Maaseutupolitiikan. vuosikertomus 2009

Transkriptio

1 Mökkiläisten etätyökampanja, loppuraportti. Distansarbetskampanjen för stugägarna, slutrapport. Maa- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2000, maaliskuu Luottamusta rakentamassa. Yrittäjäohjelman kokemuksia yhteistyöryhmän verkostoluottotoiminnasta. Sirpa Polo ja Annamari Asikainen. Maaseutupolitiikan yhteistyö- julkaisuja 2/2000, huhtikuu Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille Luonnontuotealan vuosikertomus 2009 teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2000, maaliskuu Maaseudun syke nuoren mieleen. Nuorisoteemaryhmän ohjelma. Julkaisu 4/2000, joulukuu Uusittu painos. Maaseutu politiikassa ja hallinnossa. Marjatta Koskinen, Pauliina Porkka ja Eero Uusitalo. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2000, tammikuu Lähiruoan mahdollisuudet. Lähiruokatyöryhmän loppuraportti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2000, marraskuu Vakituisen asumisen kehittäminen ranta-alueilla. Suunnittelukeskus Oy ja Saaristoasiain neuvottelukunta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2000, tammikuu Ihmisten maaseutu tahdon maaseutupolitiikka. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2000, marraskuu Ihmisten maaseutu tahdon maaseutupolitiikka, TIIVISTELMÄ. Kolmas maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2000, marraskuu En landsbygd för människor viljans landsbygdspolitik, SAMMANDRAG. Landsbygdspolitiskt helhetsprogram för perioden Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp. Publikation 10/2000, november Countryside for the People rural policy based on will, SUMMARY. The Rural Policy Programme for Rural Policy Committee. Publication 11/2000, November Julkaisusarjan ulkopuolella ilmestyneitä julkaisuja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään maaseudulla. Riitta Högbacka ja Terhi Trast (toim). Elokuu Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän raportti. Syksy Urban-Rural Interaction. Report of the Working Group on Urban-Rural Interaction, Finnish Report in Autumn English Translation in Summer Ikääntyvä ja keskittyvä Suomi. Kaupunkien, maaseudun ja vuorovaikutusalueiden väestökehitys Satu Nivalainen ja Mika Haapanen. Heinäkuu Edellytykset käytännöksi. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän kolmas raportti. Eero Uusitalo, Janne Antikainen ja Kaisa Schmidt-Thomé. Syyskuu Elinvoimainen maaseutu ministeriöiden vastuut ja alueellinen kehittäminen. Maaseutupoliittinen erityisohjelma Sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2007. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi, loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2004:13. Konsulttitoimisto Terra Oy. Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Alueiden kehittämislain (602/2002) ja VN:n alueiden kehittämisasetuksen (1224/2002) mukainen erityisohjelma. MMM:n julkaisuja 15/2004. En livskraftig landsbygd vårt gemensamma ansvar. Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet Ett specialprogram i enlighet med re

2 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2009

3 Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2010 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Ulkoasu: John Zetterborg Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010 ISSN ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä...4 Sammandrag...5 Summary...6 Esipuhe Maaseutu sai poliittista huomiota...8 Maaseutupolitiikan ydinverkosto tiivistyi hieman... 8 Täyttymyksen vuosi... 9 Uusia avauksia Monenmoista myönteistä Vaativa verkostomainen työtapa Teemaryhmätyö runsasta Aktiivista kansainvälistä yhteistyötä...12 Pohjoismainen yhteistyö IRN OECD Leaderia maailmalle Selonteon valmistelu osoitti poliittisen tahdon maaseudun kehittämisessä YTR:n historia esitteli maaseudun politiikan tantereena Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano Teema- ja työryhmien toiminta...20 Hankeryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä Kansainvälisten asioiden teemaryhmä Kansalaisjärjestöteemaryhmä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä Matkailun teemaryhmä Ruoka-Suomi Svenska temagruppen Toimintaryhmätyöryhmä Viestintäryhmä Yrittäjyyden teemaryhmä Vuonna 2009 ilmestyneet YTR:n julkaisut Aiemmat julkaisut

5 Tiivistelmä Julkaisija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisusarja 2/2010 Julkaisun nimi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2009 Ilmestymisajankohta Kesäkuu 2010 ISSN ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 67 Tekijä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Avainsanat maaseutupolitiikka, maaseutu, kokonaisohjelma, YTR, kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä Julkaisun kuvaus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2009, sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien vuosikertomukset: Hankeryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä Kansainvälisten asioiden teemaryhmä Kansalaisjärjestöteemaryhmä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä Matkailun teemaryhmä Ruoka-Suomi -teemaryhmä Svenska temagruppen Toimintaryhmätyöryhmä Viestintäryhmä Yrittäjyyden teemaryhmä 4

6 Sammandrag Utgivare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Seriens nummer 2/2010 Publikation Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2009 Utgivningsdatum Juni 2010 ISSN ISBN: (häftad) ISBN: (pdf) Sidantal 67 Författare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Nyckelord landsbygdspolitik, landsbygd, helhetsprogram, YTR, utvecklingsprojekt, temagrupp, arbetsgrupp Beskrivning av publikationen Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2009, innehåller följande tema- och arbetsgruppernas årsberättelser: Arbetsgruppen för landsbygdssäkring Arbetsgruppen för medborgarorganisationer Arbetsgruppen för växelverkan mellan stad och landsbygd Kommunikationsarbetsgruppen Kulturtemagruppen Projektgruppen Svenska temagruppen Temagruppen för avtalsmässighet i landsbygden Temagruppen för företagsamhet Temagruppen för glesbygd Temagruppen för internationella ärende Temagruppen för landsbygdsboende Temagruppen för natur- och landskapstjänster Temagruppen för sektorn för naturprodukter Temagruppen för turism Temagruppen för välfärdstjänster Temagruppen Mat-Finland Verksamhetsgruppernas arbetsgrupp 5

7 Summary Publisher Rural Policy Committee Serial number 2/2010 Publication Annual report of the Rural Policy Committee 2009 Date of publication June 2010 ISSN ISBN (Printed) ISBN (PDF) Number of pages 67 Author Rural Policy Committee Keywords rural policy, countryside, Rural Policy Programme, Rural Policy Committee, YTR, development projects, theme group, working group Summary Annual report of the Rural Policy Committee 2009, the annual reports includes following theme and working groups: Communications Culture Food Finland International Affairs Local Action Groups Natural Products Nature and Landscape Services NGOs Project group Rural Contractualisation Rural Business Rural Housing Rural Proofing Sparsely Populated Rural Areas Swedish speaking theme group Tourism Urban-Rural Interaction Welfare services 6

8 Esipuhe Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuoden 2009 toimintaan löi leimansa poikkeuksellisen runsas YTR:n valmistelemien asioiden poliittinen käsittely. Keväällä YTR avusti hallitusta maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa, ja syksyllä eduskunta käsitteli monessa valiokunnassa hallituksen selontekoa. Poliittinen vaihe jatkuu vuoden 2010 alkupuolen, sillä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta valmistelee eduskunnan kannanoton, ja sen jälkeen YTR jälleen avustaa hallitusta selonteossa luvatun toimenpideohjelman valmistelussa. Myöhemmin on tärkeää analysoida mitä vuosien 2009 ja 2010 aikana maaseutupoliittisessa ajattelussa muuttui ja mitä saavutettiin. Se joka tapauksessa tiedetään jo nyt, että maaseutupolitiikkaan kiinnittyi useita uusia asioita ja painotuksia, jotka puolestaan siirtyvät osaksi YTR:n lähivuosien työtä. Toimintavuoden aikana YTR:ssä työskenteli teemaryhmiä enemmän kuin koskaan. Menettelytapa käynnistyi jo 1990-luvun alkupuolella, mutta saavutti 17 ryhmän määrän vuonna On ilmeistä, ettei määrää enää voi YTR:n voimavarat huomioon ottaen lisätä. Sen sijaan jatkossakin toimii monivuotisia ja pitkäjänteistä työtä tekeviä teemaryhmiä samoin kuin yhden periodin toimivia ryhmiä. Teemaryhmät on yleisnimike, joka pitää sisällään vaihtuvia tai luonteeltaan pysyviä teemoja, mutta jälkimmäistenkin ryhmien tavoitteita, tehtäviä ja tekijöitä vaihdetaan aika ajoin. Lisäksi teemaryhmien tavat toimia vaihtelevat kunkin teeman edellyttämällä tavalla. Teemaryhmiin kiteytyvät niin YTR:n verkostomaisen työtavan mahdollisuudet kuin vaikeudet. Vaikka tuloksia on saatu, teemaryhmien jäsenten ja heidän taustaorganisaatioittensa sitoutuminen vaihtelee hyvin aktiivisesta sinne toiseen ääripäähän asti. Se on tavallaan ymmärrettävää, vaikka toki soisin, että saisimme kaikki mukanaolijat ja heidän taustaryhmänsä vähintään kohtuullisen aktiiviselle tasolle. YTR:n verkoston eri toimijoiden tietoisuus toisistaan on tärkeää. On ilahduttavaa, että tietoisuus on lisääntynyt. Näin yhdensuuntaistetaan ja voimistetaan tavoitteiden toteutusta. Tästä kiitos YTR:n jäsenille, sihteeristölle, teemaryhmien työntekijöille ja jäsenille kuin myös tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajille. Kehittäjäverkosto tekee työtään yleensä varsin matalalla profiililla, mutta määrätietoisesti. Määrätietoisuus tuo tuloksia ja siinä suhteessa toimintavuosi 2009 oli yksi YTR:n kaikkien aikojen parhaista. Parhaat kiitokset siitä kaikille toimijoille! Jarmo Vaittinen Kansliapäällikkö YTR:n puheenjohtaja 7

9 1. Maaseutu sai poliittista huomiota Kun jo vuoden 2008 toimintakertomuksessa iloittiin maaseutupoliittisen keskustelun vilkastumisesta YTR:n kokouksissa, sama suuntaus jatkui vuonna Keskusteluun liittyivät myös päätöksentekijät, sillä vuoden alkupuolella valmisteltiin valtioneuvoston maaseutupoliittista selontekoa ja syyskaudella eduskunta käsitteli selontekoa perusteellisesti ja otti siihen kantaa peräti kymmenessä valiokunnassa. Maa- ja metsätalousvaliokunta kokosi eduskunnan kannanoton vuoden 2010 alkupuolella. Laaja valmistelutyö sävytti vuotta Työn tulokset eli viides kokonaisohjelma Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi ja valtioneuvoston samanniminen ja järjestyksessä toinen maaseutupoliittinen selonteko hyväksyttiin vuonna Siirryttiin YTR:n normaaliin päiväjärjestykseen eli teemaryhmien ja hankkeiden pyöritykseen sekä jo aiemmin valmistuneiden ohjelmien toteutukseen. Kun selonteossa luvattu hallituksen maaseutupoliittinen toimenpideohjelma saadaan kesällä 2010 valmiiksi, on edessä ilmeisen pitkä toteuttamisvaihe. Toisaalta poliittisia linjauksia ja konkreettisia esityksiä on agendalla enemmän kuin koskaan. Maaseutupolitiikan ydinverkosto tiivistyi hieman Toimintavuoden 2009 kokoustilastot kertovat YTR:n ydinverkostojen eli itse YTR:n ja sen sihteeristön toiminnan lievästä tiivistymisestä. Kun edellisenä vuonna YTR:n kokouksiin osallistui peräti 89 eri henkilöä, tarkasteluvuonna heitä oli 71. Vastaavat luvut sihteeristössä olivat 51 ja 44. Sen sijaan aktiivisten osallistujien määrissä on vähäistä nousua. Etenkin YTR:n jäsenten ja varajäsenten osallistuminen kokouksiin on parantunut. YTR:llä oli vuoden aikana kuusi kokousta, joissa keskimäärin 29 osallistujaa, vaihteluväli 23:sta osallistujasta 36:een. Aktiivisia osallistujia (3 6 kokousta) oli 31, joista jäseniä tai varajäseniä 22. YTR:n kokouksiin osallistuneiden osallistuneiden määrät 2009 määrät 2009 YTR:n kokouksiin osallistuneiden määrät yhteensä 2009 YTR:n kokouksiin osallistuneiden määrät yhteensä 2009 ja 2008 ja 2008 YTR:n sihteeristö kokoontui hieman harvemmin kuin tavallisesti, yhteensä 13 kertaa. Osallistujien määrän vaihteluväli oli 11 21, keskimäärin henkilöä. Aktiivisesti osallistuneita (6 13 kokousta) oli 16. Vertailu aiempien vuosien vastaaviin lukuihin kertoo, että hallinnon ja järjestöjen toimintamenovarojen niukkuus ja valtionhallinnon tuottavuushanke alkavat näkyä. Ydintehtäviinsä ja sektoriputkiinsa uponneita on yhä vaikeampi saada mukaan aitoon kumppanuuteen perustuvaan verkostotyöhön. Suuntaus on erittäin vahingollinen. Onneksi rinnakkaisena, vaikkakin pienempänä trendinä, on havaittavissa YTR:n tehtäviin osoitettujen henkilötyöviikkojen ja -kuukausien hidas kasvu. Päätoimisia ei YTR:n ydinverkostossa ole yhtään, mutta on muutama henkilö, joiden työpanoksessa YTR:n tehtävät ovat jo merkittäviä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän käytännön ydinryhmän muodostivat toimintavuonna pääsihteeri Eero Uusitalo, hankesihteeri, maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, yli- 8

10 Sihteeristö tiivisti yhteistyötään Itä-Uudellemaalle suuntautuneella retkellä. Etualalla Heli Talvitie ja Laura Jänis. Annukka Lyra. tarkastaja Laura Jänis sekä tiedottaja Annukka Lyra. Kaikki toimivat maa- ja metsätalousministeriössä. Ydinryhmän sihteereissä oli vaihtuvuutta, koska YTR:n sihteeri Maarit Skogberg lähti maaliskuussa hoitamaan toista tehtävää työ- ja elinkeinoministeriössä. Väliaikaisina sihteereinä toimivat Auli Sihvola TEM:stä ja Elina Puotila MMM:stä, kunnes Vuokko Keränen TEM:stä lokakuussa aloitti Skogbergin sijaisuuden. Elina Puotila tuli hoitamaan kesällä virkavapaalle lähteneen Mia Revon tehtäviä maa- ja metsätalousministeriössä. Uusitalo, Viljanen, Kuhmonen ja Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Petra Stenfors työ- ja elinkeinoministeriöstä muodostivat sihteeristön valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa. Täyttymyksen vuosi Vuotta 2007 luonnehdittiin suunnitteluvuodeksi ja vuotta 2008 valmistelun ajaksi. Vuosi 2009 vihdoin julkisti pitkäaikaisen työn tulokset. Annastiina Henttisen kirjoittama teos Maaseutu politiikan tantereena on kuvaus YTR:n kahdestakymmenestä ensimmäisestä vuodesta ja maaseutupolitiikan kehittymisestä. Kirjan otsikko ilmentää sisällön antamaa vaikutelmaa uuden politiikanalan synnytystuskista. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä hyväksyi kokonaisohjelman toimintaohjelmakseen tammikuun lopussa. Kokonaisohjelma toimi pohjana valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon valmistelussa. Hallitus antoi selonteon eduskunnalle ripeän valmistelun jälkeen Sen koosti valtiosihteeri Jouni Lindin vetämä valtiosihteereistä ja ministereiden erityisavustajista muodostettu ryhmä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan johtamalle maaseutuministeriryhmälle. Selonteko laadittiin suomeksi ja käännettiin toimintavuoden aikana myös ruotsiksi ja englanniksi. Kokonaisohjelman tiivistelmä on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi. YTR:n julkaisusarjan ensimmäinen tuote toimintavuonna oli opas YHTÄLÖ. Yhdistysten talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Sopimuksellisuutta oli jo kahden teemaryhmän työnä sekä useiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden 9

11 avulla viety eteenpäin. Vuoden aikana julkaistiin Sopimuksellisuusstrategia ja Sopimuksellisuus-käsikirja. Tärkeitä toimintavuoden aikana valmistuneita julkaisuja olivat Harvaan asutun maaseudun kehittämisohjelma sekä Maaseudun yrittäjyyden ohjelma. Jälkimmäinen julkaistiin seuraavan vuoden alussa (YTR 1/2010). Kaikki YTR:n rahoittamat tutkimus- ja kehittämishankkeet arvioidaan niiden päättymisen jälkeen. Tähän mennessä viimeinen arviointi käsitti vuosina päättyneet hankkeet. Heli Siirilän ja kuuden muun arvioijan kirjoittama seikkaperäinen raportti tarjosi monta konkreettista muutosesitystä menettelytapoihin. Vinkeistä on otettu myös vaarin. Kaikki YTR:n julkaisusarjan julkaisut ovat kehittämistyön välineitä. Toimintavuosi 2009 merkitsee käytännössä, että seuraaville vuosille on paljon eteenpäin vietäviä asioita. Kun vuonna 2010 saadaan eduskunnan kanta valtioneuvoston selontekoon ja hallituksen lupaama toimenpideohjelma laadituksi, YTR voi keskittyä neuvotteluihin ja kaikkeen siihen, mitä linjausten ja esitysten käytännön toteuttaminen on. Täyttymys lienee sittenkin vain välivaihe. Uusia avauksia Tuoreet valtioneuvoston maaseutupoliittiset linjaukset ja YTR:n ohjelmat sisältävät paljon uusia avauksia tai aiempaa voimakkaampia painotuksia. Uusia sisältöjä ohjelmiin antoivat muun muassa seuraavat seikat: Harvaan asuttu maaseutu edellyttää erityisratkaisuja, etenkin palveluiden järjestämisessä Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen tulivat mukaan maaseutupolitiikkaan Kaikkien tieluokkien jatkuva kohentaminen Tietoliikenneyhteyksien ehdoton saatavuus ja tasapuolisuus Huomion kiinnittäminen ulkomaisen työvoiman sijoittautumiseen maaseudulle Huoltovarmuuden turvaaminen on kansallinen tehtävä Maaseudun turvattomuuspulmiin etsitään ratkaisuja Kansalaisjärjestöjen roolin ja kumppanuuden vahvistaminen palvelujen tuottamisessa julkisen sektorin kanssa. Tarvitaan uusia yhteistyömuotoja Maaseutupolitiikassa on viisi toiminnan tasoa, joille kullekin tarvitaan oman tyyppistä politiikkaa ja kehittämistyötä: kylä pienimpänä, kansainvälinen toiminta laajimpana Maaseutuvaikutusten arviointi otetaan käyttöön Maaseutu- ja kehityspolitiikan vuorovaikutteisuutta lisätään Kylien ja kunnan välille rakennetaan neuvotteluja sopimusmenettely. Kylätoiminnan valtionapua nostetaan Hallituksen selonteon ja eduskunnan kannanottojen perusteella laaditaan toimenpideohjelma/ periaatepäätös. Monenmoista myönteistä Kaikkiin toimintavuosiin kuuluu myönteisiä ja kielteisiä tapahtumia, tuloksia ja vastoinkäymisiä. Hankkeet ja teemaryhmät voivat luetella näitä pitkän listan, ja koko YTR:n näkökulmasta on syytä poimia muutamia. Selkeästi myönteisiä, vaikkakin erikokoisia ja yhteismitattomia tuloksia olivat muun muassa Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän Korvesta ja Valtateiltä -verkkolehden ensimmäisten numeroiden ilmestyminen sekä kaupunki-leader -toiminnan käynnistyminen Vaasassa, Turussa ja Helsingissä. Jälkimmäinen oli ruotsinkielisen teemaryhmän hyvän aktiviteetin seurausta. Maaseutuvaikutusten arviointia valmistellut työryhmä ja etenkin sen sihteeri Hanna-Mari Kuhmonen saivat arviointiprosessin jäsentymään niin pitkälle, että nyt sitä voidaan soveltaa. Kansalaisjärjestöteemaryhmän työ kansalaistoimijoiden aseman ja roolin vahvistamisessa oli tärkeää. Teemaryhmän tiedontuotanto ja alustukset alan lukuisissa seminaareissa eri puolilla Suomea ovat tuoneet tärkeän lisän keskusteluun maaseudun kolmannen sektorin roolista ja tehtävistä. Matkailun koordinaatio eteni ja samalla havaittiin alan lamankestävyys kohtuullisen hyväksi. Aitoja makuja -hanke eteni ja BaltFood-hanke käynnistyi. Toimintavuoden alkupuolella ilmestyi myös tähän mennessä laajin ja yksityiskohtaisin, peräti kolmen ohjelman toteumamuistio. Maaseutupoliittisesta erityisohjelmasta tämä muistio totesi, että kaikki valtioneuvoston 52 päätöstä toteutuvat ainakin osittain. Vuoden 2008 lopussa toteutuneita 10

12 oli jo 48. Vastaavasti neljännen kokonaisohjelman toteutuminen oli edennyt jo 111 esitykseen ja kymmenen ehdotusta oli toteutumassa. Tässä YTR:n toimintaohjelmassa oli kaikkiaan 133 ehdotusta. Erityisohjelmasta toteumamuistio sisälsi vasta ensimmäisen arvion: 66 päätöksestä oli toteutunut 48 ja toteutumassa 16. Vuotta myöhemmin vastaavat luvut olivat 55 ja 10. Toimintavuoteen 2009 sisältyi myös viidennen kokonaisohjelman vastuuhenkilöiden ja toteuttajaorganisaatioiden määrittely. Sen ohjelman ensimmäinen toteutuma-arviointi tehdään vuoden 2010 lopun tilanteen mukaan. Ohjelmatyön tuloksiin voi olla tyytyväinen. Ruotsinkielinen teemaryhmä ja Svensk Byaservice tuottivat viikoittaisen sisällöltään monipuolisen maaseutupolitiikan sähköisen uutiskirjeen. Osa uutisista julkaistiin myös suomeksi kerran kuussa. Runsaan tiedon tarjosivat Kenneth Sundman, Peter Backa, Mia Aitokari ja Henrik Hausen. Ruoka-Suomi ja Matkailun teemaryhmä jatkoivat lehtiensä julkaisemista. Kampanjasta tuli toimintavuonna YTR:n yksi merkittävä työmuoto. Voimistuvat kylät -kampanjan suunnittelu käynnistyi YTR:n, Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY), Suomen Kuntaliiton ja monen muun organisaation laajana yhteishankkeena. Kampanjan muodossa asioitaan edistivät muun muassa Ruoka- Suomi, Matkailun teemaryhmä, Ruotsinkielinen teemaryhmä, Sopimuksellisuusteemaryhmä sekä SYTY. Ne järjestivät kukin tahollaan useiden tilaisuuksien RoadShown. Kampanja ei ole helppo työmuoto. Joskus sillä tavoitettiin vähäinen väestömäärä, mutta onneksi joukossa oli myös suuria tilaisuuksia. Lisäksi kampanja tavoitti yleensä kohderyhmänsä hyvin, eli nimenomaan ne, joita asioiden ääreen haluttiinkin. Vaativa verkostomainen työtapa Osallistuvien henkilöiden aktiivisuudessa ja tavoitetietoisuudessa on YTR:n verkostomaisen työtavan voima ja heikkous. Tarvitaan tapaamisia ja keskusteluja. Toimintavuoden vastoinkäymiset liittyivät nimenomaan muutamien järjestettyjen tilaisuuksien vähäiseen osanottoon. Sopimuksellisuus-kiertue tavoitti 250 ihmistä, mutta tavoite oli kuitenkin hieman suurempi. Osanotto hankeseminaariin oli jo toisen kerran peräkkäin turhan pieni. Johtopäätöksenä hankeseminaaria muokataankin laajapohjaisemmaksi YTR:n verkostotapaamiseksi vuonna Hanketoimintaa varjosti myös varojen niukkuus, mikä jätti toimintavuonna erityisen monta rahoituskelpoista hanketta ulkopuolelle. Ainakin prosessissa mukana olleet pettyivät Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n maatutkinnan tuloksista käytyyn lähes olemattomaan keskusteluun. Saman kohtalon koki pääsihteeri Eero Uusitalon analyysi maatalous-, alue- ja maaseutupolitiikan linjausten muutoksista, eroista ja yhteneväisyyksistä vuodesta 1980 lähtien (Ruralia-instituutin julkaisuja 17/2009). Molemmissa julkaisuissa on paljon ainesta maaseutupoliittisen keskustelun ja tavoiteasetannan kehittämiseen. Maaseutupolitiikan metodiikan kehittäminen on YTR:n keskeinen vastuualue. Verkostomainen työtapa vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Kun Onni muuttaa maalle -hanke loppui, maakuntien yhteysverkostot hajosivat. Näin helposti käy teemasta riippumatta, ellei verkoston toiminnasta pidetä huolta. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta ei myöskään vuonna 2009 saatu kunnolla etenemään. Vuorovaikutus ymmärretään kovin monella tavalla, eikä sen soveltuvuutta oivalleta käytännössä. Teemaryhmätyö runsasta YTR:n toimintavuonna 2009 teema- tai työryhmiä työskenteli kaikkiaan 17. Vain yksi ryhmä oli kokonaan uusi: Kansainvälisten asioiden teemaryhmä perustettiin Jatkokauden vielä vuodelle 2009 saivat Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä sekä vuoden 2010 alusta kolmeksi vuodeksi Maaseudun hyvinvointipalvelut -teemaryhmä, Luonnontuotealan teemaryhmä ja Yrittäjyyden teemaryhmä. Vuoden 2009 lopussa päättyi Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus -teemaryhmän toiminta. Myös Maaseutuvaikutusten arviointityöryhmä saattoi sille asetetut tehtävät loppuun. YTR:n toinen Sopimuksellisuusteemaryhmä sai työnsä päätökseen maaliskuun lopussa Kaikissa näissä tapauksissa itse teemoja viedään eteenpäin, mutta työ ei enää tapahdu teemaryhmän muodossa. Maaseutuvaikutusten arviointiryhmä ja hankeryhmä puolestaan suunnittelivat maaseutukatsausta niin pitkälle, että katsauksen käytännön valmistelu saattoi alkaa talvella

13 2. Aktiivista kansainvälistä yhteistyötä Pohjoismainen yhteistyö Vuoden 2009 aikana YTR osallistui aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Pohjoismaista yhteistyötä aktivoi vuoden alussa toimintansa käynnistänyt uusi maaseututyöryhmä, joka perustettiin Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisen yhteistyöohjelman tiimoilta. Työryhmä kokoontui vuonna 2009 viisi kertaa ja sen suomalaisjäseniä olivat Hanna-Mari Kuhmonen/MMM ja Petra Stenfors/TEM. Työryhmän keskeisenä tehtävänä on edistää kokemustenvaihtoa ja lisätä osaamisentasoa kysymyksissä, jotka vaikuttavat maaseutualueiden kehittymiseen ja kasvuun Pohjoismaissa. Ryhmä toimii myös ohjausryhmänä Tulevaisuuden maaseutu -hankkeelle, jossa järjestetään pohjoismaisia maaseutuseminaareja ja tehdään selvityksiä yhteisesti keskeisiksi koetuista teemoista. Vuonna 2009 järjestettiin kaksi seminaaria. Toukokuussa Keski-Norjassa Steinkjerissä järjestetyn seminaarin aiheita olivat kaupallisten ja julkisten palveluiden järjestäminen sekä Green Growth, joka käsittää muun muassa bioenergiaan, luontoon ja kulttuuriin liittyvän kehittämispotentiaalin. Marraskuussa Ruotsin Tällbergissä Taalainmaalla järjestetyssä seminaarissa pohdittiin palvelujen järjestämistä maaseudulla. IRN International Rural Network (IRN) on kansainvälinen järjestö, joka tähtää tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä kansainvälisen maaseudun kehittämisverkoston luomiseen. Maaseutuyhteisöjen voimaannuttaminen sekä yhteisöjen välinen yhteistyö hallinnon eri tasojen kanssa eri maissa ovat keskeisiä teemoja. IRN järjesti kolmannen World Rural Foruminsa Intian Udaipurissa elokuussa Forumin otsikkona oli Development, Dialogues and Dilemmas. YTR:n panoksen konferenssiin vei Hanna-Mari Kuhmonen, joka alusti tilaisuudessa kumppanuuksien merkityksestä maaseudun kehittämisessä kaikilla toiminnan tasoilla. Konferenssissa nousivat esiin erityisesti kehittyvien maiden maaseutukysymykset, jotka ovat kokoluokaltaan mittavia ja tavalla tai toisella koko maapalloa koskettavia. Konferenssi keräsi noin 70 osallistujaa 19 eri maasta. Aikaisemmat konferenssit järjestettiin Skotlannissa (2003) ja Yhdysvalloissa (2005). Seuraavaa konferenssia suunnitellaan Australiaan vuonna OECD OECD järjesti seitsemännen maaseudun kehittämiskonferenssinsa Québecissä Kanadassa. Konferenssin aiheena oli maaseutupolitiikan kehittäminen vastaamaan muuttuvan maailman tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitettiin globaaliin talouskriisiin, maaseutualueiden elinvoiman kasvattamiseen, maaseutumatkailuun, metsien monikäyttöön ja uusiin energialähteisiin. Lisäksi pohdittiin uutta lähestymistapaa maaseutuyhteisöjen demografiaan, ilmastonmuutosta, paikallisen ruoantuotannon vahvistamisstrategioita, paikallishallinnon sopeutumismekanismeja sekä maaseutupolitiikan vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Konferenssi keräsi lähes 300 osallistujaa eri puolilta maailmaa niin OECD-maista kuin niiden ulkopuolelta. Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä osallistui konferenssissa talouden taantumaa käsitelleeseen paneeliin ja Hanna-Mari Kuhmonen kutsutyöpajaan, joka koski maaseutunäkökulman integroimista politiikkaan. Lisäksi Suomesta konferenssiin osallistui Petra Stenfors työ- ja elinkeinoministeriöstä. Leaderia maailmalle Leader on kumppanuuteen perustuva, monialainen ja alueperusteinen, uuden lähestymistavan mukainen metodi. Se on osoittautunut erittäin tehokkaaksi välineeksi Suomen maaseutupolitiikassa. Sen merkitys kasvaa myös koko Euroopassa, sillä edellisinä kahtena ohjelmakautena Leader-ryhmien määrä oli runsaat 900, kun tällä kaudella ryhmien määrä nousee runsaaseen 2 100:aan. Määrä vuoden 2009 lopussa oli jo hieman yli Suomen tapaan kuu- 12

14 dessa muussa maassa toimintatapa kattaa koko maaseudun ja muutamissa maissa Leaderin peitto on hyvin suuri. Suomalaiset ovat aktiivisia Leaderin kehittämisessä Euroopassa. Jäseniä EU:n komission Leader-alakomiteassa tällä hetkellä ovat Sanna Sihvola MMM:stä ja Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä. Erityisesti he ja Eero Uusitalo ovat saaneet kutsuja eri maihin kertomaan suomalaisen Leaderin menestymisen syistä. Hallinnon lisäksi eurooppalaisten järjestöjen, erityisesti ELARD (European LEADER Association for Rural Development) ja ERA (European Rural Alliance), työ kohdistuu nimenomaan Leadermetodin kehittämiseen ja levittämiseen, nyt jo osin EU:n ulkopuolellekin. Suomen Kylätoiminta ry SYTY, ja muutamat suomalaiset toimintaryhmät ovat aktiivisia toimintaryhmätyöhön liittyvässä kansainvälisessä kumppanuudessa. Lähes kaikilla toimintaryhmillä alkaa olla kansainvälistä yhteistyötä hankkeiden kautta. Sirpa Karjalainen osallistui panelistina OECD:n Maaseudun kehittämiskonferenssiin Kanadassa. Hanna-Mari Kuhmonen. 13

15 3. Selonteon valmistelu osoitti poliittisen tahdon maaseudun kehittämisessä Valtioneuvosto antoi maaseutupoliittisen selonteon eduskunnalle Asian eduskunnalle esitelleen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan selonteon tavoitteena on rakentaa vahva poliittinen tahtotila maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä peruspalveluiden turvaamiseen. Ministeri Anttila korosti elinvoimaisen ja hyvinvoivan maaseudun olevan koko kansakunnan yhteinen intressi, etu ja voimavara, joka vaatii meiltä kaikilta sitoutumista ja yhteistyötä. Selonteon valmisteluprosessi oli monivaiheinen. Sen pohjana hyödynnettiin viidennen kokonaisohjelman perusteellista valmistelutyötä. Selonteon valmistelun työrukkasena toimi valtiosihteeri Jouni Lindin johdolla toiminut poliittinen työryhmä, joka koostui ministereiden valtiosihteereistä ja erityisavustajista. Työryhmä kuuli asiantuntijoita ja valmisteli tekstiä selonteon poliittisesta käsittelystä vastanneelle maaseutupoliittiselle ministerityöryhmälle, jonka työtä ministeri Anttila luotsasi. Valmistelusihteeristön työtä johti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n pääsihteeri Eero Uusitalo apunaan neljä henkilöä YTR:n sihteeristöstä. Poliittinen työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Maaseutupoliittinen ministeriryhmä kokoontui selonteon äärelle kolmesti. Kokouksiin osallistui kuusi eri ministeriä sekä runsas joukko valtiosihteereitä ja erityisavustajia, joten koko hallituksen ääni muotoiltiin kattavasti selonteon linjauksiin. Eduskunnan maaseutuverkosto kantoi kortensa kekoon keskustelemalla kokonaisohjelman ja selonteon painopisteistä kolmeen otteeseen työvaliokunnassa sekä kertaalleen koko verkoston kesken. Maaseudun kehittymistä ja kehittämistä pohdittiin useista eri näkökulmista käsin ja painopisteitä korostettiin eri tärkeysjärjestyksissä. Ministeriöiltä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä sihteeristöineen ja maaseutuprofessoreilta pyydettiin lausuntoja valmistelun loppuvaiheessa. Huhtikuus- Kansanedustaja Mikaela Nylanderin (kolmas oikealta) vieraana eduskunnassa ennen selonteon käsittelyä olivat Mia Repo, Annukka Lyra, Laura Jänis, Kirsi Viljanen, Mia Aitokari ja Ritva Pihlaja. 14

16 Ministeri Sirkka-Liisa Anttila esitteli selonteon eduskunnalle. Annukka Lyra. sa 2009 olleen lausuntokierroksen saaliiksi saatiin parisenkymmentä näkemystä selontekoluonnoksesta, joiden ansiosta selontekoa vielä täsmennettiin ja kehitettiin eteenpäin. Maaseutupoliittinen selonteko vietiin valtioneuvoston yleisistuntoon , jossa se hyväksyttiin. Eduskunta kävi selonteosta runsaan lähetekeskustelun Keskustelussa selontekoa pidettiin yleisesti ottaen hyvänä ja tarpeellisena. Erityisesti palvelujen järjestäminen, infrastruktuuri ja saavutettavuus nousivat keskustelussa vahvasti esiin. Selonteon toteuttamisen tärkeyttä korostettiin, samoin resursseja toteuttamistyöhön. Selonteon tavoitteiden saavuttamiseksi kaivattiin konkreettisia toimenpiteitä. Niitä onkin luvassa toimenpideohjelmassa, joka laaditaan vuoden 2010 aikana, kun eduskunnan vastaus selontekoon on saatu. 15

17 4. YTR:n historia esitteli maaseudun politiikan tantereena Kesäkuussa ilmestyi YTR:n 20-vuotisen taipaleen kunniaksi julkaistu historiateos Maaseutu politiikan tantereena. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Juhlateos kurottaa paljon YTR:n syntyä varhaisempiin aikoihin maalaten kuvan suomalaisella maaseudulla tapahtuneista muutoksista kuluneen sadan vuoden aikana. Teos kuvaa elävästi olosuhteet ja toimet uuden politiikanalan syntyprosessissa. Kirjoittaja Annastiina Henttinen totesi, ettei teos ole perinteinen järjestöhistoria nimikavalkadeineen ja tapahtumakronikoineen eikä se rajoitu oman organisaation rajoihin. YTR:n hankeseminaarissa pidettyyn julkistamistilaisuuteen valmistamassaan tervehdyksessä Henttinen kertoi, että YTR-historia pyrkii rakentamaan lukijan silmien eteen koko suomalaisen maaseutupoliittisen järjestelmän ja sen synnyn. Ote on laaja, mutta keskiössä on maaseutupolitiikka ja loppua kohti kasvavassa määrin YTR. Suomalainen maaseutu on kokenut suuren muutoksen kuluneiden vuosikymmenten aikana. Henttisen teos kuvaa, minkälaisilla välineillä ja kenen toimesta muutoksia on käsitelty sekä miten erityinen maaseutupoliittinen ajattelu on syntynyt. Teos pohtii, mihin tarvittiin uutta politiikkaa nimeltä maaseutupolitiikka. Henttisen mukaan sitä tarvittiin, koska vanhat reseptit, aluepolitiikka ja useat sektoripolitiikat, eivät enää tepsineet maaseutuun. Siksi maaseutupolitiikan piti itsenäistyä muista politiikanaloista. Henttisen sanoin teos kuvaa tätä itsenäistymistaistelua, tiukkaa ja välillä ankaraa, mutta ei ilman verenvuodatusta itsenäisyystaisteluksi onnistunutta. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti työstä YTR:n hankeryhmän valmistelemana tarjouskilpailun syksyllä Tarjouskilpailun perusteella työn tekijäksi valittiin historioitsija FM Annastiina Henttinen, joka aloitti kirjoitustyön vuonna Ohjausryhmänä, 16

18 Annukka Lyra välitti Annastiina Henttisen tervehdyksen kirjan julkistamistilaisuudessa hankeseminaarissa. Kirsi Viljanen. Eero Uusitalo kiitti Annastiina Henttistä ja toivoi kirjalle paljon lukijoita. Kirsi Viljanen. kirjoittajan tukena ja käsikirjoituksen kommentoijana toimi hankeryhmä YTR:n tiedottajalla täydennettynä. Kirjan ulkoasun suunnitteli ja toteutti lahtelainen graafikko Kati Kelo. Kelon taitto ja kuvitukset tekivät kirjasta näyttävän ja raikkaan ja ne houkuttelevat tarttumaan teokseen. Kirja soveltuu hyvin vaikkapa lahjakirjaksi maaseudun ystävälle. 17

19 5. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: (varahenkilöt sulkeissa) kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, maa- ja metsätalousministeriö, (ylijohtaja Heimo Hanhilahti) Varapuheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö, (tilalla aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö, syyskuuhun saakka, Antikaisen varajäsenenä ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö, syyskuusta alkaen) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän jäsenet: maatalousneuvos Esko Juvonen, maa- ja metsätalousministeriö (neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen) budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö, maaliskuuhun saakka, lainsäädäntöneuvos Jyri Inha, valtiovarainministeriö maaliskuusta alkaen (neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Harri Ahlgren) neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Paavo Saikkonen lokakuuhun saakka, erikoissuunnittelija Pertti Linkola, työ- ja elinkeinoministeriö, lokakuusta alkaen) kehittämispäällikkö Pirkko-Liisi Kuhmonen joulukuuhun saakka, kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetusministeriö, joulukuusta alkaen (korkeakouluneuvos Ari Saarinen) neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö (neuvotteleva virkamies Jarmo Koskela) ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö (erikoistutkija Kari Gröhn, työ- ja elinkeinoministeriö) ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tarja Haaranen, syyskuuhun saakka, ylitarkastaja Ari Seppänen, ympäristöministeriö, syyskuusta alkaen) yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö, syyskuuhun saakka, ympäristöneuvos Harry Berg, syyskuusta lähtien (ylitarkastaja Tapio Heikkilä) opetusneuvos Susanna Tauriainen, (Pekka Tauriainen, tammikuuhun saakka, opetusneuvos Aapo Koukku, tammikuusta alkaen) erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL (erikoistutkija Liisa Heinämäki) johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus (johtaja Juha Niemelä, Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus) maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto (aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan liitto) erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto, lokakuuhun saakka, erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, lokakuusta alkaen johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, tammikuusta alkaen (johdon erityisavustaja Paula Viertola, tammikuusta alkaen) ombudsman Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC (verkställande director Kim Nordling, ProAgria, Svenska lantbrukssällskapens förbund) aluejohtaja Paula Kivivuori, SAK:n Etelä-Savon aluepalvelutoimisto (elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka, SAK) elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, Akava (lakimies Jaana Meklin) puheenjohtaja Håkan Nystrand, METO Metsäalan asiantuntijat (varajäsen avoinna, STTK) toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät (toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen) projektinjohtaja, Annalena Sjöblom, Saaristoasiain neuvottelukunta (maaseutuyrittäjä Tarja Tornio) tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti (tutkija Tuija Mononen, Joensuun yliopisto/karjalan tutkimuslaitos) rehtori Veli Matti Tolppi, Savonia-ammattikorkeakoulu (koulutuspäällikkö Marja Kopeli) toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus 18

20 (tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto) johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (tulosalueen päällikkö Jouko Lehtoviita) kirkkoherra Hannu Komulainen, Juankosken seurakunta (työalasihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus) koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti, Maaseudun Sivistysliitto, syyskuuhun saakka koulutussuunnittelija Pia Mustonen, syyskuusta alkaen (koulutussuunnittelija Timo Reko) folktingssekreterare Stefan Svenfors, Svenska Finlands folkting (rektor Björn Wallén, Svenska studiecentralen) pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry SYTY (varapuheenjohtaja Silja Saveljeff) Pääsihteeri maaseutuneuvos, professori Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö Apulaispääsihteeri avoinna Sihteeri projektisihteeri Maarit Skogberg, työ- ja elinkeinoministeriö, maaliskuuhun saakka; suunnittelija Auli Sihvola, työ- ja elinkeinoministeriö, sihteerinä 10.3 ja kokouksissa; hallinnollinen avustaja Elina Puotila, maa- ja metsätalousministeriö, sihteerinä kokouksessa; erikoissuunnittelija Vuokko Keränen, työ- ja elinkeinoministeriö, lokakuusta alkaen. YTR palkitsi 20-vuotisjuhlaseminaarissaan Maaseutupolitiikan rakentajia. Kuvassa edessä vasemmalta: Matti Sippola, Kaisa-Leena Lintilä, Kalevi Hemilä, Risto Matti Niemi, takana: Eero Uusitalo, Reijo Martikainen, Heidi Valtari ja Jarmo Vaittinen. (Kuva jäi uupumaan vuoden 2008 vuosikertomuksesta). Mia Repo. 19

21 6. Teema- ja työryhmien toiminta Hankeryhmä Toimikausi Vuodelle asetetun hankeryhmän toimiaika oli Hankeryhmän toimiaika on määräytynyt maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen hakuajankohdan mukaan, jolloin toimiaika on marraskuun alusta seuraavan vuoden lokakuun loppuun. Asettamiskirjeessä määriteltyjä tehtäviä olivat: Tehdä esitykset valtakunnallisen maaseudun kehittämis- ja tutkimushankerahoituksen painopisteiksi Vastata määrärahan hakemiseen liittyvistä käytännön menettelyistä Tehdä saapuneiden hakemusten perusteella rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle Huolehtia hankkeiden tulosten arvioinnin, raportoinnin ja tiedottamisen kehittämisestä Valmistella hankkeita ja toimia aktiivisesti verkostohankkeiden aikaansaamiseksi Pitää yhteyttä muihin alan rahoittajiin rahoituksen koordinoimiseksi. Ryhmän toiminta Hankeryhmä valmisteli toimeksiantonsa mukaisesti rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2009 rahoitettavista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hankeryhmä kokoontui joulu-helmikuun aikana yhteensä kahdeksaan kokoukseen. Hakemuksia saapui edellisiä vuosia vähemmän, sillä mahdollisille hakijoille oli suhteellisen realistisesti informoitu rajallisesta jaettavissa olevasta rahamäärästä. Jo ennakkoon tiedettiin jatkohankkeiden vievän pääosan käytettävissä olevasta rahoituksesta. Näin kävikin, sillä uusiin hankkeisiin ohjautui vain 37 prosenttia myönnetystä kokonaissummasta ja lukumäärältään 39 prosenttia myönteisen esityksen saaneista hankkeista. Hakemusten laatu oli melko korkea. Vain muutaman kohdalla joutui miettimään, mitä hankkeessa todella Kirsi Viljanen avasi seminaarin. Annukka Lyra. 20

22 Hankeseminaarin iltatilaisuus pidettiin iloisissa tunnelmissa Ravintola Telakalla. Annukka Lyra. 21

23 aiottiin tehdä. Tärkein syy hakemusten hylkäykseen oli näin ollen jaettavissa olevan rahan rajallinen määrä. Muutaman hankkeen kohdalla hylkäysperuste oli hankkeen rajautuminen paikalliseen tai alueelliseen toteuttamiseen ja vaikuttavuuteen. Hylkäysesityksen saaneiden joukossa oli myös hankkeita, joille rahoituksen oikea kotipesä on maataloustutkimuksen puolella tai ympäristöhallinnossa. Valtion sektoritutkimusuudistuksen muutokset heijastuvat siihen, että vapaata tutkimusrahaa on haettavissa yhä vähemmän. Tällöin hakemuksia lähetetään rahoittajille, joilla avoin haku vielä on osuu sitten oma tutkimusteema hakuun tai ei. Uusissa hakemuksissa ilahduttavaa oli maaseudun palvelukysymyksiin liittyvien hakemusten suuri määrä, ja niitä myös pyrittiin rahoittamaan. YTR:n hankkeisiin käytettävissä oleva rahamäärä on kuitenkin niin rajallinen, että muun muassa sosiaali- ja terveysalan hallinnon ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulisi ottaa maaseudun palvelukysymykset omille agendoilleen nykyistä näkyvämmin. Rahoitusta hakeneille tahoille välitettiin käsittelyn aikana tietoa sähköpostilla. Yhteenveto rahoitetuista hankkeista julkaistiin YTR:n verkkosivuilla. Hanketoiminnasta ja valituista hankkeista kirjoitettiin myös artikkeli Liiteri-uutiskirjeeseen. Hankeryhmä kokoontui hakemusten käsittelykokousten lisäksi seitsemään kokoukseen, joissa keskityttiin YTR-historiikkityön ohjaukseen sekä YTR:n arvioinnin ja vuonna 2010 tehtävän maaseutukatsauksen valmisteluun. Seminaarit ja yleisötilaisuudet Hankeryhmä yhdessä YTR:n viestintäryhmän kanssa toteutti jo perinteeksi muodostuneen YTR:n hankeseminaarin, joka vuoden 2009 kesäkuussa järjestettiin kaksipäiväisenä tapahtumana Tampereella. Seminaarissa YTR:n toimintaa esiteltiin laaja-alaisesti sekä kuultiin tuloksia ja kokemuksia rahoitetuista hankkeista. Seminaarin yhteydessä julkistettiin myös YTR:n 20-vuotishistoriateos. Seminaarin ensimmäisenä päivänä järjestettiin neljä työpajaa, joista yksi keskittyi Sitran tulevan maaseutuohjelman valmisteluun, yksi viestintään erityisesti verkkoviestinnän näkökulmasta ja yksi maaseutuvaikutusten arviointiin, arviointityökalun esittelyyn ja edelleen kehittämiseen. Neljäs työryhmä pohti maaseutupolitiikan kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämistä. Seminaarin sisältö oli monipuolinen ja sai osallistujiltaan kiitosta. Osallistujamäärä (ensimmäisenä päivänä 36 ja toisena 29 henkilöä) oli kuitenkin suuri pettymys. Johtopäätöksenä todettiin, että tulevia seminaareja on lähdettävä rakentamaan uudelta pohjalta. Hankeryhmän kokoonpano vuonna Puheenjohtaja: Pääsihteeri, professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalo, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, MMM Varapuheenjohtaja: Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi Jäsenet: Neuvotteleva virkamies Markku Himanen, MMM Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM Ylitarkastaja Kai Karsma, TEM Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto/levón-instituutti Ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen, OPM Ympäristöneuvos Hannu Berg, YM Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, MMM Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM Sihteeri: Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Toiminnan historiaa Harvaan asutun maaseudun ongelmakentästä vasta si Syrjäisen maaseudun teemaryhmä vuosina Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) asetti vuosiksi Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmän, joka osallistui toimikautensa aikana niin harvaan asuttujen alueiden väestön elinoloihin vaikuttavien suunnitelmien ja toimenpideehdotusten ideointiin ja arviointiin kuin haki uusia innovatiivisia avauksia. Pohjana oli syrjäisten seu- 22

24 tujen yhteiskunnallisten ja väestöllisten rakenteiden muutosten tarkastelu. Teemaryhmä aloitti toimikautensa aikana Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman valmistelun. Vuonna 2008 toimintaa jatkettiin uudistuneella kokoonpanolla ja uudella teemaryhmän nimellä. Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä viimeisteli toimenpideohjelman. Teemaryhmä sai YTR:ltä toimeksiannon vuosille , ja nimi muutettiin Harvaan asutun maaseudun teemaryhmäksi. Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelma Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman yleistavoitteena on harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja vahvistaminen. Pelikenttä on yhteinen YTR:n muiden teemaryhmien kanssa, mikä antaa mahdollisuuden tehdä laajapohjaista yhteistyötä. Teemaryhmä on tuonut kehittämistyöhön omana näkökulmanaan harvaan asutun maaseudun erityisolot. Se on etsinyt malleja, menetelmiä ja toimenpiteitä, joissa näiden alueiden erityispiirteet ja -vaatimukset huomioidaan osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Muita vaikuttamisen keinoja ovat muun muassa lausuntojen antaminen sekä kansanedustajien ja muiden päättäjien sekä viranomaisten lobbaus. Teemaryhmä on koonnut keskeiset toimenpiteet maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan ja selontekoon. Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän vierailu Songan kylällä toukokuussa Kuvassa Sirkka Virén, Tuomo Eronen, Tarmo Salo, Petra Stenfors, Tytti Seppänen, Leena Aspegren Songan kylästä, Tarja Lukkari ja Reijo Martikainen. Tuomo Eronen. Teemaryhmän toiminta Suunnitellut Korvesta ja Valtateiltä -verkkolehden (käytössä on sama Interactive Partnersin pohja kuin Liiteri-uutiskirjeellä) ja julkaissut kaksi numeroa teemoilla 1/2009 Turvallisuus harvaan asutulla maaseudulla ja 2/2009 Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun voimavarana. Järjestänyt Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun voimavarana -seminaarin Helsingissä yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön ja luonnonvara- ja yrittäjyysteemaryhmien kanssa. Seminaariin osallistui 85 henkilöä. Seurannut aktiivisesti Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman toteutumista käymällä ohjelmaa toimenpidekokonaisuus kerrallaan läpi kokouksissaan. Osallistunut maaseutupoliittisen selonteon laatimiseen. On aktiivisesti mukana selonteon pohjalta perustetun harvaan asutun maaseudun erityisolosuhteita pohtivan työryhmän toiminnassa (toimikausi helmikuun 2010 loppuun, puheenjohtajana MMM:n valtiosihteeri Jouni Lind). Mukana työryhmässä ovat Tytti Seppänen ja Tarja Lukkari. Järjestänyt viisi kokousta: kaksi Helsingissä, yhden Kajaanissa ja yhden Kolarissa Pienkuntaseminaarin yhteydessä osallistuen samalla aktiivisesti pienkuntaseminaariin sekä yhden Vaalassa. Vaikuttanut osaltaan maaseudun turva-asioiden kehittämiseen kokeilualueena Lappi. Toiminta on laajentunut myös Kainuuseen. Esitellyt Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmaa ( ) sekä Kuntapäivillä Jyväskylässä (toukokuu) että Kuntamarkkinoilla Helsingissä (syyskuu). Jäsenet ovat myös esitelleet teemaryhmän toimintaa ja toimenpideohjelmaa eri yhteyksissä. Nostanut harvaan asutun maaseudun asioita esille eri yhteyksissä. Teemaryhmän jäsenet ovat käyttäneet omia verkostojaan ja vaikutuskanaviaan asioiden eteenpäinviemiseksi. Juttuja on ollut valtakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä sekä radiossa. Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmaa on esitelty aktiivisesti eri tilaisuuksissa ja se on ollut esillä tiedotusvälineissä. Teemaryhmä on keskittynyt siihen kirjoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. 23

25 Arvio toiminnan onnistumisesta Verkkolehden sisällöt ovat olleet hyviä, mutta lehden juttuja tulee kehittää entistä luettavammiksi ja samalla lisätä lukijakuntaa. Jatkossa lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Teemaryhmä on pettynyt siihen, ettei maaseutupoliittiseen selontekoon saatu tärkeimpiä teemaryhmän esille tuomia linjauksia. Pelkona on, että myös tuleva työryhmämietintö jää tuloksiltaan laihaksi. Tarvitaan nykyistä tarkempi mediaseuranta. Samoin tarvitaan enemmän aktiivisuutta koko teemaryhmältä osallistua aiheeseen liittyvään valtakunnalliseen julkiseen keskusteluun. Erityisesti netti-tv:n käyttöä tulee tehostaa. Verkkosivuja olisi hyvä kehittää vuorovaikutteisempaan suuntaan. Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto Jäsenet: Järjestösihteeri Pentti Ekola, PARDIA Tuomo Eronen, Tohmajärvi Ylitarkastaja Tarja Haaranen, YM Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen, Viisari ry ja Keski-Suomen maakunta Ylitarkastaja Natalia Härkin, TEM Suunnittelija Katja Ilmarinen, STAKES, Jyväskylän alueyksikkö Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri, Toholammin kunta ja Keski-Pohjanmaa Ylitarkastaja Kari Alanko, TEM Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto Osastopäällikkö Juha Ruippo, MTK Ylitarkastaja Merja Nikkinen, LVM Erikoissuunnittelija Kirsti Paajanen, Pohjois-Karjalan TE-Keskus Toiminnanjohtaja Tarmo Salo, Rajaseutuliitto Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM Toiminnanjohtaja Sirkka Virén, Nauvon kunta Sihteeri: Kehittämispäällikkö Tarja Lukkari, Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus Turpaterapiaa. Katja Ilmarinen. Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä Toimikausi ja tehtävät Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettaman Maaseudun hyvinvointipalveluiden teemaryhmän neljäs toimintakausi oli Teemaryhmä haki ja sai jatkoa Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän tehtävä on edistää väestön hyvinvointia ja terveystasa-arvoa kehittämällä maaseudulla asuvien palvelujen saatavuutta ja toimivuutta. Tarkastelun painopiste on hyvinvointia tukevat palvelut: sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perusopetuksen palvelut. Teemaryhmän erityishuomio on neljännellä kaudella kohdistunut kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen (Paras) haasteisiin, seurauksiin ja siinä erityisesti kysymyksiin maaseudun lähipalveluiden saavutettavuudesta. Teemaryhmä kokoontui vuonna 2009 kaksi kertaa, minkä lisäksi järjestettiin kaksi pienryhmätapaamista Green Care -teeman tiimoilta. 24