Valtuusto Sivu 1 / 100

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 100 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-23:05 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja (Kok.) Anitra Ahtola (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Jukka Niemelä Kaisa Alaviiri (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.), poistui käsittelyn aikana Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin Nina af Hällström (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson Harriet Klar-Nykvist Henri Haaksiala (Kok.), saapui klo käsittelyn aikana Carl Haglund (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Matilda Hemnell Fred Granberg (SFP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala Simo Repo (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo aikana Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner (SDP), poistui klo käsittelyn aikana Arja Juvonen (PerusS&Sit.), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Kari Pajunen Kaarina Järvenpää (KD) Tuija Kalpala Jan Holst (Kok.) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi Päivi Salli (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti Pinja Nieminen (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 100 Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme Liisa Kivekäs (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Raija Meriläinen Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Timo Soini Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Kurt Torsell (SFP), poistui klo käsittelyn aikana Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos Jouni Mykkänen (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Johanna Värmälä (SDP), saapui klo käsittelyn aikana Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Hannele Kerola Jyrki Myllärniemi Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Titta Tossavainen Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Jouni Majuri kaupunginhallituksen edustaja kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo käsittelyn aikana kaupunginjohtaja perusturvajohtaja varhaiskasvatuksen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 100 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Christina Gestrin Maria Guzenina-Richardson Matilda Hemnell Mikko Hintsala Tuija Kalpala Jyrki Kasvi Katja Lahti Jasminiitta Lumme Timo Soini Henrik Vuornos Teuvo Loman

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 100 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mikael Eriksson Mia Laiho Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 100 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 125 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 10 Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjaukseen ja lisärakentamiseen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen 14 (Pöydälle ) Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan 24 hankesuunnitelman hyväksyminen Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman 27 hyväksyminen Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen 29 hankesuunnitelman hyväksyminen 133 Niittykummun metroaseman rakentaminen ja 33 käyttöönottaminen samassa aikataulussa muiden asemien kanssa Niittykumpu, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 38 Niittykummun keskus, alue Leppävaara, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 50 Perkkaa IIB muutos, alue Valtuustokysymys Tapiolan ja Matinkylän metroasemien 66 rakennustöistä aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi 137 Valtuustokysymys koskien Finnoonsataman aluetta ja 69 alueelle suunniteltavaa ympäristövaikutusten arviointia 138 Valtuustokysymys alueen varaamisesta Suomen 71 Lähikauppa Oy:lle (Pöydälle ) 139 Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta 74 Saunalahden koululle (Pöydälle ) 140 Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa Valtuustokysymys kauppakeskus Ison Omenan 82 kierreportaista 142 Valtuustokysymys Mestaritunnelin aiheuttamien 84 liikenteellisten ongelmien esiintymisestä 143 Valtuustokysymys ajoratojen asvaltoinnista Valtuustoaloite kiinteistöyhtiön muodostamisesta 90 kaupungintaloa varten 145 Kokouksessa jätetyt aloitteet 95

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mikael Eriksson ja Mia Laiho.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Valtuusto Sivu 8 / / /2013 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Frösén, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan lukien. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotus - Kiinteistötoimitusmaksutaksavertailu 2013/2011 Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2012 kustannuslaskentaan perustuva uusi kiinteistötoimitusmaksutaksa, jolla korvataan nykyinen vuodesta 2011 voimassa ollut taksa. Lain kiinteistötoimitusmaksusta 4 :n mukaan kunnan kiinteistörekisterin pitäjän määräämästä kiinteistötoimituksesta perittävästä maksusta päättää kunnanvaltuusto. Kiinteistötoimitusmaksun suuruuden tulee vastata kiinteistötoimituksesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Suomen kuntaliitto on antanut kiinteistötoimitusmaksutaksan laatimisohjeen Valtuusto hyväksyi kiinteistötoimitusmaksutaksan, joka tuli voimaan Kaupunkimittausyksikössä suoritettiin vuonna 2012 kaikkien työtehtävien osalta koko vuoden kestänyt kustannusseuranta ja siihen perustuva kustannuslaskenta. Kaupunkimittausyksikön kustannuslaskennassa ei ole huomioitu niitä kustannuseriä, jotka on rahoitettu toimialan tai kaupungin keskushallinnon toimesta. Yksittäisen tontin lohkomisesta aiheutuneet keskimääräiset kustannukset olivat kustannuslaskennan perusteella 860,97 euroa. Vuonna 2012 tontin

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Valtuusto Sivu 9 / 100 historia Tekninen lautakunta lohkomisia suoritettiin 212 kpl, joiden perusteella merkittiin 371 tonttia rekisteriin. Kiinteistötoimitusmaksutaksan perusteella perittiin yksityisiltä toimitusten hakijoilta vuonna 2012 yhteensä n euroa. Tontin lohkomista koskeva taksan tarkistamisesitys perustuu toimituksesta tällä hetkellä aiheutuvien kokonaiskustannusten kustannuslaskennan perusteella arvioituun määrään. Muista kiinteistötoimituksista sekä tontin lohkomisen yhteydessä tai kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä suoritettavista erikseen veloitettavista toimenpiteistä perittävät maksut on esitetty tarkistettavaksi toimenpiteistä aiheutuvien kokonaiskustannusten edellyttämällä tavalla. Kiinteistötoimituksia koskevissa maksuissa on otettu myös huomioon toimitusten rekisteröinnistä aiheutuvat kustannukset. Taksan rakenne ja sanamuoto noudattaa kuntaliiton ohjeita. Kiinteistötoimitusmaksu esitetään perittäväksi yhdessä erässä sen jälkeen, kun toimitus tai toimenpide on rekisteröity, kuten voimassa olevan taksan mukaan on tapahtunut. Sovelletut lainkohdat: Laki kiinteistötoimitusmaksusta 3 ja 4 ehdotus Käsittely Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaisi edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan lukien. Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Tiedoksi Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan lukien. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tekninen keskus

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Valtuusto Sivu 10 / / /2013 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjaukseen ja lisärakentamiseen Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) Pekka Heikkinen, puh. (09) Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lainan korkoperuste Lyhennykset Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaata enintään 2 vuotta Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu,

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Valtuusto Sivu 11 / viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto on kokouksessaan päättänyt koulujen peruskorjausten ja laajennusten toteuttamisesta ns. elinkaarimallilla enintään sadan miljoonan investointikustannuksia vastaavalla määrällä, mikä merkitsee noin kymmentä koulua ja että hankkeet kootaan kolmeenneljään kilpailutuserään. Valtuusto päätti myös, että kaupunki vastaa hankkeiden rahoituksesta ja takaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen lainat erikseen tehtävin päätöksin. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat Karamalmin ruotsinkielinen koulu, Hansakallion koulu ja Soukan koulu ja toiseen vaiheeseen Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulut. Espoon kaupunginhallitus on valinnut elinkaarimallin kolmanteen vaiheeseen Lintuvaaran koulun ja päiväkodin. Kaupungin kokonaan omistama Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat toteuttaa elinkaarimallin kolmannessa vaiheessa Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen. Peruskorjausten suorittajaksi sekä 25 vuoden ylläpitourakan suorittajaksi on valittu YIT Rakennus Oy yhteenliittymä hintaan ,00 euroa. Hinta koostuu rakennusurakan hinnasta ,00 euroa ja 25 vuoden ylläpidon kustannuksista yhteensä ,00 euroa. Rakentaminen alkaa 6/2014 ja hanke on suunnitelmien mukaan valmis 12/2015. Perusparannus ja laajennukset otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön tammikuussa Jotta Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat Oy voi korjauksen ja laajennuksen toteuttaa, tulee tehdä rakennusten luovutushetken tasearvon suuruinen pääomasijoitus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiöön luovuttamalla yhtiölle apporttina vastikkeetta Lintuvaaran koulun ja päiväkodin rakennukset. Luovutuksista tehdään erilliset sopimukset ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennusten tasearvo vuoden lopussa on ,29 euroa. Luovutus tehdään Kaupungin tonttiyksikkö valmistelee kohteiden tontin maanvuokrasopimuksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat Oy:n ja kaupungin välillä, sillä maaomaisuutta ei siirretä yhtiöön. Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat anoo Espoon kaupungilta 20 miljoonan euron omavelkaisen takauksen peruskorjaukseen otettavalle lainalle. Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Toimitilojen koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Valtuusto Sivu 12 / 100 historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää tehdä Lintuvaaran koulun ja päiväkodin rakennusten luovutushetken tasearvon suuruisen pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat -yhtiöön luovuttamalla yhtiölle apporttina vastikkeetta mainitut koulu- ja päiväkotirakennukset. Luovutuksista tehdään erilliset sopimukset ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennusten tasearvo on suunnitellulla siirtohetkellä yhteensä ,29 euroa, 2 ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: 2.1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lainan korkoperuste Lyhennykset Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaata enintään 2 vuotta Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2.2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Valtuusto Sivu 13 / lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 278 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 14 / / /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Petrelius, puh. (09) Riikka Puusniekka, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti. Käsittely Grönroos Lahtisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Ehdotan, että seuraavat kohdat poistetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta vuosille : Sivu 21, toinen kappale, kohta: Kirjastot tukevat myös voimakkaasti eri kulttuureista ja kieliryhmistä tulevien lasten, nuorten ja perheiden identiteettiä ja oman kielen ja suomen tai ruotsin kielitaitoa. Sivu 22, neljäs kappale, kohta: monikulttuurista liikuntaa. Sivu 23, toinen kappale, kohta: Monikulttuurista liikuntapolkua toteutetaan yhteistyössä seurojen ja yhdistysten kanssa. Sivu 27, kolmas kappale, kohta: Henkilöstön osaamista monikulttuuriasioissa tulee lisätä koulutuksella ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointia tehostaa. Sivu 35, palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi kohdan neljäs osio: Maahanmuuttajaperheiden kotoutumista koordinoidaan lapsiperhepalveluiden yhteistyönä ja kotoutumista tukevia keinoja monipuolistetaan (maahanmuuttajaperheiden vanhemmille räätälöityä kielikoulutusta ja lastenhoitoapua, työllisyyden kuntakokeilun ja työllisyysmäärärahojen kohdentamista maahanmuuttajille). Lintunen Nevalaisen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen sisältyvän lastensuojelun kehittämisohjelman täytäntöönpanon yhteydessä kartoitetaan tarkemmin niihin liittyvien hyvinvointitoimijoiden joukko

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 15 / 100 (kolmas sektori, seurakunnat, vanhemmat, seurat, ym.) sekä linjataan ja sovitaan tarkemmin kaupungin ja muiden hyvinvointitoimijoiden välisestä tehtävänjaosta tavoitteena koko lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavan toimijakentän aktivoiminen. Karimäki Nevalaisen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Espoossa lisätään varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea lasten ja nuorten syömishäiriöiden vähentämiseksi esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja Nuorisopoliklinikan (Nupoli) kautta. Nevalainen Hopsun ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaupunki yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa panostaa nykyistä voimakkaammin lasten liikuntamahdollisuuksien tasapuoliseen kehittämiseen tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen liikuntaa, joka on hinnaltaan, toiminnaltaan ja alueellisuudeltaan kaikkien saavutettavissa. Kehitetään lähiliikuntapaikkoja sekä tarjotaan monipuolisesti liikuntaharrastuksia myös niille nuorille, joita ei kiinnosta kilpaurheilu tai tiukkoihin sääntöihin sitoutuminen. Järvenpää Paattiniemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että vammaisneuvoston edustaja ja vammaisasiamies otetaan mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutukseen sekä seuraavan hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. Kankkonen Paattiniemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että uudessa poikkihallinnollisessa ohjausryhmässä ja uusia alueellisia kehitysryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon ruotsinkielisten kuntalaisten erityistarpeet, ja että tarvittaessa perustetaan erillinen ryhmä, jonka vastuulla on koordinoida ja kehittää ruotsinkielisiä palveluja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Huhta Kivistön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sivu 4, kappale 3 lisätään sanat ja valtuustolle ennen sanaa vuosittain. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut muilta osin yksimielisesti hyväksytyksi.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 16 / 100 Puheenjohtaja totesi, että ensin äänestetään muutosehdotuksesta, sen jälkeen lisäysehdotuksesta ja lopuksi toivomusehdotuksista. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Grönroosin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 70 äänellä 5 ääntä vastaan hylkäsi Grönroosin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Huhdan lisäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 42 äänellä 33 ääntä vastaan hyväksyi Huhdan lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämä jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomusehdotukset. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Järvenpään toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Nevalaisen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kankkosen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lintusen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Karimäen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Valtuusto: Valtuusto hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti siten muutettuna, että liitteen sivulle 4 kolmanteen kappaleeseen lisätään sanat ja valtuustolle ennen sanaa vuosittain. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen sisältyvän lastensuojelun kehittämisohjelman täytäntöönpanon

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 17 / 100 yhteydessä kartoitetaan tarkemmin niihin liittyvien hyvinvointitoimijoiden joukko (kolmas sektori, seurakunnat, vanhemmat, seurat, ym.) sekä linjataan ja sovitaan tarkemmin kaupungin ja muiden hyvinvointitoimijoiden välisestä tehtävänjaosta tavoitteena koko lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavan toimijakentän aktivoiminen. - Valtuusto toivoo, että Espoossa lisätään varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea lasten ja nuorten syömishäiriöiden vähentämiseksi esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja Nuorisopoliklinikan (Nupoli) kautta. - Valtuusto toivoo, että kaupunki yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa panostaa nykyistä voimakkaammin lasten liikuntamahdollisuuksien tasapuoliseen kehittämiseen tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen liikuntaa, joka on hinnaltaan, toiminnaltaan ja alueellisuudeltaan kaikkien saavutettavissa. Kehitetään lähiliikuntapaikkoja sekä tarjotaan monipuolisesti liikuntaharrastuksia myös niille nuorille, joita ei kiinnosta kilpaurheilu tai tiukkoihin sääntöihin sitoutuminen. - Valtuusto toivoo, että vammaisneuvoston edustaja ja vammaisasiamies otetaan mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutukseen sekä seuraavan hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. - Valtuusto toivoo, että uudessa poikkihallinnollisessa ohjausryhmässä ja uusia alueellisia kehitysryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon ruotsinkielisten kuntalaisten erityistarpeet, ja että tarvittaessa perustetaan erillinen ryhmä, jonka vastuulla on koordinoida ja kehittää ruotsinkielisiä palveluja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. S. Elo, Grönroos ja Lahtinen ilmoittivat eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Liite Oheismateriaali Esitämme eriävän mielipiteen Espoon kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen, jossa hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma vuosille Kaupungin ei tule tukea monikulttuurisuuden nimissä verovaroin maahanmuuttajien oman kulttuurin harjoittamista ja maahanmuuttajien omia liikuntapalveluita eikä kaupungin tule harjoittaa positiivista erityiskohtelua, mikä tarkoittaa maahanmuuttajien suosimista työhönotossa kantaväestön kustannuksella. 2 Lastensuojelun kehittämissuunnitelma 3 Tiivistelmä toimintaohjelmasta 4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 5 Äänestyslistat Espoon vammaisneuvoston lausunto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 18 / 100 Selostus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta tuli lakisääteinen asiakirja lastensuojelulain uusimisen myötä vuonna Sitä ennen Espoossa oli tehty Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma (2003), jonka ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma ( ) sittemmin korvasi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valtuuston vähintään kerran neljässä vuodessa hyväksymä strateginen ja konkreettinen toimenpideohjelma. Sen avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä Espoossa. Hyvinvointisuunnitelma sisältää erillisinä liitteinä lastensuojelun kehittämissuunnitelman ja toimintaohjelman neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Molemmat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) asiakirjoja, jotka tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen lasten ja nuorten kasvuoloihin ja hyvinvointiin liittyvän toiminnan ja palvelut. Tässä, järjestyksessään toisessa suunnitelmassa kuvataan espoolaisten lasten ja nuorten kasvuolosuhteita ja hyvinvoinnin tilaa sekä palvelujärjestelmään liittyviä haasteita vuonna 2012, ja esitetään niistä johdettuja tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille Uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille on valmisteltu sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen tiiviissä yhteistyössä ja se lähtee ennaltaehkäisevästä ja lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja korostavasta näkökulmasta. Suunnitelma varmistaa, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on kunnassa tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Espoon sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen lautakunnissa suunnitelma käsitellään kesäkuussa ja kaupunginvaltuustossa elokuussa Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto kävi lähetekeskustelun suunnitelmasta sen valmisteluvaiheessa. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sisältyy hyvinvointisuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Lisäksi suunnitelman liitteenä on toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kuvauksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta Espoossa. Siinä selostetaan myös keskeiset palvelujen kehittämishaasteet. Suunnitelmassa määritellään lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen periaatteet. Hyvinvointitiedon, palveluja koskevan tiedon ja periaatteiden pohjalta ehdotetaan keskeiset hyvinvointityön kehittämistä ohjaavat tavoitteet ja toimenpiteet tuleville vuosille. Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä tullaan selvittämään ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen mahdollisuudet järjestää avoimen varhaiskasvatuksen palveluja sekä ruotsinkielisen opetuksen yhteistyörakenteet vastaavalla tavalla kuin suomenkielisellä puolella.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 19 / 100 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointia on tarkasteltu lapsen oikeuksien määrittelemien periaatteiden ja niistä johdettujen hyvinvoinnin osatekijöiden kautta: miten Espoossa toteutuu lasten ja nuorten oikeus yhdenvertaisuuteen, hoivaan ja huolenpitoon, osallisuuteen, terveyteen, turvallisuuteen, oppimiseen ja onnistumiseen sekä liikuntaan ja harrastuksiin. Näiden hyvinvoinnin osatekijöiden toteutumista on tarkasteltu laajan tietoaineiston valossa. Tietolähteinä ovat olleet mm. kouluterveyskysely, vanhemmuuskysely, asiakastietojärjestelmien tuottama tieto, erilaisissa työpajoissa, hanke- ja kehittämistyössä koottu tieto sekä eri toiminnoista työntekijöiltä koottu tieto. Yhteenvetona hyvinvoinnin tilasta voidaan todeta, että valtaosa espoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, elää hyvää kasvua ja kehitystä turvaavassa perheessä ja saa riittävästi hoivaa ja huolenpitoa vanhemmiltaan. Hyvinvoinnin kannalta keskeisiä huolia ovat tiedonkeruun perusteella seuraavat: Yhdenvertaisuus - Lapsiköyhyyden kasvu - Taloudellisten vaikeuksien kasautuminen maahanmuuttajille, yksinhuoltaja-perheille ja pienten lasten perheille - Nuorten jääminen koulutuksen ulkopuolelle - Kasvava nuoriso-työttömyys Hoiva ja huolenpito - Vanhempien kiire, työn ja perheen yhteensovittaminen - Vanhempien uupuminen pikkulapsiperheissä - Pitkittyneet parisuhderistiriidat ja kriisiytyneet erotilanteet lapsiperheissä - Riittävää huolenpitoa ja hoivaa vaille jäävät lapset ja nuoret - Nuorten kiireellisten sijoitusten määrän kasvu Osallisuus - Lapsiperheiden yhteisöllisyyden puute - Nuorten kokemukset kuulluksi tulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisesta - Nuorten yksinäisyys Terveys - Odottavien äitien ja lapsiperheiden vanhempien päihteidenkäyttö - Nuorten psykofyysinen oireilu ja masentuneisuus - Nuorten tupakointi, nuuskaaminen ja päihteiden-käyttö - Lasten ja nuorten ylipaino

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 20 / 100 Turvallisuus - Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsiperheissä - Lasten ja nuorten aggressiivinen käyttäytyminen - Kiusaaminen - Nuorten fyysisen uhan ja seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemukset Oppiminen ja onnistuminen - Lasten keskittymis-vaikeudet ja levottomuus - Nuorten kokemukset koulutyön kuormittavuudesta - Nuorten koulu-uupumus - Nuorten kokema avun puute koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa - Koulupoissaolot Liikunta ja harrastukset - Lasten ja nuorten runsas ruutuaika ja vähäinen liikunnan harrastaminen - Perheiden taloudelliset ongelmat vaikeuttavat lasten ja nuorten harrastamista Erityistä huolta on siitä, että lapsiperheet kokevat yhteisöllisyyden puutetta ja jäävät usein yksin ongelmiensa kanssa. Sosiaaliset verkostot ovat heikkoja ja sukulaiset ovat kaukana, mikä aiheuttaa juurettomuutta ja käytännön haasteita lapsiperheillä, joilla on vaikea löytää lastenhoitoapua lähipiiristä. Huolta aiheuttaa myös se, että lapsiköyhyys on lisääntynyt viime vuosina. Espoon lapsiköyhyysaste on nyt noin 10 prosenttia lapsiväestöstä, mikä tarkoittaa, että lähes lasta elää pienituloisessa perheessä. Ulkomaalaistaustaisista Espoossa asuvista lapsista puolet on ollut toimeentulotuen piirissä viime vuosina. Myös nuorten mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö herättävät huolta: Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisista, lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista useampi kuin joka kymmenes kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta eli on selvässä riskissä masentua. Lähes joka kolmas lukiolainen ja reilusti yli kolmannes ammattiin opiskelevista juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Nuorten ongelmat näkyvät vuotiaiden kiireellisten sijoitusten merkittävänä kasvuna. Kiireellisten sijoitusten suurimmat syyt ovat vanhempien ja lapsen oma päihteidenkäyttö. Palvelujen kehittämishaasteet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvuutena Espoossa on palvelujen monipuolisuus ja hyvä laatu. Lapsiperheillä on palvelujen valinnanmahdollisuuksia. Henkilöstö on ammattitaitoista ja haluaa kehittää työtään ja palveluja. Palvelujen kehittämishaasteita ovat: - Perheille suunnattua varhaista tukea eri-ikäisille lapsille ja perheille on vahvistettava. Peruspalveluissa tulisi olla tarjolla perhe- ja

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 21 / 100 sosiaaliohjausta kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koetaan toimimattomiksi ja hajanaisiksi. Niiden osalta on mm. selkiytettävä hoitopolkuja ja perus- ja erityistason työnjakoa ja yhteistyötä. - Aikuisten palvelujen ja lasten palvelujen väliltä puuttuu toimivia yhteistyökäytäntöjä. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö ovat keskeisiä toimijoita asiakkaanaan olevien lasten tuen tarpeen tunnistajina. - Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen vaikuttaminen ei ole riittävää. Koko perheen tilanne tulee huomioida niin lasten kuin aikuistenkin palveluissa alkaen neuvolasta. - Lasten, nuorten ja perheiden palveluilta puuttuvat pysyvät yhteen sovittavan johtamisen rakenteet. Yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen on lähivuosina keskeinen edellytys palvelujen yhteiskehittämiselle, jota tarvitaan asiakaslähtöisten toimintatapojen rakentamisessa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kaupunkiin luodaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjausryhmä vastaamaan poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävästä kehittämistyöstä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tavoitteena on vähentää palvelujen hajanaisuutta ja tuoda yhteen hyvinvointityön keskeiset toimijat. Tavoitteet Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpideehdotukset rakentuvat hyvinvointityötä ohjaaville periaatteille. Keskeisimpänä voimavarana hyvinvoinnin kannalta nähdään lasten, nuorten ja vanhempien oma asiantuntijuus ja aktiivinen toiminta, sekä lähiyhteisöiltä saatu arkinen tuki, apu ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Kuntalaisten omaa toimijuutta tuetaan riittävällä ja kattavalla hyvinvointia tukevalla tiedolla eri kanavien avulla (esim. internet ja sähköiset palveluportaalit). Vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitys nähdään keskeisenä, ja mahdollisuutta vertaisten löytämiseen vahvistetaan yhteistyössä kumppaneiden, kuten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Silloin kun lapsi tai perhe tarvitsee tukea, ohjausta tai muuta palvelua, keskeistä on palvelujen asiakaslähtöisyyden ja koordinoinnin parantaminen: palveluissa lähdetään liikkeelle asiakkaiden esiin nostamista tavoitteista ja tarpeista ja palvelut sovitetaan yhteen asiakkaiden elämäntilanteisiin sopiviksi kokonaisuuksiksi. Peruspalvelujen saatavuudesta, laadusta ja monipuolisuudesta huolehditaan ja tarvittava tuki tarjotaan erityispalvelujen piiriin lähettämisen sijaan arkiympäristöissä, kuten päivähoidossa, koulussa tai kotona jalkautuvan työn ja työpari- ja verkostotyön keinoin. Lastensuojelun osalta keskeisin tavoite on vahvistaa lastensuojelun avohuollon työskentelyedellytyksiä. Vuonna 2008 voimaan tullut lastensuojelulaki on kasvattanut lastensuojelun asiakasmääriä voimakkaasti. Ilmoituskynnys on madaltunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet lain voimaantulon jälkeen jo lähes 40 %. Lain määrittelemiin aikarajoihin pääseminen lastensuojelutarpeen selvityksissä on

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 22 / 100 haasteellista. Suunnitelmallista, kuntouttavaa avohuollon työskentelyä ei ole päästy tekemään eikä kehittämään riittävästi. Avohuollon kehittäminen edellyttää työskentelytapojen ja rakenteiden tarkastelua ja avohuollon voimavarojen saattamista tasolle, joka mahdollistaa osallistavan, oikeaaikaisen ja vaikuttavan avohuollon työskentelyn. Lautakuntien muutosehdotusten huomioiminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi käsitelty ja hyväksytty myös suomenkielisessä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa , Liikunta- ja nuorisolautakunnassa sekä Nämnden Svenska rumissa Lautakuntien tekemät muutosesitykset on viety pienin teknisin muutoksin suunnitelmatekstiin ja muutokset näkyvät tekstissä punaisella. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ehdotuksen mukaan suunnitelmaan on lisätty kokonaan uusi, nuorten asemaa koskeva luku. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ehdotti myös nuorten tilanteeseen vaikuttavia toimenpiteitä lisättäväksi suunnitelmaan. Lautakunnan ehdotus on otettu huomioon lisäämällä suunnitelman liitteeksi Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman toimenpiteet ja tavoitteet. Lastensuojelun kehittämissuunnitelmaa on lautakuntakäsittelyjen jälkeen täydennetty vuoden 2012 Kuusikko -raportin lastensuojelua koskevilla tilastotiedoilla, jotka saatiin käyttöön vasta elokuussa Suunnitelman toimeenpanosta ja toimeenpanon aikataulutuksesta tulee vastaamaan hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen johtoryhmä ja sen alaisuudessa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ohjausryhmä. historia Kaupunginhallitus ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti. Käsittely Järvenpää ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Järvenpään ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto Sivu 23 / 100 Valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Valtuusto Sivu 24 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hellinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Aurora Hankesuunnitelma Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto hankesuunnitelmasta Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto hankesuunnitelmasta Tarveselvitys Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Tarveselvitys Sosiaali- ja terveyslautakunta ARK aurora L1 asemapiirros Lomake 6-3 asemakaavaluonnos ja määräykset - 5 huonetilaohjelma - 8 koulujen vertailukustannukset - 9 vuokranmääritys Auroran koulu on toiminut nykyisellä paikallaan osoitteessa Lippajärvellä 1950-luvulta lähtien. Koulun päärakennus on valmistunut 1957 ja sitä on laajennettu vuonna Koulun käytössä on lisäksi siirtokelpoinen koulu. Auroran koululla on jo vuosia kärsitty sisäilmaongelmista, jonka vuoksi vanha päärakennus ja laajennus ovat enää vain osittain koulukäytössä. Auroran päiväkoti toimii Karamzinin koulun naapurissa vanhassa säilytettävässä puutalossa. Alueen neuvolapalvelut toimivat nykyisin hajallaan vanhoissa ja pienissä yksiköissä.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Valtuusto Sivu 25 / 100 Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan yhteinen uudisrakennus korvaa vanhat epäkäytännölliset tilat, jotka ovat sopimattomia peruskorjattaviksi nykyvaatimukset täyttäviksi, esteettömiksi tiloiksi. Hankesuunnitelmassa esitetään Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennus rakennettavaksi nykyisen koulun tontille osoitteessa Lippajärventie 44, Espoo, korttelin tontille 1. Tontilta puretaan vanha koulu, siirtokelpoinen koulu sekä asuinrakennus. Tontilla toimiva lastenkoti jää paikoilleen. Hankkeen toteutuminen edellyttää asemakaavan muutosta kerrosalan ja kerrosten lisäämiseksi. Kaavamuutos on vireillä ja etenee hankeaikataulussa. Koulu esitetään rakennettavaksi 13 perusopetusryhmälle luokka-asteille 1-6, sekä kolmelle pienryhmälle. Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 337. Päiväkodin tilat suunnitellaan kuudelle ryhmälle siten, että kaikki ryhmätilat ovat sopivia 10 kk - 6 -vuotiaille lapsille. Laskennallinen hoitopaikkamäärä on 126. Neuvolaan tulee toimitilat yhteensä kymmenelle alueen terveydenhoitajalle ja kahdelle neuvolalääkärille. Neuvolakäyntejä on päivittäin Rakennuksen keskeisimpiä tavoitteita on luoda eri ammattiryhmien vuorovaikutteinen työyhteisö, joka toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa oppilaiden, näiden huoltajien ja ympäristön muiden asukkaiden kanssa. Yleisiä tavoitteita rakennukselle ovat terveellisyys, turvallisuus, käyttökelpoisuus ja monikäyttöisyys, kestävyys, kauneus, esteettömyys sekä energiatehokkuus. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennus on lähes nollaenergia -pilotti. Energiakulutustavoitteena (E-luku) on 80 kwh / nettom² / vuosi. Hankkeen laajuus on n brm². Hankkeelle on vuoden 2013 budjetissa varattu 20,5 milj. euroa perustuen tarveselvitykseen. Hankkeen tavoitehinta on hankesuunnitelman mukaan 21 milj. euroa (ALV 0 %, kustannustasossa 1/ 2013, Haahtela ind. 83). Muutoksena tarveselvitysvaiheen kustannusennusteeseen rakennuksen kerroskorkeutta on korotettu huomioiden energiatehokas rakentaminen ja tontilla olevan asuinrakennuksen purku. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen toimitilavuokra on arviolta euroa / vuosi, josta neuvolan osuus on n euroa. Nykyiset toimitilavuokrat ovat lähes euroa / vuosi, josta neuvolan osuus n euroa. Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnissä ja jatkuu keskeytyksettä aikataulutavoitteen mukaisesti. Rakentaminen alkaa vuoden 2014 lopulla. Rakennus otetaan käyttöön syksyllä 2016.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Valtuusto Sivu 26 / 100 Auroran nykyisen koulun huonon sisäilman vuoksi vain siirtokelpoinen rakennus ja osa vanhaa koulua (mm. ruokasali) on lukuvuonna käytössä. Auroran koulun vuosiluokkien 4-6 oppilaat ovat väistössä Kalajärven koulussa. Uudisrakennuksen työmaa tarvitsee koko koulun alueen käyttöönsä (uudisrakennuksen ala, työmaajärjestelyt parakkeineen, varastoalueineen). Koulun tontilla olevaa siirtokelpoista koulua ei voida käyttää rakentamisen aikana turvallisesti alakoulutiloina, vaan lapsille on järjestettävä väistötilat lähialueen kouluihin. historia Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Valtuusto Sivu 27 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Aulikki Torniainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Puolarmetsä hankesuunnitelma Hankesuunnitelman liite 1 Yleiset huonekortit Puolarmetsän sairaala on valmistunut Käytössä olevia eri käyttötarkoituksia palvelevia tiloja on yhteensä n huoneistoneliömetriä. Teknisesti rakennus on elinkaarensa päässä. Sairaalassa tällä hetkellä annettavat palvelut siirtyvät valmistuviin uusiin kohteisiin Matinkylän palvelutorille ja Espoon sairaalaan v. 2016, minkä jälkeen rakennuksen on ajateltu toimivan peruskorjattavien Jorvin sairaalassa sijaitsevien potilasosastojen väistötiloina vuosina Tämä edellyttää sairaalassa korjaustoimenpiteitä. Hankesuunnitelmassa esitetään rakennukseen tehtävät tarpeelliset lyhyen aikavälin korjaustoimenpiteet, toimenpiteiden kustannusarvio on noin 5 milj. euroa. Espoon vuoden 2013 talousarviossa Puolarmetsän paikallissairaalan korjaustöille on varattu tälle vuodelle 2 milj. euroa ja ensi vuodelle 1 milj. euroa. Hankesuunnitelmassa esitetyt korjaukset: 1) välittömät korjaustarpeet, jotka liittyvät turvallisuuteen ja terveellisyyteen (3 milj. euroa), 2) esteettömyyden ja työturvallisuuden parantaminen sekä varautuminen toimintojen jatkumiseen vuoteen 2019 asti (2 milj. euroa)

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Valtuusto Sivu 28 / 100 Korjaustoimenpitein rakennusta voidaan käyttää nykytarkoitukseensa Espoon sairaalan valmistumiseen saakka ja Jorvin sairaalan korjattavien potilasosastojen väistötiloina. Koska kyseessä on vanhojen tilojen muutostöitä koskeva hanke, jonka laajuus ylittää kerros m², hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto. historia Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Eetu Salunen, Terveyspalvelut - Riikka Nikulainen, Sosiaali- ja terveystoimen esikunta - Pekka Puustinen, Tilakeskus-liikelaitos - Jukka Louhija, Vanhusten palvelut - Maija Lehtinen, Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Valtuusto Sivu 29 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Aulikki Torniainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen hankesuunnitelman, 2 päättää, että rakentamisen aloittaminen edellyttää vähintään 20 % ARA:n avustusta ARA:n hyväksymistä kustannuksista. Käsittely Simpanen Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo Espoon Elä ja asu Oy:n kiinnittävän hankkeen tässä vaiheessa suunnittelijoiden ja asiaa valmistelevien viranomaisten huomioita ratkaisun löytämiseksi autopaikoitusta koskien ennalta arvattavaa pysäköintitarvetta tyydyttävästi. Värmälä Tallqvistin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskuksen jatkosuunnittelussa varmistettaisiin, että kyseisessä keskuksessa olisi kokoontumistilat useammalle kuin sadalle myös päiväsaikaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Värmälän ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Simpasen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Valtuusto Sivu 30 / 100 Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo Espoon Elä ja asu Oy:n kiinnittävän hankkeen tässä vaiheessa suunnittelijoiden ja asiaa valmistelevien viranomaisten huomioita ratkaisun löytämiseksi autopaikoitusta koskien ennalta arvattavaa pysäköintitarvetta tyydyttävästi. - Valtuusto toivoo, että Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskuksen jatkosuunnittelussa varmistettaisiin, että kyseisessä keskuksessa olisi kokoontumistilat useammalle kuin sadalle myös päiväsaikaan. Liite Oheismateriaali Selostus 8 Hankesuunnitelma Tarveselvitys Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto hankesuunnitelmasta Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittäessään elä ja asu -seniorikeskuksen rakentamista Leppävaaran perusteluissaan todennut, että ikäpoliittisen ohjelman mukaan vuosina yli 75-vuotiaiden tarvitsemien hoitopaikkojen kokonaispeittävyyden tulee olla 7,5 %. 75 -vuotta täyttäneiden osuuden väestöstä on arvioitu kasvavan vastaavana ajankohtana asukkaalla, mikä tarkoittaa 360 uutta hoitopaikkaa. Tavoitteeseen pyrkimiseksi Espoon tulee varautua omien asumispalvelupaikkojen kasvattamiseen toteuttamalla Espoon eri kaupunginosa-alueille elä ja asu -seniorikeskuksen kaltaisia avopalvelukeskus- ja asumispalveluja tuottavia yksiköitä. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus on järjestyksessä toinen toteutettava elä ja asu -seniorikeskus. Kauklahden vastaava valmistui ja otettiin käyttöön vuonna Seuraavaksi ovat vuorossa Tapiolaan ja Matinkylään toteutettavat keskukset. Hankesuunnitelmassa esitetään Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen rakennettavaksi 140 kpl 35 asukkaan ryhmiin sijoitettavaa pienasuntoa a` 25 m² yhteistiloineen sekä nykyisen Armas Launiksen tielle sijoittuvan tilan korvaava avopalvelukeskus. Avopalvelukeskukseen sijoittuu ruokala-ravintola ruoanvalmistuskeittiöineen, liikunta-, harraste- ja kokoontumistiloja talon ja ympäristön asukkaille, työhönvalmennuskeskuksen pyörittämä pesula sekä kotihoidon tukipiste. Seniorikeskus esitetään sijoitettavaksi Säterinkadun ja Alberganesplanadin rajaamalle kulmatontille Albergan kartanonpuiston kylkeen niin, että seniorikeskuksen piha liittyy luontevasti puistoon. Osoite on Säterinkatu 3, Espoo, kortteli 51204, tontti 5. Keskeinen paikka kaupunkirakenteessa osaltaan auttaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista, julkiset ja kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät.