Kannot talteen. Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15
|
|
- Jarno Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 7. MARRASKUUTA 2013 Nro 21 Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut Ajankohtaista: Metsäpalvelut uusiksi sivu 3 Puukauppa: Parempi hakata rajojen sisällä sivu 12 Metsänomistaja: Suuri hirvisota sivut Kokeiltua: Legendaarinen saha sai seuraajan sivu 22 Sami Karppinen Kannot talteen
2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Metsäammattilaiset opettelevat uusia taitoja Suuri metsälakien uudistus alkaa vihdoin muuttua käytännöksi. Vaikka lakipykäliä ei vielä ole nuijittu kiinni, niiden seurauksiin varaudutaan jo nyt. Myös viime viikolla pidetyn Metsätieteen päivän teemaksi oli valittu metsätaloutta ohjaava sääntely. Metsälain velvoitteet väljenevät ja samalla metsäorganisaatiot uudistuvat. Lakimuutosten aiheuttamaa käännettä kuvattiinkin vaikutuksiltaan suurimmaksi liki sataan vuoteen. Päätösvalta siirtyy entistä enemmän metsänomistajille, joten on kiinnostavaa tietää, mitä he aikovat tehdä. Sitä tutkijat ovat kysyneet useissa kyselytutkimuksissa. Vastausten perusteella metsien käsittelyn uudet vaihtoehdot kiinnostavat. Iso joukko metsänomistajia aikoo ainakin kokeilla, miten puusatoa korjataan ilman avohakkuita. Suuri osa vastaajista arvioi hyödyntävänsä siinä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemusta, mutta kilpailun vapautuessa valinnanvara palvelujen tarjonnassa kasvaa. Nähtäväksi jää, miten kyselytutkimuksissa ilmaistut aikomukset toteutuvat puuta myytäessä. Joka tapauksessa hyville neuvoille ja uusille taidoille on kysyntää, ja siihen metsäammattilaiset valmistautuvat. Tästä osoituksena Metsäntutkimuslaitoksen ja metsäkeskuksen järjestämät eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuskurssit ovat täyttyneet nopeasti. Kentälle odotetaan myös metsänhoidon Helppoa kuin heinänteko Metsämiehet ovat tuskailleet, kuinka vaikeaa jatkuvan kasvatuksen hakkuita on toteuttaa. Höpö höpö! Sain äskettäin professori Timo Pukkalalta aineistoa jatkuvan kasvatuksen perusteista ja toteutuksesta. Perusteet ovat korkealentoista matematiikkaa, mutta käytäntö selväpiirteistä. Suora lainaus Pukkalan raportista: Hyvä metsänhoito on helppoa. Poista hakkuukypsät puut ja jätä kaikki muut puut kasvamaan. Lisämääreenä todetaan, että puu on hakkuukypsä, kun rinnankorkeusläpimitta on 25 senttiä. Eikä kyse siis ole määrämitasta vaan hyvästä metsänhoidosta. Asian oppimiseen ei tarvita kalliita kursseja, oppikirjoja, saati turhanaikaisia tutkimuksia. Tekstari motokuskille riittää. MIKKO RIIKILÄ suosituksia, joita viimeistellään Tapiossa. Kyselytutkimusten tuloksista voi päätellä myös, että metsien käsittelyssä ei haluta siirtyä vanhoista menetelmistä uusiin, vaan nykyistä monipuolisempaan valikoimaan menetelmiä. Metsänomistajat jakaantuvat erilaisiin ryhmiin. Toisessa ääripäässä ovat uudenlaisia hakkuutapoja toivovat metsänomistajat, jotka lakimuutoksen yhteydessä ovat saaneet paljon huomiota. Toista laitaa edustavat puuntuottajat, jotka ovat rakentaneet toimeentulonsa metsätalouden varaan. Heille nykyiset hakkuutavat sopivat hyvin. Muutoksessa avainasemassa ovat metsäammattilaiset, joiden pitää hallita menetelmien koko kirjo. SITAATTI Metsäteollisuus tallaa jatkossakin kivistä polkua. Maltillinen palkkaratkaisu on laiha lohtu vientivetoiselle alalle, joka pyristelee rakennemuutoksen ja kasvavien kustannusten kourissa. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen blogissaan Minkä puun kupeessa pahka on? Ennakkoraivausalueella oli tämä erikoisuus arvattavaksi. Kyseessä on tavallinen harmaaleppä. Pahka on nykyään jokapäiväisessä käytössä, ajaa ovenkahvan asemaa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: Hessu Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Amerikkalaisperheet ratkaisevat suunnan Sivut 4 5 Myyrähuippu ensi vuonna Myyräkannat ovat alkaneet vahvistua koko maassa. Sivu 7 Hake ja pelletit hintaseurantaan Suurkäyttäjien pelletinkulutus on kovassa kasvussa. Sivu 9 Liito-orava estää vain harvoin hakkuun Metsänomistajan kannattaa selvittää, onko metsään merkitty liito-oravan reviirialue. Sivut METSÄSTÄ Helsinkiläisgraafikko hurahti Lappiin Sivut Metsäkoneita kavahdettiin Vuonna 1985 hakkuiden koneellistumisen pelättiin vievän leivän metsureilta ja isänniltä. Sivu 20 Raivurin terä kuntoon koneella Sivu 21 Uutuusmönkijä peruskäyttöön Sivu 23 Tirolissa jahti ei ole halpaa Sivu 24 PILKKEITÄ Lakiesityksessä on valuvika Lukijan mielestä turvemaiden metsien uudistamisvelvoite ei ole taloudellisesti kannattava. Sivu 25 Suomen susista komea kuvateos Sivu 27 Euroopan unioni suoristi banaanit Sivu 30 Seppo Samuli
3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Metsäkeskuksen metsäpalveluyksikön lukuun työskentelevä EJR Bioenergyn hakkuukone harvensi metsänomistaja Jussi Marttisen männikköä viime viikolla Kangasniemellä. Markkinoiden armoille Metsäkeskus ja Tapio ovat uuden edessä, kun kaupallinen ja julkinen toiminta erotetaan lopullisesti toisistaan. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Metsätalouden edistämisorganisaatioissa käy kova myllerrys. Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut erottuu lopullisesti emostaan, kun se tämän kuun lopulla saa uuden nimen ja logon. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio puolestaan yhtiöitetään ensi vuoden lopulla. Metsäkeskuksen sisällä julkisten palveluiden ja metsäpalveluliiketoiminnan välille on rakennettu selvä sermi. Henkilöstö ja tase ovat erillään. Tietojärjestelmien eriyttämistä viimeistellään. Metsäpalvelut ei ole kahteen vuoteen saanut valtion varoja toimintaansa, metsäpalvelujohtaja Jukka Enarvi korostaa. Ulkoapäin katsoen metsäkeskuksen kaksoisrooli silti hämmentää. Samalla nimellä valvotaan lakia ja jaetaan kemeratukia sekä toisaalta tehdään liiketoimintaa, joita laki ja rahoitus koskevat. Asetelma selkeytyy, kun julkistamme Helsingin metsäpäiville metsäpalveluyksikön uuden nimen ja logon marraskuun lopulla, Enarvi kertoo. Nimeä ei vielä paljasteta. Vain se tiedetään, että sanaa metsä ei siihen liity. Tavoitteena on erottua kilpailijoista. Metsä-alkuisella nimellä se ei onnistuisi. Puukauppa ahdistaa MTK:ta Metsäpalveluyksikkö toimii valtakunnallisesti kuudessa alueyksikössä 38 metsätiiminä. Työntekijöitä on 300. Liikevaihto kohoaa tänä vuonna yli 40 miljoonan euron. Siirtymävaiheen kulujen vuoksi tulos on tap piolla, mutta ensi vuodesta Enarvi lupaa voitollisen. Metsäteiden kunnostus, suometsien hoito ja metsäsuunnittelu ovat tärkeimmät työlajit. Jatkossa tavoitteena on metsänomistajien kokonaispalvelu, joten tarjontaa on lavennettu muun muassa metsänhoitoon, puunkorjuuseen ja puukauppaan. Puukauppaan lähdettiin suometsien kunnostushankkeiden kautta. Korjuuketjuja meidän töissämme on parikymmentä. Toistaiseksi puukauppa on ollut vähäistä, mutta lähivuosina se noussee miljooniin kuutioihin, Enarvi selvittää. Puukauppapalvelut sisältävät leimikoiden välitystä ja hankintapalvelua. MTK:ta tämä närästää. Se ei halua puumarkkinoille uutta valtio-omisteista kilpailijaa. Meille taimikonhoito ja puukaupan avustaminen ovat samanarvoisia palveluita. Tarjoamme niitä asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti, Enarvi vastaa. Tapio tuotteistaa tietoa ja osaamista Myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on parin vuoden aikana siirtynyt markkinaehtoiseen toimintaan. Vuoden 2015 alusta se muutetaan osakeyhtiöksi. Johtaja Ritva Toivosen mukaan Tapiosta muodostetaan kaksi yhtiötä. Emo-Tapio tuottaa palveluita valtiolle. Tytär-Tapio palvelee muita asiakkaita. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus säilyy Emo-Tapion toisena tytäryhtiönä. Toimintamme ydin ei muutu, vaikka siirrymme markkinaehtoiseksi. Missiomme on tutkimustiedon muokkaaminen käytäntöä hyödyntäviksi tuotteiksi koko metsäelinkeinolle, Toivonen tiivistää. Tutuin esimerkki tiedon tuotteistamisesta ovat metsänhoitosuositukset, joita Tapio parhaillaan uudistaa uuden metsälain hengen mukaisiksi. Lisäksi Tapio omistaa metsäpuiden siementuotantoa. Viime kevääseen asti Tapio omisti osan taimiyhtiö Taimi-Tapiosta. Tapio-konsernin liikevaihto on miljoonaa euroa, josta Metsäkustannuksen osuus on neljä miljoonaa euroa. Toivonen uskoo, että Tapion palvelut tekevät kauppansa jatkossakin. Kokemuksemme mukaan kysyntää on. Metsäala on voimakkaassa muutoksessa, mikä korostaa tutkimustiedon tuomista käytäntöön. Metsäala on voimakkaassa muutoksessa, mikä korostaa tutkimustiedon tuomista käytäntöön. Omistajat haussa Tapiosta muodostetaan valtion yhtiö samaan tapaan kuin energianeuvontaa antavasta Motivasta. Todennäköisesti Tapio Oy:n omistajaksi tulee valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö. Yhtiön perustamista ja sen toimintojen määrittämistä varten tarvittaneen vielä täsmentävää lainsäädäntöä, Toivonen arvioi. Myös metsäkeskuksen metsäpalveluyksiköstä muodostettaneen ensi vuoden aikana osakeyhtiö, vaikka tätä ei siirtymälainsäädännössä olekaan todettu. Alustavasti on kaavailtu, että metsäpalveluyhtiön omistajaksi ainakin siirtymävaiheen ajaksi tulisi metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö. Tähän liittyy kaksi ongelmaa. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ei saa harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa, joten ei ole varmaa, voisiko se olla osakkaana tällaisessa yhtiössä. Toisaalta toimintojen eriyttäminenkin palautuisi lähtöruutuun. Toisena omistajavaihtoehtona on pohdittu valtioneuvoston kansliaa.
4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI METSÄNHOITO Kannonnoston monta hyötyä Kantojen nosto vähentää juurikääpää, helpottaa maanmuokkausta ja auttaa tainta lähtemään kasvuun. Ongelmatonta se kuitenkaan ei ole. TIIA PUUKILA, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat Kannonnosto herättää monissa epäilyksiä. Kun kuusen päätehakkuualalta korjataan tukkien lisäksi hakkuutähteet ja kannot, lähtevätkö matkaan myös ravinteet? Entä teettävätkö vesakko ja heinät ylimääräistä työtä? Tutkijat ovat viime vuosien aikana ottaneet kannonnoston suurennuslasin alle ja selvittäneet osan metsänomistajan mieltä painavista kysymyksistä. Tulokset alalta, josta kannot oli nostettu kolmekymmentä vuotta sitten, ovat yllättäviä. Kannonnostoalalla puusto jäi paremmin henkiin ja kasvoi täystiheänä. Myös ravinnetilanne oli sama riippumatta siitä, oliko kannot nostettu tai jätetty, kertoo varttunut tutkija Kristian Karlsson Metsäntutkimuslaitokselta. Tulevan puusukupolven kasvu ei kärsi, päinvastoin. Kannonnosto yhdistettynä hakkuutähteiden keruuseen helpottaa maanmuokkausta. Kun oksia ja kantoja ei tarvitse väistellä, muokkaus on paitsi edullisempaa myös laadukkaampaa. Sopivia istutuspaikkoja löytyy enemmän alalta, josta kannot on nostettu kuin alalta, jonne kannot on jätetty. Huolellinen maanmuokkaus varmistaa taimien kasvuunlähdön. Pelkkä kannonnosto ei kuitenkaan riitä maanmuokkaukseksi, muistuttaa Metsäntutkimuslaitoksen professori Hannu Ilvesniemi. Nykytietämyksen mukaan ravinteetkaan eivät karkaa uudistamisalalta, jos hakkuutähteet kerätään oikeaoppisesti. Hakkuutähteistä ja kannoista kolmannes jätetään korjaamatta, ja neulasten annetaan varista kasvupaikalle. Näin alalle jää kantoja lahopuuksi, eikä lannoituksestakaan tarvitse kantaa huolta. Vesakkoa riittää Haittapuolena kannonnostossa on vesakoituminen. Tilannetta helpottaa hieman se, että kannonnostoalalla vesakko on pääasiassa siemensyntyistä. Se lähtee kasvuun hitaammin Vinkkejä kannonnostoa harkitsevalle Kannonnosto helpottaa uudistamista, ja siitä maksetaan pieni korvaus. Varaudu siihen, että uudistamisketju voi venyä ja vesottuminen teettää lisätyötä. Jos nostat kannot, tarkkaile perkaustarvetta. Mieti, haluatko hyödyntää kannonnostoalalle luontaisesti syntyneen vesakon energiapuuna. Nosta kannot juurikäävän vaivaamista kuusikoista. Se hidastaa lahon leviämistä seuraavaan puusukupolveen. Kannonnostoon sopii kuusivaltainen päätehakkuukohde, joka on lähellä metsätietä. Omiaan se on aloilla, jotka istutetaan ja kitketään koneellisesti. kuin kantojen juurivesoista alkunsa saanut lehtipuusto. Päänvaivaa kuitenkin aiheuttaa uudistamisketjun venyminen. Uudistusala saattaa joutua odottamaan taimiaan yhden kasvukauden, jos kannonnoston, maanmuokkauksen ja istutuksen ketjuttaminen eivät mene nappiin. Jos uudistaminen viivästyy, siemensyntyiset vesat, heinät ja vatukot saavat etumatkaa. Vesakoituminen on ongelma kannonnostoaloilla. Kohteesta riippuen lehtipuuta tulee niille 1,3 1,5-kertainen määrä tavalliseen uudistusalaan verrattuna, sanoo erikoistutkija Timo Saksa Metsäntutkimuslaitokselta. Mitä voimakkaammin kannonnosto paljastaa kivennäismaata, sitä hanakammin lehtipuusto valtaa alaa. Siksi kannonnostotekniikkaa on kehitetty, eikä kantoja enää revitä ylös kokonaisina 2000-luvun alun tapaan. Nykytekniikalla kanto pilkotaan ensin ja nostetaan ylös pienempinä paloina. Nostotekniikka on vähentänyt turhaa hoitotarvetta, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen. Maltillista energian kasvatusta Metsäyhtiö UPM on nostanut kantoja maillaan 2000-luvun alusta. Yhtiön metsäenergia-asiantuntija Matti Markkilan mukaan varhaishoitotarve ei ole lisääntynyt kantojen noston seurauksena. Tavoitteena on, että se mikä luontaisesti syntyy, hyödynnetään. UPM soveltaa energiapuun ja ainespuun yhdistelmäkasvatusta tällä hetkellä Oiva lähtökohta kasvulle Kuusikko on hyvä kohde Kannonnostoon sopii päätehakkuukuusikko vähäkivisellä kantavalla maalla. Etenkin juurikäävän vaivaamista kuusikoista on syytä napata kannot ylös. männiköissä, mutta tutkii kasvatusmenetelmän mahdollisuuksia myös kannonnostoalojen kuusikoissa. Yhdistelmäkasvatuksessa varhaisperkauksessa taimikkoon jä- Kannonnosto helpottaa maanmuokkausta ja istutusta. UPM:n ensimmäinen kannonnostoala vuodelta 2000 on perattu kerran. 13-vuotias kuusikko on venähtänyt 6 7-metriseksi.
5 METSÄLEHTI Kannot nostetaan paloina. Tämä säästää maanpintaa ja vesakoituminen pysyy aisoissa. Kannot paloiksi Kannonnosto ei riitä maanmuokkaukseksi. Taimi mättääseen Kannattavaa lähellä tietä Nostoalan tulee olla enintään viidensadan metrin päässä metsätiestä. Lehtipuiden kannot säästetään Lahopuuksi jätetään parikymmentä kantoa hehtaarille. Jättökannoissa suositaan lehtipuuta. tetään runsaat kolmetuhatta tainta hehtaarille. Taimikko kasvatetaan tavanomaista tiheämpänä ensiharvennukseen. Näin ensimmäisestä hakkuusta saadaan kuidun lisäksi energiapuuta. Ei tällä tavalla tarvitse kaikkialla pitkien taipaleiden takana kasvattaa, vaan hyvillä paikoilla kangasmailla lähellä teitä ja voimalaitoksia, Markkila sanoo. Maltillisesti hoidettu energiapuumetsikkö on jatkossa mahdollista saada tuottamaan pienemmilläkin tuilla. Pelkkä kannonnosto ei riitä maanmuokkaukseksi. Parisataa euroa hehtaarilta Kantojen keruusta sovitaan puukaupan yhteydessä. Kannonnosto on järkevää kuusen päätehakkuualoilla, joissa maannousemasieni on lahottanut tyviä. Tutkimukset ovat osoittaneet kantojen korjuun hidastavan juurikäävän leviämistä seuraavaan puusukupolveen. Muita sopivia kohteita ovat kuusivaltaiset päätehakkuukohteet kangasmailla. Kohteen tulee olla kooltaan vähintään hehtaari ja sijaita alle viidensadan metrin päässä lähimmältä metsätieltä tai varastointipaikasta. Kosteita ja kivikkoisia paikkoja vältetään ruman korjuujäljen vuoksi. Entä miten metsänomistaja hyötyy kannonnostosta? Metsänomistajalle ei heru kannonnostosta valtion tukia, mutta puunostajat maksavat kannonnosto- ja risujenkeräysoikeudesta pienen korvauksen. Metsäntutkimuslaitoksen varttuneen tutkijan Juha Laitilan mukaan kantojen korjuu tuo noin parinsadan euron lisäyksen puukauppatiliin hehtaaria kohden laskien. Vielä vähäistä TIIA PUUKILA Kantoja nostetaan noin kymmeneltä prosentilta kuusen päätehakkuualoista. Viime vuonna kantoja ja juurakoita kerättiin talteen runsas miljoona kiintokuutiota luvulla alkaneen kannonnostobuumin isä löytyy UPM:n palveluksesta. Yhtiön metsäenergian asiantuntija Matti Markkila huomasi, etteivät hakkuutähteet yksin riitä turvaamaan yhtiön tehtaiden ja lämpölaitosten metsäenergiatarvetta. Hän luotsasi kannonnostoa aluksi UPM:n mailla. Hyvien kokemusten siivittämänä kantojen korjuuta tarjottiin puukaupan yhteydessä myös halukkaille yksityismetsänomistajille. UPM on yksi Suomen suurimmista kannonnostajista. Tällä hetkellä juurakot nousevat yhtiön koko puuhankinta-alueella. Uutena on mäntyjen kantojen korjuu aloilla, joissa tyvitervas lahottaa männyn tyviä. Yhtiö tutkii yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa, voidaanko tällä tavalla vähentää männyn tyvitervastautia. Aloitimme männyn kantojen noston yhtiön metsissä pari vuotta sitten, ja nyt olemme olleet yksityismetsissä tänä ja vähän viime vuonnakin, Markkila kertoo. Markkilan mukaan asenteet kannonnostoa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi ja vain harva metsänomistaja jättää kannot nostamatta, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Suurin varjo kannonnostolle ja koko metsäenergialle lankeaa fossiilisten polttoaineiden suunnalta. Tällä hetkellä emme pärjää metsäpolttoaineilla kivihiilelle ollenkaan. Fossiiliset polttoaineet ovat todella halpoja, arvioi professori Antti Asikainen Metlasta.
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotKANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotPÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotKantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi
Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi Kuva: Hannu Jurkkala, 2006 Saana Kataja-aho Bio- ja ympäristötieteiden laitos
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotTaimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotPKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotTaimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa
Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotPuuenergia metsänomistajan näkökulmasta
Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
Lisätiedot2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotMetsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen
Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotPuustoarvio puhelimella. Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI PERJANTAINA 10. TOUKOKUUTA 2013 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11 Ajankohtaista: Riistavahingoista
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn
LisätiedotEnergiapuun tuet - Kemera ja Petu
Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMETSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotOvatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä
LisätiedotPuukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla
Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotR a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4
Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
LisätiedotSuomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet
Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
LisätiedotLämpöyrittäjyyspäivät Kontiolahti
Lämpöyrittäjyyspäivät 6.4.2018 Kontiolahti Karelwood Oy Perustettu 2010, Omistajat 4kpl koneyrityksiä Toimitusjohtaja: Janne Tahvanainen Työnjohtajat: Hannu Lehikoinen ja Jaana Jalasaho Projektit työntekijät:
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotAjankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta
Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
Lisätiedot