Soccan toiminta Heikki Waris -instituutin toiminta 2015

Transkriptio

1 Soccan toiminta 2015 Heikki Waris -instituutin toiminta 2015

2 Sisällysluettelo Socca pähkinänkuoressa Pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen verkosto-organisaatio. Hallinnollisesti osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:ia. Toimintamme pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevaan lakiin ja asetukseen sekä pääkaupunkiseudulla solmittuun yhteistyösopimukseen. Toimintaamme ohjaa sopimuskumppaneidemme edustajista koostuva neuvottelukunta. Sopimuskumppaneitamme ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Muita kumppaneitamme ovat muun muassa alueen ammattikorkeakoulut ja järjestöt sekä valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto. Kehitämme uusia työmenetelmiä, tuotamme sosiaalialaa koskevaa tietoa ja teemme käytäntöä hyödyttävää tutkimusta. Vauhdikas vuosi 2015 Vuoden lopussa vakituisia työntekijöitä oli neljä ja määräaikaisia kuusi. Lisäksi kolme Helsingin yliopiston työntekijää osallistui toimintaan Heikki Waris -instituutissa. Kokonaisbudjetti noin euroa. Teemamme: Varhaiskasvatus (VKK-Metro), vanhustyö (GeroMetro), rahapeliongelmat Peliklinikka sekä sosiaalityön käytännönopetus ja käytäntötutkimus (Praksis ja Heikki Waris -instituutti). Loppuvuodesta käynnistyi sosiaalialan asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke Kansa-koulu. Järjestimme yhteensä noin 150 tapahtumaa ja niihin osallistui noin henkilöä. Asiantuntijamme olivat luennoimassa yhteensä yli kymmenessä eri tilaisuudessa. Esipuhe... 3 Sosiaalijohto tiivisti yhteistyötään... 4 Nyt me tiedetään, että aikuisen kuuluukin leikkiä... 6 Vauhdikkaasti vanhustyötä!... 8 Peliklinikka Kehittämis- ja tutkimusrakenteet muovautumassa uudelleen Pääkaupunkiseudun Praksiksen ytimessä ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaiseminen Kumppanuutta tutkimuksessa Heikki Waris -instituutti Sosiaalialan tiedonhallinnassa askelia eteenpäin Viestinnän volyymit kasvoivat Pienellä joukolla paljon tuloksia Talous Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista Soccan lausunnot ja kannanotot Julkaisuluettelo Kansainvälinen toiminta Soccan neuvottelukunnan jäsenet Soccan työntekijöiden jäsenyydet neuvottelukunnissa, työryhmissä ja ohjausryhmissä kannen kuva marianne leivo n Soccan toiminta

3 esipuhe johtaja pirjo marjamäki Tuskin koskaan on Suomessa samana vuonna valmisteltu ja tullut voimaan niin merkittäviä sosiaalihuoltoa koskettavia lainsäädännöllisiä uudistuksia kuin vuonna Kaikki se näkyi myös Soccan tehtävissä. olimme ajan hermolla heti kun uusi vuosi pyörähti käyntiin. Lakiesitys toimeentulotuen osittaisesta siirtämisestä kuntien vastuulta Kelan hoidettavaksi meni eduskunnan käsiteltäväksi tammikuussa, yhtäaikaisesti pääkaupunkiseudulla järjestettyjen, paljon kiitosta saaneiden valtakunnallisten aikuissosiaalityön päivien kanssa. Ei olisi ollut osuvampaa ajankohtaa luoda katsetta siihen, mitä aikuisten kanssa tehtävä sosiaalityö tulevaisuudessa voisi olla! Huhtikuun alussa tuli voimaan pitkään valmisteltu sosiaalihuoltolaki ja samassa yhteydessä sosiaalialan tiedonhallinnan uuteen aikakauteen siirtävä laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Myös laki sosiaalialan ammattihenkilöistä oli eduskunnan käsittelyssä keväällä vaikkakin sen voimaantulo siirrettiin vuodelle Myös uusi varhaiskasvatuslaki oli eduskunnan käsiteltävänä. Uudistuva lainsäädäntö olikin pitkin vuotta teemana sosiaalijohdon yhteisissä tapaamisissa. Sosiaalialan osaamiskeskukset saivat aitiopaikalta seurata niin lakien valmistelua sosiaali- ja terveysministeriössä kuin käsittelyä eduskunnassa. Sosiaalihuoltolain hengen mukaiset uudistukset kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa saivat nopeasti uutta tuulta purjeisiin. Yleistä neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointia ryhdyttiin kaikissa sosiaalipalveluissa vahvistamaan ja keskittämään. Matalan kynnyksen palvelut, varhainen auttaminen, yhteistyö sosiaalialan järjestöjen kanssa ja ihmisten itsensä ottaminen mukaan oli kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa uudistamisen keskiössä. Tuntui siltä, että uusi sosiaalihuoltolaki pääsi sittenkin yllättämään myönteisellä tavalla. Sen sijaan kehittämisen ja tutkimuksen tulevaisuuden kannalta keskeinen sosiaali-ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva lakiesitys ajoi karille. Sosiaalialan osaamiskeskukset olivat olleet aktiivisia kannanotoissaan ja pitivät koko valmistelun ajan huolta alan näkyvyydestä. Uuden hallituksen aloitettua keväällä lähti valmistelu kuitenkin nopeasti uudelleen liikkeelle. Vuoden lopulla valmistuivat askelmerkit, joissa myös sosialialan kehittäminen ja tutkimus oli nostettu esiin tasaarvoisesti terveydenhuollon kanssa. Vaikuttamistyö ei ehkä ollutkaan mennyt hukkaan. kestoteema ja huolenaihe Soccan ja sosiaalijohdon tapaamisissa oli pätevien sosiaalityöntekijöiden riittämätön määrä. Ammattihenkilölain pelättiin entisestään huonontavan tilannetta. Tilanne arvioitiin niin kriittiseksi, että kuntien sosiaalijohto ja Socca kävivät asiasta neuvotteluja myös Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa. Asia nousi vahvasti esiin myös julkisuudessa. Oli kuitenkin hyväksyttävä, että opiskelumäärät on jo nyt viritetty tappiinsa ja ratkaisua ei tätä kautta ole tulossa. Edessä onkin systemaattinen tehtävärakenteiden uudistaminen. Tämä lieneekin yksi sosiaalijohdon tapaamisten teemoista, joka jatkuu ensi vuonna. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki tuo sosiaalialalle velvoitteen yhtenäiseen ja määrämuotoiseen kirjaamiseen ja mahdollistaa näin asiakastietojen tallentamisen kansalliseen arkistoon (Kansa). Tämän ansiosta tiedot ovat kootusti niin asiakkaiden itsensä kuin niitä tarvitsevien työntekijöiden saatavissa. Pääkaupunkiseudulla ajoitus osui hyvin yhteen Apotin kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskukset saivat THL:tä rahoituksen sosiaalialan henkilöstön valmentamiseksi muutoksiin. Hanke nimettiin nokkelasti Kansa-kouluksi ja varsinainen valmennus alkaa vuosi päättyy luottavaisena siihen, että kaikella sillä mitä nyt teemme on merkitystä siinä suuressa muutoksessa, joka sosiaali- ja terveyspalveluilla on edessä. Niin vanhustyön koulutus-, kehittämis- ja tutkimusverkosto GeroMetro kuin myös varhaiskasvatuksen vastaava verkosto ovat jo nyt vahvoja alueellisen yhteistyön areenoja ja saavat toivottavasti lisävoimaa samoihin teemoihin keskittyvistä hallituksen kärkihankkeista. Myös sosiaalityön käytännön opetus on hyvällä mallilla. Praksis-verkoston pohjalta voimme luottavaisesti visioida uusiin palvelurakenteisiin sijoittuvaa ja uusissa yhteistyökuvioissa tapahtuvaa sosiaalityön opetusta ja tutkimusta. Asiantuntemuksemme hyvinvointimittareiden, vaikuttavuustutkimuksen ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan kysymyksissä avaa yhteistyömahdollisuuksia eri suuntiin, myös pääkaupunkiseutua laajemmalle. Edelleen vahvuutemme on myös käyttää kaikki viestinnän mahdollisuudet hyväksi ihmisten sosiaalista hyvinvointia edistävän työn esillä pitämisessä ja keskustelun kirvoittamisessa. n n Soccan toiminta

