Seniorina Kauniaisissa -foorumissa pidetyn Tulevaisuuden muistelun tulokset

Transkriptio

1 Seniorina Kauniaisissa -foorumissa pidetyn Tulevaisuuden muistelun tulokset Marika Vänttinen & Kirsi Pyhältö

2 Sisältö Seniorina Kauniaisissa foorumi... 3 Tulevaisuuden muistelu... 3 Kauniaislaista ikäihmistä ilahduttavia asioita... 4 Asumiselle ja asuinympäristölle asetettuja toiveita... 5 Ikäihmisen fyysistä ja henkistä terveyttä edistävät terveyttäsi... 5 Yhteisöllisyyden merkitys... 6 Kunnan eri palvelut hyvinvoinnin edistäjänä... 6 Hyvin järjestettyjen ikäihmisten palveluiden kehityksen avainkohdat

3 Seniorina Kauniaisissa foorumi Kauniaisten kaupungin seniorifoorumi järjestettiin kaupungintalon valtuustosalissa maanantaina Tilaisuus oli kaikille avoin. Tavoitteena oli keskustella siitä, millaisia palveluja ikäihmiset ajattelevat tarvitsevansa tulevaisuudessa ja kartoittaa seniorien odotuksia ja toiveita. Tässä kuntalaisten kuulemistilaisuudessa koottuja ajatuksia ja ideoita on tarkoitus käyttää vanhuspoliittisen strategian valmistelun pohjana. Tässä raportissa on koottuna tilaisuudessa pidetyn tulevaisuuden muistelun keskeiset tulokset. Kauniaisten kaupunki toivoo kuntalaisten osallistuvan palvelujen kehittämiseen edelleen kommentoimalla raporttia ja tuomalla omia ideoitaan esiin. Raportti julkaistaan kaupungin nettisivulle sekä Villa Bredan palvelukeskuksen (Bredantie 16) ilmoitustaululla. Kommentteja ja ideoita voi kertoa/lähettää palvelukeskuksen johtaja Marianne Ehrnströmille. Ohjelma 17:00 Sosiaali- ja terveyslautakunnan tervehdys Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Anna Lena Karlsson-Finne 17:15 Vanhustenpalveluiden haasteita ja kehitysnäkymiä Alustus: Sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen 17:45 Tulevaisuudenmuistelu Vetäjät Kirsi Pyhältö (Helsingin yliopisto) ja Marika Vänttinen (TKK) Ruotsinkielisenä avustajana Villa Bredan palvelukeskuksen johtaja Marianne Ehrnström 19:45 Uutta seniorirakentamista Kauniaisten keskustaan Esittelijänä projektipäällikkö Ilkka Forsell, NCC Tulevaisuuden muistelu Tulevaisuuden muistelu on toiminnallinen työmenetelmä, joka on kehitetty kuntaorganisaatioiden (Arnkil, Erikson & Arnkil 2000) kehittämisen osallistavaksi työvälineeksi, jota on myös sovellettu ja hyödynnetty sosiaalityössä ( ja tieteellisen työprosessin ohjauksessa (Nummenmaa & Lautamatti, 2004). Menetelmän avulla etsitään ratkaisuja ja kehitysideoita nykyhetken ongelmiin Tulevaisuus nähdään tyydyttävästi toimivana tilana jossa keskeiset ongelmat on ratkaistu. Näin mahdolliset ratkaisut tulevat läsnä oleviksi, osaksi tulevaisuuskuvaa, sen sijaan että olemassa olevat, nykyiset ongelmat hallitsisivat niitä. (Nummenmaa & Lautamatti, 2004; Pyhältö, Soini, Pietarinen & Huusko, 2005). Seniorina Kauniaisissa foorumin tulevaisuudenmuisteluun osallistui 46 henkilöä, 15 miestä ja 27 naista. Ikäjakauma oli vuotta. (pois lukien neljä naista, jotka eivät kertoneet ikäänsä). 42 osallistujan keskiarvoikä oli 69 vuotta (sekä mediaanilla että 3

