Eskoossa. Sepolla muutto mielessä s. 8. Palvelusvuosista palkittiin s. 12. Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14

Transkriptio

1 1 Eskoossa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tiedotuslehti Sepolla muutto mielessä s. 8 Palvelusvuosista palkittiin s. 12 Kehitysvammalääkärin mietteitä s. 14

2 2 PÄÄKIRJOITUS Mitä Eskoo Kehittää? Eskoo järjesti jäsenkuntiensa edustajille 3.6. Härmän kuntokeskuksessa seminaarin, jossa kunnat pääsivät mukaan toimintojen kehittämiseen. Osallistujia seminaarissamme oli lähes 50 henkilöä kuntayhtymän omat luottamushenkilöt mukaan lukien. Kiitokset kunnille aktiivisesta osallistumisesta vielä kerran. Seminaarin tuloksena saimme arvokasta tietoa siitä, mitä meiltä juuri nyt odotetaan. Esimerkiksi asiantuntijapalveluiden osalta meiltä odotetaan erityisosaamista niihin tilanteisiin, joissa lähi- ja peruspalvelujen osaaminen kaipaa tukea tai alkaa jopa loppua kokonaan. Eskoon osaamista arvostetaan, mutta kustannusten läpinäkyvyyttä ja selkeää työnjakoa sekä tiedonkulkua halutaan parannettavan. Kuntien odotukset ovat hyvin ymmärrettäviä ja pyrimme vastaamaan niihin parhaamme mukaan. Eskoon rooli kouluttajana ja uusien näkökulmien tuojana koettiin tärkeäksi vammaispalvelujen alueella. Olemme kouluttaneet omaa henkilöstöämme yhdessä asukkaiden kanssa kohti yksilöllisen elämänsuunnittelun polkua. Samoin systemaattinen esimieskoulutuksemme ja osaamisemme on noteerattu kunnissa. Eskoon rooli vammaisten lasten ja nuorten lastensuojelupalvelujen tuottajana nähtiin erityisosaamisena, jolla on myös valtakunnallista merkitystä. Nämäkin erityispalvelut löytyvät omalta alueelta, joka nähtiin vahvuutena. Henkilökohtaisen avun keskuksen rooli nähtiin hyvin tärkeänä alueellisen yhteistyön muotona. Keskus on vakiinnuttanut asemansa kahden maakunnan yhteisenä toimijana. Samoin sosiaaliasiamiespalvelut saivat kiitosta kaikilta sopimuskunnilta. Olemme kehittämässä ja kehittymässä kohti yksilökeskeisempää elämän suunnittelua ja tukea. Palvelujen yksilöllisyys, oikea-aikaisuus ja joustavuus tulevat yhä enemmän esille keskusteluissa asiakkaiden, heidän läheistensä ja kuntien kanssa. Olemme hakeneet oppia myös Skotlannista asti löytääksemme oikean suunnan tulevaisuuden palvelurakenteelle. Tiedämme jo, mitä kannattaa tavoitella, mutta polun rakentaminen sinne vaatii hyvää yhteistyötä kuntien kanssa. Missä rakenteessa me sitten jatkossa toimimme? Tämä kysymys ratkeaa jo ensi vuoden aikana, mutta jos meitä kuunnellaan, on ratkaisuna kahden maakunnan yhteinen teemallinen erityispalvelujen kuntayhtymä, jonka tavoitteena on varmistaa asiakkaiden saamat erityispalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti niin, että kaikkien ihmisten arkielämän sujuvoittaminen varmistetaan myös uudessa rakenteessa. Jouni Nummi Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johtaja Eskoossa Pääkirjoitus 2 Koulutuksesta käytännön työkaluja 3 Vammaispalvelujen tarvekartoitus 4 Mallia Skotlannista 5 Juhlavuoden Woorstokki 6 Uusia asumiskohteita 8 Neuropsykiatrinen koulutus 10 Lapsen oikeuksien päivä 11 Eskoo palkitsi palvelusvuosista 12 Asiantuntijat: kehitysvammalääkäri 14 Ilmoitustaulu 15 Eskoossa Julkaisija: Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätoimittaja: Jouni Nummi Toimituskunta: Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Eini Mäkelä, hallintosihteeri Eija-Riitta Uusihauta, laatupäällikkö Toimittaja: Outi Rantala, Sanatarkka Mediapalvelu Taitto ja valokuvaus: Mika Kankaanpää, Mainostoimisto Define Paino: Oy Fram Ab Jakeluosoitteet: Eskoon tiedotusrekisteri Painosmäärä: 2000 kpl Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47, Seinäjoki Puh. (06) Anna palautetta lehdestämme osoitteessa:

3 Koulutuksen tuloksena käytännön työkaluja Eskoon esimiehille suunnatun kaksivuotisen TEAT-koulutuksen lopputuotteina syntyi käytännön työtä helpottavia toimintamenetelmiä. Koulutus järjestettiin yhdessä oppisopimuskeskuksen ja MIF:n kanssa. 3 Yksi koulutukseen osallistuneista oli Matleena Pihlaja. Hän aloitti työt Eskoon Linnunlaulun asumispalveluyksikössä Kuortaneella elokuussa 2012, jolloin yksikkö avattiin. TEAT-koulutus alkoi loppuvuodesta, kun samanaikaisesti oli laatutyö käynnissä Eskoon hakiessa laatusertifikaattia. Hän alkoi koota tietoa ja laatia yhteisiä toimintaohjeita Linnunlaululle ja Kuortaneen toimintakeskukselle. - Tietoa oli todella paljon, ja Eskoon organisaatio niin suuri. Minulle oli tosi paljon hyötyä koulutuksesta uutena työntekijänä. Olen kiitollinen Eskoolle ja kollegoille oppimistani asioista. Oli hienoa, että sain käydä koulutuksen loppuun saakka, vaikka toiminta vaihtui kesäkuun alussa Kuortaneen kunnalle. Pihlajan toteuttaman projektityön Toimintaprosessien kehittäminen Kuortaneen toimintakeskuksessa ja asumisyksikkö Linnunlaulussa keskeisenä asiana oli ratkaista, miten yhteishenkilökunnan käyttö toimintakeskuksen ja Linnunlaulun välillä toteutuisi. Pohdinnan tuloksena syntyi perehdytysopas. - Yhteishenkilökunnan käyttö aloitettiin niin, että asumisyksikön työntekijät siirtyivät asiakkaiden mukana toimintakeskuksen toimintaa ohjaamaan. Myöhemmin myös toimintakeskuksen työntekijät tulivat tarvittaessa auttamaan aamutoimissa asumisyksikön puolelle. Hän sanoo, että käytäntö on todettu hyväksi etenkin asiakkaan näkökulmasta, koska henkilökunta on aina tuttua. - Toimintamalli on myös kustannustehokas, sillä se on vähentänyt sijaistarpeita, koska voimme siirtyä kahden talon väliltä auttamaan toisiamme. TEAT on lyhenne Tekniikan erikoisammattitutkinnosta. Miten tämä liittyy sosiaalialaan? Management Institute of Finland MIF Matleena Pihlaja toteutti kehitysprojektinsa Kuortaneen asumisyksikköön ja Linnunlauluun. Oy:n kehittämispäällikkö Pirkko Annala kertoo, että Tekniikan erikoisammattitutkinto on Opetushallituksen virallinen erikoisammattitutkinto, joka on tarkoitettu työelämässä käytännön työnjohtotehtävissä tai niitä tukevissa asiantuntijatehtävissä toimiville. - Tutkinnon pakollisia osia ovat työnjohtaminen, kannattavuus, asiakkaat, prosessit ja henkilöstö. Eskoon opiskelijoilla oli valinnaisena osana Prosessin johtaminen tai Asiakaspalvelun johtaminen. Eskoon ohjelma oli oppisopimusrahoitteinen. Eskoon kustannettavaksi oppilaan osuudeksi jäi vain tutkintomaksu 58 euroa. Parinkymmenen opiskelijan ryhmä aloitti opiskelun syyskuussa 2012, ja päätöstilaisuus pidettiin lokakuussa Myös Eskoon johto on osallistunut lähiopetukseen. - Opiskeluun sisältyi 18 lähiopetuspäivää, henkilökohtaista ohjausta, pienryhmäohjausta, työssä oppimista, tutkintotilaisuudet sekä arviointikeskustelut. Koulutuksen alussa ja lopussa tehtiin 360-arviointi, joissa valmennukseen osallistuvan esimiehen alaiset, kollegat ja esimies arvioivat henkilön johtamis- tai yhteistyökäyttäytymistä. Kuvat: Mika Kankaanpää

4 4 Vammaispalvelujen tarve kartoitettiin Eskoon vammaispalvelujen johtaja Marjut Mäki-Torkko arvioi, että laitospaikat vähenevät vuoteen 2020 mennessä puoleen nykyisestä. Eskoo on kartoittanut alueellaan, millaisia vammaispalveluita missäkin kunnassa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitus tehtiin henkilötasolla, joten tulokset pohjautuvat aitoihin tarpeisiin. Tämä helpottaa sosiaalipalvelujen suunnittelua kunnissa. Ulla Yli-Hynnilä vastaa Eskoon laadukkaista asiantuntijapalveluista, joita kunnat toivovat Eskoolta tulevaisuudessakin. Vuoteen 2020 tarvitaan 277 uutta ympärivuorokautista palveluasumispaikkaa Vammaispalvelujen johtaja Marjut Mäki- Torkko, asiantuntijapalvelujen esimies Ulla Yli-Hynnilä ja kuntoutussuunnittelija Piia Jaskari tekivät mittavan työn käydessään läpi jokaisen Eskoon asiakkaan tilanteen. Haluttiin kartoittaa tarve, että palvelut olisivat kehitysvammaisille asiakkaille tarkoituksenmukaisia ja että kunnat saisivat konkreettista apua miettiessään, miten kuntalaisten asuminen ja päiväaikainen toiminta järjestetään tulevaisuudessa. - Kartoitimme henkilö henkilöltä heidän elämisen polkuaan vuoteen Mietittiin esimerkiksi sitä, onko tuleva asuinpaikka nykyinen vai jokin muu, Mäki-Torkko kertoo. Hän sanoo, että laitosasumisen sijaan suuntauksena on, että jokaisella ihmisellä on oma koti, jonne tuotetaan tarvittava tuki ja apu. Vaikeastikin vammainen henkilö voisi näin asua omassa asunnossaan, kuten esimerkiksi Skotlannissa jo toteutuu. - Laitospaikat ovat muutamassa vuodessa vähentyneet. Tällä hetkellä niitä on Eskoossa 79, ja vuonna 2020 laitoksessa asuisi enää alle 40 henkilöä. Laitosasumista purettaessa otetaan huomioon kuitenkin iäkkäät kehitysvammaiset ihmiset, joiden koti laitos on ollut koko heidän elämänsä ajan. Pyrkimyksenä on varmistaa, että heillä on jatkossakin hyvä asua ja elää. Myös lapsia varten tarvitaan myöhemminkin muutama laitospaikka. - Eskoossa asuu tällä hetkellä kahdeksan lasta pystyvästi, ja olisi tärkeää saada heille oma lastentalo, jossa ei ole tilapäisesti kukaan, vaan ainoastaan pysyväislapsia. Näin heidän elämäänsä pystytään satsaamaan enemmän. Eskoon roolina erityisasiantuntijuus Eskoo kartoitti kehitysvammaisten palvelutarpeita yhteistyössä kuntien kanssa. Yli-hynnilä muistuttaa, että kyseessä on arvio, joka kertoo tilastollisen lukumäärän tarpeista. Vasta kyselyllä saataisiin selvil-

5 Skotlannin mallista oppia meillekin 5 le tarkka määrä. Kartoitus antaa realistista suuntaa sille, mitä palveluja kunnan pitää pystyä tuottamaan. - Tilastollisesti vuoteen 2020 mennessä tarvitaan 277 uutta ympärivuorokautista palveluasumispaikkaa. Ei-ympärivuorokautisia paikkoja tarvitaan 211. Laitospaikat vähenevät sadasta 44:ään. Yli-Hynnilä on iloinen siitä, että kuntakierroksilla tuli esille kaikkialla yhteinen näkemys kehitysvammaisen ihmisen hyvästä elämästä. - Ei riitä, että on seinät ja asunto, vaan elämässä pitää olla muutakin. Kodin ulkopuolella olevaa toimintaa tarvitaan. Toimintakeskukset ovat varmasti tarpeen. On kuitenkin useita henkilöitä, joilla on edellytykset sijoittua vapaille työmarkkinoille tuettuun työhön. Tällaisen työn tarjoajia voisi olla enemmän. Kuntien vammaispalveluista vastaavat ja Eskoon asiantuntijat pohtivat kuntakierroksen työkokouksissa myös muun muassa Eskoon roolia. Kunnissa nähdään Eskoo erityisasiantuntemusta vaativien palvelujen tuottajana. - Kuntien viesti oli, että Eskoota tarvitaan edelleen asumis- ja asiantuntijapalvelujen tuottajana. Yli-Hynnilä kertoo, että asumispalvelujen suunnittelutyö on meneillään. Koko asumispalvelujen suunnitelma pitäisi tulla valmiiksi kesän 2015 aikana. Eskoon palvelukeskuksen alueella voisi olla yksikkö, jos kehitysvammainen henkilö tarvitsee käyttäytymiseensä liittyviä tukitoimia tai pitkäaikaista kuntouttavaa asumista. Lisäksi olisi tutkimuspaikkoja sekä asumispalveluja iäkkäille kehitysvammaisille ihmisille ja lasten pitkäaikaista asumista tarjoava yksikkö. Kuvat: Mika Kankaanpää Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus ja johtoryhmä teki nelipäiväisen opintomatkan Skotlantiin, jossa laitosasuminen on purettu jo kymmenen vuotta sitten. Skotlannin malli kelpaisi sovellettavaksi Suomeenkin. Eskoon hallituksen puheenjohtaja Merja Uusitalo oli tyytyväinen matkan antiin. - Jäi mieleen päällimmäisenä se, että Skotlannissa vammainen ihminen on asiakkaana pomo. Asiakaslähtöisyys ja ihmisarvon kunnioitus näkyy joka toiminnassa. Uusitalo vertailee Skotlannin järjestelmää Suomeen. - Yksiköt ovat pieniä, yleensä 3-4 asukkaan yhteisöjä, kun meillä vastaavat ovat hengen yhteisöjä. Naapuriverkostossa asuu yleensä 9-10 asukasta. Näillä asuinalueilla työskentelee verkostotyöntekijä, jonka koulutuksesta ei ole kriteerejä. Suomessa koulutuksesta on tarkat kriteerit. Suomessa ahkerasti käytettyä diagnosointia ei Skotlannissa ole. Vaikeimmin vammaiset ihmiset ovat siellä terveydenhuollon piirissä. Skotlannissa parempikuntoinen vammainen ihminen käy usein tavallisissa töissä. Erityisiä toimintakeskuksia ei paljon ole. - Palvelut tuotetaan henkilökohtaisen budjetin mukaan. Siinä on määritelty, millaisia apuvälineitä ja palvelua tarvitaan. Valtio antaa rahan alueilla toimiville niin kutsutuille yhdistyksille. Ne muun muassa palkkaavat vammaisille avustajia, joiden valinnasta vammainen henkilö päättää itse. Matkan hyötynä ja kotiin tuomisina oli erityisesti se, että ymmärretään tosiasioiden pohjalta, miten kannattaa toimia ja miten ei. - Ei synny säästöjä, jos kokeillaan ja sitten todetaan, ettei tämä toimikaan. Vasta paikan päällä käytäntöön tutustuminen paljastaa, miten järjestelmä toimii. Uusitalon mielestä asenteiden muokkaaminen on nyt yksi tärkeimmistä asioista. Skotlannista voidaan ottaa mallia monissa asioissa, mutta lopullinen järjestelmä on rakennettava omaan maahamme sopivaksi. Tämä voitaisiin toteuttaa kuntayhtymässä esimerkiksi pienen kokeiluprojektin kautta. - Voisimme ottaa mallia Skotlannista asennoitumisessa. Vammaisen ihmisen tulee olla keskiössä palveluja suunniteltaessa. Heidän pitäisi tulla osaksi yhteiskuntaa, työpaikoille ja asuinalueille. Strategiassa teemallinen kuntayhtymä Eskoo on valmistautumassa uuteen tilanteeseen päivittämällä vuosittain strategiansa. Tulevaisuuden visiona on se, että Eskoo olisi teemallinen kuntayhtymä. - Ajatuksena on, että Eskoo tuottaisi tulevaisuudessa erityispalveluja kahden maakunnan lisäksi valtakunnallisestikin. Integroituminen johonkin isompaan hallinnolliseen organisaatioon pirstoisi palvelut vaikeammin löydettäviksi. Erityisosaamista tarvitaan usein vain muutamalle kunnan tai alueen asukkaalle. Siksi Uusitalo arvelee, että kunnat eivät pystyisi yksin järjestämään näitä palveluja, vaan tarvitsevat jatkossakin Eskoon kaltaista palveluntuottajaa. Kuva: Mika Kankaanpää

6 6 Woorstokki on yksi vuoden kohokohdista 1. Woorstokki-festivaali houkutteli jokavuotiseen tapaan väkeä tungokseen asti. Päätapahtumapaikkana oli Niittyvillan koulun piha-alue. Lisäksi sisätiloista löytyi muun muassa aistipolkua ja karaokea. Osallistujia oli arviolta yli 600 henkeä. - Nyt on Eskoon 50-vuotisjuhlavuosi, joten tapahtumaan on vähän enemmän resursseja. Se näkyy muun muassa esiintyjien määrässä, musiikkiterapeutti Ritva Lipasti kertoo. Woorstokin alkuperäinen nimi oli Eskoon Tangot, sillä tapahtuma järjestettiin alun perin Tangomarkkinoitten aikaan. Idea tapahtumaan saatiin Porista, jossa paikallinen Antinkartano järjesti Porin Jazzien aikaan kehitysvammaisille ihmisille suunnatun tapahtuman alueellaan. Aikaa myöten kesäkuun puoliväli osoittautui ajankohtana sopivammaksi kuin heinäkuu, joten Woorstokista päätettiin tehdä kesän avaus. Kuohuorkesteri on esiintynyt vuodesta toiseen eikä tehnyt tänäkään vuonna poikkeusta. Orkesterin kanssa musisoi myös blues-muusikko Micke Björklöf. Tämän vuoden pääesiintyjä oli the Voide of Finland -voittaja Antti Railio. Lisäksi lavalle nousivat laulajat Sanna Hannus, Tapani Kangas ja Jarkko Järvenpää sekä Seinäjoen kaupungin nuoret Kesäsoittajat ja Eskoon oma Tykytys-bändi. Monipuoliseen ohjelmaan sisältyi myös cheerleadereita, breakdance-ryhmä, halikoiria ja poniajelua. - Tänä vuonna meillä oli myös enemmän myyntipisteitä kuin koskaan aiemmin. Tarjolla oli ruokaa ja juomaa, vaatteita, koruja, leluja, erilaisia palveluja ja onnenpelejä. Nurmon Vuorikodilta paikalle olivat saapuneet Arto Luukko ja Kaija Sahaviita. - Antti Railio on paras. Joka kesä on oltu täällä. Kuvat: Mika Kankaanpää Kuvat: 1 Eskoon Juhlavuoden Woorstokin pääesiintyjä oli laulaja Antti Railio. 2 Myyntipöytien tarjontaa tutkivat Ella Riskumäki (keskellä) ja Kotopihlajan hoitajat Arja Kontulahti (vas.) ja Susa Takaneva. 3 Faniposeeraus. 4 Kuohuorkesteri musisoi bluesmuusikko Micke Björklöfin kanssa. 5 Miikka Kivimäki on esiintynyt ennenkin Woorstokissa. 6 Kauko ja ylävitoset Antti Railion kanssa. 7 Arto Luukko ja Kaija Sahaviita käyvät Woorstokissa joka kesä. 8 Huippumuusikon huuliharppusoolo. Woorstokissa oli erityisen tasokkaat esiintyjät. 9 Cheerleader-tytöt esittivät taitojaan.

7

8 8 Uuteen kotiin Louhenkadulle Rakentamisaikataulu riippuu siitä, miten Apilassa käyn, lainaan musiikkia. Sepon mieli halajaa jo omaan asuntoon Louhenkadulle, josta on lyhyt matka kirjastoon. Seppo Katajamäki odottaa jo innokkaasti muuttoa omaan asuntoon Louhenkadulle, vaikka tontilla kasvaa vielä heinäpelto. Jos suunnitelmat valmistuvat tämän vuoden puolella, rakentaminen voidaan aloittaa keväällä 2015 ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan keväällä Eskoon, Seinäjoen kaupungin sekä kaupungin omistaman vuokra-asuntoyhtiön Sevas Oy:n yhteistyönä toteutuu lähitulevaisuudessa kaksi uutta kehitysvammaisten asumispalvelukohdetta Seinäjoella. Uusia asuntoja valmistuu Louhenkadulle Pohjan kaupunginosaan sekä Risuviidalle Kasperiin. Kaupunki kustantaa palvelut, Eskoo vastaa palvelujen käynnistämisestä ja Sevas omistaa kiinteistöt. Suunnitteilla olevissa kerrostaloissa on huoneistoja myös muille kuin kehitysvammaisille ihmisille, mikä tukee kaupungin sosiaalipoliittisia tavoitteita. Kehitysvammaiset ihmiset elävät yhteiskunnan jäseni- nä kuten muutkin ihmiset: asuvat omassa kodissa ja käyttävät niitä palveluja, joita he kulloinkin tarvitsevat. Alakertaan perustettava yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista apua muutamille asukkaille. Risuviidan asunnoista kahdeksan varataan autismin kirjon asukkaille, muut 34 asuntoa on tarkoitettu tavalliseen vuokra-asumiseen. Louhenkadulta on varattu kehitysvammaisille asukkaille 15 asuntoa, joista kahdeksan on tehostettuun asumiseen ja seitsemän ohjattuun asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Lisäksi tavallisia vuokra-asuntoja on Louhenkadulla 21. Pyrkimyksenä on toteuttaa kehitysvammaisten ihmisten omat toiveet tavanomaisesta asumisesta tehokkaasti ja turvallisesti. Sevas Oy:n toimitusjohtaja Jukka Penttilä kertoo, että Arjen keskiössä -hanke oli vauhdittamassa päätöksentekoa myös valtiolla. Valtion ja kaupungin mukana olo varmisti molempien rakennushankkeiden rahoituksen. - Rakentamisen rahoitukseen saadaan valtiolta sekä korkotukilainaa että avustusta. nopeasti suunnitelma saadaan hyväksyttyä. Jos kaikki sujuu hyvin, rakentaminen alkaa ensi keväänä, ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa vuonna Louhenkadun asuntojen huonekoko on neliömetriä. Ne ovat pääasiassa tavanomaisia asuntoja, joissa asumisen rajoitteet ja esteettömyys on otettu huomioon. Unelma toteutumassa Seppo Katajamäki asuu tällä hetkellä Kotomarkissa Eskoon palvelukeskuksen alueella. Hän on jo miettinyt esimerkiksi kulkemista töihin Kärjen toimintakeskukseen. - Linja-autolla pääsee, pitää vaihtaa. Pitkä matka pyöräillä, hän tuumii. Hän tarvitsee todennäköisesti jonkin verran kuljetus- ja asioimispalveluja. Seppo jakaa myös mainospostia Eskoon alueelle keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kirjasto on lähellä uutta kotia. Kotoa on

9 9 löydyttävä elektroniikkaa, että Seppo voi kuunnella musiikkia. - Apilassa käyn, lainaan musiikkia. Tietokone pitää olla. Youtubesta katson videoita. Seppo on 45-vuotias hyväkuntoinen ja ahkera mies. Hän asuu yksin, ja harrastaa muun muassa sauvakävelyä ja musiikin kuuntelua. Ruokaakin hän osaa laittaa. Hänen vanhempansa ovat kuolleet, mutta eno asuu lähiseudulla. Työkavereista on tullut hänelle ystäviä. Toimintakeskuksella vaihdetaan kuulumiset, mitä on esimerkiksi viikonloppuna tehty. Muutto yhteisötyyppisestä asuinmuodosta omaan asuntoon vaatii varmasti totuttelua, mutta muuttovalmennus aloitetaan hyvissä ajoin ennen muuttoa. Sepolla on unelma hyvästä asumisesta, mutta hän ymmärtää myös elämän realiteetteja. Ihmisiä on erilaisia, toiset ovat hiljaisia ja toiset kovaäänisiä. Kun kysytään, mikä häntä häiritsee, hän vastaa hymyillen: - Liian äänekäs puhe. Tottua pitää. Kuvat: Mika Kankaanpää Sepon musiikkiharrastuksesta kielii kokoelma cd-levyjä siistissä rivissä. Tavoitteena asumisen laatu Arjen keskiössä -hanke on luonut uudenlaisia ajattelutapoja kehitysvammaisten ihmisten hyvästä asumisesta. Seinäjoen kaupungin sosiaalityön tulosaluejohtaja Päivi Saukko kertoo, että hankkeen ansiosta on ollut mahdollista tutustua muiden hankkeessa mukana olevien paikkakuntien malleihin ja suunnitelmiin, ja käydä kollegiaalisia keskusteluja. - Iso ja tärkeä kysymys on se, että kaikki asukkaat saavat asua omissa asunnoissa ja käyttää niitä palveluja, joita he tarvitsevat. Hanketta hallinnoiva Kehitysvammaliitto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ovat molemmat antaneet tärkeää tietoa asumisen järjestämisestä ja siihen liittyvistä asioista. - Kehitysvammaliitto on tuonut asiantuntemustaan siitä, miten muualla Suomesta ja maailmalla kehitysvammaiset ihmiset asuvat ja käyttävät palveluja. ARA puolestaan on tuonut rahoittajan näkökulman, millaisia reunaehtoja rakentamiselle on. Kaupungin, Eskoon ja Sevaksen yhteistyönä toteutettavat ARArahoitteiset rakentamishankkeet Louhenkatu 2:ssa ja Risuviita 6:ssa ovat Seinäjoella uraauurtava esimerkki Arjen keskiössä -hankkeessa tehdyn työn toteutumisesta käytännössä. - On tärkeää, että tarkastelukulmana ei ole vain asuminen, vaan myös alue ja elinympäristö. Palvelut ja etäisyydet on otettava suunnittelussa huomioon. Asumisasioista keskustellaan lähiaikoina muun muassa Arjen keskiössä -työkokouksessa 11. marraskuuta sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän asumisen 50-vuotisjuhlaseminaarissa 10. marraskuuta.

10 10 Neuropsykiatrinen koulutus vahvistaa Vanamon asiantuntijuutta Yhteinen koulutus lisää yhteisöllisyyttä, Vanamon johtaja Kristiina Keppo sanoo. Lasten- ja nuortenkoti Vanamon työntekijöiden ammattitaitoa vahvistetaan neuropsykiatrisella täydennyskoulutuksella. Vuoden kestävä koulutus järjestetään kymmenenä koulutuspäivänä, joihin osallistuu aina koko Vanamon vakituinen henkilökunta. Vanamon johtaja Kristiina Keppo kertoo, että kun koko henkilökunta osallistuu, koulutuksesta saadaan paras hyöty ja apu käytännön arkeen. - Yhteinen koulutus myös lisää talon yhteisöllisyyttä. Koulutuksessa on tärkeää syventää ratkaisukeskeisen lähestymistavan menetelmiä, joita arjessa käytämme. Lisäksi on tärkeää saada lisää tietoa neuropsykiatrisista diagnooseista, kuntoutusmuodoista ja neuropsykiatrisista menetelmistä.

11 11 Monipuolista ja innostavaa Koulutuskokonaisuuteen kuuluu kehittämistehtävä, jonka työntekijät tekevät ryhmätyönä. Kehittämistehtävä toimii ohjauksen tukimateriaalina, arjen tukena ja myös uuden työntekijän yhtenä perehdyttämisvälineenä. Koulutuksen aiheina ovat ratkaisukeskeisen lähestymistavan menetelmien soveltaminen lapsi- ja perhetyössä, moniammatillisen työn haasteet, sensorisen integraation häiriöt ja toiminnalliset menetelmät aistitoimintojen tukena, oppimisen pulmat ja mahdollisuudet, sosiaalisten taitojen harjaannuttamista tukevat menetelmät sekä toimintakyvyn arviointimenetelmät. Koulutuksen päätteeksi ryhmä tekee vielä opintokäyntivierailun. Kouluttajina toimivat psykoterapeutti Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutista, Anu Kippola-Pääkkönen Lapin yliopiston kuntoutustieteistä, psykiatrian erikoislääkäri Asko Niemelä ja ammattiopisto Luovista kouluttaja Raija Näppä. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa. Uusia toimintatapoja työhön Keppo kertoo, että koulutus innostaa työntekijöitä toteuttamaan muun muassa ratkaisukeskeisiä menetelmiä lasten kasvatus- ja ohjaustyössä. - Koulutuksen myötä saamme vielä lisää tietoa ja toimintatapoja työhömme. Koulutukseen osallistuvat työntekijät kertovat koulutuksen antavan heille varmuutta ja keinoja toimia haasteellisten erityislasten ja -nuorten kanssa, edistävän ja ylläpitävän työntekijöiden ammatillista osaamista ja innostavan kokeilemaan uusiakin toimintatapoja. Kuva: Mika Kankaanpää Lapsen oikeuksien päivä 20. marraskuuta Lapsen oikeuksien päivän sanoma kuuluu jokaiselle Yhdistyneet Kansakunnat (YK) hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna Sopimus ei kuitenkaan turvannut lasten hyvää elämää riittävästi. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Sopimus koskee jokaista alle 18-vuotiasta lasta. Lapsen oikeuksien sopimus voidaan jakaa neljään pääperiaatteeseen: oikeus suojeluun ja huolenpitoon, oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, oikeus koulutukseen ja muiden oikeuksiensa toteutumiseen, oikeus suojeluun kaikelta syrjinnältä ja suvaitsevaisuuteen kasvattamiseen. Vuoden 2013 Lapsen oikeuksien päivän teemana olivat kehitysvammaisten lasten ja nuorten oikeudet. Järjestimme Seinäjoella Niittyvillan koulun oppilaille ja henkilökunnalle sekä Eskoon palvelukeskuksen lapsille toimintapäivän, jonka tavoitteena oli tuoda Lapsen oikeuksien päivän sanoma esiin erilaisten osallistavien menetelmien avulla. Erityisesti korostimme jokaisen lapsen yhdenvertaisuutta sekä oikeutta kasvaa ja kehittyä turvallisessa ja arvostavassa ympäristössä. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset viettävät paljon aikaa aikuisten kanssa erilaisissa palveluissa. Tällöin aikuisilla on suuri vastuu siitä, miten lapset oppivat osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin. Lasten osallisuuden lisäämiseksi tulee aikuisten tarkastella käytöstään ja asenteitaan, pitää yllä ammattitaitoaan sekä huolehtia palveluiden rakenteiden toimivuudesta. Aikuisten asenteita voidaan muuttaa opettamalla heitä käyttämään erilaisia työmenetelmiä, joiden avulla he oppivat kuuntelemaan lasta. Esimerkki tällaisesta on puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot, kuten esine- tai kuvakommunikaatio ja tukiviittomat. Lapseen tulee tutustua sekä varata riittävästi aikaa hänen kuunteluunsa. Myös erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen ja muiden lasten keskinäisille suhteille tulee antaa mahdollisuus kehittyä, eikä aikuisten tule määrittää sosiaalista kanssakäymistä liikaa, tämä tulee huomioida esimerkiksi avustajatyöskentelyssä. Lapsia koskevissa päätöksissä on usein totuttu pitämään vanhempia tiedonantajia, jolloin lapsen oma mielipide palvelu tarpeesta voisi olla hyvinkin erilainen. Lainsäädännöllisten keinojen lisäksi kokemusasiantuntijoiden käyttö on keino tuoda palvelujen kehittämiseen käyttäjän, tässä tapauksessa vammaisen lapsen ja nuoren, näkökulmaa. Sen avulla voidaan luoda toimivampia palvelukäytäntöjä. Lapsi tulee ajatella oman elämänsä subjektina, ei ainoastaan toimenpiteiden kohteena sekä yksilönä, eikä vain vammaisryhmän edustajana. Aikuisten tulee perehtyä lapsen vahvuuksien havaitsemiseen. Tärkeää on aito halu saada aikaan tasavertaiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia! Teksti: sosionomiopiskelijat (AMK) Sari Kujala ja Pirkko Pohjonen Selkokielinen opas Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? löytyy osoitteesta

12 12 Eskoo palkitsi pitkästä palveluksesta Kuntaliiton 30-vuotismitalin saaneelle Jarmo Sissalalle Eskoo on tullut tutuksi jo lapsuudessa. Kuntaliiton ansiomerkit jaettiin kesäkuussa Eskoossa pitkään työskennelleille työntekijöille. Yksi 30-vuotismitalin saajista oli Jarmo Sissala, joka työskentelee esimiehenä asumispalveluyksikkö Raikulassa Ähtärissä. Yksikkö siirtyi tänä syksynä Ähtärin kaupungille. - Tuntuu hienolta, kun työnantaja huomioi työntekijöidensä sitoutumista pitkään työuraan samalla työnantajalla ja samoissa tehtävissä. Vuosien varrella on ollut tilanteita, jolloin olisi ollut helpompaa nostaa kytkintä kuin jäädä tuleen makaamaan. Hän sanoo, että projekteille on paikkansa, mutta kokonaisuudessaan työtä ei voi toteuttaa muutaman vuoden pätkänä. Hän arvostaa sitä, että tehtäviin sitoudutaan ja kannetaan vastuu. Sissala on tutustunut Eskoon väkeen jo lapsena, sillä hänen vanhempansa ovat työskennelleet Eskoossa, ja perhe on asunut Eskoon alueella. - Kun pikkupoikana asuin Eskoon alueella, tapasin paljon Eskoon asukkaita. Minulle on jäänyt mielikuva, että Eskoon asukkaat hyväksyivät minut kaverikseen. Voisi sanoa, että he valitsivat minut, joten päätyminen kehitysvamma-alalle oli luontevaa. Hänen työnsä on vaihtelevaa, mikä tekee siitä yhtä aikaa haastavaa ja mielenkiintoista. - Olen saanut toimia työryhmän kanssa melko itsenäisesti asukkaiden kanssa, joten Raikulan elämä on paljolti asukkaiden itsensä näköistä. Sissalan mukaan ala on muuttunut laitoshuollon ja hoidon vuosikymmenistä avohuollon toiminnan ja avohuollon asumisen kautta palveluihin, joissa korostuvat yhä enemmän asiakkaille aktiivinen tuki ja itsemääräämisoikeus. - Kunakin aikana palveluissa ovat korostuneet yksilöllisyys tai yhteisöllisyys tai molemmat toisiaan täydentäen. Tänään erityishuollon ja kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen tavoitteena on tasaarvoinen kansalaisuus. Tasa-arvoisen kansalaisuuden tavoitteen tukena on Suomen allekirjoittama YK:n yleiskokouksen hyväksymä sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä Suomen eduskunnan ja hallituksen sitoutuminen vammaispoliittisen ohjelman tavoitteisiin. Sissala sanoo, että hänen urallaan käännekohtia ovat olleet näiden linjausten vaikutus käytännön kehitysvammatyöhön. - Toivon, että opimme mittaamaan tuloksia myös jollain muulla määreellä kuin euroilla. Toivon, että osaisimme olla etukäteen viisaita, että muistaisimme ehkäisevän ja ennakoivan työn hyödyn liian myöhässä annettuun panostukseen verrattuna. Toivon, että voin työssäni keskittyä oleelliseen. Kuva: Mika Kankaanpää

13 13 Tarkistuslista Ansiomerkin Ansiomerkin saajat saajat 20 vuotta 20 vuotta Ala- Mattinen Ala- Mattinen Minna Minna ohjaaja ohjaaja Bomberg Bomberg Sirpa Sirpa palveluyksikön palveluyksikön esimies esimies 40 vuotta 40 vuotta Erkinheimo Erkinheimo Sari Sari osastonhoitaja osastonhoitaja Jouppi Hilkka Jouppi Hilkka hoitaja hoitaja Haapala Haapala Eila Eila hoitaja hoitaja Takala Teija Takala Teija ohjaaja ohjaaja Haapoja Haapoja Jouni Jouni ohjaaja ohjaaja Harju Marita Harju Marita hoitaja hoitaja Hauta Seppo Hauta Seppo kuntohoitaja kuntohoitaja 30 vuotta 30 vuotta Hautakangas Hautakangas Eini Eini hoitaja hoitaja Ala- Huumo Ala- Huumo Riitta Riitta laskentasihteeri laskentasihteeri Haveri Helena Haveri Helena ohjaaja ohjaaja El- Bash El- Bash Irja Irja hoitaja hoitaja Heimonen Heimonen Sarita Sarita osastonhoitaja osastonhoitaja Haapala Haapala Helena Helena ohjaaja ohjaaja Kallioniemi Kallioniemi Maarit Maarit ohjaaja ohjaaja Haurunen Haurunen Birgitta Birgitta ohjaaja ohjaaja Kentta- Luoma Kentta- Luoma Tuula Tuula hoitaja hoitaja Heini Elina Heini Elina sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Keski- Hynnilä Keski- Hynnilä Inkeri Inkeri ohjaaja ohjaaja Heittola Heittola Tuula Tuula hoitaja hoitaja Kivisaari Kivisaari Erja Erja sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Holkko Holkko Helena Helena sairaanhoitaja sairaanhoitaja Koivusalo Koivusalo Paula Paula ohjaaja ohjaaja Jussila Marianne Jussila Marianne ohjaaja ohjaaja Korpelainen Korpelainen Tiina Tiina kasvatusvastaava kasvatusvastaava Kangas- Kallio Kangas- Kallio Kirsi Kirsi erityiskouluttaja erityiskouluttaja Kulmala Kulmala Merja Merja hoitaja hoitaja Kuivamäki Kuivamäki Pirjo Pirjo ohjaaja ohjaaja Kuusisto Kuusisto Ritva- Liisa Ritva- Liisa laitoshuoltaja laitoshuoltaja Kuusisto Kuusisto Päivi Päivi palkkasihteeri palkkasihteeri Lahdenperä Lahdenperä Marita Marita ohjaaja ohjaaja Lahdensuo Lahdensuo Kaija Kaija hoitaja hoitaja Lepistö Lepistö Tuula Tuula sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Leskinen Leskinen Kari Kari hoitaja hoitaja Leppälä Leppälä Juha Juha ylilääkäri ylilääkäri Luoma Luoma Pirjo Pirjo hoitaja hoitaja Metsänranta Metsänranta Kaija Kaija hallintojohtaja hallintojohtaja Mäkelä Mäkelä Eini Eini hallintosihteeri hallintosihteeri Mäkelä Mäkelä Ari Ari ohjaaja ohjaaja Ojanperä Ojanperä Heli Heli palkkasihteeri palkkasihteeri Mäntykoski Mäntykoski Pirjo Pirjo ohjaaja ohjaaja Pajukoski Pajukoski Pirjo- Leena Pirjo- Leena fysioterapeutti fysioterapeutti Niemi- Nikkola Niemi- Nikkola Sirpa Sirpa kotiavustaja kotiavustaja Pitkäkangas Pitkäkangas Paula Paula sairaanhoitaja sairaanhoitaja Niittymaa Niittymaa Reetta Reetta sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Rauhala Rauhala Eila Eila laitoshuoltaja laitoshuoltaja Ojanen Ojanen Jaana Jaana hoitaja hoitaja Rauhala Rauhala Tuula Tuula sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Paloviita Paloviita Sinikka Sinikka kotiavustaja kotiavustaja Sissala Jarmo Sissala Jarmo palveluyksikön palveluyksikön esimies esimies Petäjäniemi Petäjäniemi Kaisu Kaisu palveluyksikön palveluyksikön esimies esimies Tammi- Salmivuori Arja Arja hoitaja hoitaja Putkonen Putkonen Marianne Marianne hoitaja hoitaja Tuppi Henrik Tuppi Henrik hoitaja hoitaja Ruuhela Ruuhela Marjo Marjo hoitaja hoitaja Vainionpää Vainionpää Päivi Päivi laskentasihteeri laskentasihteeri Törmä Taina Törmä Taina ryhmäavustaja ryhmäavustaja Virtanen Virtanen Hannes Hannes kiinteistönhoitaja kiinteistönhoitaja Varrio Raili Varrio Raili sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja Vuorinen Vuorinen Mikko Mikko kiinteistönhoitaja kiinteistönhoitaja Vasanko Vasanko Tuula Tuula ohjaaja ohjaaja

14 14 Tunnelmia palkitsemistilaisuudesta

15 15 Eskoon asiantuntijat Työtä kehitysvammaisten ihmisten terveyden hyväksi Lähdin kehitysvammalääkäriksi yli neljä vuotta sitten terveyskeskuksesta. Aikaisemmin olin opiskellut yleislääketieteen erikoislääkäriksi ja käynyt perhelääkärikoulutuksen. Nyt olen suorittanut myös kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden. Syynä alan vaihtoon oli varmaan muutoksenhalu ja uteliaisuus. Tiettyä epävarmuutta muutos on tuonut mukanaan, mutta samalla myös mahdollisuutta vaikuttaa enemmän omaan työhönsä. Perusterveydenhuollossa oli paljon urakkaa ja toisaalta tekemisen meininki, toisaalta jatkuva kiire. Asioihin ei ehtinyt paneutua toivomallaan tavalla. Perusterveydenhuollossa asioiden tai huolen eteneminen toimijoiden verkostossa on usein lineaarista, asia etenee yhdeltä toimijalta toiselle, mutta sitä ei välttämättä jaeta laajemmin. Vastuuta yhdelle toimijalle on usein paljon, ja asian eteneminen tai viestiketju ovat häiriöalttiita. Asiakkaan tai potilaan vastuuta asioiden hoidossa tuleekin korostaa, mutta monella ei ole siihen taitoja tai voimavaroja. Kehitysvammahuollossa on enemmän vastuun jakamista ja tiimityöskentelyä. Yleensä se sujuu hyvin, mutta hankaliksi voivat muodostua näkemyserot eri tahojen välillä siitä, mikä olisi asiakkaan parhaaksi resurssit huomioiden. Verkostopalavereja järjestetään, ja yleensä päästään ainakin laihaan sopuun asiakkaan näkökulma ja itsemääräämisoikeuskin huomioiden. Yksi hyvin rakenteellinen ongelma on sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välttämättömyyden yhteensovittaminen. Terveydenhuollosta voi tulla lähete tutkimuksiin ja hoitoon, mutta kehitysvammahuollossa kuluista vastaa sosiaalihuolto ja vammaispalvelut. Palveluiden tarpeen määrittely diagnoosipohjaisesti ei toimi, tarvittaisiin muunlaisia kriteerejä. Diagnoosit eivät kuvaa asiakkaan toimintakykyä ja palveluiden tarvetta ja diagnoosit pahimmillaan leimaavat asiakasta. Olen miettinyt rooliani kehitysvammalääkärinä ja kuunnellut myös kokeneiden kollegojen ajatuksia siitä. Tärkeimpänä kehitysvammalääkärin tehtävänä on toimia kehitysvammaisten asiakkaiden tai potilaiden hyväksi terveyden edistämisessä ja sairaustilojen tutkimisessa sekä hoidossa. Siis lääkärin perustyötä, joskus palkitsevaa ja usein kiinnostavaa. Juha Leppälä ylilääkäri