Eskoossa. Sepolla muutto mielessä s. 8. Palvelusvuosista palkittiin s. 12. Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eskoossa. Sepolla muutto mielessä s. 8. Palvelusvuosista palkittiin s. 12. Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14"

Transkriptio

1 1 Eskoossa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tiedotuslehti Sepolla muutto mielessä s. 8 Palvelusvuosista palkittiin s. 12 Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14

2 2 PÄÄKIRJOITUS Mitä Eskoo Kehittää? Eskoo järjesti jäsenkuntiensa edustajille 3.6. Härmän kuntokeskuksessa seminaarin, jossa kunnat pääsivät mukaan toimintojen kehittämiseen. Osallistujia seminaarissamme oli lähes 50 henkilöä kuntayhtymän omat luottamushenkilöt mukaan lukien. Kiitokset kunnille aktiivisesta osallistumisesta vielä kerran. Seminaarin tuloksena saimme arvokasta tietoa siitä, mitä meiltä juuri nyt odotetaan. Esimerkiksi asiantuntijapalveluiden osalta meiltä odotetaan erityisosaamista niihin tilanteisiin, joissa lähi- ja peruspalvelujen osaaminen kaipaa tukea tai alkaa jopa loppua kokonaan. Eskoon osaamista arvostetaan, mutta kustannusten läpinäkyvyyttä ja selkeää työnjakoa sekä tiedonkulkua halutaan parannettavan. Kuntien odotukset ovat hyvin ymmärrettäviä ja pyrimme vastaamaan niihin parhaamme mukaan. Eskoon rooli kouluttajana ja uusien näkökulmien tuojana koettiin tärkeäksi vammaispalvelujen alueella. Olemme kouluttaneet omaa henkilöstöämme yhdessä asukkaiden kanssa kohti yksilöllisen elämänsuunnittelun polkua. Samoin systemaattinen esimieskoulutuksemme ja osaamisemme on noteerattu kunnissa. Eskoon rooli vammaisten lasten ja nuorten lastensuojelupalvelujen tuottajana nähtiin erityisosaamisena, jolla on myös valtakunnallista merkitystä. Nämäkin erityispalvelut löytyvät omalta alueelta, joka nähtiin vahvuutena. Henkilökohtaisen avun keskuksen rooli nähtiin hyvin tärkeänä alueellisen yhteistyön muotona. Keskus on vakiinnuttanut asemansa kahden maakunnan yhteisenä toimijana. Samoin sosiaaliasiamiespalvelut saivat kiitosta kaikilta sopimuskunnilta. Olemme kehittämässä ja kehittymässä kohti yksilökeskeisempää elämän suunnittelua ja tukea. Palvelujen yksilöllisyys, oikea-aikaisuus ja joustavuus tulevat yhä enemmän esille keskusteluissa asiakkaiden, heidän läheistensä ja kuntien kanssa. Olemme hakeneet oppia myös Skotlannista asti löytääksemme oikean suunnan tulevaisuuden palvelurakenteelle. Tiedämme jo, mitä kannattaa tavoitella, mutta polun rakentaminen sinne vaatii hyvää yhteistyötä kuntien kanssa. Missä rakenteessa me sitten jatkossa toimimme? Tämä kysymys ratkeaa jo ensi vuoden aikana, mutta jos meitä kuunnellaan, on ratkaisuna kahden maakunnan yhteinen teemallinen erityispalvelujen kuntayhtymä, jonka tavoitteena on varmistaa asiakkaiden saamat erityispalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti niin, että kaikkien ihmisten arkielämän sujuvoittaminen varmistetaan myös uudessa rakenteessa. Jouni Nummi Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johtaja Eskoossa Pääkirjoitus 2 Koulutuksesta käytännön työkaluja 3 Vammaispalvelujen tarvekartoitus 4 Mallia Skotlannista 5 Juhlavuoden Woorstokki 6 Uusia asumiskohteita 8 Neuropsykiatrinen koulutus 10 Lapsen oikeuksien päivä 11 Eskoo palkitsi palvelusvuosista 12 Asiantuntijat: kehitysvammalääkäri 14 Ilmoitustaulu 15 Eskoossa Julkaisija: Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätoimittaja: Jouni Nummi Toimituskunta: Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Eini Mäkelä, hallintosihteeri Eija-Riitta Uusihauta, laatupäällikkö Toimittaja: Outi Rantala, Sanatarkka Mediapalvelu Taitto ja valokuvaus: Mika Kankaanpää, Mainostoimisto Define Paino: Oy Fram Ab Jakeluosoitteet: Eskoon tiedotusrekisteri Painosmäärä: 2000 kpl Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47, Seinäjoki Puh. (06) Anna palautetta lehdestämme osoitteessa: https://e-lomake.fi/lomakkeet/3060/lomake.html

3 Koulutuksen tuloksena käytännön työkaluja Eskoon esimiehille suunnatun kaksivuotisen TEAT-koulutuksen lopputuotteina syntyi käytännön työtä helpottavia toimintamenetelmiä. Koulutus järjestettiin yhdessä oppisopimuskeskuksen ja MIF:n kanssa. 3 Yksi koulutukseen osallistuneista oli Matleena Pihlaja. Hän aloitti työt Eskoon Linnunlaulun asumispalveluyksikössä Kuortaneella elokuussa 2012, jolloin yksikkö avattiin. TEAT-koulutus alkoi loppuvuodesta, kun samanaikaisesti oli laatutyö käynnissä Eskoon hakiessa laatusertifikaattia. Hän alkoi koota tietoa ja laatia yhteisiä toimintaohjeita Linnunlaululle ja Kuortaneen toimintakeskukselle. - Tietoa oli todella paljon, ja Eskoon organisaatio niin suuri. Minulle oli tosi paljon hyötyä koulutuksesta uutena työntekijänä. Olen kiitollinen Eskoolle ja kollegoille oppimistani asioista. Oli hienoa, että sain käydä koulutuksen loppuun saakka, vaikka toiminta vaihtui kesäkuun alussa Kuortaneen kunnalle. Pihlajan toteuttaman projektityön Toimintaprosessien kehittäminen Kuortaneen toimintakeskuksessa ja asumisyksikkö Linnunlaulussa keskeisenä asiana oli ratkaista, miten yhteishenkilökunnan käyttö toimintakeskuksen ja Linnunlaulun välillä toteutuisi. Pohdinnan tuloksena syntyi perehdytysopas. - Yhteishenkilökunnan käyttö aloitettiin niin, että asumisyksikön työntekijät siirtyivät asiakkaiden mukana toimintakeskuksen toimintaa ohjaamaan. Myöhemmin myös toimintakeskuksen työntekijät tulivat tarvittaessa auttamaan aamutoimissa asumisyksikön puolelle. Hän sanoo, että käytäntö on todettu hyväksi etenkin asiakkaan näkökulmasta, koska henkilökunta on aina tuttua. - Toimintamalli on myös kustannustehokas, sillä se on vähentänyt sijaistarpeita, koska voimme siirtyä kahden talon väliltä auttamaan toisiamme. TEAT on lyhenne Tekniikan erikoisammattitutkinnosta. Miten tämä liittyy sosiaalialaan? Management Institute of Finland MIF Matleena Pihlaja toteutti kehitysprojektinsa Kuortaneen asumisyksikköön ja Linnunlauluun. Oy:n kehittämispäällikkö Pirkko Annala kertoo, että Tekniikan erikoisammattitutkinto on Opetushallituksen virallinen erikoisammattitutkinto, joka on tarkoitettu työelämässä käytännön työnjohtotehtävissä tai niitä tukevissa asiantuntijatehtävissä toimiville. - Tutkinnon pakollisia osia ovat työnjohtaminen, kannattavuus, asiakkaat, prosessit ja henkilöstö. Eskoon opiskelijoilla oli valinnaisena osana Prosessin johtaminen tai Asiakaspalvelun johtaminen. Eskoon ohjelma oli oppisopimusrahoitteinen. Eskoon kustannettavaksi oppilaan osuudeksi jäi vain tutkintomaksu 58 euroa. Parinkymmenen opiskelijan ryhmä aloitti opiskelun syyskuussa 2012, ja päätöstilaisuus pidettiin lokakuussa Myös Eskoon johto on osallistunut lähiopetukseen. - Opiskeluun sisältyi 18 lähiopetuspäivää, henkilökohtaista ohjausta, pienryhmäohjausta, työssä oppimista, tutkintotilaisuudet sekä arviointikeskustelut. Koulutuksen alussa ja lopussa tehtiin 360-arviointi, joissa valmennukseen osallistuvan esimiehen alaiset, kollegat ja esimies arvioivat henkilön johtamis- tai yhteistyökäyttäytymistä. Kuvat: Mika Kankaanpää

4 4 Vammaispalvelujen tarve kartoitettiin Eskoon vammaispalvelujen johtaja Marjut Mäki-Torkko arvioi, että laitospaikat vähenevät vuoteen 2020 mennessä puoleen nykyisestä. Eskoo on kartoittanut alueellaan, millaisia vammaispalveluita missäkin kunnassa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitus tehtiin henkilötasolla, joten tulokset pohjautuvat aitoihin tarpeisiin. Tämä helpottaa sosiaalipalvelujen suunnittelua kunnissa. Ulla Yli-Hynnilä vastaa Eskoon laadukkaista asiantuntijapalveluista, joita kunnat toivovat Eskoolta tulevaisuudessakin. Vuoteen 2020 tarvitaan 277 uutta ympärivuorokautista palveluasumispaikkaa Vammaispalvelujen johtaja Marjut Mäki- Torkko, asiantuntijapalvelujen esimies Ulla Yli-Hynnilä ja kuntoutussuunnittelija Piia Jaskari tekivät mittavan työn käydessään läpi jokaisen Eskoon asiakkaan tilanteen. Haluttiin kartoittaa tarve, että palvelut olisivat kehitysvammaisille asiakkaille tarkoituksenmukaisia ja että kunnat saisivat konkreettista apua miettiessään, miten kuntalaisten asuminen ja päiväaikainen toiminta järjestetään tulevaisuudessa. - Kartoitimme henkilö henkilöltä heidän elämisen polkuaan vuoteen Mietittiin esimerkiksi sitä, onko tuleva asuinpaikka nykyinen vai jokin muu, Mäki-Torkko kertoo. Hän sanoo, että laitosasumisen sijaan suuntauksena on, että jokaisella ihmisellä on oma koti, jonne tuotetaan tarvittava tuki ja apu. Vaikeastikin vammainen henkilö voisi näin asua omassa asunnossaan, kuten esimerkiksi Skotlannissa jo toteutuu. - Laitospaikat ovat muutamassa vuodessa vähentyneet. Tällä hetkellä niitä on Eskoossa 79, ja vuonna 2020 laitoksessa asuisi enää alle 40 henkilöä. Laitosasumista purettaessa otetaan huomioon kuitenkin iäkkäät kehitysvammaiset ihmiset, joiden koti laitos on ollut koko heidän elämänsä ajan. Pyrkimyksenä on varmistaa, että heillä on jatkossakin hyvä asua ja elää. Myös lapsia varten tarvitaan myöhemminkin muutama laitospaikka. - Eskoossa asuu tällä hetkellä kahdeksan lasta pystyvästi, ja olisi tärkeää saada heille oma lastentalo, jossa ei ole tilapäisesti kukaan, vaan ainoastaan pysyväislapsia. Näin heidän elämäänsä pystytään satsaamaan enemmän. Eskoon roolina erityisasiantuntijuus Eskoo kartoitti kehitysvammaisten palvelutarpeita yhteistyössä kuntien kanssa. Yli-hynnilä muistuttaa, että kyseessä on arvio, joka kertoo tilastollisen lukumäärän tarpeista. Vasta kyselyllä saataisiin selvil-

