Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta Hämeen tiepiirissä. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 41/2008

Transkriptio

1 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 41/2008 gg

2

3 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 41/2008 Tiehallinto Tampere 2008

4 RAPORTTI Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Tampere TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri Yliopistonkatu 38 PL TAMPERE Puhelin

5 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta : Tampere Tiehallinto, Hämeen tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 41/2008, s.20 + liitt. 1s., ISSN , TIEH v. Asiasanat: talvihoito, työmatkat, asiakkaat, laatu, Hämeen tiepiiri Aiheluokka: 71 TIIVISTELMÄ Selvityksessä on tarkasteltu Hämeen tiepiirin alueella kohteita, jotka ovat talvella ongelmallisia työmatkaliikenteen kannalta. Selvityksessä on arvioitu ongelmakohteiden riskejä ja esitetty keinoja ongelmien välttämiseksi ja häiriöiden vaikutusten lieventämiseksi. Ongelmallisia kohteita kartoitettiin tienkäyttäjien palautteiden, liikennetietojen, onnettomuuksien, tiemestareiden ja talvihoitourakoitsijoiden kommenttien perusteella. Ajoneuvoliikenteen ongelmakohteita listattiin yhteensä 21 kappaletta. Ne jaettiin kolmeen luokkaan häiriöriskin perusteella. Suurimpaan riskiryhmään luettiin kuuluvaksi kolme kohdetta: Kantatie 65/valtatie 12 Paasikiventie ja Kekkosentie, Tampere Valtatie 12 Haarlanmäki raskaan liikenteen ongelmakohde, joka sisältyy edelliseen kohteeseen Valtatie 12 Sarkolanmäki välillä Vammala - Tampere. Merkittävä tai hyvin todennäköinen riski oli kahdeksassa kohteessa ja kohtalainen riski kymmenessä kohteessa. Kevyen liikenteen ongelmakohteita löydettiin viisi ja joukkoliikenteen ongelmakohteita kaksi. Esitetyt kehittämisehdotukset voidaan tiivistää seuraaviin kategorioihin: poikkeuksellisten sääolosuhteiden uudelleen määrittely ja niihin liittyvät vaatimukset menetelmäohjauksesta kohti palvelusopimusajattelua; esim. Toimenpideaikojen sijaan enemmän ennakointiin perustuvaa toimintaa urakoitsijan toiminnan varmistaminen ongelmakohteiden erityisvaatimukset ja niiden sanktiointi (täsmäkohteita päätieverkolle) laadun hallinnan kehittäminen tiedotus, viestintä ja liikenteen hallinnan keinot Kehittämisehdotukset jaettiin kohdekohtaisiin ja yleisiin kehittämisehdotuksiin. Kohdekohtaisista kehittämisehdotuksista osa voidaan toteuttaa välittömästi. Lisäksi voidaan neuvotella ehdotusten aiheuttamista lisäkustannuksista nykyisten urakoitsijoiden kanssa. Osa kehittämisehdotuksista voidaan ottaa käyttöön vasta seuraavan kilpailuttamisen yhteydessä. Yleiset kehittämisehdotukset edellyttävät laajempaa käsittelyä, ja niitä viedään pääsääntöisesti toimintalinjatyön yhteydessä eteenpäin. Lisäksi työn yhteydessä on noussut esille joitain muita kehittämisehdotuksia, jotka eivät suoraan liity talvihoitoon, mutta lieventävät syntyneiden häiriöiden vaikutuksia tai tukevat häiriöiden estämistä, esimerkiksi liikenneturvallisuutta parantamalla. Toimenpiteiden avulla pystytään välttämään osa talvihoidon puutteista aiheutuvista häiriöistä. Toimenpiteiden vaikutuksia ja niiden liikenteelle aiheuttamia kustannuksia on karkeasti arvioitu onnettomuustietojen, liikenteen automaattisten mittauspisteiden tietojen sekä toteutuneiden viivytysten perusteella. Kustannussäästöt nousevat noin euroon vuodessa, mikäli vuosittain saadaan toimenpiteiden avulla vältettyä yhden lievemmän lumituiskupäivän häiriöt ja hoidettua yksi vakavampi lumimyrsky (esim. Pyrynpäivä -06) kerran viidessä vuodessa aiempaa paremmin.

6

7 ESIPUHE Työmatkaliikenne joutuu ajoittain kärsimään talviolosuhteista johtuvista liikennehäiriöistä. Talviolosuhteet näyttävät viime aikoina muuttuneen ja poikkeuksellisista olosuhteista on tullut yhä yleisempiä. Tämä edellyttää toiminnan sopeuttamista muuttuneisiin olosuhteisiin, jotta tienkäyttäjien palvelutaso voidaan turvata. Työmatkaliikenne on määritelty Tiehallinnon strategiseksi asiakasryhmäksi ja tällä selvityksellä pyritään puuttumaan konkreettisesti kyseistä ryhmää ainakin alueellisesti eniten haittaavaan ongelmaan. Selvityksen on käynnistänyt ja sitä on ohjannut tiejohtaja Mauri Pukkila, joka vastaa työmatkaliikenteen strategisesta asiakasryhmästä. Selvityksen toteuttamisesta ovat vastanneet yli-insinööri Matti Lahti ja tienpidon asiantuntija Janne Lintilä. Työn yhteydessä on haastateltu myös Hämeen tiepiirin tiemestareita. Urakoitsijoiden edustajina on kuultu Marko Vaseniusta Destiasta ja Mika Terhelää, Jukka Annalaa ja Mika Kinnusta YIT Oy:stä. Selvitys on käsitelty Hämeen tiepiirin johtoryhmässä Tampere, heinäkuu 2008 Tiehallinto Hämeen tiepiiri

8

9 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 ONGELMAKOHTEIDEN RAJAUS 9 3 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Yleistä kehittämisehdotuksista Yleiset kehittämisehdotukset Kohdekohtaiset kehittämisehdotukset Muut kehittämisehdotukset 16 4 VAIKUTUKSET 17 5 JATKOTOIMENPITEET 18 6 LIITTEET 21

10

11 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta JOHDANTO 9 1 JOHDANTO Tienkäyttäjille on parina viime talvena aiheutunut kohtuutonta haittaa liikennehäiriöistä vaikeissa talviolosuhteissa. Liikennehäiriöt ovat johtuneet ainakin osittain talvihoidon puutteista. Useimmiten häiriöitä on ollut hoidon urakkasopimuksissa poikkeuksellisiksi määrittelyissä sääolosuhteissa. Ilmastonmuutoksen johdosta vastaavat olosuhteet tulevat luultavasti jatkossa yleistymään, joten niiden aiheuttamiin riskeihin on varauduttava entistä hallitummin. Tiehallinnon asiakasryhmittelystä on päätetty Tiehallinnon johtoryhmässä. Työmatkaliikenne on määritelty strategiseksi asiakasryhmäksi. Toimintaamme tulee mitoittaa strategisten asiakasryhmien tarpeiden perusteella. Myös kuljetuspalvelujen tuottajat sekä henkilö- että tavarankuljetusten osalta on määritetty strategisiksi asiakasryhmiksi. Työmatkaliikenne ja joukkoliikenne ovat erityisesti kärsineet talvihoidon puutteista johtuvista liikennehäiriöistä. Rekkaliikenne on puolestaan ollut välillisesti aiheuttamassa näitä ongelmia, koska raskaat ajoneuvot ovat jääneet kiinni ongelmakohteisiin. Työssä tarkastellaan myös talviajan kevyen työmatkaliikenteen kannalta kriittisimpiä kohteita. Tämän työn tavoitteena on selvittää talviajan ongelmallisimmat työmatkaliikenteen kohteet Hämeen tiepiirin alueella ja esittää kehittämisehdotuksia etenkin työmatkaliikenteen toimivuuden parantamiseksi. Selvitys on lähtenyt liikkeelle asiakkaiden antamasta palautteesta. Tämän lisäksi on huomioitu urakoita valvovien tiemestareiden ja urakoitsijoiden kommentit työmatkaliikenteen kannalta kriittisistä kohteista. Lisäksi on tarkasteltu talviajan onnettomuuksia, nykyisten urakka-asiakirjojen sisältöä sekä tehty case-tarkasteluja parin ongelmapäivän osalta liikenteen automaattisten mittauspisteiden tietojen avulla. 2 ONGELMAKOHTEIDEN RAJAUS Kehitettävät ongelmakohteet rajattiin lähinnä kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilta liikennemäärien, palautteiden ja liikenneturvallisuuden perusteella. Lisäksi huomioitiin tiemestareiden ja urakoitsijoiden kommentit kohteita rajattaessa. Kohteet luokiteltiin häiriöiden aiheuttaman riskin merkittävyyden ja sen toteutumisen todennäköisyyden perusteella kolmeen luokkaan. Työssä tarkasteltiin lähinnä vain sujuvuuteen liittyviä ongelmia. Kohteiden valinnassa onnettomuudet huomioitiin sujuvuuteen vaikuttavien häiriöiden synnyttäjänä eikä niinkään pelkästään liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Ajoneuvoliikenteen tarkastelukohteet: Riskialttiimpia kohteita ovat: A1. Kantatie 65 ja valtatie 12 Paasikiventie ja Kekkosentie, Tampere A2. Valtatie 12 Haarlanmäki raskaan liikenteen ongelmakohde (sisältyy edelliseen kohteeseen) A3. Valtatie 12 Sarkolanmäki välillä Vammala - Tampere,

12 10 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta KEHITTÄMISEHDOTUKSET Merkittävä riski on myös seuraavissa kohteissa: B1. Valtatie 3 Kuljun moottoritie B2. Valtatie 3 Tampereen läntinen kehä (moottoritien valmistuttua siirtyy vähäisen riskin luokkaan, mutta rampit säilyvät tässä luokassa) B3. Valtatie 3 Tampere Hämeenkyrö B4. Valtatie 9 Oriveden eritasoliittymän kohta B5. Valtatie 11 Murhasaaren kohta B6. Valtatie 12 Teiskontie B7. Valtatie 12 Lahti Nastola, leveäkaistatie B8. Valtatie 3 Meijerin kaarre Hämeenlinnassa Kohtalaisen riskin kohteet: C1. Valtatie 3 Ikaalisten kohta C2. Valtatie 3 Parkanon kohta C3. Valtatie 9 Tampere Suinula C4. Valtatie 9 Tampereen itäinen ohikulkutie (rampeilla riski merkittävä) C5. Valtatie 12 Hämeenkoski Lahti C6. Valtatie 4 Lahti Heinola C7. Valtatie 24 Lahti Asikkala, Tuhkamäki C8. Kantatie 54 Tammela Hollola C9. Maantie 130 Valkeakoski Tampere C10. Maantie 3022 Naistenmatkantie Kevyen liikenteen tarkastelukohteet: Kevyen liikenteen erityiskohteita ajoneuvoliikenteen tarkastelukohteiden listalta ovat: A1. Kantatie 65 ja Valtatie 12 Paasikiventie ja Kekkosentie, Tampere B6. Valtatie 12 Teiskontie. Lisäksi seuraavissa kohteissa on ongelmallisia kevyen liikenteen väyliä: D1. Kantatie 57 Tiiriön kohdalla, D2. Maantie 2853 Iittalan keskustassa D3. Valtatie 12 Nokian kohdalla Joukkoliikenteen tarkastelukohteet: Joukkoliikenteelle ongelmallisia ovat kohteet: A1. Kantatie 65 ja Valtatie 12 Paasikiventie ja Kekkosentie, Tampere B6. Valtatie 12 Teiskontie. 3 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 3.1 Yleistä kehittämisehdotuksista Kehittämisehdotuksia on muodostettu yhteistyössä projektia valmistelleen työryhmän, tiemestareiden ja urakoitsijoiden kanssa. Seuraavissa kappaleissa (3.2., 3.3. ja 3.4.) on listattu työn yhteydessä tarkemmin käsitellyt kehittämisehdotukset. Jatkotoimenpiteet -kappaleessa esitetään toteutettavaksi ehdotettavat kehittämistoimenpiteet.

13 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta KEHITTÄMISEHDOTUKSET 11 Kehittämisehdotukset on jaettu yleisiin, kohdekohtaisiin ja muihin kehittämisehdotuksiin. Yleiset kehittämisehdotukset edellyttävät laajempaa hyväksyntää ja toiminnan linjausta ennen niiden käyttöönottoa. Saatuaan hyväksynnän ne voidaan kohdekohtaisestikin ottaa käyttöön. Kohdekohtaiset kehittämisehdotukset voidaan toteuttaa suoraan, jos ne katsotaan toteuttamiskelpoisiksi ja hyöty-kustannussuhteeltaan edullisiksi. Tämä edellyttää joko neuvotteluja nykyisten urakoitsijoiden kanssa tai seuraavan tarjouspyyntökierroksen odottamista. Muihin kehittämisehdotuksiin on luokiteltu kuuluvaksi talvihoitoon kuulumattomat kehittämisehdotukset, jotka kuitenkin kytkeytyvät selvästi talvihoitoon tai sen tasoon. Liitteessä on esitetty lisää muita työn aikana esille nostettuja kehittämisehdotuksia, joiden kytkentä talvihoitoon on kuitenkin vähäinen. 3.2 Yleiset kehittämisehdotukset Poikkeuksellisten sääolosuhteiden määrittely ja niiden vaatimukset Poikkeuksellisten sääolosuhteiden määritelmää muutetaan ja se porrastetaan erilaiseksi eri hoitoluokan teillä. Lähinnä tämä tarkoittaa poikkeuksellisten sääolosuhteiden määritelmän kiristämistä I ja IS -verkoilla. Tällöin poikkeuksellisiin olosuhteisiin vedoten voidaan kalustoa siirtää muulta tieverkolta pääteille, mutta pääteillä vaatimukset olisivat edelleen voimassa, kunnes olosuhteet käyvät mahdottomiksi niidenkin hoitamiseen. Raja-arvot tulee määritellä erikseen. Urakoitsijoiden mielestä tämän voi hoitaa erityiskohteiden toimenpideaikaa lyhentämällä (tunnin toimenpideaika). Tähän liittyy kuitenkin kaupunkiseuduilla se ongelma, että liikenteen seassa on vaikea toimia. Yöaikana puolessa tunnissa ajettu hoitoreitti saattaa päivällä kestää kolmekin tuntia, mikä saattaa vaarantaa laatuvaatimusten täyttymisen toimenpideajassa. Poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin siirtyminen tapahtuu Ilmatieteenlaitoksen ilmoituksen perusteella ja tilaajan päätöksellä ennen tilanteen alkamista. Tällöin otetaan käyttöön sovituilla kohteilla tehostettuja toimenpiteitä, jotka ovat yksikköhintaperusteisia. Poikkeuksellisten sääolosuhteiden jälkihoidolle tulee asettaa vaatimukset. Tilaaja päättää poikkeusolon päättymisestä. Tämän jälkeen ainakin kriittiset kohteet (esimerkiksi hoitoluokan I ja IS tiet) olisi hoidettava kuntoon seuraavaan aamuun klo 6.30 mennessä tai viimeistään 12 tunnin kuluttua poikkeuksellisten olosuhteiden päättymisen jälkeen, jos se päättyy klo jälkeen. Urakoitsijat pitävät vaatimuksia vaikeina toteuttaa etenkin, jos poikkeukselliset olosuhteet ovat jatkuneet pidempään ja kuljettajien lepoajat tulevat vastaan. Ajankohdat ja toimenpideajat tulee määritellä tarkemmin kohdekohtaisesti työmatkaliikenteen ajoitus huomioiden. Suolarajoitusten käytön rajoittaminen Suolarajoitusten käytön rajoittaminen: Vaihtoehtoina on tarkasteltu sitä, että jätetään jokin osa tieverkkoa pois suolamäärien laskennasta tai jätetään poikkeuksellisten sääolosuhteiden suolankäyttö pois laskennasta. Ensimmäisen vaihtoehdon seurannan järjestäminen saattaa haastattelujen perusteella olla hankalaa. Mahdollisuuksien rajoissa on jättää koko hoitoluokan (lähinnä IS) osuus pois laskelmista, mutta siinäkin on ongelmansa. Helpointa

14 12 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta KEHITTÄMISEHDOTUKSET on jättää suolan käyttörajoitukset poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana pois bonustarkasteluista. Ramppien hoidon vaatimusten kehittäminen Ramppien hoito tapahtuu usein huomattavasti pääväylää myöhemmin, jolloin laatutasossa on jonkin aikaa (yleensä enintään 2 tuntia) huomattava ja yllättävä ero ramppien ja pääväylän välillä. Tämä korostuu valtatie 9:llä Tampereen itäisellä ohikulkutiellä, jossa ramppien päällyste on betonia, ja senkin johdosta ominaisuudet poikkeavat huomattavasti päätien olosuhteista. Ainoa keino lähentää laatutasoa on lisätä moottoritien hoitokalustoon yksi auto, jonka tehtävänä on ramppien hoitaminen. Tilaajan osalta tämä tarkoittaa samanaikaisuus- tai laatuerovaatimusten lisäämistä urakka-asiakirjoihin. Käytännössä voidaan vaatia esimerkiksi, ettei ramppien ja pääväylän hoitotoimenpiteiden välillä saa olla yli puolta tuntia eroa, jos muut laatuvaatimukset eivät rampilla täyty. Rampeilla ajamista pitää ohjeistaa niin, että sinne ei pysähdyttäisi. Pitkillä ja kapeilla rampeilla rekat ovat ongelmissa, jos ne joutuvat pysähtymään tai hidastamaan vauhtiaan. Tällaisia ramppeja ovat esimerkiksi Lakalaivassa Pirkkalan suunnasta Helsinkiin vievä ramppi ja moottoritiellä Biltemasta Helsinkiin suuntautuva ramppi. Rampeille tulisi asettaa myös alhaisempia nopeusrajoituksia ainakin talviaikoina. Reittiopastus ja tiedottaminen Poikkeuksellisten sääolosuhteiden määrittelyyn liittyy myös tehostettu tiedottaminen huonoista keliolosuhteista. Palveluajatuksen mukaisesti tämän pitäisi olla urakoitsijan vastuulla, joskin yhteistyössä tilaajan kanssa. Etukäteistiedotus tehdään yhdessä. Sen sijaan ongelmista ja niiden välttämisestä tiedottaminen kuuluisi kokonaan urakoitsijalle. Ongelmatilanteista tiedottamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota ja tietoa reitinohjauksesta olisi välittömästi saatava paikallisradioihin. Kuljettajien osaamiseen ja kaluston laatuun liittyvien vaatimusten tiukentaminen Kuljettajien opastukseen ja koulutukseen on esitettävä urakoitsijan laatusuunnitelmassa menettely ja sen toteutumisen todentamistapa. Ainakin taajamaolosuhteissa ja IS-verkolla tulisi edellyttää koulutettua kuljettajakuntaa. Urakoitsijan esittämä osaamisen kehittäminen on tarjousten vertailussa laadun arvioinnin kohde. Urakoitsijat pitävät tätä urakoitsijan sisäisenä ongelmana, eivätkä näe mahdollisuuksia tämän systemaattiselle toteuttamiselle, koska henkilöstöä on muutenkin vaikea näihin tehtäviin saada. Jonkinlaiset osaamisvaatimukset olisi kuitenkin pääurakoitsijan kyettävä varmistamaan kriittisimpien kohteiden hoidossa esimerkiksi reittimuutoksin. Kaupunkiseutujen kriittisissä kohteissa ja mahdollisesti myös pääteillä tulisi olla vaatimuksia, jotka velvoittaisivat urakoitsijoita käyttämään nykyistä laadukkaampaa kalustoa. Urakoitsijan pitää tarjousasiakirjoissa pystyä esittämään tapa, jolla varmistetaan kaluston pätevyys. Tilaajan tehostettu pistokoetarkistuskäytäntö, jos urakoitsijalla on ongelmia Tilaaja voi asettaa kriittiset kohteet tehostettuun tarkkailuun, jos urakoitsija ei saa itse kohteiden laatutasoa hallintaan. Tehostettu pistokoetarkistus voidaan tulevissa urakoissa velvoittaa urakoitsijan kustannettavaksi laiminlyön-

15 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta KEHITTÄMISEHDOTUKSET 13 tien ja epäonnistumisten toistuessa. Rampit pitäisi saada pistokoetarkastuksiin paremmin mukaan. Urakka-asiakirjojen tarkistaminen palvelusopimusajattelun mukaisiksi Urakka-asiakirjoja pitää tarkistaa niin, että palvelusopimusajatus sisältyy myös urakoiden määrittelyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa urakoitsijan laatuvastuun korostamista. Toiminnassa pitää pyrkiä kohti 0-virhelaatua ja urakoitsijaa pitää tästä myös palkita. Urakoitsijan on kyettävä osoittamaan laatu nykyistä paremmin. Lisäksi bonusmenettelyä on kehitettävä niin, että se kannustaa kehittämään toimintaa laatuvaatimukset ylittäväksikin, jos siitä on hyötyä tienkäyttäjille ja etenkin avainasiakasryhmille. Yleiset sopimusehdot tulisi uusia nykyisiä urakkamuotoja vastaaviksi siten, että poikkeusten määrä vähenisi. Toimenpideaikojen sijasta tulisi pyrkiä nykyistä enemmän ennakoimaan ja toimimaan asiakkaiden tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Bonusten tai urakkahinnan kytkeminen laadunseurantaan Keskitettyä laadunmittausta ja sen hyödyntämistä tulee kehittää siten, että tienkäyttäjän kannalta edettäisiin kohti vähäisempiä laatupoikkeamia. Esimerkiksi toimenpideajat ovat tienkäyttäjän kannalta laatupoikkeamia ja toimintamallin tulisi kannustaa lyhentämään niitä ja priorisoimaan toimenpideaikoja entistä tarkemmin. Kannustimena voi olla bonuksen kytkeminen keskitettyyn laadunseurantaan. Laadunseurantaan liittyviä mittavirheitä tulee myös vähentää. Laatumittaukset eivät saa perustua samoihin reitteihin, koska reitin alkupäässä aikaisemmin toimenpideajan puitteissa mitattavat pisteet saavat heikompia tuloksia. Oheisessa kuvaajassa on kuvattu ehdotus mallista, jossa urakkahinta on suoraan kytketty laadunalituksiin. Laatualituksia seurataan urakoitsijan laadunvalvonnalla, keskitetyllä laadunseurannalla, asiakkaiden palautteiden perusteella tai jopa tiettyjen asiakasryhmien laadunseurannalla kuten seuraavassa kohdassa on esitetty. Lisäksi tilaaja varmistaa urakoitsijan laadunseurannan pistokoetarkistuksin ja varjoasiakasmenettelyllä. Laatualitusten määritysten lähtökohtana ovat luokittaiset laatuvaatimukset. Lisäksi määritellään suoraan sanktioitavat laatualitukset. Laadunseuranta ei ainakaan kaikilta osin sisällä lainkaan toimenpideaikoja, joten laatu lähestyy asiakkaan kokemaa laatua. Laatualituksia sallitaan kuitenkin verkon eri osilla erilainen osuus. Vilkasliikenteisimmän verkon laatualitusten vähentämisestä maksetaan eniten, kun taas vähäliikenteisellä verkolla laatualitusten vähentäminen on kannattamattomampaa mutta silti palkittavaa.

16 14 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta KEHITTÄMISEHDOTUKSET maksuprosentti perusmaksu Kuva erityiskohteet päätiet muut tiet alitus-% Ehdotus urakkahinnan kytkemisestä laatualitusten määrään Asiakasryhmien hyödyntäminen talvihoidon laadunvalvonnassa Tiettyjen asiakasryhmien seurantaa voidaan hyödyntää laadun arvioinnissa ja bonusjärjestelmässä. Lapin tiepiirissä suunnitellussa kokeilussa paljon ajaville tienkäyttäjäryhmille jaetaan laitteita, joilla he voivat arvioida tien kuntoa. Näitä voidaan käyttää jatkuvaan seurantaan ja sitä puolestaan voidaan hyödyntää urakoitsijoiden työn arvioinnissa. Teknologian kehittyessä ja halventuessa voidaan siirtyä objektiivisesti mittaaviin laitteisiin, joita voidaan tarjota ammattiliikenteen kalustoon asennettaviksi. Kevyen liikenteen väylien luokittelun tarkistaminen Kevyen liikenteen väylien luokittelu pitäisi uudistaa siten, että se vastaa niiden käyttöä ja käyttäjäryhmien priorisointia etenkin talvella. Vilkkaimpien väylien hoitoa tulee tehostaa, kun taas lähinnä virkistyskäytössä olevien väylien hoitoa voidaan viivyttää pidempään. Tulee harkita myös, onko Tiehallinnolla väyliä joiden käyttö keskittyy kokonaan kesäkauteen. Urakka-alueiden tieverkon koostumuksen tasapainoisuus Tampereen urakka-alueen koko rajoittaa poikkeustilanteiden hoitoa pääteillä. Resursseja ei voida siirtää muulta tieverkolta pääteille ja kaupunkiseudulle, kun muuta verkkoa urakkaan kuuluu vain vähän. Urakoiden tulisi olla verkostoltaan tasaisesti jakautuneita eikä pelkästään päätieurakoita. Kevyen liikenteen väylien laatuvaatimusten tarkistaminen Vahingonkorvaushakemusten näkökulmasta kevyen liikenteen käyttämien väylien, suojateiden ja linja-autopysäkkien hoidon periaatteet pitäisi määritellä tarkemmin ottaen huomioon tienpitäjän korostetun ankara vastuu. Oikeuskäytännön edellyttämä hoidon taso edellyttää kitkan ja tasaisuuden parantamista sekä yöajan hoitotason korottamista. Muutoksilla olisi voimakas kustannuksia korottava vaikutus, joten tässä yhteydessä se voitaisiin rajoittaa vain vilkkaimpiin erityiskohteisiin. Työmatkaliikenteen osalta se koskisi valtatie 12:ta Tampereella ja Lahdessa.

17 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta KEHITTÄMISEHDOTUKSET 15 Kevyen liikenteen väylien hoito pitäisi synkronoida paremmin ajoradan lumenaurauksen kanssa. Ongelmallisia ovat korotetut tai ajoradan lähellä olevat kevyen liikenteen väylät. Ne aurataan usein ennen tietä ja tieltä lumet aurataan väylille. Ongelmallisia väyliä on etenkin Hämeenlinnassa Tiiriössä ja Parolanväylällä sekä Nokialla valtatie 12:lla. Palvelusopimusten työkohtaisten tarkennusten täsmäkohteiden selkiyttäminen ja informaation erottaminen niistä Täsmäkohteiden määrittelyä tulisi selventää. Täsmäkohteissa on yleisestä tasosta poikkeavat laatuvaatimukset tai työmenetelmät. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoissa voidaan antaa informaatiota muista ongelmakohteista, mutta ne on selkeästi erotettava varsinaisista täsmäkohteista. Informaatio auttaisi etenkin uusia urakoitsijoita tarjouspyyntövaiheessa arvioimaan työmääriä ja suunnittelemaan toimintaansa. 3.3 Kohdekohtaiset kehittämisehdotukset Erikseen vaadittava lisäkalusto Kaikista ongelmallisimpien kohteiden hoitoon ja ongelmien purkuun tulee varata erillinen valmiuskalusto, joka aktivoidaan käyttöön poikkeuksellisista sääolosuhteista päätettäessä. Hämeen tiepiirin tapauksessa tällainen ongelmakohde on lähinnä vain Onkiniemen kohdalla valtatie 12:lla. Edellä esitettyä erikseen vaadittavaa lisäkalustoa voidaan hyödyntää lähellä sijaitsevien kevyen liikenteen väylien ja bussipysäkkien hoidossa, kun lisäkalusto on aktivoitu valmiustilaan. Kalusto tulee valita siten, että se pystyy kulkemaan kevyen liikenteen väylillä ruuhkia välttäen. Myös urakoitsijapuolen näkemyksen mukaan voidaan asiakirjoissa toimivuusvaatimusten sijaan tai lisäksi vaatia pitämään valmiudessa kalustoa poikkeuksellisten sääolosuhteiden hoitamista varten. Se kannattaa kuitenkin hyödyntää muinakin aikoina. Samalla voidaan lyhentää joidenkin osuuksien, esimerkiksi Valtatie 12:n Paasikiven Kekkosentien toimenpideaikoja. Lisäkalustoa voidaan hyödyntää myös käyttämällä sitä moottoriteillä ramppien puhdistamisessa, mikäli urakassa sellaisia on. Suolarajoitusten käytön rajoittaminen Poikkeuksellisten sääolosuhteiden määrittämiseen ja siihen liittyviin poikkeamiin kuuluu myös suolarajoitusten käytön rajoittaminen. Tästä voidaan jo nyt neuvotella ongelmallisimmissa urakoissa tai viimeistään seuraavilla kilpailuttamiskierroksilla. Suolan käyttörajoitus ei tällöin olisi voimassa poikkeuksellisiksi sovittujen sääolosuhteiden aikana. Urakoitsijoiden reittimuutokset Urakoitsijan mukaan Sasinmäessä valtatie 3:n aurausreitteihin on tulossa reittimuutoksia, jotta sama auto ei hoida Tampereen kohtaa ja valtatietä Sasin kohdalla. Tämä nopeuttaa ongelmiin reagointia. Urakka-alueiden rajakohtien muutokset Murhasaaren kohdalla olevaa urakoiden rajakohtaa valtatie 11:llä kannattaa muuttaa, koska entinen kääntöpaikka on poistettu käytöstä ja seuraava kääntöpaikka on melko vaarallisessa liittymässä, jossa on heikot näkemät.

18 16 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta KEHITTÄMISEHDOTUKSET IS:ää tiukemmat laatuvaatimukset Erikoiskohteisiin tarvittaisiin vielä IS-luokkaa korkeampi vaatimustaso. Nyt esimerkiksi Sepänkadun valoista johtuen normaali vaatimustaso ei riitä varmistamaan liikenteen sujuvuutta Onkiniemen kohdalla valtatie 12:lla. Erityisvaatimusten sanktiointi/bonusjärjestelyt Sarkolanmäen ja Murhasaarenmäen erityisvaatimukset on sanktioitava. Jatkossa tosin tulisi yleisesti pyrkiä yhä enemmän bonusten maksamiseen sanktioiden sijaan. Lahden ja Nastolan väliselle leveäkaistatielle tulisi asettaa erityisvaatimukset etenkin liukkauden torjunnalle. 3.4 Muut kehittämisehdotukset Muuttuvat nopeusrajoitukset, varoitusmerkit ja kameravalvonta Muuttuvien nopeusrajoituksien käyttöä voidaan lisätä moottoriteillä kohdissa, joissa onnettomuusriski on etenkin talviaikaan suuri. Muuttuvat nopeusrajoitukset arvioitiin tässä työssä tehokkaiksi kahdessa valtatie 3:n kohteessa: Tampereella Kuljun moottoritiellä sijaitsevassa nk. Kiillon mutkassa ja Hämeenlinnassa nk. Meijerin mutkassa. Samalla niiden noudattamista voitaisiin tehostaa kameravalvonnalla. Muuttuvien nopeusrajoitusten sijasta voidaan käyttää myös talviajan kiinteitä alhaisempia nopeusrajoituksia ja kameravalvontaa tehostamaan rajoitusten vaikutuksia. Hiljaisemmilla moottoriteillä esimerkiksi Valtatie 4:llä Lahden ja Heinolan välillä vasemman kaistan auki pitäminen on vaikeaa, kun liikennettä on vähän. Asiasta voisi varoittaa liikennemerkillä. Merkki voisi olla mielellään muuttuva, siten että se tiedottaisi heikosta kunnosta vain poikkeuksellisen liukkaiden olosuhteiden aikana. Uudet sääasemat ja kelikamerat Tampereen itäisellä ohikulkutiellä, Valtatie 9:llä Hervannan rampin kohdalla oleva alueen sääolot ovat pimennossa. Kyseiselle kohdalle on hyvä saada sääasema ja kelikamera. Yhteistyön kehittäminen muiden viranomaisten kanssa Yhteistyötä muiden viranomaisten, etenkin poliisin, kanssa kehitetään. Toimintavastuita on selkiytettävä ja poliisin kanssa tulee entistä paremmin varmistaa hoitokaluston liikkuvuus ruuhkissa. Yhteistyötä voidaan parantaa pitämällä syksyisin yhteisiä asiakkaille kohdistettuja kutsutilaisuuksia. Informaatiotaulut hoitoluokan muutoksesta Maantie 130:llä talvihoitoluokan muutos on erittäin suuri, koska Valkeakosken ja Tampereen välinen osuus on hoitoluokassa I ja Jutikkalan ja Riihimäen välinen osuus on luokassa II. Kelin vaihtelusta on tullut palautetta. Rinnakkaistien hoitoluokan nostaminen ei välttämättä ole perusteltua. Tampereen ja Valkeakosken välillä on puolestaan runsaasti liikennettä, sillä tiellä on rinnakkaistieliikenteen lisäksi myös alueellinen rooli. Asiaa voisivat helpottaa hoitoluokan vaihtumiskohdissa olevat informaatiotaulut, joissa kerrotaan välin talvihoidon olevan muuta maantietä heikompaa eikä suolaa siinä yleensä käytetä.

19 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta VAIKUTUKSET 17 4 VAIKUTUKSET Suurin osa kehittämisehdotuksista parantaa talvihoidon laatua etenkin poikkeuksellisissa sääolosuhteissa ja siten ehkäisee ongelmien syntymistä, mutta niiden tehokkuus vaihtelee. Osa kehittämisehdotuksista kohdentuu talvihoidon puutteiden vaikutusten lieventämiseen. Tehokkaimpia välittömästi käyttöön otettavista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä on erikseen vaadittavan lisäkaluston varaaminen. Pitkäjänteisemmistä kehittämisehdotuksista tehokkaimpia ovat poikkeuksellisten sääolosuhteiden ja niiden jälkihoidon vaatimusten määrittelyt. Pitkällä tähtäimellä myös palvelusopimusasiakirjojen sisällön muuttamisella palvelulähtöisemmäksi voidaan ehkäistä hyvinkin työmatkaliikenteelle syntyviä ongelmia, esimerkiksi siirtymällä sanktiopohjaisista enemmän bonuksia painottaviin sopimusmalleihin. Tämä riippuu kuitenkin muutosten suuruudesta ja siitä, kuinka hyvin ne saadaan toteutettua. Kehittämällä laadunhallintaa voidaan varmistaa muiden toimenpiteiden vaikutusten toteutuminen suunnitellusti. Ramppien hoidon tehostaminen ehkäisee niiden ongelmia tehokkaasti, etenkin liikenneturvallisuus paranee. Samoin kevyen liikenteen väylien hoitoon esitetyt muutokset vaikuttavat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumismahdollisuuksiin merkittävästi. Bussipysäkkien parempi hoito parantaa joukkoliikenteen käyttäjien palvelutasoa, mutta ei välttämättä vaikuta liikkumisen sujuvuuteen. Erikseen vaadittavan lisäkaluston avulla voidaan tehokkaasti ja nopeasti ratkaista myös syntyneitä liikenneongelmia. Muita talvihoidon puutteita tehokkaasti paikkaavia ratkaisuja ovat muuttuvat nopeusrajoitukset ja reittiohjaus. Seuraavassa taulukossa on arvioitu kohteittain kehittämisehdotusten toimenpiteiden potentiaalisia kustannusvaikutuksia tienkäyttäjille. Toteutuvat kustannussäästöt riippuvat vahvasti poikkeusolosuhteiden esiintymistiheydestä ja niiden voimakkuudesta. Oheisessa arviossa on oletettu, että vuosittain saadaan hoidettua yksi lievempi lumituiskupäivä ilman liikenteen häiriöitä ja yksi vakavampi lumimyrsky (esim. Pyrynpäivä -06) kerran viidessä vuodessa. Laskelmissa on arvioitu puutteiden aiheuttamat viivytyskustannukset, ajonopeuden hidastumisesta aiheutuvat kustannukset, kiertotiekustannukset sekä talviajan onnettomuuksien vähenemä talvihoidon laadun parantuessa. Ajonopeuden hidastuminen ja kiertämään joutuvien ajoneuvojen määrä on arvioitu LAM-pisteiden tietojen avulla yksittäisiltä ongelmapäiviltä. Tie Kohde Säästö/Vuosi 12 Paasikiven Kekkosentie Sarkolanmäki Kuljun moottoritie Tampereen läntinen kehä Tampere Ylöjärvi Ylöjärvi Hämeenkyrö Oriveden kohta Murhasaaren kohta Teiskontie Leveäkaistatie Nastola Hämeenlinnan moottoritie Ikaalisten kohta 9000

20 18 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta JATKOTOIMENPITEET Tie Kohde Säästö/Vuosi 3 Parkanon kohta Alasjärvi Suinula Tampereen Itäinen ohikulku Hollola Lahti Lahti Heinola Tuhkamäki Teuro Hollola Valkeakoski Tampere Naistenmatkantie Yhteensä vaikutukset ovat noin euroa, mutta ne riippuvat voimakkaasti kunkin kohteen kehittämisehdotusten toteuttamismahdollisuuksista ja kustannuksista. Myös toimenpiteiden vaikutukset vaihtelevat kohteittain, eivätkä ne välttämättä poista poikkeusolojen ongelmia yhtä tasaisesti kuin laskelmissa on oletettu. Laskennallisesti ei voida kuitenkaan käsitellä kaikkia tienkäyttäjille kohdistuvia vaikutuksia, joten hyödyt ovat todennäköisesti laskelmissa arvioitua suurempia. Suolan käyttö lisääntyy poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, mutta vaikutus kokonaisuuteen on toistaiseksi vähäinen. Suolamäärää tulee edelleen seurata pohjavesikohteilla ja niillä käyttöä pitää edelleen rajoittaa. Toimenpiteiden kustannuksia ei ole tässä vaiheessa arvioitu, vaan niistä neuvotellaan erikseen nykyisten urakoitsijoiden kanssa. 5 JATKOTOIMENPITEET Ohessa on esitetty toteutettavaksi ehdotettavat kehittämisehdotukset. Niiden toteuttamisesta tullaan kuitenkin neuvottelemaan vielä urakoitsijoiden kanssa, jotta saadaan selville niiden todelliset kustannusvaikutukset. Vasta tämän jälkeen tehdään päätös toteuttamisesta. Ensiksi on esitetty yleiset kehittämisehdotukset ja niiden jälkeen kohdekohtaiset kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotusten sisältö on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Yleiset kehittämisehdotukset: Urakka-asiakirjojen sisällön muuttaminen kohti palvelusopimusajattelua. Sanktioista siirrytään bonuksiin ja virheettömyydestä palkitsemiseen. Kuljettajien osaamisvaatimukset laadunarvioinnissa isommalla painoarvolla. Urakoitsijalla velvollisuus osoittaa, miten huolehtii pääteiden kuljettajien osaamisesta. Asiakasryhmien hyödyntäminen talvihoidon laadunvalvonnassa sekä mahdollisesti myös bonusjärjestelmän perusteena. Bonusten kytkeminen keskitettyyn laadunseurantaan. Kevyen liikenteen väylien luokittelun tarkistaminen ja laatuvaatimusten muuttaminen tärkeimpiä väyliä painottavaksi siten, että hoitoluokille tulee nykyistä selvempi tasoero.

21 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta JATKOTOIMENPITEET 19 Urakka-alueet tasapainoisiksi päätieverkon ja muun tieverkon suhteen. Kehitetään yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Täsmäkohteiden erottaminen urakka-asiakirjoissa informatiivisista ongelmakohteista. Seuraavia kohdekohtaisissakin kehittämisehdotuksissa esitettyjä ehdotuksia voidaan hyödyntää laajemmin, joten ne voidaan lukea myös yleisiin kehittämisehdotuksiin: poikkeuksellisten sääolosuhteiden määrittely ja jälkihoidon vaatimukset suolan käyttöä poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana ei lasketa mukaan urakan suolakiintiöön Yleisesti käytettynä ne vaativat kuitenkin laajemman käsittelyn. Kohdekohtaiset kehittämisehdotukset: Seuraavan sivun matriisissa on esitetty kohdekohtaiset kehittämisehdotukset. Ne on jaettu välittömästi toteutettaviin (A) ja seuraavassa kilpailutusvaiheessa toteutettaviin (B). Välittömästi toteutettavat pikaparannukset ovat kohdekohtaisia. Ne voidaan toteuttaa suoraan tilaajan toimesta tai niiden toteuttamisesta voidaan neuvotella nykyisten urakoitsijoiden kanssa. Pitkäjänteisemmät kehittämisehdotukset voidaan toteuttaa vasta uusien urakoiden yhteydessä. Näistä osa voidaan tuoda urakkakohtaisesti toteutettavaksi seuraavassa kilpailuttamisvaiheessa. Matriisissa on joissain kohteissa esitetty myös yleisiä kehittämisehdotuksia. Yleiset kehittämisehdotukset (C) viedään toimintalinjatyöhön käsiteltäviksi. Kohdekohtaiset kehittämisehdotukset saatetaan myös toimintalinjaa valmistelevien asiantuntijoiden tietoon, jolloin niistä voidaan haluttaessa muodostaa yleisempiä käytäntöjä. Talvihoitoon suoranaisesti kuulumattomat kehittämisehdotukset on merkitty D:llä.

22 20 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta JATKOTOIMENPITEET Erikseen vaadittava lisäkalusto reittiopastus poikkeuksellisten sääolosuhteiden määrittely A1. Kt 65 ja vt 12 Paasikiventie ja Kekkosentie A D B B B B A A A A C B A2. Vt 12 Haarlanmäki (sis. edelliseen) A D B B B B A A A A C B A3. Vt 12 Sarkolanmäki välillä Vammala - Tampere B B B A B B1. Vt 3 Kuljun moottoritie B B B A B B2. Vt 3 Tampereen läntinen kehä B B B B3. Vt 3 Tampere - Hämeenkyrö B B B A B B4. Vt 9 Oriveden eritasoliittymän kohta B B B A B B5. Vt 11 Murhasaaren kohta B B B A B B B6. Vt 12 Teiskontie A A A A B7. Vt 12 Lahti - Nastola, leveäkaistatie B B B A B D B8. Vt 3 Meijerin kaarre Hämeenlinnassa B B B B B D C1. Vt 3 Ikaalisten kohta B B B C2. Vt 3 Parkanon kohta B B B C3. Vt 9 Tampere - Suinula B B B C4. Vt 9 Tampereen itäinen ohikulkutie B B B A D C5. Vt 12 Hämeenkoski - Lahti B B B C C6. Vt 4 Lahti - Heinola B B B D C7. Vt 24 Lahti - Asikkala, Tuhkamäki B B B C8. Kt 54 Tammela - Hollola B B B C9. Mt 130 Valkeakoski - Tampere B B B D C10. Mt 3022 Naistenmatkantie B B B poikkeuksellisten sääolosuhteiden jälkihoito tunnin toimenpideaika Suolan käyttöä poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana ei lasketa mukaan suolakiintiöön tehostettu tiedotus tehostettu pistokoetarkistusmenettely lisäkaluston käyttö pyöräteiden hoitoon lisäkaluston käyttö pysäkeiden hoitoon pyöräteiden hoidon korkeammat vaatimukset erityisvaatimusten sanktiointi / bonusjärjestelyt ramppien erityisvaatimukset erityisvaatimukset ohituskaistalla/leveäkaistatiellä urakkarajan muuttaminen pysäkkien tehostetut laatuvaatimukset liukkaudentorjunnan erityisvaatimukset muuttuva nopeusrajoitus/varoitus liukkaudesta sääasema ja kelikamera infotaulu hoitoluokan muutoksesta A. Välittömästi toimeenpantavissa olevat kehittämisehdotukset B. Seuraavalla tarjouspyyntökierroksella toimeenpantavat kehittämisehdotukset C. Yleisiä linjauksia vaativat kehittämisehdotukset D. Kehittämisehdotukset jotka eivät suoraan liity talvihoitoon.

23 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta LIITTEET 21 6 LIITTEET Muita kehittämisehdotuksia Valtatie 10:lle Rengossa huoltoaseman liittymän kohdalle tulisi saada väistötila ja liittymän voisi muuttaa nelihaaraliittymästä porrastetuksi liittymäksi. Kantatie 54:n liittymissä on näkemäongelmia maantie 130:n ramppiliittymissä Lahden suuntaan sekä Riihimäen uuden huoltoaseman kohdalla. Hämeenlinnassa Ojoisten rampilta (Valtatie 3 / Kantatie 57) on vaikea kääntyä vasemmalle Tiiriön suuntaan. Moottoriteillä kääntöpaikkojen puute pakottaa ramppeja hoidettaessa kaluston kiertämään pitkiä lenkkejä rampilta toiselle siirryttäessä. Kääntöpaikat on kuitenkin suljettu turvallisuusperusteilla ja ne aiheuttavat riskin myös hoitokalustolle. Rakennettavien uusien teiden hoitovastuista ei saada riittävän aikaisin tietoa. Tieto pitäisi olla hyvissä ajoin jo kesällä, jotta hoito osattaisiin suunnitella ja sovittaa muuhun toimintaan. Tiemestarin pitäisi olla luovutustilaisuudessa mukana ja välittää tiedot urakoitsijoille. Moottoriteillä ja muissa kriittisissä kohteissa työskenteleminen pitäisi kieltää ruuhka-aikoina tai ainakin on säilytettävä kaksi kaistaa molempiin suuntiin. Valtatie 3:lla Hämeenlinnassa tulisi nk. Meijerin mutkan kallistukset tarkistaa. Valtatie 9:llä Oriveden kohdalla Jyväskylän suunnasta tulevat tulisi ohjata ohituskaistalla vasemmalle kaistalle ja muuttaa oikeanpuoleinen kaista kiihdytyskaistaksi. Liikennevalot valtatie 12:lla Sepänkadun liittymässä pitäisi sammuttaa yöksi. Valtatie 12:lla Arolanmäen kohdalla olevat yksityistieliittymät ovat riskialttiita. Asia korjaantunee tietä parannettaessa.

24 gg ISSN