4 Sosiaalijohto tiivisti yhteistyötään Soccan neuvottelukunta asetti vuoden 2015 tavoitteeksi sosiaalijohdon yhteistyön tiivistämisen. Sosiaalijohto ryhtyikin kokoontumaan säännöllisesti vaihtamaan näkemyksiä uuden lainsäädännön mukanaan tuomista muutoksista. Mukana oli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten perhe- ja sosiaalitoimen ylin johto sekä hiukan vaihdellen lastensuojelua, aikuissosiaalityötä ja kehittämistehtäviä edustava keskijohto. Näkökulmia keskusteluun olivat tuomassa myös sosiaalija terveysministeriön edustajat sekä Soccan ja Apotin asiantuntijat. n Sosiaalijohto aloitti pohtimalla, miten mitata sosiaalityön vaikuttavuutta. Samaan aiheeseen palattiin vuoden viimeisessä tapaamisessa jo konkreettisin yhteistyöehdotuksin. Tärkeä keskustelu käytiin myös siitä, minkälaisista lähtökohdista sosiaalityön erikoistumiskoulutusta uudistetaan. Palvelurakenteiden uudistukset kiinnostivat kaikkia. Niinpä Vantaan uudistuksen kirvoittamana vaihdettiin kokemuksia siitä, millä tavalla sosiaalihuoltolain henki peruspalvelujen vahvistumisesta on eri kunnissa toteutumassa. Sosiaalihuoltolaki toi myös sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen vahvasti esiin ja sosiaalijohto päättikin lähteä yhdessä kehittämään siihen uusia toimintamalleja. Tuloksena syntyi yhteinen ESR-hakemus. Syyskaudella aiheeksi nousi sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi. Keskusteluun toivat lisävirikettä mahdollisuudet, joita uusi asiakastietojärjestelmä Apotti voi arviointiin tarjota. Ammattihenkilölaki oli esillä pariin ker- taan ja erityisesti kiitettiin keskustelua, joka käytiin tehtävärakenteiden uudistamisen näkökulmasta. Sosiaalijohto arvioi yhteiset kokoontumiset hyödylliseksi, ja niitä jatketaan entiseltä pohjalta myös vuonna Tutut verkostot lujittuivat ja uusia syntyi Socca toimii pienellä porukalla, mutta laajalla verkostolla. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan olennainen tehtävä onkin tuoda lisäarvoa eri tahojen yhteistyölle. Kokoamme käytännön työntekijöitä, asiakkaita, kehittäjiä, tutkijoita ja opiskelijoita yhteen. Tarjoamme kunnille mahdollisuuden kehittää yhdessä, vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan. Tuomme ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetusta samoille areenoille. Kokoamme tutkijoita ja tuomme esille eri tieteenaloja yhdistäviä tutkimusaiheita. Jatkoimme kaikkea tätä jo lujiksi vahvistuneissa tutuissa verkostoissa, joista kerrotaan myöhemmin tässä n Soccan toiminta

5 Yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan ja hoitotieteen tutkijoiden kanssa on noussut yhä tärkeämmäksi. to- ja palvelusuunnitelma ja palveluprosessi. Tältä pohjalta päädyimme pohtimaan uusien monialaisten ja joustavien matalankynnyksen palveluiden mahdollisuuksia. Uudelle alueelle astuimme kun Rikosseuraamuslaitoksen aloitteesta kokosimme yhteiseen seminaariin vankien kanssa eri tahoilla työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset. Mukana oli niin kuntien sosiaalitoimessa, järjestöissä, vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamusyksiköissä työskenteleviä ihmisiä. Aihe kiinnosti myös ammattikorkeakouluja, erityisesti Laureaa, jossa yhtenä sosionomien erikoistumisen mahdollisuutena on kriminaalihuolto. Kimmoke yhteistyölle syntyi sosiaalihuoltolain tuomista muutoksista rikostaustaisten ihmisten palveluille, mutta laajeni siitä myös muussa lainsäädännössä tapahtuviin muutoksiin. Seminaarin jälkeen työ jatkui yhteisten teemojen parissa ja ulottuu myös vuodelle Työryhmätyöskentely on koskenut yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa, yhteisiä suunnitelmia yhdyskuntaseuraamuksissa ja siviiliarvioinnissa, vapauttamisvaiheen yhteistyötä sekä lapsen hoidon ja tuen tarpeen arviointia vankeuden aikana. Tutkimuskumppanuudet laajentumassa Soccan siirtyminen HUS:iin avasi mahdollisuuden päästä osalliseksi terveyden tutkimuksen rahoituksesta. Yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan ja hoitotieteen tutkijoiden kanssa onkin tämän vuoksi noussut yhä tärkeämmäksi. Myös muut keskeiset tutkimuksen rahoittajat korostavat monialaisuuden merkitystä. Socca olikin mukana laajassa Suomen Akatemialle osoitetussa tutkimushaussa, joka koski paljon sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja käyttävien asiakasryhmää. Tutkimuksen monialaisuus on ollut esillä erityisesti GeroMetroon liittyen. Tutkimushakujen lisäksi hyödynnämme erilaisissa koulutuksissa yliopistollisessa tutkimuksessa meritoituneita asiantuntijoita. Niin varhaiskasvatuksen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusverkosto VKK-Metro kuin vastaava GeroMetro ovat tarjonneet kuntien työntekijöille eri tieteenaloja edustavia lukuisia korkeatasoisia luentoja. n kertomuksessa. Myös uusia yhteistyökuvioita syntyi, ja niistä tässä joitakin esimerkkejä. Tyypillisesti verkostojen voimaa tarvitaan laajojen eri tahoja kokoavien koulutustapahtumien ja erilaisten työpajojen järjestämiseen. Tapahtumat syntyvät yhteistyössä monien kunnissa, oppilaitoksissa ja järjestöissä työskentelevien ihmisten kanssa. Olemme koonneet voimiamme yhteisiin tapahtumiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja terveysministeriön ja Kaste-ohjelman alueellisten johtoryhmien kanssa. Näin on syntynyt moninäkökulmaista oppimista ja keskustelua, ja yhteinen ymmärrys kehittämistyön suunnista on vahvistanut. Yhteistyöllä olemme saaneet aikaiseksi sellaista, mihin Soccan omat resurssit eivät olisi riittäneet. Joitakin esimerkkejä on hyvä nostaa esiin. Valtakunnallisten aikuissosiaalityönpäivien valmistelu ei olisi onnistunut ilman kuntien sosiaalityöntekijöitä ja yliopiston ja ammattikorkeakoulujen opettajia, jotka ottivat vastuuta niin sisältöjen ideoinnista kuin käytännön järjestelyistä. Tuloksena syntyi kunnianhimoinen kaksipäiväinen ohjelma iltaohjelmineen. Päiville osallistui 500 ihmistä. Toinen esimerkki tulee yhteistyöstä perusterveydenhuollon yksiköiden, muiden sosiaalialan osaamiskeskusten ja Kasteorganisaation kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Kaste-ohjelman viimeisen vuoden tavoitteena oli vahvistaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon perustason kehittäjien verkostoa ja samalla edistää hyviksi todettujen toimintatapojen käyttöönottoa. Socca oli mukana järjestämässä kaikkia kolmea Etelä-Suomen kuntia koskevaa kehittäjätapaamista. Tapahtumat kokosivat yhteensä 240 ihmistä niin sosiaali- kuin terveydenhuollosta. Ensimmäisen tapahtuman Gallery Walk toi posterien muodossa esille monia eri hankkeissa luotuja uusia toimintamalleja. Toisella kerralla teemana oli vastuutyöntekijämalli, asiakkaan osallisuus, kehittämistyön johtaminen ja potilaiden segmentointi. Viimeisimmällä kertaa valmistelu pyöri käsitteissä palvelutarpeen arviointi, hoin Soccan toiminta

6 Nyt me tiedetään, että aikuisen kuuluukin leikkiä sanoi yksi kehittäjäpäiväkodin lapsista Pääkaupunkiseudun yhteistä varhaiskasvatuksen kehittämistä jo lähes kymmenen vuotta n Nykyisin tuntemamme VKK-Metro -kehittämistyön rakenne muotoutui vuosina , jolloin syvennyttiin pedagogiseen havainnointiin ja arviointiin. Muita teemoja ovat olleet lasten hyvinvointi sekä lasten ja vanhempien osallisuus. Sitä ennen pääkaupunkiseudun yhteistyötä oli tehty monikulttuurisuuden näkökulmasta. Kehittämistyön vaikuttavuutta ja juurtumista pohdittiin aiempien kausien kehittämisyksiköiden sekä aluejohtajien tapaamisten yhteydessä. VKK-Metron ohjausryhmä tapasi opetusministeriön ja Opetushallituksen edustajia marraskuun alussa. Ohjausryhmä ja Opetushallitus jatkoivat neuvotteluja VKK-Metron tulevaisuudesta joulukuun puolessa välissä. n Soccan toiminta

7 Leikkihetkestä jäi hyvä fiilis! Samalla vahvistui tunne, että pitäisi paljon aktiivisemmin osallistua lasten leikkiin ja kannustaa arempia lapsia osallistumaan. Leikki ja leikilliset oppimisympäristöt Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metron kehittämiskauden teemaksi nimettiin Leikki ja leikilliset oppimisympäristöt. Kahdessakymmenessäviidessä (25) varhaiskasvatusyksikössä jatkettiin leikin ja leikiin liittyvän toimintakulttuurin kehittämistä. Kehittämistyön keskiössä on aikuisen roolin tarkastelu leikissä. Aikuisen roolinottokykyä ja leikin narratiivisia mahdollisuuksia työstettiin yhdessä Teatteri Ilmiön draamakasvattajien kanssa seitsemässä (7) erillisessä koulutustapahtumassa. Lisätään leikin arvostusta! Leikkikuvaus, 2015 Tutkimus ja koulutus Hankekauden tutkimus käynnistyi tammikuussa Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kasvattajan roolia ja leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen mahdollistajana. Aineistona käytetään kehittäjäyksiköiden tuottamia leikkikuvauksia. Tutkimusraportti valmistuu loppukeväästä Vuoden 2015 aikana neljä opiskelijaa suoritti VKK-Metrossa harjoittelunsa osana maisteriopintojaan. Ammattikorkeakoulujen Metropolia, Laurea ja Diak kanssa järjestettiin marraskuussa opinnäytetöitä esittelevä seminaari. Tilaisuuteen osallistui varhaiskasvattajia ja opiskelijoita, ja tilaisuudessa esiteltiin seuraavat opinnäytetyöt. tää on jätskimaa ja tän lätkänpelaajan voi syödä. Leikkiä tukevat oppimisympäristöt esikouluikäisten lasten näkökulmasta. Metsäranta Katariina & Niemi Laura, Diak leikki-ikäisten lasten vanhempien ajatuksia vapaasta leikistä. Semenuka Julija, Metropolia päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä kielellisen kehityksen tukemisesta omaehtoisen leikin tilanteissa. Haapaniemi Hanna-Maija & Kallio Paula, Metropolia metsäryhmä lasten majanrakennusprojekti esiopetuksessa. Räsänen Tiia, Laurea Vuoden aikana reilut pääkaupunkiseudun varhaiskasvattajaa kokoontui kehittämisteeman ympärille rakennettuihin koulutustapahtumiin. Tilaisuuksissa esittäytyi laaja kirjo valtakunnallisesti merkittäviä varhaiskasvatuksen tutkijoita ja osaajia mm. Eira Suhonen, Pentti Hakkarainen, Milda Bredikyte, Marjatta Kalliala, Arniika Kuusisto, Lotta Uusitalo- Malmivaara, Ilkka Halava, Hilkka Munter ja Nina Sajaniemi. Syksyyn 2015 mennessä jokainen kehittäjäyksikkö sai yksikkökohtaista koulutusta LIS YC -videohavainnoinnista. Videohavainnointia käytetään mahdollisuutena kehittää leikkiä ja leikillisiä oppimisympäristöjä. Videoinnin myötä varhaiskasvattajat etsivät ja löytävät leikkiä jäsentäviä tekijöitä (leikkiminä, suhde ympäristöön, välineisiin ja toisiin leikkijöihin). n Lapsi oli niin leikin taikamaailmassa, että pystyin melkein itsekin näkemään kilpikonnan poikasten liukuvan veteen tai räpylät hänen jaloissaan. Leikkikuvaus, 2015 kuoriainen tahtoo kepin 2 4 -vuotiaiden lasten luontoliikunta päiväkodissa. Putkonen Karoliina & Pääkkölä Essi, Laurea Lisätietoja: Varhaiskasvatuksen kehittämisasiantuntija Ilkka Tahvanainen Varhaiskasvatuksen tutkija Saija Turunen n Soccan toiminta

8 Vauhdikkaasti vanhustyötä! Gerometro Pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteinen vanhustyön kehittämisrakenne, GeroMetro, käynnistyi vuonna Pysyvä kehittämisrakenne tähtää koordinoituun ja jäsentyneeseen kehittämistyöhön ja sen avulla vanhustyön kehittäminen saadaan entistä paremmin hyödynnettyä ja osaaminen jaettua. n Soccan toiminta n Ensimmäisen kehittämiskauden ( ) teemana on Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen. Sosiaali- ja terveystoimen yhteisessä verkostossa yhdistetään monialaisesti erilaista osaamista ja kehittämistä. Verkostoon liitetään myös oppilaitosyhteistyötä ja tutkimusta. Yhdessä oppiminen ja ihmettely Vuosi 2015 oli GeroMetrossa aktiivisen kehittämisen kausi. Se käynnistyi tammikuussa 2015 toteutetulla seminaarilla, joka keskittyi kehittämisen teemaan. Seminaarissa kaikki 18 kehittämistehtävää esittäytyivät posterinäyttelyssä. Kaikkiaan vuoden aikana toteutettiin yhteensä 3 seminaaria ja 9 työpajaa. Seminaareissa paneuduttiin GeroMetron keskeisiin teemoihin: osallisuuteen, toimijuuteen, yhteisöllisyyteen ja vaikuttavuuteen. Järjestetyt seminaarit koettiin palautteiden perusteella hyvinä. Erityisesti kiinnostavat asiantuntijaluennot saivat kiitosta. Myös toisista kehittämistehtävistä kuuleminen oli palautteiden mukaan kiinnostavaa ja tärkeää sisältöä seminaareissa. Seminaarit herättivät palautteiden mukaan uusia ajatuksia ja saivat katsomaan omaa työtä uudella tavalla. Seminaarien lisäksi järjestettiin verkostomaista kehittämistä tutkiva työpaja sekä useita työpajoja, joissa paneuduttiin GeroMetron kehittämistehtävien sisällöllisiin teemoihin: palvelukeskustoiminnan, päivätoiminnan, päiväsairaalatoiminnan, sosiaalityön, omaishoidon, kotihoidon ja asiakasohjauksen kehittämiseen. Teemallisia työpajoja järjestettiin useita, jotta jokainen kehittämistehtävä pääsisi työstämään ja jakamaan omaa kehittämistään ainakin yhdessä työpajassa yhdessä toisten kanssa. Osa tehtävistä oli mukana useassa työpajassa. Työpajat koettiin osallistujilta kerätyn palautteen perusteella erittäin

