuskokeilujaksojen olevan hyödyllisiä, sillä asiakkaan soveltuvuus alalle on saanut niiden kautta vahvistusta. Tai päinvastoin on huomattu, että asiakas ei ole soveltuva alalle, jolloin jatkosuunnitelman tarkentaminen on paikallaan. Asiakkaalle itselleen on arvokasta myös tieto siitä, onko hän ylipäänsä kiinnostunut suunnittelemastaan alasta, sillä alaa kohtaan luodut mielikuvat usein realisoituvat ja konkretisoituvat työ-/koulutuskokeilujakson aikana. Työkokeilujakson tuloksena osa asiakkaista on myös työllistynyt kyseiseen paikkaan. Jatkotoimia ajatellen erittäin arvokasta on myös työkokeilujakson kautta saatu tieto siitä, että asiakkaan työelämätaidot eivät vastaa avoimien työmarkkinoiden vaatimuksia. Kuva 5. Työ- /ja koulutuskokeilujaksojen tulokset kouluttautumis- ja työllistymisvaiheen Movekoulutuksissa

18 18/48 Taulukkoon on koottu kouluttajien avoimia vastauksia työ-/koulutuskokeilujaksojen tuloksista. Ne ovat vastauksia kohtaan Jokin muu eli mikäli kouluttaja ei ole löytänyt mielestään sopivaa vaihtoehtoa kysymyslomakkeen valmiista vaihtoehdoista, hän on voinut kirjoittaa avoimena vastauksena mielestään sopivamman tuloksen. Osa vastauksista on luettavissa jo yllä esitettyihin tuloksiin. Nämä avoimet vastaukset kuvaavat kokonaisuutena hyvin niitä tuloksia, joita kokeilun kautta saadaan. Nämä avoimet vastaukset ovat asiakkaiden kannalta negatiivissävytteisiä, vaikkakin tarjoavat jatkotyöskentelyn kannalta hyödyllistä tietoa asiakkaan palveluprosessin ohjaamisesta vastaavalle virkailijalle. Jatkossa olisi mielenkiintoista tarkastella myös sitä, miten useammassa työkokeilupaikassa käyneiden asiakkaiden eri työkokeilujaksot liittyvät toisiinsa? Millaisia prosesseja sieltä paljastuu tavoitteenasettelun, tulosten ja paikan suhteen? Asiakas ei ole koulutusvaiheessa, koulutus keskeytettiin. Asiakas ei ole riittävän kiinnostunut ammattialasta. Työnantaja keskeytti työjakson. Työtaidot eivät vastanneet paikassa tarvittavaa osaamista. Helppoihin tehtäviin sopii, mutta tehtävät on räätälöitävä hänelle. Motivaatiota olisi, mutta realistiset työllistymismahdollisuudet melko heikot palautteen perusteella. Asiakkaan soveltuvuutta täytyy vahvistaa. Asiakas ei selviydy työssä vaadittavalla tavalla alan vaatimista tehtävistä. Tehtävät eivät vastanneet odotuksia aiheuttaen tyytymättömyyttä tilanteeseen molemminpuolin. Sopivat selkeät toistettavat työvaiheet käyvät, ei isot kokonaisuudet hallussa. Asiakas ei ole kouluttautumisvaiheessa Asiakas ei ole valmis alan ammatillisiin opintoihin Taulukko 6. Kouluttajien avoimia vastauksia työ- /koulutuskokeilujaksojen tuloksista Webropol kyselyssä kouluttajilta kysyttiin, kuinka paljon opiskelijat tarvitsevat kouluttajan tukea työ-/koulutuskokeilupaikkojen hakemisessa. Kouluttajien mukaan 35 %:lle opiskelijoista (n=13) heidän tulee kouluttajina hoitaa sekä paikan valinta että hakeminen (heistä 7 kpl vaku-mallissa, joille kaikille koulutusvalmentaja hoiti paikan hakemisen tai se oli jo valmiina). Melkein yhtä suuri osa (32 %, n=12) pystyy hoitamaan paikan haun itse, mikäli he saavat paljon tukea tässä prosessissa. Vain vähäisellä tuella selviää noin 30 % opiskelijoista (n=11) ja 2,7 % (n=1) on paikka mietittynä valmiiksi ja on kykenevä hakemaankin paikan itsenäisesti. Tulokset osoittavat opiskelijoiden tarvitsevan kouluttajan tukea koulutuksen aikana. Kohderyhmän asiakkaat eivät ole niin itseohjautuvia, että saisivat omatoimisesti vietyä Move-koulutukseen sisältyvää työ- /koulutuskokeilupaikkojen valinta- ja hakuprosessia lävitse.

19 19/48 Vastauksien määrä: 37 Kuva 6. Asiakkaisen tuen tarve työ- /koulutuskokeilupaikan hakemisessa 4.5. Asiakkaiden motivaatio kouluttautumista tai työllistymistä kohtaan Move-koulutusten yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on motivaation syntyminen kouluttautumiseen tai työhön. Kouluttautumisvaiheen koulutuksien tavoitteena on motivaation syntyminen kouluttautumista kohtaan ja työllistymisvaiheen koulutuksien tavoitteena motivaation herääminen avoimille työmarkkinoille työllistymistä kohtaan. Motivaation herättäminen on kautta aikojen ollut haaste kasvattajille, kouluttajille ja ohjaajille, sillä se vaatii toteutuakseen sisäsyntyisen tarpeen ja halun tavoitella jotakin päämäärää. Kukaan ei voi pakolla motivoida toista ihmistä. Motivaatio on tilanteen ja yksilön vuorovaikutusta, johon vaikuttavat lukuisat tekijät ja jokaisen yksilön henkilökohtaiset tarpeet. Motivaatio vaihtelee yksilöllisesti ja tilannesidonnaisesti. Projektissa asiakkaille voidaan luvata tuki ja ohjaus, joka on poikkeavaa perustyöhön nähden, sekin innostaa ja motivoi, kun tavoite on toteuttamiskelpoinen ja realistinen kuten esimerkiksi se, että asiakas pääsee koulutukseen ja hänelle tarjotaan tuki- /ohjausresurssia palvelun ajalle. Move-koulutuksissa on ajateltu, että motivaation heräämiseen voidaan ulkoapäin koettaa vaikuttaa muun muassa sillä, että tarjotaan mahdollisuus tutustua itseä kiinnostaviin aloihin koulutus- ja työkokeilujen kautta ja saada sitä kautta realistinen kuva siitä, vastaako kyseinen ala asiakkaan mielikuvia ja odotuksia sekä saada selville onko hän soveltuva kyseiseen työhön tai ammattiin. Motivoivana tekijänä voidaan pitää myös sitä, että koulutukset toteutetaan asiakkaiden ehdoilla. Henkilökohtaistamisen kautta Move-koulutuksissa on mahdollisuus yksilölliseen koulutuksen pituuden räätälöintiin asiakkaiden henkilökohtaisista tarpeista käsin. Lisäksi koulutuksen aikana tarjolla oleva tuki ja ohjaus kannustavat opiskelijoita ja antavat mahdollisuuden omien tavoitteiden reflektiiviseen pohdintaan, selkiyttämiseen ja eteenpäinviemiseen tuetusti. Opiskelija saa konkreettista tukea ja apua mm. työ- ja koulutuspaikkojen haussa. Kun jotain konkreettista alkaa tapahtua, motivaatiokin alkaa usein kohota. Toisten opiskelijoiden tarjoamalla vertaistuella sekä keskenään jaetuilla onnistumisen ja

20 20/48 epäonnistumisen kokemuksilla on varmasti myös tärkeä merkityksensä siinä, miten henkilö käsittelee näitä kokemuksia ja vaikuttavatko ne hänen suunnitelmiinsa lamaannuttavasti vai toimivatko oppimisen kokemuksina. Koulutuksen aikana kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin oppimiseen liittyviin haasteisiin ja mikäli niiden koetaan olevan esteenä kouluttautumiselle, etsitään ratkaisuja niiden selättämiseen. Hankkeissa asiakkaiden mahdollisuudet palveluprosessien loppuun viemisessä kuten osaamisen kehittämisessä ovat paremmat kuin perustoiminnassa TE-toimistossa, koska hankerahoituksen turvin asiakkaille voidaan tarjota työvoimapoliittista koulutusta (joko koko tutkintoon johtavaa tai tutkinnon osioita) tai palkkatukea työllistämiseen. Perustoiminnassa TEtoimistossa ei ole aina mahdollisuutta tarjota asiakkaan palvelutarpeita vastaavaa esim. räätälöityä koulutusta ja työtä yhdistävää palvelupakettia asiakkaan oikeaan aikaan niukoista määräraharesursseista johtuen. Koulutuksiin osallistuneilla asiakkailla oli kouluttajien arvioimana huono motivaatio koulutusten alussa. Alla olevissa kuvassa tumma pylväs kuvaa motivaatiota koulutuksen alussa ja vaalea koulutuksen lopussa. Kouluttajien arvion mukaan opiskelijoiden motivaatio koulutuksen tavoitetta, kouluttautumista tai työllistymistä kohtaan, on noussut koulutuksen edetessä. Kouluttautumisvaiheen koulutusten alussa valtaosan motivaatio kouluttautumista kohtaan oli tyydyttävää (50 %) ja parhaimmillaankin vain 12,5 % asiakkaista oli hyvin motivoituneita kouluttautumaan. Kouluttajat arvioivat, että koulutusten lopussa puolestaan valtaosan motivaatio oli jo hyvää tasoa (54,2 %) ja jopa 12,5 %:lla koettiin olevan erinomainen motivaatio lähteä opiskelemaan. Kuva 7. Kouluttautumisvaiheen Move-koulutuksiin osallistuneiden motivaatio koulutuksen alussa ja lopussa kouluttajien arvioima Työllistymisvaiheen koulutuksiin osallistuneiden motivaatio työllistymistään kohtaan on myös noussut koulutusten loppua kohden. Työllistymisvaiheen koulutusten alussa valtaosan motivaatio oli välttävää tasoa (35,7 %), kun taas koulutusten lopussa valtaosa oli jo hyvin motivoituneita (54,5 %) ja jopa 18,2 % erinomaisesti motivoituneita työllistymään.

21 21/48 Kuva 8. Työllistymisvaiheen Move-koulutuksiin osallistuneiden motivaation koulutuksen alussa ja lopussa kouluttajien arvioimana Tulokset osoittavat sen, että Move-koulutuksen aikana on saatu madallutettua kynnystä kouluttautumista tai avoimille työmarkkinoille työllistymistä kohtaan. Jotta tämä myönteinen tulos saadaan näkymään myös käytännössä, järjestelmän tulisi osaltaan tukea sitä, että asiakkailla on mahdollisuus edetä kohti tavoitettaan. Pohdittavaksi tulee, onko kohderyhmälle tarjolla palveluja riittävästi ja kuinka joustavasti ne ovat käytettävissä, jotta odotusaika palvelujen välillä pysyisi lyhyenä? Tärkeää on, että motivaatio ei laske odottamisen vuoksi, vaan prosessi pysyisi yllä ja asiakas etenisi kohti tavoitettaan. Matka voi edellyttää useita välietappeja ja osalla se voi olla pitkäkin, mutta tuetusti ja tarkoituksenmukaisia prosesseja rakentaen voidaan mennä eteenpäin Asiakkaiden jatkosuunnitelmat ja tuen tarve niiden toteuttamisessa Move-koulutuksen päätteeksi kouluttaja laatii opiskelijakohtaisen lausunnon koulutuksen toteutumisesta ja keskeisistä tuloksista sekä laatii yhdessä opiskelijan kanssa konkreettisen suunnitelman koulutukseen tai työhön siirtymisestä. Webropol-kyselyssä kouluttajilta kysyttiin kunkin asiakkaan jatkosuunnitelmaa koulutuksen jälkeen ja he saivat merkitä kolme tärkeintä ensisijaisuusjärjestyksessä. Seuraavassa tarkastellaan, mitkä olivat asiakkaiden ensisijaisia jatkosuunnitelmia. Vastaukset on luokiteltu seuraavanlaisiksi kokonaisuuksiksi: TE-palvelu = työ- ja koulutuskokeilu, työelämävalmennus/työharjoittelu, ryhmäpalvelut, valmentava koulutus, opiskeluvalmiuksien kartoitus, soveltuvuuden kartoitus, työhönvalmennuspalvelu, koulutusvalmennus ja ammatinvalinnan ohjaus Koulutus = omaehtoinen tai ammatillinen työvoimapoliittinen koulutus

22 22/48 Palkkatukityö = TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin Työ = työ avoimilta työmarkkinoilta Palvelu ei ollut oikea-aikainen = esimerkiksi koulutus keskeytyy sairasloman vuoksi tai asiakas ohjataan sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin Joku muu = esimerkiksi perhevapaa, kuntouttava työtoiminta tai asiakkaalle ei luotu koulutuksen aikana jatkosuunnitelmaa Kouluttautumisvaiheen Move-koulutuksen käyneistä asiakkaista valtaosalla (37,5 %) oli koulutuksen jälkeisenä jatkosuunnitelmana erilaisiin TE-palveluihin osallistuminen (taulukko 7). TE-palvelut luetaan TE-toimiston aktiivipalveluiksi ja ne usein tukevat pidemmän tähtäimen suunnitelman saavuttamista. Näillä asiakkailla suunnitelmiin kirjattuina TE-palveluina mainittiin ammatinvalinnan ohjaus, työelämävalmennus/työharjoittelu, valmentava koulutus tai opiskeluvalmiuksien ja soveltuvuuden kartoitus. Nämä kaikki ovat palveluja, joiden kautta asiakas voi esimerkiksi prosessoida omaa ammatillista suuntautumistaan silloin kun oma kiinnostuneisuus tai soveltuvuus alalle vaativat vielä lisäselvittelyä. Kouluttautumisvaiheen Moven asiakkaista suoraan koulutukseen suunnitteli hakeutuvansa 25 % osallistujista. Avoimille työmarkkinoille suuntasi 12,5 % osallistujista. Osalle asiakkaista (12,5 %) kouluttautumisvaiheen Move-koulutus ei ollut oikea-aikainen palvelu heidän työhönkuntoutumisen vaiheeseensa nähden, vaan heidän kohdallaan koulutus päättyy sairaslomaan tai siihen, että heidät ohjataan tarkoituksenmukaisemman palvelun piiriin. Osalle asiakkaista jatkosuunnitelmaksi määrittyi jokin muu kuin edellä luetellut vaihtoehdot, esimerkiksi perhevapaa tai kuntouttava työtoiminta. Työllistymisvaiheen Move-koulutuksen käyneistä asiakkaista 28,6 % kohdalla ensisijaiseksi Move-koulutuksen jälkeiseksi jatkosuunnitelmaksi on merkitty työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Puolet (50 %) kokee ensisijaiseksi jatkosuunnitelmakseen palkkatukityöpaikan ennen varsinaista työllistymistään. Osalle myös TE-palveluihin osallistuminen on ajankohtainen palvelu Move-koulutuksen jälkeen. Työllistymisvaiheessa olevien asiakkaiden jatkosuunnitelmiin kirjattuina TE-palveluina mainittiin työhönvalmennus ja työelämävalmennus/työharjoittelu, jotka ovat toimenpiteinä varsin osuvia kyseisessä vaiheessa. Tulokset kertovat siitä, että työllistymisvaiheen Move-koulutuksen asiakkaiden työelämätaidot/ -valmiudet eivät välttämättä vielä vastaa avoimien työmarkkinoiden vaatimuksia ja siksi TE-palvelut tai palkkatukityö ovat heille ajankohtaisempia toimenpiteitä tai työmarkkinoiden vetovoimaisuudesta johtuen paikkaa avoimilta ei ole löytynyt, huolimatta siitä että asiakkaalla olisi tarvittava ammatillinen osaaminen ja työelämävalmiudet hallussa. Tällöin edellä mainittujen toimenpiteiden avulla täytetään odotusaikoja prosessin eteenpäinviemiseksi.

23 23/48 Kouluttautumisvai he Asiakkaan jatkosuunnitelma lkm % TE-palvelu 9 37,5 koulutus 6 25,0 työ 3 12,5 palvelu ei ollut oikeaaikainen 3 12,5 joku muu 3 12,5 yhteensä ,0 Työllistymisvaihe TE-palvelu 2 14,3 koulutus 1 7,1 palkkatukityö 7 50,0 työ 4 28,6 yhteensä ,0 Taulukko 7. Asiakkaiden jatkosuunnitelma koulutuksen päätyttyä Yhtenä tarkastelun kohteena Move-koulutusten kouluttajille lähetetyssä kyselyssä oli asiakkaiden tarvitsema tuen määrä jatkosuunnitelmien toteuttamisessa. Arvioivatko kouluttajat asiakkaan selviävän suunnitelman käytäntöön viemisestä itsenäisesti vai tarvitseeko hän tukea esimerkiksi työvoimavirkailijan tai koulutus-/työhönvalmentajan taholta? Vai tarvitseeko asiakas kenties sosiaalipalvelujen ja palveluohjauksen kaltaista apua tai ammatinvalinnanohjausta jatkosuunnitelmansa käytäntöön viemiseksi? Tulokset osoittavat asiakkaiden tarvitsevan tukea jatkosuunnitelmiensa toteuttamisessa. Kohderyhmällä ei ole riittävästi valmiuksia siirtymiin, vaan tuki nivelvaiheissa on tärkeää. Kouluttajien arvion mukaan vain hieman yli 5 % asiakkaista selviää itsenäisesti jatkosuunnitelmansa käytäntöön viemisestä. Yli 34 % tarvitsee vähän tukea esimerkiksi työvoimavirkailijan taholta. Melkein 29 % tarvitsee tuekseen koulutus- tai työhönvalmentajan palveluja ja yli 23,7 % sosiaalipalveluja ja palveluohjausta. Tuen tarpeen tiedostaminen on tärkeää jatkosuunnitelmien toteutumiseksi käytännössä. Olennaisen tärkeää onkin, että Movekoulutuksen kouluttaja vie viestiä tarvittavasta tuen muodosta eteenpäin kunkin asiakkaan vastuuvirkailijalle. Olennaista on myös se, että resurssit mahdollistavat kohderyhmän tarvitseman koulutus-/työhönvalmentajan käytön.

24 24/48 Vastauksien määrä: 38 Kuva 9. Kouluttajan arvio asiakkaan tuen tarpeesta jatkosuunnitelman toteuttamisessa 4.7. Asiakkaiden työmarkkinatilanne ennen ja jälkeen koulutusten Työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta seurataan määrällisillä mittareilla, laadullista palautetta kerätään OPAL palautejärjestelmällä. Ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden mittarina käytetään usein sitä, kuinka suuri osa ammatillisen koulutuksen suorittaneista on työttömänä kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Seuraavassa tarkastellaan, millaisia tuloksia Move-koulutuksilla on saatu aikaan. Tavoitteenahan oli, että asiakas motivoituisi kouluttautumista tai työllistymistä kohtaan niin, että hän sitoutuisi koulutuksen tai työn aloittamiseen. Valmentavien koulutusten vaikuttavuuden seuranta on käytännössä koulutuksen vastuuvirkailijalla (kummivirkailijalla) ja palvelulinjan esimiehellä. Raportointikäytännöt valmentavien koulutusten ja erilaisten kartoitusten tuloksista vaihtelevat TE-toimistojen välillä, joissakin TE-toimistossa tuotetaan yhteenvetoraportteja sijoittumisista heti palvelun päättymisen jälkeen. Pidemmän aikavälin seurantaan ei resursseja ole ollut toimistotasolla. Työ- ja elinkeinoministeriö on tuottanut tietyin väliajoin seurantaa toimenpiteiden vaikuttavuuksista esim. 500 päivää työttömänä olleista. Erilaisten ryhmäpalvelujen ja kartoitusten vaikuttavuuden mittaaminen on varsin haasteellista laadullisen mittaamisen ongelmista johtuen. Projektissa on tarkasteltu asiakkaiden työmarkkinatilanteita kolmena eri ajanjaksona: missä toimenpiteessä asiakkaat ovat olleet kolme kuukautta ennen koulutuksen aloittamista, heti koulutuksen jälkeen ja missä toimenpiteessä kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Näiden tarkastelujaksojen aikana tapahtuneet muutokset asiakkaan tilanteessa kertovat siitä, millaisia vaikutuksia Move-koulutuksen käymisellä on ollut heidän kouluttautumisja työllistymispolulleen. Tietolähteenä on käytetty työvoimapalvelujen tietojärjestelmän (URAjärjestelmä) henkilötietorekisteriä.

25 25/48 Valtaosa asiakkaista oli työttömänä ennen Move-koulutuksen aloittamista (52,6 %). Heti koulutuksen päätyttyä olevalla tarkastelujaksolla työttömien osuus on hieman lisääntynyt lähtötilanteeseen verrattuna (60,5 %). Tämä on luonnollista, sillä koulutuksen aikana luotujen jatkosuunnitelmien käytäntöön vieminen vie oman aikansa. Tavoiteltavaa tietysti olisi, että odotusaika edellisen ja seuraavan palvelun välillä olisi mahdollisimman lyhyt. Move-koulutuksen tulokset alkavat näkyä, kun tarkastellaan missä toimenpiteissä asiakkaat ovat kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Työttömien osuus on laskenut 10,5 %: iin, mikä on tuloksena erittäin hyvä. Suoraan koulutuksiin tai töihin siirtymisiä ei kolmen kuukauden seurantajaksoon mennessä ole tapahtunut kuin muutamia, mutta huomionarvoista on, että melkein 40 % asiakkaista on erilaisten TE-palveluiden piirissä ja 23,7 % töissä palkkatuella. Tulokset kertovat siitä, että asiakkaat ovat siirtyneet työttömyydestä heidän jatkosuunnitelmiaan tukeviin prosesseihin. Monilla asiakkailla prosessi oli vielä kesken tarkasteltaessa heidän tilannettaan kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen ja oletettavaa on, että TEpalveluiden kautta käynnissä olevat prosessit poikivat jatkossa muun muassa koulutushakuja ja työllistymismahdollisuuksia. Toiminta 3 kk ennen koulutusta Heti koulutuksen jälkeen 3 kk kuluttua päättymisestä lkm % lkm % lkm % Ei työhallinnon ,6 3 7,9 palvelujen piirissä Työvoiman ,6 4 10,5 ulkopuolella Kuntouttava 1 2, ,6 työtoiminta TE-palvelut 9 23,7 3 7, ,5 Koulutus ,6 1 2,6 Palkkatukityö 8 21,1 8 21,1 9 23,7 Työ ,6 1 2,6 Työtön 20 52, ,5 4 10,5 Yhteensä Taulukko 8. Asiakkaiden työmarkkinatilanne seurantajakson aikaan Termien selitykset Ei työhallinnon palvelujen piirissä = ei asiakkuudessa Työvoiman ulkopuolella = esimerkiksi sairasloma, äitiysloma, vankila, kertausharjoitus, kuntoutus Kuntouttava työtoiminta = on kunnan järjestämää viime sijaista aktivointia pitkään työttömänä olleille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille. Se on aktiivisen sosiaalipolitiikan työmuoto, jonka tavoitteena on parantaa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla ja edistää heidän mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen sekä parantaa toimintaan osallistuvan elämänhallintakykyä (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189) TE-palvelut = työ- ja koulutuskokeilu, työelämävalmennus/työharjoittelu, ryhmäpalvelu, valmentava koulutus, opiskeluvalmiuksien kartoitus, soveltuvuuden kartoitus, työhönvalmennuspalvelu, koulutusvalmennus ja ammatinvalinnan ohjaus Koulutus = omaehtoinen tai ammatillinen työvoimapoliittinen koulutus Palkkatukityö = TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin Työ = työ avoimilta työmarkkinoilta

26 26/48 Työtön = Työttömällä työnhakijalla tarkoitetaan tässä 17 vuotta täyttänyttä työnhakijaa, joka on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä ja työtön Kouluttautumisvaiheen Move-koulutusten tulokset Seuraavaksi eritellään tarkemmin, millaisia tuloksia kouluttautumisvaiheen ja työllistymisvaiheen Move-koulutuksilla on saavutettu. Tarkastelun kohteena on, onko asiakas kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä hänen jatkosuunnitelmaansa vastaavassa toimenpiteessä. Vastaako asiakkaan sen hetkinen palvelu koulutuksen aikana määriteltyä ensisijaista palvelutarvetta? Projektissa on katsottu URA-järjestelmästä, onko asiakkaan palvelu jatkosuunnitelman mukainen tai sitä tukeva. Sen hetkisen palvelun ei tarvitse vastata suoraan ensisijaiseksi määriteltyä tavoitetta ollakseen hyvä ja tarkoituksenmukainen, vaan olennaisinta on se, viekö palvelu eteenpäin kohti ensisijaista tavoitetta. Esimerkiksi jos asiakkaalla ei ole välittömästi mahdollisuutta aloittaa hakemaansa koulutusta, voidaan hänet ohjata opiskeluvalmiuksia tukevaan ryhmävalmennukseen ennen opintojen alkamista kehittämään atkvalmiuksiaan motivaation ja aktiivisuuden ylläpitämiseksi. Kouluttautumisvaiheen Move-koulutuksiin osallistui 63 % raportin kohderyhmänä olevista eli 24 asiakasta. Kouluttautumisvaiheen asiakkaista 25 %:lla (n=6) oli ensisijaisena jatkosuunnitelmana opiskelun aloittaminen. Tulokset osoittavat, että jokainen heistä on siirtynyt jatkosuunnitelman mukaisiin tai niitä tukeviin palveluihin eli prosessi on käynnissä kohti opiskelua, vaikka suoranaisia koulutuksiin siirtymisiä ei 3 kk seurantajakson aikana ollutkaan kuin yksi. Käynnissä on esimerkiksi hakuja koulutuksiin tai koulutusvalmentajan käyttöä prosessin eteenpäin viemisessä. Kouluttautumisvaiheen käyneistä asiakkaista suurimmalla osalla (37,5 %, n=9,) oli jatkosuunnitelmaan kirjattu ensisijaiseksi tavoitteeksi TE-palveluun osallistuminen ja tulokset osoittavat heistä seitsemän siirtyneen suunnitelman mukaiseen tai sitä tukevaan palveluun. Kahdella heistä oli tilanne ennallaan eli he olivat työttömiä vielä kolmen kuukauden kuluttuakin. Kouluttautumisvaiheen koulutuksen käyneistä asiakkaista 12,5 %:lla (n=3) jatkosuunnitelmaksi oli kirjattu työllistyminen ja heistä kaksi on siirtynyt suunnitelman mukaiseen tai sitä tukevaan palveluun. Kouluttautumisvaiheen koulutuksissa oli myös opiskelijoita (12,5 %, n=3), jotka kouluttajien arvion mukaan olivat hakeutuneet tai ohjautuneet palveluun, joka ei vastannut heidän kuntoisuuttaan, vaan oli heille palveluna ennenaikainen. Tämä näkyy siinä, että kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä heidän voidaan todeta olevan sairaslomalla tai heidät on ohjattu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin. (Taulukko 9.)

27 27/48 Asiakkaan jatkosuunnitelma asiakas siirtynyt jatkosuunnitelman mukaiseen palveluun Onko koulutuksen jatkosuunnitelma toteutunut asiakas siirtynyt muuhun kuin jatkosuunnitelman mukaiseen palveluun asiakas ei ole siirtynyt mihinkään (työtön, tilanne ennallaan) te-palvelu koulutus työ palvelu ei ollut oikea-aikainen muu joku muu Yhteensä Taulukko 9. Koulutuksen aikana laaditun jatkosuunnitelman toteutuminen (kouluttautumisvaiheen koulutukset) Koulutusten vastuukouluttajille suunnatussa Webropol kyselyssä kouluttajilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin, mitä seikkoja he pitivät syynä sille, jos asiakas ei siirtynyt koulutukseen, mikä oli kuitenkin koulutuksen päätavoite. Alla olevaan taulukkoon on koottu kouluttajien vastauksia tähän kysymykseen (kuva 10). Esille tulleet seikat kuvaavat hyvin niitä moninaisia tekijöitä, jotka voivat muodostua kouluttautumisen esteeksi ja jotka täytyy ottaa huomioon asiakkaiden jatkosuunnitelmia laadittaessa. Kouluttajan ja kummivirkailijan/ohjaavan tahon keskinäinen tiivis yhteistyö ja väliarvioinnit koulutuksen aikana ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yhteistyön tuloksena koulutuksen aikana laaditut suunnitelmat ovat linjassa TE-toimiston linjausten kanssa ja ovat täten realistisia ja mahdollisia toteuttaa. TE-toimiston vastuuvirkailijan vastuulla on, että asiakkaita koskevat koulutuksen tulokset kirjataan URA-järjestelmään. Palveluprosessin jatkuminen joustavasti edellyttää, että meillä on tietojärjestelmissämme dokumentoitua tietoa asiakkaiden toiminnasta, näin vältetään moninkertaiset palveluissa pyörittämiset. Yht.

28 28/48 Asiakas ei ollut valmis hakeutumaan koulutukseen, koska koulu sijaitsi 25 km päässä. Asiakas ei halunnut hakeutua nuorisoasteen koulutukseen. Asiakas ei halua opiskella yli 2 vuoden tutkintoa taloudellisista syistä. Ei ollut kouluttautumisvaiheessa Koulutuksen hakuaika on kevään yhteishaussa, johon oppilas on myöhemmin hakeutunut Koulutuksen aikana ei ollut suoraan sopivaa koulutusta, johon hakeutua. Asiakas ei ole valmis kokopäiväisiin opintoihin. Asiakkaan elämänhallinnassa on kehitettävää. Asiakas ei hakenut koulutukseen sovitusti. Toiseen haettuun koulutukseen asiakas ei tullut valituksi. Asiakkaan pitäisi saada paremmat tietotekniset taidot ammatillista koulutusta varten, ja myös kyetä saamaan hyvin paljon mukautetumpaa opetusta. Koulutuksen hakuaika ei ollut Move-koulutuksen aikana. Asiakas pääsi omaehtoiseen koulutukseen, mutta ei kyennyt aloittaman koulutusta liian suuren ryhmäkoon vuoksi. Yksittäisestä opiskelijapaikasta neuvoteltaessa työvoimakoulutuksena aloittava pienryhmä mahdollisti henkilölle opiskeluiden aloittamisen. Työjaksoilta tuli sekä hyvää että huonoa palautetta soveltuvuudesta. Asiakas ei löytänyt muuta alaa, josta olisi kiinnostunut. Asiakas työllistyi Asiakas ei ole kiinnostunut mistään alasta, jolle hän voisi realistisesti kouluttautua tai työllistyä. Asiakas ei löytänyt itseään kiinnostavaa ammattialaa, eikä ollut motivoitunut koulutusasioista. Terveydelliset syyt Asiakas tarvitsee ensin elämänhallintaa parantavia toimia Taulukko 10. Esimerkkejä siitä, miksi asiakkaat eivät kouluttajien mukaan siirtyneet koulutukseen Työllistymisvaiheen Move-koulutusten tulokset Työllistymisvaiheen Move-koulutuksiin osallistui 37 % raportin kohderyhmänä olevista eli 14 asiakasta. Työllistymisvaiheen asiakkaista 28,6 %:lla (n=4) oli ensisijaisena jatkosuunnitelmana työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Heistä kolmen kohdalla toimenpide vastaa kolmen kuukauden seurantajakson aikaan tätä suunnitelmaa tai on sitä tukeva. Työllistymisvaiheen opiskelijoista puolella (n=7) oli jatkosuunnitelmana palkkatukityö ja heistä melkein kaikilla (n=6) prosessi on edennyt tätä kohti. Yksi heistä oli seurantajakson aikaan edelleen työtön. Muutamalle (14,3 %, n=2) työllistymisvaiheen koulutuksen käyneistä ensisijaiseksi jatkosuunnitelmaksi oli merkitty TE-palvelu ja seurantajakson jälkeen heistä yhden jatkotoimenpide vastasi tätä suunnitelmaa tai oli sitä tukeva. Yhdellä asiakkaalla oli jatkosuunnitelmana koulutuksen aloittaminen ja hänen kohdallaan palvelu oli sitä tukeva. Hän oli työttömänä, mutta sen rinnalle oli otettu palveluna mukaan valmennuspalvelua prosessin eteenpäin viemiseksi. (Ks. taulukko 11.)

29 29/48 Asiakkaan suunnitelman jatkosuunnitelma Onko koulutuksen jatkosuunnitelma asiakas siirtynyt jatko- mukaiseen palveluun toteutunut asiakas ei ole siirtynyt mihinkään (työtön, tilanne ennallaan) muu te-palvelu koulutus palkkatukityö työ Yhteensä Taulukko 11. Koulutuksen aikana laaditun jatkosuunnitelman toteutuminen (työllistymisvaiheen koulutukset) Yht. Koulutusten vastuukouluttajille suunnatussa Webropol kyselyssä kouluttajilta kysyttiin, mitä tekijöitä he pitivät esteenä sille, jos kyseinen asiakas ei työllistynyt. Tulokset on koottu kuvaan 11. Tulokset koostuvat työllistymisvaiheen asiakkaista, joiden kohdalta kouluttajat ovat ilmoittaneet esteitä työllistymiselle (n=6). Kouluttaja on voinut valita useamman selittävän seikan. Neljän asiakkaan kohdalla työllistymättömyys johtuu työmarkkinatilanteesta. Kolmella oli puutteita osaamisessa tai sosiaalisissa taidoissa, kahdella motivaatiossa. Sen sijaan työnhakutaitojen puutteet eivät olleet suuressa roolissa esteiden joukossa. Kuva 10. Työllistymisen esteet kouluttajien arvioimana Välitöntä suoraa siirtymää töihin ei ole nähtävissä työmarkkinatilanteesta ja kohderyhmän haasteista johtuen (taustalla muun muassa vajaakuntoisuutta ja arjen- ja yhteiskunnallisten taitojen vajetta sekä adaptiivisen työ- että toimintakyvyn vajetta). Siirtymät eivät tapahdu hetkessä, vaan prosessia rakennetaan pienin askelin muun muassa työhönvalmentajan avulla tai palkkatukea käyttäen. Lapissa osaavaa työvoimaa on ollut vielä toistaiseksi tarjolla suorittavan tason ja matalan koulutustason työtehtäviin vielä korkeasta työttömyysasteesta

30 30/48 johtuen. Lapissa kuten myös muualla maassamme tietyt suorittavan tason ammatit, jotka olisivat kohderyhmän osaaminen huomioiden tärkeitä, ovat käytännössä poistuneet työpaikkatarjonnasta (esim. metsuri, ympäristönhoitaja ja toimistotyöntekijä). Työvoimapulasta kärsivät tietyt alat kuten sosiaali- ja terveydenhuolto. 5. ASIAKKAIDEN KOKEMUS MOVE-KOULUTUKSISTA Työvoimapoliittisina toteutettavista koulutuksista kerätään opiskelijapalautetta OPALjärjestelmän kautta. OPAL -järjestelmä on työhallinnon tietokantapohjainen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen keräämisen järjestelmä. Sen kautta saatavat palautetiedot antavat tärkeää tietoa niin työvoimakoulutuksen laadusta kuin vaikuttavuudestakin. Palautteen avulla voidaan tarkastella muun muassa oppimisen ja opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijatyytyväisyyttä. Suunto-projektin hankkimista koulutuksista on kerätty Opal-palautteet aina koulutuksen lopussa ja seuraavassa tarkastellaan niiden keskeisimpiä tuloksia ja saadaan näin esille Movekoulutuksen käyneiden asiakkaiden kokemus koulutuksista. Tässä raportissa tarkastelun kohteeksi valittiin Opal-raportin neljä kysymystä: 1) koulutus on lisännyt haluani opiskella uusia asioita, 2) koulutus on lisännyt mahdollisuuksia ammatin löytymiseen, 3) jatkosuunnitelma on selkeyttänyt elämäntilannettani ja urasuunnitteluani ja 4) miten arvioin koulutuksen onnistuneen kokonaisuutena. Opiskelijaryhmien antamien palautteiden keskiarvot on koottu alla olevaan taulukkoon. Käytössä olevat arvosanat ovat 1 = huonosti, 2 = välttävästi, 3 = tyydyttävästi, 4 = hyvin, 5 = erinomaisesti. Koulutus Koulutus on lisännyt haluani opiskella uusia asioita Koulutus on lisännyt mahdollisuuksia ammatin löytymiseen Koulutus on selkeyttänyt elämäntilannettani ja urasuunnitteluani Miten arvioit koulutuksen onnistuneen kokonaisuutena Rovaniemi Työllistymisvaihe Rovaniemi Työllistymisvaihe Kemi Työllistymisvaihe Kemi Kouluttautumisvaihe Tornio Työllistymisvaihe Tornio Kouluttautumisvaihe Kemi Kouluttautumisvaihe 2,7 2,7 3,3 3,4 2,9 2,7 3,3 3,4 3,7 3,3 3,0 4,0 3,8 3,7 4 4,3 3,5 2,7 2,7 3,4 3,9 3,8 4,5 4,5 3,3 3,3 4 3,8 Keskiarvo 3,4 3,2 3,5 3,8

31 31/48 Taulukko 12. Opiskelijapalautteiden yhteenveto Opiskelijoilla on valmiiden kysymysten arvioimisen lisäksi mahdollisuus kertoa Opaljärjestelmässä vapaamuotoisesti mielipiteensä käymästään koulutuksesta. Alla olevaan taulukkoon on koottu heidän vastauksiaan. Erittäin hyvin suunniteltu sekä henkilökohtaisen suuntautumisen huomioon ottaminen. Teoria mielenkiintoista, työharjoittelu vaihtelevaa ja mielenkiintoista, miinuksena teoriapäivät Torniossa. Matkoihin liian kauan aikaa. Ihan hyvä koulutus, mutta olen käynyt samat asiat jo aikaisemmin, joten en hirveesti oppinu mitään uutta. Kaikinpuolin hyvä kurssi. Alku oli tylsää vanhan kertaamista. Työharjoittelu oli ok. Oli ensimmäinen kurssi, joka antoi mielestäni parhaiten eväitä ja tuki oli hyvää kurssin aikana. Koulutus selkeyttänyt jatkosuunnitelmiani. Koulutus ja siihen liittyvä työharjoittelujakso onnistui muutamaa poissaolopäivää lukuun ottamatta loistavasti. Työharjoittelujakso oli unohtumaton kokemus. Jos pitäisi hakea jotakin negatiivista sanottavaa, niin sellaista ei mielestäni ollut. Taulukko 13. Opiskelijoiden mielipiteitä Move-koulutuksista 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Move-koulutusten kohderyhmänä ovat TE-toimistojen tuetun työllistymisen palvelut palvelulinjan asiakkaat. Move-koulutus on suunniteltu ennalta määriteltyyn työhönkuntoutuksen vaiheeseen ja sen odotetaan vievän asiakkaan palveluprosessia eteenpäin palveluna, joka vastaa asiakkaiden sen hetkisiä palvelutarpeita. Move-koulutuksen tavoitteena on motivaation syntyminen kouluttautumiseen tai työhön, koulutus- ja työmahdollisuuksien näkeminen sekä asiakkaan sitoutuminen koulutuksen tai työn aloittamiseen. Tulokset osoittavat, että koulutukset ovat vieneet asiakkaiden prosesseja eteenpäin kohti kyseisiä tavoitteita, vaikka suoria siirtymiä koulutuksiin tai töihin ei tarkastelujaksolla paljoa syntynytkään. Asiakkaat ovat siirtyneet työttömyydestä heidän jatkosuunnitelmiaan tukeviin prosesseihin. He ovat olleet koulutuksen jälkeisen seurantajakson aikaan joko jatkosuunnitelmaansa vastaavassa palvelussa tai hyvin usein sen saavuttamista pidemmällä tähtäimellä tukevassa palvelussa. Monilla asiakkailla prosessi oli vielä kesken tarkasteltaessa heidän tilannettaan kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen ja oletettavaa on, että käynnissä olevat prosessit poikivat jatkossa muun muassa koulutushakuja ja työllistymismahdollisuuksia. Tulokset osoittavat, että prosessit ovat pitkiä, mutta tavoitteellisesti edeten voidaan olettaa saavutettavan hyviä tuloksia. Suunto-projektin tarkoituksena on jatkaa seurantaa kaikkien hankkimiensa Move-koulutusten osalta ja jatkoseurannassa on mahdollista tarkastella kuinka asiakkaiden prosessit ovat edenneet pidemmän aikavälin kuluessa.

32 32/48 Seurannan tulokset osoittivat sen, että Move-koulutuksen aikana on saatu madallutettua kynnystä kouluttautumista tai avoimille työmarkkinoille työllistymistä kohtaan. Asiakkaiden motivaatio tavoitella jatkosuunnitelmiensa mukaisia tavoitteita on noussut koulutuksen aikana. Tämä haastaa meidät pohtimaan, millaisilla toimilla takaamme sen, että asiakas etenee kohti tavoitettaan? Miten vältämme tilanteen, jossa palveluprosessissa vallitsee passiivinen, odottava tilanne? Onko prosessissa etenemiseen tarvittavia palveluja saatavilla? Kummivirkailija johtaa asiakkuusprosessia palvelun ajan. Ohjaavan tahon ammattitaito rakentaa prosesseja odotusaikojen välillä nousee arvoonsa. Kohderyhmän palveluilta edellytetään usein räätälöintiä ja yksilöllisiä ratkaisuja, sillä taustalla voi olla osatyökykyisyyttä, sosiaalisia pelkoja, oppimisen haasteita yms. Perinteiset ryhmät eivät välttämättä sovellu heille, minkä vuoksi sopivaa koulutuspaikkaa voi olla haastavaa löytää. On myös niitä, jotka hyötyisivät mukautetuista opinnoista, muokatuista oppimisympäristöistä, työvaltaisista oppimisen keinoista tai jopa erityisoppilaitoksessa opiskelusta. Tulokset osoittivat myös, että asiakkaat eivät ole kovin itseohjautuvia ja omatoimisia, vaan he tarvitsevat tukea ja ohjausta niin koulutuksen aikana kuin sen jälkeen jatkosuunnitelmiensa toteuttamisessa. Tuen tarpeen tiedostaminen on tärkeää jatkosuunnitelmien toteutumiseksi käytännössä. Kohderyhmän asiakkaiden kouluttautumisvaihtoehtojen selvittämiseksi suositellaan koulutuskokeilujen hyödyntämistä palveluprosessissa. Move-koulutuksissa yksilöllisyys on keskeistä koulutuksen toteuttamisessa. Palveluntuottajalta edellytetään alueen koulutusmahdollisuuksien, työmarkkinoiden ja asiakaskohderyhmän tuntemusta sekä tietoa asiakkaille suunnatuista palveluista. Move-koulutusta käyvien asiakkaiden polut ovat erilaisia ja parhaan mahdollisen tuloksen saavuttaminen edellyttää yksilöllisiä ratkaisuja. Kouluttajat ovat kokeneet, että nimenomaan Move-koulutuksen yksilöllisyys on tekijä, joka edellyttää hyvää ja tiivistä yhteistyötä kouluttajan ja kurssikummin kesken. Kouluttajan ja kurssikummin/vastuuvirkailijan yhteistyön merkitys onkin noussut esille monista eri näkökulmista. Sen kautta varmistetaan muun muassa se, että koulutuksen aikana laaditut suunnitelmat ovat linjassa TE-toimiston linjausten kanssa ja ovat täten realistisia ja mahdollisia toteuttaa. Yhteistyötä edellyttää myös se, että kouluttajan, kurssikummin/vastuuvirkailijan ja asiakkaan tulee kolmikannassa päättää koulutuksen jatkumisesta 20 päivän alkujakson jälkeen. Tällä varmistetaan koulutuksen tavoitteellisuus. Suunto-projektin, palveluntuottajan ja TE-toimiston välisissä seurantapalavereissa on tullut esille myös tarve tiedon tiiviiseen vaihtumiseen TE-toimiston ja kouluttajan välillä. Kouluttajan olisi tärkeää tietää, millaisia asioita kunkin asiakkaan kohdalla on tehty ja selvitelty ennen koulutusta, jotta koulutuksen aikana ei tehtäisi samoja asioita uudelleen, vaan koulutusaika voitaisiin käyttää hyödyllisemmin hyväksi asiakkaan asioita eteenpäin vieden. Kouluttajat ovat tuoneet laadunseurantapalavereissa esille, että asiakas ei koulutuksen henkilökohtaistamisen yhteydessä tuo monestikaan esille hänen kohdallaan jo selvitettyjä asioita. Keskusteluyhteys kouluttajan ja virkailijan välillä heti koulutuksen alkuvaiheessa on suositeltavaa, jotta koulutuksen aikana tehtävistä toimenpiteistä olisi enemmän käytännön hyötyä. Tietojen vaihtamiseen tarvitaan kuitenkin aina asiakkaan suostumus ja palveluntuottajan on huolehdittava siitä itse suostumuslomakkeen tms. kautta. Move-koulutuksen päätyttyä kouluttaja kirjoittaa opiskelijakohtaisen lausunnon koulutuksen toteutumisesta. Se sisältää ohjaajan ja opiskelijan yhdessä laatiman konkreettisen suunnitelman koulutukseen tai työhön siirtymisestä. Keskeistä on, että asiakkaan, kouluttajan ja TE-hallinnon

33 33/48 välillä vallitsee niin avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, että kaikki olennaiset asiat voitaisiin kirjoittaa auki, sillä vain sitä kautta palveluprosessi voi edetä tarkoituksenmukaisella tavalla. Vuoden 2012 aikana toteutetuissa Move-koulutuksissa on otettu käyttöön sähköisen henkilöarvion välittämisen järjestelmä Arvi. Tämän järjestelmän avulla kouluttaja voi antaa sähköisesti ja suojatusti henkilökohtaisen arvion siitä, miten työvoimakoulutus on kehittänyt opiskelijan työnhakuvalmiuksia tai mitä työnhakuun tai koulutukseen liittyviä jatkosuunnitelmia koulutuksen aikana on syntynyt. Tämä tieto näkyy TE-toimiston virkailijalle URAtietojärjestelmän kautta, mikäli asiakas on antanut sen käyttöön suostumuksensa. Movekoulutuksen kouluttajia on ohjeistettu olemaan yhteydessä kunkin koulutuksen kurssikummiin ja pohtimaan hänen kanssaan yhdessä, mihin asioihin juuri kyseisen ryhmän kohdalla olisi hyvä kiinnittää huomiota, jotta arvio olisi parhaiten hyödyksi opiskelijoiden kouluttautumista, työllistymistä tai muun jatkosuunnitelman toteuttamista ajatellen. Move-koulutuksissa työkokeilujaksoja on käytetty paljon ja tarpeen mukaan niitä on toteutettu useammassa kuin yhdessä paikassa. Työkokeilujaksot ovat olleet käytettyjä sekä työllistymisvaiheen että kouluttautumisvaiheen koulutuksissa, vaikka etukäteen oli ajateltu, että kouluttautumisvaiheessa käytettäisiin koulutuskokeiluja. Koulutuskokeilujen käyttämättömyyteen on ollut syinä muun muassa kokeiluun sopivien koulutusryhmien löytyminen aikuiskoulutuspuolelta ja se, että usein asiakas ei ole ollut vielä varma alasta, josta hän on kiinnostunut ja tällöin työkokeilun kautta on ollut mielekkäämpää kartoittaa omaa ammatillista kiinnostuneisuuttaan ja soveltuvuuttaan. Kouluttautumisvaiheen koulutuksia ei kannata myöskään toteuttaa kesäaikaan, sillä oppilaitokset ovat silloin usein suljettuina. Jatkossa toteutettavissa Move-koulutuksissa olisi kuitenkin hyvä pitää mielessä myös koulutuskokeilun mahdollisuus, sillä Suunto-projektin kokemusten mukaan se on erittäin hyödyllinen palvelu juuri kouluttautumisvaiheessa oleville asiakkaille. Kouluttautumisvaiheen Move-koulutukset on hedelmällisintä ajoittaa yhteishaun vaiheisiin, jotta koulutuksen aikana tapahtunut motivoituminen kouluttautumista kohtaan pysyisi yllä ja mahdolliset jatkot koulutuksiin olisivat saumattomia ilman pitkiä odotusaikoja. Suunto-projektilla on ollut voimassa molemmilla seutukunnilla monialaiset koulutuskapasiteettisopimukset paikallisten ammattioppilaitosten kanssa ja niitä hyödyntäen Move-koulutusten asiakkaille on voitu hankkia Move-koulutuksen päätteeksi sekä ammatillista että valmentavaa koulutusta sekä yksittäisinä opiskelijapaikkoina tai pienryhminä. Tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan paljoa käytetty? Laaja-alainen koulutuskapasiteetti tarjoaisi vastauksen tähän palvelutarpeeseen. Työhallinnossa on lähdetty keskustelemaan palvelujen oikea-aikaisuudesta. Jotta palvelussa onnistutaan ja voidaan saada aikaan vaikuttavuutta, käytetään aikaa siihen, onko kyseinen palvelu oikea-aikainen asiakkaalle juuri sillä hetkellä. Ajattelulta ja toiminnalta edellytetään prosessimaisuutta. Sen tiedostamista, että tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaiden tilanteessa harvemmin tulee kyseeseen kertaluontoinen palvelu, vaan tarvitaan kokonaisuuden pilkkomista pienempiin osiin. Matka voi edellyttää useita välietappeja ja osalla se voi olla pitkäkin, mutta tuetusti ja tarkoituksenmukaisia prosesseja rakentaen voidaan odottaa tavoitteita saavutettavan. Move-koulutukset ovat yksi esimerkki palvelusta, joka on kehitetty tiettyyn työhönkuntoutuksen vaiheeseen ja sen kautta asiakkaan prosessia voidaan viedä tarkoituksenmukaisesti eteenpäin. Palvelu ei kuitenkaan voi siirtyä tällaisenaan projektin jälkeiseen käytäntöön, sillä lainsäädännössä tapahtuvien muutosten vuoksi Move-koulutuksen kaltaiset palvelut luetaan jatkossa uravalmennukseksi, joiden maksimikestot tulevat todennäköisesti kestoltaan

34 34/48 lyhenemään. Laki julkisista työvoima- ja yrityspalvelulaista astuu voimaan Ohjaavan tahon kommentteja emme saaneet tarpeeksi suurta määrää, joten niiden tunnistettavuuden vuoksi emme esitä kommentteja tarkemmin. Yhteenvetona voidaan todeta, että palveluprosessin vaiheessa Move on paikkansa lunastanut. Tietysti on hyvä tulos sekin, että koulutuksen jälkeen asiakkaat ovat ohjautuneet jatkosuunnitelmiaan vastaaviin tai tukeviin palveluihin ja ovat täten aktiivipalveluiden piirissä työttömyyden sijaan. Kouluttautumisvaiheessa olevien lista kouluttautumisen esteistä on pitkä ja pohdittavaksi tulee, mihin näistä voidaan ulkoapäin vaikuttaa ja mihin ei? Onko syy asiakkaissa itsessään vai järjestelmässä, onko palveluja ollut tarjolla asiakkaan oikeaan aikaan? Ovatko asiakkaat olleet oikeasti työhönkuntoutuksen palveluprosessin kriteerien mukaan kouluttautumis-/työllistymisvaiheessa olevia?

35 35/48 LÄHTEET Ollikainen, Anne-Mari (2008). Marginaalin marginaalissa. Vates-säätiön julkaisuja. Kerava. Saivion kirjapaino Oy. TE-Toimistojen palvelulinjat, TEM/376/ /2012 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189 selvitykset/index.jsp

36 Liite 1. Työhönkuntoutuksen palveluprosessi 36/48