Valtuusto Sivu 1 / 84

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 84 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset:valtuustonsihteeri@espoo.fi tai (09) Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen 4 4 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö 7 Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjaukseen ja lisärakentamiseen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen 11 (Pöydälle ) 6 5 Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman 18 hyväksyminen 7 6 Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman 21 hyväksyminen 8 7 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen 23 hankesuunnitelman hyväksyminen 9 Niittykummun metroaseman rakentaminen ja 26 käyttöönottaminen samassa aikataulussa muiden asemien kanssa 10 Niittykumpu, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 30 Niittykummun keskus, alue Leppävaara, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 41 Perkkaa IIB muutos, alue Valtuustokysymys Tapiolan ja Matinkylän metroasemien 57 rakennustöistä aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi 13 Valtuustokysymys koskien Finnoonsataman aluetta ja 60 alueelle suunniteltavaa ympäristövaikutusten arviointia 14 Valtuustokysymys alueen varaamisesta Suomen Lähikauppa 62 Oy:lle (Pöydälle ) 15 Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta Saunalahden 65 koululle (Pöydälle ) 16 Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa Valtuustokysymys kauppakeskus Ison Omenan 73 kierreportaista 18 Valtuustokysymys Mestaritunnelin aiheuttamien 75 liikenteellisten ongelmien esiintymisestä 19 Valtuustokysymys ajoratojen asvaltoinnista Valtuustoaloite kiinteistöyhtiön muodostamisesta kaupungintaloa varten 81 Espoo Timo Soini puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 84 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 84 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / SFP.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / /2013 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Frösén, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan lukien. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotus - Kiinteistötoimitusmaksutaksavertailu 2013/2011 Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2012 kustannuslaskentaan perustuva uusi kiinteistötoimitusmaksutaksa, jolla korvataan nykyinen vuodesta 2011 voimassa ollut taksa. Lain kiinteistötoimitusmaksusta 4 :n mukaan kunnan kiinteistörekisterin pitäjän määräämästä kiinteistötoimituksesta perittävästä maksusta päättää kunnanvaltuusto. Kiinteistötoimitusmaksun suuruuden tulee vastata kiinteistötoimituksesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Suomen kuntaliitto on antanut kiinteistötoimitusmaksutaksan laatimisohjeen Valtuusto hyväksyi kiinteistötoimitusmaksutaksan, joka tuli voimaan Kaupunkimittausyksikössä suoritettiin vuonna 2012 kaikkien työtehtävien osalta koko vuoden kestänyt kustannusseuranta ja siihen perustuva kustannuslaskenta. Kaupunkimittausyksikön kustannuslaskennassa ei ole huomioitu niitä kustannuseriä, jotka on rahoitettu toimialan tai kaupungin keskushallinnon toimesta. Yksittäisen tontin lohkomisesta aiheutuneet keskimääräiset kustannukset olivat kustannuslaskennan perusteella 860,97 euroa. Vuonna 2012 tontin lohkomisia suoritettiin 212 kpl, joiden perusteella merkittiin 371 tonttia

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 84 rekisteriin. Kiinteistötoimitusmaksutaksan perusteella perittiin yksityisiltä toimitusten hakijoilta vuonna 2012 yhteensä n euroa. Tontin lohkomista koskeva taksan tarkistamisesitys perustuu toimituksesta tällä hetkellä aiheutuvien kokonaiskustannusten kustannuslaskennan perusteella arvioituun määrään. Muista kiinteistötoimituksista sekä tontin lohkomisen yhteydessä tai kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä suoritettavista erikseen veloitettavista toimenpiteistä perittävät maksut on esitetty tarkistettavaksi toimenpiteistä aiheutuvien kokonaiskustannusten edellyttämällä tavalla. Kiinteistötoimituksia koskevissa maksuissa on otettu myös huomioon toimitusten rekisteröinnistä aiheutuvat kustannukset. Taksan rakenne ja sanamuoto noudattaa kuntaliiton ohjeita. Kiinteistötoimitusmaksu esitetään perittäväksi yhdessä erässä sen jälkeen, kun toimitus tai toimenpide on rekisteröity, kuten voimassa olevan taksan mukaan on tapahtunut. Sovelletut lainkohdat: Laki kiinteistötoimitusmaksusta 3 ja 4 Päätöshistoria Tekninen lautakunta Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaisi edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan lukien. Käsittely Päätös Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan lukien. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tekninen keskus

