Virtuaaliteknologian hyödyntäminen. työkoneiden käyttäjälähtöisessä tuotekehityksessä. Jukka Kuusisto TTY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtuaaliteknologian hyödyntäminen. työkoneiden käyttäjälähtöisessä tuotekehityksessä. Jukka Kuusisto TTY"

Transkriptio

1 Virtuaaliteknologian hyödyntäminen työkoneiden käyttäjälähtöisessä tuotekehityksessä Jukka Kuusisto TTY

2 Sisältö Esipuhe Tuotekehitysprosessi ja tuotteen elinkaari Konseptisuunnittelu Tuotekehitys Koulutus Markkinointi Huolto Hyödyntämiskohteet Käytettävyys Näkyvyystarkastelut Muotoilu Turvallisuus Ergonomia Simuloinnin ja mallinnuksen eri tasot Työkone Työprosessi Työympäristö Toteutuksen teknologiat Näyttö Projektionäytöt Kypäränäytöt Autostereoskopianäytöt Äänimaailma Haptiikka ja kinemaattinen aistipalaute Paikannus Ohjaimet Ohjelmistot Virtuaaliteknologian käyttöönottomahdollisuudet Alan toimijoita ja toteuttajia Suomessa Tutkimuslaitoksia Yrityksiä Tulevaisuudennäkymät...18 Esipuhe Kustannusten ja ajan säästö ovat usein lähtökohtana tuotekehitysprosessin kehittämiselle. Kehittämiseen tähdätään useimmiten myös virtuaaliteknologian hyödyntämisellä tuotekehitysprojekteissa. Virtuaaliteknologian hyödyntämisellä on lisäksi monia muita etuja. Konseptisuunnitteluvaiheessa on helppo ja nopea tarkastella vaihtoehtoisia tuotemalleja virtuaalisesti ilman, että tarvitsee rakentaa fyysisiä prototyyppejä. Kehitettävän käyttöliittymän komponenttien paikkoja voidaan optimoida käytettävyyden ja ergonomian näkökulmasta. Lisäksi tulevat käyttäjät vaikka ympäri maapallon voivat antaa kommenttejaan jo varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Käyttäjälähtöinen suunnittelu on vahvistuva suuntaus tuotekehityksessä. Tarkoituksena on tuoda käyttäjänäkökulma mukaan tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen mahdollisimman aikaisin. Käyttäjien tuotekehitysprosessiin osallistumisen helpottamiseksi virtuaaliteknologia tarjoaa hyviä työkaluja. Käyttäjät voivat esimerkiksi testata virtuaalisia tuotteita ja antaa palautettaan tehtyihin suunnitteluratkaisuihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tai voidaan järjestää virtuaalisia katselmointitilaisuuksia käyttäjille parhaan tuotekonseptin löytymiseksi. Tässä raportissa esitellään tiivistetysti virtuaaliteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia työkoneiden tuotekehityksessä. Vahvana näkökulmana aiheen käsittelylle on käyttäjälähtöinen suunnittelu ja virtuaaliteknologian mahdollisuudet käyttäjien huomioimiseksi tuotekehitysprojektissa. Aihetta on tarkasteltu monipuolisesti virtuaaliteknologian sovellusmahdollisuuksista tuotekehitysprosessin eri vaiheissa aina toteutuksen teknologioihin saakka. Raportin on tehnyt Jukka Kuusisto Tampereen teknillisestä yliopistosta. Sen on tuottanut Agro Living Lab hanke. Ideointiin ja tekstin työstämiseen on osallistunut hankkeen projektiryhmä. Sanna Kankaanpää Projektipäällikkö Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Tiedekatu Seinäjoki puh

3 1. Tuotekehitysprosessi ja tuotteen elinkaari Virtuaaliteknologiaa voidaan hyödyntää teollisuuden tuotekehitysprojekteissa monissa eri vaiheissa. Yleisesti ottaen virtuaaliteknologian käyttämisellä tähdätään useimmiten etupäässä kustannusten ja ajan säästämiseen. Uuden teknologian käyttöönoton aiheuttamat kustannukset maksavat itsensä lopulta takaisin esimerkiksi uuden tuotteen konseptisuunnitteluvaiheessa tarvittavien iteraatiokierrosten ja fyysisten prototyyppien vähenemisen ja sitä kautta koko prosessin nopeutumisen muodossa. Virtuaaliteknologia mahdollistaa tuotteiden samanaikaisen tarkastelun eri paikoissa. Kansainvälisessä ympäristössä toimittaessa voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä, kun eri puolilla maailmaa olevat toimijat voivat osallistua virtuaalisiin tuotekatselmuksiin. Lisäksi virtuaaliprototyyppien testaaminen mahdollistaa tuotteen räätälöinnin jo varhaisessa vaiheessa eri käyttäjien tarpeisiin. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti niitä mahdollisuuksia, joita virtuaaliteknologian hyödyntämisellä tuotekehitysprosessin ja tuotteen koko elinkaaren eri vaiheessa on tarjottavana. 1.1 Konseptisuunnittelu Konseptisuunnitteluvaiheessa virtuaaliteknologia tarjoaa mahdollisuuden tarkastella vaihtoehtoisia tuotemalleja virtuaalisesti ilman, että tarvitsee rakentaa fyysisiä prototyyppejä. Konseptien ideointi voi olla nopeatempoisempaa, eikä ideoita tarvitse jättää kokeilematta sen vuoksi, että konkreettisen mallikappaleen rakentaminen olisi työlästä tai kallista. Mitä suuremmasta ja monimutkaisemmasta tuotteesta on kysymys, sitä enemmän potentiaalista säästöä virtuaalimallinnuksella voidaan saada. Esimerkiksi työkoneen ohjaamon komponenttien sijoittelun optimointi voidaan tehdä virtuaalitilassa. Tällöin on mahdollista esimerkiksi kokeilla, miten eri käyttöliittymäelementit kannattaa sijoitella käytettävyyden ja ergonomian kannalta tai toisaalta miten eri ratkaisut vaikuttavat näkyvyyteen ohjaamosta ulos. Virtuaaliprototyyppien käyttö mahdollistaa myös sen, että eri konseptivaihtoehtoja voidaan testauttaa myös käyttäjillä, jolloin saadaan käyttäjät mukaan tuotekehitysprosessiin heti alusta asti. Näin saadaan karsittua konseptivaihtoehtoja pois ja voidaan edetä lupaavimpien kanssa. Myös itse suunnittelutyötä on mahdollista tehdä yhdessä käyttäjien kanssa, jolloin he pääsevät osaltaan vaikuttamaan jo uusien konseptien kehittämiseen. Lentokoneteollisuus on yksi edelläkävijöistä virtuaaliteknologian hyödyntämisessä. Esimerkiksi Boeingilla jo vuonna 2001 suunnittelijat voivat käsitellä lentokoneen virtuaalimallia kypäränäyttöjen ja datahanskojen avulla. Kokeilemalla virtuaalisen koneen ohjaimia ja järjestelmiä niiden optimaalinen sijainti voitiin ratkaista ja varmistaa kaikkien järjestelmien huollettavuus. Yhtä lailla suuret autonvalmistajat kuten General Motors hyödyntävät virtuaaliteknologiaa järjestämällä digitaalisia suunnittelukatsauksia, joihin suunnittelijat eri paikoissa osallistuvat virtuaalisesti ilman tarvetta matkustaa samaan paikkaan. 1.2 Tuotekehitys Olemassa olevaa tuotetta kehitettäessä voidaan virtuaaliteknologiaa käyttää apuna samaan tapaan kuin konseptisuunnittelussa: erilaisia kehitysvaihtoehtoja voidaan virtuaaliteknologian avulla tutkia reaalimaailmaa vastaavasta näkökulmasta mutta ilman tarvetta fyysisen prototyypin rakentamiseen. Suunnitteluprosessia saadaan näin nopeutettua ja kustannuksia vähennettyä. Esimerkiksi autoteollisuudessa (mm. Ford) on käytössä kypäränäyttöihin tai projektionäyttöihin perustuvia virtuaalilaboratorioita, joissa ajoneuvon ohjaamon ergonomiaa ja käytettävyyttä voidaan tutkia ilman, että ohjaamo pitäisi rakentaa. Myös tuotekehitysvaiheessa voidaan visualisoida käyttäjille erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja ja testauttaa niitä, jolloin voidaan hyödyntää käyttäjäpalautetta jatkokehityksessä. Käyttäjän on helpompi osallistua tuotekehitykseen, kun hän näkee realistisen kuvan kehitettävästä tuotteesta. Monissa teknologiatuotteissa muotoilulla on yhä suurempi merkitys tuotteen menestyksen kannalta. Virtuaaliteknologia tarjoaa hyviä välineitä myös teollisille muotoilijoille erilaisten vaihtoehtojen visualisointiin ja tutkimiseen. Useita vaihtoehtoisia ratkaisuja voidaan esitellä samanaikaisesti käyttäjille tai asiakkaille. Erityisesti voidaan järjestää virtuaalisia katselmointitilaisuuksia, joissa he voivat arvioida tehtyjä ratkaisuja. 1.3 Koulutus Esimerkiksi työkoneiden käytön koulutuksessa voidaan hyödyntää tehokkaasti virtuaalisia simulaattoreita. Simulaattorin rakentamiseen täytyy tietysti panostaa aikaa ja resursseja, mutta sen käytön kustannukset ovat pienempiä kuin oikean koneen ajamisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi vaativankin työkoneen käytön alkeiden opettelu simulaattorin avulla on turvallista. Kokeneellekin työntekijälle voidaan simulaattorin avulla antaa kuva koneen uusista ominaisuuksista. Esimerkiksi työkoneen ohjaamisen perusteiden opetteluun ei välttämättä tarvita kolmiulotteista virtuaalinäyttöä. Kuvassa 1 on Koulutuskeskus Sedun John Deere -harvesterisimulaattori, jota käytetään metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa. Virtuaaliteknologiaa voidaan työkonemaailmassa hyödyntää koulutustarkoituksiin muutenkin kuin itse koneen käyttöön liittyen. Esimerkiksi John Deere on ollut kehittämässä sovellusta, jolla ruiskumaalarit voivat harjoitella koneiden maalausta virtuaaliympäristössä

