Pääkaupunkiseudun yhteisen sähköisen asiointialustan arkkitehtuuriselvitys

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun yhteisen sähköisen asiointialustan arkkitehtuuriselvitys Projektiraportti Versio: 1.0 Laatinut: PKS-asiointialustan projektiryhmä Koonnut: Jaakko Timperi, Mika Karjalainen

2 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Sisällys 1. Johdanto Dokumentin tarkoitus Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Rajaukset ja reunaehdot Projektin tausta ja kulku Pääkaupunkiseudun sähköisen asioinnin koordinointi Projektin tavoitteet Projektin organisointi Projektiryhmä Ohjausryhmä Projektin toteutunut läpivienti Seudun kuntien sähköisen asioinnin lähtötilanne Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Potentiaaliset seudun sähköiset asiointipalvelut Seudun sähköisen asiointialustan looginen arkkitehtuuri Taustalla kunnan sähköisen asioinnin arkkitehtuuri Käyttöliittymäkerroksen tietojärjestelmäpalvelut Asiointialustan tekniset peruspalvelut Palvelun ohjaus, integraatiokerros Palvelukerros Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin kehittämisen lähtökohdat Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin skenaariot A: Seudun yhteinen sähköisen asioinnin alusta B: Seudun yhteinen palvelunohjaus C: Seudun yhteinen sähköinen palvelunäkymä Infratason seuturatkaisu Kaupunkiportaalit pääkanavana Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin valittu tavoitetilan yleisjäsennys Etenemisjärjestys Seudun yhteisten asiointipalvelujen hallintamalli Seudun yhteisten sähköisten palvelujen hallintamalli yleisesti Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin päälinjaukset Organisointi ja työtapa Pääprosessit Seudun yhteisten palvelujen suunnittelu Potentiaalisten kohteiden kokoaminen ja ylläpito Päätöksenteko Kehittämispolun laatiminen ja päivitys Yhteistyöhankkeiden ja palveluiden ohjaus... 43

3 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) 6.7. Seuranta Liitteet Dokumentin tila Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V MK, JT Ensimmäinen luonnos projektiryhmän työstön pohjalta V TO Stilisointia V MK Projektiryhmän kommenteilla tarkennettu versio

4 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) 1. Johdanto 1.1. Dokumentin tarkoitus Tämä dokumentti on keväällä 2010 toteutetun pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen sähköisen asiointialustan sisältöä ja arkkitehtuuria koskevan selvityksen raportti. Dokumentin tarkoituksena on luoda yleisellä tasolla puitteet ja tavoitetilakuva siitä, miten jatkossa pääkaupunkiseudun yhteiset asiointipalvelut ja niiden hallinta järjestetään Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Tämä raportti on tarkoitettu erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien tietohallinnon käyttöön. Tämän lisäksi tätä dokumenttia voivat hyödyntää myös pääkaupunkiseudun seutuyhteistyön ja toiminnan kehittämille sekä hyödyntäjille. Keskeisiä tämän kuvauksen kohderooleja ovat: Tietohallintojohtajat ja tietohallintopäälliköt Pääkaupunkiseudun kuntien kokonaisarkkitehtuurista tai ICTarkkitehtuurista vastaavat asiantuntijat nimetyt arkkitehdit Pääkaupunkiseudun toiminnan kehittämisen avainhenkilöt kehitys- ja kehittämispäälliköt tms. Kuntien ja seudun ICT-projektien suunnittelijat ja tekniset vastuuhenkilöt Seudun arkkitehtuurityöstä vastaavat henkilöt Edellisten lisäksi tämän kuvauksen kohderyhmään kuuluvat pääkaupunkiseudun kaupunkien tietojärjestelmiä, ICT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja tai kehittämispalveluja tarjoavat julkishallinnolliset ja yksityissektorin palveluntuottajat Rajaukset ja reunaehdot Tässä dokumentissa käsitellään seudun sähköisen asiointialustan arkkitehtuuria vain ylätasolla. Tässä dokumentissa ja sen taustalla olevassa projektissa ei ole laajasti kehitetty varsinaista seutuyhteistyötä. Tässä työtä on rajattu seuraavasti: Työssä on käsitelty seudun yhteistä sähköisen asioinnin arkkitehtuuria ylätasolla. Tämä selvitys ei täytä kaikkia kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä tehtävien viitearkkitehtuurien vaatimuksia vaikka ko. menetelmää tässä työssä onkin hyödynnetty Tässä työssä ei ole kehitetty varsinaisia pääkaupunkiseudun yhteisiä substanssipalveluita tai näihin liittyviä prosesseja Tässä työssä ei ole vielä valittu yhdessä toteuttavia seudun sähköisiä asiointipalveluja, potentiaaliset asiointipalvelukandidaatit on tunnistet-

5 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) tu ja listattu, mutta varsinainen asiointipalvelujen valinta tulee tehdä jatkuvan seutuyhteistyön puitteissa. 2. Projektin tausta ja kulku 2.1. Pääkaupunkiseudun sähköisen asioinnin koordinointi Pääkaupunkiseudun kaupunkien sähköisen asioinnin työryhmä (seutuasiointiryhmä) kokoontuu 1-2 kk:n välein ja käsittelee Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan sähköisiä asiointipalveluja tavoitteenaan mm. yhteiset ja yhteentoimivat asiointipalvelut, kokemusten ja tietojen vaihto. Seutuasiointiryhmään kuuluvat: Ari Savander, Espoo Vuokko Klemetti, Espoo Marke Kaukonen, Espoo Kari Miskala, Helsinki Marko Viksten/ Mervi Kukkonen, Helsinki Seppo Rusama, Kauniainen Anne Lindblad-Ahonen, Vantaa Merja Taipaleenmäki, Vantaa Seutuasiointiryhmä totesi kokouksessaan , että sähköisen asioinnin tietotekninen palvelualusta on kaikkien kaupunkien yhteinen tavoite ja teki kaupunkien tietohallintojohdolle ehdotuksen yhteisestä asiointialustasta. Ehdotus sai myönteisen vastaanoton kaikissa kaupungeissa. Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudun kaupungit laativat yhteisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin selvitystyön pk-seudun yhteisestä sähköisen asioinnin alustasta, johon kootaan yhteiset asiointipalvelut, kuten esim.: tunnistusliittymät, perustietoliittymät (mm. VTJ), asiointi-/kuntalaistili, karttapalvelut, ajan-/resurssien varaukset, hakemukset, päivähoitohakemukset, hammashoidon palvelut jne. sekä kaikki yhteiset tai yhdessä kehitettävät palvelut. Kaupunkien nykyisiä yhteisiä palveluja ovat mm. Helmet-kirjastopalvelut, Ilmonet opistojen kurssivaraus, Reittiopas, joihin kaikkiin on pääsy Helsinginseutu-portaalin kautta. Lisäksi kehitteillä on muitakin yhteisiä palveluja. Kaupunkien sähköisen asioinnin palveluiden yhdenmukaistaminen toteutuu siten, että kaupungit ajoittavat toteutettavat kehityshankkeensa pks-yhteistyön mukaisesti samassa aikataulussa. Tällä tavalla saavutetaan sekä rahallinen että työmäärien mukainen säästö. Lisäksi palveluiden ulkoasu ja käytettävyys ovat koko pks-alueella samankaltaiset.

6 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) 2.2. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelmassa muotoiltiin projektin tavoitteet seuraavasti. Pääkaupunkiseudun yhteisen sähköisen asiointialustan (pks-asiointialusta) arkkitehtuuriselvitys on neljän kaupungin yhteinen projekti. Työn tuloksena syntyy sähköisen asiointialustan arkkitehtuuriselvitys, joka sisältää näkemyksen yhteisestä asiointialustasta sekä sen arkkitehtuurivaihtoehdoista ja yhteentoimivuudesta Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan omien asiointialustojen kanssa. Selvitykseen hahmotellaan myös ehdotus pks:n sähköisen asioinnin hallintamalliksi. Työn lähtökohtana voidaan hyödyntää Espoon äskettäin valmistunutta asiointialustan vaatimusmäärittelyä sekä KuntaIT:n arkkitehtuurisuosituksia, joihin peilataan kaupunkien omista lähtökohdista tulevia vaatimuksia. Projektin tuotoksiksi suunniteltiin seuraavat. 1. Kaupunkien asiointialustojen nykytilan kuvaukset koottuna ja täydennettynä 2. Mahdolliset yhteiset palvelut (nykyiset ja suunnitellut) 3. Yhteisen asiointialustan tavoitetilan kuvaus a. Yhteisten palvelujen vaatimukset asiointialustalle b. Kaupunkien asiointialustojen asettamat yhteentoimivuuden vaatimukset c. KuntaIT:n suositukset 4. Puuteanalyysi 5. Arkkitehtuurivaihtoehtojen kuvaus 6. Ehdotukset pks:n sähköisen asioinnin hallintamalliksi 7. Ehdotus etenemisestä

7 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) 2.3. Projektin organisointi Projektiorganisaatio koostui projektiryhmästä sekä työpajojen osallistujista ja projektin ohjausryhmästä Projektiryhmä Projektiryhmä oli vastuussa projektin läpiviennistä. Kunkin kaupungin edustajat vastasivat omien ympäristöjensä kuvauksista ja tuottivat tarvittavat dokumentit projektin tuloksiin. Näin saatiin käsiteltyä kaikkien neljän mukana olevan kunnan tarpeet ja vaatimukset. Projektiryhmän tehtävänä oli koota ja sovittaa kaupunkikohtaiset kuvaukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Konsulttien tehtävänä on arvioida yhteentoimivuuden vaatimuksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty projektiryhmän kokoonpano. Nimi Yhteystiedot Huom. (lomat, ym.) Ari Savander ari.savander@espoo.fi Projektin vetäjä ESPOO Vuokko Klemetti Ari Savander Kristiina Tuure HELSINKI Mervi Kukkonen Kari Miskala Petteri Pesonen KAUNIAINEN Markus Jahnsson Seppo Rusama VANTAA Merja Taipaleenmäki Anne Lindblad-Ahonen KuntaIT Tommi Oikarinen Jaakko Timperi Mika Karjalainen vuokko.klemetti@espoo.fi ari.savander@espoo.fi kristiina.tuure@espoo.fi mervi.kukkonen@hel.fi kari.miskala@hel.fi petteri.pesonen@hel.fi markus.jahnsson@kauniainen.fi seppo.rusama@kauniainen.fi merja.taipaleenmaki@vantaa.fi anne.lindblad-ahonen@vantaa.fi tommi.oikarinen@vm.fi jaakko.timperi@netum.fi mika.karjalainen@silverplanet.fi Kukin kaupunki saattoi halutessaan nimetä projektiin erityisasiantuntijoita Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmänä toimi pks-kaupunkien tietohallintojohtajien ryhmä.