9 antoisiksi, koska niissä oli mahdollista keskustella toisten kehittäjien kanssa, jakaa kokemuksia samankaltaisten tehtävien kehittämisestä ja oppia yhdessä. Työpajoista sai myös palautteiden mukaan uusia ideoita ja vertaistukea. Tärkeänä koettiin toisten kuntien samaa työtä tekevien ihmisten tapaaminen. Vertaistapaamisia pidettiin vuonna 2015 säännöllisesti ohjaajien, yhteyshenkilöiden ja esimiesten työn tueksi. Vertaistapaamisissa jaettiin kokemuksia ja ihmeteltiin kehittämisen aikana vastaan tulleita ilmiöitä yhdessä. Kehittämisen touhussa Keväällä 2015 tehtiin kysely GeroMetron kehittäjille. Kyselyssä nousi esille mm. seuraavia asioita: hyvä motivaatio kehittämiseen ja yhteisen jakamisen tärkeys. Kehittämistyötä estävänä tekijänä nähtiin muun muassa aikapula. Yksiköissä tapahtuneita Vuosi 2015 oli GeroMetron aktiivisen kehittämisen aikaa. Erikoissuunnittelija Tiina Autio Koulutussuunnittelija Tiina Soukiala muutoksia olivat esim. kehittämisen niveltyminen osaksi arkea sekä innostus ja myönteisyys kehittämiseen. Kehittämistuloksia haluttiin jakaa hyvien käytäntöjen tilaisuuksissa, prosessikuvauksilla ja käsikirjan avulla. Vuoden aikana kehittämistyö eteni hyvin kunnissa ja vuoden aikana saavutettiin jo useita konkreettisia askeleita. Näitä olivat muun muassa asiakkaan itsemääräämisoikeutta käsittelevän esitteen tekeminen, muistisairaan hoitopolun selkeyttäminen, päivätoiminnan uusien toimintamallien kehittäminen, päivätoiminnan hakukäytännön selkeyttäminen, uusien palvelukeskustoimintojen kehittäminen, kinestetiikan käyttöönoton laajentaminen kotihoidossa, omaisen tukeminen kotikonseptimallin avulla, ammattilaisten välisen yhteistyön selkeyttäminen ja arkikuntoutuksen juurruttaminen. GeroMetro-kehittäminen on tavoittanut hyvin työntekijöitä ja asiakkaita. Loppuvuodesta 2015 tehtiin kysely kehittäjäryhmille, jossa yhteyshenkilöitä pyydettiin arvioimaan verkoston laajuutta oman kehittämistehtävänsä osalta. GeroMetron kaltaisen jatkuvasti muuttuvan ja elävän verkoston laajuutta on mahdotonta tietää, mutta joitakin varovaisia arvioita voi esittää tämän hetken tilanteesta. Kehittäjäryhmissä on yhteensä noin työntekijää. Sen lisäksi kehittäminen on koskettanut tehtävästä riippuen 5 60 työntekijää kehittämistehtävää kohti, eli yhteensä ainakin 400 työntekijää. Kehittämistehtävät ovat tavoittaneet tehtävästä riippuen lukuisia ikäihmisiä, useissa tehtävissä jopa 200 ikäihmistä on ollut mukana, yhteensä yli GeroMetron nettisivuilla on käyty vuoden aikana yli kertaa. Kehitettyjen toimintamallien levittämisen yhteydessä työntekijät ja asiakkaat, jotka hyötyvät kehittämisestä, lisääntyvät eksponentiaalisesti. GeroMetron tiedottaminen tiivistyi, kun syyskuun alussa aloitettiin blogisarja GeroMetron kyydissä, jossa kerrotaan kehittämisen oivalluksista ja etenemisestä. Blogin avulla Gero- Metrosta tiedottamisen lisäksi saatiin myönteistä julkisuutta ikäihmisten palveluiden parissa tehtävälle kehittämistyölle sekä käynnistettiin keskustelua aiheesta. Opiskelijat ja tutkimus osana verkostoa GeroMetron tutkimustoiminta toteutui vuonna 2015 opinnäytetöiden kautta. Verkostossa ilmestyi ainakin kaksi sosiaalityön käytäntötutkimusta, yksi pro gradu -tutkielma ja yksi amklopputyö. Lisäksi yksi pro gradu -tutkielma ja yksi sosiaalityön käytäntötutkimus käynnistyivät vuoden 2015 aikana. Verkostossa koottiin alan tutkijoita yhteen ja oltiin mukana kahdessa tutkimusrahoitushaussa. Rahoitusta ei tutkimuksiin saatu, mutta uusien tutkimusyhteistyökuvioiden suunnittelu jatkuu. GeroMetro verkoston kehittäjäyksiköissä oli vuoden 2015 aikana useita opiskelijoita tekemässä harjoittelua. Soccassa GeroMetron koordinoinnin tehtävissä oli vuoden aikana kaksi geronomiharjoittelijaa ja yksi maisteriharjoittelija. GeroMetro maailmalla Syksyllä 2015 tehtiin opintomatka Göteborgiin ja Boråsiin, jossa tutustuttiin mm. Göteborgin kotihoidon kehittämisohjelmaan sekä Boråsin kunnan dementia- ja kuntoutustiimin käytäntöihin. Matkalle osallistui GeroMetron ohjausryhmän lisäksi muutamia vanhustyöhön erikoistuneita suunnittelijoita GeroMetron kunnista. Keväällä GeroMetroon kävi tutustumassa professori Amanda Woodward Yhdysvalloista (Michigan State University). Yhteistyön verkkoja GeroMetro oli mukana myös monenlaisessa muussa yhteistyössä. Yhtenä esimerkkinä tästä oli Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoima verkostokehittämisen prosessi, jossa pohdittiin ja tuotettiin tietoa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyön mahdollisuuksista. Lisäksi yhteistyö tiivistyi HUS:n sisällä. Yhteistyötä haettiin aktiivisesti myös alan järjestötoimijoiden kanssa. n Lisätietoja: n Soccan toiminta

10 Peliklinikka n Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tarjoaa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin pelaajille, heidän läheisilleen ja peliongelmaa työssään kohtaaville ammattilaisille. Peliklinikka-hanke on pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke. Hanke toimi kokeiluhankkeena Ensimmäisen jatkokauden ( ) hankekumppaneita ovat Helsingin ja Vantaan kaupungit, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Sosped-säätiö, Socca sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n Soccalle myöntämästä sopimusrahoituksesta katetaan Peliklinikan projektipäällikön ja projektitutkijan palkkaus- ja henkilöstökulut. Vuoden 2015 alkupuolella projektipäällikkö vaihtui. Toiminnan kehittämisen keskeisinä painopisteinä ovat olleet Peliklinikan sisäisen vuoropuhelun kehittäminen, yhteisten tavoitteiden rakentaminen sekä johtamisjärjestelmän selkiyttäminen. Tavoitteena on ollut, että monitoimijainen rakenne voisi toimia paremmin yhtenäisenä konseptina. Peliklinikka Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tarjoaa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin pelaajille, heidän läheisilleen ja peliongelmaa työssään kohtaaville ammattilaisille. n Soccan toiminta

11 Peliklinikan palvelukokonaisuuteen on kytketty tutkimus ja arviointi. Peliklinikan projektitutkija valmisteli kevään 2015 aikana THL:lle ehdotusta valtakunnallisesta tiedonkeruusta rahapeliongelmaa koskevan seulonnan osalta sekä rahapeliongelman hoidosta. Keväällä 2015 toteutettiin avohoidon asiakastietojen keräämisessä uudistus, jonka tuloksena asiakkaiden käynneistä kertyy ajantasaista tietoa ja samalla tiedetään reaaliaikainen asiakasmäärä koko vuoden alusta. Tätä ennen nämä tiedot kertyivät vasta asiakasprosessin päätyttyä. Vuoden 2015 lopulla valmistui myös Peliklinikan hoitointerventioiden vaikuttavuuden analyysi. Tietokoneavusteinen ja kognitiivis-käyttäytymistieteelliseen lähestymistapaan perustuva Peli poikki -ohjelma osoittautui poikkeuksellisen vaikuttavaksi niiden henkilöiden osalta, jotka suorittivat ohjelman loppuun. Haasteena saada Peliklinikalle sopimus toisesta jatkokaudesta eli vuodesta 2017 eteenpäin. Peliklinikan eri palveluissa syntyvä tieto rakentaa yhteistä ymmärrystä rahapeliongelman piirteistä ja hoidon elementeistä. Peliklinikan toinen hoitointerventio, perinteiseen kahdenkeskiseen terapeuttiseen vuorovaikutukseen perustuva avohoito, osoittautui vaikuttavuudeltaan yhtä vahvaksi niiden asiakkaiden osalta, joista hyvinvoinnin muutostiedot oli saatavissa. Aikaisemmin Suomessa ei ole toteutettu vaikuttavuuden analyysiä laajalla vuorovaikutteisen tai terapeuttisen hoidon kentällä perustuen asiakasprosessin toteutuksessa syntyvään dataan. On kuitenkin otettava huomioon, että vaikuttavuustulos koski vain joka neljättä avohuollon asiakasta kun taas kolmessa neljännestä asiakastapauksesta prosessi ei tuottanut mitään tietoa asiakkaan hyvinvoinnin muutoksesta. Tämä havainto toimii osaltaan tärkeänä informaationa itse asiakasprosessin kehittämiselle. Peliklinikan eri palveluprosesseissa syntyvää tiedontuotantoa käytiin läpi ja sitä pyrittiin soveltuvin osin yhteismitallistamaan. Tällöin Peliklinikan eri palveluissa syntyvä tieto rakentaa yhteistä ymmärrystä rahapeliongelman piirteistä ja hoidon elementeistä. Toimintavuoden aikana Peliklinikan verkkosivujen visuaalinen ilme ja sisältö uudistettiin täysin entistä asiakasystävällisemmäksi n Kunnat, valtio Avo:imi; hoito ja hoitokokeilut Helsinki, Vantaa Valtakunnalliset palvelut Peluuri; au*ava puhelin, sähköiset palvelut, Peli poikki- ohjelma Peliyhteisöt, THL/ STM Kehi*äminen, P koordinoin:, :edonkeruu, tutkimus, :edotus THL/STM Alueelliset palvelut Järjestöt Til> Matala kynnys, amma>lais- ja vertaistuki RAY Toiminnan kehittämisen keskeisinä painopisteinä ovat olleet Peliklinikan sisäisen vuoropuhelun kehittäminen, yhteisten tavoitteiden rakentaminen sekä johtamisjärjestelmän selkiyttäminen. Tavoitteena on ollut, että monitoimijainen rakenne voisi toimia paremmin yhtenäisenä konseptina. Projektipäällikkö Corinne Björkenheim Tutkija Petteri Paasio Lisätietoja n Soccan toiminta

12 Kehittämis- ja tutkimusrakenteet muovautumassa uudelleen n Sosiaalialan osaamiskeskukset toivat pitkin vuotta eri kannanotoissaan esille, että hyvin organisoitu kehittämis- ja tutkimustoiminta on ensiarvoisen tärkeä osa uusia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita. Keväällä kaatuneeseen hallituksen sote-esitykseen sisältyikin pykälä, jonka mukaan kullakin sote-alueella oli oltava yhtenäinen kehittämistoiminnan rakenne, joka luodaan huomioiden olemassa oleva sosiaalialan osaamiskeskustoiminta ja perusterveydenhuollon yksiköt. Tuolloin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla keskusteltiin paljon siitä, miten varmistetaan osaamiskeskusten henkilöstön siirtyminen uusien sote-alueiden palvelukseen myös niillä alueilla, joilla toiminta on organisoitu osakeyhtiöksi tai yhdistykseksi. Soccan asemaa muutoksessa pidettiin hyvänä, koska olimme jo osa HUS-kuntayhtymää. Sosiaalityön tutkimus ei hallituksen sote-esitykseen tuolloin sisältynyt, vaikka asian eteenpäin saamiseksi oli tehty paljon taustatyötä. Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus hallituksen linjaamana Tilanne muuttui ratkaisevasti, kun Juha Sipilän hallitus julkaisi Aluejaon perusteet ja sote-uudistuksen askelmerkit. Linjauksessa todettiin Yliopistosairaaloiden ja vastaavien sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnalle ja kehittämiselle sekä alan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen hyödyntämiselle sosiaali- ja terveyspalveluiden käytännön kehittämisessä luodaan tarvittavat perusteet. Rinnastus yliopistosairaaloihin herätti kysymyksen siitä, tullaanko vaativa sosiaalihuollon erityisosaaminen keskittämään ja organisoimaan erikoissairaanhoidon rinnalle niillä viidellä itsehallintoalueilla, joissa sijaitsee yliopistollinen opetus ja tutkimus. Tässä tapauksessa myös sosiaalialan osaamiskeskustoiminta muuttaisi luonnettaan ja lähentyisi tapaa, jolla erikoissairaanhoidossa potilastyö, opetus ja tutkimus liittyvät toisiinsa. Tämä toisi mukanaan terveydenhuollosta tutun mallin, jossa myös sosiaalihuollossa erityisosaaminen syntyisi vaativimpien asiakkaiden kanssa ja siirtyisi sieltä perustason työssä hyödynnettäväksi. Virkamiestyönä tehdyissä taustapapereissa puolestaan linjattiin Tavoitteena on antaa mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon integroidussa palvelujärjestelmässä tehtävään korkeatasoiseen tutkimukseen, opetukseen, innovaatioihin ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Tämä edellyttää suoraa yhteyttä yliopistolliseen tutkimukseen ja opetukseen, yhteisiä tutkimus- ja kehittämisrakenteita korkeakoulujen ja alan asiantuntijalaitosten kanssa sekä suoraa yhteyttä yliopistojen ja korkeakoulujen ympärille muodostuviin monipuolisiin yritysten ja muiden toimijoiden innovaatioekosysteemeihin. Näyttää siis, että myös tutkimus aletaan nähdä yhä integroituneempana. Tästä osoituksena oli myös syksyllä valmisteltu asetus terveyden tutkimuksen painoalueista. Omaksi painoalueeksi nostettiin sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota tukeva tutkimus, joka myös Soccassa noteerattiin uusia mahdollisuuksia avaavana. Soccan ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistyö Hyvin organisoitu kehittämis- ja tutkimustoiminta on ensiarvoisen tärkeä osa uusia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita. Myös sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden integroituminen on ollut paljon esillä, näin myös pääkaupunkiseudulla. Soccan ja HUS:n perusterveydenhuollon yksiköt ovatkin lähentyneet ja esimiesten yhteistyö on muotoutunut säännölliseksi. Yhteiset henkilöstökokoukset ja yhteinen viestinnän kehittäminen ovat osoituksia lähentymisestä. Yhteistyötä on tapahtunut myös Apotin, palveluketjufoorumin, lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden koulutuksen ja HUS:n tutkimus- ja kehittämisjohdon ympärillä. Molempien yksiköiden henkilöstö on kuitenkin hyvin pieni ja liikkumavara perustehtävissä ei ole järin suuri. Socca yhteisissä pöydissä Osaamiskeskusjohtajat ovat istuneet monissa kehittämistoiminnan tulevaisuutta käsittelevissä ryhmissä. Hallituksen kärkihankkeet ovat olleet yksi vaikuttamisen paikka. Perheiden ja lasten muutosohjelman ohjausryhmässä sosiaalialan osaamiskeskuksia edustaa FSKC ja Ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Socca. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkihankkeen asiantuntijaryhmän työssä Socca on ollut mukana. Vuosi päättyy kehittämistoiminnan tulevaisuutta koskeviin pyöreän pöydän keskusteluihin, joissa kokoonkutsujana on sosiaali- ja terveysministeriö. Mukana ovat kuntien ja sairaanhoitopiirien kehittämistoiminnasta vastuulliset henkilöt, perusterveydenhuollon yksiköt ja sosiaalialan osaamiskeskukset. Keskustelujen tuloksena odotetaan näkemystä siitä, miten kehittämistoiminnan järjestämisvastuuta olisi lainsäädännöllä ohjattava ja missä määrin asian järjestäminen jää kunkin itsehallintoalueen omaan harkintaan. n n Soccan toiminta

