SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA ROVANIEMEN KAUPUNKI MELTAUKSEN OSAYLEISKAAVA MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA ROVANIEMEN KAUPUNKI MELTAUKSEN OSAYLEISKAAVA MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21947

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 1 (18) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Alueen sijainti Menetelmät ja käytetyt tietolähteet Lähtöaineisto ja menetelmät Selvitysalueen nykytila Kallio- ja maaperä sekä pinnanmuodot Korkeussuhteet Vesistöt Pohjavedet Pintavedet Alueen rakennettavuus Rakennukset Putkijohdot Tiet ja kadut Maaperän riskikohteet pilaantuneisuuden kannalta Yleistä Riskikohteet Yleistä Pohjoisosan kohteet Kyläkeskuksen kohde Suositukset LÄHTEET

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvi tys Rovaniemen kaupunki 2 (18) 1 Johdanto -alue sijaitsee Rovaniemeltä noin 55 km Pohjoiseen Rovaniemi-Kittilä-tien varressa,, Ounasjoen molemmin puolin. Kyläkeskus sijaitsee joen länsipuolella. Kaava-alue on kooltaan noin 15,55 km 2. Alueen rajaus onn esitetty kuvassa 1. Maaperäselvitys on tehty osana hanketta. Selvi- tyksessä on tarkasteltu yleisesti alueen maaperän geologista laatua kartta- mahdollisia maaperän pilaantumiseen liittyviä riskikohteita. tarkastelun ja maastokäynnin pohjalta. Lisäksi on selvitykseen kartoitettu 2 Alueen sijainti Kuva 1. Osayleiskaava-alueen sijainti.. 2

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvi tys Rovaniemen kaupunki 3 (18) Kuva 2. Osayleiskaavan rajaus. 3 Menetelmät ja käytetyt tietolähteet 3.1 Lähtöaineisto ja menetelmät Alueen geologisen kuvaukseen lähtöaineistona käytettiin GTK.:n raportte- kartoituskäynninn yhteydessä on alueen maaperän laadustaa tehty havainto- ja Minna Tuomalan ja Jukka-Pekka Ruonaniemenn toimesta.. ja. Lisäksi luontoselvityksen maastokäynnin ja mahdollisten riskikohteiden Tiedot pohjavesialueiden luokituksista ja rajauksista ovatt peräisin Ympä- vanhoja yleiskarttoja sekä ELY-keskukselta saatujen ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmän raportteja. Lisäksi työssä on haastateltu ELY-keskuksen, Rovaniemen kaupungin ympäristötoimen henkilökuntaa sekä kaava-alueen asukkaita. Historiatietojen analysoinninn jälkeen perus- ristöhallinnon Oiva-tietokannasta. Maaperän mahdollista pilaantumisriskikohteiden kartoituksessa on käytetty teella riskikohteisiin tehtiin maastokatselmus Selvitysalueen nykytila 4.1 Kallio- ja maaperä sekä pinnanmuodot Meltauksen alueen kallioperä koostuuu varhaisproterotsooisista kivistä, jot- ki- ka kuuluvat Keski-Lapin granitoidikompleksiin. Pääasialliset kallioperän vilajit ovat graniitti ja migmatiitti. Alueen A poikki kulkee juonteina myös kvartsiittia ja migmaattistaa gneissiä. Kallioperäää peittää pohjamoreeniker- pieniä ros eikä alueellaa ole kalliopaljastumiaa Meltausjokivarren muutamia kalliokohteita lukuun ottamatta. 3

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 4 (18) 4.2 Korkeussuhteet 4.3 Vesistöt Pohjavedet Pintavedet Meltauksen alueelta ei ole olemassa GTK:n laatimaa maaperäkarttaa. Maastoinventointien perusteella Ounasjoki on uurtanut uomansa hiekkaiseen moreenimaastoon. Suunnittelualueen länsiosassa Kittiläntien varrelle muodostunut kylätaajama sijoittuu rakennettavuudeltaan hyvälle, hyvin hiekkaisen selänteen alueelle, mikä on nähtävissä kuivien mäntykankaiden esiintymisenä. Ounasjokirannan läheisyydessä esiintyy paikoin hienoainespitoisempia hieta/hiesu- alueita (geotekn. määr. siltti), jotka ovat erotettavissa kosteampina tulva- ja peltoalueina. Suunnittelualueen itäosissa on pienialaisempia moreeniharjanteita ja niiden välisiä soistumia ja turvemaita. Ounasjokeen laskeva Meltausjoki on etsinyt uomansa moreeniselänteiden välistä. Topografialtaan suunnittelualue on loivapiirteisempää, verrattuna yläjuoksun alueisiin. Maanpinnan korkeus vaihtelee välillä m mpy. Sarvivaara on alueen korkeimmalle sijoittuva kohde. Suunnittelualueen eteläpuolella Patovaara kohoaa jo 200 m mpy tasolle. Yleisviettosuunta on Ounasjoen suuntaan. Ounasjoen itäpuolella, Osayleiskaavan alueella, sijaitsee kaksi yhtenäistä luokiteltua pohjavesialuetta. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevat I ja III luokan alueet; istilä B (I luokka), Pistilä A (III luokka) sekä Pistilä C (III luokka). Lisäksi kaava-alueen etelärajalla sijaitsee III luokan pohjavesialue, Kankaaanpää A. Yleiskaava-aluetta halkoo pohjois-etelä- ja suunnittelualueen suuntainen Ounasjoki, johon keskiosissa laskee idän suunnasta Meltausjoki. Itäosassa sijaitsee lisäksi alueen Suukoskenlampi. Suunnittelualue sijoittuu Kemijoen vesienhoitoalueella Kemijoen päävesistöalueelle (65) ja Ala-Ounasjoen 1. jakovaiheen vesistöalueelle (65.5). Alueen eteläosa sijoittuu Patokosken valuma-alueelle (65.521), pohjois- ja itäosa Meltauksen valuma-alueelle (65.522). Lisäksi itäosat jakaantuvat vielä osittain Meltausjoen (65.591) ja Markkaojan (65.527) valumaalueille. 4

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 5 (18) Kuva 3. Ilmakuva alueesta. 5

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 6 (18) 5 Alueen rakennettavuus 5.1 Rakennukset Kuva 4. Osayleiskaava-alueen rakennettavuuskartta pohjavesialueet lisättynä. Suunnittelualueelta ei ole maaperäkarttaa saatavilla. Arviot rakennettavuudesta on tehty maastokäynnin ja yleiskartan topografian perusteella. Moreenimaat ovat routivia. Niiden päällä olevat lajittuneet kerrokset voivat olla routimattomia. Rakenteeltaan tiivis moreeni muodostaa kantavan 6

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 7 (18) 5.2 Putkijohdot maapohjan rakennuksille. Mineraalimaiden päällä oleva eloperäinen humuskerros ja/tai turvekerrokset (soistumien läheisyydessä) tulee poistaa ennen rakentamista. Rakennukset voidaan perustaa maanvaraisin seinäanturoin tiiviin moreenikerroksen varaan. Kuvassa 4 on karttapiirros, jossa on esitetty arvioitujen moreenialueiden avulla rakennettavuutta. Jokirantojen hieta- (geotekninen määr. siltti) kerrosten päälle voidaan tulvakorkeuden sen salliessa alustavan arvion mukaan rakentaa ajetun murskekerroksen varaan maanvaraisesti kevytrakenteisia pientaloja. Rantakerrostumien maakerrosten hienoainespitoisuuden kasvaessa kantavuus heikentyy ja routivuus lisääntyy, mikä tulee ottaa huomioon rakennuspaikkakohtaisesti ja tulee tehdä lisätutkimuksia. Rakennettaville alueille sallitut pohjapaineet määritetään suunnittelun yhteydessä toteuttavissa maaperätutkimuksissa. Alustavan arvion mukaan seinäanturan minimileveytenä tulisi käyttää 600 mm. Anturapohjalle on suositeltavaa levittää pohjaa tasaava, tärylevyllä tiivistettyä, noin 200 mm:n paksuista murskekerrosta. Alapohjat valetaan moreenin päälle tiivistetyn salaojituskerroksen varaan tai ne toteutetaan rossipohjalla tuuletetuin alapohjin. Rakennusten alla ja ympärille suunnitellaan alapohjan kuivanapitämiseksi salaojitus. Pohjamaa on routivaa ja se on otettava huomioon asuinrakennuksen ja kylmien tilojen suunnittelussa. Perustukset tai niiden alle tehtävä routimaton täyttö ulotetaan roudattomaan syvyyteen, joka maanvastaisella lämpimällä rakennusosalla on noin 1,6 metriä, kun alapohjan lämmönvastus ma<5 m2k/w ja 1,9 metriä, kun ma= 5 10 m2k/w (F Kh). Rakennusten nurkissa noin 2,5 m matkalla routimaton syvyys on 0,2 m em. arvoja enemmän. Kylmän rakennusosan routimaton syvyys on noin 2,5 m. Tätä ylemmäksi sijoittuville perustuksille käytetään routasuojausta "Talonrakennuksen routasuojausohjeiden" (Rakennustieto Oy, 2007) mukaisesti. Eloperäisten maa-ainesten alueella turvekerrokset tulee poistaa rakentamisalueelta ja tarvittaessa täyttää kitkamaalla (sora, hiekka, murske) kerroksittain tiivistäen. Tämän jälkeen rakenteet voidaan perustaa routimattoman kitkamaan varaan. Moreenikumpujen reuna-alueilla rakennettaessa pohjavettä virtaa painanteisiin, joten pohjaveden alle tapahtuvaa kaivamista tulisi välttää. Vaihtoehtoisesti pohjavettä alennetaan rakentamisen aikana pumppauskaivoilla, ojituksella ja salaojilla. Kyseisille alueille tulee siten rakentaa kuivatusojat ja salaojitus ennen rakentamista alueen kuivattamiseksi. Tarkempi maaperäselvitys tulee tehdä tonttikohtaisesti rakennussuunnittelun yhteydessä rakennuspaikkakohtaisten pohjarakennusratkaisujen määrittämiseksi. Moreeni, hiekka- sekä hietapohjaisilla alueilla putkijohdot voidaan perustaa 150 mm tiivistetyn asennusalustan päälle. Pehmeikköalueille rakennettaessa putket perustetaan joko massanvaihdon varaan tai betonilaatalle, teräslevyarinalle tai geotekstiilin päälle, riippuen maaperäolosuhteista ja putken koosta. Jätevesi- ja vesijohdot asennetaan roudattomaan syvyyteen (2,4 m) tai routaeristetään. 7

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 8 (18) 5.3 Tiet ja kadut Moreeni-, hiekka ja hieta-alueilla kadut voidaan rakentaa InfraRyl 2006 mukaan katuluokituksien mukaisilla päällysrakenteen kerrospaksuuksilla. Päällysrakenne salaojitetaan alueilla, joilla pohjavesi on rakenteen päällysrakenteen alapinnan tason lähellä. Suo- ja pehmeikköalueille rakennettaessa putket perustetaan joko massanvaihdon varaan tai betonilaatalle, teräslevyarinalle tai geotekstiilin päälle, riippuen maaperäolosuhteista. Ohuilla turvekerrosmailla, turpeet poistetaan, minkä jälkeen tiet ja kadut voidaan rakentaa moreenikerroksen varaan. 6 Maaperän riskikohteet pilaantuneisuuden kannalta 6.1 Yleistä 6.2 Riskikohteet Yleistä Edellä on kuvattu osa-yleiskaava-alueella esiintyvät kiinteistöt, joilla on ollut tai on toimintaa, jotka voivat alan yleisen tietämyksen mukaan aiheuttaa maaperän pilaantuneisuutta. Pilaantuneisuutta tai alueen puhtautta ei ole kuvattu tässä selvityksessä, vaan on alueet esitelty lyhyesti kohdekäynnin perusteella. Pilaantuneisuuden kannalta tarkastellut riskikohteet on merkitty kuvaan 5. Kohteista neljä sijaitsee kaava-alueen pohjoisosassa ja yksi sijaitsee Meltauksen kyläkeskuksen alueella. 8

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 9 (18) Kuva 5. Mahdollisten riskikohteiden sijainti kaava-alueella 9

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 10 (18) Pohjoisosan kohteet Kuva 6. Mahdollisten riskikohteiden sijainti kaava-alueen pohjoisosassa. Kohde 1: Ent. Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Meltauksen sivutukikohta (varikko) Osoite: Kittiläntie 5854, Rovaniemi Kiinteistötunnukset: , MELTAUKSEN LOSSITONTTI Koordinaatit: YKJ I: YKP: ETRS-TMFIN35 I: P: Alueen omistaa nykyisin Ounaspuu Oy, joka harjoittaa metsäkonetoimintaa. Ounaspuu Oy osti kiinteistöstä osan Kapiteelilta 2000 luvun puolivälissä. Ennen kauppaa alueen maaperän laadusta on tehty ympäristötekninen selvitys silloisen omistajan toimesta. Tutkimuksissa todettiin pieni kevyellä polttoöljyllä pilaantunut alue sekä lievästi kohonnut kloridipitoisuus pohjavedessä. Tankkauspisteen vieressä olevassa varastorakennuksessa sijaitsee kaksi polttöljysäiliötä, joiden tilavuus on 20 m³. Tukikohdan alueella on toimisto/huoltorakennus, kaksi varastorakennusta, vanha tankkauspiste sekä suolavarasto. Toimisto/huoltorakennuksessa on tehty koneiden pienhuoltoa. Suolavarasto sijaitsee Kapiteelin kiinteistöllä. Piha-alueelle on varastoituna tavaraa ja metalliromua. Tankkauspisteen maanpinta on asfaltoitu. Tankkauspisteen alueella on sadevesikaivo, joka on yhdistetty öljynerotuskaivoon. Vedet johdetaan sadevesikaivojen jälkeen maastoon. 10

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 11 (18) Kohde on merkitty ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. Maankäyttömuodon muuttuessa kohteessa suositellaan tehtäväksi maaperätutkimuksia maaperän laadun selvittämiseksi. Kuva 7. Entinen tiehallinon tukikohta. Vasemmalla näkyy toimistorakennus taustalla vasemmalla polttoaineen jakelualue. oikealla suolavarasto. Kuva 8. Entinen tiehallinnon tukikohta, polttoainemittarit. Nykyisin mittarit ovat metsäkoneyrittäjän omassa käytössä. Takana näkyy polttoainesäiliörakennus. 11

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 12 (18) Kohde 2: SEO huoltoasema Meltaus Osoite: Ounasjoen Itäpuolentie 5617, Rovaniemi Kiinteistötunnus: , KIEPPÄ Koordinaatit: YKJ I: YKP: ETRS-TMFIN35 I: P: Kiinteistöllä on ajoittain toimiva huoltoasema. Toiminta on välillä lyhyeksi aikaa keskeytynyt omistajavaihdoksen myötä. Alueella on jaettu polttoainetta 80-luvun alkupuolelta lähtien, toimintaniminä mm Kesoil, Finnoil ja nyt viimeisenä SEO. Polttoaineen jakelualueen suojausrakenteet (öljynerottimet, jakelualueen maanalainen kalvosuojaus ym.) on uusittu 2000-luvulla KTM:n jakelupisteiden ympäristöteknisestä suojauksesta määritetyn ohjeen mukaisiksi. Kiinteistöllä sijaitsee neljä säiliötä: yksi maanpäällinen 5 m³ maanpäällinen polttoöljysäiliö sekä kolme 10 m³:n maanalaisia bensiini- ja dieselsäiliötä.. Kiinteistö on merkitty ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. Ympäristöhallinnon tai Rovaniemen kaupungin ympäristötoimen tiedoissa ei ole aiemmin tehtyjä maaperätutkimuksia tai kunnostustoimia. Maankäytön muuttuessa ja toiminnan luonteen ja sijainnin vuoksi esitetään alueella tehtäväksi tutkimuksia alueen maaperän ja pohjaveden laadun selvittämiseksi. Kuva 9. Nykyisen huoltoaseman jakelualue. 12

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 13 (18) Kohde 3: Ampumarata, Meltaus OUNASJOEN METSÄSTYS JA KA- LASTUSSEURA RY Kiinteistötunnus: , NIEMI Koordinaatit: YKJ I: YKP: ETRS-TMFIN35 I: P: Kuva 10. Ampumarata. Kuva 11. Ampumarata. Maalialue sijaitsee harjun alaosassa. Ampumaradan maasto on moreeniharjujen ympäröimä. Rata-alue sijaitsee harjujen alaosassa, suon laidalla. Ampumaradan maali-/taulualue sijaitsee 13

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 14 (18) pohjavesialueen reunalla, harjun alarinteellä. Välitöntä, suoraa kontaktia suohon ja sen happamiin pintavesiin ei ole., Suoalueen vedet purkavat karttatarkastelun perusteella pohjavesialueelta poispäin, eli länteen, Ounasjoen suuntaan. Kohde on merkitty ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. Alueella ei ole ympäristöhallinnon tai Rovaniemen kaupungin ympäristötoimen mukaan tehty maaperätutkimuksia tai kunnostustoimia. Toiminnan luonteen ja sijainnin vuoksi esitetään alueella tehtäväksi tutkimuksia alueen maaperän ja pohjaveden laadun selvittämiseksi. Kohde 4. Entinen Lapinmaan kauppa Kiinteistötunnus: Koordinaatit: YKJ I: YKP: ETRS-TMFIN35: I: P Tolosentien varressa sijaitsee kauppakiinteistö, jolla on ollut polttoaineen jakelua. Toimintaa harjoitti Osuusliike Lapinmaa 40-luvulta 80-luvulle saakka. Polttoaine jaettiin maanpäällistä säiliöistä käsipumpulla, mitkä sijaitsivat tontin pohjoisreunassa. Kohteessa ei ole ympäristöhallinnon tai Rovaniemen kaupungin ympäristötoimen mukaan tehty maaperätutkimuksia tai kunnostustoimia. Polttoaineen jakelutoiminnan sekä siitä yleisesti tiedetyn maaperän pilaamisriskin vuoksi kiinteistön maaperä olisi syytä tutkia. Kuva 12. Lapinmaan entinen kauppa on nykyisin on vapaa-ajan rakennuksena 14

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 15 (18) Kyläkeskuksen kohde Kuva 13. Jakelualueen sijainti on ollut puuston alueella. Kuva 14. Mahdollisen riskikohteen sijainti kaava-alueen keskiosissa. Kuva 15. Nykyinen kauppa ja jakelupiste, Valinta Evesti Oy. 15

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvi tys Rovaniemen kaupunki 16 (18) Kohde 5_ Valinta P & S Evesti Oy, Osoite: Kittiläntie 5512, Meltaus, Rovaniemi Kiinteistötunnus Koordinaatit: YKJ I: : YKP: ETRS-TMFIN35: I: P: Kiinteistöllä on ollut toimiva kauppa vuodesta v 1949 lähtien lisäksi alueella on polttoaineen jakelupiste. Jakelualue on uusittu 2000 luvulla KTM: n laa- timien ohjeiden nykyvaatimusten mukaiseksi. Kohteessa ei olee ympäristöhallinnon tai t Rovaniemen kaupungin ympäristö- toimen mukaan tehty maaperätutkimuksia tai kunnostustoimia. Maankäy- tön muuttuessa ja jakelutoiminnan päättyessä, polttoaineen jakelutoimin- maaperä olisi syytä nan sekä siitä yleisesti tiedetyn maaperän pilaamisriskin vuoksi kiinteistön tutkia. 7 Suositukset Suunnittelualueella maaperä on pääosin kumpuilevaa kantavaa routivaa moreenia, jonkaa päällä on myös hiekkaisempiaa routimattomia kerroksia. Mikäli alueelle suunnitellaan uudisrakennuksia on suositeltavaa rakentaa ko alueille. Soistumien ympäristöä on o syytä välttää suunniteltavaksi ra- oli- kennuskäyttöön kalliimpien pohjarakennuskustannusten vuoksi. Maaperän pilaantuneisuuden kannaltaa mainittavia riskikohteita alueella vat; yksi nykyinen huoltoasema ja yksi y entinenn ja nykyinen kyläkauppa, ent tiehahallinonn tukikohta. Näillä kiinteistöillä on harjoitettu polttoaineen jakelua. Entisen tukikohdan alueella on myös suolavarastoo sekä tehty ko- neiden pienhuoltoa. Maankäyttömuutosten tapahtuessa esitetään kiinteis- töjen alueille tehtäväksi ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia. FCG Suunnittel lu ja tekniikka Oy Laatinut: Jukka-Pekka Ruonaniemi Ins Amk Tarkastanut Terhi Svanström FM 16

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperäselvitys 17 (18) 8 LÄHTEET Arkisto- ja karttamateriaali: Maanmittauslaitos Meltauksen peruskartat Lehmuspelto, P., Pohjola, R. & Peltoniemi-Taivalkoski, A Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S49/2009/38 Lehmuspelto, P. & Vuojärvi, P Hankkeen S/86/402/Meltaus loppuraportti. Raportti S/41/2643/2/90, Geologian tutkimuskeskus Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä, Maaperän tietojärjestelmä. kohderaportti. Ent. Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Meltauksen sivutukikohta Kittiläntie 5854, Rovaniemi Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä, Maaperän tietojärjestelmä. kohderaportti. Ampumarata, Meltaus OUNASJOEN METSÄSTYS JA KALASTUSSEURA RY Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä, Maaperän tietojärjestelmä. kohderaportti. Valinta P & S Evesti Oy, polttoaineen jakeluasema Kittiläntie 5512, Meltaus, Rovaniemi Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä, Maaperän tietojärjestelmä. kohderaportti. SEO huoltoasema Meltaus, Rovaniemi Ounasjoen Itäpuolentie 5617 ( ) Paikkatietoikkuna: kohteiden ETRS-TM35FIN koordinaatit. Oiva tietokanta: Haastattelut /sähköpostikeskustelut Lapin Elykeskus. Anna Kaisa Karlsson Rovaniemen Kaupunki. Tarja Bergman Veli-Matti Säkkilä Anja Ylijääskö Jukka Juopperi