SÄYNÄNIEMEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS, ORIVESI

Transkriptio

1 SÄYNÄNIEMEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS, Työnro

2

3 2 SÄYNÄNIEMEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS, SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ MITTAUKSET JA POHJATUTKIMUKSET MAAPERÄ JA LUONTO POHJAVESI PILAANTUNEET MAAT JA MELU RAKENNETTAVUUS ALIN SUOSITELTAVA RAKENTAMISKORKEUS RAKENNUSTEN PERUSTAMINEN LIIKENNEALUEET JA PIHAT KAIVANNOT JA PUTKIJOHTOLINJAT KUIVATUS KIRJALLISUUTTA LISÄTIETOJA... 10

4 3 1 Yleistä Rakennettavuusselvitys koskee Oriveden kaupungin Säynäniemen aluetta, kiinteistötunnus Selvitystä varten on kerätty olemassa olevaa tietoa alueen korkeussuhteista, maaperästä ja muista alueen rakennettavuuteen vaikuttavista seikoista. Selvityksessä on määritetty alin suositeltava rakentamiskorkeus sekä annettu suosituksia rakennusten ja kunnallistekniikan perustamisesta. Säynäniemi sijaitsee Längelmäveden Pappilanselän rannalla noin seitsemän kilometriä Oriveden keskustasta etelään päin. Kulku niemeen on kantatie 58:lta noin kilometrin verran Säynäniementietä pitkin. Alue on Oriveden kaupungin omistuksessa ja siellä toimii kesäaikaan avoinna oleva leirintä- ja campingalue. Alueen pinta-ala on noin 4,7 ha. Säynäniemessä on nykyisin kevyitä majoitus- ja huoltorakennuksia sekä vanha huvila, joka toimii leirintäalueen päärakennuksena. Niemeen tulee vesijohto ja viemäri. Längelmäveden pinnan korkeus on peruskartalla +84,2. Vt12 Tampereelle Vt12 Jyväskylään Säynäniemi Kt58 Kangasalle Kuva 1. Säynäniemen sijainti.

5 4 Kuva 2. Säynäniemessä oleva vanha huvila, joka toimii leirintäalueen päärakennuksena. 2 Mittaukset ja pohjatutkimukset Rakennettavuusselvityksessä käytetty pohjakartta on saatu Oriveden kaupungilta ja sitä täydennetty kesällä 2010 tehdyillä gps-mittauksilla. Kaupunki on lisäksi tehnyt alueella 8 kpl painokairauksia helmikuussa Kairauksien tuloksista nähdään, että suurella osalla aluetta maanpinnan tuntumassa on tiivis maakerros ja noin 1,0...2,5 metrin syvyydessä pehmeä maakerros, jonka alla maaperä on hyvin kivistä. Kaikki kairaukset ovat päättyneet joko kiveen, lohkareeseen tai kallioon. Kairaustulokset ovat tämän raportin liitteenä. Maanäytteitä ei alueelta ole otettu. 3 Maaperä ja luonto Säynäniemen pintamaana on maaperäkartan mukaan hiesua ja moreenia. Kallion pinta on oletettavasti osittain lähellä maanpintaa niemialueen keskellä koillisrannan puolella, jossa maanpinta on myös korkeimmillaan. Niemen erottaa osin muusta maastosta leveydeltään noin metrinen kaivettu oja, jota todennäköisesti on aikanaan käytetty niittyjen tai peltoalueiden kuivattamiseen. Rannat ovat kaislikkoiset ja matalat.

6 5 Kuva 3. Säynäniemen katkaiseva oja. Ojan kaakkoispuolella niemen korkeustaso vaihtelee rannan tuntuman +85 metristä niemen keskiosan +89 metriin. Ojan luoteispuolella maanpinta nousee ojalta alkaen kaakko-luode suuntaisesti alle +85 metristä noin +86,6 metriin. Niemen keskiosasta kärkeä kohti alueella on melko tiivistä sekalaista puustoa, suurimmaksi osaksi kuitenkin lehtipuita. Ojan kaakon puolella alue on aukeaa nurmea, jolla ei ole juurikaan puustoa. Ojan luoteisella puolella noin puolet alueesta on lehtipuiden ja pensaikon peittämää ja luoteisin osa suurelta osalta niittyä. Kuva 4. Säynäniemen alueen länsireuna rajoittuu tiheään kuusikkoon.

7 6 Kuva 5. Säynäniemen ylimmällä osalla olevia mökkejä. Kuva 6. Näkymä leirintäalueen pysäköintialueelta länteen päin.

8 7 4 Pohjavesi Pohjaveden pinnan korkeuden arvioidaan olevan Säynäniemessä likimain Längelmäveden pinnan korkeudella eli keskimäärin tasolla +84,2. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 5 Pilaantuneet maat ja melu Säynäniemessä on nykyisin leirintäalue ja aikaisemmin siellä on ollut vain kesäasutusta ja viljelyä/laidunmaita, joten Oriveden kaupungin tietojen mukaan pilaantuneita maita ei alueelta pitäisi löytyä. Säynäniemen läheisyydessä ei ole melua aiheuttavia yrityksiä tai vilkkaita liikenneväyliä. Lähin maantie eli kantatie 58 sijaitsee metsän takana noin 700 m etäisyydellä. 6 Rakennettavuus 6.1 Alin suositeltava rakentamiskorkeus Pirkanmaan alueella on tulvien varalta määritelty isojen (>1 km 2 ) järvien rannoille ja saarille alin suositeltava rakentamiskorkeus, mikä arvioidaan ylittyvän vain kerran vuodessa toistuvan tulvan aikana. Rakennusten perustukset, viemärit ja vesijohdot sekä salaojat voivat sijaita tulvarajan alapuolella, koska niiden lyhytaikainen joutuminen tulvan alle ei yleensä aiheuta ongelmia. Rakennusten alapohjan alapinta on sijaittava alimman rakentamiskorkeuden yläpuolella ja veden kapillaarinen imeytyminen alapohjaan on estettävä. Säynäniemessä alin rakentamiskorkeus +85,80 (kork.järj. N60) on laskettu seuraavista arvoista: keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvä tulvakorkeus HW1/50 (+85,10) aaltoiluvara +0,40 m lisäkorkeus +0,30 m (vedenkorkeusvaihtelu pientä) Aaltoiluvara otetaan huomioon suurten selkien rannoilla. Pirkanmaan järvien rannat ovat yleisesti ottaen loivarantaisia eikä useiden kilometrien pituisia ulapoita juurikaan ole, joten aaltoiluvarana käytetään yleensä 0,05-0,25 metriä. Längelmävedellä aaltoiluvaraksi on v määritetty +0,25 metriä, mutta tämä luku on myöhemmissä tarkasteluissa muutettu +0,40 metriksi. Harkinnanvaraisena lisäkorkeutena käytetään laskelmissa +0,30-1 metriä, millä pyritään ottamaan huomioon tarkasteltavan järven vuosittaista vedenpinnan vaihtelua. Mikäli järven havaitun tai arvioidun keskiyliveden MHW ja HW1/50 välinen erotus on alle 0,5 metriä tai vedenkorkeusvaihtelut muuten tiedetään poikkeuksellisen pieniksi, voidaan käyttää arvoa +0,30 m.

9 8 Kuva 7. Tulvien huomioonottaminen alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittämisessä erilaisilla perustamistyypeillä (lähde: Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Pirkanmaalla. Pirkanmaan ymp.keskus 2003, s.12). 6.2 Rakennusten perustaminen Tässä kappaleessa oleva teksti koskee vain alimman rakentamiskorkeuden yläpuolella olevia maa-alueita, jotka näkyvät liitteenä olevasta karttakuvasta. Matalammalla oleville alueille voidaan harkinnan mukaan rakentaa kevyempiä piharakennelmia, esim. autokatoksia tai vajoja, mikäli kaavamääräykset ne sallivat. Rantasaunoja koskee sama alin suositeltava rakentamiskorkeus kuin vakituisia asuinrakennuksiakin. Sijoituksessa on lisäksi noudatettava kaupungin rakennusjärjestyksessä annettuja minimietäisyyksiä eli pohjapinta-alaltaan 20 m 2 saunalla vähintään 10 m ja m 2 saunalla vähintään 15 m rantaviivasta Olemassa olevien tietojen perusteella Säynäniemen maaperän pitäisi soveltua hyvin rakentamiseen eikä pientalojen perustamisessa tarvitse käyttää paalutusta. Alueella rakentavan tulee tehdä tarkemman perustamistavan määrittämiseksi tonttikohtaisia pohjatutkimuksia. Kellareita ei alueelle suositella. Pientalot voidaan perustaa laatta- tai anturaperustuksilla maan varaan. Hienorakeisemmalle maapohjalle perustettaessa voidaan tarvittaessa tehdä anturan alle rakennuksen painetta jakava cm kerros murskeesta. Rakennuspohjilta on poistettava kaikki humuspitoinen ja löyhä maa-aines Rakennusten perustukset on ulotettava roudattomaan syvyyteen tai vaihtoehtoisesti käytettävä routaeristeitä. Painumariskit ja painumien suuruudet tulee selvittää pohjatutkimusten perusteella yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Veden kapillaarinen nousu alapohjaan on ehdottomasti katkaistava.

10 9 Säynäniemen ei arvioida kuuluvan korkean radonpitoisuuksista alueisiin. Oriveden voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä on seuraavat ohjeet maaperän radonpitoisuuden huomioon ottamisesta rakentamisessa: Säteilyturvakeskuksen suosituksen mukaan koko Pirkanmaan alueella tulee rakentaa radonturvallisesti. Rakennuksen alapohjarakenteita suunniteltaessa on varmistuttava, ettei maaperässä esiintyvä radon tai muut haihtuvat kaasut pääse huonetiloihin. 6.3 Liikennealueet ja pihat Liikennealueet ja pihat voidaan perustaa maan varaan. Rakennekerroksien mitoituksessa tulee huomioida sekä kantavuuslaskelmat että maaperän routivuus. Rakennekerroksien ja hienojakoisen pohjamaan välille tulisi laittaa suodatinkangas. Liikennealueet ja pihat tulisi muotoilla vähintään 1 %:n kaltevuuteen, jotta sadevedet saadaan johdettua pintavaluntana sadevesiviemäreihin tai kadun avoojaan. Piha-alueiden päällystämisestä laaditaan asemakaavamääräykset. Säynäniemeen tulevan tien alin korkeus on nykyisin tasolla noin +85. Tien korottamista 0,3-0,5 m on harkittava ja tierummun kunto on tarkastettava ennen rakentamistoiminnan aloittamista. 6.4 Kaivannot ja putkijohtolinjat 6.5 Kuivatus Kaivannot voidaan tehdä luiskattuina Putkikaivanto-ohjeen mukaisesti. Syvät kaivannot esim. kunnallistekniikkaa varten on tarvittaessa tehtävä tuettuina ja suositeltavaa tehdä ennen viereisten rakennusten rakentamista. Putkijohdot voidaan todennäköisesti perustaa maanvaraisesti suodatinkankaan ja murskearinan päälle. Rakennusten perustukset on varustettava salaojilla, joiden vedet johdetaan kaupungin ohjeiden mukaan joko sadevesiviemäriin, avo-ojaan tai maastoon. Katoilta tulevat vedet suositellaan myös johdettavaksi salaojiin. Rakennuksen vierellä maanpinta kallistetaan rakennuksesta poispäin vähintään 2 % kaltevuudella. 7 Kirjallisuutta YO52. Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. Suomen ympäristökeskus et al, > hakusana YO52 AY248. Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Pirkanmaalla. Alueelliset ympäristöjulkaisut > hakusana AY248 > Pirkanmaa > Vesivarojen käyttö > Tulvat > Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet

11 10 8 Lisätietoja Lisätietoja tähän selvitykseen liittyen voi kysyä Oriveden kaupungin Ympäristöpalveluista: Ympäristöpalvelut Maankäyttöinsinööri Päivi Valkama Keskustie 23 PL 7, Orivesi Puh. (03) paivi.valkama@orivesi.fi Tämän rakennettavuusselvityksen on laatinut: DI Elina Ahlqvist Satakunnankatu 23, Tampere Puh elina.ahlqvist@ains.fi Liitteet: 1) Säynäniemen rakennettavuusselvitys, Orivesi. Rakennettavuuskartta ) Säynäniemen kairausten tulokset Kairapisteet

12 Suositeltavan rakentamisalan pinta-ala m² Leirintäalueen päärakennus Suositeltavan rakentamisalan pinta-ala m² Vesijohto ja viemäri Säynäniemen rakennettavuusselvitys, Orivesi Rakennettavuuskartta 1:1000 Korkeusjärjestelmä N suositeltava rakentamisala (+85,80 yläpuoliset alueet) painokairaus 0 50

13

14

15

16