5 Skotlannin mallista oppia meillekin 5 le tarkka määrä. Kartoitus antaa realistista suuntaa sille, mitä palveluja kunnan pitää pystyä tuottamaan. - Tilastollisesti vuoteen 2020 mennessä tarvitaan 277 uutta ympärivuorokautista palveluasumispaikkaa. Ei-ympärivuorokautisia paikkoja tarvitaan 211. Laitospaikat vähenevät sadasta 44:ään. Yli-Hynnilä on iloinen siitä, että kuntakierroksilla tuli esille kaikkialla yhteinen näkemys kehitysvammaisen ihmisen hyvästä elämästä. - Ei riitä, että on seinät ja asunto, vaan elämässä pitää olla muutakin. Kodin ulkopuolella olevaa toimintaa tarvitaan. Toimintakeskukset ovat varmasti tarpeen. On kuitenkin useita henkilöitä, joilla on edellytykset sijoittua vapaille työmarkkinoille tuettuun työhön. Tällaisen työn tarjoajia voisi olla enemmän. Kuntien vammaispalveluista vastaavat ja Eskoon asiantuntijat pohtivat kuntakierroksen työkokouksissa myös muun muassa Eskoon roolia. Kunnissa nähdään Eskoo erityisasiantuntemusta vaativien palvelujen tuottajana. - Kuntien viesti oli, että Eskoota tarvitaan edelleen asumis- ja asiantuntijapalvelujen tuottajana. Yli-Hynnilä kertoo, että asumispalvelujen suunnittelutyö on meneillään. Koko asumispalvelujen suunnitelma pitäisi tulla valmiiksi kesän 2015 aikana. Eskoon palvelukeskuksen alueella voisi olla yksikkö, jos kehitysvammainen henkilö tarvitsee käyttäytymiseensä liittyviä tukitoimia tai pitkäaikaista kuntouttavaa asumista. Lisäksi olisi tutkimuspaikkoja sekä asumispalveluja iäkkäille kehitysvammaisille ihmisille ja lasten pitkäaikaista asumista tarjoava yksikkö. Kuvat: Mika Kankaanpää Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus ja johtoryhmä teki nelipäiväisen opintomatkan Skotlantiin, jossa laitosasuminen on purettu jo kymmenen vuotta sitten. Skotlannin malli kelpaisi sovellettavaksi Suomeenkin. Eskoon hallituksen puheenjohtaja Merja Uusitalo oli tyytyväinen matkan antiin. - Jäi mieleen päällimmäisenä se, että Skotlannissa vammainen ihminen on asiakkaana pomo. Asiakaslähtöisyys ja ihmisarvon kunnioitus näkyy joka toiminnassa. Uusitalo vertailee Skotlannin järjestelmää Suomeen. - Yksiköt ovat pieniä, yleensä 3-4 asukkaan yhteisöjä, kun meillä vastaavat ovat hengen yhteisöjä. Naapuriverkostossa asuu yleensä 9-10 asukasta. Näillä asuinalueilla työskentelee verkostotyöntekijä, jonka koulutuksesta ei ole kriteerejä. Suomessa koulutuksesta on tarkat kriteerit. Suomessa ahkerasti käytettyä diagnosointia ei Skotlannissa ole. Vaikeimmin vammaiset ihmiset ovat siellä terveydenhuollon piirissä. Skotlannissa parempikuntoinen vammainen ihminen käy usein tavallisissa töissä. Erityisiä toimintakeskuksia ei paljon ole. - Palvelut tuotetaan henkilökohtaisen budjetin mukaan. Siinä on määritelty, millaisia apuvälineitä ja palvelua tarvitaan. Valtio antaa rahan alueilla toimiville niin kutsutuille yhdistyksille. Ne muun muassa palkkaavat vammaisille avustajia, joiden valinnasta vammainen henkilö päättää itse. Matkan hyötynä ja kotiin tuomisina oli erityisesti se, että ymmärretään tosiasioiden pohjalta, miten kannattaa toimia ja miten ei. - Ei synny säästöjä, jos kokeillaan ja sitten todetaan, ettei tämä toimikaan. Vasta paikan päällä käytäntöön tutustuminen paljastaa, miten järjestelmä toimii. Uusitalon mielestä asenteiden muokkaaminen on nyt yksi tärkeimmistä asioista. Skotlannista voidaan ottaa mallia monissa asioissa, mutta lopullinen järjestelmä on rakennettava omaan maahamme sopivaksi. Tämä voitaisiin toteuttaa kuntayhtymässä esimerkiksi pienen kokeiluprojektin kautta. - Voisimme ottaa mallia Skotlannista asennoitumisessa. Vammaisen ihmisen tulee olla keskiössä palveluja suunniteltaessa. Heidän pitäisi tulla osaksi yhteiskuntaa, työpaikoille ja asuinalueille. Strategiassa teemallinen kuntayhtymä Eskoo on valmistautumassa uuteen tilanteeseen päivittämällä vuosittain strategiansa. Tulevaisuuden visiona on se, että Eskoo olisi teemallinen kuntayhtymä. - Ajatuksena on, että Eskoo tuottaisi tulevaisuudessa erityispalveluja kahden maakunnan lisäksi valtakunnallisestikin. Integroituminen johonkin isompaan hallinnolliseen organisaatioon pirstoisi palvelut vaikeammin löydettäviksi. Erityisosaamista tarvitaan usein vain muutamalle kunnan tai alueen asukkaalle. Siksi Uusitalo arvelee, että kunnat eivät pystyisi yksin järjestämään näitä palveluja, vaan tarvitsevat jatkossakin Eskoon kaltaista palveluntuottajaa. Kuva: Mika Kankaanpää

6 6 Woorstokki on yksi vuoden kohokohdista 1. Woorstokki-festivaali houkutteli jokavuotiseen tapaan väkeä tungokseen asti. Päätapahtumapaikkana oli Niittyvillan koulun piha-alue. Lisäksi sisätiloista löytyi muun muassa aistipolkua ja karaokea. Osallistujia oli arviolta yli 600 henkeä. - Nyt on Eskoon 50-vuotisjuhlavuosi, joten tapahtumaan on vähän enemmän resursseja. Se näkyy muun muassa esiintyjien määrässä, musiikkiterapeutti Ritva Lipasti kertoo. Woorstokin alkuperäinen nimi oli Eskoon Tangot, sillä tapahtuma järjestettiin alun perin Tangomarkkinoitten aikaan. Idea tapahtumaan saatiin Porista, jossa paikallinen Antinkartano järjesti Porin Jazzien aikaan kehitysvammaisille ihmisille suunnatun tapahtuman alueellaan. Aikaa myöten kesäkuun puoliväli osoittautui ajankohtana sopivammaksi kuin heinäkuu, joten Woorstokista päätettiin tehdä kesän avaus. Kuohuorkesteri on esiintynyt vuodesta toiseen eikä tehnyt tänäkään vuonna poikkeusta. Orkesterin kanssa musisoi myös blues-muusikko Micke Björklöf. Tämän vuoden pääesiintyjä oli the Voide of Finland -voittaja Antti Railio. Lisäksi lavalle nousivat laulajat Sanna Hannus, Tapani Kangas ja Jarkko Järvenpää sekä Seinäjoen kaupungin nuoret Kesäsoittajat ja Eskoon oma Tykytys-bändi. Monipuoliseen ohjelmaan sisältyi myös cheerleadereita, breakdance-ryhmä, halikoiria ja poniajelua. - Tänä vuonna meillä oli myös enemmän myyntipisteitä kuin koskaan aiemmin. Tarjolla oli ruokaa ja juomaa, vaatteita, koruja, leluja, erilaisia palveluja ja onnenpelejä. Nurmon Vuorikodilta paikalle olivat saapuneet Arto Luukko ja Kaija Sahaviita. - Antti Railio on paras. Joka kesä on oltu täällä. Kuvat: Mika Kankaanpää Kuvat: 1 Eskoon Juhlavuoden Woorstokin pääesiintyjä oli laulaja Antti Railio. 2 Myyntipöytien tarjontaa tutkivat Ella Riskumäki (keskellä) ja Kotopihlajan hoitajat Arja Kontulahti (vas.) ja Susa Takaneva. 3 Faniposeeraus. 4 Kuohuorkesteri musisoi bluesmuusikko Micke Björklöfin kanssa. 5 Miikka Kivimäki on esiintynyt ennenkin Woorstokissa. 6 Kauko ja ylävitoset Antti Railion kanssa. 7 Arto Luukko ja Kaija Sahaviita käyvät Woorstokissa joka kesä. 8 Huippumuusikon huuliharppusoolo. Woorstokissa oli erityisen tasokkaat esiintyjät. 9 Cheerleader-tytöt esittivät taitojaan.

7

8 8 Uuteen kotiin Louhenkadulle Rakentamisaikataulu riippuu siitä, miten Apilassa käyn, lainaan musiikkia. Sepon mieli halajaa jo omaan asuntoon Louhenkadulle, josta on lyhyt matka kirjastoon. Seppo Katajamäki odottaa jo innokkaasti muuttoa omaan asuntoon Louhenkadulle, vaikka tontilla kasvaa vielä heinäpelto. Jos suunnitelmat valmistuvat tämän vuoden puolella, rakentaminen voidaan aloittaa keväällä 2015 ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan keväällä Eskoon, Seinäjoen kaupungin sekä kaupungin omistaman vuokra-asuntoyhtiön Sevas Oy:n yhteistyönä toteutuu lähitulevaisuudessa kaksi uutta kehitysvammaisten asumispalvelukohdetta Seinäjoella. Uusia asuntoja valmistuu Louhenkadulle Pohjan kaupunginosaan sekä Risuviidalle Kasperiin. Kaupunki kustantaa palvelut, Eskoo vastaa palvelujen käynnistämisestä ja Sevas omistaa kiinteistöt. Suunnitteilla olevissa kerrostaloissa on huoneistoja myös muille kuin kehitysvammaisille ihmisille, mikä tukee kaupungin sosiaalipoliittisia tavoitteita. Kehitysvammaiset ihmiset elävät yhteiskunnan jäseni- nä kuten muutkin ihmiset: asuvat omassa kodissa ja käyttävät niitä palveluja, joita he kulloinkin tarvitsevat. Alakertaan perustettava yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista apua muutamille asukkaille. Risuviidan asunnoista kahdeksan varataan autismin kirjon asukkaille, muut 34 asuntoa on tarkoitettu tavalliseen vuokra-asumiseen. Louhenkadulta on varattu kehitysvammaisille asukkaille 15 asuntoa, joista kahdeksan on tehostettuun asumiseen ja seitsemän ohjattuun asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Lisäksi tavallisia vuokra-asuntoja on Louhenkadulla 21. Pyrkimyksenä on toteuttaa kehitysvammaisten ihmisten omat toiveet tavanomaisesta asumisesta tehokkaasti ja turvallisesti. Sevas Oy:n toimitusjohtaja Jukka Penttilä kertoo, että Arjen keskiössä -hanke oli vauhdittamassa päätöksentekoa myös valtiolla. Valtion ja kaupungin mukana olo varmisti molempien rakennushankkeiden rahoituksen. - Rakentamisen rahoitukseen saadaan valtiolta sekä korkotukilainaa että avustusta. nopeasti suunnitelma saadaan hyväksyttyä. Jos kaikki sujuu hyvin, rakentaminen alkaa ensi keväänä, ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa vuonna Louhenkadun asuntojen huonekoko on neliömetriä. Ne ovat pääasiassa tavanomaisia asuntoja, joissa asumisen rajoitteet ja esteettömyys on otettu huomioon. Unelma toteutumassa Seppo Katajamäki asuu tällä hetkellä Kotomarkissa Eskoon palvelukeskuksen alueella. Hän on jo miettinyt esimerkiksi kulkemista töihin Kärjen toimintakeskukseen. - Linja-autolla pääsee, pitää vaihtaa. Pitkä matka pyöräillä, hän tuumii. Hän tarvitsee todennäköisesti jonkin verran kuljetus- ja asioimispalveluja. Seppo jakaa myös mainospostia Eskoon alueelle keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kirjasto on lähellä uutta kotia. Kotoa on