4 aritmeettisella keskiarvolla mitattuna). Tulevaisuuden muistelu alkoi ajatushypyllä tulevaisuuteen, jossa osallistujat eläytyivät seuraavaan tilanteeseen: Olet ikääntynyt ja toimintakykysi on hieman heikentynyt. Asut Kauniaisissa ja olet tyytyväinen elämääsi. Täällä ikääntyville on tarjolla monipuolinen valikoima mielen ja kehon vireyttä tukevia palveluita. Laaja toimijaverkosto mahdollistaa sinulle hyvän ja itsenäisen elämän kotona mahdollisimman pitkään. Edellä kuvatusta kuvitteellisesta tulevaisuudentilasta käsin osallistujat pohtivat seuraavia kysymyksiä: 1. Mikä ilahduttaa elämässäsi tällä hetkellä erityisesti? 2. Millainen on asuinympäristösi/asumismuotosi (kerros/rivi/omakotitalo, palvelutalo)? 3. Minkälainen kotisi on (esimerkiksi liikkumisen esteettömyyden kannalta)? 4. Millä tavoin kotona asumistasi tuetaan? 5. Minkälainen on fyysinen ja henkinen terveytesi? Mitkä tekijät edistävät terveyttäsi? 6. Mitä yhteisöllisyys sinulle merkitsee? Millainen sosiaalinen verkosto ympärilläsi on? 7. Miten kunnan eri palvelut (liikunta, kulttuuri, yhdyskunta sosiaali- ja terveystoimi) edistävät hyvinvointiasi? 8. Mitkä ovat olleet hyvin järjestettyjen ikäihmisten palveluiden kehityksen avainkohtia? Mitä tapahtui? Osallistujat pohtivat kysymyksiä ensin 4-5 henkilön pienryhmissä, lopuksi niistä keskusteltiin yhteisesti. Seuraavassa on esitelty työskentelyn tuloksia. Kauniaislaista ikäihmistä ilahduttavia asioita Osallistujat toivat esiin monia erilaisia vanhuuden päivien ilonlähteitä. Erityisen merkittävänä pidettiin yhteiskunnallisen ja paikallisen tason turvallisuuden lisääntymistä. Paikallisella tasolla haaveiltiin myös Kehä II:n valmistumisesta ja mopopoikien saamisesta kuriin. Kauniaisten säilyminen itsenäisenä kaupunkina ja kaupungin oman palvelutarjonnan säilyttäminen nähtiin tärkeänä. Yksilötasolla osallistujat toivoivat kokevansa olonsa niin fyysisesti kuin henkisestikin terveeksi. Erilaiset virikkeet, lukeminen, musiikki, radio, luonnossa liikkuminen ja ohjattu liikunta koettiin tärkeiksi. Ilon aiheista useat ryhmät mainitsivat kotona asumisen mahdollisimman pitkään tai pääsyn mukavaan palvelutaloon jossa saa asua omassa huoneessa mutta jossa on yhteisiä sosiaalitiloja. Sosiaalisen verkoston merkitys nousi esiin kaikkien ryhmien vastauksissa. Hyvät suhteet omaan perheeseen, lapsiin ja lapsenlapsiin, ystäviin ja kotihoitoon koettiin tärkeiksi. Taloudellinen vakavaraisuus luo turvallisuudentunnetta. Omatoimisuus ja vapaus päättää omista asioista on tärkeää ikääntyville. Palveluiden läheisyys, yksilöllisyys ja avunsaanti tarvittaessa niin kotihoitoon kuin it- ja pankkiasioissakin tekevät ikäihmisen elämästä laadukasta. Vanhuus on hyvää aikaa, kun ei ole enää kiire minnekään. 4

5 Asumiselle ja asuinympäristölle asetettuja toiveita Keskustelussa nousi esille useita erilaisia ikäihmiselle sopivia asumismuotoja. Viihtyisää asumista voi olla niin omassa omakoti-, rivi-, tai kerrostaloasunnossa, kuin palvelu- tai senioritalossakin. Ruotsin mallin mukainen senioriyhteisöasuminen saavutti kannatusta. Asumisen kohtuuhintaisuus olisi taattava asumismuodosta riippumatta. Liikuntakyvyn heiketessä tärkeänä pidettiin rivi- tai omakotitalon yksikerroksisuutta ja kerrostalojen tapauksessa hissillisyyttä. Liikkumisen esteettömyys kodissa on ikäihmiselle tärkeää; leveät ovenpielet, kynnyksettömyys, riittävästi tilaa, korkeat käsinojalliset istuimet, kaiteet ja kahvat helpottavat kotona liikkumista. Myös erilaiset apuvälineet, kuten turvaliesi, turvapuhelin, turvaranneke, kuin myös kontrollisoitot parantavat turvallisuuden tunnetta kotona. Tietoverkkoyhteys kotona helpottaa yhteydenpitoa ulkomaailman, kuten ystävät, lapset ja kotihoito, kanssa. Asumista keskustan palvelujen tuntumassa monet pitivät hyvänä ratkaisuna. Asuinympäristöltä toivottiin viihtyisyyttä; istutuksia ja kaunista rakentamista. Katujen hyvä kunnossapito, etenkin hiekoitus talvella, nostettiin tärkeiksi. Kotona asumista tulisi tukea erilaisin palveluin, kuten siivous-, kauppa-, ateria-, ystäväpalvelut ja kotihoito. Ikäihmiset toivoivat saavansa usein apua myös pankki- ym. asioinnissa ja sosiaalisten kontaktien ylläpidossa. Omakoti- ja rivitaloasukkaille kiinteistöapu, kuten lumenluonti, on tarpeen. Tietotekniikan huoltopalvelut, opastus ja seniorien käyttäjäkoulutus koettiin tärkeäksi. Granin lähiapu sai keskustelussa yleisesti kiitosta. Palveluohjauksen tehtävä ikäihmisen palveluiden hallinnassa on tärkeä. Moniammatillisessa yhteistyössä toteutettu palveluohjaus näkee asiakkaan tarpeet kokonaisvaltaisesti ja asiakas osataan ohjata oikeiden, juuri hänelle yksilöllisesti sopivien palveluiden äärelle. Palvelutarve on tärkeää kartoittaa ennen kuin tilanne menee todella vaikeaksi. Ennakoivat palvelut nähtiin hyväksi tavaksi lisätä elämän laatua esim. mahdollistamalla pitkän kotona asumisen. Palvelukokonaisuudessa tulisi huomioida kunnan tarjoamien palvelujen lisäksi yksityisesti tuotetut palvelut jotka asiakas maksaa itse. Ikäihmisen fyysistä ja henkistä terveyttä edistävät terveyttäsi Keskustelussa nousi esiin, että aktiivinen elämäntyyli edistää fyysistä ja henkistä terveyttä. Utelias elämänasenne ja elinikäinen oppiminen koettiin hyviksi lähtökohdiksi. Harrastukset, osallistuminen yhdistystoimintaan ja yhteydet lapsiin, lapsenlapsiin ja ystäviin pitävät mielen virkeänä. Ehdotettiin, että yksinäisille ikäihmisille tulisi järjestää kokoontumisia ja sosiaalisia kontakteja esimerkiksi ystäväpalvelun avulla. Monipuolinen ruokavalio ja ikään sopivat liikuntaharrastukset ylläpitävät fyysistä terveyttä. On tärkeää, että kaupunki jatkossakin järjestää erilaisia liikuntapalveluita ikäihmisille. 5

6 Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaivaton saatavuus koettiin tärkeäksi. Erityisesti geriatrin vastaanotolle pääsyn ja geriatrisen osaamisen kehittämisen tärkeyttä vanhuspalveluiden osana korostettiin. Kauniaisiin toivottiin yksityistä lääkäriasemaa, koska iäkkäät eivät jaksa jonottaa julkisen terveydenhuollon poliklinikoilla. Taloudellisten huolien puute koettiin tärkeäksi henkiselle hyvinvoinnille. Esimerkiksi kotona asumista tukevien palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Yhteisöllisyyden merkitys Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista verkostoa pidettiin avaintekijöinä ikäihmisen hyvinvoinnille; vireydelle ja elämänvoimalle. Oman perheen ja ystävien lisäksi verkoston muodostaa osallistuminen kerhoihin ja yhdistystoimintaan sekä ystäväpalvelun tuomat kontaktit. Myös muilta ihmisiltä toivottiin yhteisöllistä henkeä ja viranomaisilta suvaitsevaista ja palvelumyönteistä asennetta asiakkaita kohtaan. Granin tarjoamia aktiviteetteja kiiteltiin. Yhteisöllisyys lisää turvallisuuden tunnetta ja ikäihmiset kokevat pysyvänsä ajan tasalla maailman tapahtumista sosiaalisten kontaktien kautta. Suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta korostettiin, kaiken ikäiset ja rotuiset ystävät ovat rikkaus elämässä. Julkisista palveluista kirkko, kirjasto, kansalaisopisto, Uuden Paviljongin ja Vallmogårdin tilaisuudet koettiin tärkeinä. Esitettiin myös, että kaupunki voisi tukea eläkeläisten matkoja Helsinkiin, jossa on laaja valikoima harrastusmahdollisuuksia. Kunnan eri palvelut hyvinvoinnin edistäjänä Kunnan palveluista ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjinä tärkeinä pidettiin sosiaali- ja terveyspalveluita, etenkin kotihoitoa. Myös liikuntapalvelut ja katujen kunnossapito nousivat keskustelussa esiin. Ennaltaehkäisevät palvelut ja tuen saaminen ajoissa koettiin tärkeänä. Kotona asuvien ruokailumahdollisuutta Villa Bredan palvelukeskuksessa pidettiin tärkeänä kotona asumista tukevana palveluna. Neuvojen ja konsultoinnin (seniorineuvolan) rooli ennalta ehkäisevässä työssä on merkittävä. Erilaisten apuvälineiden kotiin lainaamisen katsottiin edistävän ikäihmisten hyvinvointia. Myös elämän loppuvaiheessa saattohoidon laatu koettiin tärkeäksi. Kauniaisten yhdyskuntarakenteen pienuus koettiin vahvuudeksi, huolissaan oltiin isojen terveydenhuollonyksikköjen vaikutuksesta vanhojen ihmisten hyvinvointiin. Toivottiin että kunnan palvelut säilyvät vähintään nykyisellä tasolla eikä määrärahoja leikata. Uusina ideoina esitettiin, että kaupunki voisi sponsoroida joukkoliikennettä ikäihmisille. (Tällä tarkoitettiin ilmaisia joukkoliikennepalveluja, ajatuksen esittäjät eivät huomioineet, että jo nyt kaupunki tarjoaa asukkailleen palvelulinjan, kuljetuspalvelun ja kaupunkikortin). Voitaisiin perustaa uusi, ikäihmisille sopiva oma kuntosali. Senioreille 6

7 tulisi järjestää säännöllisiä terveystarkastuksia. Fyysisten virikkeiden lisäksi kaivattiin keskustelukerhoa tai vastaavaa, älyllisiä haasteita tarjoavaa toimintaa. Vallmogårdenin kulttuuritarjontaan, kuten konsertteihin ja lausuntatilaisuuksiin oltiin tyytyväisiä, ja niiden toivottiin jatkuvan tulevaisuudessakin. Kaupungin tulisi huomioida ikääntyvän väestön tarpeet myös järjestämissään tilaisuuksissa ja käyttää äänentoistolaitteita ja suuria fontteja esityksissä. Kauniaisten tulisi osallistujien mukaan nyt panostaa geriatrisen osaamisen lisäämiseen kotihoidossa, saattohoidon kehittämiseen ja ennaltaehkäisevien palveluiden parantamiseen. Hammashoidossa koettiin olevan paljon kehittämistä. Osallistujat olivat sitä mieltä, että kaupungin tulisi seurata toimenpiteiden vaikutuksia ja tehdä päättäjille näkyväksi, miten esimerkiksi senioriliikunnan määrärahojen lisäys näkyy ikäihmisten toimintakyvyn paranemisena ja avuntarpeen vähenemisenä. Järjestöjen, yritysten ja kaupungin palveluiden verkostoituminen ja saumaton yhteistoiminta koettiin avain tekijäksi senioriasiakkaan kokemalle laadulle. Hyvin järjestettyjen ikäihmisten palveluiden kehityksen avainkohdat Lopuksi pohdittiin sitä, miten edellä esitetyt hyvät ideat saadaan toteutumaan käytännössä. Avaintekijöiksi nähtiin vuorovaikutus ja avoin dialogi kuntalaisten ja päättäjien välillä sekä pätevät, toteuttavat päättäjät. Myös ikäihmisten oman asiantuntijuuden hyödyntäminen kehittämistyössä nähtiin tärkeäksi. Asiakaslähtöisen ja vuorovaikutteisen palvelujen kehittäminen edellyttää avointa mieltä kaikilta osapuolilta, kunnioitusta toisiaan kohtaan ja kuuntelemista silmät, korvat ja sydän avoinna. Kuntalaisten tarpeiden kartoitus saattaa vaatia myös konkreettisia tukitoimia, esim. kuljetuspalvelua että pääsee osallistumaan tilaisuuksiin. Lisäksi ehdotettiin tarpeiden kartoituksen toteuttamista esim. kotihoitokäyntien yhteydessä. Vanhusneuvoston aktiivinen rooli palvelujen kehittämisessä koettiin jatkossakin tärkeäksi. Myös kaupunginvaltuustolle asetetut odotukset ovat korkealla Merkittäviksi ikäihmisten palvelujen tuottajiksi Kauniaisissa nimettiin seniorineuvola, kotihoito, Granin lähiapu,(ryhmäkoti) Apollo ja dementiakoti (Villa Anemone). Niiden toiminnan kehittäminen sekä erilaisten liikuntapalveluiden lisääminen koettiin ensiarvoisen tärkeäksi. Kauniaisten palvelukseen toivottiin geriatria pikimmiten. Talkoohenkisyys, vapaaehtoistoiminta ja yhdistykset ovat osaltaan tärkeässä roolissa ikäihmisten hyvinvoinnille. Siksi kolmannen sektorin toimintaa tulisi entisestään vahvistaa. 7