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / 84

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 7 / / /2013 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjaukseen ja lisärakentamiseen Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) Pekka Heikkinen, puh. (09) Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lainan korkoperuste Lyhennykset Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaata enintään 2 vuotta Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu,

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 8 / 84 - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Selostus Valtuusto on kokouksessaan päättänyt koulujen peruskorjausten ja laajennusten toteuttamisesta ns. elinkaarimallilla enintään sadan miljoonan investointikustannuksia vastaavalla määrällä, mikä merkitsee noin kymmentä koulua ja että hankkeet kootaan kolmeenneljään kilpailutuserään. Valtuusto päätti myös, että kaupunki vastaa hankkeiden rahoituksesta ja takaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen lainat erikseen tehtävin päätöksin. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat Karamalmin ruotsinkielinen koulu, Hansakallion koulu ja Soukan koulu ja toiseen vaiheeseen Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulut. Espoon kaupunginhallitus on valinnut elinkaarimallin kolmanteen vaiheeseen Lintuvaaran koulun ja päiväkodin. Kaupungin kokonaan omistama Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat toteuttaa elinkaarimallin kolmannessa vaiheessa Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen. Peruskorjausten suorittajaksi sekä 25 vuoden ylläpitourakan suorittajaksi on valittu YIT Rakennus Oy yhteenliittymä hintaan ,00 euroa. Hinta koostuu rakennusurakan hinnasta ,00 euroa ja 25 vuoden ylläpidon kustannuksista yhteensä ,00 euroa. Rakentaminen alkaa 6/2014 ja hanke on suunnitelmien mukaan valmis 12/2015. Perusparannus ja laajennukset otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön tammikuussa Jotta Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat Oy voi korjauksen ja laajennuksen toteuttaa, tulee tehdä rakennusten luovutushetken tasearvon suuruinen pääomasijoitus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiöön luovuttamalla yhtiölle apporttina vastikkeetta Lintuvaaran koulun ja päiväkodin rakennukset. Luovutuksista tehdään erilliset sopimukset ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennusten tasearvo vuoden lopussa on ,29 euroa. Luovutus tehdään Kaupungin tonttiyksikkö valmistelee kohteiden tontin maanvuokrasopimuksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat Oy:n ja kaupungin välillä, sillä maaomaisuutta ei siirretä yhtiöön. Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat anoo Espoon kaupungilta 20 miljoonan euron omavelkaisen takauksen peruskorjaukseen otettavalle lainalle. Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Toimitilojen koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 9 / 84 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää tehdä Lintuvaaran koulun ja päiväkodin rakennusten luovutushetken tasearvon suuruisen pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat -yhtiöön luovuttamalla yhtiölle apporttina vastikkeetta mainitut koulu- ja päiväkotirakennukset. Luovutuksista tehdään erilliset sopimukset ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennusten tasearvo on suunnitellulla siirtohetkellä yhteensä ,29 euroa, 2 ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: 2.1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lainan korkoperuste Lyhennykset Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaata enintään 2 vuotta Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2.2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 10 / 84 - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 278 jälkeen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 11 / / /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Petrelius, puh. (09) Riikka Puusniekka, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti. Liite Oheismateriaali 2 Lastensuojelun kehittämissuunnitelma 3 Tiivistelmä toimintaohjelmasta 4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Espoon vammaisneuvoston lausunto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta Selostus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta tuli lakisääteinen asiakirja lastensuojelulain uusimisen myötä vuonna Sitä ennen Espoossa oli tehty Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma (2003), jonka ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma ( ) sittemmin korvasi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valtuuston vähintään kerran neljässä vuodessa hyväksymä strateginen ja konkreettinen toimenpideohjelma. Sen avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä Espoossa. Hyvinvointisuunnitelma sisältää erillisinä liitteinä lastensuojelun kehittämissuunnitelman ja toimintaohjelman neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Molemmat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) asiakirjoja, jotka tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen lasten ja nuorten kasvuoloihin ja hyvinvointiin liittyvän toiminnan ja palvelut. Tässä,