13 Pääkaupunkiseudun Praksiksen ytimessä Ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaiseminen n Vuosi 2015 on ollut uusimuotoisen Pääkaupunkiseudun Praksiksen vakiintuvan toiminnan ja tiedontuotannon aikaa. Vuoden alussa asteittain voimaan astunut uusi sosiaalihuoltolaki vaikutti Praksis-opetukseen ja kehittämistoimintaan. Erityisesti sosiaalinen kuntoutus ja moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, rakenteellinen sosiaalityö ja myös uudistuva lastensuojelu osuivat Praksis-kehittämisen ytimeen kuluneena vuonna. Myös uusia avauksia tehtiin käytännön opetuksessa terveydenhuollon suuntaan. Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen asiakastyön taitojen ja ammatillisten valmiuksien opetus sekä opiskelijoiden käytäntötutkimuksien organisointi ja ohjaaminen ovat keskeinen osa Praksis-toimintaa. Praksiksen periaatteet dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus, tietoperustan ja osaamisen uudistaminen sekä uusien vaihtoehtojen etsiminen osoittautuivat edelleen tärkeiksi ja työskentelyä suuntaaviksi ohjenuoriksi kuluneella toimintakaudella. Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaine ja Soccan Heikki Waris -instituuttti muodostavat yhteistoimintaa tukevan ja ylläpitävän rakenteen. Pääkaupunkiseudun Praksiksessa yhdistyy kuntien strategioiden mukainen palvelujen kehittäminen ja Helsingin yliopiston sosiaalityön käytäntöjen ja käytäntötutkimuksen opetus. Yhteinen teema Praksis-toimintaa kokoavana ideana vuosina on yhteisesti valittu teema: ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaiseminen. Vuoden aikana on jatkettu yhteistoiminnallisen tiedontuotannon mallilla, jossa työskentely rakentuu ammattilaisten, asiakkaiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteiselle kehittämiselle, tutkimiselle ja oppimiselle. ylisukupolvisen huono-osaisuuden teemaa käsiteltiin: avoimen pääkaupunkiseudullisen oppimisverkostotyöskentelyn avulla tarkastelemalla ilmiötä eri tavoin yliopisto-opetuksessa ylläpitämällä tietopankkia ylisukupolviseen huono-osaisuuteen liittyvästä tutkimuksesta kuntien omissa kokeiluissa ja kehittämisrakenteissa tekemällä yhteinen paikallista ja kansallista tasoa yhdistävä tiedontuotantoprosessi yhdessä THL:n kanssa. Prosessissa koottiin käytännön kehittämistä, tutkimusta ja päätöksentekijöiden näkemyksiä, ja siitä syntyi suosittu oppimisverkostotilaisuus ja käytäntöä palveleva julkaisu, jossa jäsennetään ylisukupolvista huono-osaisuutta ja sen katkaisua ilmiönä ja toimintana. Julkaisu ilmestyy keväällä Vaikuttavia menetelmiä ja uusia avauksia Narratiivisen työskentelyn työpajatoimintaan osallistui sekä HUS:n että pääkaupunkiseudun kuntien työntekijöitä. Kuvastin reflektiivisen itse- ja vertaisarviointimenetelmän käytön tueksi järjestettiin koulutustilaisuus ja alettiin suunnitella Kuvastin-tuutoritoimintaa. Praksiksen periaatteet dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus, tietoperustan ja osaamisen uudistaminen sekä uusien vaihtoehtojen etsiminen osoittautuivat edelleen tärkeiksi ja työskentelyä suuntaaviksi ohjenuoriksi. Valmisteltiin pääkaupunkiseudun ESR-hankehakemus Game on pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen pilotti osana valtakunnallisen osaamiskeskuksen hanketta Pro Sos uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Hanke kohdistuu heikoimmassa sosiaalisessa asemassa olevien, erityistä tukea tarvitsevien kansalaisten sosiaalisen osallisuuden tukemiseen. Pilotissa haetaan uutta orientaatiota sosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen motivoivasta, luovasta ja ongelmanratkaisuun keskittyvästä leikillisyydestä ja pelillisyydestä. Oppimisverkostot osaamisen avaimina Järjestimme viisi oppimisverkostotilaisuutta: Luovat menetelmät, Asiakastyön dokumentointi, Sosiaalinen raportointi, Pääkaupunkiseudun käytäntötutkimuksen päivä (Helsingin yliopisto) sekä Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa, joihin osallistui yhteensä yli 700 ammattilaista, opiskelijaa, esimiestä ja palvelujenkäyttäjää. n Heikki Waris -instituutin toiminta

14 Kuntien kehittämistoiminta vuonna 2015 Kuntien Praksikseen kytkeytyvässä kehittämistoiminnassa näkyi selvästi edelleen vahvistuva prosessi, jossa opiskelijoiden käytäntötutkimusten ja gradujen tuottamaa tietoa integroitiin määrätietoisesti osaksi työpaikkojen oman kehittämisen jatkumoja ja paikallista päätöksentekoa. Helsingin lastensuojelun Praksis-kehittämisessä jatkettiin yhtenäisen tuen tarpeen arviointimallin parissa. Malli otettiin käyttöön koko lastensuojelussa ja asiakkaiden ja työntekijöiden mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia selvitettiin. Helsingissä kehitettiin uutta yhteistä sosiaalisen raportoinnin mallia sekä lastensuojeluun että aikuissosiaalityöhön. Praksis-työntekijät ovat olleet aktiivisesti mukana sosiaalisen raportoinnin mallin kehittämisessä, käyttöönotossa ja aineiston työstämisessä. Vantaalla Praksis-kehittäminen keskittyi lastensuojeluun ja perhepalveluihin. Yhteiset kehittämisteemat ovat olleet yhteistyön kehittäminen perhepalvelujen sisällä, lapsi- ja perhenäkökulman esiin ottaminen päihdekartoituksen aikana, yhteinen Praksis-iltapäivä ylisukupolviseen huono-osaisuuteen liittyen Yhteistä tekemistä yhdessä! Kehittämispäällikkö Laura Yliruka Vs yliopistonlehtori, sosiaalityön käytäntötutkimus Kirsi Nousiainen (Soccassa saakka) sekä varhaisen vaiheen työn kehittäminen ja konkretisoiminen: lapsikeskeisen lastensuojelun käsikirjan työstäminen, lapsen oikeuksien korostaminen lastensuojelutyössä ja perhepalveluissa. Espoossa ja Kauniaisissa panostettiin lastensuojelun ja aikuissosiaalityön yhteistyöhön. Aikuisten sosiaalipalvelut ja lastensuojelupalvelut ovat organisoineet yhdessä neljä tutkivan sosiaalityön verkoston tapaamista, joissa on esitelty Espoon kaupungille tehtyjä sosiaalityön käytäntötutkimuksia, pro gradu -tutkielmia, lisensiaatintöitä sekä sosionomien opinnäytetöitä ja ylemmän AMK-tutkinnon kehittämistöitä. Lastensuojelussa on jatkettu ja laajennettu työskentelyä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Verkkoneuvonnan pilotti OmaVerkosto aloitti toimintansa. Pilotin arvioinnista on valmistunut sosiaalityön käytäntötutkimus sekä siitä tehdään pro gradu -tutkielma vuonna Praksis-työntekijät toteuttivat yhdessä asukastalon kanssa yhteistutkijuusryhmän. Myös muuta kokemusasiantuntijatoimintaa laajennettiin. Käytännön opetus ja opettajakoulutus Helsingin yliopiston sosiaalityön käytännön opetusjaksot (K1-K5) toteutettiin toistamiseen uusien tutkintovaatimusten mukaisesti yhteistyössä kuntien ja Kalliolan setlementin kanssa. Opiskelijamäärät ovat olleet suuret erillismäärärahan seurauksena. Uutena opintojaksona toteutettiin ensimmäistä kertaa moninäkökulmainen sosiaalityön käytäntö, ja se toteutettiin uraauurtavasti yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Jaksolla tutustuttiin aitojen tapausesimerkkien kautta sosiaalija terveydenhuollon yhteisten asiakkaiden tilanteisiin. Sosiaalityöntekijöille tarkoitettu täydennyskoulutus, käytännön opettajakoulutus, on muuttunut aiemmasta käsittäen kaksi viiden opintopisteen laajuista moduulia. Moduuli I toteutettiin syksyllä 2014 keskittyen sosiaalityön opiskelijan käytännön oppimista edistävään ohjaukseen ja toinen moduuli toteutettiin syksyllä 2015 jatkuen keväälle Moduuli II painottuu oman työn tutkimusperusteiseen kehittämiseen. Kehittämis- Lukuja: praksis 2015 Pääkaupunkiseudun Praksis järjesti 7 oppimisverkostotilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 570 osallistujaa, lisäksi virtuaalisesti noin 150 osallistujaa. Käytännön opetukseen osallistui vuonna 2015 yhteensä 215 opiskelijaa Helsingin yliopistosta ja 40 Avoimesta yliopistosta. Käytäntötutkimuksia (K5) valmistui 49. Käytännön opettajakoulutuksen toisen vaiheeseen (Moduuli II) jatkoi 15 käytännön opettajaa. Praksiksen kehittämistoimintaan osallistuu kunnissa runsaasti työntekijöitä (262 sosiaalityöntekijää Helsingissä, Vantaalla kaikki perhepalvelujen työntekijät ja Espoossa koko aikuissosiaalityön ja lastensuojelun henkilöstö). tehtävien teemat liittyivät esimerkiksi Käypä hoito -suositusten tarkasteluun sosiaalityön näkökulmasta, opiskelijan resilienssin tukemiseen tai narratiivisten menetelmien hyödyntämiseen ohjauksessa. Lisätietoja: n Heikki Waris -instituutin toiminta

15 Kumppanuutta tutkimuksessa Heikki Waris -instituutti n Kuluneella kaudella on ollut käynnissä lukuisia tutkimushankkeita. Lisäksi osallistuttiin Suomen Akatemian strategisen tutkimusrahoituksen hakuun sekä ERVA-tutkimusrahoituksen hakuun. Käytäntötutkimuksen Verstas tutkijoille on osana omaa työtään käytäntötutkimusta tekevien asiantuntijoiden ja yliopistotutkijoiden oppimisyhteisö ja yhteisen tiedonmuodostuksen dialoginen areena. Se kokoontuu useita kertoja vuodessa yhteisiin temaattisiin keskusteluihin esimerkiksi opinnäytetöiden ohjauksen tai työn alla olevien yhteisten julkaisujen tiimoilta. Verstas toimii osana Helsingin yliopiston järjestämää sosiaalityön erikoistumiskoulutusta ja sosiaalitieteellistä tohtorinkoulutusta. Toiminnasta vastaa sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori. Käynnissä olevat tutkimushankkeet sosiaalitoimen laatimat olosuhdeselvitykset lapsen huoltajuutta selvitettäessä vanhempien erotilanteessa. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita, millä tavoin vanhemmuudesta kirjoitetaan tuomioistuimille laadituissa sosiaalitoimen olosuhdeselvityksissä. Tutkimus eteni vuonna 2015 raportointivaiheeseen. Tutkija Aino Kääriäinen. jälkihuollon nuorten tuen tarpeet, asiakkuusprofiilit ja osallisuus. Tutkimus kohdistuu Helsingin kaupungin lastensuojelun jälkihuollossa oleviin nuoriin. Kyseessä on ensi vaiheessa asiakasdokumentteihin perustuva kokonaistutkimus (noin 600 nuorta), jolla kartoitetaan asiakassegmenttejä. Myöhemmin osaa nuorista haastatellaan heidän palvelukokemuksistaan ja tuen tarpeistaan. Lisäksi haastatellaan työntekijöitä moniammatillisen tiimityön haasteista ja johtamisesta. Kyseessä on monivuotinen, monialainen sekä yhteistoiminnallinen tutkimushanke (sosiaalityö, hoito- ja lääketiede), johon Helsingin yliopiston tutkijoiden lisäksi osallistuu Helsingin kaupungin ja Kuopion yliopiston tutkijoita. Hanke sai ERVA rahoitusta vuodelle Sosiaalityön osalta tutkimusta ohjaa Mirja Satka. lastensuojelun kehittäminen ja tutkiminen lasketut -hanke: huostaanoton syyt ja taustat (huosta). Tässä tutkimushankkeessa kysytään esimerkiksi: Mistä johtuu, että lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet? Milloin päädytään huostaanottoon? Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke LaskeTut ( ) koostuu kolmesta osahankkeesta, joista tässä osassa seurataan lastensuojelun vaikutuksia ja vaikuttavuutta ja tähdätään seurantaa koskevan tietopohjan sekä lastensuojelututkimuksen vahvistamiseen. Heikki Waris-instituutti (Timo Harrikari, Kirsi Nousiainen) on osallistunut tähän valtakunnalliseen THL:n koordinoimaan hankkeeseen. lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä ja millaista on lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun avohuollon työskentelyssä. Tutkimus on tapaustutkimus ja sen aineisto koostuu kolmen asiakasperheen kanssa yhteisen dialogisen arvioinnin keskusteluista. Tutkimus on Vantaan kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä Hanna Tulensalon lapsi- ja nuorisososiaalityön ammatillinen lisensiaatintyö, joka on jätetty tarkastettavaksi. monitoimijainen lastensuojelu yhteistyönä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaista monitoimijainen lastensuojelu on yhteistyönä, miten sitä tehdään ja mitä sillä saadaan aikaan. Aineisto on kerätty Heikki Waris -instituutin Kehrä II-hankkeesta. Kehittämispäällikkö Tiina Muukkosen lapsi- ja nuorisososiaalityön ammatillinen lisensiaattityö on jätetty tarkastettavaksi. Mikä on Heikki Waris -instituutti? Heikki Waris -instituutin ytimenä on ollut kuluvalla kaudella Pääkaupunkiseudun Praksis-toiminta, mutta toimintaan sisältyy myös laajemmin yliopiston tekemä tutkimusyhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa. Kuluneella kaudella yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on tiivistynyt. Instituutti kehittää sosiaalityön käytäntötutkimuksen menetelmiä, käsitteitä ja metodologiaa sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön tutkimuksessa, kehittämistyössä ja opetuksessa. Annamme pedagogista ja tieteellistä ohjausta opiskelijoille ja työyhteisöille, jotka kehittävät ammattikäytäntöjä ja tuottavat uutta tutkimustietoa. Tehtävänämme on innostaa ja tukea tutkimukseen perustuvan osaamisen kehittymistä työyhteisöissä muun muassa tutkimalla ja kehittämällä vaikuttavia ammatillisia työmenetelmiä. Tätä teemme yhteistyössä palvelunkäyttäjien ja -tuottajien sekä asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi Identifioimme heikkoja signaaleja asiakastyön ja moniammatillisen työn rajapinnoilta ja kokoamme ja tulkitsemme kehittämis- ja tutkimustyön tuloksia kuntien sekä muiden tahojen palvelutoiminnan kehittämiseksi. yhteistoiminnallisen lastensuojelutyön mahdollisuudet. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten yhteistoiminnallinen työtapa sopii vaativan lastensuojelun asiakastyön menetelmäksi. Ydinkysymys on, millä ehdoin yhteistoiminnallisuus voi vakiintua lastensuojelun toiminta- n Heikki Waris -instituutin toiminta

16 tavaksi. Mitkä asiat estävät ja mitkä edistävät yhteistoiminnallisuuden toteuttamista? Tutkimusaineistona on Heikki Waris -instituutissa Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmänä -hankkeessa, yhteistoiminnallisella työotteella työskennelleiden lastensuojelunuorten, vanhempien ja lastensuojelun ammattilaisten ryhmä- ja yksilöhaastattelut. Tutkimus on SOS-Lapsikylä ry:n kehittämispäällikkö Kati Palsasen yhteisösosiaalityön erikoistumiskoulutuksen ammatillinen lisensiaattityö. tukiperhetoiminta lapsen kokemana. Tutkimuksessa tarkastellaan tukiperheessä käyvien lastensuojeluasiakkaana olevien lasten kokemuksia tukiperhetoiminnasta. Tutkimus on osa Pelastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijän ja tohtorikoulutettavan Tiina Lehto-Lundénin väitöskirjaa. sosiaalityön käytäntötutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat. Heikki Waris -instituutissa on toteutettu yli 30 sosiaalialan kehittämis- tai tutkimushanketta ja Helsingin yliopiston sosiaalityön opiskelijat tekevät vuosittain noin 60 sosiaalityön käytäntötutkimusta. Tässä tutkimuksessa analysoidaan monipuolisia aineistoja hyödyntämällä sitä, miten toteutuneiden käytäntötutkimusten ja kehittämishankkeiden prosesseissa kehittämisen ja tutkimuksen suhde rakentuu ja mitä haasteita siihen liittyy. Tutkimuksen tekijöitä ovat Mirja Satka, Aino Kääriäinen, Heidi Muurinen ja Laura Yliruka. kohtaamisten rakentuminen sosiaalipalvelutoimistossa ja kunnan sosiaalipalveluiden kehittäminen yhdessä kokeilemalla. Tutkimusaineisto muodostuu Espoon aikuissosiaalityön avokonttoriuudistusta käsittelevistä työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien haastatteluista sekä osana Soccan Hyvän olon tila -hanketta ( ) tehdyistä sosiaalipalveluiden ja -tilojen kehittämiskokeiluista. Tutkimus on osa tohtorikoulutettava Heidi Muurisen väitöskirjaa. Heikki Waris -instituutin tutkimuksia - julkaisusarja perustettiin Ensimmäisenä julkaisusarjassa ilmestyi kehittämispäällikkö Laura Ylirukan väitöskirja (2015) Itsearviointi reflektiivisenä rakenteena. Kuvastin-menetelmän toimivuus, käyttöönotto ja kehittäminen. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehdessä, Januksessa ilmestyi Aino Kääriäisen & co toimittama käytäntötutkimuksen teemanumero, jossa ilmestyi kaksi instituutin tutkimusartikkelia: Palsanen, Kati & Kääriäinen, Aino (2015) Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallisen työskentelyn merkitykset ja seuraukset. Muurinen, Heidi & Lovio, Iikka (2015) Kokeileminen sosiaalipalveluiden kehittämisen menetelmänä ja strategiana. muita julkaisuja: Kääriäinen, Aino: Sosiaalitoimen olosuhdeselvitykset teksteinä johtopäätösten argumentointi ja puolelle asettumisen tulkinnat. Satka, Mirja & Kääriäinen, Aino & Yliruka, Laura: Teaching social work practice research to enhance research-minded expertise (painossa) Journal of Teaching in Social Work. Satka, Mirja & Kääriäinen, Aino & Yliruka, Laura: Back to the future: The role of the academy in social work education (painossa). The Routledge International Handbook of Social Work Education. Routledge Yliruka, Laura & Vanhanen, Jonna & Jaakkola, Outi & Saurama, Erja (2016): Collaborative knowledge production in research practice: the development of the Mirror method in team setting. Kirjassa Gillian Ruch & Ilse Julkunen eds. Relationshipbased Research in Social Work. Understanding Practice-Near Research. Jessica Kinsley Publishers. Jatkoimme yhdessä Matilda Wrede -instituutin toimijoiden kanssa Sosiaalityön käytäntötutkimuksen taito -kirjan painokuntoon saattamista. Kansainvälinen yhteistyö Esittelimme toimintaamme eurooppalaisen sosiaalityön tutkimuksen konferenssissa Ljubljinassa huhtikuussa Aino Kääriäinen ja Mirja Satka esittelivät konferenssissa käytäntötutkimuksen opetusta otsikolla How to teach practice research and facilitate the creation of research-minded expertise in MSW education? ja Laura Yliruka, Auri Bützow sekä Laura Rapo oppimisverkostojen tiedonmuodostusta Towards knowledge creation in the Praxis network. Praksiksen oppimisverkostossa vieraili useita kansainvälisiä asiantuntijoita ja Heikki Waris - instituutin toimintaa esiteltiin useille ulkomaalaisille vieraille. Mirja Satka ja Laura Yliruka osallistuivat eurooppalaisen sosiaalityön tutkimuksen konferenssin osana järjestettävään pre-konferenssin (Lissabon 2016) järjestäjätiimiin. n Lisätietoja: Yhteistä tekemistä yhdessä! Sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori Mirja Satka Yliopistonlehtori, sosiaalityö Aino Kääriäinen Yliopistonlehtori, sosiaalityö Ritva Poikela n Heikki Waris -instituutin toiminta