RANTAROUSTIN ELINKAARIHANKKEEN RAHOITUSTARJOUKSET JA NIIDEN VERTAILU

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "RANTAROUSTIN ELINKAARIHANKKEEN RAHOITUSTARJOUKSET JA NIIDEN VERTAILU"

Helena Järvenpää
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto RANTAROUSTIN ELINKAARIHANKKEEN RAHOITUSTARJOUKSET JA NIIDEN VERTAILU 669/670/2013 KHALL 20 Valmistelija: kiinteistöpäällikkö Johanna Vakkuri, p Tyrnävän kunta pyysi useilta rahoituslaitoksilta päi vä tyl lä tarjouspyynnöllä tarjousta Tyrnävän kirkonkylässä si jait se van Rantaroustin koulun rakennusinvestoinnin ra hoit ta mi sek si. Tarjousta pyydettiin sekä perinteisenä ta se lai na na ja että nykyään kuntasektorillakin yhä useammin käy tet ty nä kiinteistöleasing -ratkaisuna. Tarkoituksena oli saada rahoitus koko laina-ajalle, joksi muo dos tuu vuokra-aika rakennusaika (noin 1 vuosi) mu kaan lukien noin 21 vuotta. Tarjouksia pyydettiin sekä vaih tu va kor koi sel le että kiinteäkorkoiselle lainalle. Tarjouksen an toi vat Danske Bank, Kuntarahoitus, Pohjola Pankki ja Svens ka Handelsbanken Asuntoluottopankki, mitä ra hoi tus lai tos ten lukumäärä huomioon ottaen on pidettävä varsin tyy dyt tä vä nä tuloksena. Annettuja tarjouksia on vertailtu alla ole vas sa taulukossa. Ottaen huomioon tarjouspyynnössä tar joa jil le varattu mahdollisuus tehdä myös ns. oma va lin tai nen, innovatiivinen tarjous, tarjoukset eivät ole sisällöltään ai van identtiset varsinkaan laina-ajan osalta, joka on keskei nen tekijä luoton kustannuksia arvioitaessa. Tämä ei kui ten kaan ole olennaisesti vaikeuttanut tarjousten vertailua. Tarjouspyynnön perustietojen mukaan lainan ottaja on Tyr nä vän kunta, lainan määrä on tarkemman sopimuksen mu kaan noin 13,0 miljoonaa, laina-aika rakennusaika mukaan lu kien noin 21 vuotta. Korkotarjous perustuu klo 14,00 vallinneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Kunnalle on tarjottu lainaa joko vaihtuvakorkoisena tai kiin teä kor koi se na. Vaihtuvakorkoiset tarjoukset oli annettu kuvaamalla vii te kor ko, joka oli yleensä 6 tai 12 kuukauden Euribor li sät ty nä rahalaitoksen marginaalilla. Kiinteäkorkoisten lainojen tar jouk sis sa oli useasti se ongelma, että tarjous sisälsi ai noas taan jaksot vuotta eli vain puolet vuokra-ajasta (lea sing rat kai sus sa) tai laina-ajasta vieläpä siten, että ra ha lai tos varasi itselleen oikeuden 5 vuoden jakson päätyttyä yk sipuo li ses ti ilmoittaa koron määrän seuraavalle 5 -vuo tis kau dek si, mikä synnyttää epävarmuuden jälkimmäisen kym me nen vuoden korkokustannuksista. Kaikissa tapauksissa, joissa taselainassa velallinen oli kun ta, lainaa

2015 päi vä tyl lä tarjouspyynnöllä tarjousta Tyrnävän kirkonkylässä si jait se van Rantaroustin koulun rakennusinvestoinnin ra hoit ta mi sek si.

2 tarjottiin ilman erityistä vakuutta. Lea sing lai na tar jouk ses saan Kuntarahoitus pidätti oikeuden määrätyssä ti lan tees sa myydä rakennuksen ns. jäännöshinnasta, edel lyt täen, että kunta ei laina-ajan päätyttyä jatkaisi vuok ra so pi mus ta tai lunastaisi rakennusta tai osoittaisi sille uutta os ta jaa. Myös järjestelypalkkion määrää ja lainan nostoa kos ke vat ehdot vaihtelivat eri tarjouksissa. Käsillä oleva rahoitusratkaisukokonaisuus muodostuu paitsi lai na ehdois ta myös muista rahoituskokonaisuuden muo dos ta vis ta sopimuksista, jotka yhdessä muodostavat rat kai su ko ko nai suu den. Leasingratkaisussa näitä sopimuksia ovat Kiin teis tö leasing so pi mus, maanvuokrasopimus rahoittajan ja kunnan kesken, vuokralle-ottajan ja rahoituslaitoksen vä li nen osto-oikeussopimus ja kunnan, rahoituslaitoksen ja ura koit si jan välinen rakennuttamissopimus (ns. kol mi kan ta so pi mus). Rahoituksen kohteen syntymisestä puolestaan mää rä tään urakoitsijan ja kunnan välisessä urak ka so pi muk ses sa. Taselainarahoituksessa lainaehdot sisältyvät lainaa kos ke vaan velkakirjaan kunnan ja rahoituslaitoksen kesken. An net tu ja tarjouksia kommentoidaan seuraavassa yleisellä ta sol la lyhyesti: A. Danske Bank Rahoitusta haetaan n. 21 vuodelle. Danske Bankin tarjous kos kee viiden vuoden jaksoissa vain 10 vuoden laina-aikaa se kä taselainana että leasinglainana. Korkosuojausta kos ke va indikatiivinen esimerkki sisältää lähinnä neu vot te lu tar jouk sen. Tarjouksen mukaan kiinteä korko on voimassa vain saakka, jonka jälkeen korko määrätään yk si puo li ses ti vallitsevan rahoitustilanteen mukaisesti. B. Handelsbanken Leasingrahoitus koskevan tarjouksen laina-aika on vain 10 vuot ta. Taserahoitusta koskevan tarjouksen laina-aika on 21 vuot ta, josta ensimmäinen vuosi on lyhennysvapaa. Täs sä kin vaihtoehdossa maturiteetti on vain 5 vuotta, jonka jäl keen pankilla on oikeus ilmoittaa uuden kiinteän kor ko jak son koron. Mikäli uudesta korosta ei päästä sopimukseen kun nal la on oikeus maksaa laina pois korkojakson vaih tues sa ilman kuluja. C. Kuntarahoitus Kuntarahoitus on tehnyt yksilöidyn tarjouksen ra hoi tus leasin gin puitesopimukseksi, jossa vuokrakohteen vuok ra-ai ka on 20 vuotta. Lainalimiitin enimmäismäärä on 14,3 mil joo naa euroa (alv. 0%). Kuntarahoitus on tehnyt tar jouk sen mallilla vuotta. Leasingtarjouksen mukaan 10 vuo den kiinteä korko 1,82 % sisältää rahoituslaitoksen mar gi naa lin. Kymmenen vuoden maturiteetin päätyttyä Kun ta ra hoi tuk sel la on oikeus tarkistaa marginaali 10 vuoden välein var si nai sen vuokrakauden alusta laskettuna. Tämän mallin an sio na on se, että koron määrä on tiedossa koko en sim mäisen kymmenen (10) vuoden jakson ajan, mikä pie nen tää korkoriskiä

Myös järjestelypalkkion määrää ja lainan nostoa kos ke vat ehdot vaihtelivat eri tarjouksissa.

3 jälkimmäisellä (toisella) viisivuotiskaudella pi täen koron tason koko ajan alle kahden prosentin. Kyseisessä mallissa myös koulun lunastushinta on suh teel li sen alhainen verrattuna eräisiin toisiin vaihtoehtoihin, sen ol les sa 30 % 20 vuoden jälkeen. Ostohinta on määritetty lai nan oton yhteydessä laadittavassa osto-oikeus- ja myyn ti so pi muk ses sa. Kuntarahoituksen sopimuksen mukaan asiak kaal la on mahdollisuus lunastaa kohde 10,15, tai 20 vuoden ku lut tua kohteen valmistumisesta lukien. Taserahoitusmuotoisen pankkilainan 10 vuoden viitekorko oli si tarjouksen mukaan ensimmäiset kymmenen vuotta 1,480 sisältäen marginaalin. tarjouksen mukaan korko ja mar gi naa li tarkistetaan 10 vuoden kuluttua siten, että luoton kor ko on voimassa aina viiden vuoden jakson, jolloin korko on aina 10 vuoden lainanhankintakustannuskorko lisättynä 0,900 % yksikön marginaalilla. D.Pohjola Pankki Pohjola Pankin rahoituksen korkoriskin suojaamista kä sit te le väs sä asiakirjassa (s.10) todetaan seuraavaa: Eu ro alu een koroissa seurataan siis myös USA:n talouden ja pitkien kor ko jen kehitystä. USA:n keskuspankin tulevien ko ron nos to jen uskotaan tukevan euroalueen pitkien korkojen nou sua. Edellä esitetyllä perusteella on todennäköistä, että USA:n keskuspankin viimepäivien koronnosto ei jää vii mei sek si, mikä kuvannee korkojen nousupainetta myös Eu roopas sa. Pohjola Pankin leasingrahoitusta koskevassa tarjouksessa vuokra-ajak si on ilmoitettu 20 vuotta. Koroksi ilmoitetaan erik seen sovittava viitekorko, joka voisi olla esimerkiksi 6 tai 12 kk:n Euribor tai viiden vuoden koronvaihtosopimus (0,074% / ) lisättynä 0,75 % -yksikön mar gi naa lil la. Pohjola pankki varaa itselleen oikeuden tarkistaa yk si puo li ses ti marginaalia 5 vuoden välein. Sopijapuolet voivat ir ti sa noa sopimuksen, mikäli marginaalista ei päästä yh teis ym mär ryk seen. Yhteenveto Seuraavassa on taulukoimalla verrattu eri tarjoajien tar jouk sia niin leasing kuin perinteisen pankkirahoituksen osalta. Ko ko nai suu teen kuuluu myös liikuntahalli, johon on haettu val tion avustusta. Voimassa olevien säännösten mukaan avus tus voidaan myöntää vain hallin omistajalle ei sen vuok raa jal le. Tästä syystä liikuntahalli rakennetaan ja to teu te taan joka tapauksessa kunnan omistamana, josta seuraa, et tä se on rahoitettava taserahoitusmuotoisena kunnan pank ki lai na na, jonka korkoehdot kuvattiin edellä. Mah dol li nen avustus vähentää tarvittavaa lainamäärää.

Ostohinta on määritetty lai nan oton yhteydessä laadittavassa osto-oikeus- ja myyn ti so pi muk ses sa.

4 Rahoitustarjouksista niin leasingmallissa kuin perinteisessä ta se mallis sa kin kokonaistaloudellisesti edullisimman ja ris kit tö mim män tarjouksen on tehnyt Kuntarahoitus. Leasingrahoituksena kyseeseen tulisi Kuntarahoituksen vuotta malli, jossa korkotaso on ensimmäisen kym me nen vuoden ajan 1,82 prosenttia. Näin ollen tällä tavalla ra hoi tet tai siin koulun rakentaminen ilman liikuntahallia noin 11,0 miljoonan euron osalta. Alustavan arvion mukaan lii kun ta hal lin rahoittamiseen vaaditaan noin 3,6 miljoonaa eu roa, mikä summa esitetään rahoitettavaksi Kun ta ra hoi tuk sen tarjouksen mukaisena pankkilainana kunnalle. Lainan kor ko on ensimmäisen kymmenen vuoden ajan 1,480 prosent tia. Myös perinteisenä taselainoituksena Kuntarahoituksen tar jous on

Näin ollen tällä tavalla ra hoi tet tai siin koulun rakentaminen ilman liikuntahallia noin 11,0 miljoonan euron osalta.

5 edullisin. Korko määräytyy edellä kerrotulla tavalla eli korko on ensimmäiset 10 vuotta 1,480 prosenttia ja tä män jälkeen 10 vuotta 0,9 % lisättynä 6 kk:n KuRan vii te ko rol la. Kummankin rahoitustavan korko muodostuisi vuosina edulliseksi, koska 10 vuoden lainan korkotaso mää rät täi siin jo nyt. Tämänkin jälkeen käytettäisiin pitkäaikaista ra hoi tus ta. Kuten oheisista vertailutaulukoista ilmenee Kun ta ra hoi tuk sen tarjoukseen toisin kuin muiden tarjoajien tar jouk siin ei sisälly järjestelypalkkiota tai muita maksuja (esim. lu nas tus kor vaus). Kuntarahoituksen tarjoukseen liittämät ra hoi tus ko ko nai suu den muodostamat sopimusluonnosten ehdot ovat si säl löl tään kohtuulliset. Valmistelussa on harkittu kunnan kokonaistaloudellista ti lan net ta ja tunnuslukuja sekä niiden kehittymistä. Asiaa on esi tel ty myös valtuustoseminaarissa Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että mikäli val tuus to hyväksyy rakentamispäätöksen kunnanhallituksen esi tyk sen mukaisesti niin Tyrnävän kun ta päättää rahoittaa Ran ta rous tin kouluhankkeen Kun ta ra hoi tuk sen tarjoamalla lai nal la siten, että koulun omistus tu lee perinteiseen tapaan kun nan omaan taseeseen. Lainaa nos te taan yhteensä vuo sien aikana noin 14 miljoo na euroa. Kun nan joh ta ja ja talousjohtaja valtuutetaan neu vot te lemaan lainan yk si tyis koh dis ta. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kiinteistöpäällikkö Johanna Vakkuri oli asiantuntijana pai kal la tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. KVALT 11 Kunnanvaltuusto: Tutkija Hannu Torvinen oli paikalla tämän asian käsittelyn ja pää töksen teon ajan. Hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuten oheisista vertailutaulukoista ilmenee Kun ta ra hoi tuk sen tarjoukseen toisin kuin muiden tarjoajien tar jouk siin ei sisälly järjestelypalkkiota tai muita maksuja (esim. lu nas tus kor vaus).

Samankaltaiset tiedostot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007