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 12 / 84 järjestyksessään toisessa suunnitelmassa kuvataan espoolaisten lasten ja nuorten kasvuolosuhteita ja hyvinvoinnin tilaa sekä palvelujärjestelmään liittyviä haasteita vuonna 2012, ja esitetään niistä johdettuja tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille Uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille on valmisteltu sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen tiiviissä yhteistyössä ja se lähtee ennaltaehkäisevästä ja lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja korostavasta näkökulmasta. Suunnitelma varmistaa, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on kunnassa tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Espoon sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen lautakunnissa suunnitelma käsitellään kesäkuussa ja kaupunginvaltuustossa elokuussa Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto kävi lähetekeskustelun suunnitelmasta sen valmisteluvaiheessa. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sisältyy hyvinvointisuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Lisäksi suunnitelman liitteenä on toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kuvauksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta Espoossa. Siinä selostetaan myös keskeiset palvelujen kehittämishaasteet. Suunnitelmassa määritellään lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen periaatteet. Hyvinvointitiedon, palveluja koskevan tiedon ja periaatteiden pohjalta ehdotetaan keskeiset hyvinvointityön kehittämistä ohjaavat tavoitteet ja toimenpiteet tuleville vuosille. Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä tullaan selvittämään ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen mahdollisuudet järjestää avoimen varhaiskasvatuksen palveluja sekä ruotsinkielisen opetuksen yhteistyörakenteet vastaavalla tavalla kuin suomenkielisellä puolella. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointia on tarkasteltu lapsen oikeuksien määrittelemien periaatteiden ja niistä johdettujen hyvinvoinnin osatekijöiden kautta: miten Espoossa toteutuu lasten ja nuorten oikeus yhdenvertaisuuteen, hoivaan ja huolenpitoon, osallisuuteen, terveyteen, turvallisuuteen, oppimiseen ja onnistumiseen sekä liikuntaan ja harrastuksiin. Näiden hyvinvoinnin osatekijöiden toteutumista on tarkasteltu laajan tietoaineiston valossa. Tietolähteinä ovat olleet mm. kouluterveyskysely, vanhemmuuskysely, asiakastietojärjestelmien tuottama tieto, erilaisissa työpajoissa, hanke- ja kehittämistyössä koottu tieto sekä eri toiminnoista työntekijöiltä koottu tieto.

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 13 / 84 Yhteenvetona hyvinvoinnin tilasta voidaan todeta, että valtaosa espoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, elää hyvää kasvua ja kehitystä turvaavassa perheessä ja saa riittävästi hoivaa ja huolenpitoa vanhemmiltaan. Hyvinvoinnin kannalta keskeisiä huolia ovat tiedonkeruun perusteella seuraavat: Yhdenvertaisuus - Lapsiköyhyyden kasvu - Taloudellisten vaikeuksien kasautuminen maahanmuuttajille, yksinhuoltaja-perheille ja pienten lasten perheille - Nuorten jääminen koulutuksen ulkopuolelle - Kasvava nuoriso-työttömyys Hoiva ja huolenpito - Vanhempien kiire, työn ja perheen yhteensovittaminen - Vanhempien uupuminen pikkulapsiperheissä - Pitkittyneet parisuhderistiriidat ja kriisiytyneet erotilanteet lapsiperheissä - Riittävää huolenpitoa ja hoivaa vaille jäävät lapset ja nuoret - Nuorten kiireellisten sijoitusten määrän kasvu Osallisuus - Lapsiperheiden yhteisöllisyyden puute - Nuorten kokemukset kuulluksi tulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisesta - Nuorten yksinäisyys Terveys - Odottavien äitien ja lapsiperheiden vanhempien päihteidenkäyttö - Nuorten psykofyysinen oireilu ja masentuneisuus - Nuorten tupakointi, nuuskaaminen ja päihteiden-käyttö - Lasten ja nuorten ylipaino Turvallisuus - Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsiperheissä - Lasten ja nuorten aggressiivinen käyttäytyminen - Kiusaaminen - Nuorten fyysisen uhan ja seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemukset Oppiminen ja onnistuminen - Lasten keskittymis-vaikeudet ja levottomuus - Nuorten kokemukset koulutyön kuormittavuudesta - Nuorten koulu-uupumus - Nuorten kokema avun puute koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa - Koulupoissaolot

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 14 / 84 Liikunta ja harrastukset - Lasten ja nuorten runsas ruutuaika ja vähäinen liikunnan harrastaminen - Perheiden taloudelliset ongelmat vaikeuttavat lasten ja nuorten harrastamista Erityistä huolta on siitä, että lapsiperheet kokevat yhteisöllisyyden puutetta ja jäävät usein yksin ongelmiensa kanssa. Sosiaaliset verkostot ovat heikkoja ja sukulaiset ovat kaukana, mikä aiheuttaa juurettomuutta ja käytännön haasteita lapsiperheillä, joilla on vaikea löytää lastenhoitoapua lähipiiristä. Huolta aiheuttaa myös se, että lapsiköyhyys on lisääntynyt viime vuosina. Espoon lapsiköyhyysaste on nyt noin 10 prosenttia lapsiväestöstä, mikä tarkoittaa, että lähes lasta elää pienituloisessa perheessä. Ulkomaalaistaustaisista Espoossa asuvista lapsista puolet on ollut toimeentulotuen piirissä viime vuosina. Myös nuorten mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö herättävät huolta: Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisista, lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista useampi kuin joka kymmenes kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta eli on selvässä riskissä masentua. Lähes joka kolmas lukiolainen ja reilusti yli kolmannes ammattiin opiskelevista juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Nuorten ongelmat näkyvät vuotiaiden kiireellisten sijoitusten merkittävänä kasvuna. Kiireellisten sijoitusten suurimmat syyt ovat vanhempien ja lapsen oma päihteidenkäyttö. Palvelujen kehittämishaasteet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvuutena Espoossa on palvelujen monipuolisuus ja hyvä laatu. Lapsiperheillä on palvelujen valinnanmahdollisuuksia. Henkilöstö on ammattitaitoista ja haluaa kehittää työtään ja palveluja. Palvelujen kehittämishaasteita ovat: - Perheille suunnattua varhaista tukea eri-ikäisille lapsille ja perheille on vahvistettava. Peruspalveluissa tulisi olla tarjolla perhe- ja sosiaaliohjausta kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koetaan toimimattomiksi ja hajanaisiksi. Niiden osalta on mm. selkiytettävä hoitopolkuja ja perus- ja erityistason työnjakoa ja yhteistyötä. - Aikuisten palvelujen ja lasten palvelujen väliltä puuttuu toimivia yhteistyökäytäntöjä. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö ovat keskeisiä toimijoita asiakkaanaan olevien lasten tuen tarpeen tunnistajina. - Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen vaikuttaminen ei ole riittävää. Koko perheen tilanne tulee huomioida niin lasten kuin aikuistenkin palveluissa alkaen neuvolasta. - Lasten, nuorten ja perheiden palveluilta puuttuvat pysyvät yhteen sovittavan johtamisen rakenteet.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 15 / 84 Yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen on lähivuosina keskeinen edellytys palvelujen yhteiskehittämiselle, jota tarvitaan asiakaslähtöisten toimintatapojen rakentamisessa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kaupunkiin luodaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjausryhmä vastaamaan poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävästä kehittämistyöstä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tavoitteena on vähentää palvelujen hajanaisuutta ja tuoda yhteen hyvinvointityön keskeiset toimijat. Tavoitteet Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpideehdotukset rakentuvat hyvinvointityötä ohjaaville periaatteille. Keskeisimpänä voimavarana hyvinvoinnin kannalta nähdään lasten, nuorten ja vanhempien oma asiantuntijuus ja aktiivinen toiminta, sekä lähiyhteisöiltä saatu arkinen tuki, apu ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Kuntalaisten omaa toimijuutta tuetaan riittävällä ja kattavalla hyvinvointia tukevalla tiedolla eri kanavien avulla (esim. internet ja sähköiset palveluportaalit). Vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitys nähdään keskeisenä, ja mahdollisuutta vertaisten löytämiseen vahvistetaan yhteistyössä kumppaneiden, kuten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Silloin kun lapsi tai perhe tarvitsee tukea, ohjausta tai muuta palvelua, keskeistä on palvelujen asiakaslähtöisyyden ja koordinoinnin parantaminen: palveluissa lähdetään liikkeelle asiakkaiden esiin nostamista tavoitteista ja tarpeista ja palvelut sovitetaan yhteen asiakkaiden elämäntilanteisiin sopiviksi kokonaisuuksiksi. Peruspalvelujen saatavuudesta, laadusta ja monipuolisuudesta huolehditaan ja tarvittava tuki tarjotaan erityispalvelujen piiriin lähettämisen sijaan arkiympäristöissä, kuten päivähoidossa, koulussa tai kotona jalkautuvan työn ja työpari- ja verkostotyön keinoin. Lastensuojelun osalta keskeisin tavoite on vahvistaa lastensuojelun avohuollon työskentelyedellytyksiä. Vuonna 2008 voimaan tullut lastensuojelulaki on kasvattanut lastensuojelun asiakasmääriä voimakkaasti. Ilmoituskynnys on madaltunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet lain voimaantulon jälkeen jo lähes 40 %. Lain määrittelemiin aikarajoihin pääseminen lastensuojelutarpeen selvityksissä on haasteellista. Suunnitelmallista, kuntouttavaa avohuollon työskentelyä ei ole päästy tekemään eikä kehittämään riittävästi. Avohuollon kehittäminen edellyttää työskentelytapojen ja rakenteiden tarkastelua ja avohuollon voimavarojen saattamista tasolle, joka mahdollistaa osallistavan, oikeaaikaisen ja vaikuttavan avohuollon työskentelyn. Lautakuntien muutosehdotusten huomioiminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi käsitelty ja hyväksytty myös suomenkielisessä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa , Liikunta- ja nuorisolautakunnassa sekä Nämnden Svenska rumissa

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 16 / Lautakuntien tekemät muutosesitykset on viety pienin teknisin muutoksin suunnitelmatekstiin ja muutokset näkyvät tekstissä punaisella. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ehdotuksen mukaan suunnitelmaan on lisätty kokonaan uusi, nuorten asemaa koskeva luku. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ehdotti myös nuorten tilanteeseen vaikuttavia toimenpiteitä lisättäväksi suunnitelmaan. Lautakunnan ehdotus on otettu huomioon lisäämällä suunnitelman liitteeksi Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman toimenpiteet ja tavoitteet. Lastensuojelun kehittämissuunnitelmaa on lautakuntakäsittelyjen jälkeen täydennetty vuoden 2012 Kuusikko -raportin lastensuojelua koskevilla tilastotiedoilla, jotka saatiin käyttöön vasta elokuussa Suunnitelman toimeenpanosta ja toimeenpanon aikataulutuksesta tulee vastaamaan hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen johtoryhmä ja sen alaisuudessa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ohjausryhmä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti. Käsittely Järvenpää ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Järvenpään ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto:

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 17 / 84 Tiedoksi Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 18 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hellinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Aurora Hankesuunnitelma Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto hankesuunnitelmasta Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto hankesuunnitelmasta Tarveselvitys Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Tarveselvitys Sosiaali- ja terveyslautakunta ARK aurora L1 asemapiirros Lomake 6-3 asemakaavaluonnos ja määräykset - 5 huonetilaohjelma - 8 koulujen vertailukustannukset - 9 vuokranmääritys Auroran koulu on toiminut nykyisellä paikallaan osoitteessa Lippajärvellä 1950-luvulta lähtien. Koulun päärakennus on valmistunut 1957 ja sitä on laajennettu vuonna Koulun käytössä on lisäksi siirtokelpoinen koulu. Auroran koululla on jo vuosia kärsitty sisäilmaongelmista, jonka vuoksi vanha päärakennus ja laajennus ovat enää vain osittain koulukäytössä. Auroran päiväkoti toimii Karamzinin koulun naapurissa vanhassa säilytettävässä puutalossa. Alueen neuvolapalvelut toimivat nykyisin hajallaan vanhoissa ja pienissä yksiköissä.

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 19 / 84 Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan yhteinen uudisrakennus korvaa vanhat epäkäytännölliset tilat, jotka ovat sopimattomia peruskorjattaviksi nykyvaatimukset täyttäviksi, esteettömiksi tiloiksi. Hankesuunnitelmassa esitetään Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennus rakennettavaksi nykyisen koulun tontille osoitteessa Lippajärventie 44, Espoo, korttelin tontille 1. Tontilta puretaan vanha koulu, siirtokelpoinen koulu sekä asuinrakennus. Tontilla toimiva lastenkoti jää paikoilleen. Hankkeen toteutuminen edellyttää asemakaavan muutosta kerrosalan ja kerrosten lisäämiseksi. Kaavamuutos on vireillä ja etenee hankeaikataulussa. Koulu esitetään rakennettavaksi 13 perusopetusryhmälle luokka-asteille 1-6, sekä kolmelle pienryhmälle. Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 337. Päiväkodin tilat suunnitellaan kuudelle ryhmälle siten, että kaikki ryhmätilat ovat sopivia 10 kk - 6 -vuotiaille lapsille. Laskennallinen hoitopaikkamäärä on 126. Neuvolaan tulee toimitilat yhteensä kymmenelle alueen terveydenhoitajalle ja kahdelle neuvolalääkärille. Neuvolakäyntejä on päivittäin Rakennuksen keskeisimpiä tavoitteita on luoda eri ammattiryhmien vuorovaikutteinen työyhteisö, joka toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa oppilaiden, näiden huoltajien ja ympäristön muiden asukkaiden kanssa. Yleisiä tavoitteita rakennukselle ovat terveellisyys, turvallisuus, käyttökelpoisuus ja monikäyttöisyys, kestävyys, kauneus, esteettömyys sekä energiatehokkuus. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennus on lähes nollaenergia -pilotti. Energiakulutustavoitteena (E-luku) on 80 kwh / nettom² / vuosi. Hankkeen laajuus on n brm². Hankkeelle on vuoden 2013 budjetissa varattu 20,5 milj. euroa perustuen tarveselvitykseen. Hankkeen tavoitehinta on hankesuunnitelman mukaan 21 milj. euroa (ALV 0 %, kustannustasossa 1/ 2013, Haahtela ind. 83). Muutoksena tarveselvitysvaiheen kustannusennusteeseen rakennuksen kerroskorkeutta on korotettu huomioiden energiatehokas rakentaminen ja tontilla olevan asuinrakennuksen purku. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen toimitilavuokra on arviolta euroa / vuosi, josta neuvolan osuus on n euroa. Nykyiset toimitilavuokrat ovat lähes euroa / vuosi, josta neuvolan osuus n euroa.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 20 / 84 Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnissä ja jatkuu keskeytyksettä aikataulutavoitteen mukaisesti. Rakentaminen alkaa vuoden 2014 lopulla. Rakennus otetaan käyttöön syksyllä Auroran nykyisen koulun huonon sisäilman vuoksi vain siirtokelpoinen rakennus ja osa vanhaa koulua (mm. ruokasali) on lukuvuonna käytössä. Auroran koulun vuosiluokkien 4-6 oppilaat ovat väistössä Kalajärven koulussa. Uudisrakennuksen työmaa tarvitsee koko koulun alueen käyttöönsä (uudisrakennuksen ala, työmaajärjestelyt parakkeineen, varastoalueineen). Koulun tontilla olevaa siirtokelpoista koulua ei voida käyttää rakentamisen aikana turvallisesti alakoulutiloina, vaan lapsille on järjestettävä väistötilat lähialueen kouluihin. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätös Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi