KV SIUNTION KUNTA

Transkriptio

1 KV SIUNTION KUNTA TASEKIRJA 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OLENNAISIA TAPAHTUMIA TALOUDESSA JA TOIMINNASSA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN ORGANISAATIO TALOUDELLINEN KEHITYS KUNNAN TOIMINNAN KEHITYS SIUNTION KUNNAN SISÄINEN VALVONTA TILIVUODEN TULOS TOIMINNAN RAHOITUS HALLITUKSEN ESITYS VUODEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO PERUSTURVALAUTAKUNTA OPETUSLAUTAKUNTA...21 KUNNAN KOULUTOIMI...21 YHTEISET KOULUT...24 VARHAISKASVATUS SIVISTYSLAUTAKUNTA...29 VAPAA SIVISTYSTYÖ...29 KIRJASTOTOIMINTA...29 RUOKAPALVELUYKSIKKÖ...31 LOGISTIIKKATOIMINTA...33 JOUKKOLIIKENNE...34 VAPAA-AJAN TOIMINTA TEKNINEN LAUTAKUNTA...38 YHDYSKUNTASUUNNITTELU...38 KIINTEISTÖT...40 TEKNINEN HUOLTO...41 VESIHUOLTOLAITOS...42 HÄTÄAPU- JA VARAUTUMISTOIMI...43 SIIVOUSYKSIKKÖ YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA...45 RAKENNUSVALVONTA...45 YMPÄRISTÖNSUOJELU...47 YMPÄRISTÖTERVEYS MAASEUTULAUTAKUNTA...50 MAASEUTUTOIMI...50 YKSITYISTIET INVESTOINTIOSA TULOSLASKELMA JA TASE VESIHUOLTOLAITOS TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT RAHOITUSLASKELMA MUUT TOIMINTATUOTOT JA KULUT SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET SUUNN. MUK. POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INV. VASTAAVUUDESTA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET VAKUUDET JA VASTUUT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT OSAKKEET LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA TOIMIELIMET

3 3 1. OLENNAISIA TAPAHTUMIA TALOUDESSA JA TOIMINNASSA 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2009 budjettia laadittaessa 2008 uskottiin talouden kasvavan, kuitenkin vuoden 2008 lopulla finanssikriisin vaikutukset ilmaantuivat Suomeen ja kuntatalouden tilanne heikkeni ennätysmäisen nopeasti alkuvuodesta Maailmantalous supistui runsaan prosentin ja Suomen talous jopa 8 prosenttia vuoden aikana. Erityisen voimakkaasti taantuma näkyi viennin ja teollisuustuotannon vähentymisenä, joka johti työttömyyden lisääntymiseen ja yhtiöiden ja ihmisten tulojen pienentymiseen. Merkittävä osa kuntien järjestämien palveluiden rahoituksesta tulee kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöveroista sekä valtionosuuksista. Kunnallisten palveluiden tarve kasvaa taantuman syventyessä, joten talouteen syntyy paineita kahdesta suunnasta tulojen pienentyessä ja menojen kasvaessa. Taloudellisen muutoksen syvyyttä ja sen vaikutusta oli haasteellista ennustaa valtakunnallisesti, joten myös paikallisesti muutoksen syvyys ja sen vaikuttavuus asetti uudet haasteet niin luottamushenkilö- kuin viranhaltijaorganisaatiolle. Toimintaa leimasikin varautuminen tulevaan kehitykseen säästökohteita kartoittaen ja niiden vaikuttavuutta arvioiden. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta kuntaan muutto jatkui voimakkaana kasvun ollessa 2,6 % ja asukkaita vuoden lopulla. Kasvun kohdistamiseksi kuntataloudellisesti kannattavammaksi käynnistettiin aseman seudun kaavoitus, jolla pyritään tiiviimpään rakenteeseen. Siuntion kunnan toimintatuotot ja -menot lisääntyivät, jolloin toimintakate (nettomenot) kasvoi 4,9 % Verotuotot ja valtionosuudet kasvoivat 6,2 %, , vaikka valtion harkinnanvaraista avustusta ei vuodelle 2009 myönnetty. Rahoituskulut olivat 34,2 % pienemmät, joten vuosikate on 52 % ja suurempi kuin edellisenä vuonna. Poistot kasvoivat ja tilikauden tulokseksi muodostui Se on parempi kuin edellisenä vuonna ja suurempi kuin budjetti. Tulosta voidaan pitää erinomaisena toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioiden. Tuloksen syntymistä auttoi menojen pysyminen kurissa ja verotulojen pysyminen hyvällä tasolla. Investointimenot olivat säästötavoitteista johtuen pienemmät kuin talousarviossa. Suurin menoerä muodostui koulu- ja päiväkotitilojen perustamisesta liikekeskukseen ja kirjaston muutosta entisen Nymanin kaupan tiloihin. Lisäksi raakamaata ostettiin lisää aseman läheisyydestä. Taloudellisen muutostilanteen hallitsemiseen antoivat merkittävän lisähaasteen henkilömuutokset niin luottamushenkilö- kuin virkamiesorganisaatiossa. Uusi valtuusto ja toimielimet aloittivat toimintansa vuoden alussa. Luottamushenkilöiden perehdyttämiseen varauduttiin Kirkkonummen ja Inkoon kanssa järjestetyillä koulutustilaisuuksilla. Muutos heijastui myös kuntalaisten lisääntyneenä aktiivisuutena, mikä on näkynyt lehtikirjoitteluna ja ulkopuolisille viranomaisille tehdyin monin pyynnöin, mikä teki virkamiesten työn entistä vaativammaksi. Kunnan koko johtoryhmä vaihtui kymmenen kuukauden aikana. Se oli yllätys, joka muutti toiminnan painopistettä henkilöiden rekrytointiin. Kokemusta ja paikallistuntemusta siirtyi organisaatiosta pois, joten muutoksen vaikuttavuus on laajempi ja pitempi kuin pelkästään henkilöillä mitattuna. Johtoryhmän rakennetta ja jäsenten toimia on kehitetty soveltuvammaksi muuttuvaan ympäristöön. Muutoksen hallintaan tarvitaan edelleen suunnan parempaa analysointia, menojen tarkempaa seurantaa ja nopeampia toimia menojen pyrkiessä kohoamaan tuloja nopeammin. Taloushallinnolla on muutoksen hallinnassa suuri rooli, joten organisaatiota on vahvistettu ja toimintaedellytyksiä parannettu siirtämällä joitakin toimintoja muualle. Lisäksi taloushallinnon järjestelmiä edelleen kehitetään. Johtoryhmän rekrytointi jatkuu, koska teknisen- ja sivistystoimen johtavat viranhaltijat toimivat virkaatoimittavina virkavapaista yms. johtuen. Sivistystoimessa käynnistettiin pari vuotta kestävä johtamista parantava koulutus. Vertailu muihin kuntiin osoittaa, että kunnan menot asukasta kohden ovat pienet ja palvelut on tuotettu tehokkaammin kuin keskimäärin. Kunnassa on toteutettu monia rakenteellisia muutoksia aikaisemmin. Merkittävimmät vuoden aikana toteutetut palvelurakenteen muutokset ovat perusturvan siirtyminen Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueeseen LOST:iin ja siivousyksikön siirtyminen tekniseen osastoon. Vuoden alussa selvitettiin kuntalaisten mielipiteitä erilaisista kuntamalleista. Tämän jatkoksi valmistui vuoden vaihteessa esiselvitykset erilaisista kuntarakennemalleista päätöksenteon tueksi. Lisäksi laadittiin uusi talousarvio ja päivitettiin olemassa oleva tasapainotusohjelma sekä käynnistettiin laajemman tasapainotusohjelman laatiminen. Haluan lopuksi kiittää lämpimästi henkilökuntaa, joka on jaksanut työskennellä huolimatta monista muutoksista, joita yhteiskunnassamme näinä aikoina tapahtuu. Talouden laskusuhdanne tuskin helpottuu aivan lähivuosina. Nämä vaikeudet tuntuvat kuitenkin koko yhteiskunnassamme ja Siuntion tilanne vaikuttaa jopa paremmalta kuin muualla.

4 4 1.2 KUNNAN ORGANISAATIO Kunnan luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2009 oli järjestetty seuraavan kaavan mukaisesti: TARKASTUS LAUTAKUNTA KUNNAN VALTUUSTO KUNNAN HALLITUS KESKUS VAALI- LAUTA- KUNTA OPETUS- LAUTA- KUNTA Perusopetus Varhaiskasvatus SIVISTYS- LAUTA- KUNTA Nuorisoliikunta ja kulttuuritoimi Kirjastotoimi MAASEUTU- LAUTA- KUNTA Tiejaosto YMPÄRISTÖ- LAUTA- KUNTA PERUS- TURVA- LAUTA- KUNTA TEKNINEN LAUTA- KUNTA Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut 27 kunnanvaltuustopaikkaa jakautuivat puolueittain seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 9 paikkaa Kansallinen Kokoomus 7 " Sosialidemokraattinen puolue 5 Vihreä liitto 3 Siuntion sitoutumattomien yhteislista 2 Suomen Keskusta 1 Rabbe Dahlqvist oli kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Arto Penttinen valtuuston I varapuheenjohtaja ja Thea Oinonen valtuuston II varapuheenjohtaja. Kunnanhallitus käsittää 11 jäsentä jakautuen puolueittain seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 4 paikkaa Kansallinen Kokoomus 3 Sosialidemokraattinen puolue 2 Vihreä liitto 1 Siuntion sitoutumattomat 1 Suomen keskusta - Janne Laakkonen oli kunnanhallituksen puheenjohtaja, Merja Laaksonen sen I varapuheenjohtaja ja Pekka Keränen sen II varapuheenjohtaja.

5 5 Kunnan viranhaltijaorganisaatio vuonna 2009 oli järjestetty seuraavan kaavan mukaisesti: KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ YLEINEN OSASTO TALOUSOSASTO SIVISTYSOSASTO PERUSTURVA- TEKNINEN OSAS- ASIAT TO Palvelut ostetaan Lohjan Perusturvakeskukkselta LOST:lta V alkaen Keskustoimisto Taloustoimisto Koulutoimisto Rakennustoimisto - Kunnanvaltuuston asiat - Kunnanhallituksen asiat - Keskeiset toimisto-toiminnot - Vaaliasiat - Kirjanpito - Maksuliikenne - Budjetointi - Taloussuunnittelu - Maatalousasiat - Henkilöstöasiat - Atk - Hallinto- ja talous - Koululaiskuljetukset - Kaksi suomenkielistä ala-asteen koulua ja yksi ruotsinkielinen - Liikunta- ja ulkoilu - Nuorisotyö - Kulttuuritoiminta - Ruokapalvelu - Joukkoliikenne - Logistiikkatoiminta Varhaiskasvatus - Hallinto ja talous - Rakennusvalvonta - Kaavoitus - Vesilaitos - Viemärilaitos - Liikenneväylät - Kiinteistönhoito - Tiehallinto - Ympäristönsuojelu - Ennalta ehkäisevä palotorjunta - Sammutus- ja pelastustoiminta - Öljyvahinkojen torjunta - Väestönsuojelu Kirjasto Siivousyksikkö

6 6 1.3 TALOUDELLINEN KEHITYS Kunnan asukasluku kasvoi vuoden 2009 aikana 182 hengellä ja se oli Näin ollen kunnan asukasmäärä kasvoi 2,6 %. Asukasmäärän kasvu vuosina on ollut keskimäärin 2,4 %. Väestönkasvu Befolkningstillväxt ,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Asukasta/Invånare Kasvu/Tillväxt-% TE-keskuksen tietojen valossa työttömyysaste on kääntynyt nousuun koko maassa vuonna Siuntion työttömyysaste oli 5,2 % Työttömyysaste Arbetslöshetsgrad 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Koko maa/hela landet Uuusimaa/Nyland Siuntio /Sjundeå

7 7 1.4 KUNNAN TOIMINNAN KEHITYS Vuoden 2009 vuosikate oli , eli se on 1,266 milj. budjetoitua vuosikatetta suurempi. Vuoden 2008 vuosikatteeseen verrattuna se oli suurempi. Toiminta menot ylittivät alkuperäisen talousarvion 292 t eurolla sekä muutetun talousarvion 286 t eurolla. Vastaavasti toimintatuotot ylittivät alkuperäisen talousarvion 75 t eurolla ja muutetun talousarvion 217 t eurolla. Vuoden ylijäämä pienentää kumuloituvaa alijäämää. Kertynyt alijäämä oli t vuodenvaihteessa. Hallintokuntien ylitykset verrattuna muutostalousarvioon johtuvat pääosin siitä, että muutostalousarvio hyväksyttiin vasta marraskuussa SIUNTION KUNNAN SISÄINEN VALVONTA Yleistä Kunnan sisäinen valvonta on järjestetty ohjeen mukaisesti, joka on vahvistettu KH:ssa Vahvistetut ohjeet on käsitelty lautakunnissa ja hyväksytty mennessä. Sisäinen valvonta on jaettu kolmeen osa-alueeseen; sisäiseen tarkkailuun, sisäiseen tarkastukseen ja luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan. Sisäisen valvonnan vastuutahot Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä vahvistamalla valvonnan ohjeet. Tarkastuslautakunta valvoo kunnan valtuuston valtuuttamana onko toiminta asetettujen tavoitteiden mukaista Luottamushenkilöt ensisijaisesti seuraavat viranhaltioiden ja muun henkilökunnan toimintaa lautakuntien kautta. Tilintarkastaja valvoo ja arvio onko organisaation sisäinen tarkkailu asianmukaisesti hoidettu. Kunnanjohtaja vastaa siitä, että sisäinen valvonta on järjestetty läpi koko organisaation. Johtoryhmän jäsenet valvovat hallintokuntiensa toimintaa ja kehittävät sitä huomioiden ympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden aiheuttamat riskit toimintaan. Esimiehet järjestävät, hoitavat ja valvovat johtamansa organisaatio-osan sisäisen tarkkailun. Työntekijä vastaa oman työnsä suorittamisesta ja että se vastaa sovittua laatutasoa ja raportoi esimiehelleen mikäli huomaa puutteita tai turvallisuusriskejä. Sisäisen valvonnan toteutuminen Henkilöstöhallinto Päätöksissä on kiinnitetty huomioita henkilöstöhankintaan, henkilöstön kehittämiseen, palkka- ja muihin palvelussuhde asioihin sekä työsuojeluun. Henkilöstöriskien välttämiseksi on kiinnitetty huomioita henkilökunnan koulutukseen, tavoite- ja tuloskeskusteluilla. Viranhaltijapäätökset Tarkkailussa on kiinnitetty huomiota mitä asioita on delegoitu ja subdelegoitu ja että päätökset on tehty toimivallan puitteissa ja ne ovat riittävästi perusteltu ja asianmukaisesti nähtävillä, tiedoksi asianosaisille liitettynä oikaisuvaatimusohjeineen ja annettu valitusajan kuluessa tiedoksi toimielimille.

8 8 Talouden hoito Taloudenhallinnossa on otettu vuonna 2008 käyttöön uusi Raindance ohjelmisto. Yksiköiden esimiehet ohjaavat toimintaa niin, että toiminnalliset tavoitteet saavutetaan. Taloushallinto ohjelmiston avulla seurataan että taloudelliset tavoitteet saavutetaan sovittujen tavoitteiden puitteissa. Talousohjelmistolla laskujen ja maksujen käsittely tapahtuu monien eri henkilöiden toimesta. Lisäksi maksatuksen listat hyväksyy taloussihteeri, kunnansihteeri/hallintopäällikkö tai kirjanpitäjä ennen maksatusta. Sisäiset oikaisu- ja korjaustositteissa on ilmoitettu oikaisun peruste ja oikaisun hyväksyy taloussihteeri tai päällikkö. Hallintokunnat hoitavat laskutuksen ja perinnän. Uuden ohjelman käyttöönotto on ollut suunniteltua vaikeampaa ja aiheuttanut vielä vuonna 2009 kehitystöitä. Laskentatoimi ja rahaliikenne Talouspäällikkö on vastannut siitä, että kunnan kirjanpito ja sisäinen laskenta on tehty hyvää kirjanpitotapaa noudattaen ja että kirjanpito on ajan tasalla ja tarvittavat täsmäykset ja raportoinnit on suoritettu kuukausittain. Talouspäällikkö on vastannut siitä, että maksuliikenne ja pankkisaamisten sijoittaminen on hoidettu siten, että kaikessa toiminnassa on huomioitu sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan vaatimukset. Talouspäällikkö on suorittanut säännöllisesti kunnan kirjanpidossa olevien pankki- ja rahatilien, kassojen ja arvopapereiden tarkastuksen. Hankinnat Hankinnoissa on noudatettu lakia ja asetuksia sekä kunnan yleisiä hankinta ohjeita. Lisäksi hankinnoissa on käytetty hyväksi kuntien yhteisiä hankintoja ja Länsi-Uudenmaan yhteistä hankintaasiamiestä. Omaisuuden hoito Kiinteä käyttöomaisuus on luetteloitu ja omaisuuskirjat ovat kunnossa ja arkistoitu. Kiinteistöjä on katselmoitu, ja sen perusteella on tehty korjaus suunnitelmia. Omaisuus on vakuutettu. Tietojenkäsittely Atk- henkilöstö on huolehtinut laitteisiin, tietojärjestelmiin ja tietorekistereihin liittyvän turvan toteutumisesta samoin kuin henkilöstön perehdyttämisestä ja koulutuksesta. Atk-yksikkö pitää yksilökohtaisesti määriteltyä käyttö-oikeus rekisteriä yllä ja huolehtii että salasanat ovat riittävän monimutkaiset ja että ne vaihdetaan riittävän usein. Raportointi Esimiesasemassa olevat ovat raportoineet eteenpäin sisäisessä valvonnassa esiin tulleista asioita. Riskienhallinta Riskienhallintaa on suoritettu käytännönläheisesti ja suoritetaan jokapäiväisen toiminnan ohessa. Merkittäviin ja ennalta arvaamattomiin riskeihin on varauduttu vakuutuksilla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäisen valvonnan ohje tullaan päivittämään ja riskien hallinnan yleisohje tekemään, kun johtoryhmän jäsenet ovat päässeet sisälle hallintokuntansa toimintaan. Talouden seuranta- ja ohjausjärjestelmän epäkohdat tullaan kartoittamaan ja korjaamaan vuoden 2010 aikana. Arkistotoimen kehittäminen (mukaan lukien sopimusten hallinta) on aloitettu. Kunnan arkistotoimesta vastaa kunnan kirjastotoimen johtaja.

9 9 2. TILIVUODEN TULOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Talousarvio 2009 Talousarvio (sis. muutokset) Tilinpäätös Poikkeama RESULTATRÄKNINGENS FÖRVERKLIGANDE Budget 2009 Budget (inneh. ändringarna) Bokslut Avvikelse Myyntituotot/Försäljningsintäkter , , , ,39 Maksutuotot/Betalningsintäkter , , , ,48 Tuet ja avustukset/stöd och bidrag , , , ,27 Muut toimintatuotot/övriga verksamhetsintäkter , , , ,06 Toimintatuotot/Verksamhetsintäkter , , , ,08 Palkat ja palkkiot/löner och provisioner , , , ,98 Henkilösivukulut/Personalkostnader , , , ,80 Henkilöstökulut/Personalkostnader , , , ,78 Palvelujen ostot/köp av tjänster , , , ,55 Aineet, tarvikkeet ja tavarat/material,förnödenheter och varor , , , ,50 Avustukset/Bidrag , , , ,81 Muut toimintakulut/övriga verksamhetskostnader , , , ,40 Toimintakulut/Verksamhetsutgifter , , , ,32 Toimintakate/Versamhetsbidrag , , , ,24 Verotulot/Skatteinkomster , , , ,21 0,00 Valtionosuudet/Statsbidrag , , , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut/finansieringsintäkter och -utgifter Muut rahoitustuotot/övriga Finansieringsintäkter , , , ,89 Korkokulut/Ränteutgifter , , , ,20 Muut rahoituskulut/övriga finansieringsutgifter , , , ,28 Rahoitustuotot ja -kulut/finansieringsintäkter och -utgifter , , , ,81 Vuosikate/Årsbidrag , , , ,78 Suunnitelmanmukaiset poistot/planenliga avskrivningar , , , ,22 Poistot ja arvonalentumiset/avskrivningar och värdeminskningar , , , ,22 Satunnaiset tuotot/extraordinära intäkter 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset kulut/extraordinära utgifter 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot ja kulut/extraordinära intäkter och utgifter Tilikauden tulos/räkenskapsperiodens resultat , , , ,00 Tilikauden yli-/alijäämä/räkenskapsperiodens över-/underskott , , , ,00

10 Kunta yhteensä TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Kommunen sammanlagd Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintatuotot/Verksamhetsinkomster TOIMINTAMENOT 2009 Talousarvio lop. Tilinpäätös Poikkeama Palkat ja palkkiot , , ,98 Henkilöstökorvaukset , , ,11 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,74 Muut henkilösivukulut , , ,17 Asiakaspalvelujen ostot , , ,08 Muiden palvelujen ostot , , ,47 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,50 Avustukset , , ,81 Vuokrakulut , , ,71 Muut toimintakulut , , ,11 Yhteensä , , ,32

11 11 Toimintamenot yhteensä TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Verksamhetsutgifter sammanlagd Budget slutl Palkat ja muut henkilöstökulut/löner och övriga pers.kost Palveluiden ostot/köp av tjänster Aineet tarvikkeet ja tavarat/material, förnödenh. o. varor Avustukset/Bidrag Muut menot/övriga utgifter Toimintamenot yhteensä/verksamhetsutg. tills % TP/Bokslut % 1 % övriga pers.kost. Palkat ja muut henkilöstökulut/löner och Palveluiden ostot/köp av tjänster 45 % Aineet tarvikkeet ja tavarat/material, förnödenh. o. varor Avustukset/Bidrag Muut menot/övriga utgifter 41 % TA lop./budget slutl. 4 % 5 % 1 % 30 % Palkat ja muut henkilöstökulut/löner och övriga pers.kost. Palveluiden ostot/köp av tjänster Aineet tarvikkeet ja tavarat/material, förnödenh. o. varor Avustukset/Bidrag Muut menot/övriga utgifter 60 % TP/Bokslut % 5 % 1 % 32 % Palkat ja muut henkilöstökulut/löner och övriga pers.kost. Palveluiden ostot/köp av tjänster Aineet tarvikkeet ja tavarat/material, förnödenh. o. varor Avustukset/Bidrag Muut menot/övriga utgifter 58 %

12 TOIMINTATULOT 2009 Talousarvio lop. Tilinpäätös Poikkeama 12 Myyntituotot , , ,39 Maksutuotot , , ,48 Tuet ja avustukset , , ,27 Vuokratuotot , , ,71 Käyttöomaisuuden myyntivoitot , , ,55 Muut toimintatuotot , , ,10 Yhteensä , , ,08 Toimintuotot yhteensä TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Verksamhetsintäkter sammanlagd Budget slutl Myyntituotot/Försäljningsintäkter Maksutuotot/Betalningsintäkter Tuet ja avustukset/stöd och bidrag Muut toimintatuotot/övriga intäkter Toimintatuotot yhteensä/verksamhetsintäkter tills TP/Bokslut 2008 Myyntituotot/Försäljningsintäkter 22 % Maksutuotot/Betalningsintäkter 36 % Tuet ja avustukset/stöd och bidrag Muut toimintatuotot/övriga intäkter 9 % 33 % TA lop./budget slutl. 41 % 36 % Myyntituotot/Försäljningsintäkter Maksutuotot/Betalningsintäkter Tuet ja avustukset/stöd och bidrag Muut toimintatuotot/övriga intäkter 7 % 16 % TP/Bokslut % 36 % Myyntituotot/Försäljningsintäkter Maksutuotot/Betalningsintäkter Tuet ja avustukset/stöd och bidrag Muut toimintatuotot/övriga intäkter 8 % 17 %

13 13 VEROTULOT 2009 Tuloveroprosentti oli vuonna ,5 % (vuonna ,75 %). Kunnallisveron määrä kasvoi edellisestä vuodesta t eur, eli 7,17 %. Kiinteistöveroprosentit olivat vuonna 2009 seuraavat: yleinen kiinteistövero 0,8 %, vakituiset asunnot 0,35 %, muut kuin vakituiset 0,95 %, ja tyhjät asuntotontit 3 %. (eur) Talousarvio lop. Tilinpäätös Poikkeama Kunnallisvero , , ,31 Kiinteistövero , , ,22 Yhteisövero , , ,12 Yhteensä , , ,21 Tilitetty kunnallisvero 2009 Verovuoden ennakonpidätykset , , ,63 Verovuoden ennakonkanto , , ,90 Edellisen vuoden maksuunpanotilitys , , ,72 Edellisen vuoden lisäkanto , , ,86 Tilitykset edellisiltä vuosilta , , ,46 Yhteensä , , ,31 VALTIONOSUUDET 2009 Yleinen valtionosuus , ,00 0,00 Sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuus , ,00-73,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus , , ,00 Harkinnanvarainen avustus 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , ,00 Verotulot ja valtionosuudet TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Skatteinkomster och statsandelar Budget slutl Avvikelse Verotulot/Skatteinkomster Valtionosuudet/Statsandelar Yhteensä/Sammanlagt Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Verotulot/Skatteinkomster Valtionosuudet/Statsandelar

14 3. TOIMINNAN RAHOITUS TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN (1000 eur) Talousarvio Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (ei.sis. muutoksia) (sis. muutokset) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus + Vuosikate 1 568, , ,00-574,00 + Satunnaiset tuotot 0,00 - Satunnaiset kulut 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 1 521,00-832, ,00 832,00 258,00 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , , ,00 760,00 - Aineettomat hyödykkeet (lisäykset) 602,00 - Aineelliset hyödykkeet (lisäykset) 1 196, ,00-158,00 - Osakkeet ja osuudet (lisäykset) 0,00 +/- Käyttöomaisuuden ennakkomaksut (lis. ja väh.)) = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoituslaskelmassa + Rahoitusosuudet investointimenoihin 533,00 0,00 0,00 + Käyttöomaosuuden myyntihinnat (sis. myyntivoitot ja -tappiot) ,00 889, ,00-889,00-129,00 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -35,00 325,00 196,00 129,00 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset + Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 200, , ,00 0,00 - Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,00 175,00 + Lyhytaikaisten lainojen muutos -100, ,00-606,00 240, , , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 0, , ,00 0,00 Rahoitustoiminnan nettokassavirta ,00 566, ,00 Kassavarojen muutos ,00 762, ,00 PITKÄAIKAISET LAINAT (1000 eur) Lainanotto Kuoletukset Korot Talousarviolainat Lyhytaikaisiin siirretyt talousarviolainat Pitkäaikaiset lainat yhteensä LYHYTAIKAISET LAINAT (1000 eur) Kassalainat Lyhytaikaisiin siirretyt talousarviolainat Lyhytaikaiset lainat yhteensä AVAINLUVUT Talousarviolainat/ asukas (eur) Lainakanta/ asukas (eur) HALLITUKSEN ESITYS VUODEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Hallitus ehdottaa, että tilikauden tulos ,00 euroa käytetään kokonaisuudessaan aikaisemmilta vuosilta kertyneiden alijäämien kattamiseen.

15 15 5. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO Tavoitteet 2009 Vuoden aikana toimitetaan europarlamenttivaalit. Kunta hoitaa ennakkoäänestyksen, joka järjestetään kunnantalossa. Analysoidaan vuoden 2008 loppupuolella toteutetun kuntakyselyn tuloksia. Toimenpiteet 2009 Europarlamenttivaalit toimitettiin ja ennakkoäänestys järjestettiin kunnantalossa. Kuntakyselyn tulokset analysoitiin. Kyselyn keskeinen tulos oli tahtotila jatkaa mahdollisen kuntaliitoksen selvittelyä. Tämän pohjalta on vuoden 2009 aikana laadittu mm. esiselvitykset eri kuntaliitosvaihtoehdoista ja vaihtoehdosta, jossa Siuntio pysyy itsenäisenä kuntana. Kuntaliitosasian selvittely jatkuu myös vuonna Palkataan kehittämispäällikkö, jonka tehtäviin kuuluu kunnan yleinen kehittäminen sekä henkilöstövastaavan tehtävät laajemmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Vahvistetaan kunnan it-osaamista palkkaamalla henkilö, jonka tehtävänä on kartoittaa kunnan itkoulutuksen tarvetta sekä mahdollisuuksien mukaan toimia myös it-kouluttajana. Luonnollisesti tämä henkilö toimii myös tukena it-asioissa. Johtoryhmän rakennetta muutettiin ja siinä yhteydessä lakkautettiin kehityspäällikön ja kunnansihteerin virat. Perustettiin hallintopäällikön ja henkilöstöpäällikön virat. Muutos talousarviossa poistettu ko. toimi säästötoimenpiteenä. Kehittämistoimenpiteenä valmisteltiin it-yksikön siirtoa yleiselle osastolle Kehitetään edelleen vuonna 2008 käyttöön otetun taloudenohjausjärjestelmän käyttöä ja osaamista. Palkkatietojen syötössä otetaan uusi ohjelma käyttöön vuoden 2009 aikana. Uuden talousohjausjärjestelmän käyttöä on edelleen kehitetty. Järjestelmä on kuitenkin osoittautunut työlääksi ja aikavieväksi. Ohjelmistoissa ja yhteyksissä on ollut virheitä ja katkoksia, joiden selvittely on ollut aikaa vievää ja haitannut varsinaista työtä, joten Web-pohjaista palkka tallennusta ei ole otettu käyttöön Keskusvaalilautakunta TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Centralvalnämnden Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter

16 16 TARKASTUSLAUTAKUNTA TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ REVISIONNÄMNDEN Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter Kunnanhallitus TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Kommunstyrelsen Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter

17 17 Keskusvaali- ja tarkastuslautakunta sekä kunnanhallitus TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Centralval- och revisionsnämnden samt kommunstyrelsen Budget slutl Keskusvaalilautakunta/Centralvalnämnden Tarkastuslautakunta/Revisionsnämnden Valtuusto, hallitus, toimik./fullmäktige, styrelse, komit Keskustoimisto/Centralkansliet Henkilöstöhallinto/Personaladministration Muu yleishallinto/övrig allmänförvaltning Toimintamenot yhteensä/verksamhetsutg. tills TP/Bokslut % 22 % 1 % 9 % Keskusvaalilautakunta/Centralvalnämnden Tarkastuslautakunta/Revisionsnämnden Valtuusto, hallitus, toimik./fullmäktige, styrelse, komit Keskustoimisto/Centralkansliet 12 % Henkilöstöhallinto/Personaladministration Muu yleishallinto/övrig allmänförvaltning 55 % TA lop/budget slutl % 18 % 2 % 17 % Keskusvaalilautakunta/Centralvalnämnden Tarkastuslautakunta/Revisionsnämnden 5 % Valtuusto, hallitus, toimik./fullmäktige, styrelse, komit Keskustoimisto/Centralkansliet Henkilöstöhallinto/Personaladministration Muu yleishallinto/övrig allmänförvaltning 57 % TP/Bokslut % 1 % 17 % 17 % Keskusvaalilautakunta/Centralvalnämnden Tarkastuslautakunta/Revisionsnämnden 8 % Valtuusto, hallitus, toimik./fullmäktige, styrelse, komit Keskustoimisto/Centralkansliet Henkilöstöhallinto/Personaladministration Muu yleishallinto/övrig allmänförvaltning 57 %

18 PERUSTURVALAUTAKUNTA Siuntion sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi vuoden 2009 alusta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain toimeenpanona Lohjan kaupungin järjestämisvastuulle. Myös henkilökunta siirtyi Lohjan kaupungin palvelukseen. Lohjan kaupungin perusturvakeskus jakautuu kuuteen tulosalueeseen: hallinto-, vanhus-, sairaala-, terveys-, erityis- ja sosiaalipalvelut. Helmikuussa 2009 Lohjan sosiaali- ja terveyslautakunta vahvisti palveluiden myöntämisen yhteiset kriteerit Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan (LOST-alue) asukkaille. Vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakäytäntöjen yhdenmukaistamista jatkettiin. Siuntion kannalta suurimpia muutoksia oli erityisesti vanhustenhuollon pitkäaikaishoitopaikkojen sekä vuodeosastohoidon jakautuminen kaikkiin alueen kuntiin ja muistipoliklinikkatoiminnan käynnistäminen Siuntion vuodeosaston yhteyteen. Loppuvuodesta Villa Charlotta ja Azalea yhdistettiin yhdeksi toimintayksiköksi. Taloudellisen taantuman vuoksi Siuntion työttömyysaste nousi vuoden 2009 aikana, samoin toimeentulotukea saavien ruokakuntien sekä lastensuojeluilmoitusten määrä. Alle 25- vuotiaiden työttömien määrä kasvoi myös Siuntiossa mutta pitkäaikaistyöttömien määrä säilyi lähes ennallaan. Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2009 LOST-kuntien yhteisen, lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman. Vuoden 2009 aikana valmisteltiin myös kuntien yhteistä hyvinvointiohjelmaa. Muut palvelut TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Övrig service Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter

19 19 LOST TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter LOSTin osalta v tiedot eivät ole vertailukelpoisia TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter Erikoissairaanhoito TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Specialsjukvård Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter

20 20 Perusturvalautakunta TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Grundtrygghetsnämnden Budget slutl Muut palvelut/övrig service LOST Erikoissairaanhoito/Specialsjukvård Toimintamenot yhteensä/verksamhetsutg. tills TA lop/budget slutl % 39 % 57 % Muut palvelut/övrig service LOST Erikoissairaanhoito/Specialsjukvård TP/Bokslut % 39 % 57 % Muut palvelut/övrig service LOST Erikoissairaanhoito/Specialsjukvård

21 OPETUSLAUTAKUNTA Sivistystoimen toiminnan kehittämisen painopisteet vuonna 2009 olivat toimintarakenteiden vahvistaminen, työhyvinvoinnin edistäminen, muutoksen hallitseminen ja edistäminen sekä asiakaspalvelun parantaminen. KUNNAN KOULUTOIMI Kunnan koulutoimi TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Kommunens skolväsende Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter Keskeiset lähtökohdat Kunnan koulutoimi Työhyvinvoinnin edistäminen Toimintarakenteiden vahvistaminen ja muutoksen hallitseminen Kunnassa toteutetaan laadukasta opetussuunnitelman mukaista perusopetusta taloudellisesti Luodaan positiivisia tapoja kehittää yhteisöllisyyttä ja toimintakulttuuria Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen Yhteistyö eri koulujen sekä esi- ja alkuopetuksen välillä Turvallinen oppimis- ja työympäristö niin oppilaille kuin henkilöstölle Toteutunut toiminta Kunnassa on toteutettu laadukasta opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Toiminnan laatua on arvioitu yksiköiden henkilöstön työhyvinvointikyselyllä, esimiesten johtamistyylikyselyllä ja oppimistulosten valtakunnallisilla arvioinneilla sekä kouluterveyskyselyllä. Käytetty tuntikehys on ollut 1,86 h/opp. Elokuussa aloitti toimintansa entisen kirjaston tiloihin perustettu Toukolan esi- ja alkuopetuksen yksikkö: neljä alkuopetuksen luokkaa ja kolme esiopetusryhmää. Toiminnalliset tavoitteet Hallinto Sivistystoimen organisaatiota kehitetään luomalla uusia toimintarakenteita ja malleja koko sivistystoimea koskevan kehittämishankkeen avulla Kartoitetaan työyksiköiden työhyvinvointitilanne Kehitetään oppilaiden osallisuutta tukevaa toimintaa Hallinto Sivistystoimen kehittämishankkeessa Cultura Vivassa on toteutettu opetushenkilökunnan ja esimiesten koulutusta sekä käynnistetty sivistystoimen visio- ja strategiatyöskentely. Hankkeessa on keskitytty työhyvinvoinnin edistämiseen,

22 Tehostetaan verkosto- ja nivelyhteistyötä lasten ja nuorten hyvän kasvun sekä kehityksen turvaamiseksi Vahvistetaan KiVa- koulu toimintaa. Kehitetään kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluyksikön toimintaa Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvana prosessina. Vuonna 2009 erityisesti seuraavat osiot: - arviointi - tieto- ja viestintästrategia - erityisopetusstrategia Tarkistetaan yhteisiä toimintatapoja johtamisessa. Sivistystoimen esimiehet osallistuvat vähintään yhteen johtajuuskoulutukseen vuoden aikana. Otetaan käyttöön säännölliset kokouskäytänteet. 22 osaamisen kehittämiseen sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen tuen takaamiseen koulutuksellisissa siirtymävaiheissa. Opetussuunnitelmasta on päivitetty arvioinnin osio, tieto- ja viestintästrategia sekä erityisopetusstrategia. Esimiehet ovat osallistuneet syksyllä 2009 esimiesvalmennukseen. Aleksis Kiven koulu Vahvistetaan turvallista oppimisympäristöä. Erityisesti kiinnitetään huomiota yhteisiin sääntöihin, toiminnan käytänteisiin, kiusaamisen ennalta ehkäisemiseen ja torjumiseen ja yhteisöllisyyteen. Kehitetään hyvää oppimista. Vahvistetaan oppilaiden oppimistaitoja ja huolehditaan opettajien ammattitaidon kehittämisestä. Huolehditaan työyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisiä toimintatapoja kehitetään aktiivisesti ja työhyvinvointiryhmä tukee työyhteisön hyvinvointia Koulun painotusalueet ovat yrittäjyyskasvatus ja kansainvälisyyskasvatus. Päivärinteen koulu Vakiinnutetaan koulun toimintakulttuuria. Kehitetään oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Osallistutaan kokeilukouluna Opetusministeriön Kiva koulu hankkeeseen, jonka tavoitteena on koulukiusaamiseen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn toimintatapojen kehittäminen. Vahvistetaan opettajien ammattitaitoa erityisesti erityisopetuksen alueella. Kehitetään koulun jaettua johtajuutta. Rehtorin tukena toimii johtotiimi. Aleksis Kiven koulu Koulun toiminta rakentui tiimiorganisaatioksi, missä jokainen opettaja kuului johonkin tiimiin: tapahtuma-, tekniikka-, yrittäjyyskasvatus-, kasvatustiimi ja kansainvälinen tiimi. Tiimien vetäjät muodostivat koulun johtoryhmän yhdessä rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa. Wilma- järjestelmä vakiintui työvälineeksi oppilaiden opiskelun ja koulunkäynnin seurannassa. Wilma toimi kodin ja koulun välisenä kommunikointivälineenä. Koululle saatiin info- TV sisäistä päivittäistä tiedottamista varten. Opettajat ovat osallistuneet tietotekniikkakoulutukseen. Koulu hyväksyttiin mukaan valtakunnalliseen KiVa- koulu hankkeeseen, jonka tavoitteena on ehkäistä koulukiusaamista. Opettajia on osallistunut KiVa- koulutukseen. Koulussa järjestettiin 12h-yrittäjyysleiri. Koulu lähti pilottina mukaan kansalliseen NY yrittäjyyskasvatuksen polku- hankkeeseen. Comenius- yhteistyötä jatkettiin saksalaisen Helene- Lange- Schulen kanssa. Lisäksi yhteistyötä viriteltiin virolaisen ja ruotsalaisen koulun kanssa, johon saatiin Cimon Nordplus- hankerahoitusta. Päivärinteen koulu Koulussa on vakiinnutettu KiVa- koulu toiminta osaksi koulun toimintakulttuuria. Luokanopettajat ovat pitäneet KiVa- koulu oppitunteja eri luokkaasteille. Toimintaan on kuulunut myös yhteistyö Kirkkonummen Heikkilän koulun kanssa. Erityisopetuksen järjestämisen kehittäminen on ollut vuoden painopistealueita. Kehittämistyössä on päästy hyviin tuloksiin tarkentamalla erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämistä joko integroimalla tai pienryhmäopetuksena oppilaiden todellisten tarpeiden mukaan.. Koulun tiloissa järjestetyn esiopetuksen ja kouluyhteisön välillä on tehty kiinteää yhteistyötä, joka on käytännössä merkinnyt esioppilaiden ja neljäsluokkalaisten oppilaiden kummiyhteistyötä. Koulussa käynnistyi kerhotoiminta Opetushallituksen myöntämän avustuksen turvin. Rehtorin tukena on koulussa toiminut pienimuotoinen johtotiimi, opettajapari. Rehtorin ja varareh-

23 Svenska skolan Kehitetään tietotekniikan opetuskäyttöä. Opettajien atk-osaamista vahvistetaan. Ympäristökasvatustyötä jatketaan Vihreä lippu hankkeen merkeissä. Painopisteenä on lähiympäristö, demokratia ja osallistuminen. Ystävyysoppilastoiminta jatkuu tavoitteena lisätä pienten ja isojen oppilaiden yhteisöllisyyttä. Esiopetuksen ja koulun yhteistyötä ja toimintatapoja kehitetään. Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelu Oppilashuolto tukee koulujen turvallisen oppimisympäristön kehittämistä ja tukee oppimisessaan sekä koulunkäynnissään tukea tarvitsevia oppilaita oppimisessa luokkalaisille ja erityisoppilaille järjestetään koululaisten iltapäivätoimintaa oman toimintasuunnitelman mukaisesti. Henkilöstömuutokset Sivistystoimen hallintoon perustetaan opetuspäällikön vakanssi. torin työnjakoa on tarkistettu vuoden aikana. 23 Svenska skolan Koulu on tehnyt aktiivista yhteistyötä ruotsinkielisten päiväkotien ja esiopetuksen kanssa eri vaiheissa vuotta. Koululla on otettu käyttöön lukemaan oppiminen tietokoneella kirjoittamalla - metodi. Oppimistulokset ja kokemukset ovat olleet hyviä. Kestävää kehitystä ja oppilaiden osallisuutta edistävä Vihreä Lippu toiminta jatkui edelleen koulussa. Vihreä lippu- toiminnan teemana on ollut elämäntavat ja terveys. Oppilaat osallistuivat Vihreä Lippu tunneille ja saivat mahdollisuuden tutustua terveeseen ravintoon sen eri muodoissa. Koulussa otettiin käyttöön oppilasseurantajärjestelmä Wilma kodin ja koulun yhteistyön tehostamiseen. Koulu ilmoittautui mukaan kiusaamisen vastustamiseen tähtäävään KiVa- koulu toimintaan, jonka tiimoilta koululla toteutettiin kartoitus keväällä 2009 Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelu käynnistyneen Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut yksikön toimintaa on syksyn 2009 aikana jäsennetty uudelleen. Yksikön tavoitteena on asiantuntijaryhmänä tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä oppimista varhaiskasvatuksen alkuvaiheista aina peruskoulun päättymiseen saakka. Syksyn aikana on tarkennettu yksikön toiminnan perustehtävää, organisoitumista, johtamista, arvoja, kokoonpanoa sekä toiminnan visiota ja strategiaa. Henkilöstömuutokset Sivistystoimen hallintoon perustettiin opetuspäällikön virka, joka täytettiin määräaikaisesti. Koulutoimessa perustettiin matemaattisten aineiden- ja kielten opetuksen lehtorin, opinto-ohjaajan ja luokanopettajan virat.

24 24 Tunnuslukuja TP 2008 TP 2009 AKK PR SSS yht AKK PR SSS yht oppilasmäärä lk:t lk:t erityisopetukseen siirrettyjen määrä %/opp 11 % 13% 7 % 10 % 8 % 13 % 7 % 9,7 % käytetty tuntikehys/opp (08-09) 2,0 1,9 1,7 2 2,0 1,9 1,7 1,9 osa-aikaista erityisopetusta saaneet (07-08) %/opp 26 % 26 % 20 % 24 % 22 % 24 % 24 % 23 % oppilashuolto psykologipalvelua (Stakes suositus 1/800opp) 1,2 1,3 1 1,2 1,3 1,2 1 1,2 kuraattoripalvelua (Stakes suositus 1/1000opp) 1,3 1,6 1,2 1,4 1,2 1,6 1 1,2 kouluterveydenhoito (Stakes suositus 1/600opp) 0,9 1 0,7 0,9 1 0,9 1 1 opp/avustaja 65, ,5 51,9 62, ,5 47,7 kuljetusoppilaiden määrä kuljetusoppilaiden määrä %/opp 41 % 84 % 60 % 53 % 45 % 85 % 64 % 64,7 % kustannukset opetustoiminta netto/opp oppilashuolto kirjat/opp ,3 tarvikkeet/opp ,3 YHTEISET KOULUT Yhteiset koulut TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Gemensamma skolor Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter Tavoitteet 2009 Määräraha sisältää koulujen maksuosuudet, jotka perustuvat kuntien välisiin sopimuksiin. Oppilaita opiskelee Lohjalla, Kirkkonummella, Helsingissä, Espoossa ja Tammisaaressa. Toimenpiteet 2009 Ruotsinkieliset 7-9 luokkien oppilaat opiskelivat Lohjalla ja Kirkkonummella. Lisäksi erityisopetuspalveluja, joita ei järjestetä omassa kunnassa, ostettiin Lohjalta, Helsingistä, Espoosta ja Tammisaaresta. Suuren osan kustannuksista muodostivat näiden oppilaiden avustus- ja kuljetuspalvelut.

25 25 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen painopistealueet olivat vuonna 2009 monipuolinen ja riittävä varhaiskasvatuksen palvelutarjonta, varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmatyö, perheiden kasvatustehtävän tukeminen ja lapsen turvallinen sekä laadukas päivähoidon aloitus. Varhaiskasvatus TP/Bokslut TA/Budget TA lop. / TP/Bokslut Poikkeama/ Småbarnsfostran Budget slutl Avvikelse Toimintamenot/Verksamhetsutg Toimintatulot/Verksamhetsink Nettomenot/Nettoutgifter Budget slutl TP/Bokslut TA lop. / TP/Bokslut Toimintamenot/Verksamhetsutgifter Keskeiset lähtökohdat Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja perheiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Siuntiossa varhaiskasvatuspalveluja tuotetaan päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa sekä esiopetusta päiväkodeissa ja koulujen esiopetusryhmissä. Erityisvarhaiskasvatus vastaa erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin. Erityisvarhaiskasvatus on osa kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelua, josta varhaiskasvatuksen osalta vastaa kiertävä erityislastentarhanopettaja. Tukipalveluihin sisältyvät myös puheterapeutit, toimintaterapeutit ja ryhmä- sekä henkilökohtaiset avustajat. Erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoittuvat inkluusioperiaatteen mukaisesti lähipäiväkoteihin. Toiminnalliset tavoitteet Ylläpidetään nykyistä palvelurakennetta 0-6 vuotiaille lapsille. Pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus. Huolehditaan monipuolisesta palvelurakenteesta, panostetaan rekrytointiin ja kehitetään perhepäivähoidon varahoitoa. Käynnistetään varhaiskasvatus- ja esiopetus- Toteutunut toiminta Elokuussa aloitti toimintansa entisen kirjaston tiloihin perustettu Toukolan esi- ja alkuopetuksen yksikkö: neljä alkuopetuksen luokkaa ja kolme esiopetusryhmää. Yksityisen hoidon tukemiseen tarkoitettua kunnallista palveluseteliä korotettiin alkaen. Loppuvuodesta valmisteltiin Störsvikin päiväkodin toiminnan siirtämistä osaksi kunnallista varhaiskasvatuspalvelua. Tavoiteltu palvelurakenne toteutui ja perhepäivähoidon varahoidon käytännöt vakiinnutettiin. Varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelman päivitys käynnistettiin. Kunnan esiopetussuunnitelman laadinta siirrettiin vuodelle Siuntion varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma valmistui. Perhepäivähoidon pedagogisia ohjauskäyntejä toteutettiin 2 x toimintavuoden aikana. Suurimmalle osalle laadittiin lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen päivähoidon aloitussuunnitelman laadintaa siirrettiin vuodelle Lapset perheineen tutustuivat päivähoito- ja varahoitopaikkoihin. Perheille tarjotaan mahdollisuus

26 suunnitelmatyöskentely toimintayksiköissä sekä kuntatasolla. Perhepäivähoidonohjaajat kehittävät perhepäivähoidon ohjausrakennetta ja varhaiskasvatuksen sisältöä perhepäivähoidossa. Lapsen turvallinen ja laadukas päivähoidon aloitus. Perheiden kasvatustehtävän tukeminen. Luodaan ja kehitetään moniammatillista yhteistyötä yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa. 26 varhaiskasvattajan tutustumiskäyntiin lapsen kotona. Perheiden kanssa käytiin säännöllisesti kasvatus- ja/tai vasukeskusteluja. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestettiin koulutusta mm. kiintymyssuhdeteorioista sekä lapsen ja kasvattajan välisestä vuorovaikutuksesta, pienryhmätoiminnasta, 1-2 luokkalaisille järjestettiin maksullista iltapäiväkerhotoimintaa sekä kerhoissa että perhepäivähoidossa. Iltapäiväkerhotoiminnalle laadittiin oma iltapäiväkerhotoiminnan suunnitelma. Varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden lapsiryhmät muodostettiin ja osin sijoitettiin uudelleen pääsääntöisesti 14 lapsen suuruisiksi. Varhaiskasvatus osallistui Länsi- ja Keski- Uudellamaalla käynnistettyyn Lapsuuden hyvinvointi eli ARVO - hankkeeseen vs. sivistystoimenjohtajan toimiessa ARVO:n kuntatyöryhmän puheenjohtajana. AR- VOkuntatyöryhmän tavoitteena oli siuntiolaisten nuorten hyvinvoinnin lisääminen, moniammatillisten yhteistyörakenteiden luominen kunnan sisällä ja kuntien välillä sekä vanhemmuuden tukeminen ja kasvatuskumppanuuden luominen. Varhaiskasvatus osallistui myös päivähoidon suoriteperusteisen budjetoinnin kehittämishankkeeseen, johon liittyi myös esimiesten talouden hallintaan liittyvää koulutusta. Valmisteltiin siirtymistä suoriteperusteiseen budjetointiin määrittelemällä varhaiskasvatuksen lapsikertoimia ja perehtymällä kustannuslaskentaan. Varhaiskasvatus oli vahvasti mukana vuosille ajoittuvassa Siuntion sivistystoimen kehittämisprojekti Cultura Vivassa: esimiesvalmennuksissa, osaamisen kehittämisessä, lapsen ja nuoren kokonaishyvinvointia ja oppimisen polkua tukevien siirtymävaiheiden kehittämistyössä sekä sivistystoimen visio- ja strategiatyöskentelyn käynnistämisessä. Projektiin liittyen jokaisessa työyhteisössä tehtiin myös työilmapiirikysely ja esimiehille johtamistyylianalyysi. Täydennyskoulutustarjotin rakentui seuraavista koulutuksista: - Lastensuojeluilmoituskoulutus, Lapsen kielellisen tietoisuuden herääminen, kielen kehitys ja näiden tukeminen, Lukemaan ja kirjoittamaan opettelua esikoulussa ja koulun alussa. Lukemisen alkeita nyt ja tulevaisuudessa, Kiintymyssuhdeteorian merkitys päivähoidon arjessa ja vanhemmuuden tukeminen, Mitä kiintymyssuhdeteoria voi antaa päivähoidon kasvatuskäytännöille, Språkpåsen, Lapsen ja nuoren kehitysportaat, KEHU-koulutus, R ja S-änne-koulutus, Lapselle hyvä päivä tänään ja Varhaiskasvatuspäivä. - ARVO-hankkeessa: Salassapitovelvollisuus, Hyvät käytännöt moniammatillisessa verkostotyössä, Johdatus moniammatilliseen yhteistyöhön, Arviointikulttuurin luominen ja Näkökulmia johtamiseen prosessit, muutos ja asiantuntijuus. - Kiertävä erityislastentarhanopettaja osallistui ARVO-hankkeen mahdollistamaan vertaisryhmäohjaajakoulutukseen.