Yliopisto-opiskelun haasteet. Terhi Skaniakos,

Transkriptio

1 Yliopisto-opiskelun haasteet Terhi Skaniakos,

2 akateemisuus työ valinnat teoria toimeentulo korkeakoulututkinto Opiskelu yliopistossa opiskelijaelämä??? osaaminen aikuisuus vastuu motivaatio itsenäisyys tulevaisuus asiantuntijuus??? tavoite

3 Haastavinta tulevissa opinnoissa? Työmäärän lisääntyminen Korkea vaatimustaso Itsenäistyminen Kavereiden saaminen, uusien ihmissuhteiden ja tukiverkkojen rakentaminen Vapauden ja vastuun tasapaino Riittääkö motivaatio? Itsenäinen työskentely opinnoissa, työrytmin löytäminen Akateemisen opiskelukulttuurin vieraus, opiskelutekniikka Yliopiston arkeen oppiminen Kielet

4 Syitä hakeutua opiskelemaan? Oma kiinnostus: Ala kiinnostaa yleisesti MUTTA usein ei osata perustella, mikä alassa oikeastaan kiinnostaa Jokin tulevaisuuden työ kiinnostaa Alan tai ammatin luonne kiinnostaa Toiveammatti, mielenkiintoinen unelmien työ

5 Motivaatio Miksi olen täällä? - itsestäänselvyys! - akateemisuus kulkee suvussa - vahva oma kiinnostus alaan/asiaan - valinta tehtiin puolestani - ulkopuolis(t)en painostus - käytännön syyt, pääsin sisälle - sattumaa ajauduin - jokin muu syy, mikä?

6 MIKSI TULIN OPISKELEMAAN YLIOPISTOON? MIKÄ SINUA MOTIVOI?

7 Opintojen aikana opitaan ja tuetaan monenlaisia prosesseja: OPINTOJEN ALKU- KESKI- LOPPUVAIHE Opiskelijaprosessi Asiantuntijuusprosessi Oppimisprosessi Kuvio 1. Opintojen 3 ydinprosessia Skaniakos 2010 Itseohjautuvuus kasvaa, asiantuntijuus kehittyy

8 Akateeminen vapaus ja vastuu Akateeminen vapaus edellyttää vastuuta! Akateeminen vastuu tarkoittaa mm. velvollisuutta opiskella aktiivisesti sekä vastuuta omasta oppimisesta ja opintojen etenemisestä. Opiskelija päättää itse, miten toimimalla ja mihin osallistumalla hän oppii asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Vastuullinen opiskelija toimii rehellisesti ja antaa itselleen ja opiskelutovereille mahdollisuuden hyvään oppimiseen. Esimerkiksi työrauha opetus- ja tenttitilanteissa takaa kaikille myös hyvän opiskeluympäristön. Tavoitteena kasvaminen itseohjautuvaksi oppijaksi ohjauksen tuella!

9 Itseohjautuvuus Tarkoittaa oppijan kykyä ohjata omaa toimintaa ja oppimista Edellyttää, että oppija on tietoinen siitä, miten opitaan ja pystyy ottamaan vastuun omasta toiminnasta Tulisi olla usko omaan kykyyn oppia ja hallinnan tunne Itseohjautuva oppija pystyy tarkastelemaan ja havainnoimaan omaa oppimista kriittisesti sekä toimimaan yhteistyössä muiden ihmisten kanssa Tavoitteena oppijoiden itseohjautuvuuden kehittyminen tuetusti - ei itsestäänselvyys Itseohjautuvuudella EI siis tarkoiteta yksin työskentelyä tai oppijan heitteillejättöä oman onnensa nojaan Ohjauksen tavoitteena on ohjata oppijaa tämän omista lähtökohdista käsin ja tehdä itsensä vähitellen tarpeettomaksi

10 MINKÄLAISIA AJATUKSIA ITSEOHJAUTUVUUS JA AKATEEMINEN VASTUU HERÄTTÄVÄT?

11 MITÄ (AIKUISEN) OPPIMINEN ON?

12 Miten opitaan?

13 Teoriassa aikuinen oppija: on motivoitunut hyödyntää jo opittua jo kokemuksiaan liittää uuden tiedon vanhaan tietoon on itseohjautuva: tietää mitä haluaa oppia ja miten oppii Käytännössä aikuinen oppija: on epävarma ja konservatiivinen opettelee oppimaan poisoppiminen tarvitsee tukea ja ohjausta ei opi yksin

14 Teoria aikuisen oppimisesta vs. käytäntö: miten sovitetaan yhteen? ITSEOHJAUTUVUUS KOKEMUKSELLISUUS YHDESSÄ TEKEMINEN, JAKAMINEN & KESKUSTELU REFLEKTOIMINEN KONSERVATIIVISUUS PAPERITEORIA YKSIN PUURTAMINEN JA POHTIMINEN PUREMATTA NIELEMINEN

15 Yliopisto-opintojen tavoite: Itsenäisen ajattelun kehittyminen ja asiantuntijaksi kasvaminen Itsenäisen ajattelun kehittyminen Omien käsitysten muodostaminen Kriittinen ajattelu analysointi & arviointi, erilaiset näkökulmat Ongelmanratkaisutaidot Asiantuntijuus: teoria ja käytäntö => soveltaminen kapea tai laaja, omat valinnat kokemus, koulutus ja osaaminen sisältöosaamista sekä esimerkiksi kykyä toimia ja reagoida tilanteisiin -> Jaettu asiantuntijuus työelämässä

16 OPINTOJEN SUUNNITTELUN MERKITYS? MITÄ ON HOPS?

17 Perttunen, A., Jussi-Pekka, S., Karhu, K.: Lähtötilanne ammatilliset tavoitteet - asiantuntijuus henkilöhistoria perhe/ihmissuhteet työkokemus opinnot osaaminen, osaamisen täydentäminen harrastukset Itsetuntemus HOPS Työelämä osaaminen oppimiskyky ja -tavat persoonallisuus arvot kiinnostuksen kohteet terveys resurssit Koulutusala Henkilökohtaisten tavoitteiden jäsentäminen/tunnistaminen ja opintojen suunnittelu (ympäristö) osaamistarpeet toimintakulttuuri Uranhallinta globalisaatio opetussuunnitelma suuntautumisvaihtoehdot tutkintovaatimukset Tutkimusalueet Työelämään siirtymistä tukevat toimenpiteet

18 HOPS Omien opintojen suunnittelu Asiantuntijuuden rakentuminen Tulevaisuusorientaatio Omat intressit ja intohimot Mikä se on se munjuttu? Mistä tulen, missä olen, mihin menen? Tuetusti: ITSEOHJAUTUVUUTEEN KASVAMINEN AKATEEMISEN VASTUUN OTTAMINEN

19 Miten voin kehittää omia urasuunnittelutaitojani? Reflektio ja tutkiva asenne Tavoitteet & motivaatio Hallinnan tunne, voin vaikuttaa! Uteliaisuus ja halu tutustua uuteen Luottamus omiin kykyihin -> PYSTYVYYSUSKOMUS Riittävän optimistinen oma käsitys osaamiselle ja haasteellisista tilanteista selviytymiselle; pystyvyyden kokemuksesta kehittyvä uskomus oman paikan löytämiselle työelämästä.

20 YLIOPISTO-OPISKELUN HAASTEET JA TAIDOT

21 Opiskelukäytännöt ja ajankäyttö Ajankäytön seuranta päivä/viikkoseuranta Aikavarkaat Opiskelutyö vaatii aikaa! Oletko ajatellut, että opiskelukin on työtä? Työhön liitetään luonnollisesti seuraavat toteamukset: Työ vie suuren osan päivän tunneista Työviikko on n. 37 tuntia Työ on vaativaa ja edellyttää sitoutumista Työ opettaa ja antaa päiville sisältöä Mutta samat toteamukset kuuluvat myös opiskeluun, sillä Opiskelu vie suuren osan päivän tunneista Opiskelu on vaativaa ja edellyttää sitoutumista Opiskelu opettaa ja antaa päiville sisältöä Kun ymmärrät, että opiskelu vie aikaa kuten työnteko, osaat suunnitella aikasi niin, että ehdit ja saavutat tavoitteita.

22 Opintopisteet ja opiskelijan työmäärä Vuosittainen työmäärä Kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja sen tavoitteelliseksi suoritusajaksi on määritelty kolme vuotta Maisterin tutkinto on 120 opintopistettä ja sen tavoitteelliseksi suoritusajaksi on määritelty kaksi vuotta Yhden lukuvuoden aikana opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä 1 op n. 26 tuntia. 60 op vuodessa => 2 op viikossa=> 52 tuntia viikossa Opintojakson työmäärä koostuu usein luennoista ja/tai harjoituksista, itsenäisestä työskentelystä (valmistautuminen luennoille, harjoituksiin, harjoitustehtävien teko, tenttiin lukeminen jne.) sekä tentistä tai muusta vastaavasta oppimisen arviointitehtävästä

23 Opiskelu ja ymmärtäminen Tehtävä Ymmärryksen vaatima aika Yht. Suomenkielinen teos s. Vieraskielinen teos s. Tenttiin valmistautuminen Kirjalliset työt 8-12 s. 1 h kontaktiopetuksen syventäminen ja omaksuminen 1. lukukrt. 20 h 1. lukukrt. 20 h 1 ov kurssi = 8 h 1 kirj.kerta 20 h 2. lukukerta 15 h 2. lukukerta 15 h 2 ov = 16 h jne. 2 kirj.kerta 15 h 1. kertaus 4 h 1. kertaus 4 h 1. viimeistely4 h 2. kertaus 1 h 2. kertaus 1 h 2. viimeistely 1 h 40 h 40 h 40 h 1-2 h

24 Oppijana kehittyminen 1. Opiskelija voi itse paljonkin vaikuttaa siihen miten oppii ja ymmärtää asioita. Omia oppimistaitojaan voi kehittää joko itsenäisesti tai vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ohjaajilta, opettajilta ja toisilta opiskelijoilta saatu palaute auttaa arvioimaan omaa oppijana kehittymistä ja onnistuneet vuorovaikutuskokemukset tuovat luottamusta omaan osaamiseen. Vuorovaikutuksen kautta voi saada tukea opiskeluun ja mahdollisuuksia maailmankuvan avartamiseen ja omien käsitysten ja ideoiden testaamiseen. Avoinyliopisto.fi

25 Oppijana kehittyminen 2. Tärkeimmät edellytykset menestykselliseen oppimiseen ovat: halu oppia motivaatio tekemällä oppiminen harjoittelu ja erehdysten kautta oppiminen palautteen saaminen johdattelee positiivisiin tunteisiin siitä, mitä on oppinut sulattelu aikaa oman oppimisen reflektoinnille. Opiskelutaitoja, esimerkiksi lukutekniikkaa tai tieteellistä kirjoittamista, voi kehittää myös sitä varten suunnitelluilla opinnoilla. Avoinyliopisto.fi

26 Opiskelutaidot 1. Oppiminen muuttaa ja kehittää ajattelua se ei ole vain tiedon lisääntymistä, vaan opiskeltavien asioiden liittämistä aikaisempiin tietoihin: oppiminen on oppijan aktiivista toimintaa. lukemista: tieteellisen kirjallisuuden lukeminen on keskeinen osa opiskelua. Lukeminen edellyttää laajojen asiakokonaisuuksien hahmottamista, erilaisten tietojen vertailua ja suhteuttamista aikaisempiin tietoihin. kirjoittamista: erilaisten kirjallisten tehtävien tekeminen yksin tai yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa on olennainen osa opiskelua. Esimerkiksi esseen tai tutkielman tekeminen edellyttää tieteellisen kirjoittamisen perusteiden hallintaa. Verkko-opiskelussa myös keskustelu tapahtuu kirjoittamalla. Kirjoittaminen on tehokas tapa oppia ja arvioida omaa oppijana kehittymistään esimerkiksi oppimispäiväkirjan tai portfolion avulla. Avoinyliopisto.fi

27 Opiskelutaidot 2. kuuntelemista: osallistuminen luennolle tai puhelinopetukseen edellyttää aktiivista kuuntelemista. Ryhmätyöskentelyssä toisten opiskelijoiden kuunteleminen ja avoin ilmapiiri ovat edellytyksenä oppimista syventäville keskusteluille. keskustelemista: keskustelemalla oppii samalla sekä asiasisältöjä että kommunikointitaitoja. Ryhmässä työskentely on oman osaamisen jakamista toisten opiskelijoiden kanssa. tiedonhakemista: kirjallisissa tehtävissä tarvitaan erilaisia tiedonlähteitä, joiden hakemiseen saa apua kirjastoista. Tiedonhaku verkosta edellyttää kykyä kriittiseen tiedonhakuun. oppimaan oppimista: opiskelua ja oppimista voi harjoitella ja omia opiskelutaitojaan voi kehittää. Oman oppimisen arviointiin saa tukea esimerkiksi opintosuorituksista saadun palautteen kautta. Avoinyliopisto.fi

28 Minä opiskelijana: Opiskelua edistävät / hidastavat tekijät Sisäiset Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Ulkoiset

29 How to read a book SQ3R: Kehitetty haasteellisten asiatekstien lukemiseen (Kansainvälisen lukemisseuran julkaisu) Silmäile (survey) Lue johdanto, tutki sisällysluettelo, silmäile tekstiä, päätäntö Kysy(question) Mieti kysymyksiä etukäteen ja tekstin aikana Lue (read) Lue koko kirja, yritä ymmärtää (lineaarinen / epälineaarinen lukutapa) Puhu, piirrä tai kirjoita (recite = esitä ) Kerro kirjan pääsisältö itsellesi, kaverillesi tai koirallesi esimerkiksi avainsanojen avulla Piirrä kuva tai käsitekartta tai kirjoita tiivistelmä Kertaa (review) Kertaa tärkeimmät asiat lukemalla, muistelemalla tai keskustelemalla toisen tenttiin menijän kanssa

30 Prosessikirjoittamisen vaiheet Luonnosvaihe Aiheen ideointi ja valinta Aiheeseen tutustuminen Aiheen jäsentely ja tekstin rungon laatiminen Tavoitteiden asettaminen tekstille Kirjoittamis- ja palautevaihe Ensimmäisen version kirjoittaminen Arviointi/palaute (oma ja muiden) Muokkausvaihe Tekstin muokkaaminen eli toisen (ja kolmannen ja ) version kirjoittaminen Viimeistely

31 Miksi prosessikirjoittaminen? Kirjoittamisen kynnys madaltuu, koska: Heti ei yritetä tuottaa valmista tekstiä Kirjoittamisen voi aloittaa sieltä, mistä helpoimmalta tuntuu Teksti kirjoitetaan useaan kertaan, parantaen sitä pikku hiljaa Palautetta pyydetään vielä keskeneräisestä tekstistä Täydellisen tekstin vaatimus ei paina takaraivossa. Teksti kehittyy valmiiksi aikanaan. Prosessi on keskeneräinen, vasta lopputulos on valmis!

32 Millainen oppija olen oppimisprofiili muodostuu mm: Oppimistyylistä Omista lahjakkuuksista ja vahvuuksista Omista oppimisen vaikeuksista Tiedon vastaanottotavasta Mikä aisti edellä: näköä, kuuloa vai toimintaa? Tiedon rakentamistavasta Yksityiskohdista kokonaisuuksiin vai kokonaisuuksista yksityiskohtiin? Henkilökohtaisista oppimismieltymyksistä Kotona vai kirjastossa, yöllä vai päivällä, taustamusiikki vai hiljaisuus

33 Yksi monista oppimistyyliluokituksista: perustuu David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoriaan Aktiivinen osallistuja: Keskittyy uusien kokemusten hankkimiseen. Haluaa kokeilla. Toimii ensin, ajattelee vasta sitten. Nauttii aivoriihistä, seurallinen ja joskus kärsimätön. Käytännön toteuttaja: Keskittyy ideoiden ja teorioiden toteuttamiseen. Haluaa kokeilla, toimivatko ne käytännössä. Käytännöllinen ongelmien ratkoja. Looginen päättelijä: Keskittyy päätelmien tekoon loogisella ajattelulla. Yhdistää mielellään teoriat ja käytännön kokemukset. Toiminta loogista. Taipumusta täydellisyyden tavoitteluun ja pitkään harkintaan. Harkitseva tarkkailija: Keskittyy hankkimiensa kokemusten pohdiskeluun. Jättäytyy mielellään taka-alalle. Harkitsevainen, varovaisuuteen taipuvainen. Kuuntelee muita ja tekee heistä havaintoja.

34 Oppimistestejä verkossa: Visuaalinen, auditiivinen vai kinesteettinen? Konkreettinen vai abstrakti ajattelija? Aktivisti, teoreetikko, pragmaatikko, pohdiskelija? Oppimisstrategiani? Millainen olen kirjoittajana? Luki-vaikeustesti:

35 Ketä varten opin ja opiskelen? Hyvän opiskelun yhtälö: motivaatio + sitoutuminen + työskentely + kiinnostus + itsetuntemus ja -luottamus