Virtuaaliteknologian hyödyntäminen. työkoneiden käyttäjälähtöisessä tuotekehityksessä. Jukka Kuusisto TTY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtuaaliteknologian hyödyntäminen. työkoneiden käyttäjälähtöisessä tuotekehityksessä. Jukka Kuusisto TTY"

Transkriptio

1 Virtuaaliteknologian hyödyntäminen työkoneiden käyttäjälähtöisessä tuotekehityksessä Jukka Kuusisto TTY

2 Sisältö Esipuhe Tuotekehitysprosessi ja tuotteen elinkaari Konseptisuunnittelu Tuotekehitys Koulutus Markkinointi Huolto Hyödyntämiskohteet Käytettävyys Näkyvyystarkastelut Muotoilu Turvallisuus Ergonomia Simuloinnin ja mallinnuksen eri tasot Työkone Työprosessi Työympäristö Toteutuksen teknologiat Näyttö Projektionäytöt Kypäränäytöt Autostereoskopianäytöt Äänimaailma Haptiikka ja kinemaattinen aistipalaute Paikannus Ohjaimet Ohjelmistot Virtuaaliteknologian käyttöönottomahdollisuudet Alan toimijoita ja toteuttajia Suomessa Tutkimuslaitoksia Yrityksiä Tulevaisuudennäkymät...18 Esipuhe Kustannusten ja ajan säästö ovat usein lähtökohtana tuotekehitysprosessin kehittämiselle. Kehittämiseen tähdätään useimmiten myös virtuaaliteknologian hyödyntämisellä tuotekehitysprojekteissa. Virtuaaliteknologian hyödyntämisellä on lisäksi monia muita etuja. Konseptisuunnitteluvaiheessa on helppo ja nopea tarkastella vaihtoehtoisia tuotemalleja virtuaalisesti ilman, että tarvitsee rakentaa fyysisiä prototyyppejä. Kehitettävän käyttöliittymän komponenttien paikkoja voidaan optimoida käytettävyyden ja ergonomian näkökulmasta. Lisäksi tulevat käyttäjät vaikka ympäri maapallon voivat antaa kommenttejaan jo varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Käyttäjälähtöinen suunnittelu on vahvistuva suuntaus tuotekehityksessä. Tarkoituksena on tuoda käyttäjänäkökulma mukaan tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen mahdollisimman aikaisin. Käyttäjien tuotekehitysprosessiin osallistumisen helpottamiseksi virtuaaliteknologia tarjoaa hyviä työkaluja. Käyttäjät voivat esimerkiksi testata virtuaalisia tuotteita ja antaa palautettaan tehtyihin suunnitteluratkaisuihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tai voidaan järjestää virtuaalisia katselmointitilaisuuksia käyttäjille parhaan tuotekonseptin löytymiseksi. Tässä raportissa esitellään tiivistetysti virtuaaliteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia työkoneiden tuotekehityksessä. Vahvana näkökulmana aiheen käsittelylle on käyttäjälähtöinen suunnittelu ja virtuaaliteknologian mahdollisuudet käyttäjien huomioimiseksi tuotekehitysprojektissa. Aihetta on tarkasteltu monipuolisesti virtuaaliteknologian sovellusmahdollisuuksista tuotekehitysprosessin eri vaiheissa aina toteutuksen teknologioihin saakka. Raportin on tehnyt Jukka Kuusisto Tampereen teknillisestä yliopistosta. Sen on tuottanut Agro Living Lab hanke. Ideointiin ja tekstin työstämiseen on osallistunut hankkeen projektiryhmä. Sanna Kankaanpää Projektipäällikkö Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Tiedekatu Seinäjoki puh

3 1. Tuotekehitysprosessi ja tuotteen elinkaari Virtuaaliteknologiaa voidaan hyödyntää teollisuuden tuotekehitysprojekteissa monissa eri vaiheissa. Yleisesti ottaen virtuaaliteknologian käyttämisellä tähdätään useimmiten etupäässä kustannusten ja ajan säästämiseen. Uuden teknologian käyttöönoton aiheuttamat kustannukset maksavat itsensä lopulta takaisin esimerkiksi uuden tuotteen konseptisuunnitteluvaiheessa tarvittavien iteraatiokierrosten ja fyysisten prototyyppien vähenemisen ja sitä kautta koko prosessin nopeutumisen muodossa. Virtuaaliteknologia mahdollistaa tuotteiden samanaikaisen tarkastelun eri paikoissa. Kansainvälisessä ympäristössä toimittaessa voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä, kun eri puolilla maailmaa olevat toimijat voivat osallistua virtuaalisiin tuotekatselmuksiin. Lisäksi virtuaaliprototyyppien testaaminen mahdollistaa tuotteen räätälöinnin jo varhaisessa vaiheessa eri käyttäjien tarpeisiin. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti niitä mahdollisuuksia, joita virtuaaliteknologian hyödyntämisellä tuotekehitysprosessin ja tuotteen koko elinkaaren eri vaiheessa on tarjottavana. 1.1 Konseptisuunnittelu Konseptisuunnitteluvaiheessa virtuaaliteknologia tarjoaa mahdollisuuden tarkastella vaihtoehtoisia tuotemalleja virtuaalisesti ilman, että tarvitsee rakentaa fyysisiä prototyyppejä. Konseptien ideointi voi olla nopeatempoisempaa, eikä ideoita tarvitse jättää kokeilematta sen vuoksi, että konkreettisen mallikappaleen rakentaminen olisi työlästä tai kallista. Mitä suuremmasta ja monimutkaisemmasta tuotteesta on kysymys, sitä enemmän potentiaalista säästöä virtuaalimallinnuksella voidaan saada. Esimerkiksi työkoneen ohjaamon komponenttien sijoittelun optimointi voidaan tehdä virtuaalitilassa. Tällöin on mahdollista esimerkiksi kokeilla, miten eri käyttöliittymäelementit kannattaa sijoitella käytettävyyden ja ergonomian kannalta tai toisaalta miten eri ratkaisut vaikuttavat näkyvyyteen ohjaamosta ulos. Virtuaaliprototyyppien käyttö mahdollistaa myös sen, että eri konseptivaihtoehtoja voidaan testauttaa myös käyttäjillä, jolloin saadaan käyttäjät mukaan tuotekehitysprosessiin heti alusta asti. Näin saadaan karsittua konseptivaihtoehtoja pois ja voidaan edetä lupaavimpien kanssa. Myös itse suunnittelutyötä on mahdollista tehdä yhdessä käyttäjien kanssa, jolloin he pääsevät osaltaan vaikuttamaan jo uusien konseptien kehittämiseen. Lentokoneteollisuus on yksi edelläkävijöistä virtuaaliteknologian hyödyntämisessä. Esimerkiksi Boeingilla jo vuonna 2001 suunnittelijat voivat käsitellä lentokoneen virtuaalimallia kypäränäyttöjen ja datahanskojen avulla. Kokeilemalla virtuaalisen koneen ohjaimia ja järjestelmiä niiden optimaalinen sijainti voitiin ratkaista ja varmistaa kaikkien järjestelmien huollettavuus. Yhtä lailla suuret autonvalmistajat kuten General Motors hyödyntävät virtuaaliteknologiaa järjestämällä digitaalisia suunnittelukatsauksia, joihin suunnittelijat eri paikoissa osallistuvat virtuaalisesti ilman tarvetta matkustaa samaan paikkaan. 1.2 Tuotekehitys Olemassa olevaa tuotetta kehitettäessä voidaan virtuaaliteknologiaa käyttää apuna samaan tapaan kuin konseptisuunnittelussa: erilaisia kehitysvaihtoehtoja voidaan virtuaaliteknologian avulla tutkia reaalimaailmaa vastaavasta näkökulmasta mutta ilman tarvetta fyysisen prototyypin rakentamiseen. Suunnitteluprosessia saadaan näin nopeutettua ja kustannuksia vähennettyä. Esimerkiksi autoteollisuudessa (mm. Ford) on käytössä kypäränäyttöihin tai projektionäyttöihin perustuvia virtuaalilaboratorioita, joissa ajoneuvon ohjaamon ergonomiaa ja käytettävyyttä voidaan tutkia ilman, että ohjaamo pitäisi rakentaa. Myös tuotekehitysvaiheessa voidaan visualisoida käyttäjille erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja ja testauttaa niitä, jolloin voidaan hyödyntää käyttäjäpalautetta jatkokehityksessä. Käyttäjän on helpompi osallistua tuotekehitykseen, kun hän näkee realistisen kuvan kehitettävästä tuotteesta. Monissa teknologiatuotteissa muotoilulla on yhä suurempi merkitys tuotteen menestyksen kannalta. Virtuaaliteknologia tarjoaa hyviä välineitä myös teollisille muotoilijoille erilaisten vaihtoehtojen visualisointiin ja tutkimiseen. Useita vaihtoehtoisia ratkaisuja voidaan esitellä samanaikaisesti käyttäjille tai asiakkaille. Erityisesti voidaan järjestää virtuaalisia katselmointitilaisuuksia, joissa he voivat arvioida tehtyjä ratkaisuja. 1.3 Koulutus Esimerkiksi työkoneiden käytön koulutuksessa voidaan hyödyntää tehokkaasti virtuaalisia simulaattoreita. Simulaattorin rakentamiseen täytyy tietysti panostaa aikaa ja resursseja, mutta sen käytön kustannukset ovat pienempiä kuin oikean koneen ajamisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi vaativankin työkoneen käytön alkeiden opettelu simulaattorin avulla on turvallista. Kokeneellekin työntekijälle voidaan simulaattorin avulla antaa kuva koneen uusista ominaisuuksista. Esimerkiksi työkoneen ohjaamisen perusteiden opetteluun ei välttämättä tarvita kolmiulotteista virtuaalinäyttöä. Kuvassa 1 on Koulutuskeskus Sedun John Deere -harvesterisimulaattori, jota käytetään metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa. Virtuaaliteknologiaa voidaan työkonemaailmassa hyödyntää koulutustarkoituksiin muutenkin kuin itse koneen käyttöön liittyen. Esimerkiksi John Deere on ollut kehittämässä sovellusta, jolla ruiskumaalarit voivat harjoitella koneiden maalausta virtuaaliympäristössä

4 1.5 Huolto Kuten huollon koulutuksessa, myös todellisissa huolto-operaatioissa on mahdollista hyödyntää virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ratkaisuja. Virtuaaliteknologian avulla voidaan vaikkapa osoittaa visuaalisesti, mitä operaatioita käyttäjän on tehtävä esimerkiksi tietyn osan irrottamiseksi. Lisäksi erilaisia huolto-operaatioita voidaan simuloida jo tuotteen suunnitteluvaiheessa virtuaaliympäristössä. Tällöin voidaan optimoida tuotteen ominaisuuksia myös huoltotoimenpiteiden sujuvuuden suhteen ja samoja virtuaalimalleja, joita on kehitetty tuotekehitysvaiheessa, voidaan hyödyntää huolto-operaatioissa. Esimerkiksi Wärtsilä Finlandilla on Tekesin digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmassa hanke, jossa tutkitaan uusia teknologioita tarkkojen virtuaalimoottoreiden rakentamiseksi ja luodaan realistisia simulointimalleja moottorin elinkaaren ajaksi lähtien moottorin kehityksestä ja päätyen sen huollon tueksi. Kuva 1: Salkkusimulaattori metsäkoneenkuljettajien koulutuskäytössä. Lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality, AR) on käsite, jolla tarkoitetaan virtuaaliympäristöä, jossa käyttäjä näkee todellisen maailman esimerkiksi kypäränäytön läpi ja näytölle heijastetaan virtuaalisia elementtejä, jotka käyttäjä näkee todellisen ympäristön päällä. Tämän tyyppistä teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotannon kokoonpanovaiheen koulutuksessa. Virtuaalisia elementtejä voidaan tällöin käyttää opastamaan työntekijää yksityiskohtaisesti työvaiheen suorittamisessa. Kun asentaja esimerkiksi ottaa käteensä jonkin osan, virtuaalinäytöllä voidaan osoittaa, mihin osa kuuluu, missä asennossa se asennetaan ja mitä operaatioita asennusta varten tulee suorittaa. 1.4 Markkinointi Visuaalisesti vaikuttavaa virtuaalimallia tuotteesta voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi markkinoinnissa. Virtuaaliympäristössä asiakkaalle voidaan myös demonstroida laitteen ominaisuuksia, ja asiakas voi tutkia erilaisia vaihtoehtoja tuotteen yksilöllisten ominaisuuksien suhteen. Erityisesti messuilla ja muissa markkinointitapahtumissa simulaattorit ovat tehokkaita katseenvangitsijoita. Työkonesimulaattori, jossa on oikea ohjaamo (tai ainakin penkki ja ohjaimet), liikealusta ja projektionäyttö, antaa potentiaaliselle asiakkaalle aidon tuntuman koneen käyttöön. 2. Hyödyntämiskohteet Virtuaaliteknologian menetelmiä voidaan soveltaa tuotekehitysprosessissa moniin eri tarkoituksiin. Seuraavassa valotetaan hieman näitä osa-alueita. Edellä esitettiin virtuaaliteknologian sovellustapoja tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. Seuraavassa esitettävät kehityskohteet soveltuvat useampaan näistä vaiheista. Esimerkiksi konseptisuunnitteluvaiheessa voidaan tarkastella kehitettävää tuotetta kaikista näistä näkökulmista. 2.1 Käytettävyys Kun ollaan tekemisissä monimutkaisten koneiden kanssa, käytettävyyteen panostaminen on tärkeää. Käytettävyyden tutkimista tehdään monella eri tasolla ja monessa eri tuotekehitysprosessin vaiheessa. Jo konseptisuunnitteluvaiheessa voidaan koneen virtuaalimallin avulla tutkia esimerkiksi hallintalaitteiden optimaalista sijoittelua käytettävyyden kannalta. Ohjauspaneelin käyttöliittymäelementtien muotoilun ja sijoittamisen tutkiminen on mahdollista joko kokonaan virtuaalisella mallilla tai lisätyn todellisuuden toteutuksella, jossa konkreettiseen ohjauspaneelin runkoon heijastetaan virtuaalisia elementtejä. Tällä tavalla voidaan tuotekehitysvaiheessa optimoida käyttöliittymää. Aidon ohjauskäyttöliittymän sisältävän simulaattorin avulla pystytään tekemään käytettävyystutkimusta kontrolloiduissa olosuhteissa. 2.2 Näkyvyystarkastelut Esimerkiksi traktorin perään sijoitetut työkoneet rajoittavat näkyvyyttä ohjaamosta merkittävästi. Monet työprosessit ovat sellaisia, että kuljettajan näkyvyys on hyvin rajattu ja toiminta tapahtuu pitkälti tuntuman perusteella. Esimerkiksi hakkuria käytettäessä kuljettajalla ei ole näköyhteyttä puunsyöttöön ja mahdollisia ongelmatilan

5 teita on hankala havaita. Virtuaalimallien avulla voidaan tutkia erilaisten työkoneiden vaikutusta näkyvyyteen ajajan kannalta jo konseptisuunnitteluvaiheessa. Vastaavasti virtuaaliohjaamoja testaamalla voidaan paikallistaa mahdollisia ongelmia itse hyttirakenteiden näkyvyydessä. 2.3 Muotoilu Virtuaaliteknologiasta on paljon hyötyä koneen ja koneen osien muotoilun tarkastelemisessa konseptisuunnitteluvaiheessa. Koneen osien muotoilun vaikutusta koneen käytettävyyteen ja toisaalta ulkonäköön voidaan tarkastella virtuaaliympäristössä ilman, että tarvitsee valmistaa fyysisiä prototyyppejä. Mikäli tuotteessa on asiakaskohtaisesti kustomoitavia osia, niiden esittely virtuaaliympäristössä tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden tarkastella eri vaihtoehtoja konkreettisemmin kuin paperiesitteissä tai tietokoneen kuvaruudulla. Esimerkiksi Volkswagenilla on jo vuodesta 1998 hyödynnetty virtuaaliympäristöä ohjaamon suunnittelussa. 2.4 Turvallisuus Erilaisten turvallisuusrajojen riittävyyttä voidaan tutkia virtuaaliympäristössä turvallisesti. Esimerkiksi tuotantolaitoksessa eri koneiden liikkuma-alueet ja turvarajat voidaan visualisoida ja määritellä sitä kautta paras sijoittelu koneille. Varoitusvärien käyttöä voidaan tarkastella ihmisnäkökulmasta virtuaalisesti. Näkyvyystarkasteluihin työkoneen ohjaamosta liittyy oleellisesti myös turvallisuusaspekti: jo konseptisuunnitteluvaiheessa on hyödyllistä tutkia, miten koneen lähellä liikkuva ihminen on havaittavissa ohjaamosta käsin. Virtuaalisilla simulaattoreilla voidaan tunnistaa potentiaalisia vaarapaikkoja ja -tilanteita työprosessissa. 2.5 Ergonomia Työkoneiden ohjaamot ovat usein ahtaita. Koneen käyttöliittymän elementtien sijoittelulla voidaan vaikuttaa huomattavasti koneen ergonomiaan ja käyttäjän kokemaan fyysiseen rasitukseen. Virtuaaliympäristössä voidaan tutkia erilaisten toteutusten vaikutusta ergonomiaan. Työasentojen tutkiminen jo etukäteen antaa mahdollisuuden optimoida laitteiden sijoittelua ergonomian kannalta. Koneiden huoltotoimenpiteet vaativat usein hankalia toimenpiteitä ahtaissa paikoissa. Koneen optimointia myös huollettavuuden kannalta voidaan tehdä virtuaaliteknologian avulla. 3. Simuloinnin ja mallinnuksen eri tasot Peruslähtökohtana työkoneiden tuomisessa virtuaaliympäristöön on CAD-suunnittelumalli. Ensimmäinen ratkaistava asia on, miten tämä malli saadaan konvertoitua formaattiin, joka saadaan visualisoitua virtuaaliympäristöön. CAD-malleista tulee pystyä karsimaan visualisoinnin kannalta turhia elementtejä kuten ruuvien kantoja pois, jotta kolmiulotteisesta visualisoinnista ei tule liian raskasta laskennallisesti. Kuitenkin osien välinen hierarkia tulisi pystyä säilyttämään konvertoinnissa. Yleisimpien 3D CAD -formaattien konvertointi onnistuu nykypäivänä pääosin ongelmitta. Se ei kuitenkaan suju reaaliajassa, ja siksi virtuaaliympäristöjä ei vielä yleisesti voida käyttää varsinaiseen CAD-mallinnukseen siten, että virtuaaliympäristössä tehtäisiin muutoksia suoraan pohjana olevaan CAD-malliin. Työkonetta voidaan tarkastella virtuaaliympäristössä joko yksittäisenä koneena, työprosessin suorittajana tai osana suurempaa työympäristöä. 3.1 Työkone Kun työkonetta tarkastellaan yksittäisenä koneena ilman yhteyttä työprosessiin, ei koneesta tarvita realistista simulointimallia. Esimerkiksi ohjaamon visuaalinen tarkastelu ja erilaisten mallivaihtoehtojen vertailu onnistuu pelkän visuaalisen mallin avulla. Toisaalta työkoneen mallinnuksessa voidaan esimerkiksi keskittyä ohjaamon käytettävyyden tutkimiseen. Tällä tasolla voidaan vaikkapa kouluttaa uudelle käyttäjälle koneen hallintalaitteiden käyttöä. Tällöin yleensä halutaan jonkinlainen yhteys hallintalaitteista virtuaalisen koneen toimintaan, mutta varsinaista dynaamista simulointimallia ei välttämättä tarvita. 3.2 Työprosessi Mikäli tarkoituksena on simuloida koneen käyttäytymistä työtilanteessa, tarvitaan koneesta dynaaminen reaaliaikainen simulointimalli. Työprosessitasolla simuloidaan koneella suoritettavaa työtehtävää ja tutkitaan koneen käyttäytymistä ja käytettävyyttä. Koulutuspuolella voidaan opettaa aitojen työtehtävien suorittamista uusille ajajille tai kokeneille ajajille, jotka saavat käyttöönsä uuden version koneesta. Kuvassa 2 on Tampereen teknillisen yliopiston simulaattori, jossa lastaria ohjataan aidoilla ohjaimilla kaivosympäristössä. Simulaattorissa on liikealusta, jolla mallinnetaan istuimen heilahtelua ajettaessa

6 aikaan, sitä paremmin pystytään tutkimaan reaalimaailman ilmiöitä virtuaalisesti. Valitulla näyttöteknologialla on suuri merkitys immersiovaikutelmaan. Kuva 2: TTY:n lastarisimulaattorissa on kolmen seinän projektionäyttö. 3.3 Työympäristö Työympäristötason mallinnuksessa voidaan tutkia esimerkiksi laitteiden ja koneiden optimaalista sijoittelua tuotantolaitoksessa. Tällöin tarvittavien simulointimallien taso riippuu siitä, millä tavalla työkoneita tarkastellaan ympäristönsä osina. Kierros kolmiulotteisesti visualisoidussa virtuaalitehtaassa antaa realistisen kuvan siitä, miltä ympäristö näyttää ihmisperspektiivistä. Koneiden liike- ja turva-alueiden kuvaaminen virtuaaliympäristössä on suoraviivaista ja laitteiden sijoittelun vaikutuksia esimerkiksi logistiikka- ja turvallisuusnäkökulmista on helppo tarkastella. 4. Toteutuksen teknologiat Kun harkitaan virtuaaliteknologian tai -ympäristön hyödyntämistä tuotekehityksessä, kannattaa aluksi miettiä, mitkä ovat oikeat työkalut halutun ongelman ratkaisemiseen. Virtuaaliympäristöjä on monenlaisia, ja ratkaisujen hintahaitari on huomattava. Tässä kappaleessa kuvataan virtuaaliympäristön toteutukseen liittyviä teknologioita. Tarkoituksena on antaa yleiskuva siitä, minkälaisia laitteistoja ja teknologioita virtuaaliympäristöihin tyypillisesti liittyy. 4.1 Näyttö Immersiolla tarkoitetaan voimakasta psykologisen eläytymisen tunnetta uppoamisesta virtuaaliseen maailmaan. Mitä suurempi immersio virtuaaliympäristöllä saadaan Projektionäytöt Paras immersio saadaan yleensä aikaan projektionäytöillä, joissa kuva projisoidaan näyttöpinnalle dataprojektorilla. Projektionäyttöjen huomattava etu kypäränäyttöihin on, että useampi henkilö voi kätevästi tarkastella samaa virtuaalimallia. Tällöin kolmiulotteisen vaikutelman aikaansaamiseksi käyttäjällä on oltava päässään katselulasit. Projektionäytöt voivat perustua aktiivi- tai passiivistereoprojektioon. Aktiivistereoprojektiossa dataprojektori näyttää ajallisesti vuoron perään kummallekin silmälle tarkoitettua kuvaa ja käyttäjän päässä olevat suljinlasit sulkevat vuorotellen kummankin silmän puoleisen linssin siten, että kumpikin silmä näkee vain joka toisen kuvakehyksen. Passiivistereoprojektio perustuu valon polarisaatioon. Tällöin kuvaa lähetetään kahdella eri suuntiin polarisoidulla projektorilla ja katselulaseissa on vastaavasti eri suuntiin polarisoidut linssit, jolloin kumpikin silmä näkee vain yhtä projektiota ja syntyy kolmiulotteinen vaikutelma. Toinen ratkaistava asia on, käytetäänkö etu- vai taustaprojektiota. Etuprojektiossa kuva projisoidaan näytölle sen etupuolelta, taustaprojektiossa näytön takaa eli sen läpi. Etuprojektio vaatii vähemmän tilaa, mutta haittana on varjokohtien muodostuminen, kun käyttäjä liikkuu projektorin eteen. Mikäli käyttäjän paikka on fyysisesti rajattu, etuprojektio voi olla toimiva vaihtoehto. Taustaprojektio mahdollistaa paremman liikkuvuuden, mutta vaatii joko runsaasti tilaa näytön takana tai peilien käyttöä projektiomatkan pidentämiseen. Yhdelläkin riittävän isolla näyttöpinnalla voidaan pärjätä, ihanteellinen ratkaisu lienee kolme projektiopintaa, joiden ei tarvitse olla kohtisuorassa toisiinsa nähden. Tällöin saadaan hieman panoraamamainen vaikutelma. Projektionäytöllä varustetun virtuaaliympäristön pystyttäminen ei enää nykyään ole valtavan suuri laitetason investointi. Tyypillisesti moderni perus-pc riittää visualisointikoneeksi. Näytönohjaimen on tuettava kolmiulotteista grafiikkaa. Monen näytön ympäristössä jokaista näyttöä ohjataan tyypillisesti omalla PC:llä (klusteri). Hiljattain on markkinoille tullut kotiteatterikäyttöön tarkoitettuja kohtuuhintaisia 3D-projektoreita. Äärimmäinen esimerkki projektionäytöillä toteutetuista virtuaaliympäristöistä ovat Cave-tyyppiset huoneet, joissa kolme tai neljä seinää ja lisäksi mahdollisesti lattia ja katto ovat projektiopintoja (kuva 3). Tällaisessa ympäristössä käyttäjä on kokonaan virtuaalitilassa ja immersio on suurimmillaan. Tämänkaltaisen järjestelmän rakentamisen kustannukset nousevat satoihin tuhansiin euroihin ja ylöspäin

7 Kuva 3: Öljynporauslautta visualisoituna Cave-tyyppisessä virtuaaliympäristössä Kypäränäytöt Kypäränäytöt ovat nimensä mukaisesti päässä pidettäviä näyttöjä, joissa virtuaalikuva luodaan suoraan käyttäjän silmien eteen. Kypäränäytöt ovat kompaktimpia ja vaativat vähemmän laitteistoa kuin projektionäytöt. Huonoina puolina on laitteiston painon aiheuttama fyysinen rasitus sekä se, että virtuaalimallin tarkastelu on mahdollista vain yhdelle henkilölle kerrallaan. Kypäränäyttöjen hintahaitari on laaja - sadoista euroista kymmeniin tuhansiin - riippuen näytön ominaisuuksista. Kypäränäyttöjen ominaisuuksia ovat mm. näytön tyyppi (LCD, CRT, joku muu), resoluutio, värimaailma, katselukulma ja liitännät. Katselukulmalla tarkoitetaan kolmiulotteisen kuvakentän leveyttä, jota käyttäjä voi tarkastella liikuttamatta päätään (ihmisellä tyypillisesti hieman alle 180 astetta) Autostereoskopianäytöt Autostereoskopia on menetelmä, jossa kuvat lomitetaan kapeina kaistaleina projektiotasolle. Tason päälle asetetaan diffraktiohila, joka kokoaa kaistaleet yhteen ja projisoi ne siten, että vasen silmä näkee omat kaistaleensa ja oikea omansa. Autostereoskopianäytöt ovat vielä melko kalliita ja pieniä. Niiden hyvä puoli on, ettei katseluun tarvita laseja. 4.2 Äänimaailma Äänimaailma on merkittävä immersion kannalta esimerkiksi konesimulaattoreissa. Työkoneiden kuljettajat ovat tottuneet hahmottamaan yhteyden moottorin äänen ja kierrosluvun välillä. Jos kaasupoljinta painettaessa äänipalaute ei ole realistinen, koneen käyttäytyminen ei vaikuta täysin aidolta. Jos virtuaaliympäristöä toisaalta käytetään esimerkiksi pelkästään konseptisuunnitteluvaiheessa mallien visuaaliseen ja käytettävyystarkasteluun, ei ääniä välttämättä tarvita lainkaan. Virtuaaliakustiikka on oma tieteenalansa, jota hyödynnetään esimerkiksi konserttisalien akustiikan tutkimisessa virtuaalimalleilla ennen rakennuksen rakentamista. Ääntä voidaan toisaalta käyttää hyvin yksinkertaisen äänipalautteen muodossa esimerkiksi koneensuunnittelijan työn apuvälineenä virtuaalimallien muokkauksessa ja testaamisessa. 4.3 Haptiikka ja kinemaattinen aistipalaute Haptiikka virtuaaliympäristöissä tarkoittaa tuntoaistiin liittyvää teknologiaa. Haptisissa käyttöliittymissä käyttäjä ohjaa sovellusta koskettamalla, painamalla tai muuten liikuttamalla ohjainta. Haptinen palaute jakautuu kosketus- ja voimapalautteeseen. Kosketuspalaute kohdistetaan tyypillisesti sormenpäihin esimerkiksi hansikastyyppisessä käyttöliittymässä. Tällöin koskettaessaan virtuaalipintaa sormella käyttäjä tuntee kosketuksen sormensa päässä. Kosketuspalaute voidaan luoda esimerkiksi värähtelymoottoreilla, elektrodimatriiseilla tai elektroaktiiivisilla polymeereillä. Kaupalliset sovellukset ovat vielä melko hintavia (esim. Immersion CyberTouch n USD). Voimapalautteen avulla voidaan luoda mielikuva kiinteistä virtuaalikappaleista, joiden läpi ei voi työntää esimerkiksi sormea. Tällöin tarvitaan toimilaitteita, jotka kohdistavat käyttäjän sormiin tai käteen vastustavia voimia. Voimapalautetta sormiin tai käsiin kohdistavat sovellukset ovat vielä kosketuspalautteeseenkin verrattuna enemmän kehittelyasteella; kaupallisia sovelluksia on vähän ja ne ovat kalliita ja kömpelöitä. Tutkimusmaailmassa sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Kuvassa 4 on Tampereen teknillisen yliopiston virtuaalitekniikan tutkimusryhmän kehittelemä pehmeitä pneumaattisia lihaksia käyttävä voimapalautehanska. Etenkin liikkuvien koneiden simulaattoreissa käytetään yleensä liikealustaa, joka liikuttaa käyttäjää konkreettisesti oikean koneen liikkeitä mukaillen. Realistinen ajotuntuma saadaan, kun käyttäjä istuu aidolla tai aitoa vastaavalla istuimella, joka on kiinnitetty liikealustaan (kuva 5). Liikealustan toimilaitteet ovat yleensä joko sähkömoottoreita tai pneumaattisia laitteita. Liikealustoja on saatavilla kaupallisina tuotteina. Alustan ohjaamiseen tarvitaan luonnollisesti myös koneen dynaaminen simulointimalli

8 Kuva 4: Virtuaalikappaleisiin tarttumisen mahdollistava voimapalautehanska kämmen- ja selkäpuolelta kuvattuna. 4.4 Paikannus Paikannuksella virtuaaliympäristössä tarkoitetaan sitä, että järjestelmä seuraa käyttäjän liikkeitä, asentoa yms. siten, että virtuaalinen näkymä esitetään käyttäjälle aina oikein. Paikannuksen avulla käyttäjä voi esimerkiksi kyykistymällä kurkistaa virtuaalimallin alle. Pään paikannus on yleensä toteutettu siten, että paikannetaan käyttäjän katselulasit. Mikäli käytössä on datahanska virtuaalikappaleiden manipulointiin, on käsi ja sormet paikannettava. Yksinkertaisin paikannusmenetelmä on mekaaninen paikannus, jossa kohde on mekaanisesti kiinni ympäristössään nivelletyn varren varassa. Kohteen paikka ja asento on tällöin suoraan laskettavissa nivelten kulmista. Yleisin paikannusmenetelmä on magneettinen paikannus. Ympäristöön sijoitetaan matalataajuista magneettikenttää luovia lähettimiä, ja paikannettavaan ruumiinosaan kiinnitetään vastaanotin, joka havaitsee kentän ja tunnistaa sen vaihtelujen perusteella paikkansa ja asentonsa. Optinen paikannus puolestaan perustuu siihen, että paikannettavaan kohteeseen kiinnitetään optisia merkkejä, joita kuvataan ympäristössä olevillä kameroilla. Akustisessa paikannuksessa lähetetään ultraääntä, jota vastaanotetaan usealla mikrofonilla. Kohteen paikka lasketaan joko äänen kulkuajan perusteella tai äänisignaalin vaihe-erosta lähettimen ja vastaanottimen välillä. Inertiapaikannuksessa integroidaan paikkatieto kiihtyvyysanturien ja gyroskooppien kiihtyvyysmittauksista. Kaikilla paikannusmenetelmillä on omat hyvät ja huonot puolensa, jotka täytyy ottaa huomioon valittaessa paikannusmenetelmää tiettyyn virtuaaliympäristöön. Kuva 5: Työkoneen aito istuin ja ohjaimet kiinnitettynä liikealustaan luovat realistisen ajotuntuman TTY:n lastarisimulaattorissa. 4.5 Ohjaimet Virtuaaliympäristössä kannattaa käyttää perinteisen näppäimistön ja hiiren sijasta 3D-ohjaimia, joiden avulla kolmiulotteisen ympäristön hallinta on helpompaa. Ohjaimia on lukuisia erilaisia ja erihintaisia. Datahanskojen avulla virtuaalikappaleiden manipulointi onnistuu luontevasti kättä ja sormia liikuttamalla. Simulaattoreissa parhaat ohjaimet ovat yleensä koneen aidossa käyttöliittymässä. Haptista voimapalautetta antavista ohjaimista yleisesti käytetyin lienee SensAble Technologies -yrityksen Phantom-tuotesarjan laitteet. Phantom-ohjaimissa on kynämäinen ohjain, joka on varrella kiinni voimia tuottavassa yksikössä. Käyttäjä tuntee voimat ohjainkynän päähän kohdistuvina. Usein virtuaalisovelluksissa käytetään sovelluskohtaisia kustomoituja ohjaimia. 4.6 Ohjelmistot Visualisointiohjelmiston valinnassa olennaista on, että alkuperäiset mallit saadaan konvertoitua mahdollisimman sujuvasti virtuaaliympäristöön. Ratkaiseva tekijä on tällöin se, mitä ohjelmistoa CAD-suunnittelussa käytetään, mitä tiedostoformaatteja se tukee ja mikä visualisointiohjelmisto on konversion kannalta toimivin vaihtoehto Ohjelmistovaihtoehtoja ovat esimerkiksi Virtools, Worldviz, VR4MAX, Quest3D ja Navisworks. Muita ominaisuuksia, joita ohjelmiston valinnassa mallien konvertoituvuuden lisäksi on huomioitava, ovat esimerkiksi renderöinnin tehokkuus, stereo

9 kuvaominaisuudet, klusterointimahdollisuus, tuet eri standardeille, kolmiulotteisen äänimaailman tuki, skriptausmahdollisuudet, laajennettavuus, versionhallinta, käyttöympäristö ja hinta. 5. Virtuaaliteknologian käyttöönottomahdollisuudet Virtuaaliteknologian käyttöönottamiselle yrityksessä on kolme erilaista tapaa. Yritys voi tietenkin alkaa itse rakentaa virtuaaliympäristöä omista lähtökohdistaan. Tämä tapa on yrityksen kannalta joustavin, mutta vaatii huomattavasti omaa työpanostusta. Toinen vaihtoehto on ostaa valmis ratkaisu joltakin alan yritykseltä. Tämä ratkaisu on vaivaton, mutta maksaa tietenkin jonkin verran. Kolmas tapa on lähteä mukaan julkisesti rahoitettuun tutkimus- ja kehityshankkeeseen, jossa on mukana jokin tutkimuslaitos ja mahdollisesti muita yrityksiä. Tällaiseen hankkeeseen pääsee yleensä kohtuullisella rahallisella panoksella ja hankkeen aikana kehitettävät ratkaisut tulevat vapaasti osallistujien käyttöön. Hankkeiden tyypillinen kesto on pari vuotta, ja sen aikana yritys saa arvokasta kokemusta uudesta teknologiasta ja toteutettavat ratkaisut pystytään räätälöimään juuri tarpeeseen sopiviksi. 6. Alan toimijoita ja toteuttajia Suomessa Tässä lueteltujen tahojen lisäksi muitakin varmasti on, joten listaa ei pidä pitää kattavana. Tutkimushankkeeseen osallistumista harkittaessa kannattaa osallistua aiheesta järjestettäviin seminaareihin. Esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmia käynnistettäessä järjestetään yleensä tilaisuuksia, joissa hankkeita suunnittelevat yritykset ja tutkimuslaitokset pääsevät keskustelemaan suunnitelmistaan ja luomaan kontakteja. 6.1 Tutkimuslaitoksia Tampereen teknillisessä yliopistossa virtuaaliteknologian osaamista löytyy useammalta laitokselta. Konstruktiotekniikan laitoksen virtuaalitekniikan tutkimusryhmällä on kokemusta konemallien tuomisesta virtuaaliympäristöön, virtuaaliteknologian hyödyntämisestä ohjaamosuunnitteluun, haptisista käyttöliittymistä ja liikealustalla varustetuista simulaattoreista. Hydrauliikan laitoksella on hyödynnetty virtuaalista simulointia älykkäiden työkoneiden kehittelyssä. Elektroniikan laitoksella on tehty oma virtuaaliympäristö ja kehitetty työkonesimulointia. Hyvinkäällä toimii Tampereen teknillisen yliopiston nosto- ja siirtoalan professuurin tutkimusyksikkö, joka tekee yhteistyötä Teknologiakeskus TechVilla Oy:n kanssa. Alueella toimii mm. TechVilla 3D-visualisointilaboratorio sekä Suunnittelulaakso-projekti, jonka kehityshankkeita ovat mm. älykkäät koulutus- ym. simulaattorit sekä muotoilua, tuotesuunnittelua ja -kehittämistä tukeva 3D-visualisointi. Lappeenrannan teknillisen yliopiston teknillisen tiedekunnan metalliosaston älykkäät koneet -tutkimusryhmällä on kokemusta ja osaamista koneiden virtuaalisuunnittelusta sekä koulutus-, tuotekehitys- ja viihdesimulaattoreista. LTY:n johtama Virtuaalisuunnittelun foorumi on vuonna 1998 perustettu yritys- ja tutkimuslaitosverkosto, jonka tarkoituksena on kehittää ja jakaa tietoa koneiden virtuaalisuunnittelusta. Siihen kuuluu tällä hetkellä toistakymmentä yritystä sekä kolme tutkimuslaitosta. Foorumi tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa koneiden virtuaalisuunnittelusta, siihen liittyvää koulutusta sekä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan alalla tehtävään tutkimukseen. VTT:llä on monipuolista kokemusta virtuaaliteknologian kehittämisestä koneensuunnittelussa Virtuaaliset tuotteet ja tuotannon järjestelmät -osaamisalalla, jossa toimii Ihminen kone- ja virtuaalijärjestelmiä kehittävä osasto. VTT:n hankkeissa on kehitetty esimerkiksi työkoneiden ohjaamosuunnittelua ja koulutussimulaattoreita sekä virtuaaliympäristöä hyödyntävää etäoperointia, koulutusta, suoritusten arviointia sekä huollon ja ylläpidon suunnittelua. Myös käyttöliittymien suunnittelu virtuaaliympäristössä sekä virtuaaliseen prototypointiin perustuva suunnitteluprosessi ovat VTT:n tutkimusaloja. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun mediatekniikan laitoksella on pitkä perinne virtuaaliteknologian tutkimuksessa Teknillisen korkeakoulun tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorion ajoilta. Laitoksella on tehty tutkimusta muun muassa multimodaalisen lisätyn todellisuuden, virtuaaliakustiikan ja keinotodellisuudessa tapahtuvan tietokoneavusteisen muotoilun parissa. Laitos on osa Intuition-verkostoa, joka on Euroopan johtavien virtuaalitodellisuuden asiantuntijoiden ja toimijoiden yhteenliittymä. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan Agora-tekotodellisuuslaboratoriossa kehitetään tekotodellisuussovelluksia, interaktioita virtuaalisessa ympäristössä ja tekotodellisuussovellusten ohjelmistoarkkitehtuureja. Tutkimuskohteena ovat muun muassa virtuaaliset prototyypit teollisten tuotekehityssyklien nopeuttajina. Seinäjoen ammattikorkeakoululla on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen Cavetyyppinen virtuaaliympäristö, joka koostuu viidestä projektiopinnasta (3 seinää, katto ja lattia). Virtuaalilaboratoriossa tehtyjen monentyyppisten 3D-visualisointiprojektien kohteina ovat olleet mm. työkoneet, robottisolut, agroteknologiapuolen automaatio, kaupungin kaavoitussuunnittelu ja arkkitehtuuri. Virtuaalilaboratorio tarjoaa 3D/VR-sovellussuunnittelupalvelua, jossa toimeksiannon perusteella suunnitellaan virtuaalimalli visualisoitavaksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tehnyt paljon yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston virtuaalitekniikan tutkimusryhmän kanssa

10 6.2 Yrityksiä Monilla suunnittelutoimistoilla saattaa olla valmiuksia erilaisten virtuaaliteknologioiden hyödyntämiseen ja virtuaaliympäristöihin liittyvien ratkaisujen toteuttamiseen. Virtuaaliteknologiaan erikoistuneita yrityksiä Suomessa ovat ainakin seuraavat:»» Mevea Oy: koulutus- ja tuotekehityssimulaattorit, mallinnus- ja simulointipalvelut»» Creanex Oy: koulutussimulaattorit»» Sensetrix: tuotteiden visualisointi virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ympäristöissä. 7. Tulevaisuudennäkymät Virtuaaliteknologian kehitys kulkee jatkuvasti eteenpäin, ja tulevaisuudessa sen käyttöönotto tulee olemaan yhä helpompaa eri aloilla. Viihdeteollisuus on maailmanlaajuisesti taloudellisesti merkittävä ala, ja sen tarpeisiin kehitettäviä teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää eri teollisuudenaloilla. Projektionäytöt ovat jo kohtuuhintaisia, ja autostereoskopianäytöt ovat tulossa. Paikannusteknologiassa päästään tarkkoihin mutta kohtuuhintaisiin sovelluksiin mm. optisen paikannuksen ratkaisujen myötä. 3D-visualisointi- ja suunnitteluohjelmistojen ominaisuuksien yhdistäminen yhteen tuotteeseen tulee yleistymään, jolloin todellisen 3D-suunnittelun toteuttaminen virtuaaliympäristössä on suoraviivaista

11 Tämä raportti ilmestyy osana agroteknologia-alan julkaisusarjaa, jonka tavoitteena on tarjota kansainvälistä tietoa ja tulevaisuudennäkymiä suomalaisen maa- ja metsätalouskoneteollisuuden liiketoiminnan ja tuotekehityksen tueksi. Julkaisusarjan raportteja voi ladata sähköisenä osoitteesta ja Raportti on tuotettu osana Agro Living Lab -hanketta. Hankkeessa ovat mukana Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti. Lisätietoja: Sanna Kankaanpää, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Ruralia-instituutti

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Ratkaisu aurinkopaneelien liitäntään

Ratkaisu aurinkopaneelien liitäntään Ratkaisu aurinkopaneelien liitäntään PHOENIX CONTACT OY Niittytie 11 FI-01300 Vantaa Contact Center: +358 (0)9 3509 0290 Tekninen asiakaspalvelu: +358 (0)9 3509 0260 18.10.2016 hppt://www.phoenixcontact.fi

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien

Lisätiedot

MONIKONESIMULAATTORI. Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen

MONIKONESIMULAATTORI. Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen MONIKONESIMULAATTORI Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen Ylänäkymä 20 Ajoneuvon kohdealue Törmäys 10 Simulaattoriharjoitusraportti 17.4.2016 14:47:47 Tulos: Hyväksytty [m] 0 Arvo Pisteet -10

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Tenstar Simulaattorit

Tenstar Simulaattorit Tenstar Simulaattorit Tenstar valmistaa simulaatiopohjaisia opetusvälineitä oppilaitoksille, organisaatioille ja yrityksille: rakentamisessa, kuljetuksissa sekä maataloudessa käytettävien ajoneuvojen ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät Akkutoimiset porraskiipijät ihmiset SANO asettaa etusijalle! LIFTKAR PT PORRASKIIPIJÄT LIFTKAR PT ON TURVALLINEN PORTAISSA JA HELPPOKÄYTTÖINEN. ELÄMÄNLAATU ON ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISTA TÄYSILLÄ JA YHDESSÄ

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

E-Power. Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi. Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy

E-Power. Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi. Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy E-Power Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy 1 Wärtsilä 22 March 2013 E-Power Projekti Kyseessä on

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Oulu Sote Labs -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä Järjestelmä jota on helppo laajentaa ja modifioida BEST IQ on intensiivinen järjestelmä, jossa riittää potentiaalia pieniin, keskisuuriin ja suurin

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Timo Puukko, MA, päätoiminen tuntiopettaja, kaupan ja kulttuurin ala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat: digitaalisuus, innovaatiot,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

T Verkkomedian perusteet 2004 Keinotodellisuus. Sisältö: Johdatus keinotodellisuuteen

T Verkkomedian perusteet 2004 Keinotodellisuus. Sisältö: Johdatus keinotodellisuuteen T-110.250 Verkkomedian perusteet 2004 Keinotodellisuus Käsitteitä Teknisiä laitteita Sovellusesimerkkejä Lyhyt katsaus historiaan Tutkimusta TKK:lla Sisältö: Johdatus keinotodellisuuteen Keinotodellisuus

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Quha Zono. Käyttöohje

Quha Zono. Käyttöohje Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan

Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan Voimakuvioita kirja Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan Kirja lattialla Kirja, jota painetaan kepillä Kirja, jota painetaan seinään Kirja,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

SOLIDWORKS ELECTRICAL SUITE SÄHKÖ- JA MEKANIIKKASUUNNITTELUN SAUMATON INTEGROINTI

SOLIDWORKS ELECTRICAL SUITE SÄHKÖ- JA MEKANIIKKASUUNNITTELUN SAUMATON INTEGROINTI SOLIDWORKS ELECTRICAL SUITE SÄHKÖ- JA MEKANIIKKASUUNNITTELUN SAUMATON INTEGROINTI INTEGROITU SÄHKÖJÄRJES- TELMIEN SUUNNITTELU SOLIDWORKS Electrical -ratkaisut yksinkertaistavat sähkötuotteiden suunnittelua

Lisätiedot

Nopeutettu Elinkaaren Määritys. TEKES tutkimusprojekti

Nopeutettu Elinkaaren Määritys. TEKES tutkimusprojekti Nopeutettu Elinkaaren Määritys Accelerated Life Cycle Estimation NEM -projekti TEKES tutkimusprojekti Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus 2014 2017 Juha Miettinen, Materiaaliopin laboratorio,

Lisätiedot

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN MUUTA ESITYKSET KESKUSTELUIKSI, IDEAT LUOMUKSIKSI JA TEHOKKUUS TUOTTAVUUDEKSI LUO, TEE YHTEISTYÖTÄ JA JAA Ihmiset muistavat alle 20 % näkemistään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Malli Työpituus Kokonaispituus Standardi mm mm

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01 Idesco EPC Ajoneuvontunnistus C00442F 1.01 Sisältö Yleistä tunnisteiden ja lukijan toiminnasta 3 Lukijan ja tunnisteiden antennien säteilykuviot 4 Idesco EPC-lukijan asennus 5 Erikoistuulilasit 8 Ajoneuvojen

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

A I R - C O N D I T I O N I N G

A I R - C O N D I T I O N I N G AIR-CONDITIONING Palvelumme perustuu korkeaan ammattitaitoon ja tinkimättömään laatuun prosessin kaikissa vaiheissa Chiller Oy on Suomen suurin ilmastoinnin jäähdytyslaitevalmistaja. Tavoitteemme on olla

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

OEM-tuotteet. Erillisliittimet teollisuussovelluksiin.

OEM-tuotteet. Erillisliittimet teollisuussovelluksiin. OEM-tuotteet Erillisliittimet teollisuussovelluksiin. Optimaalinen liitos alusta loppuun. Hyvä käytettävyys: pistotulppa, liitosjärjestelmä pienjännitealueelle. Käytettävyys on keskeinen tekijä, kun arvioidaan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Sini Metsä-Kortelainen, VTT

Sini Metsä-Kortelainen, VTT Sini Metsä-Kortelainen, VTT } Digitaaliset varaosat: konsepti, jossa varaosat ja niihin liittyvä tieto siirretään ja säilytetään digitaalisesti. Varaosan valmistus tapahtuu 3D-tulostamalla tarpeen mukaan,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 SEINÄJOKI SEINÄJOESTA TIETOA Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tampereelle matkaa n.175 km, Vaasaan n. 80km, Jyväskylään n. 200km. V.2013 ylittyi 60 000 asukkaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Toiminnallisuuteen vaikuttaa: -sujuva materiaalivirta, lyhyet siirtymiset -ristikkäisten toimintojen välttäminen -teknisillä ratkaisuilla tuotannon

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti.

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Kiitos kun latasit kokoustyöskentelyn oppaan. Kuluuko sinulla palavereissa aikaa johonkin muuhun, kuin itse

Lisätiedot

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Suomi edistää - Miksi? Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Simulaattorikoulutuksen käyttökokemukset Aarno Lybeck

Asiantuntijaseminaari Simulaattorikoulutuksen käyttökokemukset Aarno Lybeck Asiantuntijaseminaari 14.12.2009 Simulaattorikoulutuksen käyttökokemukset Aarno Lybeck Mitä on simulointi? Simulointi tai simulaatio on todellisuuden jäljittelyä. Todellisuus on ympäröivä maailma. Yleensä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM Kimmo Laatunen, Built Environment Process Innovations Reengineering 6.10.2011 Mitä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet TTY:n palvelut yrityksille Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet Miksi yhteistyöhön? Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on yrityksille ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää tuoreinta asiantuntemusta ja ratkaista

Lisätiedot

Käyttämisen aloittaminen!

Käyttämisen aloittaminen! Käyttämisen aloittaminen! FI Tervetuloa Kiitos, että valitsit Optapadin ergonomiseksi hiireksi. Tämän käyttöohjeen voi ladata suomeksi, ruotsiksi tanskaksi, norjaksi ja englanniksi osoitteesta optapad.com.

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan

Lisätiedot

301.4C. Minikaivukone

301.4C. Minikaivukone 301.4C Minikaivukone Moottori Nettoteho 13,2 kw 17,7 hp Paino Työpaino turvakaaren kanssa 1 380 kg 3 042 lb Työpaino ohjaamon kanssa 1 470 kg 3 241 lb Monipuolisuus Helppo kuljettaa ja käyttää erilaisilla

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot