Eskoossa. Sepolla muutto mielessä s. 8. Palvelusvuosista palkittiin s. 12. Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eskoossa. Sepolla muutto mielessä s. 8. Palvelusvuosista palkittiin s. 12. Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14"

Transkriptio

1 1 Eskoossa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tiedotuslehti Sepolla muutto mielessä s. 8 Palvelusvuosista palkittiin s. 12 Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14

2 2 PÄÄKIRJOITUS Mitä Eskoo Kehittää? Eskoo järjesti jäsenkuntiensa edustajille 3.6. Härmän kuntokeskuksessa seminaarin, jossa kunnat pääsivät mukaan toimintojen kehittämiseen. Osallistujia seminaarissamme oli lähes 50 henkilöä kuntayhtymän omat luottamushenkilöt mukaan lukien. Kiitokset kunnille aktiivisesta osallistumisesta vielä kerran. Seminaarin tuloksena saimme arvokasta tietoa siitä, mitä meiltä juuri nyt odotetaan. Esimerkiksi asiantuntijapalveluiden osalta meiltä odotetaan erityisosaamista niihin tilanteisiin, joissa lähi- ja peruspalvelujen osaaminen kaipaa tukea tai alkaa jopa loppua kokonaan. Eskoon osaamista arvostetaan, mutta kustannusten läpinäkyvyyttä ja selkeää työnjakoa sekä tiedonkulkua halutaan parannettavan. Kuntien odotukset ovat hyvin ymmärrettäviä ja pyrimme vastaamaan niihin parhaamme mukaan. Eskoon rooli kouluttajana ja uusien näkökulmien tuojana koettiin tärkeäksi vammaispalvelujen alueella. Olemme kouluttaneet omaa henkilöstöämme yhdessä asukkaiden kanssa kohti yksilöllisen elämänsuunnittelun polkua. Samoin systemaattinen esimieskoulutuksemme ja osaamisemme on noteerattu kunnissa. Eskoon rooli vammaisten lasten ja nuorten lastensuojelupalvelujen tuottajana nähtiin erityisosaamisena, jolla on myös valtakunnallista merkitystä. Nämäkin erityispalvelut löytyvät omalta alueelta, joka nähtiin vahvuutena. Henkilökohtaisen avun keskuksen rooli nähtiin hyvin tärkeänä alueellisen yhteistyön muotona. Keskus on vakiinnuttanut asemansa kahden maakunnan yhteisenä toimijana. Samoin sosiaaliasiamiespalvelut saivat kiitosta kaikilta sopimuskunnilta. Olemme kehittämässä ja kehittymässä kohti yksilökeskeisempää elämän suunnittelua ja tukea. Palvelujen yksilöllisyys, oikea-aikaisuus ja joustavuus tulevat yhä enemmän esille keskusteluissa asiakkaiden, heidän läheistensä ja kuntien kanssa. Olemme hakeneet oppia myös Skotlannista asti löytääksemme oikean suunnan tulevaisuuden palvelurakenteelle. Tiedämme jo, mitä kannattaa tavoitella, mutta polun rakentaminen sinne vaatii hyvää yhteistyötä kuntien kanssa. Missä rakenteessa me sitten jatkossa toimimme? Tämä kysymys ratkeaa jo ensi vuoden aikana, mutta jos meitä kuunnellaan, on ratkaisuna kahden maakunnan yhteinen teemallinen erityispalvelujen kuntayhtymä, jonka tavoitteena on varmistaa asiakkaiden saamat erityispalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti niin, että kaikkien ihmisten arkielämän sujuvoittaminen varmistetaan myös uudessa rakenteessa. Jouni Nummi Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johtaja Eskoossa Pääkirjoitus 2 Koulutuksesta käytännön työkaluja 3 Vammaispalvelujen tarvekartoitus 4 Mallia Skotlannista 5 Juhlavuoden Woorstokki 6 Uusia asumiskohteita 8 Neuropsykiatrinen koulutus 10 Lapsen oikeuksien päivä 11 Eskoo palkitsi palvelusvuosista 12 Asiantuntijat: kehitysvammalääkäri 14 Ilmoitustaulu 15 Eskoossa Julkaisija: Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätoimittaja: Jouni Nummi Toimituskunta: Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Eini Mäkelä, hallintosihteeri Eija-Riitta Uusihauta, laatupäällikkö Toimittaja: Outi Rantala, Sanatarkka Mediapalvelu Taitto ja valokuvaus: Mika Kankaanpää, Mainostoimisto Define Paino: Oy Fram Ab Jakeluosoitteet: Eskoon tiedotusrekisteri Painosmäärä: 2000 kpl Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47, Seinäjoki Puh. (06) Anna palautetta lehdestämme osoitteessa: https://e-lomake.fi/lomakkeet/3060/lomake.html