9 9 löydyttävä elektroniikkaa, että Seppo voi kuunnella musiikkia. - Apilassa käyn, lainaan musiikkia. Tietokone pitää olla. Youtubesta katson videoita. Seppo on 45-vuotias hyväkuntoinen ja ahkera mies. Hän asuu yksin, ja harrastaa muun muassa sauvakävelyä ja musiikin kuuntelua. Ruokaakin hän osaa laittaa. Hänen vanhempansa ovat kuolleet, mutta eno asuu lähiseudulla. Työkavereista on tullut hänelle ystäviä. Toimintakeskuksella vaihdetaan kuulumiset, mitä on esimerkiksi viikonloppuna tehty. Muutto yhteisötyyppisestä asuinmuodosta omaan asuntoon vaatii varmasti totuttelua, mutta muuttovalmennus aloitetaan hyvissä ajoin ennen muuttoa. Sepolla on unelma hyvästä asumisesta, mutta hän ymmärtää myös elämän realiteetteja. Ihmisiä on erilaisia, toiset ovat hiljaisia ja toiset kovaäänisiä. Kun kysytään, mikä häntä häiritsee, hän vastaa hymyillen: - Liian äänekäs puhe. Tottua pitää. Kuvat: Mika Kankaanpää Sepon musiikkiharrastuksesta kielii kokoelma cd-levyjä siistissä rivissä. Tavoitteena asumisen laatu Arjen keskiössä -hanke on luonut uudenlaisia ajattelutapoja kehitysvammaisten ihmisten hyvästä asumisesta. Seinäjoen kaupungin sosiaalityön tulosaluejohtaja Päivi Saukko kertoo, että hankkeen ansiosta on ollut mahdollista tutustua muiden hankkeessa mukana olevien paikkakuntien malleihin ja suunnitelmiin, ja käydä kollegiaalisia keskusteluja. - Iso ja tärkeä kysymys on se, että kaikki asukkaat saavat asua omissa asunnoissa ja käyttää niitä palveluja, joita he tarvitsevat. Hanketta hallinnoiva Kehitysvammaliitto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ovat molemmat antaneet tärkeää tietoa asumisen järjestämisestä ja siihen liittyvistä asioista. - Kehitysvammaliitto on tuonut asiantuntemustaan siitä, miten muualla Suomesta ja maailmalla kehitysvammaiset ihmiset asuvat ja käyttävät palveluja. ARA puolestaan on tuonut rahoittajan näkökulman, millaisia reunaehtoja rakentamiselle on. Kaupungin, Eskoon ja Sevaksen yhteistyönä toteutettavat ARArahoitteiset rakentamishankkeet Louhenkatu 2:ssa ja Risuviita 6:ssa ovat Seinäjoella uraauurtava esimerkki Arjen keskiössä -hankkeessa tehdyn työn toteutumisesta käytännössä. - On tärkeää, että tarkastelukulmana ei ole vain asuminen, vaan myös alue ja elinympäristö. Palvelut ja etäisyydet on otettava suunnittelussa huomioon. Asumisasioista keskustellaan lähiaikoina muun muassa Arjen keskiössä -työkokouksessa 11. marraskuuta sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän asumisen 50-vuotisjuhlaseminaarissa 10. marraskuuta.

10 10 Neuropsykiatrinen koulutus vahvistaa Vanamon asiantuntijuutta Yhteinen koulutus lisää yhteisöllisyyttä, Vanamon johtaja Kristiina Keppo sanoo. Lasten- ja nuortenkoti Vanamon työntekijöiden ammattitaitoa vahvistetaan neuropsykiatrisella täydennyskoulutuksella. Vuoden kestävä koulutus järjestetään kymmenenä koulutuspäivänä, joihin osallistuu aina koko Vanamon vakituinen henkilökunta. Vanamon johtaja Kristiina Keppo kertoo, että kun koko henkilökunta osallistuu, koulutuksesta saadaan paras hyöty ja apu käytännön arkeen. - Yhteinen koulutus myös lisää talon yhteisöllisyyttä. Koulutuksessa on tärkeää syventää ratkaisukeskeisen lähestymistavan menetelmiä, joita arjessa käytämme. Lisäksi on tärkeää saada lisää tietoa neuropsykiatrisista diagnooseista, kuntoutusmuodoista ja neuropsykiatrisista menetelmistä.

11 11 Monipuolista ja innostavaa Koulutuskokonaisuuteen kuuluu kehittämistehtävä, jonka työntekijät tekevät ryhmätyönä. Kehittämistehtävä toimii ohjauksen tukimateriaalina, arjen tukena ja myös uuden työntekijän yhtenä perehdyttämisvälineenä. Koulutuksen aiheina ovat ratkaisukeskeisen lähestymistavan menetelmien soveltaminen lapsi- ja perhetyössä, moniammatillisen työn haasteet, sensorisen integraation häiriöt ja toiminnalliset menetelmät aistitoimintojen tukena, oppimisen pulmat ja mahdollisuudet, sosiaalisten taitojen harjaannuttamista tukevat menetelmät sekä toimintakyvyn arviointimenetelmät. Koulutuksen päätteeksi ryhmä tekee vielä opintokäyntivierailun. Kouluttajina toimivat psykoterapeutti Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutista, Anu Kippola-Pääkkönen Lapin yliopiston kuntoutustieteistä, psykiatrian erikoislääkäri Asko Niemelä ja ammattiopisto Luovista kouluttaja Raija Näppä. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa. Uusia toimintatapoja työhön Keppo kertoo, että koulutus innostaa työntekijöitä toteuttamaan muun muassa ratkaisukeskeisiä menetelmiä lasten kasvatus- ja ohjaustyössä. - Koulutuksen myötä saamme vielä lisää tietoa ja toimintatapoja työhömme. Koulutukseen osallistuvat työntekijät kertovat koulutuksen antavan heille varmuutta ja keinoja toimia haasteellisten erityislasten ja -nuorten kanssa, edistävän ja ylläpitävän työntekijöiden ammatillista osaamista ja innostavan kokeilemaan uusiakin toimintatapoja. Kuva: Mika Kankaanpää Lapsen oikeuksien päivä 20. marraskuuta Lapsen oikeuksien päivän sanoma kuuluu jokaiselle Yhdistyneet Kansakunnat (YK) hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna Sopimus ei kuitenkaan turvannut lasten hyvää elämää riittävästi. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Sopimus koskee jokaista alle 18-vuotiasta lasta. Lapsen oikeuksien sopimus voidaan jakaa neljään pääperiaatteeseen: oikeus suojeluun ja huolenpitoon, oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, oikeus koulutukseen ja muiden oikeuksiensa toteutumiseen, oikeus suojeluun kaikelta syrjinnältä ja suvaitsevaisuuteen kasvattamiseen. Vuoden 2013 Lapsen oikeuksien päivän teemana olivat kehitysvammaisten lasten ja nuorten oikeudet. Järjestimme Seinäjoella Niittyvillan koulun oppilaille ja henkilökunnalle sekä Eskoon palvelukeskuksen lapsille toimintapäivän, jonka tavoitteena oli tuoda Lapsen oikeuksien päivän sanoma esiin erilaisten osallistavien menetelmien avulla. Erityisesti korostimme jokaisen lapsen yhdenvertaisuutta sekä oikeutta kasvaa ja kehittyä turvallisessa ja arvostavassa ympäristössä. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset viettävät paljon aikaa aikuisten kanssa erilaisissa palveluissa. Tällöin aikuisilla on suuri vastuu siitä, miten lapset oppivat osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin. Lasten osallisuuden lisäämiseksi tulee aikuisten tarkastella käytöstään ja asenteitaan, pitää yllä ammattitaitoaan sekä huolehtia palveluiden rakenteiden toimivuudesta. Aikuisten asenteita voidaan muuttaa opettamalla heitä käyttämään erilaisia työmenetelmiä, joiden avulla he oppivat kuuntelemaan lasta. Esimerkki tällaisesta on puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot, kuten esine- tai kuvakommunikaatio ja tukiviittomat. Lapseen tulee tutustua sekä varata riittävästi aikaa hänen kuunteluunsa. Myös erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen ja muiden lasten keskinäisille suhteille tulee antaa mahdollisuus kehittyä, eikä aikuisten tule määrittää sosiaalista kanssakäymistä liikaa, tämä tulee huomioida esimerkiksi avustajatyöskentelyssä. Lapsia koskevissa päätöksissä on usein totuttu pitämään vanhempia tiedonantajia, jolloin lapsen oma mielipide palvelu tarpeesta voisi olla hyvinkin erilainen. Lainsäädännöllisten keinojen lisäksi kokemusasiantuntijoiden käyttö on keino tuoda palvelujen kehittämiseen käyttäjän, tässä tapauksessa vammaisen lapsen ja nuoren, näkökulmaa. Sen avulla voidaan luoda toimivampia palvelukäytäntöjä. Lapsi tulee ajatella oman elämänsä subjektina, ei ainoastaan toimenpiteiden kohteena sekä yksilönä, eikä vain vammaisryhmän edustajana. Aikuisten tulee perehtyä lapsen vahvuuksien havaitsemiseen. Tärkeää on aito halu saada aikaan tasavertaiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia! Teksti: sosionomiopiskelijat (AMK) Sari Kujala ja Pirkko Pohjonen Selkokielinen opas Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? löytyy osoitteesta

12 12 Eskoo palkitsi pitkästä palveluksesta Kuntaliiton 30-vuotismitalin saaneelle Jarmo Sissalalle Eskoo on tullut tutuksi jo lapsuudessa. Kuntaliiton ansiomerkit jaettiin kesäkuussa Eskoossa pitkään työskennelleille työntekijöille. Yksi 30-vuotismitalin saajista oli Jarmo Sissala, joka työskentelee esimiehenä asumispalveluyksikkö Raikulassa Ähtärissä. Yksikkö siirtyi tänä syksynä Ähtärin kaupungille. - Tuntuu hienolta, kun työnantaja huomioi työntekijöidensä sitoutumista pitkään työuraan samalla työnantajalla ja samoissa tehtävissä. Vuosien varrella on ollut tilanteita, jolloin olisi ollut helpompaa nostaa kytkintä kuin jäädä tuleen makaamaan. Hän sanoo, että projekteille on paikkansa, mutta kokonaisuudessaan työtä ei voi toteuttaa muutaman vuoden pätkänä. Hän arvostaa sitä, että tehtäviin sitoudutaan ja kannetaan vastuu. Sissala on tutustunut Eskoon väkeen jo lapsena, sillä hänen vanhempansa ovat työskennelleet Eskoossa, ja perhe on asunut Eskoon alueella. - Kun pikkupoikana asuin Eskoon alueella, tapasin paljon Eskoon asukkaita. Minulle on jäänyt mielikuva, että Eskoon asukkaat hyväksyivät minut kaverikseen. Voisi sanoa, että he valitsivat minut, joten päätyminen kehitysvamma-alalle oli luontevaa. Hänen työnsä on vaihtelevaa, mikä tekee siitä yhtä aikaa haastavaa ja mielenkiintoista. - Olen saanut toimia työryhmän kanssa melko itsenäisesti asukkaiden kanssa, joten Raikulan elämä on paljolti asukkaiden itsensä näköistä. Sissalan mukaan ala on muuttunut laitoshuollon ja hoidon vuosikymmenistä avohuollon toiminnan ja avohuollon asumisen kautta palveluihin, joissa korostuvat yhä enemmän asiakkaille aktiivinen tuki ja itsemääräämisoikeus. - Kunakin aikana palveluissa ovat korostuneet yksilöllisyys tai yhteisöllisyys tai molemmat toisiaan täydentäen. Tänään erityishuollon ja kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen tavoitteena on tasaarvoinen kansalaisuus. Tasa-arvoisen kansalaisuuden tavoitteen tukena on Suomen allekirjoittama YK:n yleiskokouksen hyväksymä sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä Suomen eduskunnan ja hallituksen sitoutuminen vammaispoliittisen ohjelman tavoitteisiin. Sissala sanoo, että hänen urallaan käännekohtia ovat olleet näiden linjausten vaikutus käytännön kehitysvammatyöhön. - Toivon, että opimme mittaamaan tuloksia myös jollain muulla määreellä kuin euroilla. Toivon, että osaisimme olla etukäteen viisaita, että muistaisimme ehkäisevän ja ennakoivan työn hyödyn liian myöhässä annettuun panostukseen verrattuna. Toivon, että voin työssäni keskittyä oleelliseen. Kuva: Mika Kankaanpää

13 13 Tarkistuslista Ansiomerkin Ansiomerkin saajat saajat 20 vuotta 20 vuotta Ala- Mattinen Ala- Mattinen Minna Minna ohjaaja ohjaaja Bomberg Bomberg Sirpa Sirpa palveluyksikön palveluyksikön esimies esimies 40 vuotta 40 vuotta Erkinheimo Erkinheimo Sari Sari osastonhoitaja osastonhoitaja Jouppi Hilkka Jouppi Hilkka hoitaja hoitaja Haapala Haapala Eila Eila hoitaja hoitaja Takala Teija Takala Teija ohjaaja ohjaaja Haapoja Haapoja Jouni Jouni ohjaaja ohjaaja Harju Marita Harju Marita hoitaja hoitaja Hauta Seppo Hauta Seppo kuntohoitaja kuntohoitaja 30 vuotta 30 vuotta Hautakangas Hautakangas Eini Eini hoitaja hoitaja Ala- Huumo Ala- Huumo Riitta Riitta laskentasihteeri laskentasihteeri Haveri Helena Haveri Helena ohjaaja ohjaaja El- Bash El- Bash Irja Irja hoitaja hoitaja Heimonen Heimonen Sarita Sarita osastonhoitaja osastonhoitaja Haapala Haapala Helena Helena ohjaaja ohjaaja Kallioniemi Kallioniemi Maarit Maarit ohjaaja ohjaaja Haurunen Haurunen Birgitta Birgitta ohjaaja ohjaaja Kentta- Luoma Kentta- Luoma Tuula Tuula hoitaja hoitaja Heini Elina Heini Elina sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Keski- Hynnilä Keski- Hynnilä Inkeri Inkeri ohjaaja ohjaaja Heittola Heittola Tuula Tuula hoitaja hoitaja Kivisaari Kivisaari Erja Erja sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Holkko Holkko Helena Helena sairaanhoitaja sairaanhoitaja Koivusalo Koivusalo Paula Paula ohjaaja ohjaaja Jussila Marianne Jussila Marianne ohjaaja ohjaaja Korpelainen Korpelainen Tiina Tiina kasvatusvastaava kasvatusvastaava Kangas- Kallio Kangas- Kallio Kirsi Kirsi erityiskouluttaja erityiskouluttaja Kulmala Kulmala Merja Merja hoitaja hoitaja Kuivamäki Kuivamäki Pirjo Pirjo ohjaaja ohjaaja Kuusisto Kuusisto Ritva- Liisa Ritva- Liisa laitoshuoltaja laitoshuoltaja Kuusisto Kuusisto Päivi Päivi palkkasihteeri palkkasihteeri Lahdenperä Lahdenperä Marita Marita ohjaaja ohjaaja Lahdensuo Lahdensuo Kaija Kaija hoitaja hoitaja Lepistö Lepistö Tuula Tuula sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Leskinen Leskinen Kari Kari hoitaja hoitaja Leppälä Leppälä Juha Juha ylilääkäri ylilääkäri Luoma Luoma Pirjo Pirjo hoitaja hoitaja Metsänranta Metsänranta Kaija Kaija hallintojohtaja hallintojohtaja Mäkelä Mäkelä Eini Eini hallintosihteeri hallintosihteeri Mäkelä Mäkelä Ari Ari ohjaaja ohjaaja Ojanperä Ojanperä Heli Heli palkkasihteeri palkkasihteeri Mäntykoski Mäntykoski Pirjo Pirjo ohjaaja ohjaaja Pajukoski Pajukoski Pirjo- Leena Pirjo- Leena fysioterapeutti fysioterapeutti Niemi- Nikkola Niemi- Nikkola Sirpa Sirpa kotiavustaja kotiavustaja Pitkäkangas Pitkäkangas Paula Paula sairaanhoitaja sairaanhoitaja Niittymaa Niittymaa Reetta Reetta sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Rauhala Rauhala Eila Eila laitoshuoltaja laitoshuoltaja Ojanen Ojanen Jaana Jaana hoitaja hoitaja Rauhala Rauhala Tuula Tuula sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Paloviita Paloviita Sinikka Sinikka kotiavustaja kotiavustaja Sissala Jarmo Sissala Jarmo palveluyksikön palveluyksikön esimies esimies Petäjäniemi Petäjäniemi Kaisu Kaisu palveluyksikön palveluyksikön esimies esimies Tammi- Salmivuori Arja Arja hoitaja hoitaja Putkonen Putkonen Marianne Marianne hoitaja hoitaja Tuppi Henrik Tuppi Henrik hoitaja hoitaja Ruuhela Ruuhela Marjo Marjo hoitaja hoitaja Vainionpää Vainionpää Päivi Päivi laskentasihteeri laskentasihteeri Törmä Taina Törmä Taina ryhmäavustaja ryhmäavustaja Virtanen Virtanen Hannes Hannes kiinteistönhoitaja kiinteistönhoitaja Varrio Raili Varrio Raili sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Vuorinen Vuorinen Mikko Mikko kiinteistönhoitaja kiinteistönhoitaja Vasanko Vasanko Tuula Tuula ohjaaja ohjaaja

14 14 Tunnelmia palkitsemistilaisuudesta

15 15 Eskoon asiantuntijat Työtä kehitysvammaisten ihmisten terveyden hyväksi Lähdin kehitysvammalääkäriksi yli neljä vuotta sitten terveyskeskuksesta. Aikaisemmin olin opiskellut yleislääketieteen erikoislääkäriksi ja käynyt perhelääkärikoulutuksen. Nyt olen suorittanut myös kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden. Syynä alan vaihtoon oli varmaan muutoksenhalu ja uteliaisuus. Tiettyä epävarmuutta muutos on tuonut mukanaan, mutta samalla myös mahdollisuutta vaikuttaa enemmän omaan työhönsä. Perusterveydenhuollossa oli paljon urakkaa ja toisaalta tekemisen meininki, toisaalta jatkuva kiire. Asioihin ei ehtinyt paneutua toivomallaan tavalla. Perusterveydenhuollossa asioiden tai huolen eteneminen toimijoiden verkostossa on usein lineaarista, asia etenee yhdeltä toimijalta toiselle, mutta sitä ei välttämättä jaeta laajemmin. Vastuuta yhdelle toimijalle on usein paljon, ja asian eteneminen tai viestiketju ovat häiriöalttiita. Asiakkaan tai potilaan vastuuta asioiden hoidossa tuleekin korostaa, mutta monella ei ole siihen taitoja tai voimavaroja. Kehitysvammahuollossa on enemmän vastuun jakamista ja tiimityöskentelyä. Yleensä se sujuu hyvin, mutta hankaliksi voivat muodostua näkemyserot eri tahojen välillä siitä, mikä olisi asiakkaan parhaaksi resurssit huomioiden. Verkostopalavereja järjestetään, ja yleensä päästään ainakin laihaan sopuun asiakkaan näkökulma ja itsemääräämisoikeuskin huomioiden. Yksi hyvin rakenteellinen ongelma on sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välttämättömyyden yhteensovittaminen. Terveydenhuollosta voi tulla lähete tutkimuksiin ja hoitoon, mutta kehitysvammahuollossa kuluista vastaa sosiaalihuolto ja vammaispalvelut. Palveluiden tarpeen määrittely diagnoosipohjaisesti ei toimi, tarvittaisiin muunlaisia kriteerejä. Diagnoosit eivät kuvaa asiakkaan toimintakykyä ja palveluiden tarvetta ja diagnoosit pahimmillaan leimaavat asiakasta. Olen miettinyt rooliani kehitysvammalääkärinä ja kuunnellut myös kokeneiden kollegojen ajatuksia siitä. Tärkeimpänä kehitysvammalääkärin tehtävänä on toimia kehitysvammaisten asiakkaiden tai potilaiden hyväksi terveyden edistämisessä ja sairaustilojen tutkimisessa sekä hoidossa. Siis lääkärin perustyötä, joskus palkitsevaa ja usein kiinnostavaa. Juha Leppälä ylilääkäri

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Seinäjoki, 6.9.2016 Jouni Nummi, Kuntayhtymän johtaja Toimipisteet 13.9.16 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on

STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on 26.2.2016 STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on hyväksyä Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Eskoon strategia 2016 2025 ja tulevaisuuden uudistukset. Seinäjoki, Frami 22.2.2016 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

Eskoon strategia 2016 2025 ja tulevaisuuden uudistukset. Seinäjoki, Frami 22.2.2016 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 1 Eskoon strategia 2016 2025 ja tulevaisuuden uudistukset Seinäjoki, Frami 22.2.2016 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 2 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Iisalmi Jussi Peltonen 20.11.2014 Kysymykset ryhmittäin: 1. Erityisryhmien ja palveluasumisen tarpeiden ja näkökulmien huomiointi maankäytön, kaavoituksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 KOKOUSAIKA 13.08.2012 klo 17.00-18.05 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto KÄSITELLYT ASIAT PYKÄLÄ SIVU 15 LAUSUNTOPYYNTÖ ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 19.9.2012 Hallinto Sosiaali- ja terveysjohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki - henkilöstöasiat 182 190 Johtava ylilääkäri Katariina Korkeila - henkilöstöasiat/maksusitoumukset

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Hellevi Pekkarinen (x ) perusturvajaoksen sihteeri. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi.

Hellevi Pekkarinen (x ) perusturvajaoksen sihteeri. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 5/2010 1 Kokousaika Keskiviikko 08.09.2010 klo 17.00 19.45 Kokouspaikka Kinnulan kunnanvirasto,valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Ahonkylän koulun johtokunta

Ahonkylän koulun johtokunta 1 KOULUJEN JOHTOKUNNAT 2013-2016 Ahonkylän koulun johtokunta Puheenjohtaja Toni Lahti Lassi-Matti Rauhala Varapuheenjohtaja Anne Mäenpää Johan Mäenpää Jäsen Marjut Lahti Matti Ylisaukko-Oja Jäsen Marja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA MAATILATOIMINNAN KÄYNNISTÄMISESTÄ JULKISELLA SEKTORILLA

KOKEMUKSIA MAATILATOIMINNAN KÄYNNISTÄMISESTÄ JULKISELLA SEKTORILLA KOKEMUKSIA MAATILATOIMINNAN KÄYNNISTÄMISESTÄ JULKISELLA SEKTORILLA Hakalan ja Hakamaan tilat Asumista ja työtä erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille Julkinen sektori Eteva, kuntien omistama kuntayhtymä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Yhdessä tehtyä katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Eeva Mäkinen, projektipäällikkö, Jyväskylän aikuisopisto Sinikka Hakkarainen, projektisuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ 15.2.2016 klo 9.00-11.00 3/2016 OSALLISTUJAT X Tytti Luoto, sosiaalijohtaja/ilmajoen kunta/ puheenjohtaja X Ulla Yli-Hynnilä, asiantuntijapalveluiden

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot