Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2008

Transkriptio

1 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2008

2 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2009 Ulkoasu: John Zetterborg Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala ISSN ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu)

3 ESIPUHE Yhden juhlan ja laajan valmistelutyön vuosi 2008 on takana. Työn tulokset, itse asiassa maaseutupolitiikan arkityön välineet, valmistuvat vuoden 2009 alkupuolella. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkostomainen työtapa joutui koetukselle vuoden 2008 aikana. Testistä selvittiin: YTR:n kokonaisohjelman ja valtioneuvoston selonteon edellyttämä monitasoinen vuorovaikutus näkyy kummassakin dokumentissa. Vuonna 2008 keskusteltiin maaseudun kehittämisen vaihtoehtoisista linjoista ja työtavoista varmaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Syitä tähän on monia: globalisaation kielteiset vaikutukset ovat lisääntyneet ja paikallisen kehittämisen tarpeet samalla kasvaneet. Maaseutupolitiikan hahmotus on kohentunut laajan ja suppean maaseutupolitiikan ymmärryksen myötä. Merkittävää oli myös OECD:n aiempaa kriittisempi ja poliittisempi jäsennys vanhaan ja uuteen maaseutupolitiikkaan. Kun toimintaympäristö tulee entistä haastavammaksi, on politiikanalan keinoja terävöitettävä. Tämä näkyi toimintavuoden lukuisissa seminaareissa, neuvotteluissa ja ohjelmaryhmissä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä sai viiden vuoden jatkon työlleen heinäkuussa Pitkä toimikausi on myönteinen poliittinen viesti. Samalla se on niin YTR:lle itselleen kuin sen teemaryhmille haaste aktiiviseen työhön. Maaseudun kehitystyön edellyttämä poikkihallinnollisuus ymmärretään entistä paremmin. Tämä toivottavasti heijastuu myönteisesti ohjelmiin sisältyvien esitysten toteutumiseen. Onhan YTR:n päätyö auttaa hallitusta monin eri tavoin päätösten ja esitysten toteuttamisessa. Kiitokset YTR:n jäsenille, sihteereille ja asiantuntijoille tehdystä työstä! Vappuna 2009 Jarmo Vaittinen Kansliapäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän puheenjohtaja 3

4

5 Sisällysluettelo OHJELMIA TEHTIIN JA TOTEUTETTIIN...6 Ennätyksiä kokousaktiivisuudessa...6 Laaja-alaisen valmistelun vuosi Viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu...7 Maaseutupolitiikan 20-vuotista taivalta juhlittiin...9 Informaatio-ohjaus välineenä...10 Edistymistä ja vastoinkäymisiä...11 Kahden ohjelman loppuarvio...11 VUONNA 2008 ILMESTYNEET JULKAISUT MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO TEEMA- JA TYÖRYHMIEN RAPORTIT Hankeryhmä...16 Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä...20 Kansalaisjärjestöteemaryhmä...23 Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä...26 Kulttuuriteemaryhmä...28 Luonnontuotealan teemaryhmä...31 Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä...34 Maaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä...37 Maaseutuasumisen teemaryhmä...39 Maaseutuvaikutusten arviointiryhmä...42 Matkailun teemaryhmä...43 Ruoka-suomi -teemaryhmä...46 Svenska temagruppen...51 Toimintaryhmätyöryhmä...54 Viestintätyöryhmä...56 Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä...57 Yrittäjyyden teemaryhmä...59 VUODESTA 2000 LUKIEN ILMESTYNEITÄ YTR:N JULKAISUJA

6 OHJELMIA TEHTIIN JA TOTEUTETTIIN Ennätyksiä kokousaktiivisuudessa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkostoitumiseen ja hallintaan perustuva toimintatapa on keskimääräistä enemmän riippuvainen erilaisten kokousten ja tapaamisten onnistumisesta. Yksi onnistumisen osatekijä on osallistujien määrä. Toisin on säädettyjä päätöksiä tekevissä kokouksissa, joissa joudutaan tarkistamaan lähinnä päätösvaltaisuus. Kokousten tärkein sisältötekijä on tietysti jaossa oleva informaatio ja siitä käytävä keskustelu. Jälkimmäisen seikan suhteen YTR:n kokouksissa on ollut toivomisen varaa. Vuoden 2008 kokoukset antavat kuitenkin aiheen odottaa parempaa, sillä keskustelu on tiivistynyt ja kantaa otetaan aiempaa reippaammin. Se on välttämätöntä poikkihallinnollisessa toiminnassa. Joka vuosi julkaistava YTR:n ja sen sihteeristön kokousstatistiikka kertoo osaltaan tapahtumassa olevista todennäköisistä muutoksista. YTR:llä oli vuoden aikana kuusi kokousta. Niihin osallistui 89 eri henkilöä, keskimäärin 32 osallistujaa kokousta kohden. Molemmat luvut ovat selvästi isompia kuin edellisinä vuosina. Osallistujia kokouksissa oli Jälkimmäinen luku on 21-vuotisen historian korkein. Kohtuullisen aktiivisesti kokouksiin osallistuvia (3 6 kokousta) oli 28, joista jäseniä tai varajäseniä oli 17. YTR:n sihteeristö kokoontui edellisen vuoden tapaan 15 kertaa, ja kokouksiin osallistui 51 eri henkilöä. Kokousta kohden osallistujia oli keskimäärin 15, eli kaksi vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna. Vaihteluväli oli Sihteeristön kokouksiin kohtuullisesti osallistuvia henkilöitä (7 15 kokousta) oli 16. Verrattuna kolmen neljän vuoden takaiseen tilanteeseen YTR:n kokouksiin osaaottavien määrä on selvästi kasvanut. Sihteeristö on verkostona entisen suuruinen, mutta menettänyt pari aktiivista toimijaa toivottavasti ei kauemmas kuin YTR:n kokouksiin. Sihteeristö työskentelee YTR:n sihteerin ja pääsihteerin laatimien muistioiden ja esityslistojen perusteella. Kukin sihteeristön jäsen ratkaisee edelleen osallistumisensa käsiteltävien asioiden perusteella. Pääsihteerinä toimi maaseutuneuvos Eero Uusitalo työpaikkanaan maa- ja metsätalousministeriö. YTR:n sihteerinä alkuvuoden toimi Eva Hagelberg. Maarit Skogberg palasi äitiyslomaltaan sihteerin paikalle syyskuussa. Hänen työpaikkanaan on työ- ja elinkeinoministeriö. Apulaispääsihteeriä vuoden aikana ei ollut. YTR:n pääsihteeriä avusti koko vuoden ajan Mia Repo maa- ja metsätalousministeriössä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän käytännön toimintaa toteutti ryhmä, johon kuuluivat pääsihteeri Eero Uusitalo, ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, hankesihteeri, maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, ohjelmasihteeri Laura Jänis, tiedottaja Katja Huumo (alkuvuosi) ja tiedottaja Annukka Lyra (lokakuusta alkaen), YTR:n sihteeri Eva Hagelberg/Maarit Skogberg ja MMM:ssä maaseutupolitiikan hallinnollisen avustajan tehtäviä hoitava Mia Repo. Verkoston seuraavan ryhmän muodostavat teemaryhmien päätoimiset tai osa-aikaiset sihteerit, YTR:n sihteeristön työskentelyyn aktiivisesti osallistuvat toimihenkilöt sekä YTR:n hankkeiden toteuttajat. Heitä onkin kymmeniä. Laaja-alaisen valmistelun vuosi 2008 Vuoden 2007 vuosikertomus totesi lakonisesti vuoden olleen työrytmiltään ja toiminnaltaan hyvin ta- 6

7 vanomainen. Uusia avauksia tehtiin ja työtä riitti. Mitä vuonna 2007 käynnistettiin, sitä seuraavana vuonna valmisteltiin. Tällaisia teemoja olivat muun muassa maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja sen myötä myös valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko sekä YTR:n historiikki. Kaikkien lopullinen valmistuminen siirtyi vuodelle 2009, mutta pääosa työstä tehtiin kertomusvuonna. Vuosi 2007 jäi vaille tähtihetkiä. Sen sijaan kertomusvuoteen mahtui muun muassa YTR:n 20-vuotisjuhla, ensimmäinen juhlimalla huomioitu virstanpylväs koko YTR:n toiminnan aikana. Vuoden aikana julkaistiin OECD:n toinen maatutkinta Suomen maaseutupolitiikasta, ja laadittiin sen suomenkielinen käännös sekä tiivistelmä. Kaiken lisänä ja mahdollistajana valtioneuvosto asetti uuden yhteistyöryhmän ensimmäisen kerran viideksi vuodeksi asti. 20-vuotisjuhlahumussa havahduttiin huomaamaan muutamia saavutuksiakin arkisen väännön ja jatkuvien vastusten joukossa. Siten arvovaltainen ulkopuolinen asiantuntija-arvio oli arvokas ja välttämätön maaseutupolitiikan kehitystyössä varsinkin kun OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta oli myönteinen. Suomestahan vastaavia arvioita ei ole saatu! Säädösten muuttuminen mahdollisti pidemmän toimintakauden YTR:lle, mutta mukana oli myös poliittista tahtoa luoda vakautta maaseutupolitiikan suunnitteluun. YTR:n historia, 20-vuoden taipaleen juhlakirja ilmestyy kesällä 2009, mutta pääosan työstään kirjoittaja Annastiina Henttinen teki vuoden 2008 aikana. Ohjausryhmänä toimi YTR:n hankeryhmä tiedottajalla täydennettynä. Historiikki, OECD:n Suomea koskeva maaraportti sekä viisi maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa kertovat eri näkökulmista ja eri tyylillä YTR:n toiminnasta. Yhteistä kaikille on kuitenkin poikkihallinnollisuuden korostaminen ja selkeä hallintaan perustuva integroiva ote. Käytännön valmistelutyötä merkitsivät myös useimpien teemaryhmien saamat jatkotoimeksiannot. Niihin liittyy aina tehtävien tarkistuksia ja uusia tehtäviä sekä kokoonpanon muutoksia. Edellisen vuoden tapaan teemaryhmätyöskentely oli laajaa. Yhtään uutta teemaryhmää ei kuluneena vuonna kuitenkaan asetettu. Eduskunnan maaseutuverkoston työvaliokunta keskusteli useita kertoja puheenjohtajansa Jari Lepän johdolla maaseutupoliittiseen selontekoon liittyvistä asioista sekä OECD:n suosituksista. Viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu Viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu aloitettiin jo vuonna 2007, mutta pääosa valmistelusta tehtiin kertomusvuoden aikana. YTR hyväksyi kokonaisohjelman kokouksessaan 27. tammikuuta Kokonaisohjelma toimii YTR:n toimintaohjelmana vuosien aikana. YTR:n tehtävänä on sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen käyttöä. Vuosina toimineen yhteistyöryhmän asettamiskirjeessä (MMM041:00/2005) määriteltiin, että yksi YTR:n tehtävistä on viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu. Tämä työ nivottiin yhteen valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon valmistelun kanssa, sillä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila antoi keväällä 2007 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tehtäväksi valmistella valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Selonteon ja kokonaisohjelman valmistelua varten YTR asetti strategiaryhmän ja valmisteluryhmän. Strategiaryhmän 7

8 työ valmistui keväällä 2008, ja valmisteluryhmän työ alkoi maaliskuussa Lähinnä maaseutuprofessoreista ja tutkijoista koostuva strategiaryhmä valmisteli strategiaosuuden selonteon ja kokonaisohjelman pohjaksi. Valmisteluryhmä oli YTR:n luonteen mukaisesti horisontaalinen, eli sen työhön osallistui eri organisaatioiden edustajia niin keskus- ja aluehallinnosta kuin järjestöistä. Lisäksi valmisteluryhmän työhön osallistuivat maa- ja metsätalousministerin valtiosihteeri sekä eduskunta-avustaja harkintansa mukaan. Valmisteluryhmä kokosi teemaryhmien ehdotukset, neuvottelutulokset sekä aluetilaisuuksien annin liittäen ne strategiaryhmän strategioihin. Strategiaryhmä kokoontui viisi ja valmisteluryhmä yhdeksän kertaa. YTR:n teemaryhmät valmistelivat helmikuuhun 2008 mennessä omista aihepiireistään tiiviit perustelut sekä keskeiset ehdotukset valmisteluryhmän käyttöön. Teemaryhmät kommentoivat kokonaisohjelmaluonnosta ja täydensivät sitä omalta osaltaan lokakuussa Maaseutupolitiikan valtakunnantason keskeisten toimijoiden kanssa käytiin pääasiassa helmihuhtikuun 2008 aikana laaja neuvottelukierros ja muutama neuvottelu syksyllä. Pyyntö neuvottelujen järjestämisestä lähetettiin 37 taholle tammikuun lopussa Näitä tahoja olivat muun muassa ministeriöt osastoineen, tutkimus- ja kehittämislaitokset, ammattijärjestöt ja puolueet. Kaikkiaan 35 neuvottelussa käytiin läpi asioita, joita osapuolet pitivät tärkeinä maaseudun kehittämisen kannalta. Lähes kaikissa neuvotteluissa käsiteltiin ainakin seuraavaa kolmea teemaa: 1. neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ( ) ja maaseutupoliittisten erityisohjelmien ( ja ) toteumatilanne 2. tulevan selonteon ja kokonaisohjelman linjaukset ja toimenpiteet 3. YTR:n valmisteleman maaseutuvaikutusten arviointimenettelyn käyttöönotto Kunkin neuvottelutilaisuuden tarkempi asialista laadittiin yhteistyössä kyseenomaisen tahon kanssa. Neuvottelutulokset raportoitiin YTR:lle. Maaseutupoliittinen selonteko ja kokonaisohjelma valmisteltiin vuorovaikutteisesti alueiden kanssa. Prosessiin kuului 15 aluetilaisuutta, jotka järjestettiin TE-keskusalueittain. Noin puolet tilaisuuksista järjestettiin toukokuussa ja puolet syksyllä Tilaisuudet koostuivat kaikille avoimesta seminaarista sekä erillisestä neuvottelusta maakunnan keskeisten maaseututoimijoiden kanssa (usein maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) maaseutujaoston jäsenet). Neuvotteluissa keskusteltiin muun muassa laajan maaseutupolitiikan ja maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamisesta maakuntatasolla ja siitä, miten maakunnassa on organisoiduttu maaseudun ja maaseutupolitiikan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Alueellisten neuvottelujen asialistat laadittiin yhdessä alueiden toimijoiden kanssa, ja tilaisuudet järjestettiin muutoinkin tiiviissä yhteistyössä alueen TE-keskuksen, maakuntaliiton tai -liittojen, alueellisten ympäristökeskusten sekä maaseudun kehittämisjärjestöjen kanssa. Yhteensä tilaisuuksiin osallistui noin 710 henkilöä, keskimäärin 49 henkilöä aamupäivän tilaisuuksiin ja 18 iltapäivän tilaisuuksiin. Vuorovaikutusta alueiden kanssa vahvistettiin lisäksi muodostamalla alueellinen yhteyshenkilöverkosto. Verkostoon kutsuttiin mukaan henkilöitä TE-keskuksista, maakuntaliitoista, alueellisista ympäristökeskuksista sekä maaseudun järjestöistä. Alueellinen yhteyshenkilöverkosto koostui siten 70 henkilöstä. Yhteyshenkilöt olivat mukana koko- 8

9 naisohjelman valmisteluprosessissa kommentoimalla ohjelmaluonnosta kesällä 2008, ja muutama myös ohjelman lausuntokierroksen yhteydessä vuodenvaihteessa Yhteyshenkilöt ottivat vastuuta aluetilaisuuksien järjestämisestä yhdessä TE-keskusten ja maakunnan liittojen tiedottajien kanssa. Kokonaisohjelmasta järjestettiin laaja lausuntokierros Lausuntoja saatiin yhteensä 108 kappaletta. Lausunnot olivat pääosin erittäin huolella valmisteltuja, ja lausuntokierros toi lukuisia täsmennyksiä ja tarkistuksia tekstiin. Ohjelma toimenpiteineen kuvaa laajan asiantuntijajoukon näkemystä siitä, mitä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi tulee vuoteen 2013 mennessä tehdä. Vuosi 2008 oli kokonaisohjelman valmistelun aikaa, mutta varsinainen työ alkaa kun ohjelmaa aletaan toteuttaa. Horisontaalisen ohjelman toteuttaminen on haasteellista. Toteutumisen edellytyksenä on laajan toteuttajajoukon sitoutuminen maaseudun kehittämisen tavoitteisiin ja YTR:n toimintaan. Ohjelman toimenpiteitä toteutetaan kaikkien YTR:n verkostoon kuuluvien henkilöiden ja organisaatioiden yhteistyöllä. Niin valmistelussa kuin toteuttamisessa on välttämätöntä pitää ensimmäisenä mielessä ohjelman tavoite. Horisontaalinen ohjelma ei toteudu, jos verkoston osat ovat toiminnassa mukana vain vahtiakseen omien sektoreidensa ja taustatahojensa intressejä. Maaseutupolitiikan 20-vuotista taivalta juhlittiin Maaseutupolitiikanjuhlavuosihuipentui , kun 140 maaseudun kehittäjää, tutkijaa ja ystävää juhlivat politiikan alan 20-vuotista taivalta seminaarin ja illallisen merkeissä ravintola Bankissa Helsingissä. Juhlapaikka kuvasi symbolisesti maaseudun arvoa: Maaseudun kehittäminen on yhteiskunnalle kuin rahan laittamista pankkiin; niin paljon voimavaroja, mahdollisuuksia ja hyvinvoinnin aineksia maaseudulla on tarjottavanaan. Päiväseminaarissa syvennyttiin tarkastelemaan maaseutupolitiikan kehittymistä ja nykytilaa sekä pohtimaan YTR:n roolia tulevaisuudessa. Tilaisuudessa kuultiin keskeisten maaseutupolitiikassa mukana olleiden henkilöiden näkemyksiä ja muistoja matkan varrelta sekä pohdintoja nykyisen toiminnan kirjosta ja maaseutupolitiikan tulevaisuudesta. Seminaarin avannut maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kiteytti perustellusti: Voimme olla ylpeitä suomalaisen maaseutupolitiikan tämänhetkisestä tilasta ja YTR:n sen hyväksi tekemästä työstä. Nicola Crosta ja José Antonio Ardavín OECD:n sihteeristöstä asemoivat suomalaisen maaseutupolitiikan kansainväliseen kontekstiin. Vain päivää aiemmin julkistetun OECD:n Suomen maaseutupolitiikan maatutkinnan tulosten perusteella he totesivat, että Suomi on luonut maaseudun kehittämiseen ainutlaatuisen mallin. Sen vahvuutena on poikkihallinnollinen työtapa, jota Suomi on toteuttanut yhtenä maailman ensimmäisistä maista. Saavutuksista huolimatta maaseutupolitiikan tarve Suomessa ei ole suinkaan vähentynyt, sillä maaseutualueiden kohtaamat haasteet kasvavat koko ajan. Tämän pohjalta he suosittelivatkin muun muassa YTR:n roolin vahvistamista. Iltajuhlassa kohotettiin malja maaseutupolitiikalle YTR:n puheenjohtajan kansliapäällikkö Jarmo Vaittisen johdolla. Lisäksi kuultiin ministeri Kalevi Hemilän mietteitä YTR:n poikkihallinnollisesta toiminnasta ministeriössä, sekä palkittiin maaseutupolitiikan rakentajia raivaajapatsailla. YTR kiitti pitkäjänteisestä maaseutupoliittisesta 9

10 Kuva: Petra Stenfors työstä Kalevi Hemilää, Kaisa-Leena Lintilää, Reijo Martikaista, Risto Matti Niemeä, Matti Sippolaa ja Heidi Valtaria. YTR:n 20-vuotishistoriaa kirjoittava Annastiina Henttinen analysoi seminaarissa esiinnousseita asioita kirjoitustyönsä näkökulmasta. Ohjelman lomassa nautittiin juhlatunnelmasta, maittavasti illallisesta ja duon Marzi Nyman & Tuomas Uusitalo sekä Piiskaajat-yhtyeen loihtimasta musiikillisesta annista. Informaatio-ohjaus välineenä YTR:n yhtenä vaikuttamisen välineenä ovat omassa sarjassa, osin myös muissa yhteyksissä julkaistut tutkimukset, ohjelmat ja raportit. Teemaryhmien raportit sisältävät useita oppaita, esitteitä, tietopankkeja, verkkotiedotteita, lehtiä, uutiskirjeitä, kotisivuja, artikkeleita ja tutkimusten järjestelyä. Joka vuosi valmistuu myös muutama teemaryhmien oma kehittämisohjelma, jota asianomainen teemaryhmä ryhtyy toteuttamaan. Merkittäviä vaikuttamisen tapoja ovat yhtä lailla teemaryhmien suora vaikuttaminen sekä jäsenyydet useissa asiantuntijaryhmissä. Informaatio-ohjaus on hallintaan perustuvan toimintatavan keskeisimpiä välineitä. Tiedonvälitystä ja keskinäisen yhteydenpidon tiivistymistä merkitsevät useiden teemaryhmien järjestämät oman alansa valtakunnalliset päivät. Useista näistä on tullut merkittäviä tapahtumia alallaan. Tietopalvelu on jatkuvan kehittämisen alue. Siksi on tärkeää, että teemaryhmien sihteerit aika-ajoin 10

11 tapaavat ja välittävät kokemuksia toisilleen erilaisista työmuodoista. Näin on jo tehty, ja menettelyä on syytä jatkaa. Edistymistä ja vastoinkäymisiä Vuosi 2008 oli monialaisen työn vuosi. Huippuhetkiä olivat tietysti mainitut 20-vuotisjuhla ja OECD:n Suomen maaseutupolitiikan myönteinen maatutkinta. Juhlahetki antoi mahdollisuuden palkita pitkäjänteistä työtä tehneitä maaseutupolitiikan rakentajia. Se loi myös tilaisuuden pysähtyä arvioimaan työtä, jonka tuloksellisuutta on arjen vaikeuksien keskellä usein mahdoton huomata. Juhla ja OECD:n arvio antoivat aineksia YTR:n työn jatkuvalle kehittämiselle. Vaikka kokonaisohjelman laadinta oli jo viides kerta, ja siihen sisältyi tuttuja osia, antoi se tälläkin kertaa viitteitä maaseutupolitiikan laajemman omaksumisen etenemisestä. Erityisesti aluetilaisuuksien ja niihin liittyneiden neuvotteluiden selkeä maaseutupoliittinen ote oli enemmän kuin mihin tähän asti on totuttu. Myös lausuntojen taso ilahdutti. Yhä paremmin eri organisaatioissa nähdään, mitä maaseutuohjelman tulee sisältää ja mitä uuden paradigman mukainen maaseutupolitiikka käytännössä tarkoittaa. Valmisteluprosessi oli laajempi kuin koskaan ennen. Siihen liittyi muun muassa yhteyshenkilöiden kannanottojen huomioonottaminen ja maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittely sekä kattava tiedottaminen neuvottelukierroksen aikana. Teemaryhmien työssä oli laajan tiedotustoiminnan lisäksi useita yksittäisiä myönteisiä asioita. Mainittakoon muun muassa Aitoja makuja -hankkeen eteneminen, ruotsinkielisen teemaryhmän pyrkimys saada Leader-tyyppistä toimintaa kaupunkeihin, hyvinvointipalvelujen teemaryhmän työn systematisoituminen, matkailun teemaryhmän kunnostautuminen laajojen hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä yrittäjyyden teemaryhmän pyrkimys samaan. Maaseutupolitiikan kehittymisen kannalta on myönteistä myös ruotsinkielisen maaseutuinformaation runsaus ja monipuolisuus. YTR:n kehittämistyön vastoinkäymisiin voidaan kirjata hankeseminaarin poikkeuksellisen pieni yleisömäärä (osin päällekkäisen tapahtuman seurauksena). Vastaavasti teemaryhmät eivät saaneet kaikille suunnittelemilleen hankkeille varoja ainakaan ensimmäisellä yrittämisellä. Teemaryhmien raporteista näkyy myös ohjelmien päätösten ja esitysten toteuttamisen vaikeus. Se on teemaryhmien yksi tärkeimmistä tehtävistä, mutta vaikuttamisen muodot ja hetket on ensin pystyttävä rakentamaan. Se on verkostomaisen työtavan luontaisetuja. Sopimuksellisuus ei vuoden 2008 aikana edennyt oletetulla tavalla. Toisaalta työtä tehtiin ja tulokset ovat nähtävissä 2 3 vuoden päästä. Prosessi eteni suunnitellusti, mutta sopimuksellisuuden omaksuminen vaatii aikaa. Toisaalta joidenkin teemaryhmien on syytä tarkistaa huolellisuuttaan aikatauluista kiinni pitämisessä. Esimerkiksi ohjelmien valmistelu on aina mittava työ, mutta vaikeuksia harvoin vältetään tai ratkaistaan aikatauluja siirtämällä. Lähes kaikilla teemaryhmillä on oman alansa kehittämisohjelma tai ainakin muutamia paimennettavia kehittämistoimenpiteitä. Niitä muotoillaan aikansa, mutta pääosa työstä on toimenpiteiden ja päätösten toteuttamista. Kahden ohjelman loppuarvio Vuoden 2008 lopussa päättyi YTR:n neljännen kokonaisohjelman Elinvoimainen maaseutu Yhteinen vastuumme toteutus. Syrjäsilmällä seurattiin vielä myös valtioneuvoston erityisohjelman edistymistä, sillä ohjelmat kytkeytyivät toisiinsa. Usein tapahtuu, että vasta ohjelmakauden 11

12 jälkeen muutamat toimenpide-esitykset tai valtioneuvoston päätökset toteutuvat, niin tässäkin tapauksessa. Loppuarvio on, että valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman kaikkiaan 52 päätöksestä toteutui 48. Loput neljäkin saattavat toteutua, ainakin osittain. YTR:n toimintaohjelmakseen kirjoittama neljäs kokonaisohjelma sisälsi 133 toimenpide-ehdotusta. Niistä ohjelmakauden päätyttyä toteutui 111 ja 10 oli tavalla tai toisella etenemässä. Valistunut päätelmä lopullisesta toteutumisesta on 117 ja mahdottomiksi osoittautui hieman aiempaa useampi (12) toimenpide-esitys. Useissa yhteyksissä vuosien mittaan jouduttiin tunnustamaan, että neljännen kokonaisohjelman toimenpideesityksiä ei saatu niin teräviksi ja konkreettisiksi kuin niiden tulisi olla. Lopputulosta on kuitenkin aihetta pitää kohtuullisena. Valtioneuvoston maaseutupoliittista erityisohjelmaa oli toteutettu vajaa kaksi vuotta kertomusvuoden loppuun mennessä. Siinä vaiheessa kaikkiaan 66 päätöksestä oli toteutunut 46 ja toteutumassa oli 18 päätöstä. Vuoden 2009 lopussa erityisohjelma arvioidaan kolmannen kerran. Samalla arvioidaan ensimmäisen kerran viidettä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Jälkimmäisessä päätavoite tuohon mennessä on saada riittävän tiheä ja asiantunteva asiantuntija- ja vastuuhenkilöverkosto paimentamaan toimenpide-ehdotuksia. 12

13 VUONNA 2008 ILMESTYNEET JULKAISUT Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys yhteiskunnassa. Selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjinä. Leea Keto ja Mari Takamaa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2008, toukokuu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2008, toukokuu Hyvinvoinnin arki maaseudulla. Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa. Toim. Riitta Haverinen ja Katja Ilmarinen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2008, toukokuu Syrjäsilmällä. Sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla. Hanna-Mari Ikonen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2008, kesäkuu A LEADER Dissemination Guide Book based on programme experience in Finland, Ireland and Czech Republic. Philip Wade ja Petri Rinne. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2009, syyskuu OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta. Tiivistelmä. Toim. Hanna-Mari Kuhmonen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2008, lokakuu

14 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO YTR:N KOKOONPANO ALKAEN Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, maa- ja metsätalousministeriö (ylijohtaja Heimo Hanhilahti) Varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö (ryhmäpäällikkö Janne Antikainen) Pääsihteeri Maaseutuneuvos Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö Apulaispääsihteeri avoinna Muut jäsenet Maatalousneuvos Esko Juvonen, maa- ja metsätalousministeriö (neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen) Budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) Neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Harri Ahlgren) Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Paavo Saikkonen) Kehittämispäällikkö Pirkko Liisi Kuhmonen, opetusministeriö (opetusneuvos Ari Saarinen) Neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö (neuvotteleva virkamies Jarmo Koskela) Ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö (erikoistutkija Kari Gröhn) Ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tarja Haaranen) Yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tapio Heikkilä) Opetusneuvos Susanna Tauriainen, (opetusneuvos Aapo Koukku) Pääjohtaja Matti Heikkilä 7/2008 saakka, 8/2008 alkaen erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL (erikoistutkija Liisa Heinämäki) Johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus (johtaja Juha Niemelä, Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus) Maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto (aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois- Karjalan liitto) Erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Suomen Kuntaliitto (erityisasiantuntija Jarkko Huovinen) Toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala 10/2008 saakka, 11/2008 alkaen johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (johdon erityisavustaja Paula Viertola) Ombudsman Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC (verkställande director Kim Nordling, ProAgria, Svenska lantbrukssällskapens förbund) Aluejohtaja Paula Kivivuori, SAK:n Etelä-Savon aluepalvelutoimisto (elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka, SAK) Elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, Akava (lakimies Jaana Meklin) Puheenjohtaja Håkan Nystrand, METO Metsäalan asiantuntijat (alue- ja järjestöpoliittinen asiantuntija Pekka Salmi STTK) Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät (toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen) 14

15 Projektinjohtaja, FM Annalena Sjöblom, Saaristoasiain neuvottelukunta (maaseutuyrittäjä Tarja Tornio) Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti (Tutkija, FT Tuija Mononen, Joensuun yliopisto/karjalan tutkimuslaitos) Rehtori Veli Matti Tolppi, Savonia-ammattikorkeakoulu (koulutuspäällikkö Marja Kopeli) Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus (tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto) Johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (tulosalueen päällikkö Jouko Lehtoviita) Kirkkoherra Hannu Komulainen, Juankosken seurakunta (työalasihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus) Koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti, Maaseudun Sivistysliitto (koulutussuunnittelija Timo Reko) Folktingssekreterare Stefan Svenfors, Svenska Finlands folkting (rektor Björn Wallén, Svenska studiecentralen) Pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry SYTY (varapuheenjohtaja Silja Saveljeff) Sihteerit Projektisihteeri Eva Hagelberg 8/2008 saakka ja 9/2009 alkaen projektisihteeri Maarit Skogberg työ- ja elinkeinoministeriö 15

16 TEEMA- JA TYÖRYHMIEN RAPORTIT HANKERYHMÄ Toimikausi ja tehtävät Vuosille asetetun hankeryhmän toimiaika oli Se on määräytynyt maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen hakuajankohdan mukaan, jolloin toimiaika on marraskuun alusta seuraavan vuoden lokakuun loppuun. Asettamiskirjeessä määriteltyjä tehtäviä olivat: 1. Tehdä esitykset valtakunnallisen maaseudun kehittämis- ja tutkimushankerahoituksen painopisteiksi 2. Vastata määrärahan hakemiseen liittyvistä käytännön menettelyistä 3. Tehdä saapuneiden hakemusten perusteella rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle 4. Huolehtia hankkeiden tulosten arvioinnin, raportoinnin ja tiedottamisen kehittämisestä 5. Valmistella hankkeita ja toimia aktiivisesti verkostohankkeiden aikaansaamiseksi 6. Pitää yhteyttä muihin alan rahoittajiin rahoituksen koordinoimiseksi. Rahoituksen painopisteet ja käytännön menettelytavat Hankeryhmä valmisteli hankehaun teemoituksen YTR:n vahvistettavaksi. Vuonna 2008 teemat olivat maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen sekä maaseudun rakenteiden tutkiminen (tutkimusteema) maaseudun työllisyyden ja elinkeinomahdollisuuksien edistäminen (sekä tutkimus- että kehittämisteema) maaseudun toimijarakenteiden ja palvelujen kehittäminen (sekä tutkimus- että kehittämisteema) 16 maaseutuasumisen ja maaseudun kulttuuriympäristöjen edistäminen (sekä tutkimus- että kehittämisteema) maaseudun kehittämisvälineet ja asiantuntijajärjestelmien kehittäminen (sekä tutkimusettä kehittämisteema). Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti määrärahojen hakemismenettelystä ja hakuajoista syyskuussa 2007 Helsingin Sanomissa ja Landsbygdens Folk -lehdessä. Lisäksi menettelytapakirje julkaistiin internetissä sekä MMM:n että YTR:n verkkosivuilla, ja sitä välitettiin sähköpostitse. Määrärahojen hakuaika päättyi lokakuun lopussa. Hankehakemusten käsittely Hankeryhmä valmisteli toimeksiantonsa mukaisesti rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle vuonna 2008 rahoitettavista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hankkeiden valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota hankkeen valtakunnalliseen merkitykseen siihen, että hankkeessa on selkeä yhteys tutkimus- ja kehittämistoiminnan välillä yhteyteen em. kokonaisohjelman ja/tai erityisohjelman linjauksiin ja toimenpide-esityksiin hankkeen uudistavuuteen ja avoimuuteen toiminnan laajenemismahdollisuuteen hankkeen toimintojen jatkumiseen hankerahoituksen jälkeen hankesuunnitelman valmiuteen ja selkeyteen hankkeen toteutettavuuteen rahoitussuunnitelman realistisuuteen suhteessa suunniteltuihin toimenpiteisiin hankkeen vastuu- ja sidosryhmien sitoutuneisuuteen hankkeiden aikaiseen ja sen jälkeen tapahtuvaan tiedottamiseen ja tulosten julkisuuteen saattamiseen.

17 Kuva: Marianne Selkäinaho Kukin hankeryhmän jäsen kävi hakemukset läpi. Hakemukset käsiteltiin teemajärjestyksessä niin, että ensin käsiteltiin jatkohankkeiden hakemukset. Arvioinnissa hankeryhmä pyysi teemaryhmiltä lausuntoja alansa hankkeista. Kokouksissa käsiteltiin myös muita kommentteja ja lisätietoja, joita hakemuksiin oli saatu muun muassa muilta viranomaisilta. Käsittelyn edetessä hakemusten lähettäjiltä pyydettiin tarvittaessa lisätietoja ja tarkennuksia. Hankeryhmä kokoontui joulu-helmikuun aikana yhteensä 9 kertaa. Yhteenveto rahoitetuista hankkeista julkaistiin YTR:n verkkosivuilla. Yhteenveto vuoden 2008 hakukierroksesta Hakemukset teemoittain haettu euroa myöntö euroa haettu lkm. myöntö lkm. hylky lkm. peruutukset lkm. maaseutuprofessuurit jatkotutkimukset jatkokehittämishankkeet uudet tutkimukset uudet kehittämishankkeet yhteensä

18 Arvioita hakukierroksesta Hakemuksia saapui ennakoitua vähemmän: 113 kpl yhteisarvoltaan 6,2 miljoonaa euroa (vuodelle kpl 4,0 milj. euroa; kpl 7,44 milj. euroa; kpl 8,05 milj. euroa). Jatkuviin hankkeisiin sitoutui 1,65 miljoonaa euroa eli 62 prosenttia käytettävissä olevista varoista. Uusia hankkeita rahoitettiin yhteensä 28 kappaletta ja 48 hakemusta hylättiin. Etukäteen oli arvioitu, että hakuun tulisi runsaasti myös alueellisia hankkeita, koska EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanketoiminta ei vielä ollut käynnistynyt, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Hankehakuun tuli ennakko-ohjeistuksesta huolimatta myös muutamia hakemuksia, jotka olisivat kuuluneet maa- ja elintarviketaloudellisten tutkimusten käsittelyyn. Kyseisessä rahoituksessa oli syksyllä hakukielto muun muassa sektoritutkimusuudistuksesta johtuen, joten nämä hakijat yrittivät saada hankkeilleen rahoitusta maaseudun tutkimus- ja kehittämisvaroista. Hankesuunnitelmien laadussa oli runsaasti vaihtelua. Osa oli todella paneutunut hakemuksen sisällön laadintaan, osa nähtävästi luotti omaan nimeensä laadun sijaan. Tämä näkyi myös hyväksytyissä hankkeissa. Hankkeet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta onnistuneet varsin huonosti löytämään hankkeelle muuta rahoitusta. Muun ulkopuolisen rahoituksen saamisen ongelmaksi muodostuu usein eri rahoittajien erilainen lainsäädäntö ja siitä johtuvat toisistaan poikkeavat ohjeet ja velvoitteet. Useista eri syistä yhdistelmärahoituksen käyttö on viime vuosina olennaisesti vaikeutunut ja siksi vähentynyt. Hankkeiden arviointi Vuonna 2008 käynnistettiin vuosina päättyneiden valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden ulkopuolinen arviointi, jonka tekee Vaasan yliopiston Levón-instituutti. Arviointi valmistuu vuoden 2009 keväällä. Hankeseminaari YTR:n vuotuinen hankeseminaari järjestettiin Helsingissä Folkhälsanin tiloissa Ilmoittautuneita oli yhteensä 71, paikalla oli noin 50 henkilöä. Seminaarissa luotiin katsaus rahoitettuihin hankkeisiin. Alustuksia kuultiin niin verkostomaisesta kehittämisestä, sopimuksellisuudesta kuin politiikan vaikutusten tutkimuksesta. Seminaarissa käytiin läpi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmisteluprosessia sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisten hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia. Seminaarissa oli tarjolla myös YTR:n tiedottajan Katja Huumon vetämä viestintätyöpaja hankkeiden vetäjille, joka sai runsaasti kiitosta osakseen. Seminaarin kielteisenä asiana on pidettävä yleisökatoa, johon vaikutti suuresti Helsingin yliopiston samaan aikaan järjestämä kansainvälinen maaseutu-seminaari. Jatkossa tuleekin yhä tarkemmin selvittää eri toimijoiden kanssa päällekkäisyydet tilaisuuksien järjestämisajankohdissa. Hanketiedotus Hankkeita koskevaa tiedotusta hoidettiin pääosin sähköpostin ja YTR:n verkkosivujen avulla. Hankkeille tiedotettiin muun muassa haun avaamisesta ja menettelytapakirjeestä, hankeseminaarista, muistutettiin maksatushakemusten toimittamisajankohdista sekä tiedotettiin vuoden 2008 hakuun tulleiden hakemusten määristä ja käsittelyn 18

19 etenemisestä. Valtakunnallisesta hanketoiminnasta kirjoitettiin artikkeli MaaseutuPlus -lehden numeroon 2/2008. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkkosivuille päivitettiin listaukset rahoitetuista hankkeista, hankeryhmän asettamiskirje, rahoituksen hakua koskevat menettelytapakirjeet sekä rahoituksen hakuun ja maksatukseen liittyvät lomakkeet ja niiden täyttöohjeet. Sivuilla tuotiin hankeseminaarin alustukset, ohjeet hankeraportoinnista ja ohjausryhmätyöskentelystä sekä tutkimushankkeiden julkaisuohjeet ja -jakelutarrapohjat. Hankeryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Pääsihteeri Eero Uusitalo, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Maaseutuneuvos, professori, MMM Varapuheenjohtaja: Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi Jäsenet: Suunnittelija Laura Jänis, MMM Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM Erikoistutkija Kai Karsma, KTM ( alkaen TEM) Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto, Levón- Instituutti Opetusneuvos Seppo Niinivaara, OPM Yliarkkitehti Minna Perähuhta, YM Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, MMM Ylitarkastaja Suvi Ryynänen, MMM Ylitarkastaja Petra Stenfors, SM ( alkaen TEM) Sihteeri: Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM 19

20 HYVINVOINTI- PALVELUIDEN TEEMARYHMÄ Toimikausi ja tehtävät Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä edistää maaseudulla asuvien hyvinvointia kehittämällä sosiaali-, terveys- ja perusopetuspalveluja. Teemaryhmän neljännellä toimintakaudella ( ) huomio on kohdistettu erityisesti kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen mukanaan tuomiin haasteisiin, seurauksiin ja erityisesti kysymyksiin lähipalveluiden saavutettavuudesta. Vuoropuhelun, yhteistyön ja uusien kumppanuuksien merkitys on korostunut teemaryhmän työskentelyssä vuonna Teemaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokouksiin osallistui puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi 7 11 henkilöä. Julkaisu Hyvinvoinnin arki maaseudulla. Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa -kirja ilmestyi toukokuussa 2008 maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja -sarjassa (3/2008). Kirjoittajina on merkittävä asiantuntijajoukko hyvinvointipalvelujen parissa työskenteleviä kuntasektorilta, järjestöistä, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista. Julkaisuun valittuja esimerkkejä palvelujen järjestämisestä yhdistää tapa hakea uusia ratkaisuja voimavarojen yhdistämisen avulla. Yhteistyön muodot ja tavat ovat olleet julkaisun esimerkeissä erilaiset, mutta yhteistä niille on ollut yhteisymmärrys päämääristä ja toimijoiden välinen luottamus. Julkaisussa tarkastellaan maaseudulla asuvien hyvinvointia, ja miten palveluiden uudelleen organisointi on vaikuttanut palveluihin ja asukkaisiin. Kirjassa korostetaan palvelujen kehittämistä paikallisista lähtökohdista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kirjaa on jaettu laajasti eri toimijoille. Seminaarit Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä ja Kulttuuriteemaryhmä järjestivät Koulu palvelee maaseutua -seminaarin. Seminaarin tavoitteena oli tukea maaseudun koulujen toimintaa lisäämällä tietoa niiden monipuolisesta käytöstä. Päivän aikana tuotiin esille monitoimikäytön esteitä ja keskusteltiin miten niitä voisi poistaa. Tilaisuudessa luotiin myös katsaus pieniin kouluihin oppimisympäristönä ja kuultiin arviointia siitä. Seminaarista voi lukea lisää esimerkiksi Etelä- Saimaa lehdestä ( ) sekä Maaseudun Tulevaisuudesta ( ). Teemaryhmä osallistui Jyväskylässä pidetyn Julkiset hankinnat maaseudulla -seminaarin järjestämiseen. Seminaari toteutettiin YTR:n neljän teemaryhmän (väljästi asuttu, hyvinvointipalvelut, kansalaisjärjestö ja yrittäjyys teemaryhmät) yhteistyönä. Seminaarissa käsiteltiin maaseudun näkökulmasta hankintalakia sekä kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Maaseudun Paras -seminaari järjestettiin Kuntatalolla Helsingissä. Seminaarin teema oli Muuttuvat palvelut. Kilometri on kustannus on olemassa oleva realiteetti. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii uutta ajattelua, yhteistyötä ja matalia raja-aitoja. Yhteistyökumppaneina seminaarissa olivat Kansalaisjärjestöteemaryhmä ja Kuntaliiton Pienten Kuntien Neuvottelukunta. Seminaarissa kuultiin esityksiä muun muassa Tyrnävän monimuotolukiosta, hoivamaataloudesta (Green Care) ja järjestöstä kuntapalve- 20

21 Ongella - maaseutu hyvinvoinnin lähteenä. Kuva: Katja Ilmarinen. lujen tuottajana Velkualla. Seminaarien esitykset on luettavissa teemaryhmän verkkosivulta. Muu toiminta Palvelujen järjestämisen haasteet ja mahdollisuudet ovat erilaiset kaupungeissa ja harvaan asutulla alueella. Myös asukkaiden hyvinvoinnissa ja terveydessä on eroja kaupungin ja maaseudun välillä. Maaseudulla asuvien hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja on tarkasteltava hankkeissa erillisenä kohteena ja maaseudun palvelujen tutkimusta ja kehittämishankkeiden määrää on tärkeä lisätä. Teemaryhmän sihteeri on ollut mukana maaseudun palvelujen tutkimus- ja hankeideoiden työstämisessä (muun muassa Green Care Hoivapalveluyritysten verkostoituminen, Keski- ja Itä-Suomen Kaste-hanke, paikalliset kehittämishankkeet). Tutkimus Hyvinvointi ja arjen sujuvuus maaseudulla Hyvinvointipalvelujen merkitys ja toimivuus kuntalaisten silmin selvittää hyvinvointipalvelujen tarjontaa ja palvelulupausten toteutumista kuntalaisten kokemusten kautta. Tutkimus aloitettiin loppuvuodesta Yhteistyötä ja verkostoitumista on luotu monen toimijan kanssa (muun muassa YTR:n teemaryhmät, Keski-Suomen Kylät ry., tutkimusryhmät, vanhusasiavaltuutettu, AMO-koordinaattorit). Teemaryhmän sihteeri on toiminut aktiivisesti YTR:n sihteeristössä ja on osallistunut hyvinvointi- ja palveluaiheisiin seminaareihin, työpajoihin ja kokouksiin. Teemaryhmä on valmistellut maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa ja arvioinut YTR/MMM:n maaseudun hyvinvointi teemaan liittyvät hankehakemukset. 21

22 Teemaryhmä on ottanut kantaa maaseudun lääkekaappien säilyttämisen puolesta ja tiedottanut lääkejakelun hyvistä käytännöistä. Aihe kiinnosti mediaa ja maaseudun lääkekaappeja käsiteltiin useissa lehtiartikkeleissa. Teemaryhmä on kirjoittanut ja tiedottanut maaseudun perusopetuksesta ja yhdysluokkapedagogiikasta erilaisissa foorumeissa. Hyvinvointiaiheisia julkaisuja ja hyviä palvelukäytäntöjä kerätään edelleen teemaryhmän verkkosivuille tietopankkiin. Tietopankin kattavuuden, tunnettavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen aloitettiin vuoden 2008 lopulla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja lobbaus ovat osoittautuneet käytännössä vaikeaksi tehtäväksi. Tavoitetta siitä, että teemaryhmä painostaa toimintaan muun muassa asiantuntija-artikkeleilla, kannanotoilla ja lähestymällä päättäjiä ja viranomaisia, ei ole saavutettu suunnitellussa laajuudessa. Teemaryhmän on edelleen etsittävä vaikuttamisen keinoja ja väyliä, jotta palvelujen järjestämisen erityiskysymykset otetaan nykyistä paremmin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän kokoonpano vuonna 2008 Puheenjohtaja: Tulosaluejohtaja, dosentti Riitta Haverinen, Stakes Jäsenet: Maakunta-asiamies Markku Aholainen, Etelä- Savon maakuntaliitto Kehityspäällikkö Tarja Jutila, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, ry. Erikoistutkija Sakari Karvonen, Stakes Tutkija Arja Kilpeläinen, Lapin yliopisto Toiminnanjohtaja Liisa Häme, Kainuun NaisyrittäjyysLEADER ry. Työmarkkina-asiamies Juha Isoniemi, STTK/Jyty Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM Kunnanjohtaja Heimo Keränen, Hyrynsalmi Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK, Hyvinvointipalveluyrittäjyys -hanke Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto/levón instituutti Sivistysjohtaja Taina Peltonen, Mänttä-Vilppula, Suomen Lähikoulut ry Toimitusjohtaja Matti Rönkkö, Pielaveden Maaseudun Kotipalvelu ja Kuljetus, Pielaveden Yrittäjät ry. Erityisasiantuntija Tytti Seppänen, Kuntaliitto, Väljästi asutun maaseudun teemaryhmä Tutkimusjohtaja Raija Volk, Pellervontaloudellinen tutkimuslaitos Neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas, VM kuntaosasto Sihteeri: Suunnittelija Katja Ilmarinen, Stakes 22

23 KANSALAISJÄRJESTÖ- TEEMARYHMÄ Kolmannen sektorin mahdollisuudet nousevat esille, kun etsitään ratkaisuja maaseudun asukkaiden tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi. Keskustelu kolmannen sektorin ja kansalaisjärjestöjen roolin ja tehtävien muuttumisesta on ajankohtaistunut ja monipuolistunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edetessä. Kilpailulainsäädännön ja julkisen talouden tiukentuminen sekä väestön ikääntyminen ja maaseudun palvelujen tuottamisen erityispiirteet asettavat nekin erityisiä haasteita kolmannen sektorin ja järjestöjen toiminnan kehittämiselle. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta korostetaan myös Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa huomattavasti aiempia hallituksia enemmän. Kansalaisjärjestöteemaryhmän päätehtävänä on hahmottaa konkreettinen ja ajanmukainen kuva maaseudulla toimivien järjestöjen mahdollisuuksista asukkaiden tarvitsemien palvelujen tuottamiseen. Teemaryhmän ensimmäinen toimikausi oli Yhteistyötä verkostossa Kansalaisjärjestöteemaryhmän työotteessa korostuvat verkostomainen yhteistyö sekä tiedon tuottaminen ja välitys. Teemaryhmän jäseninä toimivat jäsenjärjestöt ja kuntien edustajat muodostavat yhteistyöverkoston sisärenkaan. Ulkorenkaalla yhteistyötä tehdään useiden ministeriöiden, laajan järjestökentän, muiden teemaryhmien, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Teemaryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Kesäkuun kokouksen yhteydessä järjestettiin Jyväskylässä yleisölle avoin seminaari julkisista hankinnoista. Seminaari järjestettiin yhteistyössä hyvinvointipalvelujen teemaryhmän, väljästi asutun maaseudun teemaryhmän ja yrittäjyyden teemaryhmän kanssa. Tutkimusta Teemaryhmän työssä painottui vuonna 2008 tutkimustyö. Teemaryhmän yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa toteuttama tutkimushanke Kolmas sektori kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa kolmannen sektorin rooli ja tehtävät maaseutumaisissa kunnissa käynnistyi tammikuussa. Keväällä tutkimuksen puitteissa tehtiin Suomen maaseutumaisiin kuntiin sähköinen kysely, jolla selvitettiin kuntien järjestöjen kanssa tekemän yhteistyön laajuutta sekä kuntajohtajien asenteita koskien palvelutuotantoa, sen rahoitusta ja kolmannen sektorin roolia. Tutkimushanke jatkui syksyllä kunnissa ja järjestöissä tehdyillä teemahaastatteluilla. Tutkimushanketta rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö, ja sen on määrä valmistua syksyllä Teemaryhmän sihteeri toimii hankkeessa tutkijana, ja teemaryhmä hankkeen ohjausryhmänä. Teemaryhmä osallistui aktiivisesti Suomen Akatemialle ehdotetun Kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunta -tutkimusohjelma-aloitteen valmisteluun. Aloite eteni Akatemian monivaiheisessa käsittelyssä erinomaisesti, mutta ei tullut lopulta hyväksytyksi. Toteutukseen etenee Akatemiassa vuosittain vain kaksi tutkimusohjelmaa. Jyväskylän yliopiston koordinoiman aloitteen laatimiseen osallistui seitsemän eri yhteisöä, kuusi yliopistoa sekä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta teemaryhmän ja Suomen Kotiseutuliiton tutkimusjaoston aloitteesta. Aloitteen kariutuminen oli kuluvan vuoden pahimpia vastoinkäymisiä teemaryhmän työssä. Kansalaisjärjestöjä koskevaa akateemista tutkimustyötä tarvittaisiin välttämättä lisää muun muassa alan 23

24 käsitteiden ja kansalaistoiminnan yhteiskunnallisen merkityksen määrittelemiseksi. Tiedon tuottamista ja välitystä Teemaryhmä tuotti runsaasti niin kirjallista aineistoa kuin alustuksia kolmannen sektorin ja järjestöjen toimintaan liittyvistä aiheista. Lainsäädäntöön liittyviä aloitteita ja keskustelupapereita tehtiin muun muassa yleishyödyllisestä osakeyhtiöstä ja taloudellisesta yhdistyksestä, osuuskuntien mahdollisuudesta hakeutua yleishyödylliseksi yhteisöksi sekä järjestöjen verotuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriössä käynnissä olevaa selvitystyötä varten selvitettiin järjestöjen työllistämistoimien vaikuttavuutta. Lisäksi valtiovarainministeriölle ja Kuntaliittoon tuotettiin aineistoa kolmannen sektorin osallistumisesta julkisen hallinnon yhteispalvelupisteiden toimintaan. Lääkelain uudistamiseen liittyvä maaseudun lääkehuoltoa koskeva lausunto ja lehtiartikkeli tehtiin yhteistyössä hyvinvointipalvelujen teemaryhmän ja väljästi asutun maaseudun teemaryhmän kanssa. Kolmannen sektorin ja järjestöjen roolin muutosta hahmoteltiin paitsi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman teksteihin, myös teemaryhmän alustuksissa ja lehtikirjoituksissa. Alustuksia pidettiin muun muassa Kuntaliiton maaseutuseminaarissa, järjestöjen tilaisuuksissa Hämeenlinnassa, Juvalla, Lahdessa ja Helsingissä, kansanedustajien avustajille sekä Maaseudun Paras-seminaarissa. Teemaryhmä osallistui kuntaministeri Mari Kiviniemen vetämässä Kuntien palvelukäytäntöjen foorumissa pidetyn kolmatta sektoria käsitelleen alustuksen valmisteluun. Lehtikirjoituksia kirjoitettiin muun muassa kuntavaaleihin, järjestöjen ja julkisen vallan suhteisiin sekä peruspalvelujen järjestämiseen liittyen. Tärkeä tiedon välittämisen ja verkostoitumisen kanava teemaryhmän työssä on oikeusministeriön yhteydessä toimiva Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta (KANE) ja sen lukuisat työryhmät. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää valtiovallan ja järjestöjen yhteistyötä. Kansalaisjärjestöteemaryhmän toimimista KANE:n YTR-linkkinä ja sisällöntuottajana helpottaa se, että teemaryhmän puheenjohtaja on KANE:n jäsen ja sen demokratiatyöryhmän puheenjohtaja. Loppuvuonna teemaryhmä valmisteli yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuneen Paula Pylkkäsen kanssa oppaan pienen yhdistyksen talous- ja veroasioista. Verkkojulkaisuksi laadittu opas on tarkoitettu käytännön työkaluksi yhdistystoimijoille. Oppaan laatimisella haluttiin kertoa hyvin konkreettisella tavalla myös huolesta, jota yhdistystoiminnan tulevaisuudesta laajasti koetaan. Yhteiskunta säätelee tarkasti pienten maaseudulla toimivien yhdistysten toimintaa. Tämä liittyy elämän ja yhteiskunnan jatkuvaan juridisoitumiseen. Yhdistystoimintaa säädellään yhä tiukemmin kilpailun ja talouden lakien perusteella, jotka eivät sovi helposti yhteen yhdistystoiminnan peruslähtökohtien kanssa. Kansalaisjärjestöteemaryhmä jatkaa työtä maaseudun kolmannen sektorin ja järjestötoiminnan edistämiseksi uudella toimikaudellaan Kansalaisjärjestöteemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Dosentti, TkT Heikki Kukkonen, Kotiseutuliitto (hallituksen puheenjohtaja) Jäsenet: Kyläsihteeri Peter Backa, Svenska Studiecentralen Toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki, Seinäjoen Seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry ( alkaen) Pääsihteeri Eeva Kuuskoski, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry 24

25 Toiminnanjohtaja Juhani Nenonen, Omakotiliitto Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen, OK-opintokeskus Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta Pääsihteeri Tuija Sivonen, Suomen Nuorisoseurojen Liitto Tutkija Heikki Susiluoma, Suomen Luonnonsuojeluliitto Kunnanjohtaja Timo A.Säkkinen, Suomussalmen kunta ja Rajaseutuliitto Toiminnanjohtaja Airi Tella, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto Sihteeri: Projektipäällikkö Ritva Pihlaja, Suomen Nuorisoseurojen Liitto / YTR 25

26 KAUPUNGIN JA MAA- SEUDUN VUOROVAIKU- TUSTEEMARYHMÄ Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä perustettiin kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien yhteisellä päätöksellä vuodenvaihteessa Ryhmän tavoitteena on ollut keskustella kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteisistä intresseistä sekä tukea ja rakentaa käytännön vuorovaikutuspolitiikkaa. Nykyinen vuorovaikutustyöryhmä on asetettu vuosille Tärkeimmät saavutukset vuonna 2008 kertomusvuonna Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä jatkoi maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan sisältyvän alueellisen maaseutuosion (AMO) ohjausryhmänä. Tammikuussa työryhmä kävi läpi AMO-alueiden rahoitushakemukset vuodelle 2008, valmisteli palautteen hakijoille ja suositti ohjelmaa hallinnoivalle työ- ja elinkeinoministeriölle kaikkien hakemusten hyväksymistä haetun suuruisina. AMO:n ohjausryhmänä toimimiseen kuului myös ohjelman konsultoinnissa tukena oleminen. Työryhmän tehtävänä oli myös maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen näkökulman tuominen KOKO:n valmisteluun (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Työryhmä osallistui KOKO:n valmisteluun käsittelemällä ja kommentoimalla työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltuja luonnoksia, kuten ohjelman arviointikriteerejä, eri vaiheissa. Työryhmä antoi KOKO:n ohjelmaluonnoksesta lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle toukokuussa Lisäksi työryhmän jäsenet osallistuivat KOKO:n valmistelun aluetilaisuuksiin, ja työryhmän jäsen Torsti Hyyryläinen toimi aluekierroksella alustajana kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksesta. Työryhmä valmisteli maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan tekstejä kaupungin ja maaseudun toimijoiden vuorovaikutuksen teemasta. Työryhmässä käytiin keskustelua muun muassa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus -käsitteestä ylipäätään sekä Leader-toimintatavan tarpeista ja mahdollisuuksista kaupungeissa. Työryhmässä ryhdyttiin myös rakentamaan tiiviimpää yhteistyötä kaupunkipolitiikan toimijoiden, erityisesti kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän, kanssa. Lisäksi Hyyryläinen tiedotti työryhmää Ruralia-instituutin koordinoimasta KARMA-tutkimusohjelmasta (Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen tieteiden välinen tutkimusohjelma ). Työryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän kokoonpano vuonna 2008 Puheenjohtaja: Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet: Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö Arja-Leena Peiponen, Viisari ry Mika Honkanen / Olli Voutilainen, työ- ja elinkeinoministeriö Jorma Leppänen, työ- ja elinkeinoministeriö Eero Uusitalo, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Timo Turunen, ympäristöministeriö Risto Rautkoski, Pirkanmaan TE-keskus Seija Varis, Pohjois-Karjalan TE-keskus Jarkko Huovinen, Kuntaliitto Torsti Hyyryläinen, Ruralia instituutti, Helsingin yliopisto Kaisa Schmidt-Thomé / Karoliina Jarenko, Teknillinen korkeakoulu, YTK Juhani Kärkkäinen, Itä-Suomen neuvottelukunta, Kainuun liitto (varalla Eira Varis, Pohjois-Karjalan liitto) Samu Rötkönen, Pohjois-Suomen suuralue, Lapin liitto (varalla Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto) 26