3 Koulutuksen tuloksena käytännön työkaluja Eskoon esimiehille suunnatun kaksivuotisen TEAT-koulutuksen lopputuotteina syntyi käytännön työtä helpottavia toimintamenetelmiä. Koulutus järjestettiin yhdessä oppisopimuskeskuksen ja MIF:n kanssa. 3 Yksi koulutukseen osallistuneista oli Matleena Pihlaja. Hän aloitti työt Eskoon Linnunlaulun asumispalveluyksikössä Kuortaneella elokuussa 2012, jolloin yksikkö avattiin. TEAT-koulutus alkoi loppuvuodesta, kun samanaikaisesti oli laatutyö käynnissä Eskoon hakiessa laatusertifikaattia. Hän alkoi koota tietoa ja laatia yhteisiä toimintaohjeita Linnunlaululle ja Kuortaneen toimintakeskukselle. - Tietoa oli todella paljon, ja Eskoon organisaatio niin suuri. Minulle oli tosi paljon hyötyä koulutuksesta uutena työntekijänä. Olen kiitollinen Eskoolle ja kollegoille oppimistani asioista. Oli hienoa, että sain käydä koulutuksen loppuun saakka, vaikka toiminta vaihtui kesäkuun alussa Kuortaneen kunnalle. Pihlajan toteuttaman projektityön Toimintaprosessien kehittäminen Kuortaneen toimintakeskuksessa ja asumisyksikkö Linnunlaulussa keskeisenä asiana oli ratkaista, miten yhteishenkilökunnan käyttö toimintakeskuksen ja Linnunlaulun välillä toteutuisi. Pohdinnan tuloksena syntyi perehdytysopas. - Yhteishenkilökunnan käyttö aloitettiin niin, että asumisyksikön työntekijät siirtyivät asiakkaiden mukana toimintakeskuksen toimintaa ohjaamaan. Myöhemmin myös toimintakeskuksen työntekijät tulivat tarvittaessa auttamaan aamutoimissa asumisyksikön puolelle. Hän sanoo, että käytäntö on todettu hyväksi etenkin asiakkaan näkökulmasta, koska henkilökunta on aina tuttua. - Toimintamalli on myös kustannustehokas, sillä se on vähentänyt sijaistarpeita, koska voimme siirtyä kahden talon väliltä auttamaan toisiamme. TEAT on lyhenne Tekniikan erikoisammattitutkinnosta. Miten tämä liittyy sosiaalialaan? Management Institute of Finland MIF Matleena Pihlaja toteutti kehitysprojektinsa Kuortaneen asumisyksikköön ja Linnunlauluun. Oy:n kehittämispäällikkö Pirkko Annala kertoo, että Tekniikan erikoisammattitutkinto on Opetushallituksen virallinen erikoisammattitutkinto, joka on tarkoitettu työelämässä käytännön työnjohtotehtävissä tai niitä tukevissa asiantuntijatehtävissä toimiville. - Tutkinnon pakollisia osia ovat työnjohtaminen, kannattavuus, asiakkaat, prosessit ja henkilöstö. Eskoon opiskelijoilla oli valinnaisena osana Prosessin johtaminen tai Asiakaspalvelun johtaminen. Eskoon ohjelma oli oppisopimusrahoitteinen. Eskoon kustannettavaksi oppilaan osuudeksi jäi vain tutkintomaksu 58 euroa. Parinkymmenen opiskelijan ryhmä aloitti opiskelun syyskuussa 2012, ja päätöstilaisuus pidettiin lokakuussa Myös Eskoon johto on osallistunut lähiopetukseen. - Opiskeluun sisältyi 18 lähiopetuspäivää, henkilökohtaista ohjausta, pienryhmäohjausta, työssä oppimista, tutkintotilaisuudet sekä arviointikeskustelut. Koulutuksen alussa ja lopussa tehtiin 360-arviointi, joissa valmennukseen osallistuvan esimiehen alaiset, kollegat ja esimies arvioivat henkilön johtamis- tai yhteistyökäyttäytymistä. Kuvat: Mika Kankaanpää

4 4 Vammaispalvelujen tarve kartoitettiin Eskoon vammaispalvelujen johtaja Marjut Mäki-Torkko arvioi, että laitospaikat vähenevät vuoteen 2020 mennessä puoleen nykyisestä. Eskoo on kartoittanut alueellaan, millaisia vammaispalveluita missäkin kunnassa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitus tehtiin henkilötasolla, joten tulokset pohjautuvat aitoihin tarpeisiin. Tämä helpottaa sosiaalipalvelujen suunnittelua kunnissa. Ulla Yli-Hynnilä vastaa Eskoon laadukkaista asiantuntijapalveluista, joita kunnat toivovat Eskoolta tulevaisuudessakin. Vuoteen 2020 tarvitaan 277 uutta ympärivuorokautista palveluasumispaikkaa Vammaispalvelujen johtaja Marjut Mäki- Torkko, asiantuntijapalvelujen esimies Ulla Yli-Hynnilä ja kuntoutussuunnittelija Piia Jaskari tekivät mittavan työn käydessään läpi jokaisen Eskoon asiakkaan tilanteen. Haluttiin kartoittaa tarve, että palvelut olisivat kehitysvammaisille asiakkaille tarkoituksenmukaisia ja että kunnat saisivat konkreettista apua miettiessään, miten kuntalaisten asuminen ja päiväaikainen toiminta järjestetään tulevaisuudessa. - Kartoitimme henkilö henkilöltä heidän elämisen polkuaan vuoteen Mietittiin esimerkiksi sitä, onko tuleva asuinpaikka nykyinen vai jokin muu, Mäki-Torkko kertoo. Hän sanoo, että laitosasumisen sijaan suuntauksena on, että jokaisella ihmisellä on oma koti, jonne tuotetaan tarvittava tuki ja apu. Vaikeastikin vammainen henkilö voisi näin asua omassa asunnossaan, kuten esimerkiksi Skotlannissa jo toteutuu. - Laitospaikat ovat muutamassa vuodessa vähentyneet. Tällä hetkellä niitä on Eskoossa 79, ja vuonna 2020 laitoksessa asuisi enää alle 40 henkilöä. Laitosasumista purettaessa otetaan huomioon kuitenkin iäkkäät kehitysvammaiset ihmiset, joiden koti laitos on ollut koko heidän elämänsä ajan. Pyrkimyksenä on varmistaa, että heillä on jatkossakin hyvä asua ja elää. Myös lapsia varten tarvitaan myöhemminkin muutama laitospaikka. - Eskoossa asuu tällä hetkellä kahdeksan lasta pystyvästi, ja olisi tärkeää saada heille oma lastentalo, jossa ei ole tilapäisesti kukaan, vaan ainoastaan pysyväislapsia. Näin heidän elämäänsä pystytään satsaamaan enemmän. Eskoon roolina erityisasiantuntijuus Eskoo kartoitti kehitysvammaisten palvelutarpeita yhteistyössä kuntien kanssa. Yli-hynnilä muistuttaa, että kyseessä on arvio, joka kertoo tilastollisen lukumäärän tarpeista. Vasta kyselyllä saataisiin selvil-

5 Skotlannin mallista oppia meillekin 5 le tarkka määrä. Kartoitus antaa realistista suuntaa sille, mitä palveluja kunnan pitää pystyä tuottamaan. - Tilastollisesti vuoteen 2020 mennessä tarvitaan 277 uutta ympärivuorokautista palveluasumispaikkaa. Ei-ympärivuorokautisia paikkoja tarvitaan 211. Laitospaikat vähenevät sadasta 44:ään. Yli-Hynnilä on iloinen siitä, että kuntakierroksilla tuli esille kaikkialla yhteinen näkemys kehitysvammaisen ihmisen hyvästä elämästä. - Ei riitä, että on seinät ja asunto, vaan elämässä pitää olla muutakin. Kodin ulkopuolella olevaa toimintaa tarvitaan. Toimintakeskukset ovat varmasti tarpeen. On kuitenkin useita henkilöitä, joilla on edellytykset sijoittua vapaille työmarkkinoille tuettuun työhön. Tällaisen työn tarjoajia voisi olla enemmän. Kuntien vammaispalveluista vastaavat ja Eskoon asiantuntijat pohtivat kuntakierroksen työkokouksissa myös muun muassa Eskoon roolia. Kunnissa nähdään Eskoo erityisasiantuntemusta vaativien palvelujen tuottajana. - Kuntien viesti oli, että Eskoota tarvitaan edelleen asumis- ja asiantuntijapalvelujen tuottajana. Yli-Hynnilä kertoo, että asumispalvelujen suunnittelutyö on meneillään. Koko asumispalvelujen suunnitelma pitäisi tulla valmiiksi kesän 2015 aikana. Eskoon palvelukeskuksen alueella voisi olla yksikkö, jos kehitysvammainen henkilö tarvitsee käyttäytymiseensä liittyviä tukitoimia tai pitkäaikaista kuntouttavaa asumista. Lisäksi olisi tutkimuspaikkoja sekä asumispalveluja iäkkäille kehitysvammaisille ihmisille ja lasten pitkäaikaista asumista tarjoava yksikkö. Kuvat: Mika Kankaanpää Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus ja johtoryhmä teki nelipäiväisen opintomatkan Skotlantiin, jossa laitosasuminen on purettu jo kymmenen vuotta sitten. Skotlannin malli kelpaisi sovellettavaksi Suomeenkin. Eskoon hallituksen puheenjohtaja Merja Uusitalo oli tyytyväinen matkan antiin. - Jäi mieleen päällimmäisenä se, että Skotlannissa vammainen ihminen on asiakkaana pomo. Asiakaslähtöisyys ja ihmisarvon kunnioitus näkyy joka toiminnassa. Uusitalo vertailee Skotlannin järjestelmää Suomeen. - Yksiköt ovat pieniä, yleensä 3-4 asukkaan yhteisöjä, kun meillä vastaavat ovat hengen yhteisöjä. Naapuriverkostossa asuu yleensä 9-10 asukasta. Näillä asuinalueilla työskentelee verkostotyöntekijä, jonka koulutuksesta ei ole kriteerejä. Suomessa koulutuksesta on tarkat kriteerit. Suomessa ahkerasti käytettyä diagnosointia ei Skotlannissa ole. Vaikeimmin vammaiset ihmiset ovat siellä terveydenhuollon piirissä. Skotlannissa parempikuntoinen vammainen ihminen käy usein tavallisissa töissä. Erityisiä toimintakeskuksia ei paljon ole. - Palvelut tuotetaan henkilökohtaisen budjetin mukaan. Siinä on määritelty, millaisia apuvälineitä ja palvelua tarvitaan. Valtio antaa rahan alueilla toimiville niin kutsutuille yhdistyksille. Ne muun muassa palkkaavat vammaisille avustajia, joiden valinnasta vammainen henkilö päättää itse. Matkan hyötynä ja kotiin tuomisina oli erityisesti se, että ymmärretään tosiasioiden pohjalta, miten kannattaa toimia ja miten ei. - Ei synny säästöjä, jos kokeillaan ja sitten todetaan, ettei tämä toimikaan. Vasta paikan päällä käytäntöön tutustuminen paljastaa, miten järjestelmä toimii. Uusitalon mielestä asenteiden muokkaaminen on nyt yksi tärkeimmistä asioista. Skotlannista voidaan ottaa mallia monissa asioissa, mutta lopullinen järjestelmä on rakennettava omaan maahamme sopivaksi. Tämä voitaisiin toteuttaa kuntayhtymässä esimerkiksi pienen kokeiluprojektin kautta. - Voisimme ottaa mallia Skotlannista asennoitumisessa. Vammaisen ihmisen tulee olla keskiössä palveluja suunniteltaessa. Heidän pitäisi tulla osaksi yhteiskuntaa, työpaikoille ja asuinalueille. Strategiassa teemallinen kuntayhtymä Eskoo on valmistautumassa uuteen tilanteeseen päivittämällä vuosittain strategiansa. Tulevaisuuden visiona on se, että Eskoo olisi teemallinen kuntayhtymä. - Ajatuksena on, että Eskoo tuottaisi tulevaisuudessa erityispalveluja kahden maakunnan lisäksi valtakunnallisestikin. Integroituminen johonkin isompaan hallinnolliseen organisaatioon pirstoisi palvelut vaikeammin löydettäviksi. Erityisosaamista tarvitaan usein vain muutamalle kunnan tai alueen asukkaalle. Siksi Uusitalo arvelee, että kunnat eivät pystyisi yksin järjestämään näitä palveluja, vaan tarvitsevat jatkossakin Eskoon kaltaista palveluntuottajaa. Kuva: Mika Kankaanpää

6 6 Woorstokki on yksi vuoden kohokohdista 1. Woorstokki-festivaali houkutteli jokavuotiseen tapaan väkeä tungokseen asti. Päätapahtumapaikkana oli Niittyvillan koulun piha-alue. Lisäksi sisätiloista löytyi muun muassa aistipolkua ja karaokea. Osallistujia oli arviolta yli 600 henkeä. - Nyt on Eskoon 50-vuotisjuhlavuosi, joten tapahtumaan on vähän enemmän resursseja. Se näkyy muun muassa esiintyjien määrässä, musiikkiterapeutti Ritva Lipasti kertoo. Woorstokin alkuperäinen nimi oli Eskoon Tangot, sillä tapahtuma järjestettiin alun perin Tangomarkkinoitten aikaan. Idea tapahtumaan saatiin Porista, jossa paikallinen Antinkartano järjesti Porin Jazzien aikaan kehitysvammaisille ihmisille suunnatun tapahtuman alueellaan. Aikaa myöten kesäkuun puoliväli osoittautui ajankohtana sopivammaksi kuin heinäkuu, joten Woorstokista päätettiin tehdä kesän avaus. Kuohuorkesteri on esiintynyt vuodesta toiseen eikä tehnyt tänäkään vuonna poikkeusta. Orkesterin kanssa musisoi myös blues-muusikko Micke Björklöf. Tämän vuoden pääesiintyjä oli the Voide of Finland -voittaja Antti Railio. Lisäksi lavalle nousivat laulajat Sanna Hannus, Tapani Kangas ja Jarkko Järvenpää sekä Seinäjoen kaupungin nuoret Kesäsoittajat ja Eskoon oma Tykytys-bändi. Monipuoliseen ohjelmaan sisältyi myös cheerleadereita, breakdance-ryhmä, halikoiria ja poniajelua. - Tänä vuonna meillä oli myös enemmän myyntipisteitä kuin koskaan aiemmin. Tarjolla oli ruokaa ja juomaa, vaatteita, koruja, leluja, erilaisia palveluja ja onnenpelejä. Nurmon Vuorikodilta paikalle olivat saapuneet Arto Luukko ja Kaija Sahaviita. - Antti Railio on paras. Joka kesä on oltu täällä. Kuvat: Mika Kankaanpää Kuvat: 1 Eskoon Juhlavuoden Woorstokin pääesiintyjä oli laulaja Antti Railio. 2 Myyntipöytien tarjontaa tutkivat Ella Riskumäki (keskellä) ja Kotopihlajan hoitajat Arja Kontulahti (vas.) ja Susa Takaneva. 3 Faniposeeraus. 4 Kuohuorkesteri musisoi bluesmuusikko Micke Björklöfin kanssa. 5 Miikka Kivimäki on esiintynyt ennenkin Woorstokissa. 6 Kauko ja ylävitoset Antti Railion kanssa. 7 Arto Luukko ja Kaija Sahaviita käyvät Woorstokissa joka kesä. 8 Huippumuusikon huuliharppusoolo. Woorstokissa oli erityisen tasokkaat esiintyjät. 9 Cheerleader-tytöt esittivät taitojaan.

7

8 8 Uuteen kotiin Louhenkadulle Rakentamisaikataulu riippuu siitä, miten Apilassa käyn, lainaan musiikkia. Sepon mieli halajaa jo omaan asuntoon Louhenkadulle, josta on lyhyt matka kirjastoon. Seppo Katajamäki odottaa jo innokkaasti muuttoa omaan asuntoon Louhenkadulle, vaikka tontilla kasvaa vielä heinäpelto. Jos suunnitelmat valmistuvat tämän vuoden puolella, rakentaminen voidaan aloittaa keväällä 2015 ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan keväällä Eskoon, Seinäjoen kaupungin sekä kaupungin omistaman vuokra-asuntoyhtiön Sevas Oy:n yhteistyönä toteutuu lähitulevaisuudessa kaksi uutta kehitysvammaisten asumispalvelukohdetta Seinäjoella. Uusia asuntoja valmistuu Louhenkadulle Pohjan kaupunginosaan sekä Risuviidalle Kasperiin. Kaupunki kustantaa palvelut, Eskoo vastaa palvelujen käynnistämisestä ja Sevas omistaa kiinteistöt. Suunnitteilla olevissa kerrostaloissa on huoneistoja myös muille kuin kehitysvammaisille ihmisille, mikä tukee kaupungin sosiaalipoliittisia tavoitteita. Kehitysvammaiset ihmiset elävät yhteiskunnan jäseni- nä kuten muutkin ihmiset: asuvat omassa kodissa ja käyttävät niitä palveluja, joita he kulloinkin tarvitsevat. Alakertaan perustettava yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista apua muutamille asukkaille. Risuviidan asunnoista kahdeksan varataan autismin kirjon asukkaille, muut 34 asuntoa on tarkoitettu tavalliseen vuokra-asumiseen. Louhenkadulta on varattu kehitysvammaisille asukkaille 15 asuntoa, joista kahdeksan on tehostettuun asumiseen ja seitsemän ohjattuun asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Lisäksi tavallisia vuokra-asuntoja on Louhenkadulla 21. Pyrkimyksenä on toteuttaa kehitysvammaisten ihmisten omat toiveet tavanomaisesta asumisesta tehokkaasti ja turvallisesti. Sevas Oy:n toimitusjohtaja Jukka Penttilä kertoo, että Arjen keskiössä -hanke oli vauhdittamassa päätöksentekoa myös valtiolla. Valtion ja kaupungin mukana olo varmisti molempien rakennushankkeiden rahoituksen. - Rakentamisen rahoitukseen saadaan valtiolta sekä korkotukilainaa että avustusta. nopeasti suunnitelma saadaan hyväksyttyä. Jos kaikki sujuu hyvin, rakentaminen alkaa ensi keväänä, ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa vuonna Louhenkadun asuntojen huonekoko on neliömetriä. Ne ovat pääasiassa tavanomaisia asuntoja, joissa asumisen rajoitteet ja esteettömyys on otettu huomioon. Unelma toteutumassa Seppo Katajamäki asuu tällä hetkellä Kotomarkissa Eskoon palvelukeskuksen alueella. Hän on jo miettinyt esimerkiksi kulkemista töihin Kärjen toimintakeskukseen. - Linja-autolla pääsee, pitää vaihtaa. Pitkä matka pyöräillä, hän tuumii. Hän tarvitsee todennäköisesti jonkin verran kuljetus- ja asioimispalveluja. Seppo jakaa myös mainospostia Eskoon alueelle keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kirjasto on lähellä uutta kotia. Kotoa on

9 9 löydyttävä elektroniikkaa, että Seppo voi kuunnella musiikkia. - Apilassa käyn, lainaan musiikkia. Tietokone pitää olla. Youtubesta katson videoita. Seppo on 45-vuotias hyväkuntoinen ja ahkera mies. Hän asuu yksin, ja harrastaa muun muassa sauvakävelyä ja musiikin kuuntelua. Ruokaakin hän osaa laittaa. Hänen vanhempansa ovat kuolleet, mutta eno asuu lähiseudulla. Työkavereista on tullut hänelle ystäviä. Toimintakeskuksella vaihdetaan kuulumiset, mitä on esimerkiksi viikonloppuna tehty. Muutto yhteisötyyppisestä asuinmuodosta omaan asuntoon vaatii varmasti totuttelua, mutta muuttovalmennus aloitetaan hyvissä ajoin ennen muuttoa. Sepolla on unelma hyvästä asumisesta, mutta hän ymmärtää myös elämän realiteetteja. Ihmisiä on erilaisia, toiset ovat hiljaisia ja toiset kovaäänisiä. Kun kysytään, mikä häntä häiritsee, hän vastaa hymyillen: - Liian äänekäs puhe. Tottua pitää. Kuvat: Mika Kankaanpää Sepon musiikkiharrastuksesta kielii kokoelma cd-levyjä siistissä rivissä. Tavoitteena asumisen laatu Arjen keskiössä -hanke on luonut uudenlaisia ajattelutapoja kehitysvammaisten ihmisten hyvästä asumisesta. Seinäjoen kaupungin sosiaalityön tulosaluejohtaja Päivi Saukko kertoo, että hankkeen ansiosta on ollut mahdollista tutustua muiden hankkeessa mukana olevien paikkakuntien malleihin ja suunnitelmiin, ja käydä kollegiaalisia keskusteluja. - Iso ja tärkeä kysymys on se, että kaikki asukkaat saavat asua omissa asunnoissa ja käyttää niitä palveluja, joita he tarvitsevat. Hanketta hallinnoiva Kehitysvammaliitto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ovat molemmat antaneet tärkeää tietoa asumisen järjestämisestä ja siihen liittyvistä asioista. - Kehitysvammaliitto on tuonut asiantuntemustaan siitä, miten muualla Suomesta ja maailmalla kehitysvammaiset ihmiset asuvat ja käyttävät palveluja. ARA puolestaan on tuonut rahoittajan näkökulman, millaisia reunaehtoja rakentamiselle on. Kaupungin, Eskoon ja Sevaksen yhteistyönä toteutettavat ARArahoitteiset rakentamishankkeet Louhenkatu 2:ssa ja Risuviita 6:ssa ovat Seinäjoella uraauurtava esimerkki Arjen keskiössä -hankkeessa tehdyn työn toteutumisesta käytännössä. - On tärkeää, että tarkastelukulmana ei ole vain asuminen, vaan myös alue ja elinympäristö. Palvelut ja etäisyydet on otettava suunnittelussa huomioon. Asumisasioista keskustellaan lähiaikoina muun muassa Arjen keskiössä -työkokouksessa 11. marraskuuta sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän asumisen 50-vuotisjuhlaseminaarissa 10. marraskuuta.

10 10 Neuropsykiatrinen koulutus vahvistaa Vanamon asiantuntijuutta Yhteinen koulutus lisää yhteisöllisyyttä, Vanamon johtaja Kristiina Keppo sanoo. Lasten- ja nuortenkoti Vanamon työntekijöiden ammattitaitoa vahvistetaan neuropsykiatrisella täydennyskoulutuksella. Vuoden kestävä koulutus järjestetään kymmenenä koulutuspäivänä, joihin osallistuu aina koko Vanamon vakituinen henkilökunta. Vanamon johtaja Kristiina Keppo kertoo, että kun koko henkilökunta osallistuu, koulutuksesta saadaan paras hyöty ja apu käytännön arkeen. - Yhteinen koulutus myös lisää talon yhteisöllisyyttä. Koulutuksessa on tärkeää syventää ratkaisukeskeisen lähestymistavan menetelmiä, joita arjessa käytämme. Lisäksi on tärkeää saada lisää tietoa neuropsykiatrisista diagnooseista, kuntoutusmuodoista ja neuropsykiatrisista menetelmistä.

11 11 Monipuolista ja innostavaa Koulutuskokonaisuuteen kuuluu kehittämistehtävä, jonka työntekijät tekevät ryhmätyönä. Kehittämistehtävä toimii ohjauksen tukimateriaalina, arjen tukena ja myös uuden työntekijän yhtenä perehdyttämisvälineenä. Koulutuksen aiheina ovat ratkaisukeskeisen lähestymistavan menetelmien soveltaminen lapsi- ja perhetyössä, moniammatillisen työn haasteet, sensorisen integraation häiriöt ja toiminnalliset menetelmät aistitoimintojen tukena, oppimisen pulmat ja mahdollisuudet, sosiaalisten taitojen harjaannuttamista tukevat menetelmät sekä toimintakyvyn arviointimenetelmät. Koulutuksen päätteeksi ryhmä tekee vielä opintokäyntivierailun. Kouluttajina toimivat psykoterapeutti Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutista, Anu Kippola-Pääkkönen Lapin yliopiston kuntoutustieteistä, psykiatrian erikoislääkäri Asko Niemelä ja ammattiopisto Luovista kouluttaja Raija Näppä. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa. Uusia toimintatapoja työhön Keppo kertoo, että koulutus innostaa työntekijöitä toteuttamaan muun muassa ratkaisukeskeisiä menetelmiä lasten kasvatus- ja ohjaustyössä. - Koulutuksen myötä saamme vielä lisää tietoa ja toimintatapoja työhömme. Koulutukseen osallistuvat työntekijät kertovat koulutuksen antavan heille varmuutta ja keinoja toimia haasteellisten erityislasten ja -nuorten kanssa, edistävän ja ylläpitävän työntekijöiden ammatillista osaamista ja innostavan kokeilemaan uusiakin toimintatapoja. Kuva: Mika Kankaanpää Lapsen oikeuksien päivä 20. marraskuuta Lapsen oikeuksien päivän sanoma kuuluu jokaiselle Yhdistyneet Kansakunnat (YK) hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna Sopimus ei kuitenkaan turvannut lasten hyvää elämää riittävästi. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Sopimus koskee jokaista alle 18-vuotiasta lasta. Lapsen oikeuksien sopimus voidaan jakaa neljään pääperiaatteeseen: oikeus suojeluun ja huolenpitoon, oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, oikeus koulutukseen ja muiden oikeuksiensa toteutumiseen, oikeus suojeluun kaikelta syrjinnältä ja suvaitsevaisuuteen kasvattamiseen. Vuoden 2013 Lapsen oikeuksien päivän teemana olivat kehitysvammaisten lasten ja nuorten oikeudet. Järjestimme Seinäjoella Niittyvillan koulun oppilaille ja henkilökunnalle sekä Eskoon palvelukeskuksen lapsille toimintapäivän, jonka tavoitteena oli tuoda Lapsen oikeuksien päivän sanoma esiin erilaisten osallistavien menetelmien avulla. Erityisesti korostimme jokaisen lapsen yhdenvertaisuutta sekä oikeutta kasvaa ja kehittyä turvallisessa ja arvostavassa ympäristössä. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset viettävät paljon aikaa aikuisten kanssa erilaisissa palveluissa. Tällöin aikuisilla on suuri vastuu siitä, miten lapset oppivat osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin. Lasten osallisuuden lisäämiseksi tulee aikuisten tarkastella käytöstään ja asenteitaan, pitää yllä ammattitaitoaan sekä huolehtia palveluiden rakenteiden toimivuudesta. Aikuisten asenteita voidaan muuttaa opettamalla heitä käyttämään erilaisia työmenetelmiä, joiden avulla he oppivat kuuntelemaan lasta. Esimerkki tällaisesta on puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot, kuten esine- tai kuvakommunikaatio ja tukiviittomat. Lapseen tulee tutustua sekä varata riittävästi aikaa hänen kuunteluunsa. Myös erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen ja muiden lasten keskinäisille suhteille tulee antaa mahdollisuus kehittyä, eikä aikuisten tule määrittää sosiaalista kanssakäymistä liikaa, tämä tulee huomioida esimerkiksi avustajatyöskentelyssä. Lapsia koskevissa päätöksissä on usein totuttu pitämään vanhempia tiedonantajia, jolloin lapsen oma mielipide palvelu tarpeesta voisi olla hyvinkin erilainen. Lainsäädännöllisten keinojen lisäksi kokemusasiantuntijoiden käyttö on keino tuoda palvelujen kehittämiseen käyttäjän, tässä tapauksessa vammaisen lapsen ja nuoren, näkökulmaa. Sen avulla voidaan luoda toimivampia palvelukäytäntöjä. Lapsi tulee ajatella oman elämänsä subjektina, ei ainoastaan toimenpiteiden kohteena sekä yksilönä, eikä vain vammaisryhmän edustajana. Aikuisten tulee perehtyä lapsen vahvuuksien havaitsemiseen. Tärkeää on aito halu saada aikaan tasavertaiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia! Teksti: sosionomiopiskelijat (AMK) Sari Kujala ja Pirkko Pohjonen Selkokielinen opas Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? löytyy osoitteesta

12 12 Eskoo palkitsi pitkästä palveluksesta Kuntaliiton 30-vuotismitalin saaneelle Jarmo Sissalalle Eskoo on tullut tutuksi jo lapsuudessa. Kuntaliiton ansiomerkit jaettiin kesäkuussa Eskoossa pitkään työskennelleille työntekijöille. Yksi 30-vuotismitalin saajista oli Jarmo Sissala, joka työskentelee esimiehenä asumispalveluyksikkö Raikulassa Ähtärissä. Yksikkö siirtyi tänä syksynä Ähtärin kaupungille. - Tuntuu hienolta, kun työnantaja huomioi työntekijöidensä sitoutumista pitkään työuraan samalla työnantajalla ja samoissa tehtävissä. Vuosien varrella on ollut tilanteita, jolloin olisi ollut helpompaa nostaa kytkintä kuin jäädä tuleen makaamaan. Hän sanoo, että projekteille on paikkansa, mutta kokonaisuudessaan työtä ei voi toteuttaa muutaman vuoden pätkänä. Hän arvostaa sitä, että tehtäviin sitoudutaan ja kannetaan vastuu. Sissala on tutustunut Eskoon väkeen jo lapsena, sillä hänen vanhempansa ovat työskennelleet Eskoossa, ja perhe on asunut Eskoon alueella. - Kun pikkupoikana asuin Eskoon alueella, tapasin paljon Eskoon asukkaita. Minulle on jäänyt mielikuva, että Eskoon asukkaat hyväksyivät minut kaverikseen. Voisi sanoa, että he valitsivat minut, joten päätyminen kehitysvamma-alalle oli luontevaa. Hänen työnsä on vaihtelevaa, mikä tekee siitä yhtä aikaa haastavaa ja mielenkiintoista. - Olen saanut toimia työryhmän kanssa melko itsenäisesti asukkaiden kanssa, joten Raikulan elämä on paljolti asukkaiden itsensä näköistä. Sissalan mukaan ala on muuttunut laitoshuollon ja hoidon vuosikymmenistä avohuollon toiminnan ja avohuollon asumisen kautta palveluihin, joissa korostuvat yhä enemmän asiakkaille aktiivinen tuki ja itsemääräämisoikeus. - Kunakin aikana palveluissa ovat korostuneet yksilöllisyys tai yhteisöllisyys tai molemmat toisiaan täydentäen. Tänään erityishuollon ja kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen tavoitteena on tasaarvoinen kansalaisuus. Tasa-arvoisen kansalaisuuden tavoitteen tukena on Suomen allekirjoittama YK:n yleiskokouksen hyväksymä sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä Suomen eduskunnan ja hallituksen sitoutuminen vammaispoliittisen ohjelman tavoitteisiin. Sissala sanoo, että hänen urallaan käännekohtia ovat olleet näiden linjausten vaikutus käytännön kehitysvammatyöhön. - Toivon, että opimme mittaamaan tuloksia myös jollain muulla määreellä kuin euroilla. Toivon, että osaisimme olla etukäteen viisaita, että muistaisimme ehkäisevän ja ennakoivan työn hyödyn liian myöhässä annettuun panostukseen verrattuna. Toivon, että voin työssäni keskittyä oleelliseen. Kuva: Mika Kankaanpää