8 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) 2.4. Projektin toteutunut läpivienti Projektin käynnistymisestä tiedotettiin pks-tietohallintojohtajille ja näin voitiin todeta projektin käynnistyslupa saaduksi. Projektiryhmä kokoontui kuusi kertaa, joista ensimmäinen oli käynnistyskokous ja loput työpajoja. Käynnistyskokous Käynnistyskokouksessa hyväksyttiin projektisuunnitelma jatkotyön pohjaksi. Ensimmäinen työpaja Työpajassa käytiin läpi tavoitteet ja nykytila. Erityisesti paneuduttiin seuraaviin asioihin: Alustan päälle kehitettävät palvelut Alustalle siirrettävät olemassa olevat palvelut Kaupunkien nykyiset palveluympäristöt Nykytila on kuvattu luvussa 3 ja potentiaaliset palvelut luvussa 4. Toinen työpaja Työpajassa verrattiin ja arvioitiin täydennystarpeet yhteiseen asiointialustan vaatimuksiin Espoon vaatimusmäärittelyn pohjalta. Vaatimuksista käytiin läpi toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset. Työpajassa tuotiin esiin pelko siitä, että koska kunnilla on tai on tulossa omat sähköisen asioinnin alustansa, tulee päällekkäisiä alustoja, joiden rakentaminen integrointitöineen ja ylläpitäminen tulee kalliiksi ja riskialttiiksi. Siksi yhteisestä alustasta tulisi tehdä mahdollisimman kevyt tai jos mahdollista, hyödyntää jotain jo valmista tai tekeillä olevaa. Kolmas työpaja Työpajassa jatkettiin vaatimusten läpikäyntiä. Vaatimuksista käytiin läpi tekniset vaatimukset, tietoturvavaatimukset ja lisenssi- ja sopimusvaatimukset. Lisäksi käytiin läpi tietojärjestelmien nykytilan kuvaukset. Käytiin perusteellinen keskustelu projektin konkreettisesta tavoitteesta eli mitä pks-yhteisellä asiointialustalla lopulta tässä projektissa tarkoitetaan. Todettiin, että Espoon vaatimusten mukainen asiointialusta on liian järeä ja kallis siihen mitä tavoitellaan ja mikä on tarve. Esitettiin näkemys asiointialustasta, jonka keskeiset elementit olisivat integraatioalusta tai palveluväylä, mahdollisesti myös prosessimoottori.

9 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Keskustelun seurauksena todettiin olevan, että tavoitteena ollutta Espoon vaatimusten pohjalta tehtävää pks-asiointialustan vaatimusluetteloa ei ole mielekästä tässä projektissa tehdä. Neljäs työpaja Työpajan aiheena oli arkkitehtuurivaihtoehtojen käsittely ja tavoitevaihtoehdon valinta. Keskeisimmäksi haasteeksi nähtiin, ettei työryhmällä ole käytössään selkeää substanssitoiminnan pääkaupunkiseudun yhteistyön strategiaa tai toimintasuunnitelmaa. Mitä palveluja ylipäätään aiotaan tuottaa tai tarjota yhteisesti? Aiotaanko seutuyhteistyöstä tehdä laajaa vai pidetäänkö se kohdennetun suppeana? Tämä vaikuttaa merkittävästi haluttuun arkkitehtuurivaihtoehtoon. Samoin haasteeksi nähtiin mahdollinen kansallinen VIPin kehittämä sähköisen asioinnin alusta. Voidaanko sitä esim. hyödyntää seudun yhteisiin palveluihin? Potentiaalisimmaksi arkkitehtuurivaihtoehdoksi määritettiin vaihtoehto, jossa haetaankin ensisijaisesti seudullista integraatiopistettä ei niinkään yhteistä asiointikerrosta. Yhteisiin palveluihin rakennetaan pääkaupunkiseudun yhteinen palvelunohjaus, operatiivisten palvelujen integrointi on joka tapauksessa toteutettava. Tällöin kuntalaisen asiointikanava palveluihin on pääasiassa kaupunkikohtainen, ja osa palveluista voidaan silti toteuttaa yhteisesti. Samassa yhteydessä voidaan arvioida tarkemmin, voidaanko tarvittaessa seudun asiointipalvelukerros toteuttaa julkishallinnon kansallisen (VIP operoi) sähköisen asiointialustan kautta. Viides työpaja 1.6. Työpajassa aiheina olivat valitun arkkitehtuurivaihtoehdon täsmentäminen, hallintamalli ja jatkotöistä sopiminen. Työpajassa esiteltyjen luonnosten ja niistä käydyn vilkkaan keskustelun pohjalta tuotettu tarkennettu arkkitehtuurikuvaus on esitetty luvussa 5 ja hallintamalli luvussa 6. Jatkotöistä sovittiin seuraavaa: Kunkin kunnan edustaja viestii omalle tietohallinnon ohjaus/johtoryhmälleen tämän projektin tulokset. Sähköisen asioinnin PKS-ryhmä jatkaa yhteistyötä, kunnes PKStietohallintojohtajat joko ovat perustaneet pysyvän ryhmän, jonka osaksi sähköinen asiointi saadaan (tai ilmoittavat, että sähköisen asioinnin projektiryhmä ei enää kokoonnu). Sähköisen asioinnin PKS-ryhmän (ilman konsultteja) seuraava tapaaminen, jossa käsitellään lähinnä nyt tunnistetut tehtävät sekä työstetään tarjouspyyntöä, pyritään järjestämään juhannusviikolla.

10 Yhteenveto PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Projekti tuotti onnistuneesti sovitussa aikataulussa kaikki tuotokset tarpeettomaksi todettua vaatimuslistaa ja puuteanalyysiä lukuun ottamatta. 3. Seudun kuntien sähköisen asioinnin lähtötilanne 3.1. Helsinki Helsingillä on käytössä WebSphereen pohjautuva sähköisen asioinnin alusta. Asiointi.hel.fi -palvelu avattiin syksyllä Siihen on tarkoitus tulevaisuudessa liittää kaikki oleelliset ja tarkoituksenmukaiset asiointipalvelut. Alustan arkkitehtuuri on seuraavanlainen Espoo Espoolla ei ole varsinaista sähköisten palvelujen asiointialustaa, mutta sellaisen hankinta on työn alla ja tarjouspyyntö oli tarkoitus lähettää piakkoin. Espoon kaupungin nykyiset asiointipalvelut (e-palvelut) ovat pääsääntöisesti julkaisu- ja tiedotuspalveluja sekä lomaketyyppisiä palveluja, kuten aloitteen/palautteen antaminen erilaiset luvat, hakemukset ja varaukset kuten kurssit, tilat jne. Espoon ensimmäiset e-palvelut (10 palvelua) on toteutettu TietoEnatorin Elevation-julkaisujärjestelmän välinein. Lisäksi joillain toimialoilla on omia operatiivisia järjestelmiä, joita sovellustoimittaja on täydentänyt rakentamalla sovellukseen käyttöliittymän asiointia varten, kuten esimerkiksi oppilas- ja potilashallintoon liittyvä toiminnot. Nykyinen e-palvelujen tekninen ympäristö on seuraavanlainen.

11 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Espoon e-palveluja käyttävät asiakkaat (mm. ja Nykyisten e-palvelujen tekninen ympäristö Espoon luottamushenkilöt, extranet Hallinnon työntekijät Sosaali- ja terveystoimen työntekijät Internet Solmupiste Kuntalaisverkon käyttäjät (Espoon tarjoamat yhteydet kuntalaisille: koulut, kirjastot ym) DMZ Sovellus-, infraja tietokantapalvelimet Edustapalvelimet ja muut julkiset palvelut DMZ-priva Tietokanta-, extranet- ja muut asiointipalvelimet Hallinnon verkko Kuntalaisverkon palvelut Intrapalvelin Asiakkaille ja kuntalaisille tarkoitetut palvelut, Espoon sivustot ja e-palvelut, sijaitsevat palomuurin takana olevalla dmz-alueella. Dmz-priva -alueella sijaitsevat tietokanta- ja muut asiointipalvelimet. Taustajärjestelmä- ja mm. Active Directory -palvelimet ovat suljetussa sisäverkossa hallinnon palveluverkossa, samoin intranet-palvelin. Espoon verkko on jaettu verkkovyöhykkeisiin ja niiden välinen liikenne on sallittu vain Espoon pääsypolitiikan mukaisesti. Tiedonsiirtoprotokollana käytetään yleensä e-palveluissa https. Hankittavan sähköisten palvelujen asiointialustan on suunniteltu olevan seuraavanlainen.

12 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) 3.3. Vantaa Vantaalla ei ole varsinaista sähköisten palvelujen asiointialustaa, mutta sellaisen hankinta on suunnitelmissa. Nykyinen looginen arkkitehtuuri on seuraavanlainen.

13 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Tietotekninen ympäristö on kuvattu seuraavassa.

14 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) 3.4. Kauniainen Kauniaisilla ei ole sähköisten palvelujen asiointialustaa. Tarkoituksena on käyttää Espoon alustan palveluja, kun se on saatu tuotantoon. Nykyinen tekninen ympäristö on seuraavanlainen. Nykyiset internet-sivustot löytyvät osoitteesta: Nykyiset asiointipalvelut ovat pääsääntöisesti lomaketyyppisiä palveluja. Erilaisia tulostettavia lomakkeita on noin 50 kpl. Lisäksi joillain toimialoilla on omia operatiivisia järjestelmiä, joita sovellustoimittaja on täydentänyt rakentamalla sovellukseen käyttöliittymän asiointia varten, kuten esimerkiksi oppilashallintoon liittyvä toiminnot. 4. Potentiaaliset seudun sähköiset asiointipalvelut Projektin yhtenä tehtävänä oli koota luettelo asiointipalveluista, jotka olisivat potentiaalisia seudullisiksi sähköisiksi asiointipalveluiksi. Tätä varten kunnan listasivat omat olemassa olevat, tekeillä olevat ja suunnitteilla tai idea-asteella olevat palvelunsa. Koottu excel- muotoinen luettelo on liitteenä 1.

15 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Työryhmä totesi kuitenkin, ettei sillä ole riittävästi tietoa laatia ehdotusta yhteisiksi palveluiksi, joten aikaansaatu palveluluettelo ei ole virallinen ehdotus yhteisiksi palveluiksi, vaan vain alustava hahmotelma. Palveluluetteloa käytettiin muokattaessa yhteiselle sähköisen asioinnin alustalle vaatimusluetteloa Espoon vaatimusluettelon pohjalta. Sitä käytettiin myös pohdittaessa arkkitehtuurivaihtoehtoja sille, miten ja milloin palvelut voidaan kuntalaisille tarjota. Todettiin, että monia seudullisia palveluita on jo käytössä. Näitä ovat mm.: Helsinginseutu.fi hsl.fi hus.fi helmet.fi ilmonet.fi seure.fi reittiopas.fi Niiden osalta on mietittävä paras jakelutapa. Potentiaalisia seudullisia palveluja löydettiin runsaasti, mutta palveluluettelon muokkaaminen viralliseksi ehdotukseksi vaatii vielä runsaasti työstämistä. Olisi luontevaa, että työtä jatkettaisiin PKS-ryhmän johdolla ja valittuun arkkitehtuurivaihtoehtoon pohjautuen. 5. Seudun sähköisen asiointialustan looginen arkkitehtuuri 5.1. Taustalla kunnan sähköisen asioinnin arkkitehtuuri Pääkaupunkiseudun kuntien sähköisen asiointialustan lähtökohtana oli yleinen KuntaIT:n kunnan sähköisen asioinnin alustan tietojärjestelmäpalveluiden looginen pääjäsennys. Pääjäsennys rakentuu arkkitehtuurikerroksista seuraavasti:

16 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Käyttöliittymä Palvelunäkymät, sähköinen työpöytä, käyttäjärajapinta Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut Asiointi Ohjaus Sähköisen asioinnin peruspalvelut Integraatiopalvelu, prosessimoottori, palvelujen ohjaus Kansalliset integraatiopalvelut Asiakasprofiili Sähköinen asianhallinta Kansalliset perustietovarannot Palvelut Ydinprosessi- / palvelualuekohtaiset palvelut Yhteiset toiminnalliset palvelut Yhteiset tekniset tukipalvelut Kuntasektorin yhteiset palvelut Perinteiset operatiiviset järjestelmät Tietovarannot Operat. kanta Operat. kanta Operat. kanta Operat. kanta MDS:t MDS:t MDS:t Infra Tarkemmalla tasolla tietojärjestelmäpalvelut voidaan jäsentää seuraavasti: Ulkoinen palvelunäkymä Julkaisunhallinta Asiointialustan tekniset peruspalvelut Palveluohjauksen säännöstö Ryhmätyötila Personointi SOA-palvelukatalogi Työntekijän sähköinen työpöytä Asioinnin perustoiminnot Prosessimoottori Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut Suomi.fi Asiointitili Vero Osallistumisympäristö Kilpailutusjärjestelmä Prosessin / palvelualueen A palvelut Palvelu Prosessin / palvelualueen C palvelut Palvelu Prosessin / palvelualueen B palvelut Palvelu Prosessin / palvelualueen D palvelut Palvelu ESB-integraatioväylä Asiakasprofiili, käsiteväylä Sähköinen asianhallinta, eams Yhteiset tekniset tukipalvelut Tunnistaminen Käyttövaltuushallinta Sähköinen allekirjoitus Hakupalvelut Aikaleimapalvelu Tapahtumaloki Yhteiset toiminnalliset palvelut Asiakkuudenhallinta Taloushallinta Hinnoittelu, maksaminen Tiedonluovutusvaltuuksien hallinta Resurssivarausten hallinta Yhteisöjen hallinta Paikkatietopalvelu Kansalliset integraatiopalvelut Vetuma Virtu Katso Valvira-varmenne Asiointitili THL-Koodistopalvelu Sähköinen asiointialusta Perustietovarannot VTJ YTJ KTJ KANTA, KANSA VAPA Maastotietokanta Palvelurajapinta Operatiivinen järjestelmä Palvelurajapinta Operatiivinen järjestelmä BI DW Asiakkaat MDS Palvelut/ tuotteet MDS Palvelurajapinta Kiinteistöt MDS Muu MDS Dokumentit MDS Kuntasektorin yhteiset palvelut Kuntarekry

17 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Edellä olevassa kuvassa on merkitty keltaisella potentiaaliset sähköisen asioinnin alustan loogiset palvelut Käyttöliittymäkerroksen tietojärjestelmäpalvelut Käyttöjärjestelmäkerroksen palveluilla tarkoitetaan ratkaisuja, joilla käyttäjät tässä tapauksessa erityisesti seudun asukkaat ja yritykset pääsevät käsiksi sähköisiin palveluihin ja tietojärjestelmiin (tietojärjestelmäpalveluihin). Tämä sisältää normaalin työasemakäyttöliittymän lisäksi esimerkiksi mobiilikäyttöliittymän palvelut. Koosteisissa palveluissa perinteiset sivustot muuttuvat ajan myötä aidoiksi käyttäjärajapinnoiksi varsinaisiin sähköisiin palveluihin. Tämä hämärtää erilaisten sivustojen rakenne-eroja ja tarve jakaa sivustot esim. portaaleihin, internet-sivustoihin ja ekstranet-sivustoihin vähenee. Seudun sähköinen palvelunäkymä voidaan toteuttaa joko seututasoisena palveluportaalina tai seutupalvelut voidaan ns. portletteina koota kaupunkikohtaisille palvelusivustoille ja portaaleille. Myös näiden yhdistelmä on mahdollinen. Myös kuntien työntekijöiden järjestelmien yhteiskäyttö voidaan järjestää samalla tavalla, mutta tälle ei ole tässä vaiheessa erityistä tarvetta. Sähköinen palvelunäkymä Sähköinen palvelunäkymä tarkoittaa verkkosivustoa, johon on koottu kuntaa ja sen osakokonaisuuksia koskevaa informaatiosisältöä sekä kanavat sähköisiin palveluihin. Tämä toteutetaan yleensä julkaisujärjestelmällä, joka liitetään muihin sähköisen asioinnin palveluihin. Ulkoinen loppukäyttäjä pääsee käsiksi kunnan tietoihin ja sähköisiin palveluihin juuri tämän rajapinnan kautta Asiointialustan tekniset peruspalvelut Asiointialustan teknisten peruspalveluiden palvelukerros tuo asiakkaille ja sähköiselle työntekijän työpöydälle olennaisimmat tietoa tarjoavat tekniset palvelut. Asiointipalvelukerros ei itsessään sisällä varsinaisia substanssipalveluja vaan lähinnä tekniset apuvälineet näiden kokoamiseksi käyttöliittymiin. Koko asiointipalvelukerros kannattaa toteuttaa pääsääntöisesti kunnan yhteisenä tai seudullisena ratkaisuna. Keskeisimmät osapalvelut ovat: Julkaisunhallinta Julkaisunhallinnalla tarkoitetaan tyypillistä julkaisujärjestelmän hallintaratkaisua, joka sisältää esim. Personointi Julkaisurakenteen hallinta (esim. tyylisivut, web partit, rakenteet) Sivustojen hallinta (esim. yksittäisten sivustojen sisällön hallinta) Sisällön julkaisun hallinta (esim. julkaisun automatisointi, ajastukset, toimimattomien linkkien hallinta) Tämän taustalla on sähköisen asioinnin profiili, työntekijä- ja roolikohtaiset näkymät järjestelmiin ja tietoon.

18 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Sisältää erityisesti käyttäjän käyttöliittymän ja asioinnin peruspalveluiden henkilökohtaisen räätälöintitiedon. Mitkä palvelut ovat luontevia ko. asiakas/työntekijäroolille Mitä palveluja käyttäjä haluaa käyttää / nähdä Mitkä tiedotteet ja viestit halutaan viestiä juuri ko. kohderoolille. Esim. tiedote lasten iltapäivähoidosta lähtee vain alakouluikäisten lasten vanhemmille. Asioinnin peruspalvelut Asioinnin peruspalveluilla tarkoitetaan teknisiä asioinnin tukiratkaisuja kuten salasanojen vahvuustarkastukset, sivustojen käyttöraportointi, viestintä, asianhallinnan lisätietopyyntöjen hallinta, asiakkaan siirtämän aineiston haittaohjelmistojen hallinta, organisaatioasiakkaiden sisäisen käyttövaltuushierarkian hallinta (voidaan jättää asiakkaan pääkäyttäjän hallittavaksi). Peruspalvelut sisältävät myös kalenteritietojen hallinnan ja tätä kautta liittymä resurssivaraukseen. Kalenteria voidaan käyttää myös raportointivälineenä ja mahdollisesti käyttöliittymänä. Sähköiset lomakkeet ja näiden tarjoaminen asiakkaalle ja työntekijälle käyttöliittymäkerrokseen. Liittymä palvelulogiikkaan, joka panee vireille asian (ks. asianhallinta), vie asiaa eteenpäin eamsin (tiedonohjaussuunnitelman) mukaan ja vie lomakkeen tiedot sitä käsittelevään/käsitteleviin tietojärjestelmiin Palvelun ohjaus, integraatiokerros Palvelunohjauskerroksessa hallitaan tietojen liikkumista eri järjestelmän ja ratkaisun osien välillä. Tavoitetilassa palveluja kutsutaan pitkälti ESBpalveluväylän kautta. Sääntökone ja prosessimoottori ovat keskeisiä menetelmiä palvelujen luontevaan ohjaukseen. Prosessimoottori Prosessimoottorin avulla hallitaan ja suoritetaan substanssiprosesseja ja niihin kuuluvia sähköisiä SOA-palveluja ns. orkestrointiperiaatteen mukaan. Orkestrointi perustuu malliin, jossa koostamislogiikka ja hallinnointi suoritetaan keskitetysti Orkestroinnin etuna on, ettei yksittäisten web-sovelluspalveluiden tarvitse tietää muista palveluista eikä niiden tarvitse tietää olevansa osa isompaa kokonaisuutta eli osallistumisesta prosessiin. Hyvä prosessimoottori kykenee esittämään määritellyt työnkulut, niiden osapuolet, toimenpiteet ja keskeiset tietovirrat (prosessit) esim. prosessikuvauksen muodossa. Samoin mallinnettuja prosesseja voi kopioida järjestelmässä uuden prosessimäärittelyn pohjaksi tai tuoda järjestelmään ja viedä järjestelmästä ulos. Prosessimoottori tarjoaa myös tuen automatisoiduille sekä aikapohjaisille toiminnoille, jotka aktivoivat uusia työnkulkuja, tapahtumia, viestien lähetyksiä tai hälytyksiä. Seudun palveluissa erityinen haaste syntyy orkestroinnin hajautumisesta eri toimijoille. Koska eri kunnilla on omat palveluprosessinsa, joudutaan seututa-

19 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) solla todennäköisesti ohjaamaan seudun palveluita hybridimallilla, jossa seutuprosessissa kuntakohtaisia prosessipätkiä ohjataan keskitetysti orkestroinnilla, mutta palvelun ylittäessä kuntarajat, joudutaan hyödyntämään koreografiamallia, jossa prosessin siirtyessä kaupungilta toiselle joudutaan siirtämään ohjaustietoa kaupunkien prosessinohjausratkaisujen välillä. ESB-palveluväylä, integraatioratkaisu Palveluväylä (ESB, Enterprise Service Bus) on pääasiallisesti asynkroniseen viestintään tarkoitettu väylä, jota pitkin palvelut välittävät tietoja toisillensa. Palveluväylä sisältää varsinaisen sanomanvälityksen lisäksi erilaisia integraatiopalvelukomponentteja kuten sanomaväylät, sanomarikastin, sanomamuunnin tms. Palveluväylän tehtävänä on toimia koosteisten ratkaisujen osien välisen tiedonvaihdon kanavana. Kunnan palveluympäristö liitetään integraatioratkaisun avulla ulkoisiin palveluihin, jotka jäsentyvät: Kansallisiin palveluihin (yhteisiä sekä valtionhallinnolle että kuntasektorille) o Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut o Kansalliset integraatiopalvelut o Kansalliset perustietovarannot Kuntasektorin yhteisiin palveluihin Pääkaupunkiseudun yhteisiin palveluihin Erityisesti näistä viimeisin on kiinnostava pääkaupunkiseudun yhteisten ja yhteentoimivien palvelujen näkökulmasta Palvelukerros Tähän kerrokseen kootaan varsinaiset tietojärjestelmäpalvelut ja keskeisten palvelujen hallintatoiminnot. SOA-pohjaiset tietojärjestelmäpalvelut julkaistaan aitoina palveluina (esim. web service palvelut) SOA-palvelukatalogissa (ks. palvelunohjauskerros). Kunnan tekniset tukipalvelut Nämä ovat kunnan yhteisiä teknisiä erityispalveluita, joita tarvitaan kunnan sähköisessä palveluympäristössä keskitetysti. Tekniset tukipalvelut ovat tyypillisesti loppukäyttäjille läpinäkyviä eikä niitä käytetä sellaisenaan vaan osana muita substanssipalveluita. Kunnan tekniset tukipalvelut tulee toteuttaa kunnassa vain kerran siten, että ne palvelevat kaikkien niitä hyödyntävien substanssipalveluiden tarpeita. Tunnistaminen Tunnistamisella tarkoitetaan tässä tunnistamiseen ja järjestelmiin pääsyyn liittyviä yleisiä ratkaisuja. Tunnistaminen voidaan liittää:

20 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) henkilöihin organisaatioon tietojärjestelmiin asiakirjoihin (myös koneisiin, laitteisiin jne.), tietoliikenteen osapuoliin Ulkoisissa palveluissa suositellaan käytettävän VETUMA-mallin mukaista tunnistamista. Kunnan työntekijöiden tunnistautumisratkaisuissa pyritään tyypillisesti kohti kertakirjautumista. Hakupalvelut Hakupalvelulla tarkoitetaan yhtenäistä ratkaisua organisaation tuottaman tiedon hakuun. Hakupalvelu osaa indeksoida ja etsiä sisältöä sekä verkkosivustoista että dokumenteista monipuolisesti. Hakukokonaisuus muodostuu hakujärjestelmäalustasta sekä sen yleiskäyttöisestä hakurajapinnasta sekä näistä toteutetuista hakutulossivustoista. Käyttöliittymäkerroksen sivustot ja komponentit käyttävät hyödyntävät keskitettyä hakujärjestelmäpalvelua. Hakujärjestelmä sijoittuu siis varsinaisen tietovarantokerroksen ja hakusivustojen väliin. Seudullisissa palveluissa olennaista on pystyä hakemaan tietoa koko seudun tietoaineistosta kuntariippumattomasti. Mikäli seudun sähköinen palvelu toteutetaan kokonaan seutukohtaisella välineellä, voidaan käyttää keskitettyä hakuratkaisua. Jos taas palvelu toteutetaan kaupunkikohtaisilla ratkaisuilla ja kootaan seututasolle, myös hakupalvelun on oltava hajautettu tai hierarkinen, jossa seututason hakuratkaisu voi hyödyntää kuntakohtaista indeksitietoa. Aikaleimapalvelut Aikaleimapalvelun avulla voidaan synkronoida eri järjestelmien sisäiset kellot. Palvelun avulla voidaan varmistaa eri tapahtumaketjujen ajallinen vaiheistus ja tapahtumien keskinäinen järjestys (ns. kausaliteetti). Aikaleimapalvelu voidaan toteuttaa esim. liittämällä palvelimet ja alustasovellukset mittatekniikan keskuksen viralliseen aikapalveluun sekä määrittämällä palvelinalustan kellojen varmistettu ja hallittu synkronointi tähän ratkaisuun. Jatkuvuussyistä aikaleimapalvelu voidaan rakentaa myös toimijakohtaisesti, jolloin kuntatoimijan aikaleimapalvelu integroidaan varmistettuun ulkoiseen aikaleimapalveluun. Seudun sähköisen asioinnin palveluissa on huolehdittava kaupunkien aikaleimojen yhdenmukaisuudesta. Tapahtumaloki Tapahtumaloki taltioi järjestelmiin ja tiedon käsittelyyn liittyvät olennaiset muutokset ja käsittelyt. Jatkossa yleisen tietoturvallisuuden ja erityisesti kiistämättömyyden takia tapahtumalokit kannattaa pyrkiä yhdistämään. Mikäli käsitellään korkean tietosuojan alaista tietoa, tämän tiedon käsittely tulee kokonaisuudessaan kirjata tapahtumalokiin.

21 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Seututasolla lokipalvelu voidaan toteuttaa joko hajautetusti tai keskitetysti. Kunnan toiminnalliset tukipalvelut Kunnan toiminnalliset tukipalvelut ovat kunnan varsinaista substanssitoimintaa tukevia tietojärjestelmäpalveluita, joita tarvitaan laajasti monissa muissa substanssiin suoraan liittyvissä tietojärjestelmäpalveluissa. Toisin kuin kunnan tekniset tukipalvelut, toiminnallisilla tukipalveluilla on tyypillisesti myös suoria loppukäyttäjiä. Seudun sähköisen asioinnin kannalta keskeisimpiä toiminnallisia tukipalveluita ovat: Hinnoittelu, maksaminen Hinnoittelupalvelulla tarkoitetaan eri palvelujen keskitettyä hinnoittelupalvelua ja hinnastojen hallintaa. Nämä voidaan toteuttaa myös osana taloushallintajärjestelmäkokonaisuutta. Hinnoittelupalvelu sisältää logiikan, jolla hinnastohinnat yhdistetään tuotekatalogiin ja tilattuun volyymiin. Mikäli seudun palveluille halutaan kuntariippumaton yhteinen hinta, tämä edellyttää joko seututasoista hinnoittelupalvelua tai yksinkertaista hintojen synkronointia kaupunkikohtaisissa hinnoittelupalveluissa. Maksamisen ratkaisut tarkoittava tässä yleisiä maksamisen perusratkaisuja ja liitetään pääsääntöisesti valtakunnallisiin maksamisen ratkaisuihin, kuten VE- TUMA-maksamiseen. Tiedonluovutusvaltuuksien hallinta Tiedonluovutusvaltuutukset jäsennetään tässä kolmeen osittain itsenäiseen toiminnalliseen kokonaisuuteen: Suostumus Valtuutus Tietopyyntö Kunnan tarjontaan kuuluu palveluja, jossa tiedonluovutusten hallinta on erityisen tärkeää. Mikäli yhden kunnan palvelutietoja halutaan hyödyntää seudun palveluissa yli kuntarajojen (tiedonluovutus rekisterinpitäjältä toiselle), tämä saattaa edellyttää kuntalaiselta paperimuotoista tai sähköistä suostumusta osana seudun palveluita. Resurssivarausten hallinta Ajanvarauspalvelu on (keskitetty) ohjelmistopalvelu, jonka kautta on mahdollista varata aikoja palvelun taustalla oleviin järjestelmiin. Ajanvarauspalvelu voi olla alueellinen ja paikallinen ja siihen voi liittyä esim. webkäyttöliittymä. Ajanvaraus on osa laajempaa resurssivarausten hallintaa. Jo ajanvarauksessa varataan tietylle aikavälille resurssi (yleensä esim. asiointikäynti, tapaaminen, liikuntapaikkavaraus tms.). Tätä voi laajentaa koskemaan myös fyysisiä esineitä ja tiloja (esim. liikuntavälineiden tai laitteiden lainaus tms.). Yleisesti ottaen

22 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) resurssivarauksella tarkoitetaan tietyn varattavissa olevan resurssipoolin varaamista tietylle aikavälille tai tiettyyn ajanhetkeen. Mikäli seudullisesti halutaan pystyä varamaan kaupunkikohtaisia resursseja, seudun resurssivarauspalvelu tulee pystyä integroimaan vahvasti kaupunkikohtaisiin resurssinhallinta- ja ajanvarausratkaisuihin. Yhteisötietojen hallinta Erilaisissa prosesseissa on tärkeää tai hyödyllistä pystyä käsittelemään henkilöitä ryhminä tai yhteisöinä. Eräs keskeisimmistä tällaisista yhteisöistä on perheyhteisö. Koska esimerkiksi hyvinvointipalveluiden kehittämisen eräänä teemana on vahvistaa lapsen kasvatuskumppanuutta sekä viranomaisten kesken mutta erityisesti lapsen ja tämän huoltajien ja kasvattajien sekä kunnan työntekijöiden välillä, tarvitaan nykyistä parempia välineitä perhe- ja yhteisötietojen hallintaan. Ulkoiset tietojärjestelmä- ja integraatiopalvelut Pääkaupunkiseudun kunnat hyödyntävät sekä kaupunkikohtaisissa että seututason palveluissa palveluissaan täysimääräisesti kansallisia tietojärjestelmäpalveluita. Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut on kuvattu tarkemmin KuntaIT:n kunnan sähköisen asioinnin arkkitehtuuridokumentaatiossa Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin kehittämisen lähtökohdat Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin kehittämisen lähtökohtana on erityisesti edellä kuvattu pääkaupunkiseudun kuntien sähköisen asioinnin lähtötilanne sekä kuntasektorin sähköisen asioinnin arkkitehtuuri. Selvitykseen osallistuneilta kunnilta pyydettiin näkemystä seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin alustan tarpeista, rajauksista ja reunaehdoista. Osallistujat esittivät seuraavia näkemyksiä: Rajaukset Seudun sähköisten palvelujen kehittämisessä voidaan rajautua yhteisiin sähköisiin asiointipalveluihin (rajapinta seudun kuntalaiseen) tai sitten puhua jo kokonaan yhteisistä seudun sähköisistä palveluista. Selvitys keskittyy erityisesti sähköisiin asiointipalveluihin, mutta joka tapauksessa joudutaan sivuamaan kokonaisia sähköisiä palveluita. Terveydenhuollon kansallisen arkiston KanTa-palvelun Valviran tuottamaa (jatkossa VRK:n operoimaa) terveydenhuollon ammattilaisten tunnistamispalvelua ei tarvitse tässä vaiheessa ottaa huomioon. Tätä varten Kela ja STM ovat määrittäneet tarkemmat määritykset. Ylipäätään seudullinen ja alueellinen terveydenhuolto on organisoitu omana kokonaisuutenaan ja siihen kehitetään omia ratkaisuja. Avoimen lähdekoodin näkökulma Työryhmä keskusteli suhtautumisesta avoimen lähdekoodin ratkaisuihin. Periaatteellista erityiskantaa ei ole, tämä nähtiin kuitenkin kuntakohtaisena arkkitehtuuri- ja ratkaisupolitiikkakysymyksenä. Keskeisin kysymys on, kuka pys-

23 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) tyy tukemaan valittua tekniikkaa. Joka tapauksessa jonkun ulkoisen tahon tulee pystyä sitoutumaan valitun ratkaisun ylläpitoon. Näistä lähtökohdista kannattaa valita paras kustannustehokas ratkaisu. Valinta ei saa olla syrjivä tarjouspyynnössä. Työryhmän näkemys on, että olennaista on määrittää selkeät vaatimukset ja valita ns. puhtaalta pöydältä ratkaisu ja teknologia tämän perusteella. Yleisiä tarpeita tuotteelle ja sen tukipalveluille olivat: SOA kypsä tuote, sitova ja pysyvä tuotetuki, ei lisälisenssejä, jatkokehitettävissä KuntaIT:nkin painottama palvelukeskeinen arkkitehtuuri nähtiin järkevänä toteutusmallina. Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin kantavana teemana nähdään mielellään SOA-periaate, avoimet rajapinnat ja palveluiden rakentaminen palvelukeskeisesti webservice rajapintoja hyödyntäen. Tavoitteena on rakennuttaa asiointipalveluja yhteisellä tavalla siten, että palvelun luonteesta riippuen palvelu voi pyöriä joko kaupungin omalla alustalla tai mahdollisella yhteisellä alustalla. Kansallisten sähköisen asioinnin ratkaisujen kehittäminen Valtion IT-palvelukeskus on kehittämässä ValtIT:n ohjaamana julkishallinnon sähköisen asioinnin alustaa. Palvelun on tarkoitus sisältää keskeisimmät sähköisen asiointipalvelualustan osat. Ratkaisun on tarkoitus keskitetysti toteutettu ja operoitu alusta kaikkien kuntien, kuntayhtymien ja valtion virastojen ja laitosten käyttöön. Sähköisen asioinnin alusta kiinnitetään tuotteistetusti keskeisimpiin muihin valtakunnallisiin integraatio- ja järjestelmäpalveluihin. Seuraavaan on koottu keskeisimmät alustan palvelut ja sen liittymät.

24 Yleiskäyttöiset tukipalvelut Kansallisten rekisterien yhteentoimivuus PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Sähköisen asioinnin rakenneosat Tunnistaminen, allekirjoitus ja maksaminen (kansalaiset) VETUMA Tunnistaminen (virkamiehet) VIRTU Tunnistaminen ja valtuutus (yritykset) Kertakirjautuminen (kansalaiset) Sähköiset tavoitettavuustiedot Valtuutusten ja suostumusten hallinta Aikaleimapalvelu Asiakkaan tietojärjestelmä Asiakkaan tietojärjestelmä Asiakkaan Sähköinen tietojärjestelmä palvelu Yleiskäyttöiset palvelut Palvelualusta Perusinfrastruktuuri Integraatioratkaisu ASIAKKAAT kansalaiset, yritykset ja yhteisöt Palveluihin ohjaus (Hallinnon portaalit) Asiakkaan tietojärjestelmä Sähköinen palvelu Kehitysympäristötja -välineet VTJ KTJ Yritys- ja yhteisötiedot AKE VERO KELA Terveys- ja sairaustiedot DIGIROAD Otteiden ja aikaleimojen validointi Maksaminen (yritykset) Sähköinen Asiakkaan palvelu tietojärjestelmä Hallinnon Hallinnon Hallinnon tietojärjestelmä tietojärjestelmä tietojärjestelmä Paikkatiedot Asiointitili VIRANOMAISET valtio ja kunnat Palvelualustahankkeessa tuotettava kokonaisuus Ratkaisu sisältää seuraavat perusinfrastruktuurin palvelut Palvelinlaitteet sekä tietoliikenneinfrastruktuurin tarvittavine laitteineen ja turvallisuuspalveluineen Käyttöjärjestelmät ja muut ajonaikaiset ympäristöt Tarvittavat sovellus-, portaali- ja web-palvelinsovellukset Tiedonhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa palvelusovellusten tarvitsemien tietojen tehokkaan ja eheän tallentamisen Hakemisto, joka mahdollistaa käyttäjien, roolien ja näiden personointitietojen tallentamisen Mallinnettujen prosessien ja sääntöjen suorittamiseen tarvittavat ohjelmistot Hakemisto, joka mahdollistaa palveluiden metadatan kuvaamisen, palveluiden löytämisen, kutsumisen, dokumentoinnin, versioinnin ja hallinnoinnin Palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin integroidutaan käyttäen Valtion IT-palvelukeskuksen integraatiopalvelua VIA:a. Ratkaisu sisältää seuraavat kehitysvälineet Prosessien ja sääntöjen mallinnus, visuaalinen lomake-editori, versioiden hallinta, palveluiden metadatan hallinta, valmiita ohjelmistokomponentteja ja kirjastoja Valmiit kehitysrajapinnat yleiskäyttöisten palveluiden hyödyntämiseen Kehitysportaali, jonka kautta pääsy kehitysvälineisiin, dokumentaatioon, versionhallintaan, esimerkkisovelluksiin

25 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Kehitysportaalin kautta saatavissa myös palveluiden lähdekoodit, tapahtumienhallintatyökalu, hinnastot, tilauslomakkeet Ratkaisun kehittämisaikataulu on seuraava: Palvelualustahanke Hankintaprojekti 04/ /2011 Ensimmäisen toteutusvaiheen sekä alustan hallinnoinnin ja ylläpidon hankinta Hankesuunnittelu Pilottien valinnat Vaatimusmäärittelyt Palvelutoiminnan suunnittelu Hankintojen valmistelut ja kilpailutukset Palvelualustan hallinnointi Toteutusvaihe 1 02/ /2011 Ensimmäisen vaiheen toteutus Ensimmäisen vaiheen käyttöönotot Palvelutuotannon aloittaminen Tulevat toteutusprojektit Toteutusvaihe 2 31/ /2012 Toisen vaiheen hankinnat Toisen vaiheen toteutus Toisen vaiheen käyttöönotot Palvelutuotannon aloittaminen Toteutusvaihe 3 12/ /2013 Kolmannen vaiheen hankinnat Kolmannen vaiheen toteutus Kolmannen vaiheen käyttöönotot Palvelutuotannon aloittaminen Hankekokonaisuus ja ensimmäinen projekti Ensimmäisessä hankintavaiheessa kilpailutettava kokonaisuus Myöhemmin erikseen kilpailutettavat toteutukset Palvelun eri vaiheiden sisältö on vielä osittain kiinnittämättä, mutta alustavasti ensimmäiseen vaiheeseen on kaavailtu seuraavia palveluita: Väestötietojärjestelmäliittymä Paikkatietoliittymä Kelan etuustietojen esitäyttöliittymä Kansalaisen tunnistaminen Vetuman kautta Muut pilottien tarvitsemat yleiskäyttöiset palvelut Projektiryhmän keskusteluissa nähtiin haasteena varsinaisen alustan vielä kiteytymätön sisältö. Mitkä osaratkaisut toteutetaan valtakunnallisessa alustassa ja mitkä kuntakohtaisissa ratkaisuissa. Miten palvelujen orkestrointi toteutetaan, sisältääkö valtakunnallinen ratkaisu julkaisualustaa tai sähköisiä lomakkeita vai onko se lähinnä näiden taustaratkaisu? Pääkaupunkiseudun kuntien toiminnallinen yhteistyö Pääkaupunkiseudun kuntien toiminnallisessa yhteistyössä on hyvin erilaisia ratkaisumalleja. Joissakin palveluissa on linjauksia, joissa esimerkiksi palveluiden haku tai itse palvelu ylittää pääkaupunkiseudun kuntien rajat. Tällaisia seututasoisia hakupalveluja ovat mm.: Päivähoitoon hakeutuminen, kirjastopalvelut, aikuisopiskelu, hammashoidon päivystys tms.

26 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Selkeää seudun toiminnallista yhteistyöstrategiaa ei tässä vaiheessa ole olemassa. Tämä rajaa nyt arvioitavaa sähköisen asioinnin arkkitehtuuria yleisiin loogisiin perusperiaatteisiin. Koska kokonaisarkkitehtuuri lähtee aina toiminnan tarpeista, palveluista ja prosesseista, laajempi yhteinen kokonaisarkkitehtuuri edellyttäisi pääkaupunkiseudun toiminnan yhteistyön täsmentämistä Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin skenaariot Pääkaupunkiseudun sähköisen asioinnin alustaa lähdettiin arvioimaan skenaariotarkastelun avulla. Skenaariotarkastelussa huomioitiin pääkaupunkiseudun kuntien eri kypsyystaso sekä erilaiset ratkaisumallit kuntakohtaisten ratkaisujen toteutuksessa. Keskeisimpiä tarkasteltuja pääkaupunkiseudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin loogisia skenaarioita olivat: A. Seudun yhteinen sähköisen asioinnin alusta B. Seudun yhteinen palvelunohjaus C. Seudun yhteinen sähköinen palvelunäkymä D. Infratason seuturatkaisu E. Kaupunkiportaalit pääkanavana A: Seudun yhteinen sähköisen asioinnin alusta Seudun yhteinen sähköisen asioinnin alusta on laajin seututasoinen sähköisen asioinnin arkkitehtuuriskenaario: Seutuportaali Yhteiset tekniset tukipalvelut Tunnistaminen Aikaleimapalvelu Julkaisunhallinta Prosessimoottori Tapahtumaloki Asiointialustan tekniset peruspalvelut Personointi Palvelujen ohjaus Sähköinen asianhallinta, eams Asioinnin perustoiminnot Yhteiset toiminnalliset palvelut Hinnoittelu, maksaminen Tiedonluovutusvaltuuksien hallinta ESB-väylä Paikkatietopalvelu Asiakkaat MDS Sähköiset palvelut MDS Kansalliset palvelut Vetuma Katso Valvira-varmenne Asiointitili VTJ YTJ Seutuverkko Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Kuvaus

27 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Kyseessä on täysiverinen seututason yhteinen sähköisen asioinnin alusta, joka sisältää seuraavat loogiset palvelukokonaisuudet: Yhteinen julkaisualusta sekä asioinnin perustoiminnot. Tämä sisältää mm. personoituvan seututilin, joka synkronoidaan kaupungin kansioon ja julkishallinnon asiointitiliin sekä asiakasviestinnän palvelut Keskeiset tukipalvelut (tunnistaminen, suostumukset, asiakasrekisteri, tapahtumaloki) Valitut yhteiset palvelut Seudun yhteinen liittymäpaketti perustietovarantoihin Seututason palveluväylä ja prosessimoottori Yhteinen kehittämisympäristö Seutuverkko Liittymä kaupunkikohtaisiin palveluihin toteutetaan seututason integraatioratkaisun ja seutuverkon kautta suoraan kaupunkien operatiivisiin järjestelmiin. Arvio V A H V U U D E T Pitkällä aikavälillä voidaan harmonisoida palveluita Vähentää yksittäisten yhteisten palvelujen rakentamisen osaoptimointia H E I K K O U D E T Kuulostaa kovin raskaalta Kallis, esim. Helsinki on jo maksanut omastaan Espookin on jo maaliviivalla hankinnassa, tämä hidastaa Espoon omaa kehittämistä Ei ole tarkkaa kuvaa, ketkä erityisesti tarvitsevat pääkaupunkiseututason palveluita Mikäli toiminnallinen seutuyhteistyö laajenee merkittävästi, tämä on luontevin vaihtoehto näiden palveluiden tekemiseen Ei kenties voida hankintalain takia hyödyntää jo toteutettua Helsingin ratkaisua Entä jos seutuyhteistyötä tarjotaan toiminto- ja palvelukohtaisesti (Seure, HSL, HSY, PKS-opisto, jne.) brändättynä M A H D O L L I S U U D E T U H K A T Yleisesti seututason kokonaista sähköistä alustaa pidettiin liian kalliina ja raskaana mallina, jonka hyödyt eivät välttämättä vastaa siihen tarvittavaa panostusta B: Seudun yhteinen palvelunohjaus Koko seudun yhteisestä sähköisen asioinnin alustasta voidaan johtaa hiukan kevennetty versio, joka keskittyy yhteiseen seututasoiseen palvelunohjaukseen:

28 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Seutuportaali Asiointialustan tekniset peruspalvelut Julkaisunhallinta Asioinnin perustoiminnot Palvelujen ohjaus Prosessimoottori ESB-väylä Sähköinen asianhallinta, eams Yhteiset tekniset tukipalvelut Yhteiset toiminnalliset palvelut Tunnistaminen Hinnoittelu, maksaminen Sähköiset palvelut MDS Kansalliset palvelut Vetuma Katso Valvira-varmenne Asiointitili VTJ YTJ Seutuverkko Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Tukipalvelut Tukipalvelut Tukipalvelut Tukipalvelut Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat Kuvaus Tämä skenaario kuvaa seututasoista. sähköisen asioinnin osa-alusta, jossa ei ole täysimääräisesti mukana varsinaisia sähköisen asioinnin palveluita. Skenaario sisältää kuitenkin yhteiset keskeiset sähköisen asioinnin päätukipalvelut. Skenaario sisältää seuraavat loogiset palvelut: Yhteinen julkaisualusta sekä asioinnin perustoiminnot Yleinen seudun asiakastili, ei personoituvuutta Asiakasviestintä toteutetaan pääasiassa kaupunkikohtaisilla ratkaisuilla Osa tukipalveluista (tunnistaminen) Valitut yhteiset palvelut Seututason palveluväylä ja prosessimoottori Seutuverkko Liittymä kansallisiin palveluihin toteutetaan suoraan seututason ratkaisusta. Kaupunkikohtaisiin operatiivisiin palveluihin tai järjestelmiin liitytään seudun prosessimoottorin ja seutuverkon kautta. Arvio

29 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) V A H V U U D E T Sisältää palvelujen integraation kaupunkien välillä Hyödynnetään kaupunkikohtaisia ratkaisuja On riippumattomampi kaupunkien yhteistyömalleista kuin kaupunkikohtaiset ratkaisut H E I K K O U D E T Tämäkin on vielä aika kallis? Asiointipalvelu / julkaisuratkaisu joudutaan tekemään kahteen kertaan (pks-versio ja kaupunkikohtainen) Yhteisiä palveluita voidaan rakentaa vähemmän kuin vaihtoehdossa A Voiko tätä vielä typistää siten, että säilytetään vain ohjaus- ja integrointikerros ja hyödynnetään kaupunkien asiointikerroksia (malli E) Onko yhteinen asiointikerros tarpeeton? M A H D O L L I S U U D E T U H K A T Tätäkin skenaariota pidettiin liian raskaana ja sen hyödyt ovat liian vähäiset sen toteutuksen haasteisiin ja panostukseen nähden C: Seudun yhteinen sähköinen palvelunäkymä Seudun yhteinen sähköinen palvelunäkymä sisältää vain seututasoisen asiakasrajapinnan: Julkaisunhallinta Seutuportaali Asiointialustan tekniset peruspalvelut Seututili Seutuverkko Kansalliset palvelut Vetuma Katso Valvira-varmenne Asiointitili VTJ YTJ Espoo Kaupungin sähköinen asiointi Asioinnin perustoiminnot Helsinki Kauniainen Vantaa Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Tunnistaminen ym. Tunnistaminen ym. Tunnistaminen ym. Tunnistaminen ym. Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat

30 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Kuvaus Seudun palvelunäkymä toimii lähinnä liittymänä kaupunkikohtaisiin ratkaisuihin. Se ei sisällä enää seutukohtaista ratkaisua sähköisen asioinnin tukipalveluille tai peruspalveluille. Nämä toteutetaan kaupunkikohtaisilla ratkaisuilla. Seudun palvelunäkymäskenaario sisältää seuraavat loogiset palvelut Yhteinen julkaisujärjestelmä sekä asioinnin perustoiminnot Yleinen seudun asiakastili, ei personoituvuutta Asiakasviestintä toteutetaan pääasiassa kaupunkikohtaisilla ratkaisuilla Yleinen liittymä kaupunkikohtaisiin palveluihin Seutuverkko Tässä skenaariossa liittymä kansallisiin palveluihin toteutetaan kaupunkikohtaisista ratkaisuista, ei seututasoisen ratkaisun kautta kuten aikaisemmissa skenaarioissa. Kaupunkien sähköisen asioinnin ratkaisuihin liitytään suoraan seututasoisesta julkaisujärjestelmästä seutuverkon kautta kaupunkikohtaisen prosessimoottorin avulla. Arvio V A H V U U D E T Vahvistaa pääkaupunkiseutubrändiä Ei kovin kallis Tuo yhteisen infrakerroksen On pääsääntöisesti jo olemassa H E I K K O U D E T Tuoko tämä nykyiseen malliin riittävästi uutta Ei palvele riittävästi yhteistä palvelujen järjestämistä / tuottamista Voi olla alkuvaiheen väliaikaisratkaisu Jääkö torsoksi M A H D O L L I S U U D E T U H K A T Tämä skenaario nähtiin mahdollisena välivaiheen ratkaisuna, jossa seudun asiakasnäkymä voidaan yhtenäistää. Ratkaisu ei kuitenkaan palvele seudun varsinaista yhteistoimintaa riittävästi.

31 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Infratason seuturatkaisu Infratason seuturatkaisu on yleisistä seututason ratkaisuista kevein: Julkaisunhallinta Seutuportaali Asiointialustan tekniset peruspalvelut Seutuverkko Kansalliset palvelut Vetuma Katso Valvira-varmenne Asiointitili VTJ YTJ Espoo Kaupungin sähköinen asiointi Asioinnin perustoiminnot Helsinki Kauniainen Vantaa Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Kaupungin sähköinen asiointi Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Tunnistaminen ym. Tunnistaminen ym. Tunnistaminen ym. Tunnistaminen ym. Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat Kuvaus Kyseessä on vielä kevennetty versio edellisestä seututasoisesta palvelunäkymästä. Tämä skenaario sisältää vain palveluiden tarjonnan seudun portaalista, palvelut linkitetään seutuverkon läpi kaupunkien palveluihin. Ratkaisun sisältö: Arvio Yhteinen julkaisualusta Ei personoituvuutta tai seututiliä Lähinnä kanava kaupunkien ratkaisuissa oleviin palveluihin Seutuverkko

32 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) V A H V U U D E T Kevein ratkaisu On pitkälti tietohallinnon ratkaistavissa H E I K K O U D E T Tuoko tämä nykyiseen malliin riittävästi uutta Ei palvele riittävästi yhteistä palvelujen järjestämistä / tuottamista Ei kehitä pääkaupunkiseutubrändiä Luo teknisiä perusmahdollisuuksia yhteistyön laajentamiseen Mitkä ovat kuntalaisen aidot hyödyt? M A H D O L L I S U U D E T U H K A T Vaikka tämä skenaario on kohtuullisen suoraviivainen ja kustannustehokas toteuttaa, mallissa ei nähty riittävästi toiminnallisia hyötyjä Kaupunkiportaalit pääkanavana Kaupunkiportaalit pääkanavana kääntää arkkitehtuurin loogisen jäsennyksen edellisiin skenaarioihin verrattuna hierarkisesta seutuarkkitehtuurista verkostomaiseksi seutuarkkitehtuuriksi: Kansalliset integraatiopalvelut Vetuma Katso Asiointitili Kansalliset perustietovarannot VTJ YTJ Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Kaupungin sähk. asiointi Kaupungin sähk. asiointi Kaupungin sähk. asiointi Kaupungin sähk. asiointi Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot VIP/JIPin yhteinen alusta Seutuportaali Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Seutuverkko Ohjauskerros Yhteiset palvelut Yhteiset sähköiset palvelut Tietovarannot Tietovarannot Tietovarannot Tietovarannot Seutuasiakkaat Kansallinen sähköisen asioinnin alusta Alusta Kehittämisvälineet Kuvaus

33 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Tässä skenaariossa sähköisen asioinnin kanavana toimivat jatkossakin kaupunkikohtaiset portaalit. Skenaario ei itse asiassa kuvaa seudun yhteistä sähköistä asiointipalvelua vaan pääkaupunkiseudun yhteistä palveluohjausta. Kansallisiin palveluihin liitytään seutuverkon kautta. Mallissa on tunnistettu, että tarvitaan kuitenkin pääkaupunkiseutubrändiä tukeva sivusto, johon kootaan tieto pääkaupunkiseudun yhteisistä palveluista. Tämä toimii kaupunkikohtaisten palveluiden rinnalla. Osa palveluista toteutetaan seututasoisesti. Nämä integroidaan kaupunkikohtaisten järjestelmien kanssa, jolloin saavutetaan seudun ja kaupungin palveluiden kaksisuuntaisuus. Arvio V A H V U U D E T Joustava malli, jossa palvelut voidaan toteuttaa joko kaupunkikohtaisesti tai seudullisesti Voidaan toteuttaa vaiheittain Jo tehdyt investoinnit voidaan hyödyntää täysimääräisesti Ratkaisu voidaan rakentaa loppukäyttäjille joustavaksi ja läpinäkyväksi H E I K K O U D E T Edellyttää osittain myös seudullista investointia sähköisen asioinnin alustaan osittainen tuplainvestointi kaupunikohtaisiin ratkaisuihin nähden Ei korvaa kaupunkikohtaista sähköistä asiointia kaupungit joilla ei ole tällaista alustaa, joutuvat vielä itse investoimaan sellaiseen erikseen Malli sopeutuu monenlaisiin substanssitoiminnan seutustrategioihin Saadaanko kaupunkitasoinen ja seututasoinen palvelujenohjaus aidosti toimimaan M A H D O L L I S U U D E T U H K A T Kansallisen sähköisen asioinnin alustan hyödyntäminen Projektiryhmä keskusteli eri skenaarioiden kohdalla valtakunnallisen sähköisen asioinnin alustan hyödyntämisestä. Se nähtiin hyvin mielenkiintoisena palveluna, joka voi tarjota ratkaisun moniin seutupalveluhaasteisiin. Sen sisältöä pidettiin vieläkin tosin hiukan epäselvänä. Sitä koskeva pika-analyysi on koottu seuraavaan:

34 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) V A H V U U D E T Voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti yhteisellä alustalla kustannuksia on jakamassa koko Suomi Kun palvelu on pystytetty, sinne voidaan liittyä todennäköisesti melko nopeasti Valtionhallinnon sähköistä asiointialustaa kehitetään jatkuvasti PKS-kunnista riippumatta H E I K K O U D E T Aikajänne. Kansallista ratkaisua ei ole vielä olemasta Sisältö on vieläkin epäselvä, mitä palveluja jää kunnalle ja mitä palveluja saa asiointialustalta Toimivuus suurten kaupunkien ainoana palvelualustana on vielä epäselvä Mahdollistanee myös kunnan oman asiointialustan hyödyntämisen Mitä tämä tarkkaan ottaen tulee sisältämään ja miten sitä hyödynnetään Hinnoittelu on vielä auki M A H D O L L I S U U D E T U H K A T Helsinki on jo investoinut omaan sähköisen asioinnin alustaansa ja jatkaa todennäköisesti sen kehittämistä. Espoo on myös lähtenyt toteuttamaan omaa ratkaisukokonaisuuttaan. Kauniaisilla ja Vantaalla ei tässä vaiheessa ole tarkkaa kantaa, mitä ratkaisua ne tulevat käyttämään. Valtakunnallinen sähköisen asioinnin alusta on yksi vaihtoehto näiden kaupunkien sähköisen asioinnin kehittämiseen.

35 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) 5.4. Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin valittu tavoitetilan yleisjäsennys Työryhmä valitsi pääkaupunkiseudun sähköisen asioinnin arkkitehtuuriksi skenaarion E kaupunkiportaalit pääkanavana, siten, että seudun sähköisen asioinnin palvelualustana hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan valtakunnallista VIPin tai tulevan JIPin operoimaa ja hallinnoimaa sähköisen asioinnin alustaa. Kansalliset integraatiopalvelut Vetuma Katso Asiointitili Kansalliset perustietovarannot VTJ YTJ Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Kaupungin sähk. asiointi Kaupungin sähk. asiointi Kaupungin sähk. asiointi Kaupungin sähk. asiointi Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot Asioinnin perustoiminnot VIP/JIPin yhteinen alusta Seutuportaali Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Ohjauskerros Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Palvelut, järjestelmät Tavoitteena on hyödyntää federoitua tunnistamista. Jos asiakas on tunnistautunut kaupungin sivuille, seutuportaali luottaa tähän tunnistautumiseen ja päinvastoin. Seutuverkko Ohjauskerros Yhteiset palvelut Yhteiset sähköiset palvelut Tietovarannot Tietovarannot Tietovarannot Tietovarannot Seutuasiakkaat Kansallinen sähköisen asioinnin alusta Alusta Kehittämisvälineet On mahdollista, että Kauniainen tai/ja Vantaa hyödyntää jatkossa kansallista sähköisen asioinnin alustaa myös kaupungin palveluiden sähköisen asioinnin pääalustana. Tämän skenaarion vahvuutena nähtiin erityisesti sen joustavuus vielä pitkälti määrittämättömän substanssitoiminnan seutuyhteistyön kehittyessä. Tällä mallilla voidaan tukea hyvin monia seutuyhteistyön malleja ja strategioita ja siirtää tarvittaessa painopistettä kaupunkikohtaisista palveluista seudullisiin palveluihin ja toisin päin. Skenaario edellyttää tiettyjä sopimuksia palvelujen ohjauksessa pääkaupunkiseudun kuntien välillä. Ratkaisun ytimessä on yhdessä rakennettava seutuverkko, jota kautta voidaan päästä seudun sähköisen asioinnin palveluihin. Seutuverkkoa kannattaa käyttää kaikkeen kaupunkien väliseen tiedonsiirtoon ja prosessi-integraatioon.

36 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Palveluohjauksen yhdistämisessä hyödynnetään joko yhteistä tai yhteentoimivia integraatioratkaisuja. Pitkän aikavälin tavoitteena on integroida tarvittaessa myös prosessit. Jatkotyössä tulee selvittää, mitä yhteisiä tietovarantoja tarvitaan. Eräs potentiaalinen yhteinen tietovaranto koskee esimerkiksi seudun asiakastietoja. Jatkotyössä tulee myös selvittää tarkemmin, mikä tarkkaan ottaen on valtakunnallisen sähköisen asioinnin alustan toimintojen ja kuntakohtaisten palvelujen tarkka vastuujako ja näiden yhdistämisen periaatteet. Prosessiohjaus nähdään melko haasteelliseksi pääkaupunkiseudulla ylipäätään ja erityisesti tässä skenaariossa. Erilliset prosessiohjaukset näyttävät tarpeellisilta, koska kunnissa on jo erilaisia ratkaisuja. Tämä tuo kuitenkin haasteita orkestrointiin, kun on useita master orkestroijia. Seututason palvelunohjausta voidaan viedä eteenpäin ns. hybridimallilla, jossa ei ole prosessien kokonaisorkestrointia, vaan ainoastaan kuntaosioiden orkestrointi. Näiden välinen toiminta sovitaan koreografiaperiaatteella lähetetään vain sanomia, käsittelysäännöt on sovittu etukäteen erikseen Etenemisjärjestys Työryhmä suosittelee seuraavaa etenemismallia: Helsingissä on jo olemassa täysiverinen palvelujen ohjausratkaisu (IBM Websphere perheen prosessimoottori). Helsinki kannattaa tämän ratkaisun laajentamista seudun kuntiin. Helsinki tarkistaa tätä kokonaisuutta koskevat sopimuksensa ja arvioi sen hyödyntämismahdollisuudet seututasoisesti ja muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Selvitetään tarkemmin valtakunnallisen sähköisen asioinnin alustan ja kunnan sähköisen asioinnin palvelujen vastuujakoa. Tämä tehdään yhdessä ValtIT:n ja/tai VIPin kanssa. Kohteeksi valitaan aidosti potentiaalinen pääkaupunkiseudun sähköinen palvelu, joka pyritään mallintamaan prosessitasolla (ns. pöytätestaus) hyödyntäen kuntien ratkaisuja ja valtakunnallisen sähköisen asioinnin alustan toiminnallisuuksia. Selvitetään tarkemmin seudun palveluiden substanssiyhteistyön tarpeita ja suunnitelmia mitä palveluja halutaan jatkossa tuottaa seudullisesti. 6. Seudun yhteisten asiointipalvelujen hallintamalli 6.1. Seudun yhteisten sähköisten palvelujen hallintamalli yleisesti Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen hallinta koostuu seuraavista päätoiminnoista:

37 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) Organisointi Johtaminen Seudun Sähköisen asioinnin hallinta Kehittämisen suunnittelu Kehittämissalkun hallinta Seuranta Organisoinnilla hallitaan varsinaisia sähköisen asioinnin hallinnointiprosesseja Seudun sähköisen asioinnin arkkitehtuurin päälinjaukset Työryhmä esittää pääkaupunkiseudun sähköisen asioinnin kehittämisen perustaksi seuraavia päälinjauksia: Seudun sähköisen asioinnin yhteistyöryhmä pyrkii yhtenäistämään seudullisissa palveluissa käytettävää arkkitehtuuria Seudun sähköisissä palveluissa hyödynnetään mahdollisimman laajasti kansallisia tunnistamispalveluita (Vetuma, Katso, Virtu) Seudun sähköisissä palveluissa hyödynnetään mahdollisimman laajasti kansallisia perustietovarantoja (VTJ, YTJ) huomioiden seudun asiakastiedon MDS Kaupunkikohtaiset asiakastietovarannot toteutetaan hyödyntäen KuntaIT:n asiakastiedon pääjäsennystä tämä parantaa asiakkaiden liikkuvuutta kuntien palveluissa Osaksi pääkaupunkiseudun sähköisiä palveluita suunnitellaan yhteiset suostumuksen- ja valtuutustenhallinnan periaatteet - tiedonluovutusvaltuuskokonaisuus Kukin kunta liittää seudun sähköisen asioinnin palvelut omaan sähköiseen asiakirjanhallintoonsa ja arkistoon. Tässä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kuntait:n kokoamia kansallisarkiston eamsmäärityksiä 6.3. Organisointi ja työtapa Pääkaupunkiseudun sähköisen asioinnin koordinoinnista vastaa perustettava seututasoinen sähköisen asioinnin yhteistyöryhmä, joka käsittelee potentiaaliset yhteiset ratkaisut ja ohjaa kehittämistä. Pääkaupunkiseudun kuntien tietohallintojohtajien kokoontumiset pyritään laajentamaan PKS-tietohallintoyhteistyöryhmäksi (PKS-tyrmä). Seudun sähköi-

38 PKS-asiointialustan selvitysraportti (43) sen asioinnin yhteistyöryhmä toimii tämän laajemman PKS-tyrmä n osana. PKS-tyrmä toimii kaikkien pääkaupunkiseudun ICT-ratkaisuja ja toimintoja käsittelevien yhteistyöryhmien ohjaajana ja olemassa olevat ryhmät kootaan sen ohjaukseen. PKS-tyrmä än kuuluvat: Ydinryhmä o Kuntien tietohallintojohtajat o Kuntien arkkitehtuurivastaavat (siltä osin, kun heitä on nimetty) o Substanssiyhteistyön avainhenkilöt Laajennetut teemaryhmät o Sähköisen asioinnin yhteistyöryhmä Kuntien sähköisen asioinnin vastuuhenkilöt o Muut teemaryhmät Tietoturva, Helmet, infra, integraatio, opistojen tietojärjestelmät tms. PKS-tyrmä kokoontuu säännöllisesti. PKS-tyrmä kokoontuu laajennettuna eli Sähköisen asioinnin yhteistyöryhmänä teemalla seudun sähköisen asioinnin kehittäminen neljä kertaa vuodessa. Näiden lisäksi voidaan suurempia linjauksia tai laajojen hankkeiden ohjausta varten pitää ylimääräisiä kokouksia joko osana muita PKS-tyrmän kokouksia tai erilliskokouksina. Marraskuu Kehittämispolun päivittäminen Joulukuu - Tammikuu Kansallisten linjausten ja hankkeiden arviointi Lokakuu - Helmikuu - Syyskuu Yhteisprojektien käsittely PKS-sähköisen asioinnin johtamisen vuosikello Maaliskuu - Elokuu - Huhtikuu Projektien kokoaminen & alustava käsittely Heinäkuu - Kesäkuu - Toukokuu - Puheenjohtajuus on vuosittain kiertävä. Kunkin kunnan tietohallintojohtaja toimii vuorollaan PKS-tyrmän puheenjohtajana kalenterivuosi kerrallaan. Pu-