TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO Veteraanisukupolven arvot nykysuomalaisten elämässä

Transkriptio

1 TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO Veteraanisukupolven arvot nykysuomalaisten elämässä Taloustutkimus Oy Juho Rahkonen

2 2(35) TIIVISTELMÄ Viisi vuotta sitten perustetun Tammenlehvän pnneliiton toiminta-ajatusta kuvataan sanoilla: Veteraanien pntö on kertomus uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta. Näistä sanoista lähtee liikkeelle tämä tutkimus, jonka on Tammenlehvän pnneliiton toimeksiannosta toteuttanut Taloustutkimus Oy. Aikaisemmassa Taloustutkimuksen liitolle tekemässä laadullisessa tutkimuksessa luodattiin sotaveteraanien ja lottien arvoja. Tämän määrällisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yleisiä veteraanipolvelle ominaiset arvot ovat nykysuomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen päätulos on, että veteraanisukupolven arvot jaetaan varsin yleisesti nykyäänkin. Vastuuntunnon, ahkeruuden ja itsenäisyyden kaltaiset ihanteet koetaan omiksi laajoissa kansalaispiireissä. Toisaalta yhteisöllisyys arvona jää selvästi näiden taakse. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin 13 väittämää, jotka kuvaavat veteraanipolvelle ominaisia arvoja. Vastaajien suhtautumista näihin arvoihin mitattiin seitsemänportaisella asteikolla, jonka ääripäissä olivat ehdottomasti ja ehdottomasti. Kaikissa väittämissä olevia oli paljon enemmän kuin olevia. Kaikkein eniten kannatusta sai väittämä, joka koski sitä, pitääkö sotaveteraaneja yhä nostaa näkyvästi esille itsenäisyyspäivän juhlinnassa, vaikka viime sodista on kulunut paljon aikaa. Peräti 63 prosenttia ilmoitti olevansa ehdottomasti ja 23 prosenttia tämän väittämän kanssa. Kun kysyttiin kantaa väittämään, että lapsista pitää kasvattaa velvollisuudentuntoisia kansalaisia, 58 prosenttia ilmoitti olevansa ehdottomasti ja 30 prosenttia. Suuri osuus (43 prosenttia ehdottomasti ja 43 prosenttia ) on myös niitä, joiden mielestä ahkeruus ja työnteko ovat arvokkaita asioita sinänsä siis eivät pelkkinä rahan ja toimeentulon hankkimisen välineinä. Suomalaisuus osana identiteettiä näyttää sekin olevan kunniassaan: 45 prosenttia on ehdottomasti sitä ja 36 prosenttia. Mutta sitten kun siirrytään ylevistä kansallisista ja moraalisista ihanteista yhteisöllisyyttä mittaavien väittämien suuntaan, luvut muuttuvatkin selvästi kielteisempään suuntaan. Vain kahdeksan prosenttia on ehdottomasti sen väittämän kanssa, että ajattelen usein, miten minun oma toimintani vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Samaa on sentään 21 prosenttia ja jokseenkin 38 prosenttia, mutta olevien osuus jää selvästi alhaisemmaksi kuin muissa väittämissä. Tutkimuksessa arvoihin syvennyttiin myös faktorianalyysillä: sen avulla arvoista löydettiin laisia ulottuvuuksia ja nähtiin, mitkä arvot liittyvät vastaajien mielissä toisiinsa. Aineiston perusteella suomalaiset sijoittuvat kolmelle arvoulottuvuudelle: 1) kansallismieliset, 2) yhteisölliset ja 3) tunnolliset. Nämä ulottuvuudet jakavat kansaa varsin selvästi, joten voidaan sanoa, että vaikka sotaveteraanipolven arvot ovatkin kansan keskuudessa laajasti hyväksyttyjä, nämä arvot eivät ilmene kaikkien kohdalla yhtenäisellä tavalla.

3 3(35) Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen aineisto koostuu 1005 henkilökohtaisesta käyntihaastattelusta, jotka tehtiin vastaajien kotona Tutkimus oli osa Taloustutkimus Oy:n säännöllisesti tehtävää Omnibus-haastattelukierrosta, ja vastaajilta kysyttiin muitakin kysymyksiä kuin tässä tutkimuksessa olevat. Vastaajien arvoja luodattiin 13 väittämällä, joihin heitä pyydettiin ottamaan kantaa seitsemänportaisen asteikon avulla. Väittämien paikkaa kierrätettiin haastatteluissa, jotta niiden järjestys ei pääsisi vaikuttamaan vastauksiin. Aikaisemmissa kyselytutkimuksissa on nimittäin havaittu, että täysin n kysymykseen voidaan saada hieman lainen vastaus riippuen siitä, millainen kysymys sitä edeltää. Kerran esimerkiksi kysyttiin kansalaisilta, miten kiinnostuneita he ovat politiikasta. Toisille vastaajille kysymys esitettiin niin, ettei sen edellä ollut mitään muuta kysymystä, kun taas toisilla vastaajilla sitä edelsi eräs politiikka-aiheinen kysymys. Jälkimmäisessä ryhmässä oli selvästi ensimmäistä ryhmää enemmän niitä, jotka ilmoittivat olevansa kiinnostuneita politiikasta. Ilmeisesti politiikkaaiheinen kysymys oli virittänyt kansalaisten huomion politiikkaan ja näin vaikuttanut vastauksiin. Tässä tutkimuksessa edeltävän kysymyksen mahdollinen vaikutus on tehty satunnaiseksi muuttamalla väittämien järjestystä. Kasvokkain tehtävä käyntihaastattelu on tilanteena sellainen, että se saattaa rohkaista vastaajia valitsemaan sosiaalisesti hyväksytyn vastauksen. Tämä voi olla hieman vaikuttanut siihen, että tutkimuksessa esitetyt myönteishenkiset väitteet ovat saaneet niin paljon kannatusta. On kuitenkin vaikea arvioida, miten merkittävä tällainen vaikutus on prosentuaalisesti ollut. Toisaalta väittämien välillä on suuriakin eroja, joten vastaukset kertovat suomalaisten mielipiteistä hyvin suurella luotettavuudella. Lisäksi on muistettava, että jokainen haastattelutilanne on sinänsä ainutlaatuinen ja kaikki vastaajat ovat vastanneet toisistaan tietämättä. Tutkimukseen valittiin seitsemänportainen asteikko, jonka molemmissa päissä on äärimmäinen mielipide: ehdottomasti tai. Ehdottomasti on niin voimakas ilmaus, että sen voi olettaa erottelevan vastaajia hyvin. Lisäksi tarjolla on myös lievempiä vaihtoehtoja niille, jotka haluavat jättää mielipiteisiinsä joitakin varauksia tai eivät ole aivan järkähtämättömästi väittämän puolesta tai sitä vastaan. Tutkimuksen virhemarginaali eli luottamusväli on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luotettavuustasolla. Tämä tarkoittaa, että jos esimerkiksi 45 prosenttia suomalaisista on vastannut olevansa ehdottomasti jonkin väitteen kanssa, todellinen prosenttiluku on 95-prosenttisella varmuudella Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö, YTT Juho Rahkonen.

4 4(35) Vastaukset arvoväittämiin Seuraavilla sivuilla esitetään tutkimuksen tulokset suorina jakaumina sekä ristiintaulukoituina taustaryhmittäin. Ympyräkuvioissa (kuten kuviossa 1.1) näkyvät vastaukset kuhunkin kysymykseen kaikkien vastaajien kohdalla. Palkkikuvioissa (kuten kuviossa 1.2 seuraavalla sivulla) näkyvät vastaukset myös taustatietojen mukaisesti. Kuvio 1.1 Suomalaisuus on tärkeä osa omaa identiteettiäni Kaikki vastaajat, n=1005 3% 2% Keskiarvo 6,17 14% 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin 45% 4) ei eikä 3) jokseenkin 2) 36% 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa

5 5(35) Kuvio 1.2 Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 7) ehdottomasti 6) Suomalaisuus on tärkeä osa omaa identiteettiäni 5) jokseenkin n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,17 4) ei eikä ,26 6,08 5,72 6,05 6,19 6,34 6,41 6,27 6,26 6,08 6,17 6,30 5,93 6,10 6,18 6,18 6,19 6,02 6,29 6,38 5,96 6,22 6, % Suomalaisuus on tämän tutkimuksen mukaan hyvässä huudossa, ja sen arvostus osana omaa identiteettiä kasvaa selvästi iän myötä. Sukupuolella on jonkin verran merkitystä: jostain syystä naiset ovat vastanneet miehiä useammin olevansa ehdottomasti ero on suurempi kuin virhemarginaali. Sen sijaan tulotasolla ei näytä olevan merkitystä tässä kysymyksessä. Alueittain ilmenee joitakin eroja, mutta ne eivät ole kovin merkittäviä eikä niille ole olemassa mitään teoreettista tulkintaperustetta. Ne saattavatkin johtua osittain otantasattumista otoshan on edustava koko väestön tasolla, mutta ei välttämättä jokaisen maakunnan tai sitä pienemmän yksikön tasolla. Sen vuoksi maakuntien välillä tulee tehdä vertailuja hillitysti, ellei tuloksissa ole joitakin selvästi huomiota herättäviä eroja.

6 6(35) Kuvio 2.1 Yksilöllisten arvojen takia monet ihmiset toimivat nykyään liian itsekkäästi Kaikki vastaajat, n=1005 0% 1% 0% 3% Keskiarvo 5,60 8% 19% 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin 4) ei eikä 30% 3) jokseenkin 2) 40% 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa

7 7(35) Kuvio 2.2 7) ehdottomasti Yksilöllisten arvojen takia monet ihmiset toimivat nykyään liian itsekkäästi 6) 5) jokseenkin Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,60 4) ei eikä ,67 5,53 5,21 5,45 5,68 5,76 5,74 5,62 5,75 5,37 5,88 5,77 5,36 5,54 5,66 5,56 5,64 5,30 5,63 5,77 5,60 5,61 5, % Tämä kysymys oli mukana, koska aikaisemmassa tutkimuksessa yhteisöllisyys nousi erääksi veteraanipolven kantavaksi arvoksi olkoonkin, että yhteisöllisyys käsitteenä on varsin moniselitteinen. Siksi asiaa on pyritty luotaamaan useilla kysymyksillä. Suomalaiset kyllä kritisoivat liiallista yksilöllisyyttä, mutta tässä kohdassa ikäryhmien välillä on varsin selviä eroja: mitä vanhemmasta vastaajasta on kyse, sitä todennäköisemmin hän karsastaa 2000-luvun kilpailuyhteiskunnan yksilöllisyyttä korostavaa arvomaailmaa.

8 8(35) Kuvio 3.1 Lapsia pitää kasvattaa niin, että heistä tulee velvollisuudentuntoisia kansalaisia 0% 1% Kaikki vastaajat, n=1005 Keskiarvo 6,43 10% 7) ehdottomasti 30% 58% 6) 5) jokseenkin 4) ei eikä 3) jokseenkin 2) 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa

9 9(35) Kuvio 3.2 7) ehdottomasti Lapsia pitää kasvattaa niin, että heistä tulee velvollisuudentuntoisia kansalaisia 6) 5) jokseenkin Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,43 4) ei eikä ,44 6,41 6,43 6,31 6,37 6,48 6,54 6,43 6,35 6,28 6,67 6,55 6,35 6,39 6,33 6,47 6,33 6,29 6,59 6,47 6,36 6,55 6, % Suomalaiset näyttävät lasten kasvatuksessa olevan varsin konservatiivisia: velvollisuudentuntoinen on jo sinänsä varsin vahvamerkityksinen sana, ja yli puolet vieläpä on väittämän kanssa ehdottomasti. Tämän kysymyksen kohdalla kansalaiset ovat hyvin yksimielisiä, sillä taustaryhmien välillä ei näytä olevan merkittäviä eroja.

10 10(35) Kuvio 4.1 Ihmisen menestyminen tai epäonnistuminen on eniten riippuvainen hänestä itsestään 0%0% Kaikki vastaajat, n=1005 3% Keskiarvo 5,21 11% 8% 16% 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin 4) ei eikä 27% 3) jokseenkin 2) 34% 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa

11 11(35) Kuvio 4.2 Ihmisen menestyminen tai epäonnistuminen on eniten riippuvainen hänestä itsestään 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,21 4) ei eikä ,12 5,30 5,63 5,06 5,06 5,07 5,41 5,32 5,04 4,76 5,37 5,23 5,34 5,14 5,24 5,12 5,20 5,11 5,32 5,38 5,18 5,14 5, % Edelliseen kysymykseen verrattuna vastausten jakauma on varsin lainen: vaikka enemmistö seisoo oman onnensa seppä -ajattelun takana, mielipiteet eivät ole kovin voimakkaita, vaan pikemminkin epäileviä. Edes yrittäjät ja suurituloiset eivät ole muita enempää tämän väittämän kannalla, vaikka juuri hyväosaisten ja hyvin toimeentulevien luulisi pitävän menestystään mielellään omana ansionaan. Nuoruuden optimismi kuitenkin nousee esiin vastausten joukossa olevana poikkeamana: vuotiaista selvästi suurempi osa kuin heitä vanhemmista luottaa oman toiminnan vaikutukseen elämänkulkunsa muodostumisessa. Iän mukanaan tuoma elämänkokemus näyttää kuitenkin osoittavan, että eivät asiat aina mene niin ruusuisesti kuin nuoruuden huumassa oli kuvitellut. Täytyy tosin huomata, että ei usko oman onnensa seppä - ajatteluun mitenkään romahda iän myötä, vaikka vähentyykin jonkin verran. Keski-ikäisten joukossa usko näyttää olevan kaikkein vähäisintä, mikä onkin ymmärrettävää: elämän ruuhkavuosina valinnan vapaus on yleensä rajoitetumpaa kuin nuorena ja uudelleen eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

12 12(35) Kuvio 5.1 Ahkeruus ja työnteko ovat arvokkaita asioita sinänsä Kaikki vastaajat, n=1005 1% 1% 0% Keskiarvo 6,26 12% 7) ehdottomasti 6) 43% 5) jokseenkin 4) ei eikä 3) jokseenkin 2) 43% 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa

13 13(35) Kuvio 5.2 Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 7) ehdottomasti 6) Ahkeruus ja työnteko ovat arvokkaita asioita sinänsä 5) jokseenkin n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,26 4) ei eikä ,31 6,21 6,23 6,04 6,22 6,32 6,48 6,29 6,21 6,09 6,30 6,43 6,16 6,21 6,24 6,25 6,29 6,15 6,33 6,40 6,14 6,24 6, % Tällä kysymyksellä mitattiin nimenomaan sitä, onko vastaajien mielestä työllä ja ahkeruudella itseisarvoa muutenkin kuin elannon hankkimiseen tähtäävänä välttämättömyytenä. Häkellyttävän suuri osa vastaajista on tätä ; Suomessa näyttää todellakin olevan työkeskeinen kulttuuri. Protestanttinen etiikka ei rakoile missään taustaryhmissä.

14 14(35) Kuvio 6.1 Osallistun usein talkoisiin tai muuhun vapaaehtoistyöhön 0% Kaikki vastaajat, n= % 4% 10% Keskiarvo 4,44 7) ehdottomasti 6) 14% 18% 5) jokseenkin 4) ei eikä 3) jokseenkin 2) 15% 27% 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa

15 15(35) Kuvio 6.2 7) ehdottomasti Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 Osallistun usein talkoisiin tai muuhun vapaaehtoistyöhön 6) 5) jokseenkin n=kaikki vastaajat 4) ei eikä 3) jokseenkin 2) 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa Keskiarvo 1-7 4,44 4,48 4,40 3,79 4,09 4,55 4,78 4,69 4,45 4,70 4,29 4,74 4,68 4,05 4,33 4,45 4,46 4,22 4,33 4,36 5,04 4,42 5,08 4, % Tämä kysymys on tarkoituksella hieman muista poikkeava: tässä kysytään mielipiteen sijaan vastaajan käyttäytymistä. Nyt alkaa jo erojakin syntyä maakuntien välille: ainakin Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa talkoohenki näyttää olevan paremmin voimissaan kuin muualla Suomessa. Tätä kysymystä käytetään myöhemmin osana yhteisöllisyysarvoulottuvuuden tutkimista.

16 16(35) Kuvio 7.1 Suomalaisyhtiöiden kansallinen omistus täytyy pitää vähintään nykyisellä tasolla 1%1%1% Kaikki vastaajat, n=1005 Keskiarvo 5,69 10% 3% 27% 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin 4) ei eikä 22% 3) jokseenkin 2) 1) ehdottomasti 35% Ei osaa sanoa

17 17(35) Kuvio 7.2 Suomalaisyhtiöiden kansallinen omistus täytyy pitää vähintään nykyisellä tasolla 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,69 4) ei eikä ,74 5,64 5,26 5,40 5,74 5,91 5,95 5,91 5,84 5,41 5,18 5,95 5,34 5,71 5,76 5,54 5,54 5,44 5,86 5,95 5,68 5,80 5, % Suomalaisyhtiöiden kansallista omistusta pidetään tärkeänä, mutta se ei näytä olevan samanlainen kohtalonkysymys kuin jotkin muut tässä tutkimuksessa esitetyt väittämät paitsi että vanhemmalle väelle asia tuntuu olevan selvästi tärkeämpi kuin nuorille. Yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt ja suurituloiset eivät pidä omistuksen pysymistä suomalaiskäsissä niin tärkeänä kuin viljelijät, työntekijät, alemmat toimihenkilöt ja vähemmän tienaavat.

18 18(35) Kuvio 8.1 On tärkeää, että Suomi demokraattisena yhteiskuntana saa päättää omista asioistaan itsenäisesti 1% 1% 0% 2% Kaikki vastaajat, n=1005 Keskiarvo 6,32 8% 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin 51% 4) ei eikä 3) jokseenkin 37% 2) 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa

19 19(35) Kuvio 8.2 On tärkeää, että Suomi demokraattisena yhteiskuntana saa päättää omista asioistaan itsenäisesti Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,32 4) ei eikä ,39 6,24 6,22 6,26 6,35 6,34 6,37 6,36 6,28 6,23 6,39 6,37 6,25 6,20 6,36 6,29 6,32 6,06 6,48 6,38 6,34 6,37 6, % Tämä väittämä on esitetty sellaisessa muodossa, että vastaajan täytyy olla melkoisen kriittinen kansallisvaltioajattelua kohtaan voidakseen olla. Toisaalta aste-eroja syntyy jonkin verran. Kokonaisuutena tämä väittämä vahvistaa, että kansalliset arvot ja itsemääräämisoikeuden puolustaminen ovat syvällä kansan tajunnassa.

20 20(35) Kuvio 9.1 Lakia pitää aina noudattaa, vaikka laki olisi omasta mielestäni väärä tai epäoikeudenmukainen Kaikki vastaajat, n=1005 1% 0% 2% Keskiarvo 5,57 6% 6% 25% 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin 4) ei eikä 23% 3) jokseenkin 2) 1) ehdottomasti 35% Ei osaa sanoa

21 21(35) Kuvio 9.2 Lakia pitää aina noudattaa, vaikka laki olisi omasta mielestäni väärä tai epäoikeudenmukainen Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,57 4) ei eikä ,74 5,39 5,42 5,39 5,60 5,70 5,60 5,62 5,75 5,52 5,24 5,58 5,49 5,53 5,49 5,55 5,39 5,23 5,66 6,01 5,75 5,65 5, % Vaikka esimerkkejä väittämän kuvailemasta tilanteesta ei haastatteluissa annettukaan, todennäköisesti suurin osa vastaajista on tässä ajatellut sentyyppisiä tilanteita kuin pienen työn teettäminen/tekeminen ilman verokorttia tai kohtuullisen ylinopeuden ajaminen hyvissä liikenneolosuhteissa, joissa muita tiellä liikkujia on vähän. Nuorimmille vastaajille on saattanut tulla mieleen myös tekijänoikeuksien alaisten musiikin tai elokuvien levittäminen Internetin välityksellä ns. vertaisverkoissa. Kyselyn tuloksista päätellen suomalaiset eivät ole aina ehdottoman kuuliaisia lain noudattamisen suhteen, vaan saattavat tilanteen tullen lipsua lavealle polulle tästä kertoo asteikon väliportaille sijoittuvien - ja jokseenkin -vastausten runsaus. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että yrittäjissä/johtajissa näyttää olevan keskimääräistä enemmän niitä, joiden mukaan lakia voidaan joskus luovasti soveltaa.

22 22(35) Kuvio 10.1 Ajattelen usein, miten minun oma toimintani vaikuttaa koko yhteiskuntaan Kaikki vastaajat, n=1005 2% 0% 5% Keskiarvo 4,78 10% 8% 7) ehdottomasti 6) 16% 21% 5) jokseenkin 4) ei eikä 3) jokseenkin 2) 1) ehdottomasti 38% Ei osaa sanoa

23 23(35) Kuvio ) ehdottomasti Ajattelen usein, miten minun oma toimintani vaikuttaa koko yhteiskuntaan 6) 5) jokseenkin Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 n=kaikki vastaajat 4) ei 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) eikä osaa sanoa , ,96 4,59 4,72 4,72 4,74 4,93 4,70 4,86 4,93 4,63 4,79 4,84 4,61 4,65 4,82 4,80 4,80 4,69 4,65 5,28 4,67 4,89 4, % Yksilöllisten arvojen hallitsemassa ajassamme tällä kysymyksellä pyrittiin luotaamaan vastaajien valmiutta asettua edes silloin tällöin omaa elämänpiiriään laajempiin yhteyksiin. Valmius ei näytä olevan kovin korkealla tasolla. Ei tosin ole itsestään selvää, että veteraanit ja lotatkaan olisivat aina jaksaneet tai ymmärtäneet ajatella toimintaansa yhteiskunnallisesti, mutta selvää on ainakin se, että nykysuomalaisista niin tekee varsin harva.

24 24(35) Kuvio 11.1 On oikein, että itsenäisyyspäivän juhlinnassa nostetaan sotaveteraaneja esille näkyvästi, vaikka viime sodista on kulunut paljon aikaa Kaikki vastaajat, n=1005 1% 1% 0% 3% Keskiarvo 6,41 8% 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin 23% 4) ei eikä 3) jokseenkin 63% 2) 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa

25 25(35) Kuvio ) ehdottomasti On oikein, että itsenäisyyspäivän juhlinnassa nostetaan sotaveteraaneja esille näkyvästi, vaikka viime sodista on kulunut paljon aikaa n=kaikki vastaajat 6) 5) jokseenkin Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 4) ei eikä 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa , ,45 6,38 6,15 6,41 6,46 6,47 6,52 6,47 6,45 6,15 6,55 6,51 6,32 6,33 6,54 6,42 6,38 6,16 6,36 6,43 6,43 6,69 6, % Veteraanien arvostus on Suomessa hyvin korkealla tasolla, riippumatta vastaajien taustoista. Ikäryhmistä voidaan havaita, että ainoastaan kaikkein nuorimpien keskuudessa veteraanien arvostus on hieman vähäisempää kuin vanhemmilla, mutta nuortenkin luvut ovat todella korkeat. Harvasta asiasta Suomessa vallitsee niin laaja yksimielisyys kuin siitä, että sotaveteraanit ansaitsevat näkyvän paikkansa itsenäisyytemme juhlinnassa, vaikka suurimmalle osalle kansasta itse sotatapahtumat ovat jo varsin etäistä historiaa. Veteraanien uhrauksen merkitys kuitenkin ymmärretään.

26 26(35) Kuvio 12.1 Minun tehtäväni on auttaa naapureitani aina, jos he tarvitsevat apua 1% 0% Kaikki vastaajat, n=1005 Keskiarvo 5,50 8% 4% 20% 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin 4) ei eikä 3) jokseenkin 33% 2) 32% 1) ehdottomasti Ei osaa sanoa

27 27(35) Kuvio ) ehdottomasti Minun tehtäväni on auttaa naapureitani aina, jos he tarvitsevat apua 6) 5) jokseenkin Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,50 4) ei eikä ,46 5,55 5,35 5,23 5,48 5,63 5,75 5,49 5,45 5,60 5,54 5,71 5,27 5,45 5,56 5,41 5,28 5,31 5,42 5,84 5,84 5,76 5, % Tämä yhteisöllisyyttä kuvaava muuttuja saa odotetusti matalimmat arvonsa Uudellamaalla ja muualla Etelä-Suomessa. Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaat ovat selvästi yhteisöllisempiä kuin etelä- ja länsisuomalaiset. Valmius naapurin auttamiseen kasvaa selvästi iän myötä, kun taas muuten taustaryhmien välillä ei ole suuren suuria eroja.

28 28(35) Kuvio 13.1 Kun suomalainen urheilija tai yritys menestyy maailmalla, se on kunniaksi koko Suomen kansalle 0% 1% 2% 0% Kaikki vastaajat, n=1005 Keskiarvo 5,86 7% 7) ehdottomasti 22% 32% 6) 5) jokseenkin 4) ei eikä 3) jokseenkin 2) 1) ehdottomasti 36%

29 29(35) Kuvio 13.2 Kun suomalainen urheilija tai yritys menestyy maailmalla, se on kunniaksi koko Suomen kansalle Kaikki, n=1005 Sukupuoli Nainen, n=510 Mies, n=495 Ikäryhmä vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n= vuotta, n=193 Ammatti/asema Maanviljelijä/työntekijä, n=236 Alempi toimihenkilö, n=118 Ylempi toimihenkilö, n=95 Yrittäjä/johtava asema, n=44 Eläkeläinen, n=275 Muu, n=237 Talouden bruttotulot Alle EUR/v, n= EUR/v, n=239 Yli EUR/v, n=322 Maakunta Uusimaa/Itä-Uusimaa, n=319 Varsinais-Suomi/Satakunta, n=116 Pirkanmaa/Päijät-Häme/Kanta-Häme, n=165 Kymenlaakso/Etelä-Karjala/Pohjois-Karjala/Kainuu, n=75 Keski-Suomi/Etelä-Savo/Pohjois-Savo, n=140 Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, n=77 Lappi/Pohjois Pohjanmaa, n=113 7) ehdottomasti 6) 5) jokseenkin n=kaikki vastaajat 3) jokseenkin 1) ehdottomasti Ei Keskiarvo 2) osaa sanoa ,86 4) ei eikä ,86 5,85 5,79 5,69 5,82 5,94 6,00 5,97 5,91 5,53 5,86 5,98 5,74 5,91 5,85 5,78 5,79 5,60 5,93 5,92 5,97 5,98 5, % Veteraanipolven arvoja luotaavassa aikaisemmassa tutkimuksessa urheilu nousi yhdeksi kansallisen itsetunnon kohottajaksi. Siksi asiaa kysyttiin myös tässä tutkimuksessa. Nationalistinen urheilunäkemys elää ja voi hyvin suomalaisten keskuudessa, sillä niin vahvasti urheilijoiden katsotaan edustavan nimenomaan kotimaataan. Kunniaksi koko Suomen kansalle on tahallisen pateettinen ja juhlava ilmaus, jonka luulisi herättävän enemmän torjuntaa nykyajan vähemmän muodollisessa ilmapiirissä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan urheilun katsotaan olevan koko kansan asia.

30 30(35) Faktorianalyysi arvoulottuvuuksista Edellä on tarkasteltu vastausten suoria jakaumia ja ristiintaulukoituina taustatietojen mukaisesti. Seuraavaksi analyysiä viedään astetta syvemmälle ja katsotaan, mitä vastaukset kertovat meille kokonaisuudessaan. Faktorianalyysi kuuluu yhteiskuntatieteissä eniten käytettyihin monimuuttujamenetelmiin. Faktorianalyysillä pyritään saamaan aineistosta esiin sellaisia rakenteellisia piirteitä, jotka eivät näy paljaalla silmällä. Usein jostakin asiasta, esimerkiksi kansallismielisyydestä, saadaan luotettavampaa tietoa, jos sitä ei kysytä aivan suoraan vaan ikään kuin mutkan kautta useilla kysymyksillä. Faktorianalyysillä nähdään jälkikäteen, mitkä vastaukset liittyvät vastaajien mielissä toisiinsa ja miten voimakkaasti. Faktorianalyysit voidaan lähestymistapansa perusteella jakaa kahteen tyyppiin: 1) Eksploratiivisessä faktorianalyysissä pyritään löytämään aineistosta laisia ulottuvuuksia ilman etukäteen tehtäviä oletuksia. 2) Konfirmatorisessa faktorianalyysissä taas pyritään vahvistamaan tai kumoamaan teorian ja aikaisemman tutkimuksen perusteella tehtyjä hypoteeseja. Tässä tutkimuksessa on kyse ensimainitusta tyypistä: ennen faktorianalyysiä tutkijalla ei ollut selvää kuvaa mahdollisten faktoreiden rakenteesta tai lukumäärästä, vaan ne löytyivät analyysin tuloksena. Taulukko 1. Faktorianalyysin tulokset Muuttuja Faktori 1 Kansallismieliset Faktori 2 Yhteisölliset Faktori 3 Tunnolliset Sotaveteraanien näkyvyys 0,70-0,10 0,11 Maan oma päätäntävalta 0,67 0,06 0,01 Suomalaisuus identiteettinä 0,64 0,20 0,17 Yksilöllisyyden kritiikki 0,47 0,36-0,04 Urheilijat ja kansallinen kunnia 0,46 0,15 0,38 Lain noudattaminen 0,39 0,27 0,22 Osallistuminen talkoisiin 0,03 0,72-0,02 Oma toiminta ja yhteiskunta -0,07 0,70 0,20 Suomalaisyhtiöiden omistus 0,23 0,49-0,08 Naapureiden auttaminen 0,17 0,47 0,24 Oman onnensa seppä -0,01 0,03 0,75 Lasten kasvattaminen 0,32 0,09 0,63 Ahkeruuden arvostaminen 0,33 0,05 0,57 Vastausten keskiarvo faktorilla (1=ehdottomasti 7=ehdottomasti ) 5,98 5,12 5,97 Faktorianalyysin menetelmänä on käytetty pääkomponenttianalyysiä. Tulokset on muutettu helpommin tulkittavaan muotoon Varimax-rotaatiolla.

31 31(35) Analyysin tuloksena on kolmen faktorin malli, jossa muuttujat jakautuvat varsin voimakkaasti. Kunkin muuttujan kohdalla suurin lataus on lihavoitu; toisin sanoen lihavoidut numerot muodostavat omalla sarakkeellaan olevan faktorin. Taulukkoa 1 luetaan siten, että itseisarvoltaan yli 0,3:n suuruiset lataukset luokitellaan merkittäviksi. Toisin sanoen kaikki muuttujat (siis arvoväittämät), jotka ovat saaneet yli 0,3 suuruisen latauksen samalla taulukon sarakkeella (eli faktorilla), luokitellaan kuuluvaksi n arvoulottuvuuteen. Ihmiset siis mielessään yhdistävät nämä kyseiset arvot toisiinsa. Muuttuja kuuluu faktorille myös silloin, jos se saa vahvan negatiivisen latauksen (mitä tässä aineistossa ei ole tapahtunut) tällöin vastaajat ovat vahvasti kyseisestä väittämästä. Faktorianalyysin avulla aineistosta piirtyy selvästi esiin kolmenlaisia arvoulottuvuuksia. Ensimmäiselle faktorille latautuvia vastauksia voidaan kuvata nimellä kansallismieliset. Tälle vastaajaryhmälle ovat ominaisia itsenäisyyttä ja kansallista näkökulmaa painottavat arvot. Toisella faktorilla erottuvat selvästi omaksi ryhmäkseen yhteisöllisten arvojen kannattajat. Heille kansalliset arvot eivät ole niin tärkeitä kuin ensimmäiselle faktorille sijoittuville vastaajille. Kolmannen arvoulottuvuuden edustajat uskovat vakaasti oman ahkeruuden merkitykseen ihmisen menestymisessä, ja he myös kasvattaisivat lapsensa velvollisuudentuntoisiksi. Summamuuttujat Faktorianalyysin tulosten pohjalta 13 arvoväittämästä muodostettiin kolme summamuuttujaa, joille keksittiin niitä mahdollisimman hyvin kuvaavat nimet: 1) kansallismielisyys, 2) yhteisöllisyys ja 3) tunnollisuus. Summamuuttujien muodostamisessa ajatuksena on, että näin saatiin arvoista luotettavampi kuva kuin jos vain olisi kysytty vastaajilta suoraan, oletteko kansallismielinen jne. Ensimmäisessä summamuuttujassa oli kuusi väittämää, toisessa neljä ja kolmannessa kolme (ks. taulukko 1). Näin saatiin kaikki 13 kysymystä luokiteltua arvoulottuvuuksiksi, joista siis tehtiin summamuuttujat. Summamuuttujista laskettiin keskiarvot jokaisen vastaajan kohdalle, ja tuloksia verrattiin kahteen taustamuuttujaan: koulutus ja asuinpaikka. Arvoulottuvuuksista muodostettiin asteikko, jossa 1 3:n suuruisia arvoja saaneet luokiteltiin ei lainkaan kansallismielisiksi/yhteisöllisiksi/tunnollisiksi, 4:n suuruiset arvot saaneet hieman kansallismielisiksi/yhteisöllisiksi/tunnollisiksi, 5 6,4:n saaneet kansallismielisiksi/yhteisöllisiksi/tunnollisiksi ja 6,5 7:n keskiarvon saaneet ttäin kansallismielisiksi/yhteisöllisiksi/tunnollisiksi. Pohjana on tietysti tutkimuksessa käytetty seitsemänportainen asteikko, jossa suurempi luku tarkoittaa väittämän suurempaa hyväksymistä.

32 32(35) Kuvio 14. Koulutuksen vaikutus kansallismielisyyteen Kuvio 15. Koulutuksen vaikutus yhteisöllisyyteen

33 33(35) Kuvio 16. Koulutuksen vaikutus tunnollisuuteen Kuvioissa sekä edempänä kuvioissa hyödynnetään faktorianalyysin avulla muodostettuja summamuuttujia, joita on siis kolme (kansallismielisyys, yhteisöllisyys ja tunnollisuus). Vastaajan koulutustausta selittää jonkin verran kaikkia summamuuttujia, mutta eniten se vaikuttaa vastaajan yhteisöllisyyteen: ylioppilaat/lukion käyneet ja yliopistossa sekä ammattikorkeakoulussa koulutetut ovat vähemmän yhteisöllisiä kuin ammattitutkinnon/opistotason tutkinnon tai vain peruskoulun suorittaneet. Näköjään koulutus lisää ihmisen yksilöllisyyttä, mutta voi toisaalta vaikuttaa heikentävästi yhteisöä ylläpitäviin arvoihin. Lukujen tulkinnassa on kuitenkin muistettava, että etenkin yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa kausaalisen vaikutussuhteen osoittaminen on usein hyvin vaikeaa, eikä tässäkään tapauksessa pidä suoraan vetää sellaista johtopäätöstä, että korkea koulutus sinänsä aiheuttaisi yhteisöllisyyden heikentymistä. Pikemminkin saattaa olla niin, että korkeasti koulutettujen ihmisten elämässä ja ajattelutavassa on muita sellaisia piirteitä, jotka eivät ole niin yhteisöllisiä kuin vähemmän koulutusta saaneilla.

34 34(35) Kuvio 17. Asuinpaikan vaikutus kansallismielisyyteen Prosentit vakioitu: Etelä-Suomen lääni 50%, Muu Suomi 50%) Kuvio 18. Asuinpaikan vaikutus yhteisöllisyyteen (Prosentit vakioitu: Etelä-Suomen lääni 50%, Muu Suomi 50%)

35 35(35) Kuvio 19. Asuinpaikan vaikutus tunnollisuuteen Prosentit vakioitu: Etelä-Suomen lääni 50%, Muu Suomi 50%) Lopuksi Viimeisissä kuvioissa vertailtavana on vanha tuttu etelä vastaan muu Suomi -asetelma, jolle on olemassa hyviä yhteiskuntatieteellisiä perusteita. Kaikissa veteraanipolven arvoja kuvaavissa summamuuttujissa kansallismielisyydessä, yhteisöllisyydessä ja tunnollisuudessa muu Suomi päihittää Etelä-Suomen (jossa urbaani pääkaupunkiseutu kattaa suuren osan vastaajajoukosta). Etelä-Suomen läänin ja muun Suomen asukkaita oli kyselyssä lähes yhtä paljon, noin 500 kumpiakin, ja näissä kuvioissa vastaajamääriä vertaillaan prosenttien mukaan. Toisaalta on mielenkiintoista havaita, että kaikissa summamuuttujissa Etelä-Suomen lääniin osuu enemmän ttäin -väkeä kuin muualle Suomeen. Tälle ilmiölle ei ainakaan helposti löydy mitään selvää teoreettista selitysperustetta, mutta yhtä kaikki se kuvastaa sitä, että Suomi kokonaisuutena vielä 2000-luvullakin seisoo varsin yhtenäisenä rintamana niiden arvojen takana, jotka sotien aikana ja niiden jälkeen pohjustivat Suomen menestystarinaa.