13 13 Tarkistuslista Ansiomerkin Ansiomerkin saajat saajat 20 vuotta 20 vuotta Ala- Mattinen Ala- Mattinen Minna Minna ohjaaja ohjaaja Bomberg Bomberg Sirpa Sirpa palveluyksikön palveluyksikön esimies esimies 40 vuotta 40 vuotta Erkinheimo Erkinheimo Sari Sari osastonhoitaja osastonhoitaja Jouppi Hilkka Jouppi Hilkka hoitaja hoitaja Haapala Haapala Eila Eila hoitaja hoitaja Takala Teija Takala Teija ohjaaja ohjaaja Haapoja Haapoja Jouni Jouni ohjaaja ohjaaja Harju Marita Harju Marita hoitaja hoitaja Hauta Seppo Hauta Seppo kuntohoitaja kuntohoitaja 30 vuotta 30 vuotta Hautakangas Hautakangas Eini Eini hoitaja hoitaja Ala- Huumo Ala- Huumo Riitta Riitta laskentasihteeri laskentasihteeri Haveri Helena Haveri Helena ohjaaja ohjaaja El- Bash El- Bash Irja Irja hoitaja hoitaja Heimonen Heimonen Sarita Sarita osastonhoitaja osastonhoitaja Haapala Haapala Helena Helena ohjaaja ohjaaja Kallioniemi Kallioniemi Maarit Maarit ohjaaja ohjaaja Haurunen Haurunen Birgitta Birgitta ohjaaja ohjaaja Kentta- Luoma Kentta- Luoma Tuula Tuula hoitaja hoitaja Heini Elina Heini Elina sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Keski- Hynnilä Keski- Hynnilä Inkeri Inkeri ohjaaja ohjaaja Heittola Heittola Tuula Tuula hoitaja hoitaja Kivisaari Kivisaari Erja Erja sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Holkko Holkko Helena Helena sairaanhoitaja sairaanhoitaja Koivusalo Koivusalo Paula Paula ohjaaja ohjaaja Jussila Marianne Jussila Marianne ohjaaja ohjaaja Korpelainen Korpelainen Tiina Tiina kasvatusvastaava kasvatusvastaava Kangas- Kallio Kangas- Kallio Kirsi Kirsi erityiskouluttaja erityiskouluttaja Kulmala Kulmala Merja Merja hoitaja hoitaja Kuivamäki Kuivamäki Pirjo Pirjo ohjaaja ohjaaja Kuusisto Kuusisto Ritva- Liisa Ritva- Liisa laitoshuoltaja laitoshuoltaja Kuusisto Kuusisto Päivi Päivi palkkasihteeri palkkasihteeri Lahdenperä Lahdenperä Marita Marita ohjaaja ohjaaja Lahdensuo Lahdensuo Kaija Kaija hoitaja hoitaja Lepistö Lepistö Tuula Tuula sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Leskinen Leskinen Kari Kari hoitaja hoitaja Leppälä Leppälä Juha Juha ylilääkäri ylilääkäri Luoma Luoma Pirjo Pirjo hoitaja hoitaja Metsänranta Metsänranta Kaija Kaija hallintojohtaja hallintojohtaja Mäkelä Mäkelä Eini Eini hallintosihteeri hallintosihteeri Mäkelä Mäkelä Ari Ari ohjaaja ohjaaja Ojanperä Ojanperä Heli Heli palkkasihteeri palkkasihteeri Mäntykoski Mäntykoski Pirjo Pirjo ohjaaja ohjaaja Pajukoski Pajukoski Pirjo- Leena Pirjo- Leena fysioterapeutti fysioterapeutti Niemi- Nikkola Niemi- Nikkola Sirpa Sirpa kotiavustaja kotiavustaja Pitkäkangas Pitkäkangas Paula Paula sairaanhoitaja sairaanhoitaja Niittymaa Niittymaa Reetta Reetta sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Rauhala Rauhala Eila Eila laitoshuoltaja laitoshuoltaja Ojanen Ojanen Jaana Jaana hoitaja hoitaja Rauhala Rauhala Tuula Tuula sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Paloviita Paloviita Sinikka Sinikka kotiavustaja kotiavustaja Sissala Jarmo Sissala Jarmo palveluyksikön palveluyksikön esimies esimies Petäjäniemi Petäjäniemi Kaisu Kaisu palveluyksikön palveluyksikön esimies esimies Tammi- Salmivuori Arja Arja hoitaja hoitaja Putkonen Putkonen Marianne Marianne hoitaja hoitaja Tuppi Henrik Tuppi Henrik hoitaja hoitaja Ruuhela Ruuhela Marjo Marjo hoitaja hoitaja Vainionpää Vainionpää Päivi Päivi laskentasihteeri laskentasihteeri Törmä Taina Törmä Taina ryhmäavustaja ryhmäavustaja Virtanen Virtanen Hannes Hannes kiinteistönhoitaja kiinteistönhoitaja Varrio Raili Varrio Raili sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Vuorinen Vuorinen Mikko Mikko kiinteistönhoitaja kiinteistönhoitaja Vasanko Vasanko Tuula Tuula ohjaaja ohjaaja

14 14 Tunnelmia palkitsemistilaisuudesta

15 15 Eskoon asiantuntijat Työtä kehitysvammaisten ihmisten terveyden hyväksi Lähdin kehitysvammalääkäriksi yli neljä vuotta sitten terveyskeskuksesta. Aikaisemmin olin opiskellut yleislääketieteen erikoislääkäriksi ja käynyt perhelääkärikoulutuksen. Nyt olen suorittanut myös kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden. Syynä alan vaihtoon oli varmaan muutoksenhalu ja uteliaisuus. Tiettyä epävarmuutta muutos on tuonut mukanaan, mutta samalla myös mahdollisuutta vaikuttaa enemmän omaan työhönsä. Perusterveydenhuollossa oli paljon urakkaa ja toisaalta tekemisen meininki, toisaalta jatkuva kiire. Asioihin ei ehtinyt paneutua toivomallaan tavalla. Perusterveydenhuollossa asioiden tai huolen eteneminen toimijoiden verkostossa on usein lineaarista, asia etenee yhdeltä toimijalta toiselle, mutta sitä ei välttämättä jaeta laajemmin. Vastuuta yhdelle toimijalle on usein paljon, ja asian eteneminen tai viestiketju ovat häiriöalttiita. Asiakkaan tai potilaan vastuuta asioiden hoidossa tuleekin korostaa, mutta monella ei ole siihen taitoja tai voimavaroja. Kehitysvammahuollossa on enemmän vastuun jakamista ja tiimityöskentelyä. Yleensä se sujuu hyvin, mutta hankaliksi voivat muodostua näkemyserot eri tahojen välillä siitä, mikä olisi asiakkaan parhaaksi resurssit huomioiden. Verkostopalavereja järjestetään, ja yleensä päästään ainakin laihaan sopuun asiakkaan näkökulma ja itsemääräämisoikeuskin huomioiden. Yksi hyvin rakenteellinen ongelma on sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välttämättömyyden yhteensovittaminen. Terveydenhuollosta voi tulla lähete tutkimuksiin ja hoitoon, mutta kehitysvammahuollossa kuluista vastaa sosiaalihuolto ja vammaispalvelut. Palveluiden tarpeen määrittely diagnoosipohjaisesti ei toimi, tarvittaisiin muunlaisia kriteerejä. Diagnoosit eivät kuvaa asiakkaan toimintakykyä ja palveluiden tarvetta ja diagnoosit pahimmillaan leimaavat asiakasta. Olen miettinyt rooliani kehitysvammalääkärinä ja kuunnellut myös kokeneiden kollegojen ajatuksia siitä. Tärkeimpänä kehitysvammalääkärin tehtävänä on toimia kehitysvammaisten asiakkaiden tai potilaiden hyväksi terveyden edistämisessä ja sairaustilojen tutkimisessa sekä hoidossa. Siis lääkärin perustyötä, joskus palkitsevaa ja usein kiinnostavaa. Juha Leppälä ylilääkäri

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

KEHAS Seinäjoella. Seinäjoki, 22.04.2015. Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

KEHAS Seinäjoella. Seinäjoki, 22.04.2015. Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja KEHAS Seinäjoella Seinäjoki, 22.04.2015 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 22.4.2015 Eija-Riitta Uusihauta Toimipisteet Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

RAPORTIN NIMI LISÄNIMI

RAPORTIN NIMI LISÄNIMI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN KARTOITUS ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KY:N ALUEELLA v. 2014 Ulla Yli-Hynnilä Ulla Yli-Hynnilä RAPORTIN NIMI LISÄNIMI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Eskoon strategia 2016 2025 ja tulevaisuuden uudistukset. Seinäjoki, Frami 22.2.2016 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

Eskoon strategia 2016 2025 ja tulevaisuuden uudistukset. Seinäjoki, Frami 22.2.2016 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 1 Eskoon strategia 2016 2025 ja tulevaisuuden uudistukset Seinäjoki, Frami 22.2.2016 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 2 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 KOKOUSAIKA 13.08.2012 klo 17.00-18.05 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto KÄSITELLYT ASIAT PYKÄLÄ SIVU 15 LAUSUNTOPYYNTÖ ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE Tulosalueet Sosiaalipalveluiden Terveyspalveluiden Toimintakyvyn tukipalveluiden Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden Hallintopalveluiden

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Iisalmi Jussi Peltonen 20.11.2014 Kysymykset ryhmittäin: 1. Erityisryhmien ja palveluasumisen tarpeiden ja näkökulmien huomiointi maankäytön, kaavoituksen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kouvolan. Asumispalvelut. Kotihoito ja vanhuspalvelut. - Hoivakotihoito - Palveluasuminen. - Tehostettu palveluasuminen. - Vanhainkotihoito

Kouvolan. Asumispalvelut. Kotihoito ja vanhuspalvelut. - Hoivakotihoito - Palveluasuminen. - Tehostettu palveluasuminen. - Vanhainkotihoito Kouvolan Asumispalvelut Kotihoito ja vanhuspalvelut - Hoivakotihoito - Palveluasuminen - Tehostettu palveluasuminen - Vanhainkotihoito Asumispalveluiden tavoitteena on tukea yli 65-vuotiaiden henkilöiden

Lisätiedot

Sosiaalityö puhelinaika 8.30-9.00 ja 13-13.30 Ajanvaraus kaikille sosiaalityön työntekijöille 06 2525 1201 toimistosihteeri

Sosiaalityö puhelinaika 8.30-9.00 ja 13-13.30 Ajanvaraus kaikille sosiaalityön työntekijöille 06 2525 1201 toimistosihteeri PERUSTURVAPALVELUT Faksi 06-2525 1211 Hallinto Nurmi Maria-Liisa perusturvajohtaja 040 554 9528 Ajanvaraus ja neuvonta 06 2525 1201 Humalamäki Päivi toimistosihteeri ajanvaraus, ohjaus, neuvonta, välitystilit

Lisätiedot

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Maahanmuuttajataustaisten nuorten verkostot Käytäntötutkimuksessa kartotetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten asiakkaiden

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 13

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 13 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 13 Vanhusneuvosto 22.04.2015 AIKA 22.04.2015 klo 10:00-12:00 PAIKKA Tupasvilla, Kortesjärvi KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 11 Tupasvillan tehostettuun palveluasumiseen

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin

Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Kyselyn tarkoitus Kerätä tietoa maakuntien tämänhetkisestä tilanteesta, tulevaisuuden asumisen tarpeista ja suunnitelmista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone MUHOKSEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSKUTSU A KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no 17 18 19 Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone Asia Sosiaali- ja

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Hellevi Pekkarinen (x ) perusturvajaoksen sihteeri. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi.

Hellevi Pekkarinen (x ) perusturvajaoksen sihteeri. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 5/2010 1 Kokousaika Keskiviikko 08.09.2010 klo 17.00 19.45 Kokouspaikka Kinnulan kunnanvirasto,valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot