Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2005

Transkriptio

1 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2005 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 3/2006

2 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN VUOSIKERTOMUS 2005 n julkaisu 3/2006 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

3 ISSN ISBN X Kannen kuvat: MMM kuva-arkisto Taitto Vammalan Kirjapaino Oy Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2006

4 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI n vuosikertomus 2005 SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA Julkaisuja 3/2006 Kesäkuu 2006 ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISBN X ISBN TEKIJÄT JULKAISUN KUVAUS KOKONAISSIVUMÄÄRÄ 67 AVAINSANAT maaseutupolitiikka, aluekehitys, maaseutu, kokonaisohjelma, YTR, kehittäminen, kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä n vuosikertomus 2005, sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien vuosikertomukset: Hankeryhmä Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Maaseutumatkailun teemaryhmä Naisteemaryhmä Ruoka-Suomi teemaryhmä Toimintaryhmätyöryhmä Viestintätyöryhmä

5 UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Årsberättelse för Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp 2005 SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 3/2006 Juni 2006 ISSN ISBN (häftad) ISBN (pdf) SIDOANTAL ISBN X ISBN FÖRFATTARE Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp REFERAT 67 NYCKELORD landsbygdspolitik, regionutveckling, landsbygd, helhetsprogram, YTR, utveckling, utvecklingsprogram, temagrupp, arbetsgrupp Årsberättelse för Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp 2005, innehåller följande tema- och arbetsgruppernas årsberättelser: Projektgruppen Temagruppen för glesbefolkad landsbygd Temagruppen för välfärdstjänster Arbetsgruppen för växelverkan mellan stad och landsbygd Kulturtemagruppen Temagruppen för naturproduktbranchen Temagruppen för landsbygdsboende Temagruppen för landsbygdsturism Kvinnotemagruppen Temagruppen Mat-Finland Verksamhetsgruppernas arbetsgrupp Kommunikationsarbetsgrupp

6 PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee Annual report of the Rural Policy Committee 2005 SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 3/2006 June 2006 ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) ISBN X 67 ISBN AUTHOR KEYWORDS Rural Policy Committee rural policy, regional development, countryside, Rural Policy Programme, Rural Policy Committee, development, development projects, theme group, working group SUMMARY Annual report of the Rural Policy Committee 2005, the annual reports includes following theme and working groups: Project group Sparsely populated areas Welfare services Interaction between Urban and Rural Areas Culture Natural Products Sector Rural Living Rural Tourism Women Food Finland Work Group for the LAGs (Local Action Groups) Work Group for Communications

7

8 ESIPUHE n toimintavuotta 2005 luonnehti sisään ja ulospäin tapahtunut laajeneminen. YTR:n toiminnassa on enemmän jäseniä, sihteereitä, tutkijoita, hankevastaavia ja teemaryhmissä työskenteleviä kuin koskaan. Verkosto täydentyy, vaikka se ei koskaan valmiiksi tulekaan. Ulospäin suuntautuvaa laajenemista edustaa etenkin YTR:n kansainvälisten suhteiden monipuolistuminen ja lisääntyminen. Yhdestä näkökulmasta myös poliittisten yhteyksien ja työtapojen vahvistuminen merkitsevät maaseutupoliittisen valmistelun kiinnittymistä yhä paremmin vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Maaseutupolitiikka alkaa olla käytännössä laaja järjestelmä, jossa on vastuutoimijoita kaikilla yhteiskunnan tasoilla kylistä Euroopan unioniin ja muihin kansainvälisiin yhteyksiin. YTR työtapoineen on prosessissa sekä katalysaattori että liima. Se luo tarvittavaa johdonmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta ja toisaalta kannustaa uusiin avauksiin. Tutkimus YTR:n toiminnan painopisteiden muutoksista kuluneiden 17 vuoden aikana kertoisi mielenkiintoisia tosiasioita: teemaryhmät ovat vaihtuneet ja hankerahoituksen kohteet muuttuneet, vaikka parin vuoden aikana muutosta on vaikea tajuta. Toimintakertomus on kohtuullisen itsekriittinen. Maaseutupolitiikan toimijat tunnistavat edelleen suuriakin toimintaansa rajoittavia tekijöitä ja samalla tunnustavat vastoinkäymisiä. Toisaalta kertomus levittää eteemme lukuisia yksittäisiä saavutuksia, joista moni jää pysyviksi. Työ jatkuu. Minulla on ilo kiittää YTR:n monisatapäistä toimijajoukkoa ja sen moninkertaisesti suurempaa sidosryhmien verkostoa. YTR:n maaseutuverkoston työ on tuonut tulosta. Helsingissä 21. toukokuuta 2006 Ilkka Ruska Ylijohtaja, osastopäällikkö YTR:n puheenjohtaja

9

10 SISÄLLYSLUETTELO MAASEUTUPARLAMENTIN VUOSI 1 Maaseutupolitiikan verkosto laajenee 1 Peruskokousten osanottajat lisääntyneet 2 Kansainvälisyys syvenee ja laajenee 2 SKENAARIOTYÖLLÄ LUODATTIIN TULEVAISUUTTA 6 YTR:N TOIMINNAN PÄÄPIIRTEET VUONNA Keskeiset tulokset 8 Vastoinkäymiset 10 VUONNA 2005 ILMESTYNEET JULKAISUT 11 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO 12 TEEMA- JA TYÖRYHMIEN RAPORTIT 15 Hankeryhmä 16 Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmä 20 Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä 22 Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusteemaryhmä 25 Kulttuuriteemaryhmä 27 Luonnontuotealan teemaryhmä 34 Maaseutuasumisen teemaryhmä 37 Maaseutumatkailun teemaryhmä 40 Naisteemaryhmä 45 Ruoka-suomi -teemaryhmä 52 Toimintaryhmätyöryhmä 57 Viestintätyöryhmä 61 VUODESTA 2000 LUKIEN ILMESTYNEITÄ JULKAISUJA 63

11

12 1 MAASEUTUPARLAMENTIN VUOSI n toimintavuotta 2005 sävyttivät iso maaseutuparlamentti, uuden YTR:n laajentunut kokoonpano, valtioneuvoston maaseutupoliittista erityisohjelmaa ja YTR:n toimintaohjelmaa käsitellyt neuvottelukierros sekä aikaisempaa voimakkaampi viestintä YTR:n toiminnasta. Poliittista keskustelua maaseutupolitiikasta käydään aivan liian vähän ja tilaisuuksia tähän järjestetään harvoin. Tässä on yksi maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tehtävistä. Niinpä keväällä 2005 järjestettiin suuri maaseutuparlamentti. Sen takana olivat eduskunnan maaseutuverkosto, maaseutupoliittinen ministeriryhmä ja YTR. Jonkin verran muoto noudatti yhdeksän vuoden takaista edellistä vastaavaa tilaisuutta, joka järjestettiin Järvenpäässä Tällä kertaa kuitenkin etukäteisvalmistelu oli perusteellisempaa, mikä sitten johtikin antoisampaan tilaisuuteen ja aiempaa huomattavasti poliittisempaan ja korkeatasoisempaan raporttiin parlamentin kannanotoista ja puheenvuoroista. Kaikki eduskuntaryhmät osallistuivat tilaisuuteen ja linjasivat osaltaan maaseutupolitiikkaa. Raportti parlamentista julkaistiin otsikolla Maaseutuparlamentti Kooste puheenvuoroista ja kannanotoista, YTR:n julkaisu 5/2005. Osanotto maaseutuparlamenttiin oli runsas ja monipuolinen, noin 650 henkilöä. Maaseutupolitiikan verkosto laajenee Parlamentin osanottajamäärä kielii osaltaan maaseutupoliittisen kiinnostuksen lisääntymisestä ja alan tuntemuksen laajenemisesta. Samaa kertoo uuden YTR:n kokoonpano, johon tuli kuusi uutta osapuolta: Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, ammattikorkeakoulut, Kirkkohallitus, Maaseudun Sivistysliitto, Sydkustens landskapsförbund/svenska Studiecentralen sekä Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO. Maaseutuparlamentti veti ja innosti.

13 2 Myös järjestetyissä aluetilaisuuksissa ja neuvotteluissa oli aikaisempaa myönteisempi ja ymmärtävämpi henki. YTR korosti näissä maaseutupolitiikan luonteen mukaisesti poikkihallinnollisuutta, mitä joskus on ihmetelty, jopa vastustettu. Nyt näkemykset ovat muuttuneet ja YTR:n korostamaa maaseudun asukkaan kokonaisuutta painottavaa näkemystä ja kokemusta ymmärretään. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka aidosti poikkihallinnolliseen lainsäädäntöön, toimenpiteiden valmisteluun yhteisesti ja etenkin niiden edellyttämään rahoitukseen. Vuonna 2005 maa- ja metsätalousministeriön viestintäyksikössä työskennellyt Sirpa Pellinen teki puolet työpanoksestaan YTRn tiedottajana. Tämä lisäsi olennaisesti YTR:n toiminnan näkymistä tiedotusvälineissä. Tiedotus oli mukana niin maaseutuparlamentissa kuin alueellisissa tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksissa kuin myös lukuisissa teemaryhmien tuotosten julkistamisissa. Peruskokousten osanottajat lisääntyneet piti vuoden aikana kuusi kokousta. Niihin osallistui kaikkiaan 70 eri henkilöä, keskimäärin 29 osallistujaa kokousta kohden. Osallistumisen vaihteluväli oli Kohtuullisesti osallistuvia (3 6 kokousta) oli 26, joista jäseniä tai varajäseniä 14. YTR:n sihteeristö puolestaan piti 16 kokousta, joihin osallistui 59 eri henkilöä. Kokousta kohden osallistujia oli keskimäärin 17 ja vaihteluväli Sihteeristön kokouksiin kohtuullisesti osallistuvia (8 16 kokousta) oli 15 henkilöä. Sihteeristökin on ymmärrettävä verkostona, joka saa huomattavan paljon informaatiota YTR:n sihteerin ja pääsihteerin yhteistyössä laatimista muistioista. YTR:n sihteerinä toimi Maarit Skogberg ja työpaikkana sisäasiainministeriö. Aivan joulun alla äitiyslomalle siirtyneen Maaritin työtä jatkoi Eva Hagelberg. Pääsihteeriä ja apulaispääsihteeri Risto Matti Niemeä avusti maa- ja metsätalousministeriössä Pirjo Auvvin ja hänen työtään jatkoi syksyllä Mia Repo. Pääsihteeri Eero Uusitalo, apulaispääsihteeri Risto Matti Niemi, YTR:n hanketoiminnasta vastaava Johanna Heikkilä, ohjelmasihteeri Pirja Peltomäki, tiedottaja Sirpa Pellinen, YTR:n sihteeri Maarit Skogberg ja MMM:ssa maaseutupolitiikan sihteerin tehtäviä hoitava Mia Repo muodostivat YTR:n käytännön toiminnan perusjoukon. Seuraava rinki muodostui teemaryhmien päätoimisista tai osa-aikaisista sihteereistä, YTR:n hankkeiden toteuttajista sekä muutamasta aktiivisesta sihteeristön työskentelyyn osallistuvasta. Kansainvälisyys syvenee ja laajenee Kansainvälisyys maaseudun kehitystyössä voidaan ymmärtää kahdella tavalla: se on kansalaisten, yhdistysten ja yritysten vuorovaikutusta yli rajojen tai sitten se on maaseutupolitiikan kehittämistä ja poliittista vaikuttamista kansainvälisillä foorumeilla. Suomen kylätoimintayhdistys, SYTY, sai valmiiksi vuonna 2005 kansainvälisyysstrategiansa ja siinä kansainvälisyyttä lähestytään näistä kahdesta näkökulmasta. Edellisessä ovat tärkeitä ne työmuodot, jotka helpottavat kansainvälisten kontaktien ja käytännön yhteistyön saamista.

14 3 Perinteisten kummikunta ja -kylä menettelyjen lisäksi käyttöön ovat tulleet EU:n yhteisöaloitteet, jotka kaikki sisältävät kansainvälisen elementin, jokainen tosin hieman eri tavoin. Maaseudun kehitystyössä Leaderin kansainväliset hankkeet, samoin kuin Equalin hankkeet ovat keskeisiä. Suomeen on kehittymässä niin kutsuttuja maaverkostoja, joiden avulla lisätään samalla alueella kansainvälistä toimintaa harjoittavien suomalaisten keskinäistä yhteyttä ja kokemusten vaihtoa. Runsaan kymmenen EU-vuoden aikana kansainväliset hankkeet ovat tasaisesti lisääntyneet. Toimintaryhmien kautta koskevissa ohjelmaluonnoksissa kansainvälisiä hankkeita suunnitellaan yhä enemmän. YTR:n sihteeristö sekä teemaryhmistä toimintaryhmätyöryhmä, naisteemaryhmä ja maaseutumatkailun teemaryhmä ovat käsitelleet kansainvälisten kontaktien aikaansaamiseen liittyviä kysymyksiä. Maaseutumatkailun teemaryhmä näkee tilanteen seuraavasti: Maaseudun matkailun kehittämistä pohditaan voimakkaasti monissa Euroopan maissa. Tämä tuli selvästi esille Maaseutumatkailun teemaryhmän sihteerin osallistuessa International Rural Tourism kongressiin Jaltalla, Ukrainassa. Etenkin Itä-Euroopan maissa maaseudun matkailun kehittämiseen uskovat myös päättäjät. Suomen matkailuelinkeinon on tulevaisuudessa saatava nykyistä enemmän asiakkaita ulkomailta. Tätä painotetaan valmistumassa olevassa Suomen kansallisessa matkailustrategiassa, jonka keskeiseksi teemaksi nousee kansainvälistyminen. Myös maaseudun matkailuyritysten on pysyttävä tässä kehityksessä mukana. Ulkomaisten asiakkaiden avulla voimme vähentää matkailun kausiluonteisuutta. Olemme matkailussa yhä kiinni voimakkaissa sesonkihuipuissa, koska suomalaiset lomailevat yhtä aikaa. Yritykset pidentää kesäsesonkia edes parilla viikolla koulujen loma-aikoja muuttamalla eivät vielä ole tuottaneet tulosta. Esimerkiksi venäläisten joulumatkailusta olemme kuitenkin jo oppineet, kuinka ulkomaiset asiakkaat luovat uusia sesonkeja. Tässä tapauksessa alkutalvelle, jolloin suomalaiset ovat jo joululomansa pitäneet. Meillä on paljon sellaisia vahvuuksia, jotka voimme muuttaa tuotteiksi ja palveluiksi, tuloksi kansainvälisiltä markkinoilta. Kun ulkomaisilta asiakkailta tutkimuksissa kysytään ensisijaista syytä tulla Suomeen, luonto on lähes poikkeuksetta listan kärjessä. Monet matkailijat karttavat massaturismin kohteita ja haluaisivat päästä näkemään läheltä, miten kohdemaassa eletään. Tähän tarpeeseen erityisesti kylämatkailu voisi vastata ja on jo vastannutkin kehittämällä pienryhmille ohjelmaa, jossa yhdistyvät monen eri alan taitajan taidot ja kokemus. Teemaryhmä liputti jo kymmenen vuotta sitten voimakkaasti kansainvälistymisen puolesta: se teetti markkinatutkimuksia ja markkinointimateriaalia sekä otti ahkerasti yhteyttä myyjiin, joita suomalaisen maaseudun matkailutuotteet olisivat kiinnostaneet. Nyt teemaryhmä vie eteenpäin samaa asiaa mutta hieman eri keinoin. Se osoittaa, kuinka paljon asiat toisaalta eivät ole ja toisaalta ovat kymmenessä vuodessa muuttuneet ja ennen kaikkea: kuinka paljon tehtävää riittää!

15 4 YTR auttaa hankerahoituksen avulla lisäämään kansainvälisiä valmiuksia. Monissa maissa harkitaan kylätoiminnan perustamista tai se on vielä aivan alussa. Suomen kokemuksilla on kysyntää, koska Suomi on kylätoiminnan ykkösmaa Euroopassa. Sama koskee toimintaryhmätyötä, jossa kärkipaikka saavutettiin kymmenessä vuodessa. Myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä herättää järjestelmänä kiinnostusta. Horisontaalisten työmuotojen perustaminen ymmärretään tärkeäksi kaikkialla, mutta sovelluksia saadaan pystyyn harvakseltaan. Siksi YTR:n kokoonpano, teemaryhmätyöskentely, eduskunnan maaseutuverkosto ja muun muassa maaseutuprofessuurit kiinnostavat. Suomessa on toistakymmentä henkilöä, jotka käyvät eurooppalaisissa seminaareissa kutsuttuina alustamassa Suomen kokemuksista. Heidän joukossaan on toimintaryhmien toiminnanjohtajia, kyläasiamiehiä, Suomen kylätoimintayhdistyksen toimihenkilöitä, YTR:n pääsihteeri, apulaispääsihteeri ja sihteereitä sekä maaseutuprofessoreita. Samalla osallistutaan pohjoismaiseen yhteistyöhön, IRN:n työhön, OECD:n kokouksiin sekä paikallisen kehittämistyön valmiuksien lisäämiseen uusissa jäsenmaissa ja ehdokasmaissa nk. PRE- PARE-yhteistyön kautta. Suomessa perustettiin syyskuussa 2005 ERA eli European Rural Alliance kokoamaan yhteen maaseutupoliittisia kansalaistoimijoita ja näin pystytään vähitellen muodostamaan yhtenäinen eurooppalainen maaseutuääni. Tähän prosessiin liittyy Euroopan toimintaryhmien saaminen ELARD-yhteisöön ja kylä- ja asukastoiminnan kehittäminen niin monessa EU:n jäsenmaassa kuin mahdollista. Tavoitteena on pystyttää ERCA eli European Rural Community Association. Suomi johtaa toimintaa vuoden 2007 loppuun asti. Esimerkkinä YTR:n kansainvälisestä toiminnasta on osallistuminen kansainväliseen maaseutukehittäjien verkoston, IRN, konferenssiin Virgianiassa, Yhdysvalloissa International Rural Network on varsinaisesti perustettu 2003 Invernessissä Skotlannissa. IRN:n aiemmat konferenssit järjestettiin 2000 Nanaimossa Kanadassa ja 1994 Townsvillessä Australiassa. Tarkoituksena on järjestää laaja konferenssi noin 2 vuoden välein. Seuraava on Intiassa tammikuussa Järjestö on yhteinen foorumi ja verkosto kaikille maaseudun kehittäjille ja tutkijoille kaikkialta maailmasta. Toiminnan tavoitteena on edistää maaseudun hyvinvointia ja tarjota tukiverkosto tätä työtä tekeville. Järjestöllä on omat Internet-sivut osoitteessa: Konferenssin teemana oli vuonna 2005 The Power of Place` eli Paikan vahvuus. Työryhmien teemojen sekä muun ohjelman kautta osallistujille avautui mahdollisuus nähdä monia tapoja hyödyntää paikkaa kehittämistyössä ja päätöksenteossa. Työryhmä Participa- Participative democracy and rural policy formulation the role of rural community movements in Europe esitti konferenssissa seuraavat puheenvuorot: Vanessa Halhead (Scottish Rural Community Network Initiative & PREPARE Network), kertoi 18 kansallisen maaseutuliikkeen muotoutumisesta Euroopassa Jela Tvrdonova (Rural Parliament of the Slovak Republic), esitti paikallisen esimerkin Slovakian mallista rakentaa paikallista demokratiaa ja maaseudun kehittämisverkostoa Johanna Heikkilä kertoi Suomen mallista vahvistaa kylätoimintaliikettä ja rakentaa maaseutupolitiikan laajaa verkostoa

16 5 Vanessa Halhead Jela Tvrdonova Johanna Heikkilä Eurooppalaiset esimerkit ja maaseudun kehittämistyö herättivät paljon mielenkiintoa. Konferenssin näyttelypöydällä esiteltiin runsaasti ja kattavasti Suomen maaseudun kehittämistyötä esittelevää aineistoa ja kirjallisuutta. Erityistä kiitosta sai tuore ja useilla eri kielillä tarjolla oleva aineisto. Mielenkiintoa lisäsi myös Marta Marczisin (Unkarin maaseutuparlamentti) puheenvuoro, jossa hän eurooppalaista maaseudun kehittämistyötä käsittelevässä puheenvuorossaan käytti esimerkkinä Suomea ja suomalaista kylätoimintaliikettä. Puheenvuorossa tuli esille se, miten paikallisen vaikuttamisen ja demokratian vahvistaminen tarvitsee tukea sekä ruohonjuuritasolle että politiikkaan. Lyhyesti sanottuna: kansalaisten ja järjestöjen suorat yhteydet muihin maihin lisääntyvät olennaisesti lähivuosina ja poliittinen vaikuttaminen maaseudun kehittämistyön edellytysten parantamiseksi lisääntyy, sillä tarvittavia työmuotoja ja foorumeita alkaa olla. Euroopan unioni on useimmissa tapauksissa taustatekijä tai tavalla tai toisella mukana verkoston tapahtumissa, usein myös OECD on kehittämässä asiantuntemusta, samoin toimijoiden omat järjestöt. Yhä useammat toimijat maaseutupolitiikan kaikilta tasoilta osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön. Johtopäätös YTR:n vuodesta 2005: toiminnallisesti vuosi 2005 oli runsas, kv-toiminta lisääntyi. Poliittisesti maaseutupolitiikka hieman kypsyi, mutta organisatorisesti tilanne säilyi ennallaan. Arvioitsijoiden esittämiä muutoksia ei tehty. Sivun kuvat Johanna Heikkilä. Kansainvälisiä maaseudun kehittäjiä Virginiassa.

17 6 SKENAARIOTYÖLLÄ LUODATTIIN TULEVAISUUTTA käynnisti keväällä 2005 Suomen maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuutta kartoittavan skenaariohankkeen. Hankkeen avulla pyrittiin muodostamaan YTR:n verkoston kanssa yhteinen näkemys maaseudun mahdollisista kehityskuluista vuoteen 2015 saakka. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tukea maaseudun kehittämistyötä laatimalla vaihtoehtoisia tulevaisuuden toimintaympäristökuvauksia eli skenaarioita ja määritellä maaseudun kehittämistyössä huomioitavia mahdollisuuksia, haasteita sekä kehittämisvaihtoehtoja. Hanke toteutettiin kolmessa seminaarissa ja 12:ssa työryhmän kokouksessa. Lisäksi tietoa ja näkemyksiä hankittiin haastatteluin, kyselyin ja asiantuntijakommentein. Maaseudun kannalta vaikuttavimmiksi epävarmuustekijöiksi eli vaikeasti ennakoitaviksi asioiksi arviointiin: globalisaatio, energian hinta, talouskehitys, EU:n kehitys, Suomen kilpailukyky sekä kunnat ja palvelujen rahoitus. Vaikuttavimmat trendit eli varmimmat kehityskulut ovat: ikärakenteen muutokset, maaseutuväestön sukupuolirakenne, yrittäjyys ja maaseudun elinkeinorakenne. Hyvinvoiva maaseutu -skenaariossa kuluttajien ostokäyttäytymisessä korostuvat laadukkaat tuotteet ja palvelut sekä ympäristön hyvinvointi. Elinkeinoelämä on monimuotoista ja se tarjoaa työ- ja yrittämismahdollisuuksia laajoilla maaseutualueilla. Kansainvälisellä vuorovaikutuksella ja kulttuurilla on yhteiskunnassa vahva rooli. Lokalisaatio paikallisten toimijoiden harmoninen yhteistoiminta on vahvistunut EU:n ja kansallisen keskushallinnon roolin kutistuessa. Keskusten läheiset alueet voivat edelleen hyvin ja harvaan asuttujen alueidenkin tilanne on parempi kuin vuonna Yksilölliset alamaiset -skenaariossa maailma on kriisiytynyt ja julkisella sektorilla on vahvempi ote yrityksiin ja kolmanteen sektoriin. Keskushallinto ohjaa vahvasti päätöksentekoa sekä EU:n että kansallisella tasolla. Energian hinta on noussut, kansainvälinen liikkuminen ja kuljetukset ovat vähentyneet. Maaseudulla tuotetaan runsaasti bioenergiaa. Keskusten läheiset alueet ja ydinmaaseutu voivat varsin hyvin. Elintarvikkeita tuotetaan ja kulutetaan paikallisesti. Länsimaiden talouden kriisiytyminen -skenaariossa maaseutu on globalisaation vietävänä ja suomalainen elinkeinoelämä on joutunut syöksykierteeseen. Julkinen sektori on pyrkinyt korjaamaan heikkoa tilannetta ottamalla vahvan käskytysvallan itselleen kuitenkaan siinä onnistumatta. Ihmiset ovat alistuneet tähän kehityskulkuun, eivätkä ole osanneet kyseenalaistaa vaihtoehdotonta talouden ohjailemaa julkista valtaa. Kaikki maaseutualueet voivat huonommin kuin vuonna Tutkimus- ja kehitystoiminta on siirtynyt yritysten mukana ulkomaille. Kulutustottumukset ovat ihmisten henkilökohtaisen talouden heikentyessä hintahakuiset laadun ja palveluiden kustannuksella. Kaksinapainen maailma -skenaariota leimaa julkishallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin vahva vuorovaikutus. Teollinen tuotanto etsii mittakaavaetuja ja kuluttajat korostavat hintaa ostokriteerinään. Elinkeinoelämän pienet toimijat ovat verkostoitumalla kyenneet vastaamaan suuryritysten kilpailupaineeseen, mutta talous on häiriöherkkää ja epävarmaa. Energian hinta on korkea ja maaseudulla on runsaasti paikallista energiantuotantoa. Kaupunkien läheisellä maaseudulla menee kohtuullisesti.

18 7 Tämän työn keskeisenä tuotoksena ovat skenaariot maaseudun tulevaisuudesta. Skenaarioiden pohjalta on mahdollista arvioida, mitä vaikutuksia moninaisessa maaseudun kehittämistyössä skenaarioiden kuvaamilla kehityskuluilla on kehittämistyön linjauksiin ja käytännön toimintaan. Tätä tarkastelua voidaan tehdä YTR:n työ- ja teemaryhmien työssä ja maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmatyössä sekä muiden maaseudun kehityssuunnitelmien, -strategioiden ja -ohjelmien arvioimiseksi ja uudistamiseksi. Skenaarioiden pohjalta voidaan rakentaa yksityiskohtaisemmat skenaariot jonkin erityisen asian tai organisaation tarpeisiin. Skenaariotyötä hyödynnetään myös toimintaympäristön seurannan viitekehyksenä. Työ tuotti joitakin alustavia johtopäätöksiä siitä, miten kuvatut skenaariot vaikuttavat YTR:n tasolla kehittämistyöhön ja sen linjauksiin. Useat näistä johtopäätöksistä tukevat jo ennestään esillä olevia kehittämistarpeita ja -linjoja: bioenergia, elinkeinorakenteen monipuolistaminen, kansalaistoiminnan vahvistaminen, palvelut; erityisesti hoiva- ja matkailupalvelut, yrittäjyys, ulkomaalainen työvoima, turvalliset elintarvikkeet jne. Lisäksi todettiin että maailman valtasuhteiden muuttuessa meidän tulisi tuntea paremmin niitä maita ja kulttuureja, joilla tulevaisuudessa on varallisuutta kuluttaa (Kiina, Intia, jne.). Keskeisinä maaseudun kehittäjien tulevaisuuden toimenpiteinä nähtiin monipuolinen vaikuttaminen yhteiskunnan asenne- ja arvoilmapiiriin, maaseudun myönteisen imagon vahvistaminen sekä yrittäjyyden ja omatoimisuuden monipuolistaminen. Skenaariokuvaukset voivat toimia pohjana yksityiskohtaisemmalle toimintaympäristön kuvaukselle esimerkiksi teemaryhmän tarpeisiin. Nyt tehtyä skenaariotyötä käytetään arvioitaessa maaseudun kehittämistyön strategioita ja ohjelmia. Arvioinnilla voidaan tuottaa nykyisen strategian kehittämisideoita ja -tarpeita. Toisaalta työtä voidaan käyttää uuden strategisen tai strategian päivitystyön innoittajana ja lähtömateriaalina, mm. YTR:n työja teemaryhmien työssä ja maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmatyössä. Hanke saavutti prosessille asetetut tavoitteet hyvin. Sisällöllisesti haastetta asetti osallistuvien tahojen vapaaehtoisuus ja heidän mahdollisuutensa käyttää aikaansa tähän työhön. Tilaisuuksiin osallistui huomattava joukko ihmisiä vain yhden tai muutaman kerran, jolloin työskentelyaikaa kului asioiden kertailuun. Prosessissa säilyi kuitenkin ydinjoukko, joka pystyi viemään prosessia sisällöllisesti määrätietoisesti eteenpäin. Työskentely tuntui kiinnostavan monia asiantuntijoita ja maaseutuprofessorit antoivat työhön merkittävän panoksen. Prosessiin osallistui ja siitä tuli tietoiseksi suuri määrä ihmisiä. Hyvää työskentelyssä oli myös osaava ja innostunut työryhmä, joka pystyi kuljettamaan työn sisältöä eteenpäin prosessin kuluessa.

19 8 YTR:N TOIMINNAN PÄÄPIIRTEET VUONNA 2005 Keskeiset tulokset Vuoden 2005 alussa voitiin todeta Ihmisten maaseutu-kokonaisohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen lopullinen toteutuminen. Periaatepäätöksiä oli 26 ja niistä 24 toteutui. Kokonaisohjelma sisälsi ehdotuksia 108 ja niistä toteutui 95, 10 jopa paremmin kuin oli ehdotettu. Ottaen huomioon kokonaisohjelman "rahattomuus", tulos on erittäin hyvä. Kesäkuussa asetettiin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä jälleen uudelleen. YTR laajeni viidellä jäsenellä: Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, ammattikorkeakoulut, Kirkkohallitus, Maaseudun Sivistysliitto, Sydkustens landskapsförbund/svenska Studiecentralen sekä Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO. YTR määritti sihteeristöön noin 60 henkilöä jäsenorganisaatioista. järjesti yhdessä eduskunnan maaseutuverkoston ja maaseutupoliittisen ministeriryhmän kanssa laajan maaseutuparlamentin Kokemusten ja palautteen perusteella parlamentti onnistui lisäämään maaseutupoliittista keskustelua ja lähentämään päättäjiä ja toimijoita maaseutupolitiikan peruskysymyksiin. Parlamentin anti julkaistiin YTR:n sarjassa numerolla 5/2005. Kooste puheenvuoroista ja kannanotoista on monta askelta maaseutupoliittisempi kuin vastaava versio yhdeksän vuoden takaa. Maaseutuparlamentti kokosi 650 toimijaa ja päättäjää kylistä eduskuntaan. Edellisen vuoden loppupuolella valmistuneiden kokonaisohjelmien eli YTR:n toimintaohjelman ja valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman perusteella järjestettiin 10 alueellista koulutus- ja tiedotustilaisuutta. Näihin osallistui lähes 800 henkilöä ja tilaisuudet kiinnostivat myös tiedotusvälineitä kohtuullisesti. Tilaisuuksilla vauhditettiin ohjelmien toteutumista ja toisaalta EU:n maaseutuohjelmatyön käynnistymistä ja uusien maakuntaohjelmien laadintaa. Verrattuna aikaisempiin vastaaviin tilaisuuksiin osallistujien kokoonpano oli yhä monipuolisempi ja keskustelu maaseutupoliittista. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman luonne valtakunnalliseen päätöksentekoon keskittyvänä ja maaseutupolitiikan järjestelmän kehittäjänä ymmärrettiin. Elinvoimainen maaseutu -kokonaisohjelman YTR:n laajasta toimintaohjelmasta pyydettiin lausuntoja. Niitä saatiin peräti 132 kappaletta ja noin 100 niistä oli erittäin tai kohtuullisen perusteellisia. Lausuntojen pääviesti tiivistettiin niistä laadittuun koosteeseen "Maaseutupolitiikan taito kohenee hitaasti, mutta varmasti" YTR 6/2005. Enää ei esiintynyt aikaisempia kierroksia jonkin verran vaivannutta "väärin sammutettu" -asennetta. Lähes kaikki lausunnot täydensivät ja tukivat kokonaisohjelman esityksiä.

20 9 Kokonaisohjelma-prosessi on kaikkiaan noin neljän vuoden mittainen. Yksi osa sitä on toteutettu neuvottelukierros. Puolueiden kanssa se tehtiin keskeisistä poliittisista linjauksista ja teemat olivat samat kaikille, muiden tahojen kanssa keskityttiin heidän vastuualueelleen kuuluviin kysymyksiin. Vuoden 2005 aikana järjestettiin 30 neuvottelua ja 10 kansalaisjärjestön yhteinen neuvonpitotilaisuus siirtyi tammikuuhun Kaikkiaan neuvotteluosapuolia oli yli 40. Neuvottelukierros oli neljäs ja tähänastisista paras ja perusteellisin sekä etukäteisvalmisteluiltaan että tuloksiltaan. Vuonna 2004 toteutetun arvioinnin yksi esitys oli pitkän aikavälin skenaarion laatiminen. Skenaariotyö toteutettiin vuonna Raportti ja lopputulokset siirtyivät vuoden 2006 alkupuolelle. Jo nyt tiedetään, että syväsukellus vuoteen 2015 näkyy seuraavissa maaseutupolitiikan ohjelmissa, ensimmäisenä maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen ovat maaseutupolitiikan ohjelmatyössä ja hanketoiminnassa tulleet yhä tärkeämmiksi. Asuminen maaseudulla kiinnostaa ihmisiä, mutta sille koetaan olevan esteitä. Siksi vuoden loppupuolella perustettu ja hyvin työnsä käynnistänyt maaseutuasumisen teemaryhmä on sekä tärkeä että välttämätön. Asia oli myös yksi kokonaisohjelman esityksistä. YTR:n kulttuuriteemaryhmän työn tuloksena valmistui maaliskuussa "Kulttuuriohjelma. Toimenpiteitä maaseudun kulttuuriin toimintaedellytysten edistämiseksi vuosille ". Kulttuuriohjelma YTR 2/2005 linjasi ja konkretisoi merkittävällä tavalla maaseudun kulttuurityötä. Siihen liittyen oli vuoden 2005 aikana tekeillä useita ohjelmia ja selvityksiä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus-teemaa YTR on käsitellyt jo vuosia. Alan teemaryhmä uusittiin ja toimeksianto painottaa hallinnon sisältämiin esteisiin puuttumista jo valmisteluvaiheessa. Vuoden alussa julkaistiin YTR:n rahoituksella toteutettu tutkimusraportti "Avauksia kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen" YTR 1/2005, mikä havainnollisti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta aluekeskusohjelman ja maaseudun paikallisten toimintaryhmien välisenä yhteistoimintana sekä käytännön vuorovaikutuksena. Molempia osapuolia hyödyttävää yhteistoimintaa voi olla erilaisista toimintakulttuureista huolimatta, kun yhteisenä päämääränä on vuorovaikutuksen kehittäminen. Vuosi 2005 oli erittäin onnistunut viestinnällisesti. Silloin järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia, viestintäsuunnitelma täsmentyi ja YTR:n logo uusittiin. Myös julkaisujen ulkoasua kehitettiin. Osa-aikainen YTR:n tiedotussihteeri auttoi olennaisesti työssä. Kylien kehitystyö jatkoi vahvistumistaan. Noin 3900 kylästä jo 2400:lla on yhdistys. Kyläsuunnitelmia ja -ohjelmia on laadittu 1650 ja niitä on paljon tekeillä. Ohjelmien taso paranee. Vuoden aikana oli käynnissä useita satoja kylien kehittämishankkeita, joiden arvo oli noin 52 miljoonaa euroa. Siitä julkisia eli EU:n, ministeriöiden ja kuntien varoja oli noin 36 miljoonaa euroa, loput yksityistä rahaa ja talkootyötä.

21 10 Toimintaryhmätyö eteni suunnitelmien mukaisesti. Vuoden lopulla oli toteutettu tai käynnissä jo yli 6200 hanketta. Vuoden aikana kaikki 58 toimintaryhmää laativat myös tulevan kauden ohjelmaluonnokset. Ne olivat tässä vaiheessa jo kohtuullisen valmiita. Suomen toimintaryhmätyöllä on kansainvälisesti erittäin hyvä maine. Syyt ovat: hyvät tulokset, työtavan koko maan kattava valtavirtaistaminen sekä Leader-periaatteiden tarkka ja onnistunut noudattaminen. YTR on jo muutaman vuoden ajan pyrkinyt lisäämään aluetaloudellisia hankkeita. Nyt tästä teemasta on alkanut tulla hakemuksia ja toteutettavia hankkeita. Maaseutumatkailu vahvistui osana muuta matkailua. Elintarvikealan verkostunutta ja moneen suuntaan tapahtuvaa yhteistyötä jatkettiin ja lisättiin. Paikalliset maaseudun kehittäjät ovat rakentaneet realistisella tavalla strategioitaan ja toimintaansa. Vastoinkäymiset Arvioinnin esittämiä ministeriöitä, lähinnä sisäasiainministeriötä ja maa- ja metsätalousministeriötä, koskevia ehdotuksia ei toteutettu. YTR tarkisti omia työtapojaan arvioinnin esittämällä tavalla. EU:n tulevan ohjelmakauden edellyttämän maaseutustrategian valmistelu tuotti aivan toisenlaisen maaseutustrategian, kuin valtioneuvosto oli erityisohjelmassa hyväksynyt. EU:n maaseutuohjelma ja samalla siihen kytkeytyvä strategia ovat hyvin maatalouspainotteisia, kun sen sijaan YTR:n toimintaohjelmaan perustuva valtioneuvoston maaseutupoliittinen erityisohjelma on aidosti poikkihallinnollinen, monialainen ja nostaa esille maaseudun elinvoimaistumisen edellyttämiä teemoja. Liian monet niistä jäävät EU:n maaseutuohjelmatyössä merkitykseensä nähden vähälle huomiolle. Kunnat ovat lopettaneet kyläkouluja ja muita pieniä kouluja aikaisempaa enemmän. YTR:n, SYTYn ja monien muiden kannanotot eivät estäneet eduskuntaa päättämästä valtionosuusuudistuksesta, joka käytännössä nopeuttaa koulujen lakkauttamista, niin maaseudulla kuin keskuksissa. Luonnontuotealan teemaryhmän työn päättyminen vuoden 2005 lopussa. Monia yhteisiä toimenpiteitä oli toteutettu, mutta yhteistyötä ei koettu riittäväksi. Toivottavasti ongelma poistuu ja teemaryhmä voidaan perustaa uudelleen.

22 11 VUONNA 2005 ILMESTYNEET JULKAISUT 1/2005 Avauksia kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen. Satu Kumpulainen ja Jukka Hirvonen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus (YTK)/Teknillinen korkeakoulu (TKK). 80 s., helmikuu ISSN , ISBN (nid.), ISBN (pdf). 2/2005 Kulttuuriohjelma. Toimenpiteitä maaseudun kulttuurin toimintaedellytysten edistämiseksi vuosille Kulttuuriteemaryhmä, 58 s., maaliskuu ISSN , ISBN (nid.), ISBN (pdf). 3/2005 n vuosikertomus s., huhtikuu ISSN , ISBN (nid.), ISBN (pdf). 4/2005 Näkökulmia hyvinvointipalvelujen tuottamiseen yhteistyö palvelujen turvaajana. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä, Matti Heikkilä & Virpi Lemponen (toim.), 65 s., toukokuu ISSN , ISBN (nid.), ISBN (pdf). 5/2005 Maaseutuparlamentti Kooste puheenvuoroista ja kannanotoista. Viestintätyöryhmä, Sirpa Pellinen (toim.), 111 s., kesäkuu ISSN , ISBN (nid.), ISBN (pdf). 6/2005 Maaseutupolitiikan taito kohenee hitaasti, mutta varmasti. Johanna Heikkilä, Ilkka Korhonen, Risto Matti Niemi, Pirja Peltomäki, Tuomas Perheentupa, Marja Taskinen ja Eero Uusitalo. 129 s., syyskuu ISSN , ISBN (nid.), ISBN (pdf).

23 12 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANO Puheenjohtaja: Ylijohtaja Ilkka Ruska, maa- ja metsätalousministeriö Varapuheenjohtaja: Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, sisäasiainministeriö n jäsenet (varajäsenet sulkeissa): Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, sisäasiainministeriö (neuvotteleva virkamies Leif Ehrstén) Budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö neuvotteleva virkamies Seija Kivinen) Opetusneuvos Seppo Niinivaara, opetusministeriö (ylitarkastaja Pirkko Liisi Kuhmonen) Neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö (talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola) Teollisuusneuvos Marjukka Aarnio, kauppa- ja teollisuusministeriö (ylitarkastaja Ilkka Korhonen) Ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö (erikoistutkija Kari Gröhn) Ylitarkastaja Aila Ryynänen, työministeriö (neuvotteleva virkamies Jarmo Palm) Ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Jorma Keva) Ylijohtaja Timo Lähdesmäki, opetushallitus (opetusneuvos Susanna Tauriainen) Ylijohtaja Matti Heikkilä, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES (tutkija Sirpa Andersson) Johtaja Pekka Savolainen, Hämeen TE-keskus (johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus) Maakuntajohtaja Esa Latva-Rasku, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto (maakuntasuunnittelija Kirsi Ollikkala)

24 13 Kunnanjohtaja Kaisu Tuomi, Siikajoki (pienkunta-asiamies Markku Fagerlund, Suomen Kuntaliitto) Toiminnanjohtaja Michael Hornborg, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, MTK ry (osastopäällikkö Asko Niemi) Ombudsman Rikard Korkman, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund, SLC (verkställande directör Kim Nordling, Pro Agria, Svenska lantbrukssällskapens förbund) Projektipäällikkö Eine Mikkonen, Suomen ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK (apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen) Järjestösihteeri Tom Holmroos, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry (puheenjohtaja Håkan Nystrand, Meto Metsäalan asiantuntijat ry) Varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät ry (varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen) Yrittäjä Paula Wilson, Saaristoasiain neuvottelukunta (neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen) Professori Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti (erikoistutkija, hallintotieteiden tohtori Seija Virkkala, Jyväskylän yliopisto/chydenius-instituutti, Kokkola) Rehtori Pentti Maljojoki, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (rehtori Riitta Käyhkö, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Pro Agria (järjestöjohtaja Juha Seppälä) Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen, Kirkkohallitus (työalasihteeri Marja Kantanen) Koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti, Maaseudun Sivistysliitto (koulutussuunnittelija Hannu Salo) Direktör Carita Lundin, Sydkustens landskapsförbund rf (rektor Björn Wallén, Svenska Studiecentralen) Ympäristöpäällikkö Jouko Kostamo, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO (metsäneuvonnan asiantuntija Airi Matila)

25 14 Pääsihteeri: Maaseutuneuvos Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö Apulaispääsihteeri: Ylitarkastaja Risto Matti Niemi, maa- ja metsätalousministeriö Sihteeri: Projektisihteeri Eva Hagelberg, sisäasiainministeriö

26 15 TEEMA- JA TYÖRYHMIEN RAPORTIT

27 HANKERYHMÄ 16 Toimikausi ja tehtävät Vuodelle 2005 asetetun hankeryhmän toimiaika oli Hankeryhmän kokoonpano tarkistetaan vuosittain. Hankeryhmän toimiaika on määräytynyt maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen hakuajankohdan mukaan, jolloin toimiaika on marraskuun alusta seuraavan vuoden lokakuun loppuun. Asettamiskirjeessä määriteltyjä tehtäviä ovat: 1. Tehdä esitykset valtakunnallisen maaseudun kehittämis- ja tutkimushankerahoituksen painopisteiksi 2. Vastata määrärahan hakemiseen liittyvistä käytännön menettelyistä 3. Tehdä saapuneiden hakemusten perusteella rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle 4. Huolehtia hankkeiden tulosten arvioinnin, raportoinnin ja tiedottamisen kehittämisestä 5. Valmistella hankkeita ja toimia aktiivisesti verkostohankkeiden aikaansaamiseksi 6. Pitää yhteyttä muihin alan rahoittajiin rahoituksen koordinoimiseksi. Rahoituksen painopisteet, käytännön menettelytavat Vuoden 2005 rahoituksen painopisteet valmisteli vuodelle 2004 asetettu hankeryhmä. Vuodeksi 2005 YTR vahvisti 5 tutkimushankkeiden ja 4 kehittämishankkeiden teemaa rahoituksen painopisteiksi. Hakuilmoituksessa todettiin, että uusissa hankkeissa etusija annetaan maaseutututkimukseen. Kehittämishankkeissa painotettiin laajaan yhteistyöhön perustuvia verkostohankkeita, ja hankkeita, joilla on selkeä ja määrätietoinen kytkentä maaseutupolitiikan linjauksiin sekä Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme ohjelman toteuttamiseen. n työ- ja teemaryhmien rooli näiden verkostohankkeiden aikaansaannissa ja eteenpäin viemisessä on vahva. Rahoituksen painopisteistä maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot oli pääpainopistealue vuonna Vuodelle 2005 asetettu hankeryhmä valmisteli puolestaan vuoden 2006 rahoituksen teemat sekä painopistealueet. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti vuoden 2005 määrärahojen hakemismenettelystä ja hakuajoista syyskuussa 2004 Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä olevalla ilmoituksella. Lisäksi menettelytapakirje julkaistiin Internetissä sekä MMM:n että YTR:n nettisivuilla. Määrärahojen hakuaika päättyi lokakuun lopussa. Hankehakemusten käsittely Hankeryhmä valmisteli rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle vuonna 2005 rahoitettavista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hankeryhmä käsitteli 11 kokouksessaan marras tammikuun aikana yhteensä 141 hakemusta yhteisarvoltaan euroa. Haettu määräraha oli yli miljoona euroa enemmän kuin vuonna Määrärahaa myönnettiin 83 hankkeelle yhteensä euron edestä.

28 17 Arviointia vuoden 2005 kierroksesta Maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot on rahoituksen pääpainopistealue vuonna Näihin hankkeisiin sitoutui käytettävissä olevasta rahoituksesta keskimäärin 45 %; jatkuvissa hankkeissa osuus on 50 % ( ) ja uusissa hankkeissa osuus on 38 % ( ). Kaikkiaan uusia tutkimushankkeita hyväksyttiin 23 ja uusia kehittämishankkeita 18. Käytettävissä olevista varoista jatkuviin hankkeisiin sitoutui 69 % varoista. Uusista tutkimushankkeista pystyttiin rahoittamaan lähes 40 % ja uusista kehittämishankkeista 47 % saapuneista hakemuksista. Eniten kasvua oli jätetyissä uusissa tutkimushankkeissa, tänä vuonna hakemuksia oli 14 enemmän (haettu summa lähes euroa) Hankkeiden keskimääräinen arvo on lähes sama uusissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa; euroa, eniten muutosta on kuitenkin tapahtunut viime vuodesta uusissa tutkimushankkeissa, silloin hankeen arvo oli euroa. YTR:n laajat verkostohankkeet ovat jatkuvissa kehittämishankkeissa, ja se näkyy näiden hankkeiden keskimääräisessä arvossa, , joka oli samansuuruinen myös Uusissa tutkimushankkeissa on teema 5 Maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen sekä maaseudun rakenteiden tutkimus kaikkein vahvin, siinä rahoitettiin 9 hanketta (39 % uusien tutkimushankkeiden rahoituksesta). Kaikkiaan uusissa tutkimushankkeissa on rahoituksessa 6 väitöstutkimusta, näistä peräti 4 juuri teemassa 5. Teemoissa 1 ja 4 on molemmissa yksi väitöstutkimus. Väitöstutkimuksissa tarkastellaan mm. kuntien ja toimintaryhmien roolia kehittämistyössä, luovaa työtä ja innovointia maaseudun osaamiskeskittymissä ja työmarkkinoiden dynamiikkaa erityyppisillä maaseutualueilla sekä maatilayritysten monialaistumista osana kunnan kehittämispolitiikkaa. Uusissa kehittämishankkeissa puolestaan teema 4 Maaseudun kehittämisvälineet ja työmuodot oli edelleen vahva, siinä rahoitettiin 8 hanketta (56 % uusien kehittämishankkeiden rahoituksesta). Tässä teemassa näkyvät YTR:n vahvistuva viestintä- ja kansainvälinen työ sekä maaseudun laajenevat elinkeinot. Näissä hankkeissa on toteuttajina myös uusia tahoja, esimerkiksi puualan, tietoverkkoalan sekä luonnonmukaisen rakentamisen verkostoja. Jatkokehittämishankkeiden avulla rahoitetaan teema- ja työryhmien työtä. Työn painopiste on edelleen verkostotyön vahvistaminen ja teemakohtaisten painopisteiden eteenpäin vieminen. Neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttaminen on keskeinen osa teema- ja työryhmien työtä, joten teemaryhmien rahoitusta pyrittiin kohdentamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti tämän tavoitteen toteutumiseksi. Määrärahojen niukkuuden vuoksi jäävät monet hyvät verkostohankkeet tai laajat tutkimushankkeet toteutumatta, siksi on entistä tärkeämpää rahoittaa hankkeita YTR:n jäsenministeriöiden yhteishankkeina. MMM:n TTS:n ja sen kehittämissuunnitelman mukainen vaiheittainen määrärahojen nosto on erittäin tarpeellista. Hankkeiden arviointi Edellä mainittujen käsittelykokousten lisäksi hankeryhmä kokoontui vuonna 2005 kaksi kertaa käyden läpi hankkeiden etenemistilannetta, hankearviointia ja hankeseminaaria, seuraavan vuoden menettelyjä ja hankeryhmän kokoonpanoa sekä muita em. hanketoi-

29 18 mintaan liittyviä asioita. Päättyneistä hankkeista vuosilta päätettiin tilata ulkopuolinen arviointi. Arvioinnin tarjouspyynnön hankintailmoitus jätettiin KTM:n ylläpitämään Julma-rekisteriin. Julmasta tiedot siirtyivät automaattisesti Julkiset Hankinnat -lehteen. Ilmoitus julkaistiin samoin Helsingin Sanomissa kuulutuksissa. Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden arvioinnista annettuja tarjouksia käsiteltiin hankeryhmän kokouksessa Määräaikaan mennessä oli jätetty 4 tarjousta. Hankeryhmä päätyi yksimielisesti esittämään arviointityön suorittajaksi Vaasan yliopisto, Levón-instituutin (yhteistyössä: Planpoint Oy) arviointikonsortiota. Hankeryhmän jäsenet osallistuivat sekä valtakunnallisten että joidenkin muiden hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn. Poikkihallinnollisilla ohjausryhmillä pyritään myös kehittämään yhä laajapohjaisempaa hankerahoitusta. Ohjausryhmätyöskentely tehostaa hankkeiden välistä verkottumista ja tiedon vaihtoa. Hankeseminaari Valtakunnallinen hankeseminaari maaseudun tutkimus- ja kehittämishankerahoitusta saaneiden hankkeiden toteuttajille järjestettiin Tampereella. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös YTR, sen sihteeristö, teemaryhmien puheenjohtajat sekä sihteerit ja jäsenet sekä muita YTR-verkostoon kuuluvia tahoja. Kutsu välitettiin sähköpostitse. Tilaisuuteen saapui 98 osallistujaa. Lehdistötilaisuudessa oli läsnä toimittaja sekä Maaseudun Tulevaisuudesta että STT:stä edustaja. Toimittajia kiinnosti erityisesti maaseutuasuminen ja uusi maaseutuasumisen teemaryhmä. Seminaarin teema oli maaseutuasuminen ja sosiaaliset innovaatiot. Tilaisuuden avasi Maaseudun Uusi Aika -lehden päätoimittaja Tiina Silvasti, joka toimi päivän puheenjohtajana. Päivän juhlaesitelmän piti kansanedustaja Tarja Cronberg. Iltapäivällä työskenneltiin neljässä ryhmässä, joiden teemoina olivat tutkimuksesta kehittämiseen, maaseutuasuminen, maaseudun palvelujen uudelleen järjestäminen ja maaseutuyrittäjyys. Hanketiedotus Hankkeita koskevaa tiedotusta hoidettiin pääosin sähköpostin ja YTR:n nettisivujen avulla. Lisäksi sähköisessä Liiteri -julkaisussa julkaistiin lyhyitä tiedotteita. Kuluneen vuoden aikana YTR:n Internet-sivuille tehtiin uusi sivu hanketoiminnan sivujen yhteyteen. Tällä hankkeissa tapahtuu -sivuilla julkaistiin ajankohtaisia tiedotteita mm. hankkeiden järjestämistä tilaisuuksista ja hankeraportteja. Sivuilla voitiin julkaista myös vuoden 2005 aikana useammankin valtakunnallisen maaseudun tutkimushankkeesta valmistuneen väitöskirjan tiedote. Internet-sivuille vietiin myös listaukset rahoitetuista hankkeista, hankeryhmän asettamiskirje, rahoituksen hakua koskevat menettelytapakirjeet sekä rahoituksen hakuun liittyvät lomakkeet ja niiden täyttöohjeet. Sivuilla ovat hankeseminaarin alustukset, ohjeet hankeraportoinnista ja ohjausryhmätyöskentelystä sekä tutkimushankkeiden julkaisuohjeet ja - jakelutarrapohjat. Valmistuneita hankeraportteja välitettiin sähköpostinkin kautta esimerkiksi YTR -verkostolle ja MMM:n maaseutu- ja tukipolitiikkayksikölle.

30 19 Hankkeiden rakentaminen sekä yhteistyöneuvottelut Hankeryhmän puheenjohtaja ja jäsenet osallistuivat niin valtakunnallisten kuin alueellisten hankkeiden valmistelu-, suunnittelu- ja rahoitusneuvotteluprosesseihin. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmisteluneuvottelujen yhteydessä keskusteltiin muiden ministeriöiden kanssa hankkeiden yhteisrahoituksesta. Hankkeita rakennettiin mm. maaseutuasumisen ja yrittäjyyden kehittämiseen. Hankkeiden eri rahoitusmahdollisuuksista sekä yhteisrahoituksista neuvoteltiin paitsi hankeryhmän varsinaisten yhteyshenkilöiden, myös muiden viranomaistahojen kanssa. Hankeryhmän kokoonpano vuonna 2005 Puheenjohtaja: Pääsihteeri Eero Uusitalo, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutuneuvos, MMM Varapuheenjohtaja: Ylitarkastaja Reijo Martikainen, MMM Jäsenet: Neuvotteleva virkamies Leif Ehrstén, SM Pääsihteeri Markku Järvenpää, MMM, MTNK Erikoistutkija Kimmo Kainulainen, Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Erikoistutkija Kai Karsma, KTM Ylitarkastaja Pentti Kananen, STM Neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, SM Ylitarkastaja Risto Matti Niemi, MMM Opetusneuvos Seppo Niinivaara, OPM Yliarkkitehti Minna Perähuhta, YM Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, MMM Ylitarkastaja Sanna-Liisa Taivalmaa, MMM Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, SM Sihteeri: Ylitarkastaja Johanna Heikkilä, MMM Yhteyshenkilöt: Neuvotteleva virkamies Ilkka Mella, SM/maakunnan kehittämisraha Tutkimusasiamies Veli Pelkonen, Kunnallisalan kehittämissäätiö Maatalousneuvos Helena Serén, MMM Ylitarkastaja Matti Heikurainen, MMM/MEO

31 20 HARVAAN ASUTTUJEN ALUEIDEN TEEMARYHMÄ YTR asetti Harvaanasuttujen alueiden teemaryhmän Teemaryhmä jatkaa siihen asti YTR:ssä toimineen Syrjäisen maaseudun teemaryhmän aloittamaa pitkäjänteistä työtä. Uuden teemaryhmän toiminnalliseksi kärjeksi määritettiin kohdealueiden edunvalvonnan ohella tulevan rakennerahastokauden suunnitteleminen siten, että harvaan asuttujen alueiden etuja voidaan puolustaa. Tähän tavoitteeseen liittyen teemaryhmä on suuren kokonsa (16 henkilöä maantieteellisesti hyvin hajautuneina) vuoksi eriyttänyt käytännön toimintansa kolmeen itsenäisesti toimivaan alatyöryhmään: (1) Elinkeino- ja yritystoiminta; (2) Harvaan asuttujen alueiden saavutettavuus; (3) Rakennerahastopolitiikan uudistaminen. Kukin työryhmä on organisoitunut ja järjestänyt toimintansa itsenäisesti. Ryhmien asiantuntemuksen ja alueellisen edustavuuden takia on kussakin em. ryhmässä jäseniä maantieteellisesti tasapainoisesti. Työtä linjaavien aloituskokousten jälkeen ryhmät ovat työskennelleet etätyönomaisesti, kukin asiantuntija omasta toimipisteestään. Tämä toimintamalli on koko teemaryhmän yhteiskokouksissa todettu tulokselliseksi ja vähäisiä ajallisia sekä matkustusresursseja hyvin hyödyntäväksi. Pelkkiin etäyhteyksiin ei toimintaa kuitenkaan ole ollut tarkoituksenmukaista rajata, vaan väliraportteja on valmisteltu työryhmien yhteisissä tapaamisissa. Kunkin työryhmän raportit hiotaan koko teemaryhmän yhteiskokouksessa. Yhteiskokouksissa on lisäksi kuultu kutsuttuja erityisasiantuntijoita ajankohtaisista teemoista. Konkreettiseksi työvälineeksi ohjelmavalmistelutyöhön teemaryhmä valmisteli ns. muistilistan asiakokonaisuuksista, jotka on syytä ottaa huomioon tulevan rakennerahastokauden toteuttamisohjelmien laadinnassa. Tällä tavoin tuettiin teemaryhmälle asetetun päätavoitteen realisoitumista. Muistilista käsiteltiin koko YTR:n kokouksessa saatettavaksi edelleen laajasti valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Teemaryhmän puheenjohtaja ja koordinoiva sihteeri ovat osallistuneet YTR:n sihteeristön kokouksiin, YTR:n kokouksiin ja YTR:n järjestämiin verkostotapahtumiin sekä skenaariotyöskentelyyn kertomuskauden aikana. Teemaryhmä on nimennyt osan jäsenistään toimimaan Politiikan muutoksen vaikutukset alueisiin ja maaseutuväestöön tutkimuksen ohjausryhmäksi. Tutkimuksen ensimmäinen osa valmistuu maaliskuussa 2006.

32 21 Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmän kokoonpano vuonna 2005 Puheenjohtaja: Taskinen Marja, SM Jäsenet: Eronen Tuomo, SYTY Fagerlund Markku, Kuntaliitto Kahilainen Jouko, Keski-Suomen liitto Kananen Pentti, STM (virkavapauden ajan sijalla Niilo Färkkilä, STM) Keränen Reijo, Aluekehityssäätiö Keva Jorma, YM Kirtola Ahti, Varpaisjärven kunta Korhonen Ilkka, KTM Martikainen Reijo, MMM (syksyyn 2005 asti Marjatta Koskinen, MMM) Lindholm Bo, Nauvon kunta Määttä Juha, Kainuun TE-Keskus Niemi Asko, MTK Nikkinen Merja, LVM (virkavapauden ajan sijalla Ismo Määttä, LVM) Paajanen Kirsti, Pohjois-Karjalan TE-Keskus Sihteerit: Salo Tarmo, Rajaseutuliitto Juntunen Teemu, Aluekehityssäätiö