TOIMINTAKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Toimintalukujen toteuma vuonna Henkilöstö... 5 Talous... 6 Toimintatuottojen toteutuma... 7 Toimintakulujen toteutuma... 8 Investointien toteutuma... 9 Rahoitus... 9 Kuntayhtymän tase Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Konservatiivin hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Psykiatrian tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelukeskuksen tulosalue Kuntayhtymän hallintoelimet

3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuoden 2012 aikana leimallista oli valmistautuminen suuriin rakenteellisiin muutoksiin. NordLabin, ensihoidon ja uuden SyKe osaston toimintojen valmistelutyöt ovat kuluttaneet huomattavan paljon henkilöstöresursseja. Lisäksi lainsäädäntömuutokset, kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistus sekä päivystysasetuksen odotteluun liittyvä epävarmuus ovat kuormittaneet koko henkilökuntaa. Talouden näkökulmasta vuosi 2012 oli haasteellinen. Uusien toimintojen aloituksen valmistelu vaatii voimavaroja, mikä näkyy toimintamenopuolella. Koko vuoden tulokseen vaikuttaa joulukuun poikkeuksellisen vähäinen työpäivien osuus, kolmannes vähemmän kuin normaalikuukautena. Tämä näkyy sekä asiakasmaksu- että kuntalaskutustulojen kertymässä. Lomapalkkavelan jaksotus romahdutti tuloksen, koska kirjauksia jouduttiin tekemään runsas 1,2 milj. euroa. Henkilöstöresurssien lisäksi uudet toiminnat käynnistivät syksyllä laajennushankeen. Uudistilaan tulevat ensihoitokeskus, lääkekeskus ja patologian laboratorio. Suurimpana tulevaisuuden rakennusinvestointina ja selvitystyökohteena on mahdollinen psykiatrian toimitilojen rakentaminen keskussairaalan yhteyteen. Erva -strategian mukaiset kehityshankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti, mutta ovat myös kuluttaneet henkilöstöresursseja. KPP -hanke on edennyt ja yhteisen tietovaraston pitäisi olla valmis kevään 2013 aikana. Tavoitteena on DRG -pohjaiseen tuotteistukseen ja kuntalaskutukseen siirtyminen vuoden 2014 alusta. Erva -tasolla on valmisteltu myös terveydenhuollon palvelujen järjestämissopimusta. Työ on alkuvaiheessa, ja tavoitteena voidaan pitää että sopimus olisi valtuuston hyväksyttävänä syksyllä Perusterveydenhuollon yksikkö on aloittanut toimintansa ja sen tehtävänä on koordinoida terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatimista. Suunnitelma etenee sovitussa aikataulussa ja tavoitteena on, että suunnitelma vahvistetaan sairaanhoitopiirin kevään valtuustossa. Kyse on kiinteästi kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joten kuntayhtymän kaikkien omistajakuntien tulee vahvistaa suunnitelma, ennen kuin se tulee sairaanhoitopiirin valtuuston vahvistettavaksi. Palvelutuotannon näkökulmasta vuosi on ollut aktiivista aikaa ja tuotannon rakennemuutos on edennyt suunnitellusti. Kaikesta kehittämistyöstä huolimatta siirtoviivepäivien määrä kasvoi 29% edelliseen vuoteen verrattuna. Poliklinikkatoiminnan käyntimäärät ja toimintatulot ovat kasvaneet. Hoitopäivien määrä on vähentynyt ennakoidusti. Muu myyntitoiminta on myös laajentunut. Tunnuslukujen avaaminen on kuitenkin tässä kohdassa tärkeää, koska laboratoriotoiminnan muutokset ( Keminmaan ja Tornion laboratoriotoiminta ja alkaen Ylitornion laboratoriotoiminta) vaikeuttavat suoraa vertailua. Perusterveyden yksikön perustaminen ja ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi merkitsevät entistä laajempaa yhteistyötä kuntien kanssa ja kuntien kesken sairaanhoidon osalta. Yhteiset toiminnot kuntien kanssa ovat vuonna 2012 laajentuneet merkittävästi. Henkilöstön saatavuus on ollut pääosin hyvällä tasolla. Osassa erikoisaloja erikoislääkäreiden rekrytointi on kuitenkin hyvin haasteellista. Erikoistuvien lääkäreiden osalta tilanne on aikaisempia vuosia parempi. Hoitohenkilökuntaa on saatu vakituisiin työsuhteisiin, lyhytaikaisten sijaisuuksien hoito on erityisesti lomakausina haastavaa. Monien muutosten ja muutossuunnitelmien vuoksi hyvin suuri osa henkilökunnasta on joutunut oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Kiitos henkilökunnalle kärsivällisyydestä ja aktiivisuudesta, kiitos luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä ja tuesta monien muutosten toteutuksessa. 3

4 Toimintalukujen toteuma vuonna 2012 Suoritteet TOT 2012 TOT 2011 Vrt % TA 2012 Tot % Poliklinikkakäynnit, omat , ,2 Poliklinikkakäynnit, osto , ,9 Poliklinikkakäynnit yhteensä , ,3 Hoitopäivät, omat , ,3 Hoitopäivät, osto , ,8 Hoitopäivät yhteensä , ,8 Hoitojaksot, omat , ,8 Hoitojaksot, osto , ,8 Hoitojaksot yhteensä , ,4 Keskim. hoitoaika, omat 4,6 4,7-2,3 5 92,0 Keskim. hoitoaika, osto 6,3 6,9-8,7 7 90,0 Sairaansijat , ,1 Kuormitus % vuoden alusta , ,3 Leikkaukset 1) ,2 josta päiväkirurgia ,4 Kirurgia ,9 Naistentaudit/Synnytykset ,9 Silmätaudit ,2 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,1 Hammas- ja suusairaudet ,4 Plastiikkakirurgiset ,5 Kaihileikkaukset ,2 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ,3 Sepelvaltimoiden angiografiat ,1 Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset ,9 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) , ,0 Radiologian tutk. yhteensä , ,9 Patologian tutk. lausuntoineen , ,2 4

5 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli 809, joista kokoaikatyötä teki 764 ja osa-aikatyötä teki 45. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 240, josta kokoaikatyössä 212 ja osa-aikatyössä 28. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 50,7 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 86,56 % ja miehiä 13,44 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuollossa pelkästään naisia. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,9 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin 45,6 vuotta. Vakinaisesta henkilökunnasta 58,59 % sijoittuu ikähaarukkaan vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 46,1 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2012 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 24 henkilöä ja 15 omasta pyynnöstä. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 96,2 % (vuonna ,7 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen täyttö määrä on 83,1 % ja työpanos 81,1 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot nousivat 2 %. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin. Henkilöstökertomus vuodelta 2012 annetaan erikseen. Koko henkilökunta ammattiluokittain 2012 Huolto-henkilökunta 11 % Lääkärit 10 % Hallinto-henkilökunta 5 % Hoito-henkilökunta 74 % 5

6 Talous Vuosi 2012 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen kysynnän voimakkaista vaihteluista erikoisaloittain ja ostopalvelujen kasvusta. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että kulujen osalta. Ylityksiä syntyi kaikissa toimintakuluryhmissä. Tilikauden tulos muodostui 2,17 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2012 Tili TP 2011 TP 2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

7 Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 91,0 milj. euroa, jossa on nousua 6,2 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 76,9 milj. euroa, jossa kasvua oli 6,4 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutuksen muutos oli 5,3 %, kun taas ostopalvelut kasvoivat 11,1 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 84,3 %. Muut myyntituotot kasvoivat 9,8 %. Merkittävin kasvu tapahtui laboratoriopalvelujen myynnissä, johtuen Tornion ja Keminmaan sekä vuoden lopulla Ylitornion laboratoriotoimintojen siirtymisestä sairaanhoitopiirin hoidettaviksi. Muita toimintatuottoja kertyi 0,48 miljoonaa euroa, joka on 0,5 % toimintatuotoista. Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista oli 0,2 %:a. Maksutuottoja kertyi 3,6 miljoonaa euroa eli 1 %.a enemmän kuin vuonna Maksutuottojen osuus toimintatuotoista on 4 %. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Maksutuotot 3,9 % Tuet ja avustukset 0,2 % Muut toimintatuotot 0,5 % Muut myyntituotot 10,8 % Jäsenkuntalaskutus 84,3 % 7

8 Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 89,6 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 7,8 %. Oman toiminnan osalta toimintamenojen kasvu oli 7,1 %. Siirtyneiden laboratorioiden, perusterveyden huollon yksikön ja ensihoidon vaikutus menojen kasvuun oli 1,6 %. Toimintakulut ylittivät talousarvion n 6,0 milj. eurolla. Talousarvioylitykset kohdentuivat kaikkiin toimintakuluryhmiin. Palkat ja henkilöstösivukulut ylittyivät 2,8 milj. eurolla. Tilinpäätöksessä kirjattiin ensimmäisen kerran lomapalkka- ja lomarahavelka uusien sopimusten lomamääräysten mukaisesti. Tämä valtakunnallisen ohjeen mukainen kirjaus heikensi tilikauden tulosta runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Kyseiseen menoerän suuruutta ei osattu ennakoida talousarviossa. Kirjaus ei ollut kassavaikuitteinen, mutta kasvatti merkittävästi tilikauden alijäämää. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat vuoden 2011 tilinpäätöksen 14,3 milj. eurosta 15,9 milj. euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ostot kasvoivat 8,7 %. Myös Lapin keskussairaalan ja HUS:n ostot lisääntyivät. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta ja muilta yliopistosairaaloilta, joiden osuus oli 2,0 miljoonaa euroa. Talousarviomääräraha ylittyi 1,5 miljoonalla eurolla. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: euroa TP 2010 TP 2011 TP2012 PPSHP LKS HUS Muut Yhteensä Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui konsultoivien lääkäreiden laskutuksista, atk -palvelujen ostoista ja potilasvahinkovastuista. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä tuli tutkimus- ja hoitotarvikkeissa ja apteekkitarvikkeissa. Tarvikemenot kasvoivat 5,4 % vuoteen 2011 verrattuna, jopssa mukana siirtyneistä/uusista toiminnoista tullut kasvu 4,8 %. Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti euroa. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. Yhteensä ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 % Muut toimintakulut 1 % Muiden palvelujen ostot 10 % Palkat ja palkkiot 44 % Hoitopalvelujen ostot 15,6 % Henkilösivukulut 13,0 % 8

9 Investointien toteutuma Investointimenot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Investointimenot bruttona olivat 3.8 miljoonaa euroa. Investointien toteutuivat talousarvioon nähden 91 %:sti. Merkittävimmät rakennushankkeet olivat keskussairaalan 5A:n peruskorjaus, johon käytettiin euroa, sekä ensihoito-, lääkekeskuksen ja patologian tilojen rakentamisen käynnistyminen. Vuonna 2012 hankkeeseen käytettiin 1,3 miljoonaa euroa. Hanke jatkuu vuonna 2013 ja valmistuu syksyllä ATK ohjelmisto- hankintoihin käytettiin euroa ja kalustohankintoihin euroa. INVESTOINTIMENOJEN TOTEUTUMA VUONNA 2012 Toteutunut Talousarvio Tot% Atk-ohjelmat ja pitkävaik.menot brutto ,9 Valtionosuus 0 Nettomenot ,9 Rakennukset ,6 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,4 Koneet ja kalusto ,2 Osakkeet ja Osuudet ,0 Investoinnit yhteensä ,0 Valtionosuudet yhteensä 0 Investoinnit netto ,0 Rahoitus Kassan riittävyys oli toimintavuoden lopussa 6 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 5 päivää. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla, joita oli vuoden lopussa 3,5 miljoonan euron edestä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa euroa. 9

10 Kuntayhtymän tase V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,02 2. Muut pitkävaikutt.menot , ,82 *Taseryhmä yhteensä , ,84 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet , ,68 2. Rakennukset , ,75 3. Kiinteät rak. ja laitteet , ,19 4. Koneet ja kalusto , ,57 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,81 *Taseryhmä yhteensä , ,00 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet , ,26 *Taseryhmä yhteensä , ,26 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,10 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,32 *Taseryhmä yhteensä , ,32 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,65 3. Muut saamiset , ,37 4. Siirtosaamiset , ,21 *Taseryhmä yhteensä , ,23 III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset , ,74 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS , ,29 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,39 10

11 V A S T A T T A V A A A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,00 III Muut omat rahastot , ,93 IV Ed.tilikaus. yli-/alijäämä , ,50 V Tilikauden yli-/alijäämä , ,92 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,51 B POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset , ,00 *Taseryhmä yhteensä , ,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahast.pääomat , ,83 *Taseryhmä yhteensä , ,83 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rah- ja vak.laitok , ,00 *Taseryhmä yhteensä , ,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rah-ja vak.laitok , ,00 5. Saadut ennakot , ,91 6. Ostovelat , ,69 7. Muut velat , ,34 8. Siirtovelat , ,11 *Taseryhmä yhteensä , ,05 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,39 11

12 Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Yleishallinto Hallintokeskuksen tulosyksiköt ovat: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, suunnittelu, talous ja hankintatoimi, tietohallinto, henkilöstöhallinto, hoitotyön hallinto ja työterveyshuolto. Yleishallinnon alla uutena kustannuspaikkana on aloittanut perusterveydenhuollon yksikkö. Yhteistyö Erva -alueella KPP hankkeessa on edennyt suunnitellusti. Hankkeen edellytyksenä ollut tietovarastoratkaisu saatiin aikataulussa valmiiksi ja sen käyttöönotto aloitettiin Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Laboratoriotoimintojen siirtäminen Erva -alueella yhteiseen liikelaitoskuntayhtymään oli myös hallintokeskuksessa keskeinen valmistelun alainen toiminta, samoin ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi vuoden 2013 alusta. Erva alueella toteutettu, Kainuun maakuntakuntayhtymän hallinnoima aluekokeiluhanke oli keskeinen tulevaisuuteen suuntaava yhteistyöhanke. Toiminnan itsearviointia tehdään yksiköissä vuosittain. Johdon katselmuskäytännöt on vakiinnutettu Hoitotyön hallinto Potilaiden terveyden edistämistä on parannettu lisäämällä henkilöstöresursseja potilaan ohjauksen ja neuvonnan kehittämiseen muun muassa kirurgian poliklinikalla. Potilasohjeita on päivitetty resurssien mukaan eri vastuuyksiköissä. Rafaela -hoitoisuusluokituksen käyttöönotto etenee hitaasti ajanvarauspoliklinikoilla. Hoitoisuusluokitusten avulla saatua tietoa on hyödynnetty henkilöstön resurssoinnissa vuodeosastoilla. Pääsääntöisesti kerran kuussa ovat osastonhoitajat ja ylihoitajat kokoontuneet hoitoisuuskokouksiin, jossa on arvioitu yksikköjen toimintaa ja henkilöstöresurssointia. Vuosilomasuunnittelu aloitettiin heti vuoden vaihteessa niin, että vuosilomat jakautuisivat mahdollisimman paljon koko vuoden osalle. Tämä muutos on parantanut sijaisten saantia. Yksiköitten väliseen yhteistyöhön ja työkiertoon aloitettu hanke Jet-koulutuksessa on jatkunut koko vuoden. Lainahoitajajärjestelmä on ollut käytössä konservatiivisella tulosalueella vuoden alusta lähtien. Työaika-autonomiakokeilu jatkui edelleen sisätautien vuodeosastoilla 5 A, 5B ja kirurgian vuodeosastolla 4B. Kevään aikana toteutettiin moniammatillinen prosessien mallintamiskoulutus. Yksiköihin tiedotettiin mallintajista ja pyydettiin ottamaan yhteyttä heihin tarvittaessa. Tulosalueilta pyydettiin ehdotuksia mallinnettaviksi prosesseiksi seuraavalle vuodelle. Lyhytaikaisista osaavista sairaanhoitajista on ollut ajoittain puutetta. Pahin sijaispula on röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien kohdalla. Sijaisiksi on jouduttu palkkaamaan sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Kätilöiden lyhytaikaisissa sijaisuuksissa on ollut eläkeläistyövoimaa. Korotettua kutsurahaa maksettiin kesälomakaudella ja arkipyhäviikoilla. Opiskelijaohjauksen kehittämisessä ovat aktiivisesti olleet mukana opiskelijaohjauskoordinaattorit. Koulun ja kentän välinen yhteistyö on tiivistynyt vuoden 2012 aikana. Vuonna 2013 otetaan käyttöön Jobstep.net -harjoittelupaikan varausjärjestelmä ja siihen liittyvä koulutus aloitettiin yhteistyössä terveysalan yksikön kanssa loppuvuodesta. Syksyllä toteutettiin kentän ja koulun välinen yhteistyöpäivä, missä käsiteltiin opiskelijaohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Samalla palkittiin vuoden opiskelijaohjausyksikkö. 12

13 Perinteinen hoitotyön päivä järjestettiin Päivän teemana oli asiantuntijuus hoitotyössä. Mukaan oli kutsuttu myös Lapin sairaanhoitopiirin osastonhoitajia ja hoitajia. Tilaisuudessa palkittiin vuoden lappilainen sairaanhoitaja ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin vuoden osastonhoitaja. Henkilöstön koulutus Alueellisia ja keskitettyjä sisäisiä koulutuksia on järjestetty kuten aiemminkin ja ulkoisten järjestäjien koulutuksiin on osallistuttu. Videoneuvotteluteitse on vastaanotettu eniten OYS erva alueen sairaanhoitopiirien järjestämiä koulutuksia. Tärkeimpänä videokoulutusten tuottajana on ollut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Koulutustyöryhmä on kokoontunut yhden kerran, loppuvuodesta Erityisosaamisten ja pätevyyksien tallentamista HRM -koulutuksen hallintajärjestelmään on jatkettu. Varsinaisten osaamiskartoitusten tekeminen ei ole ollut enää tavoitteena, sillä perusteellisen kartoituksen tekeminen ilman varsinaista menetelmää, on raskas prosessi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Koulutustiedot on tallennettu edelleen HRM järjestelmään ja sen kalenteritoimintoa on hyödynnetty sähköisen tiedottamisen välineenä sekä sisäisessä että ulospäin suunnatussa tiedottamisessa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin edustaja on osallistunut Oys Erva alueen koulutusyhdyshenkilöiden keskinäiseen yhteistyöhön. Myös Medieco on ollut mukana tapaamisissa ja verkkokoulutusten aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen on ollut yhteisenä kehittämiskohteena. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin muita niukempi koulutushenkilöstöresurssi on vaikuttanut mahdollisuuteen perehtyä ja työstää koulutussisältöjä toisten toimijoiden kanssa. Erityisesti verkkokoulutusten muokkaamiseen oman sairaanhoitopiirin käyttöön sopiviksi olisi kaivattu resurssia. Vuonna 2012 oli keskimäärin 3,72 täydennyskoulutuspäivää. Henkilöstönkoulutusmenot olivat ,80 euroa, mikä oli 0,96% palkkasummasta. Laadunhallinta Sisäiset auditoinnit jatkuivat aiemmin tehdyn suunnitelman pohjalta. Sisällöllisenä kohteena olivat johtaminen, henkilöstö ja jatkuva laadun parantaminen. Vuonna 2010 myönnetyn laaduntunnustuksen toinen ylläpitoauditointi tehtiin Sen yhteydessä arvioitiin erityisesti laadunhallinnan etenemistä aiempien ulkoisten auditointien jälkeen. Tarkastelun kohteena olivat: itsearviointi- auditointi- ja johdon katselmuskäytännöt sekä tulokset, laatupoikkeamat, muistutukset, kantelut, reklamaatiot sekä kehittämissuositusten pohjalta toteutetut kehittämistoimenpiteet. Keskeisistä prosesseista/toiminnoista auditoitiin elektiivinen leikkausprosessi ja saattohoidon hoitoketju. Johdon haastattelussa selvitettiin laadunhallinnan tilaa koko organisaation tasolla. Laaduntunnustuksen uusinta- auditointi päätettiin toteuttaa vuonna 2013 SHQS laatumenetelmän mukaisesti. Sisäisten auditointien ohjelmaa lähivuosille tarkennettiin. 13

14 Laatutyöryhmän kokoonpanoa päivitettiin kutsumalla perusterveydenhuollon yksikön edustaja mukaan laatutyöhön ja valitsemalla sairaanhoitopiirin palveluksesta irtisanoutuneiden tilalle uudet jäsenet. Laatutyöryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kolme kertaa ja sisäiset auditoijat kaksi kertaa. Palvelujen järjestämissuunnitelman osana myös peruskuntien terveydenhuollon ja sosiaalityön laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toteuttamista alettiin suunnitella yhdessä Perusterveydenhuollon yksikön ja kuntien edustajien kanssa erillisessä työryhmässä. Työtä koordinoi perusterveydenhuollon yksikkö. Prosessien QPR hallintamallin työstäminen ja käyttöönotto sekä prosessivalmentajien kouluttaminen toteutettiin projektiluonteisesti kevään ja alkukesän aikana. Prosessien kehittämistä ja mallintamista tehtiin sekä tulosalueiden sisällä että tulosaluerajat ylittäen. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän prosessikarttaluonnos valmistui vuoden lopulla. Prosessityön ohjausryhmä kokoontui syksyn aikana kaksi kertaa samoin kuin prosessikarttaa työstänyt pienryhmäkin. Potilasturvallisuusasiat liitettiin konkreettisesti osaksi laadunhallintaa lisäämällä potilasturvallisuuskoordinaattorin tehtävät laatupäällikön työn kuvaan. Potilasturvallisuussuunnitelman laadintavastuu siirtyi laatupäällikölle marraskuussa Määräaikaiseksi palkatun erillisen potilasturvallisuuskoordinaattorin 50 %:n tehtävä lakkautettiin vuoden vaihteessa. Potilasturvallisuuden johtoryhmä kokoontui kolme kertaa. Tietohallinto Erikoissairaanhoidossa valmistauduttiin ereseptin käyttöönottoon kehittämällä Esko -ohjelmistoa ja kouluttamalla henkilöstöä sähköisen reseptin piirteisiin. Sähköisen reseptin käyttöönotto tapahtuu keväällä 2013 samanaikaisesti Lapin, PPshp:n ja Vaasan sairaanhoitopiirien kanssa. Tietojen kirjaamiseen kiinnitettiin edelleen huomiota ja raporttien tarkkuutta saatiin parannettua. Kuntalaskutuksen uudistamista valmisteltiin yhdessä muiden erva -alueen sairaanhoitopiirien kanssa. KuntaEskolla mahdollistettiin erikoissairaanhoidon tietojen näkyvyys organisaatioiden välillä. Ekg-käyrien ja digitaalisten kamerakuvien tallentamiseen hankittiin tietovarasto, jota erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto voivat yhdessä käyttää. Sovelluksen levittäminen perusterveydenhuoltoon jäi seuraavalle vuodelle. Keminmaan, Tornion ja Ylitornion laboratoriot liitettiin sairaanhoitopiiriin. Vuoden 2013 alusta lähtien NordLab vastaa laboratorioiden toiminnasta. NordLabin ja sairaanhoitopiirin välisen sopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirin tietohallinto vastaa Länsi-Pohjan alueen laboratorioiden tietoteknisestä lähituesta. Ensihoidon käyttöön valmisteltiin tietojärjestelmähankintoja. Länsi-Pohjan alueen edustajat olivat aktiivisesti mukana kansallisen tason ja erityisvastuualuetason kehittämistyössä. Kansallisella tasolla ajankohtaisena hankkeena on sähköisen arkiston kehittäminen. 14

15 Hallintokeskus Tili TP 2011 TP 2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä

16 Konservatiivin hoidon tulosalue Koko tulosalueen toiminnassa toimintatuotot vähenivät 1 % verran vuoteen 2011 verrattuna silti vastaten 102 % toteutumaa talousarvioon nähden. Kokonaistoimintakulut kasvoivat 2 % vastaten 106 % toteutumaa. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat suhteellisesti eniten eli 22 %:lla vuoteen 2011 verrattuna, joskin palkkojen ja palkkioiden nousun absoluuttinen osuus on tätä suurempi. Vuosikate jäi euroa tappiolliseksi ollen poistojen jälkeen euroa alijäämäinen. Hoitopäivät vähenivät 4 % vastaten 99 %:n toteutumaa. Vuodeosastojen kuormitus asettui noin 81 %:iin. Poliklinikkakäyntien kokonaismäärä vuonna 2012 oli yli vastaten 103 % toteutumaa. Yhteispäivystyksen terveyskeskuskäyntien määrät kääntyivät hienoiseen 4 % laskuun edellisvuoteen verrattuna. Laskua tapahtui sekä lääkärikäynneissä, hoitajakäynneissä että tarkkailun käytössä. Puhelinneuvonta toimi odotetusti ja neuvontapuhelujen määrä oli keskimäärin 1300/kk. Yhteispäivystyksen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. Lääkäripalvelujen tuottajana jatkoi Mediverkko Oy. Päivystyspoliklinikan erikoissairaanhoidon käyntimäärä väheni puolestaan edellisvuodesta noin 7%. Osastonylilääkärin virka on edelleenkin täyttämättä, minkä takia erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla on jouduttu edelleen turvautumaan väliaikaisratkaisuihin. Tarkkailupaikkojen käyttöaste oli 89%, joka on lähes tavoitteen (>90%) mukainen. Erikoissairaanhoidon läpimenoajoissa ei päästy tavoitteenmukaiseen keskiarvoon 2,5 tuntiin vaan keskiarvo ylitti 4 tuntia. Tähän on suurimpana syynä radiologisten palvelujen viiveet johtuen sairaalan huonosta radiologitilanteesta. Ensihoidon kehittämishanke käynnistyi loppuvuodesta palkkaamalla projektityöntekijä valmistelemaan vuonna 2013 tapahtuvaa ensihoidon siirtymistä sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Sisätautien poliklinikka toimi vuonna 2012 lääkärimitoitukseltaan vuoden 2011 tasolla. Poliklinikan työhön osallistui yksi täyspäiväinen kardiologi (myös sydänvalvonta ja angiografiat), kaksi gastroenterologia (toinen samalla ylilääkäri ja toinen 80 % ostopalvelulääkäri), nefrologi (myös dialyysiosasto), hematologi (80 %), kaksi reumatologia (molemmat osa-aikaisia), endokrinologi (50 %) ja kaksi sisätautien erikoislääkäriä (toisen toimialana gastroenterologia /kardiologia ja toisen yleissisätaudit 50 % työpanoksella). Vuonna 2011 aloittanut osa-aikainen kardiologi toimi vuonna 2012 aiempaa pienemmällä työpanoksella. Virkapohjat huomioiden lääkärivajausta oli erikoislääkärien määrässä. Sisätautien pkl-käyntien määrässä ei ole merkittävää muutosta vuoteen 2011 verrattuna. Sen sijaan ostopalveluna tehdyt pkl-käynnit nousivat 40 %:lla johtuen erityisesti uusien akuuttien hematologisten potilaiden hoitokäynneistä OYS:ssa. Myös omien hoitopäivien määrässä on havaittavissa noin 18 %:n nousu vuoteen 2011 verrattuna. Hoitotakuussa pysyttiin kardiologian ja gastroenterologian alojen lisätyön turvin. Sisätautien vuodeosastojen työhön osallistuivat poliklinikalla toimivien lääkärien lisäksi yksi yleissisätautilääkäri ja keskimäärin 3 sairaalalääkäriä, jotka osallistuivat myös etupäivystyksen hoitamiseen. Osastoista toiminnassa olivat osasto 4A ja neurologian kanssa yhteinen osasto 5B koko vuoden. Vuodeosaston 5A remontin takia sisätautipotilaita hoidettiin osastolla 2A. Osasto 5 A:n saneeratut tilat valmistuivat aikataulussa ja toiminta uusissa tiloissa aloitettiin Sisätautien vuodeosastojen kuormitus oli keskimäärin 79 % vuoden 2012 aikana. Hoitotyön sijaisten saannissa osastoille tai poliklinikoille onnistuttiin kiitettävästi vuoden 2012 aikana. Loppuvuodesta osaston 4A työpanosta kului uuden SyKe-osaston suunnitteluun ja henkilökunnan koulutukseen. Lainahoitajajärjestelmää pilotoitiin osastoilla 5A ja 5B. 16

17 Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta on vakiintunut eikä toiminnassa ollut muutoksia vuoden aikana. Poliklinikkakäyntien määrässä oli 4 %:n lasku vuoteen 2011 verrattuna. Henkilökunnasta lääkärien saatavuus oli hyvä 1-8/12, mutta loppuvuonna erikoistuvaa lääkäriä ei ollut käytettävissä. Hoitoon pääsy toteutuu hoitotakuun puitteissa, joskin uniapnean osalta jono on kasvanut. Keuhkosairauksien vuodeosaston 2A toiminta poikkesi edellisvuodesta kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen ajan, koska korva- nenä- ja kurkkutautien vuodeosastopaikat siirtyivät operatiiviselle tulosalueelle ja sisätautien osasto 5A toimi viisipaikkaisena osastolla 2A remontin takia. Keuhko- ja sisätautipotilaita hoidettiin yhteensä enemmän kuin vuonna 2011 keuhko- ja korvapotilaita yhteensä ja samalla potilasmateriaali oli raskaampaa. Vuoden viimeisen kolmanneksen aikana työpanosta kului uuden SyKe-osaston suunnitteluun ja henkilökunnan koulutukseen. Neurologian poliklinikan käynnit lisääntyivät vuoteen 2011 verrattuna lähetemäärien lisääntymisen myötä. Huomattava osa lähetteistä hoidettiin lisäksi konsultaatiovastauksina. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana klinikassa toimi kaksi erikoislääkäriä 80 % työajalla ja yksi erikoislääkäri 40 % työajalla vastaten kahden erikoislääkärin täysipäiväistä työpanosta. Lokakuuhun asti osastolla ja osin poliklinikalla oli myös loppuvaiheen neurologiaan erikoistuva lääkäri /12 osastolla 5B työskenteli yleislääkäriksi erikoistuva. Poliklinikan kahden sairaanhoitajan vuosilomia ei sijaistettu, mikä on ruuhkauttanut mm. muistipoliklinikan toimintaa. Neuropsykologin työskentely jatkui entisellään. Hoitotakuussa neurologian poliklinikalla on pysytty. Neurologian osaston toiminta jatkui osastolla 5B, jossa hoidetaan myös sisätautipotilaita. Osaston kuormitus oli entistä tasoa eli 75 %. Sisätautien osaston 5A remontti heijastui myös osastolle 5B ja vaikeutti neurologisten potilaiden hoidon toteuttamista. Talon omien radiologien vajeen takia jouduttiin hankkimaan ostopalveluna toimenpideradiologien sekä neuroradiologien konsultaatioita Oulusta ja Kokkolasta. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden seurantaa päivitettiin ja jatkuva EKG-monitorointi käytäntö vakiintui. Aivoinfarktien liuotushoito Telestroke-toiminnan avulla jatkui vilkkaana. Aiemmin osastolla annetut IVIG- infuusiot siirrettiin infuusiopoliklinikan hoidettaviksi. Hengityshalvausyksikön ( 1 potilas) toiminta on jatkunut ennallaan kotihoitoyksikössä, mutta jatkossa on syytä miettiä potilaan hoitamista sairaalan toisen hengityshalvauspotilaan kanssa samassa yksikössä. Ihotautien yksikön toiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Ylilääkärin lisäksi yksikössä on käynyt ihotautien erikoislääkäri Oulusta pitämässä vastaanottoa 1-2 kertaa kuukaudessa. Poliklinikan käyntimäärien lisäys johtuu tehostuneesta kirjaamisesta. Lastentautien toiminnassa alkuvuosi oli vilkasta ja kuormitukset %:n tasoa. Kesäsulun jälkeen toiminta osastolla ja poliklinikalla oli rauhallista osin huonon lääkäritilanteen vuoksi mutta myös päivystyspotilaiden ja erityisesti infektiopotilaiden ennakoitua vähäisemmän määrän takia. Loppuvuoden kuormitukset olivat 55-84%:n tasolla. Vauvalankin toiminta oli edellisvuotta rauhallisempaa. Neurologinen toiminta oli vilkasta loppuvuoden ajan ja lisäksi kirurgisia poliklinikkapotilaita hoidettiin osastolla paljon. Synnytysosaston kanssa tehtiin yhteistyötä henkilökunnan käytössä tilanteen ja tarpeen mukaan. Oikeisiin hintaluokkiin ja oikeaan kirjaamiseen kiinnitettiin huomiota vuoden 2012 aikana. Lääkäreiden palkoissa ostopalveluihin turvautuminen nosti toimintakustannuksia. Vaikka kesän ja syksyn rauhallisuuden takia vuosikate oli negatiivinen, on päivystyksellisen toiminnan vuoksi hoitohenkilöstön minimiresursoinnista vauvalassa ja osastolla jatkossakin huolehdittava. 17

18 Konservatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2011 TP 2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

19 Operatiivisen hoidon tulosalue Operatiivisella tulosalueella tuotettiin sairaanhoitopiirin asukkaille eri erikoisalojen päivystys-, kiireelliset ja ajanvarauspotilaiden hoidot. Erityyppisiä poliklinikkakäyntejä oli yhteensä (joista 15 % päivystyskäyntejä, jotka hoidetaan joko ajanvaraus- tai päivystyspoliklinikalla). Vuodeosastoilla hoitojaksoja toteutui yhteensä 7075, joista 51 % oli päivystysalkuisia. Operatiivisen tulosalueen kaikilla erikoisaloilla hoitotakuun toteutuminen parani alkuvuoden ongelmien jälkeen siten, että vuodenvaihteessa oli vain yksittäisiä potilaita, joiden osalla hoitotakuu ei toteutunut. Tilanteen paraneminen edellytti lisätöiden tekemistä sekä polikliinisten käyntien että leikkausten osalta (kirurgia, silmä- ja korvataudit). Operatiiviselle tulosalueelle tulleiden lähetteiden määrä on lisääntynyt kaikilla erikoisaloilla edellisvuoteen verrattuna, samoin poliklinikkakäyntien lukumäärä. Vuodeosastohoidon osalta hoitojaksojen määrä on hiukan noussut ja hoitopäivien vähentynyt; so. keskimääräinen hoitoaika on tavoitteen mukaisesti lyhentynyt. Leikkaustoiminnan kehittämisprojekti eteni suunnitelman mukaisesti ERVA alueen työnjakoa selvittelevässä projektissa ja siihen liittyvissä palavereissa on ollut operatiivisen tulosalueen edustus, samoin eri erikoisalojen ylilääkärikokouksissa. Tulosalueella on tehostettu kirjaamista, jotta toiminnan seuraaminen ja hinnoittelu olisivat todenmukaisia sekä vertailukelpoisia. Kirjaamisen toteutumista on seurattu ja analysoitu koko henkilökunnan kanssa eri yksiköiden palavereissa. Oberon potilastietojärjestelmän käyttöönotto vaati edelleen ohjausta. Tulosalueen sisäistä tiedottamista ylläpidettiin intranet sivustolla ja LPKS:n uusien internet sivustojen laatimistyöryhmässä oli operatiivisen tulosalueen edustus. Potilasohjeistusten yhdenmukaistaminen aloitettiin loppuvuodesta. Saattohoidon hoitoketju päivitettiin ja luotiin uusi Akuutin vatsakipuisen potilaan hoitoketju. Selkäpotilaanhoitoketjun mallintaminen alkoi opinnäytetyönä. Elektiivisen leikkauspotilaan prosessi kuvattiin. Vuodeosastoilla on käytössä hoitoisuusluokitus, jonka perusteella saatua tietoa hyödynnettiin henkilöstön resurssoinnissa. Tulosalueella sovitettiin yhteen toiminnan supistamisajankohdat. Suurin osa vuosilomista suunniteltiin koko vuodeksi. Päiväkirurgisen toiminnan osuus on edelleen lisääntynyt. Poliklinikkakäyntien lukumäärä on noussut selkeästi liittyen avohoitopainotteisuuden lisäämiseen (mm. haavanhoitajapoliklinikkatoiminta vakiintui ja on muokannut haavapotilaiden hoitoa avohoitopainotteisemmaksi). Leikkauspotilaiden etukäteisohjeistusta tehostettiin ja mahdollistettiin prepoliklinikka toiminnan käynnistyminen vuoden 2013 alusta. Terveydenhoitolain edellyttämä palvelutasopäätös hyväksyttiin sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa. Ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen aloitettiin sekä palkattiin osa henkilöstöstä. Väliaikaiset tilat avattiin yhteisiin tiloihin perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Ensihoitoyksikkö toimii jatkossa konservatiivisen tulosalueen osana. Erikoisalakohtaiseen päivystystoimintaan ei tullut muutoksia vuoden 2012 aikana. Kirurgisessa yksikössä päiväkirurgian osuus elektiivisestä leikkaustoiminnasta on lisääntynyt ja potilaiden hoitojaksojen pituudet ovat lyhentyneet. Elektiivisten leikkauspotilaiden ajananto siirrettiin kokonaan leikkaushoidonsuunnittelijoille. Polikliinisten potilaskäyntien määrä on toteutunut suunnitellusti. Leiko toimintaa kehitettiin eli leikkauspäivänä saapuvien potilaiden osuutta lisättiin. PPSHP:n potilaiden endoproteesileikkaustoimintaa jatkettiin kirurgisessa yksikössä. Synnytys- ja naistentaudeilla erikoislääkäritilanne parantui kahden lääkärin verran ja poliklinikkatoiminta lisääntyi. Synnytysten määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Polikliiniset, anestesiaa vaativat toimenpiteet siirrettiin leikkaus- ja anestesiayksikköön. Silmätaudeilla tehtiin pienimuotoinen poliklinikkatilojen muutostyö toiminnan tehostamiseksi. Lääkärien ja sairaanhoitajien välistä työnjakoa on kehitetty edelleen (hoitajavastaanottokäynnit, paperikonsultaatiot). Toimintaluvut ovat kasvaneet. 19

20 Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla erikoislääkäritilanne on vakiintunut ja remontin myötä on pystytty siirtämään osa pientoimenpiteistä poliklinikalle sekä saatu korvaleikkaussalin käyttö jokapäiväiseksi. Leikkaustoimenpiteiden lukumäärä lisääntyi aiempaan verrattuna. Korvatautien vuodeosastopaikat siirtyivät os 3B.lle ja niiden määrä väheni kahteen paikkaan. Syöpätautien poliklinikalla onkologisten potilaiden hoito toteutui aiempaan tapaan ja poliklinikalla aloitettiin uusi toiminta: infuusiopoliklinikkatoiminta, minkä myötä toimintaluvut lisääntyivät merkittävästi. Toiminta käynnistettiin ja toteutui ilman hoitohenkilöstön lisäystä. Potilaiden hoitoisuusluokittelu otettiin käyttöön. Toinen onkologin virka oli edelleen ilman lääkäriä. Suu- ja hammassairauksien poliklinikalla työskenteli koko vuoden ajan erikoistuva hammaslääkäri ylilääkärin lisäksi ja poliklinikkakäynnit sekä toimenpiteet lisääntyivät. Leikkaus- ja anestesiaosastolla jatkettiin hoitohenkilökunnan tehostettua perehdyttämistä sekä yhteistoimintaa leiko -osaston hoitohenkilöstön kanssa. Aloitettiin valmistautuminen leikkaussalihenkilöstön yhdistämiseen ja varsinaisen leiko -toiminnan käynnistämiseen. Kirjaaminen toteutui erityisen hyvin leikkaus- ja anestesiaosastolla. Välinehuollossa otettiin käyttöön 5/2012 tietokonepohjainen dokumentoitu autoklaavien sterilointiprosessien seurantajärjestelmä (T-Doc). Välinehuoltajien työnkierto eri toimipisteissä aloitettiin osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Teho-osastolla hoidetuista potilaista puolet oli kirurgisia ja puolet sisätautisia potilaita; hoidetut potilaat olivat aiempaa sairaampia. Osastolle siirrettiin talon sisäisen elvytyksen koordinointi ja perustettiin ns. elvytysryhmä hälytysnumeroineen; toiminta käynnistyi syksyllä. Teho -osaamisen jalkauttamista vuodeosastoille (hoitajien konsultaatiokäynnit) jatkettiin lisääntyvässä määrin. Kipupoliklinikka toteuttaa selkäydinstimulaattoripotilaiden hoidon pääsääntöisesti omassa yksikössään. Loppuvuoden aikana kipupoliklinikalla työskenteli työterveyshuoltoon erikoistuva yleislääkäri, joka toi yksikköön laaja-alaista terveydenhuollon tuntemusta. 20

21 Operatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2011 T2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

22 Psykiatrian tulosalue Psykiatrian toiminnan periaatteita ovat mielenterveyssairauksien hyvä hoito ja ennaltaehkäisy. Väestölle tarjottiin laadukkaita psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita kehitetyn hoitomallin mukaisesti. Perusterveydenhuollolle, sosiaali- ja koulutoimelle annettiin konsultaatioita nopeasti ja joustavasti. Alueellinen mielenterveys- ja päihdeneuvosto kokoontui neljä kertaa ja kokouksiin osallistuivat aktiivisti myös kokemusasiantuntijoita. Kaste hankkeen yhteydessä tehty alueellisen mielenterveys-, päihde- ja perheneuvolatyön avohoitokeskeinen toimintamalli ei ole edennyt kunnissa. Asiaa on käsitelty Perusterveydenhuollon yksikön mielenterveys- ja päihdetyön järjestämissuunnitelmassa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden toiminnassa jatkui laadukkaan hoidon lisäksi tiivis yhteistyö teveydenhoitajien, sosiaali- ja koulutoimen kanssa. Lastenpsykiatriset ja nuorisopsykiatriset osastohoidot olivat edelleen erittäin vähäisiä. Vauvaperhetyötä jatkettiin. Lastenpsykiatrian poliklinikan toiminta jatkui vielä vuokratiloissa kaupungilla. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian työryhmiä vahvistettiin siirtämällä osaston muutoksen yhteydessä työntekijöitä avohoitoon. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka kehitti yhteistyötä somaattisten yksiköiden kanssa painottaen konsultaatioita ja työkyvynarviointeja. Neuropsykiatrinen ja vanhuspsykiatrinen työryhmät siirtyivät toimimaan yleissairaalapsykiatrian yhteydessä. Vanhuspsykiatrista konsultaatiota, tutkimusta ja hoitoa jatkettiin ja yhteistyötä toteutettiin peruskuntiin ja ERVA alueelle. Psykogeriatrin palveluita ei ole ollut saatavilla. Sähköhoidon aloittamista käynnistettiin hankkimalla ECT-laite ja työntekijät kouluttautuivat asiaan. Hoidon antaminen siirtyi vuodelle Seudullinen kuntoutustyöryhmä kokoontui säännöllisesti. Mielenterveyspotilaiden päivätoiminnan järjestämistä on suunniteltu yhdessä Tornion kanssa. Psykiatrisen osastohoidon tarve on vähentynyt tavoitteen mukaisesti jopa suunniteltua nopeammin. Hoitopäivät vähenivät 12 %. Psykiatrisen osaston muutosta jatkettiin yhdistämällä koko henkilöstö ja osastohoidot yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudistettu psykiatrian osasto aloitti toimintansa Osasto toimii kahdessa kerroksessa ja tarjoaa laadukasta ja tehokasta aikuispsykiatrian tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta avoimen dialogin hoitomallin mukaisesti nopeasti, joustavasti, perhe- ja verkostokeskeisesti sekä turvaten hoitojen jatkuvuus. Laitoshoitopaikkojen määrä on 35 ja ne ovat riittävät. Osastohoitojen määrä väheni edellisestä vuodesta 11 %. Marraskuussa osastolla siirryttiin tiimityön työaikajärjestelmään. Yötyössä olevan työryhmän kokoa pienennettiin loppuvuodesta 4 työntekijään. Avohoitoa tehostettiin siirtämällä vuoden aikana 8 työntekijää avohoitopisteisiin. Avohoitokäynnit lisääntyivät 3 %. Pitkään sairaalassa olleille nuorille tarjottiin tehostettua kuntoutushoitoa (mm. yksilölliset kuntoutussuunnitelmat, eri ryhmätoiminnot) osaston yläkerrassa. Osaston eteläpään viihtyvyyttä ja toimintaympäristöä parannettiin pintaremontin, kalustuksen ja taiteen avulla. Henkilökunnan osaaminen ja valmius hoitaa vaikeita psykososiaalisia ongelmia vaatii erityistason psykoterapiakoulutusta. Aloitetut terapiakoulutukset jatkuivat. Laitoshoidon muutoksessa huomioitiin osaston henkilöstö. Osaston henkilöstölle järjestettiin kolme yhteistoimintapäivää ja tehtiin kaksi työhyvinvointikyselyä. Työturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota sairaalan muutoksessa. ASLAK-kursseille osallistui eri työpisteiden työntekijöitä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle 7 työntekijää. Tekesin rahoittama KEROJO (Luovuus, osallisuus ja sitoutuminen dialogisessa ja reflektiivisessä johtamisessa) hanke alkoi tammikuussa. Hankkeen tavoite on uudenlaisen johtamisen mallin luominen. Hanke toteutetaan teemaryhmien avulla ja siten mahdollistetaan koko henkilöstön osallistuminen. Myös hankkeen yhteydessä on tehty koko psykiatrian henkilöstölle työhyvinvointikysely. 22

23 Psykiatrian tulosalue Tili TP 2011 TP 2012 Vrt% TA 2012 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

24 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tulosalueen toiminta on ollut vilkasta, mutta vakaata. Tehty työ näkyy hyvänä tuloksena, vaikka menopuolellakin on ylitystä tullut. Usealla yksiköllä on ollut puute osaavasta henkilökunnasta koskien myös lääkäreitä. Vajeesta huolimatta yksiköt ovat toimineet tuottavasti ja jopa lisänneet tehtyjen suoritusten määrää. Jonot ovat pysyneet hallinnassa mahtuen hoitotakuun rajoihin. Laboratorio L-PKS:n laboratorion toimipisteiden yhteenlaskettu tutkimusmäärä vuonna 2012 oli kpl, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 20 %. Näytteenotot mukaan luettuna kokonaismääräksi saadaan kpl. Tornion, Keminmaan ja Ylitornion terveyskeskusten laboratoriotoiminta yhdistettiin vuonna 2012 L-PKS:n laboratorioon. Vuoden aikana kehitettiin toimintaa asiakaslähtöisesti terveyskeskusten monien asiakasryhmien ja sairaalan osastojen kanssa ja parannettiin päivystysasiakkaiden palvelua. Prosesseissa organisoitiin uudelleen laboratorionäytteiden ja tarvikkeiden kuljetusjärjestelyt eri toimipisteiden välillä ja keskitettiin toimintoja huomioiden tutkimusten kiireellisyys. Yhdistymisten mukana tulleissa terveyskeskusten toimipisteissä otettiin käyttöön laboratorion Efficatietojärjestelmä. Vuoden 2012 aikana laboratoriossa tehtiin myös kustannuslaskenta, itsearviointi ja laatukellon mukainen sisäinen auditointi. Huomiota kiinnitettiin henkilöstön koulutukseen, perehdyttämiseen ja uusien laitteiden suunnitelmalliseen käyttöönottoon. Myös työturvallisuus ja potilasturvallisuus olivat vuoden 2012 keskeisiä kehittämiskohteita. Henkilöstön riittävyys oli koko vuoden ajan suuri haaste, johtuen mm. vuorotyöhön siirtymisestä, terveyskeskusten toimipisteiden yhdistämisestä ja vuoden päättyessä tapahtuneesta L-PKS:n laboratorion yhdistämisestä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymään. Toiminta jatkuu Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän NordLab:in Kemi aluelaboratoriona. Radiologia Tutkimusten ja toimenpiteiden suunniteltu määrä toteutui 101,9 %. Magneettitutkimusten määrä lisääntyi 10,5 % ja muissa tutkimuksissa määrät laskivat suunnitellusti. Terveyskeskuksille palvelut lisääntyivät ja sisäistä myyntiäkin oli vähän suunniteltua enemmän. Radiologivaje oli suuri ja pätevistä hoitajistakin oli vajetta osan vuotta. Syksyllä työskentelyn aloitti kaksi erikoistuvaa lääkäriä ja tutkimusjonoja saatiin purettua, vain magneettitutkimusjonot olivat vuoden lopussa noin 3kk, muut korkeintaan 2 kk. Angiologisiin toimenpiteisiin erikoistunut radiologi OYS:sta kävi purkamassa toimenpidejonoa toukokuusta lähtien noin kerran kuukaudessa. Viikonloppuisin ulkopuoliset radiologipäivystäjät auttoivat päivystyksen ylläpidossa. Suunnitelmien mukaisesti loppuvuodesta hankittiin uusi ultraäänilaite ja uusi varjoaineruisku angiografiahuoneeseen. Rakennussuunnitelmat eivät vielä toteutuneet. Hoitajat kävivät mm. mammografiakoulutuksissa ja magneettitutkimuksiin koulutusta saatiin paikan päällä. Lisäksi kaikki osallistuivat videona OYS:sta lähetettyihin säteilysuojelukoulutuksiin. Hoitoisuusluokitukseen ei vielä siirrytty. Ohjelmaa on kehitetty OYS:ssa ja se voidaan ottaa meillä käyttöön keväällä 2013 NeaRis-päivityksen yhteydessä. Hoitoisuusluokituksen nimi on muutettu kuvattavuusluokitukseksi, mikä sopii paremmin radiologiseen toimintaan. 24