4 1.5 Huolto Kuten huollon koulutuksessa, myös todellisissa huolto-operaatioissa on mahdollista hyödyntää virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ratkaisuja. Virtuaaliteknologian avulla voidaan vaikkapa osoittaa visuaalisesti, mitä operaatioita käyttäjän on tehtävä esimerkiksi tietyn osan irrottamiseksi. Lisäksi erilaisia huolto-operaatioita voidaan simuloida jo tuotteen suunnitteluvaiheessa virtuaaliympäristössä. Tällöin voidaan optimoida tuotteen ominaisuuksia myös huoltotoimenpiteiden sujuvuuden suhteen ja samoja virtuaalimalleja, joita on kehitetty tuotekehitysvaiheessa, voidaan hyödyntää huolto-operaatioissa. Esimerkiksi Wärtsilä Finlandilla on Tekesin digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmassa hanke, jossa tutkitaan uusia teknologioita tarkkojen virtuaalimoottoreiden rakentamiseksi ja luodaan realistisia simulointimalleja moottorin elinkaaren ajaksi lähtien moottorin kehityksestä ja päätyen sen huollon tueksi. Kuva 1: Salkkusimulaattori metsäkoneenkuljettajien koulutuskäytössä. Lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality, AR) on käsite, jolla tarkoitetaan virtuaaliympäristöä, jossa käyttäjä näkee todellisen maailman esimerkiksi kypäränäytön läpi ja näytölle heijastetaan virtuaalisia elementtejä, jotka käyttäjä näkee todellisen ympäristön päällä. Tämän tyyppistä teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotannon kokoonpanovaiheen koulutuksessa. Virtuaalisia elementtejä voidaan tällöin käyttää opastamaan työntekijää yksityiskohtaisesti työvaiheen suorittamisessa. Kun asentaja esimerkiksi ottaa käteensä jonkin osan, virtuaalinäytöllä voidaan osoittaa, mihin osa kuuluu, missä asennossa se asennetaan ja mitä operaatioita asennusta varten tulee suorittaa. 1.4 Markkinointi Visuaalisesti vaikuttavaa virtuaalimallia tuotteesta voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi markkinoinnissa. Virtuaaliympäristössä asiakkaalle voidaan myös demonstroida laitteen ominaisuuksia, ja asiakas voi tutkia erilaisia vaihtoehtoja tuotteen yksilöllisten ominaisuuksien suhteen. Erityisesti messuilla ja muissa markkinointitapahtumissa simulaattorit ovat tehokkaita katseenvangitsijoita. Työkonesimulaattori, jossa on oikea ohjaamo (tai ainakin penkki ja ohjaimet), liikealusta ja projektionäyttö, antaa potentiaaliselle asiakkaalle aidon tuntuman koneen käyttöön. 2. Hyödyntämiskohteet Virtuaaliteknologian menetelmiä voidaan soveltaa tuotekehitysprosessissa moniin eri tarkoituksiin. Seuraavassa valotetaan hieman näitä osa-alueita. Edellä esitettiin virtuaaliteknologian sovellustapoja tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. Seuraavassa esitettävät kehityskohteet soveltuvat useampaan näistä vaiheista. Esimerkiksi konseptisuunnitteluvaiheessa voidaan tarkastella kehitettävää tuotetta kaikista näistä näkökulmista. 2.1 Käytettävyys Kun ollaan tekemisissä monimutkaisten koneiden kanssa, käytettävyyteen panostaminen on tärkeää. Käytettävyyden tutkimista tehdään monella eri tasolla ja monessa eri tuotekehitysprosessin vaiheessa. Jo konseptisuunnitteluvaiheessa voidaan koneen virtuaalimallin avulla tutkia esimerkiksi hallintalaitteiden optimaalista sijoittelua käytettävyyden kannalta. Ohjauspaneelin käyttöliittymäelementtien muotoilun ja sijoittamisen tutkiminen on mahdollista joko kokonaan virtuaalisella mallilla tai lisätyn todellisuuden toteutuksella, jossa konkreettiseen ohjauspaneelin runkoon heijastetaan virtuaalisia elementtejä. Tällä tavalla voidaan tuotekehitysvaiheessa optimoida käyttöliittymää. Aidon ohjauskäyttöliittymän sisältävän simulaattorin avulla pystytään tekemään käytettävyystutkimusta kontrolloiduissa olosuhteissa. 2.2 Näkyvyystarkastelut Esimerkiksi traktorin perään sijoitetut työkoneet rajoittavat näkyvyyttä ohjaamosta merkittävästi. Monet työprosessit ovat sellaisia, että kuljettajan näkyvyys on hyvin rajattu ja toiminta tapahtuu pitkälti tuntuman perusteella. Esimerkiksi hakkuria käytettäessä kuljettajalla ei ole näköyhteyttä puunsyöttöön ja mahdollisia ongelmatilan

5 teita on hankala havaita. Virtuaalimallien avulla voidaan tutkia erilaisten työkoneiden vaikutusta näkyvyyteen ajajan kannalta jo konseptisuunnitteluvaiheessa. Vastaavasti virtuaaliohjaamoja testaamalla voidaan paikallistaa mahdollisia ongelmia itse hyttirakenteiden näkyvyydessä. 2.3 Muotoilu Virtuaaliteknologiasta on paljon hyötyä koneen ja koneen osien muotoilun tarkastelemisessa konseptisuunnitteluvaiheessa. Koneen osien muotoilun vaikutusta koneen käytettävyyteen ja toisaalta ulkonäköön voidaan tarkastella virtuaaliympäristössä ilman, että tarvitsee valmistaa fyysisiä prototyyppejä. Mikäli tuotteessa on asiakaskohtaisesti kustomoitavia osia, niiden esittely virtuaaliympäristössä tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden tarkastella eri vaihtoehtoja konkreettisemmin kuin paperiesitteissä tai tietokoneen kuvaruudulla. Esimerkiksi Volkswagenilla on jo vuodesta 1998 hyödynnetty virtuaaliympäristöä ohjaamon suunnittelussa. 2.4 Turvallisuus Erilaisten turvallisuusrajojen riittävyyttä voidaan tutkia virtuaaliympäristössä turvallisesti. Esimerkiksi tuotantolaitoksessa eri koneiden liikkuma-alueet ja turvarajat voidaan visualisoida ja määritellä sitä kautta paras sijoittelu koneille. Varoitusvärien käyttöä voidaan tarkastella ihmisnäkökulmasta virtuaalisesti. Näkyvyystarkasteluihin työkoneen ohjaamosta liittyy oleellisesti myös turvallisuusaspekti: jo konseptisuunnitteluvaiheessa on hyödyllistä tutkia, miten koneen lähellä liikkuva ihminen on havaittavissa ohjaamosta käsin. Virtuaalisilla simulaattoreilla voidaan tunnistaa potentiaalisia vaarapaikkoja ja -tilanteita työprosessissa. 2.5 Ergonomia Työkoneiden ohjaamot ovat usein ahtaita. Koneen käyttöliittymän elementtien sijoittelulla voidaan vaikuttaa huomattavasti koneen ergonomiaan ja käyttäjän kokemaan fyysiseen rasitukseen. Virtuaaliympäristössä voidaan tutkia erilaisten toteutusten vaikutusta ergonomiaan. Työasentojen tutkiminen jo etukäteen antaa mahdollisuuden optimoida laitteiden sijoittelua ergonomian kannalta. Koneiden huoltotoimenpiteet vaativat usein hankalia toimenpiteitä ahtaissa paikoissa. Koneen optimointia myös huollettavuuden kannalta voidaan tehdä virtuaaliteknologian avulla. 3. Simuloinnin ja mallinnuksen eri tasot Peruslähtökohtana työkoneiden tuomisessa virtuaaliympäristöön on CAD-suunnittelumalli. Ensimmäinen ratkaistava asia on, miten tämä malli saadaan konvertoitua formaattiin, joka saadaan visualisoitua virtuaaliympäristöön. CAD-malleista tulee pystyä karsimaan visualisoinnin kannalta turhia elementtejä kuten ruuvien kantoja pois, jotta kolmiulotteisesta visualisoinnista ei tule liian raskasta laskennallisesti. Kuitenkin osien välinen hierarkia tulisi pystyä säilyttämään konvertoinnissa. Yleisimpien 3D CAD -formaattien konvertointi onnistuu nykypäivänä pääosin ongelmitta. Se ei kuitenkaan suju reaaliajassa, ja siksi virtuaaliympäristöjä ei vielä yleisesti voida käyttää varsinaiseen CAD-mallinnukseen siten, että virtuaaliympäristössä tehtäisiin muutoksia suoraan pohjana olevaan CAD-malliin. Työkonetta voidaan tarkastella virtuaaliympäristössä joko yksittäisenä koneena, työprosessin suorittajana tai osana suurempaa työympäristöä. 3.1 Työkone Kun työkonetta tarkastellaan yksittäisenä koneena ilman yhteyttä työprosessiin, ei koneesta tarvita realistista simulointimallia. Esimerkiksi ohjaamon visuaalinen tarkastelu ja erilaisten mallivaihtoehtojen vertailu onnistuu pelkän visuaalisen mallin avulla. Toisaalta työkoneen mallinnuksessa voidaan esimerkiksi keskittyä ohjaamon käytettävyyden tutkimiseen. Tällä tasolla voidaan vaikkapa kouluttaa uudelle käyttäjälle koneen hallintalaitteiden käyttöä. Tällöin yleensä halutaan jonkinlainen yhteys hallintalaitteista virtuaalisen koneen toimintaan, mutta varsinaista dynaamista simulointimallia ei välttämättä tarvita. 3.2 Työprosessi Mikäli tarkoituksena on simuloida koneen käyttäytymistä työtilanteessa, tarvitaan koneesta dynaaminen reaaliaikainen simulointimalli. Työprosessitasolla simuloidaan koneella suoritettavaa työtehtävää ja tutkitaan koneen käyttäytymistä ja käytettävyyttä. Koulutuspuolella voidaan opettaa aitojen työtehtävien suorittamista uusille ajajille tai kokeneille ajajille, jotka saavat käyttöönsä uuden version koneesta. Kuvassa 2 on Tampereen teknillisen yliopiston simulaattori, jossa lastaria ohjataan aidoilla ohjaimilla kaivosympäristössä. Simulaattorissa on liikealusta, jolla mallinnetaan istuimen heilahtelua ajettaessa

6 aikaan, sitä paremmin pystytään tutkimaan reaalimaailman ilmiöitä virtuaalisesti. Valitulla näyttöteknologialla on suuri merkitys immersiovaikutelmaan. Kuva 2: TTY:n lastarisimulaattorissa on kolmen seinän projektionäyttö. 3.3 Työympäristö Työympäristötason mallinnuksessa voidaan tutkia esimerkiksi laitteiden ja koneiden optimaalista sijoittelua tuotantolaitoksessa. Tällöin tarvittavien simulointimallien taso riippuu siitä, millä tavalla työkoneita tarkastellaan ympäristönsä osina. Kierros kolmiulotteisesti visualisoidussa virtuaalitehtaassa antaa realistisen kuvan siitä, miltä ympäristö näyttää ihmisperspektiivistä. Koneiden liike- ja turva-alueiden kuvaaminen virtuaaliympäristössä on suoraviivaista ja laitteiden sijoittelun vaikutuksia esimerkiksi logistiikka- ja turvallisuusnäkökulmista on helppo tarkastella. 4. Toteutuksen teknologiat Kun harkitaan virtuaaliteknologian tai -ympäristön hyödyntämistä tuotekehityksessä, kannattaa aluksi miettiä, mitkä ovat oikeat työkalut halutun ongelman ratkaisemiseen. Virtuaaliympäristöjä on monenlaisia, ja ratkaisujen hintahaitari on huomattava. Tässä kappaleessa kuvataan virtuaaliympäristön toteutukseen liittyviä teknologioita. Tarkoituksena on antaa yleiskuva siitä, minkälaisia laitteistoja ja teknologioita virtuaaliympäristöihin tyypillisesti liittyy. 4.1 Näyttö Immersiolla tarkoitetaan voimakasta psykologisen eläytymisen tunnetta uppoamisesta virtuaaliseen maailmaan. Mitä suurempi immersio virtuaaliympäristöllä saadaan Projektionäytöt Paras immersio saadaan yleensä aikaan projektionäytöillä, joissa kuva projisoidaan näyttöpinnalle dataprojektorilla. Projektionäyttöjen huomattava etu kypäränäyttöihin on, että useampi henkilö voi kätevästi tarkastella samaa virtuaalimallia. Tällöin kolmiulotteisen vaikutelman aikaansaamiseksi käyttäjällä on oltava päässään katselulasit. Projektionäytöt voivat perustua aktiivi- tai passiivistereoprojektioon. Aktiivistereoprojektiossa dataprojektori näyttää ajallisesti vuoron perään kummallekin silmälle tarkoitettua kuvaa ja käyttäjän päässä olevat suljinlasit sulkevat vuorotellen kummankin silmän puoleisen linssin siten, että kumpikin silmä näkee vain joka toisen kuvakehyksen. Passiivistereoprojektio perustuu valon polarisaatioon. Tällöin kuvaa lähetetään kahdella eri suuntiin polarisoidulla projektorilla ja katselulaseissa on vastaavasti eri suuntiin polarisoidut linssit, jolloin kumpikin silmä näkee vain yhtä projektiota ja syntyy kolmiulotteinen vaikutelma. Toinen ratkaistava asia on, käytetäänkö etu- vai taustaprojektiota. Etuprojektiossa kuva projisoidaan näytölle sen etupuolelta, taustaprojektiossa näytön takaa eli sen läpi. Etuprojektio vaatii vähemmän tilaa, mutta haittana on varjokohtien muodostuminen, kun käyttäjä liikkuu projektorin eteen. Mikäli käyttäjän paikka on fyysisesti rajattu, etuprojektio voi olla toimiva vaihtoehto. Taustaprojektio mahdollistaa paremman liikkuvuuden, mutta vaatii joko runsaasti tilaa näytön takana tai peilien käyttöä projektiomatkan pidentämiseen. Yhdelläkin riittävän isolla näyttöpinnalla voidaan pärjätä, ihanteellinen ratkaisu lienee kolme projektiopintaa, joiden ei tarvitse olla kohtisuorassa toisiinsa nähden. Tällöin saadaan hieman panoraamamainen vaikutelma. Projektionäytöllä varustetun virtuaaliympäristön pystyttäminen ei enää nykyään ole valtavan suuri laitetason investointi. Tyypillisesti moderni perus-pc riittää visualisointikoneeksi. Näytönohjaimen on tuettava kolmiulotteista grafiikkaa. Monen näytön ympäristössä jokaista näyttöä ohjataan tyypillisesti omalla PC:llä (klusteri). Hiljattain on markkinoille tullut kotiteatterikäyttöön tarkoitettuja kohtuuhintaisia 3D-projektoreita. Äärimmäinen esimerkki projektionäytöillä toteutetuista virtuaaliympäristöistä ovat Cave-tyyppiset huoneet, joissa kolme tai neljä seinää ja lisäksi mahdollisesti lattia ja katto ovat projektiopintoja (kuva 3). Tällaisessa ympäristössä käyttäjä on kokonaan virtuaalitilassa ja immersio on suurimmillaan. Tämänkaltaisen järjestelmän rakentamisen kustannukset nousevat satoihin tuhansiin euroihin ja ylöspäin

7 Kuva 3: Öljynporauslautta visualisoituna Cave-tyyppisessä virtuaaliympäristössä Kypäränäytöt Kypäränäytöt ovat nimensä mukaisesti päässä pidettäviä näyttöjä, joissa virtuaalikuva luodaan suoraan käyttäjän silmien eteen. Kypäränäytöt ovat kompaktimpia ja vaativat vähemmän laitteistoa kuin projektionäytöt. Huonoina puolina on laitteiston painon aiheuttama fyysinen rasitus sekä se, että virtuaalimallin tarkastelu on mahdollista vain yhdelle henkilölle kerrallaan. Kypäränäyttöjen hintahaitari on laaja - sadoista euroista kymmeniin tuhansiin - riippuen näytön ominaisuuksista. Kypäränäyttöjen ominaisuuksia ovat mm. näytön tyyppi (LCD, CRT, joku muu), resoluutio, värimaailma, katselukulma ja liitännät. Katselukulmalla tarkoitetaan kolmiulotteisen kuvakentän leveyttä, jota käyttäjä voi tarkastella liikuttamatta päätään (ihmisellä tyypillisesti hieman alle 180 astetta) Autostereoskopianäytöt Autostereoskopia on menetelmä, jossa kuvat lomitetaan kapeina kaistaleina projektiotasolle. Tason päälle asetetaan diffraktiohila, joka kokoaa kaistaleet yhteen ja projisoi ne siten, että vasen silmä näkee omat kaistaleensa ja oikea omansa. Autostereoskopianäytöt ovat vielä melko kalliita ja pieniä. Niiden hyvä puoli on, ettei katseluun tarvita laseja. 4.2 Äänimaailma Äänimaailma on merkittävä immersion kannalta esimerkiksi konesimulaattoreissa. Työkoneiden kuljettajat ovat tottuneet hahmottamaan yhteyden moottorin äänen ja kierrosluvun välillä. Jos kaasupoljinta painettaessa äänipalaute ei ole realistinen, koneen käyttäytyminen ei vaikuta täysin aidolta. Jos virtuaaliympäristöä toisaalta käytetään esimerkiksi pelkästään konseptisuunnitteluvaiheessa mallien visuaaliseen ja käytettävyystarkasteluun, ei ääniä välttämättä tarvita lainkaan. Virtuaaliakustiikka on oma tieteenalansa, jota hyödynnetään esimerkiksi konserttisalien akustiikan tutkimisessa virtuaalimalleilla ennen rakennuksen rakentamista. Ääntä voidaan toisaalta käyttää hyvin yksinkertaisen äänipalautteen muodossa esimerkiksi koneensuunnittelijan työn apuvälineenä virtuaalimallien muokkauksessa ja testaamisessa. 4.3 Haptiikka ja kinemaattinen aistipalaute Haptiikka virtuaaliympäristöissä tarkoittaa tuntoaistiin liittyvää teknologiaa. Haptisissa käyttöliittymissä käyttäjä ohjaa sovellusta koskettamalla, painamalla tai muuten liikuttamalla ohjainta. Haptinen palaute jakautuu kosketus- ja voimapalautteeseen. Kosketuspalaute kohdistetaan tyypillisesti sormenpäihin esimerkiksi hansikastyyppisessä käyttöliittymässä. Tällöin koskettaessaan virtuaalipintaa sormella käyttäjä tuntee kosketuksen sormensa päässä. Kosketuspalaute voidaan luoda esimerkiksi värähtelymoottoreilla, elektrodimatriiseilla tai elektroaktiiivisilla polymeereillä. Kaupalliset sovellukset ovat vielä melko hintavia (esim. Immersion CyberTouch n USD). Voimapalautteen avulla voidaan luoda mielikuva kiinteistä virtuaalikappaleista, joiden läpi ei voi työntää esimerkiksi sormea. Tällöin tarvitaan toimilaitteita, jotka kohdistavat käyttäjän sormiin tai käteen vastustavia voimia. Voimapalautetta sormiin tai käsiin kohdistavat sovellukset ovat vielä kosketuspalautteeseenkin verrattuna enemmän kehittelyasteella; kaupallisia sovelluksia on vähän ja ne ovat kalliita ja kömpelöitä. Tutkimusmaailmassa sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Kuvassa 4 on Tampereen teknillisen yliopiston virtuaalitekniikan tutkimusryhmän kehittelemä pehmeitä pneumaattisia lihaksia käyttävä voimapalautehanska. Etenkin liikkuvien koneiden simulaattoreissa käytetään yleensä liikealustaa, joka liikuttaa käyttäjää konkreettisesti oikean koneen liikkeitä mukaillen. Realistinen ajotuntuma saadaan, kun käyttäjä istuu aidolla tai aitoa vastaavalla istuimella, joka on kiinnitetty liikealustaan (kuva 5). Liikealustan toimilaitteet ovat yleensä joko sähkömoottoreita tai pneumaattisia laitteita. Liikealustoja on saatavilla kaupallisina tuotteina. Alustan ohjaamiseen tarvitaan luonnollisesti myös koneen dynaaminen simulointimalli

8 Kuva 4: Virtuaalikappaleisiin tarttumisen mahdollistava voimapalautehanska kämmen- ja selkäpuolelta kuvattuna. 4.4 Paikannus Paikannuksella virtuaaliympäristössä tarkoitetaan sitä, että järjestelmä seuraa käyttäjän liikkeitä, asentoa yms. siten, että virtuaalinen näkymä esitetään käyttäjälle aina oikein. Paikannuksen avulla käyttäjä voi esimerkiksi kyykistymällä kurkistaa virtuaalimallin alle. Pään paikannus on yleensä toteutettu siten, että paikannetaan käyttäjän katselulasit. Mikäli käytössä on datahanska virtuaalikappaleiden manipulointiin, on käsi ja sormet paikannettava. Yksinkertaisin paikannusmenetelmä on mekaaninen paikannus, jossa kohde on mekaanisesti kiinni ympäristössään nivelletyn varren varassa. Kohteen paikka ja asento on tällöin suoraan laskettavissa nivelten kulmista. Yleisin paikannusmenetelmä on magneettinen paikannus. Ympäristöön sijoitetaan matalataajuista magneettikenttää luovia lähettimiä, ja paikannettavaan ruumiinosaan kiinnitetään vastaanotin, joka havaitsee kentän ja tunnistaa sen vaihtelujen perusteella paikkansa ja asentonsa. Optinen paikannus puolestaan perustuu siihen, että paikannettavaan kohteeseen kiinnitetään optisia merkkejä, joita kuvataan ympäristössä olevillä kameroilla. Akustisessa paikannuksessa lähetetään ultraääntä, jota vastaanotetaan usealla mikrofonilla. Kohteen paikka lasketaan joko äänen kulkuajan perusteella tai äänisignaalin vaihe-erosta lähettimen ja vastaanottimen välillä. Inertiapaikannuksessa integroidaan paikkatieto kiihtyvyysanturien ja gyroskooppien kiihtyvyysmittauksista. Kaikilla paikannusmenetelmillä on omat hyvät ja huonot puolensa, jotka täytyy ottaa huomioon valittaessa paikannusmenetelmää tiettyyn virtuaaliympäristöön. Kuva 5: Työkoneen aito istuin ja ohjaimet kiinnitettynä liikealustaan luovat realistisen ajotuntuman TTY:n lastarisimulaattorissa. 4.5 Ohjaimet Virtuaaliympäristössä kannattaa käyttää perinteisen näppäimistön ja hiiren sijasta 3D-ohjaimia, joiden avulla kolmiulotteisen ympäristön hallinta on helpompaa. Ohjaimia on lukuisia erilaisia ja erihintaisia. Datahanskojen avulla virtuaalikappaleiden manipulointi onnistuu luontevasti kättä ja sormia liikuttamalla. Simulaattoreissa parhaat ohjaimet ovat yleensä koneen aidossa käyttöliittymässä. Haptista voimapalautetta antavista ohjaimista yleisesti käytetyin lienee SensAble Technologies -yrityksen Phantom-tuotesarjan laitteet. Phantom-ohjaimissa on kynämäinen ohjain, joka on varrella kiinni voimia tuottavassa yksikössä. Käyttäjä tuntee voimat ohjainkynän päähän kohdistuvina. Usein virtuaalisovelluksissa käytetään sovelluskohtaisia kustomoituja ohjaimia. 4.6 Ohjelmistot Visualisointiohjelmiston valinnassa olennaista on, että alkuperäiset mallit saadaan konvertoitua mahdollisimman sujuvasti virtuaaliympäristöön. Ratkaiseva tekijä on tällöin se, mitä ohjelmistoa CAD-suunnittelussa käytetään, mitä tiedostoformaatteja se tukee ja mikä visualisointiohjelmisto on konversion kannalta toimivin vaihtoehto Ohjelmistovaihtoehtoja ovat esimerkiksi Virtools, Worldviz, VR4MAX, Quest3D ja Navisworks. Muita ominaisuuksia, joita ohjelmiston valinnassa mallien konvertoituvuuden lisäksi on huomioitava, ovat esimerkiksi renderöinnin tehokkuus, stereo

9 kuvaominaisuudet, klusterointimahdollisuus, tuet eri standardeille, kolmiulotteisen äänimaailman tuki, skriptausmahdollisuudet, laajennettavuus, versionhallinta, käyttöympäristö ja hinta. 5. Virtuaaliteknologian käyttöönottomahdollisuudet Virtuaaliteknologian käyttöönottamiselle yrityksessä on kolme erilaista tapaa. Yritys voi tietenkin alkaa itse rakentaa virtuaaliympäristöä omista lähtökohdistaan. Tämä tapa on yrityksen kannalta joustavin, mutta vaatii huomattavasti omaa työpanostusta. Toinen vaihtoehto on ostaa valmis ratkaisu joltakin alan yritykseltä. Tämä ratkaisu on vaivaton, mutta maksaa tietenkin jonkin verran. Kolmas tapa on lähteä mukaan julkisesti rahoitettuun tutkimus- ja kehityshankkeeseen, jossa on mukana jokin tutkimuslaitos ja mahdollisesti muita yrityksiä. Tällaiseen hankkeeseen pääsee yleensä kohtuullisella rahallisella panoksella ja hankkeen aikana kehitettävät ratkaisut tulevat vapaasti osallistujien käyttöön. Hankkeiden tyypillinen kesto on pari vuotta, ja sen aikana yritys saa arvokasta kokemusta uudesta teknologiasta ja toteutettavat ratkaisut pystytään räätälöimään juuri tarpeeseen sopiviksi. 6. Alan toimijoita ja toteuttajia Suomessa Tässä lueteltujen tahojen lisäksi muitakin varmasti on, joten listaa ei pidä pitää kattavana. Tutkimushankkeeseen osallistumista harkittaessa kannattaa osallistua aiheesta järjestettäviin seminaareihin. Esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmia käynnistettäessä järjestetään yleensä tilaisuuksia, joissa hankkeita suunnittelevat yritykset ja tutkimuslaitokset pääsevät keskustelemaan suunnitelmistaan ja luomaan kontakteja. 6.1 Tutkimuslaitoksia Tampereen teknillisessä yliopistossa virtuaaliteknologian osaamista löytyy useammalta laitokselta. Konstruktiotekniikan laitoksen virtuaalitekniikan tutkimusryhmällä on kokemusta konemallien tuomisesta virtuaaliympäristöön, virtuaaliteknologian hyödyntämisestä ohjaamosuunnitteluun, haptisista käyttöliittymistä ja liikealustalla varustetuista simulaattoreista. Hydrauliikan laitoksella on hyödynnetty virtuaalista simulointia älykkäiden työkoneiden kehittelyssä. Elektroniikan laitoksella on tehty oma virtuaaliympäristö ja kehitetty työkonesimulointia. Hyvinkäällä toimii Tampereen teknillisen yliopiston nosto- ja siirtoalan professuurin tutkimusyksikkö, joka tekee yhteistyötä Teknologiakeskus TechVilla Oy:n kanssa. Alueella toimii mm. TechVilla 3D-visualisointilaboratorio sekä Suunnittelulaakso-projekti, jonka kehityshankkeita ovat mm. älykkäät koulutus- ym. simulaattorit sekä muotoilua, tuotesuunnittelua ja -kehittämistä tukeva 3D-visualisointi. Lappeenrannan teknillisen yliopiston teknillisen tiedekunnan metalliosaston älykkäät koneet -tutkimusryhmällä on kokemusta ja osaamista koneiden virtuaalisuunnittelusta sekä koulutus-, tuotekehitys- ja viihdesimulaattoreista. LTY:n johtama Virtuaalisuunnittelun foorumi on vuonna 1998 perustettu yritys- ja tutkimuslaitosverkosto, jonka tarkoituksena on kehittää ja jakaa tietoa koneiden virtuaalisuunnittelusta. Siihen kuuluu tällä hetkellä toistakymmentä yritystä sekä kolme tutkimuslaitosta. Foorumi tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa koneiden virtuaalisuunnittelusta, siihen liittyvää koulutusta sekä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan alalla tehtävään tutkimukseen. VTT:llä on monipuolista kokemusta virtuaaliteknologian kehittämisestä koneensuunnittelussa Virtuaaliset tuotteet ja tuotannon järjestelmät -osaamisalalla, jossa toimii Ihminen kone- ja virtuaalijärjestelmiä kehittävä osasto. VTT:n hankkeissa on kehitetty esimerkiksi työkoneiden ohjaamosuunnittelua ja koulutussimulaattoreita sekä virtuaaliympäristöä hyödyntävää etäoperointia, koulutusta, suoritusten arviointia sekä huollon ja ylläpidon suunnittelua. Myös käyttöliittymien suunnittelu virtuaaliympäristössä sekä virtuaaliseen prototypointiin perustuva suunnitteluprosessi ovat VTT:n tutkimusaloja. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun mediatekniikan laitoksella on pitkä perinne virtuaaliteknologian tutkimuksessa Teknillisen korkeakoulun tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorion ajoilta. Laitoksella on tehty tutkimusta muun muassa multimodaalisen lisätyn todellisuuden, virtuaaliakustiikan ja keinotodellisuudessa tapahtuvan tietokoneavusteisen muotoilun parissa. Laitos on osa Intuition-verkostoa, joka on Euroopan johtavien virtuaalitodellisuuden asiantuntijoiden ja toimijoiden yhteenliittymä. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan Agora-tekotodellisuuslaboratoriossa kehitetään tekotodellisuussovelluksia, interaktioita virtuaalisessa ympäristössä ja tekotodellisuussovellusten ohjelmistoarkkitehtuureja. Tutkimuskohteena ovat muun muassa virtuaaliset prototyypit teollisten tuotekehityssyklien nopeuttajina. Seinäjoen ammattikorkeakoululla on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen Cavetyyppinen virtuaaliympäristö, joka koostuu viidestä projektiopinnasta (3 seinää, katto ja lattia). Virtuaalilaboratoriossa tehtyjen monentyyppisten 3D-visualisointiprojektien kohteina ovat olleet mm. työkoneet, robottisolut, agroteknologiapuolen automaatio, kaupungin kaavoitussuunnittelu ja arkkitehtuuri. Virtuaalilaboratorio tarjoaa 3D/VR-sovellussuunnittelupalvelua, jossa toimeksiannon perusteella suunnitellaan virtuaalimalli visualisoitavaksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tehnyt paljon yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston virtuaalitekniikan tutkimusryhmän kanssa

10 6.2 Yrityksiä Monilla suunnittelutoimistoilla saattaa olla valmiuksia erilaisten virtuaaliteknologioiden hyödyntämiseen ja virtuaaliympäristöihin liittyvien ratkaisujen toteuttamiseen. Virtuaaliteknologiaan erikoistuneita yrityksiä Suomessa ovat ainakin seuraavat:»» Mevea Oy: koulutus- ja tuotekehityssimulaattorit, mallinnus- ja simulointipalvelut»» Creanex Oy: koulutussimulaattorit»» Sensetrix: tuotteiden visualisointi virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ympäristöissä. 7. Tulevaisuudennäkymät Virtuaaliteknologian kehitys kulkee jatkuvasti eteenpäin, ja tulevaisuudessa sen käyttöönotto tulee olemaan yhä helpompaa eri aloilla. Viihdeteollisuus on maailmanlaajuisesti taloudellisesti merkittävä ala, ja sen tarpeisiin kehitettäviä teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää eri teollisuudenaloilla. Projektionäytöt ovat jo kohtuuhintaisia, ja autostereoskopianäytöt ovat tulossa. Paikannusteknologiassa päästään tarkkoihin mutta kohtuuhintaisiin sovelluksiin mm. optisen paikannuksen ratkaisujen myötä. 3D-visualisointi- ja suunnitteluohjelmistojen ominaisuuksien yhdistäminen yhteen tuotteeseen tulee yleistymään, jolloin todellisen 3D-suunnittelun toteuttaminen virtuaaliympäristössä on suoraviivaista

11 Tämä raportti ilmestyy osana agroteknologia-alan julkaisusarjaa, jonka tavoitteena on tarjota kansainvälistä tietoa ja tulevaisuudennäkymiä suomalaisen maa- ja metsätalouskoneteollisuuden liiketoiminnan ja tuotekehityksen tueksi. Julkaisusarjan raportteja voi ladata sähköisenä osoitteesta ja Raportti on tuotettu osana Agro Living Lab -hanketta. Hankkeessa ovat mukana Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti. Lisätietoja: Sanna Kankaanpää, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Ruralia-instituutti

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Sisältö Yhtenäissuunnittelu (Concurrent engineering) Mallinnus ja simulointi Robottihitsauksen

Lisätiedot

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5

Lisätiedot

Moniteknisen tuotteen virtuaalisuunnittelun konsepti. Työkoneiden tuotetiedonhallinta -seminaari 30.3.2011 Jari M Ahola, VTT

Moniteknisen tuotteen virtuaalisuunnittelun konsepti. Työkoneiden tuotetiedonhallinta -seminaari 30.3.2011 Jari M Ahola, VTT Moniteknisen tuotteen virtuaalisuunnittelun konsepti Työkoneiden tuotetiedonhallinta -seminaari 30.3.2011 Jari M Ahola, VTT 2 Sisältö Johdanto Mitä on virtuaalisuunnittelu? Moniteknisyyden haasteet Simulointiin

Lisätiedot

Käyttäjäkokemus. Käytettävyys Ergonomia Esteettömyys. www.elomatic.com

Käyttäjäkokemus. Käytettävyys Ergonomia Esteettömyys. www.elomatic.com Käyttäjäkokemus Käytettävyys Ergonomia Esteettömyys www.elomatic.com Hyvä käyttäjäkokemus rakennetaan optimoimalla kohteet käyttäjille ja käytön tilanteisiin. Tämä käyttäjäkeskeinen kehittäminen varmistaa,

Lisätiedot

Lisätyn todellisuuden ratkaisuja sisustus- ja rakennussuunnitteluun. Prof. Charles Woodward VTT Digitaaaliset tietojärjestelmät

Lisätyn todellisuuden ratkaisuja sisustus- ja rakennussuunnitteluun. Prof. Charles Woodward VTT Digitaaaliset tietojärjestelmät Lisätyn todellisuuden ratkaisuja sisustus- ja rakennussuunnitteluun Prof. Charles Woodward VTT Digitaaaliset tietojärjestelmät SISÄLTÖ Lisätty todellisuus - Johdanto Sovelluksia sisustussuunnittelussa

Lisätiedot

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta Projektin tulokset: SISUQ8-menetelmä simulointiprojektien hallintaan ja simuloinnin käyttöönoton tueksi 11 erityyppistä simulointituoteaihioita

Lisätiedot

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä Simo Tauriainen www.ponsse.com 25.8.2011 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja

Lisätiedot

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere WinWind Oy Normet Oy Tuotteita joiden suunnittelussa hyödynnetään digitaalista tuoteprosessia

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

SIMULAATTORIT TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ. Anssi Salmi Logistiikan tuntiopettaja Vantaan ammattiopisto Varia

SIMULAATTORIT TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ. Anssi Salmi Logistiikan tuntiopettaja Vantaan ammattiopisto Varia SIMULAATTORIT TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Anssi Salmi Logistiikan tuntiopettaja Vantaan ammattiopisto Varia MIKÄ ON SIMULAATTORI? Simulaattori on laite, joka pyrkii mallintamaan tosielämää mahdollisimman

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI Jarkko Lohilahti Jarkko.lohilahti@maker3d.fi +358400565641 Konetekniikan insinööri Yrittäjä: 3D-tulostuspalvelu Maker3D Oy Tutkimusta ja toimintaa 3D-tulostuksen parissa

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

JUKKA KUUSISTO TYÖKONESIMULAATTORI VIRTUAALIYMPÄRISTÖSSÄ: IMMERSIOTASO, LÄSNÄOLON TUNNE JA KÄYTTÄJÄN SUORIUTUMINEN. Lisensiaatintutkimus

JUKKA KUUSISTO TYÖKONESIMULAATTORI VIRTUAALIYMPÄRISTÖSSÄ: IMMERSIOTASO, LÄSNÄOLON TUNNE JA KÄYTTÄJÄN SUORIUTUMINEN. Lisensiaatintutkimus JUKKA KUUSISTO TYÖKONESIMULAATTORI VIRTUAALIYMPÄRISTÖSSÄ: IMMERSIOTASO, LÄSNÄOLON TUNNE JA KÄYTTÄJÄN SUORIUTUMINEN Lisensiaatintutkimus Tarkastajat: professori Asko Ellman ja FT, dosentti Tarja Tiainen

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Tenstar Simulaattorit

Tenstar Simulaattorit Tenstar Simulaattorit Tenstar valmistaa simulaatiopohjaisia opetusvälineitä oppilaitoksille, organisaatioille ja yrityksille: rakentamisessa, kuljetuksissa sekä maataloudessa käytettävien ajoneuvojen ja

Lisätiedot

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyden viitekehys

Teollisuustilojen käytettävyyden viitekehys Teollisuustilojen käytettävyyden viitekehys Turvallisuus sisältää rakenteellisen ja toiminnallisen turvallisuuden lisäksi työturvallisuuden. Turvallisuus on teollisuustilojen perusominaisuus. Orientoitavuus

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki- Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen,

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 2: protot sun muut 1 Tämän päivän ohjelmaa Ryhmääntymisjutuista, ilmoittautumiskäytäntöä, Popista Työohjeen esivilkaisu Viime viikolla, erikoistamista, dynaamista

Lisätiedot

Luonto- ja kulttuurimatkailijan mobiilipalvelun toteutus. Olli Rinne, Netgalleria Oy olli@netgalleria.fi

Luonto- ja kulttuurimatkailijan mobiilipalvelun toteutus. Olli Rinne, Netgalleria Oy olli@netgalleria.fi Luonto- ja kulttuurimatkailijan mobiilipalvelun toteutus olli@netgalleria.fi Taustaa - Olli Rinne, Netgalleria 20+ v. kokemus IT-alalta mm. Absolutions Oy, osakas, CTO (1993-2003) webpohjaiset ecommerce-

Lisätiedot

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy -tutkimushanke Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteessä Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi

Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi 7.12.2010 Kasva - Kansainvälisty - Kehitä tuottavuutta! Rakennetun ympäristön kehittäminen Virtuaalisuus mahdollistajana Tekes Tila ohjelma 2008-2012 Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

Palvelumuotoilu(service design)

Palvelumuotoilu(service design) Palvelumuotoilu(service design) Välineitä käyttäjälähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn Satu Miettinen Mitä palvelumuotoilu on? Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Highlights: ECV:n kehittämisalustat ja valmiudet. - Työkonealusta

Highlights: ECV:n kehittämisalustat ja valmiudet. - Työkonealusta Highlights: ECV:n kehittämisalustat ja valmiudet - Työkonealusta ECV-FIMA-TT syysseminaari 17.9.2013 Lasse Laurila Työkonealusta(t) ja Tubridi-projekti Tubridi, Tulevaisuuden (plug-in) hybridisähköinen

Lisätiedot

Virtuaalitilat tulevaisuudessa. Päivi Aarreniemi-Jokipelto TkT, yliopettaja

Virtuaalitilat tulevaisuudessa. Päivi Aarreniemi-Jokipelto TkT, yliopettaja Virtuaalitilat tulevaisuudessa Päivi Aarreniemi-Jokipelto TkT, yliopettaja 2 Väite: Virtuaalitilat katoavat 2030 mennessä Jäljellä ainoastaan erikoistuneita asiantuntijatehtäviä varten Teknologinen kehitys

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH

Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH 1 Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH Interaktiivisten valkotaulujen yleistyessä luokkatiloissa, uuden teknologian näyttöjen suosio on tullut kaikkialla

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat

Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat EVE-tutkijatyöpaja. 14.2.2013 Projekti kalvot / kysymykset niistä 1/x Tubridi / Lehmuspelto Ebussi / Lajunen Sisältääkö mallinnus ympäristöä (temp / jäähdytys puhallin)

Lisätiedot

Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl.

Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston harjoitus- ja opinnäytetöiden tarpeet konetekniikan alalla. Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Työt tehdään yhteistyössä opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

T-110.1100: Virtuaali- ja lisätty todellisuus

T-110.1100: Virtuaali- ja lisätty todellisuus T-110.1100: Virtuaali- ja lisätty todellisuus Kai Puolamäki Mediatekniikan laitos 9.4.2010 Kiitokset: Mark Billinghurst, Tapio Lokki 1 http://metaverseroadmap.org/overview/index.html 2 Ajan ja tietokoneiden

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Premode on paras asia rakennusteollisuudelle vuosiin

Premode on paras asia rakennusteollisuudelle vuosiin Premode on paras asia rakennusteollisuudelle vuosiin - Pekka Puranen STX Finland MItä teemme? Näe suunnitelma omin silmin! Premode tarjoaa useita kustomoituja ja interakttiivisia virtuaalitodellisuus aplikaatioita,

Lisätiedot

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä

Lisätiedot

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN PONSSE SCORPION PONSSE SCORPION -HARVESTERI YLIVOIMAISTA TEHOA & ERGONOMIAA Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla,

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Ryhmähanke: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä-

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä

Tieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä 1 INFRA 2010-ohjelma: Osaamisklubi 15.11.2005 Tieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä Pekka Ranta TTY/ pekka.a.ranta@tut.fi. TTY:n Hypermedialaboratorion Tutkimus-

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta ACCO kulunohjaus APPARATUS sanomavälitys RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta 20.8.2014 Oy Santa Margarita SA Santa Margarita Oy ICT-ratkaisut Operatiiviset järjestelmät Mittausjärjestelmät Logistiikka

Lisätiedot

Jotta ihminen näkisi virtuaalilasien näytöltä realistiset maisemat 3D:nä, niin siinä on eri vaihtoehtoja, miten tämä toteutetaan.

Jotta ihminen näkisi virtuaalilasien näytöltä realistiset maisemat 3D:nä, niin siinä on eri vaihtoehtoja, miten tämä toteutetaan. Taru Väätäinen Se tarkoittaa tietokoneella simuloitua todellisuutta, keinotekoista ympäristöä ja replikoi ihmisen kokemaa olemassaolon tunnetta ympäröivässä maailmassa tuohon keinotekoiseen ympäristöön.

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Infra FINBIM -visio Vuonna 2014 suuret infran haltijat tilaavat vain mallipohjaista palvelua,

Lisätiedot

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009 Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Käyttöympäristön tietoliikenneratkaisujen tietoturvallisuus Jari Seppälä Tutkija TTY Systeemitekniikka Automaatio ja informaatioverkkojen tutkimusryhmä Jari Seppälä?

Lisätiedot

HiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä

HiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä NXT -kompassisensori NXT -roboteihin on saatavilla kahdenlaisia kompasseja: Wiltronics kompassit (tilaukset: http://www.wiltronics.com.au/) ja HiTechnic kompassit (NMC1034 Compass) (tilaukset: http://www.hitechnic.com/products).

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Jouni P. Partanen Aalto-yliopisto, BIT tutkimuskeskus FIRPA seminaari Design Factory, Aalto-yliopisto, huhtikuun 6. 2011 Sisältö Käytännön esimerkkitapaus

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

CASE Varma Testauksen haasteet moniuloitteisessa testiympäristössä. 5.11.2015 Tuukka Vähäpassi

CASE Varma Testauksen haasteet moniuloitteisessa testiympäristössä. 5.11.2015 Tuukka Vähäpassi CASE Varma Testauksen haasteet moniuloitteisessa testiympäristössä 5.11.2015 Tuukka Vähäpassi Varman esittely Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkevakuutusyhtiö ja yksityinen

Lisätiedot

Kokeile kuvasuunnistusta. 3D:nä

Kokeile kuvasuunnistusta. 3D:nä Kokeile kuvasuunnistusta 3D:nä Oheinen 3D-kuvasuunnistus on julkaistu Suunnistaja-lehdessä 1/13. Tämä kuvasuunnistus on toteutettu tarkkuussuunnistuksen aikarastitehtävän mukaisesti. Aikarastilla kartta

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Rakennuksen virtuaalimalli voidaan visualisoinnin kannalta jakaa

Rakennuksen virtuaalimalli voidaan visualisoinnin kannalta jakaa Tapio Hellman tapio.hellman@seamk.fi CAVE visualisointiluola Arkkitehtuurissa on selkeä tarve 3D-visualisointiin. Sitä tarvitaan muun muassa ajatuksen hahmottamiseen, tueksi päätöksentekoon, tuotteen myymiseksi

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

Simulaattoriavusteisten teknologioiden käyttö koulutuksessa

Simulaattoriavusteisten teknologioiden käyttö koulutuksessa 1 Simulaattoriavusteisten teknologioiden käyttö koulutuksessa TTS, Raskaan kaluston simulaatioseminaari Pekka Ranta Smart Simulators -tutkimusryhmä 2 Smart Simulators -tutkimusryhmä Dynaamisten järjestelmien

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

Customer Intelligence ja Big Data. Digile D2I Kimmo Valtonen

Customer Intelligence ja Big Data. Digile D2I Kimmo Valtonen Customer Intelligence ja Big Data Digile D2I Kimmo Valtonen Sisältö 1. Data2Intelligence-ohjelman kuvaus 2. Customer Intelligence: mitä sillä tässä tarkoitetaan? 3. Customer Intelligence Big Data ongelmana

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

stormbit.fi visual content and technology

stormbit.fi visual content and technology stormbit.fi visual content and technology Stormbit Oy Mistä meidät tunnetaan? Stormbit Oy Mistä meidät tunnetaan? Stormbit Oy Mistä meidät tunnetaan? Stormbit Oy Mistä meidät tunnetaan? Stormbit Oy Mistä

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus

Lisätiedot

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014 3D kaupunkimallinnuksen kehitys Ennen vuotta 2000 Mallinnus manuaalisesti Tietojen käsittely ja siirto monimutkaista Mallien käsittely edellytti tehotyöasemia Aikavievää, kallista ja tehotonta Vain innokkaille

Lisätiedot