Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2010. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja"

Transkriptio

1 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2010 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja

2 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2010

3 Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 7/2011 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Ulkoasu: John Zetterborg Taitto: Anita Pesola/Juvenes Print Paino: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2011 ISSN ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Sammandrag... 5 Summary... 6 Esipuhe Arkista vääntöä... 8 YTR:n ydinverkosto ennallaan... 8 Teemaryhmien työ keskustelutti... 8 Uusi vaihe maaseudun sopimustoimintaan... 9 Voimistuvat Kylät -kampanja käynnistyi... 9 Kansalaisjärjestöjen vahvistuva rooli puhuttaa Green care perusteellisessa valmistelussa Seminaareja, neuvotteluja ja odotettuja ohjelmia Monivaiheinen selontekoprosessi Tulevaisuuteen luotetaan Politiikan keinoja tarkistetaan Vanhaa ja uutta Paljon tavoitteita ja sisältöjä vähän käytännön toimia Toimenpideohjelmaa valmisteltiin, periaatepäätös tuli Itsearviointia tavoitteena toimintatapojen kehittäminen Itsearviointi toteutettiin sihteeristön keskusteluilla ja erillisenä selvityksenä Verkostoa voidaan edelleen vahvistaa YTR:n kv-toiminta vahvistui Maaseutuvaikutusten arviointi käyttöön Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano Teema- ja työyhmien toiminta Hankeryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Kansainvälisten asioiden teemaryhmä Kansalaisjärjestöteemaryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Matkailun teemaryhmä Ruoka-Suomi -teemaryhmä Svenska temagruppen Toimintaryhmätyöryhmä Viestintätyöryhmä Yrittäjyyden teemaryhmä Ilmestyneet YTR:n julkaisut... 54

5 Tiivistelmä Julkaisija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisusarja 7/2011 Julkaisun nimi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2010 Ilmestymisajankohta Kesäkuu 2011 ISSN ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 60 Tekijä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Avainsanat maaseutupolitiikka, maaseutu, kokonaisohjelma, YTR, tutkimus- ja kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä Julkaisun kuvaus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2010, sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien vuosikertomukset: Hankeryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Kansainvälisten asioiden teemaryhmä Kansalaisjärjestöteemaryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Matkailun teemaryhmä Ruoka-Suomi -teemaryhmä Svenska temagruppen Toimintaryhmätyöryhmä Viestintätyöryhmä Yrittäjyyden teemaryhmä 4

6 Sammandrag Utgivare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Seriens nummer 7/2011 Publikation Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2010 Utgivningsdatum Juni 2011 ISSN ISBN (häftad) ISBN (PDF) Sidantal 60 Forfattare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Nyckelord landsbygdspolitik, landsbygd, helhetsprogram, YTR, utvecklingsprojekt, temagrupp, arbetsgrupp Beskrivning av publikationen Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2010, innehåller följande tema- och arbetsgruppernas årsberättelser: Arbetsgruppen för medborgarorganisationer Kommunikationsarbetsgruppen Kulturtemagruppen Projektgruppen Svenska temagruppen Temagruppen för företagsamhet Temagruppen för glesbygd Temagruppen för internationella ärende Temagruppen för landsbygdsboende Temagruppen för natur- och landskapstjänster Temagruppen för sektorn för naturprodukter Temagruppen för turism Temagruppen för välfärdstjänster Temagruppen Mat-Finland Verksamhetsgruppernas arbetsgrupp 5

7 Summary Publisher Rural Policy Committee Serial number 7/2011 Publication Annual report of the Rural Policy Committee 2010 Date of publication June 2011 ISSN ISBN (Printed) ISBN (PDF) Number of pages 60 Author Rural Policy Committee Keywords rural policy, countryside, Rural Policy Programme, Rural Policy Committee, YTR, development projects, theme group, working group Description of the publication Annual report of the Rural Policy Committee 2010, the annual reports includes following theme and working groups: Communications Culture Food Finland International Affairs Local Action Groups Natural Products Nature and Landscape Services NGOs Project group Rural Business Rural Housing Sparsely Populated Rural Areas Swedish speaking theme group Tourism Welfare services 6

8 Esipuhe Edellisessä YTR:n vuosikertomuksessa (2009) arvioin toimintavuoden olleen tuloksiltaan yksi YTR:n parhaista. Vahva toimintavuosi syötti tuloksia myös vuodelle 2010: kolmen teemaryhmän perusteellinen ohjelmatyö saatiin valmiiksi ja eduskunnan vastaus Valtioneuvoston maaseutupoliittiseen selontekoon oli prosessina tärkeä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintavuodesta 2010 tuli eräänlainen itsetarkastelun vuosi. Sen aikana toteutettiin monipuolinen itsearviointi, teemaryhmien työskentelystä keskusteltiin tavanomaista enemmän ja selonteon toimenpideohjelmasta periaatepäätökseksi muuntuneen valtioneuvoston asiakirjan valmistelu antoi aihetta työtapoihin liittyviin pohdintoihin. Keskustelu jatkuu parhaillaan käynnissä olevan ulkoisen arvioinnin valmistuttua. Muutamia tarkistuksia työtapoihin on havaitun perusteella jo tehty. Selonteko poiki myös keskustelun maaseutuvaikutusten arvioinnista. YTR on hallintaverkosto, ei hallinto-organisaatio. Tämä tosiasia sekä vaikeuttaa että helpottaa toimintaa ja tulosten saamista. Hallintaverkostona YTR:ää on melko vaikea hahmottaa. Tämä nousee esille jopa YTR:n sisäisissä keskusteluissa, ulkopuolelta hahmottaminen on vielä vaikeampaa. Se joskus aiheuttaa oikeita ja turhia kysymyksiä YTR:n toimivallasta, mikä vaikeuttaa työtä. Toisaalta YTR on kehittäjänä hallinto-organisaatiota vapaampi tarttumaan asioihin ja viemään niitä eteenpäin. Tätä vapautta YTR:n verkosto on myös osannut käyttää. Kiitos paljon YTR-verkostossa toimiville linkkihenkilöille. Voimme olla varmoja, että maaseutu kehittyy YTR:n toiminnan ansioista, mutta valmiiksi se ei tule. Siksi YTR:n työ jatkuu. Helsingissä 25. toukokuuta 2011 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ Jarmo Vaittinen kansliapäällikkö YTR:n puheenjohtaja 7

9 1. Arkista vääntöä YTR:n kokouksiin osallistuneiden määrät 2010 YTR:n ydinverkosto ennallaan Vuoden 2009 toimintakertomuksessa havaittiin YTR:n ydinverkostojen eli itse YTR:n ja sen sihteeristön toiminnan lievää tiivistymistä. Suuntaus on jatkunut vuonna 2010 eli toimintaan osallistujien määrä ei ole noussut, mutta aktiivisten osuus on kasvanut. Vuonna 2010 YTR:n kuuteen kokoukseen osallistui 70 eri henkilöä. Vuonna 2009 vastaava luku oli 71. Sihteeristön lukemat vuosina 2009 ja 2010 olivat samat eli 44. Aktiivisuus osallistua sihteeristön työskentelyyn on kuitenkin noussut. YTR:n kuuteen kokoukseen osallistui keskimäärin 30 henkilöä, eli vähän enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä vaihteli 25:stä osallistujasta 35:een. Aktiivisia osallistujia (3-6 kokousta) oli 29, joista jäseniä tai varajäseniä oli 21. YTR:n kokouksiin osallistuneiden määrät yhteensä 2009 ja 2010 YTR:n sihteeristö kokoontui edellisvuoden tapaan 13 kertaa. Osallistujien määrä vaihteli välillä, keskimäärin kokouksessa oli yli 17 henkilöä. Aktiivisesti osallistuneita (6-13 kokousta) oli 17. Luvut kertovat, että YTR:n toiminta on melko vakaata monista paineista huolimatta. Maaseutupolitiikkaa toteuttavien sihteereiden määrän kasvu on oireellinen ja tärkeä asia. Verkostomaisen työtavan edistämisessä on erittäin tärkeää, että on jatkuvasti henkilöitä, joilla YTR:n tehtävät ovat merkittävä osa toimenkuvasta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän "työvaliokunnan" muodostivat toimintavuonna pääsihteeri Eero Uusitalo, hankesihteeri, maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen ja hänen viransijaisenaan Tuire Jansson, ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, ylitarkastaja Laura Jänis sekä tiedottaja Annukka Lyra, jota äitiyslomalla ( ) vuorotteli Pipsa Salolammi. Kaikki toimivat maa- ja metsätalousministeriössä. YTR:n sihteerin tehtäviä hoitivat Vuokko Keränen TEM:stä ja Elina Puotila MMM:stä. Teemaryhmien työ keskustelutti Teemaryhmien toiminnan pohdintaan vuosi 2010 tarjosi useita tilaisuuksia. Sisäinen arviointi kirvoitti sihteeristössä näkökulmia ja muutamien teemaryhmien jatkon käsittely toi tilaisuuden etsiä ratkaisuja ongelmiin. Teemaryhmätyöhön kohdistuvat kaikki ne pulmat, jotka "vapaaseen kehittämistyöhön" liittyvät. YTR määrittää kunkin teemaryhmän tehtävät, mutta se ei anna konkreettisia toimeksiantoja asiantuntijaryhmälle, vaan niiden tavoitteet ja niihin pääseminen on ryhmän muotoiltava itse. Ilmiselvästi tämä on joillekin teemaryhmien jäsenille yllätys. Päätöksenteosta ei ole kysymys, vaan paljon vaikeammista asioista. Ryhmätyön sisäiseen logiikkaan kuuluu tiivis yhteydenpito: aktiivinenkaan sihteeri ei saa jättää ryhmää sivuraiteelle, eikä ryhmä puolestaan sihteeriä yksin. Valitettavasti näitä metodologisia virheitä esiintyy. Teemaryhmien osiot vuosikertomuksessa puhuvat puolestaan. Niistä näkyy, että joillakin pitkäaikaisilla ryhmillä on jo vahva oma verkosto kannattamassa 8

10 SYTYn pääsihteeri Risto Matti Niemi toimii Voimistuvat kylät -kampanjan valtakunnallisena kouluttajana. Kuva: Sauli Kaipainen ryhmän työtä ja viemässä ryhmän asioita eteenpäin, esimerkkeinä Ruoka-Suomi ja Matkailun teemaryhmä. Luonnontuotealan teemaryhmä ja Luonto- ja maisemapalveluteemaryhmä ovat puolestaan esimerkkejä ryhmistä, joiden on tavoitteissaan onnistuakseen rakennettava verkosto. Se vie aikaa, mutta molemmat ovat edistyneet työssään. Hankeryhmä ja Toimintaryhmätyöryhmä ovat vuosien myötä löytäneet linjansa ja tyylinsä. Niiden kohdalla ei ole kysymys niinkään verkostoista, vaan tavoitteellisesta toiminnasta. Uudemmista teemaryhmistä etenkin Hyvinvointipalveluiden teemaryhmä on alkanut saada otetta kentästään. Samaa myönteistä piirrettä oireilevat myös Kansalaisjärjestöteemaryhmä ja Kulttuuriteemaryhmä. Teemaryhmien työtavat vaihtelevat teemasta ja niiden tarpeista riippuen. Kun keskimäärin 2-3 vuotta kestävä toimikausi päättyy, pohditaan muutostarpeita työtapoihin ja tarkistetaan teemaryhmän kokoonpano. Siten maaseutupolitiikan uudistaminen on rakennettu teemaryhmätyön sisälle. Teemaryhmätyö on yhdistelmä ryhmän toimintaa ja yksilösuorituksia. Se miten harmonisesti kombinaatio saadaan sujumaan, ratkaisee teemaryhmätyön tuloksen. Uusi vaihe maaseudun sopimustoimintaan Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on usean vuoden aikana valmistellut maaseudun sopimustoimintaa/ sopimuksellisuutta rahoittamalla tutkimushankkeita, käyttämällä teemaryhmiä valmistelijoina, tunnustelemalla maaperää ja levittämällä sanaa kampanjatilaisuuksilla sekä tuottamalla tutkimus- ja esitemateriaaleja. Vuonna 2010 tuotettiin vielä "Sopimalla palveluita. Käytännön ratkaisuja" -opas kertomaan käytännöistä ja ratkaisuista. Se ja aiemmat kirjalliset dokumentit ovat saatavissa Voimistuvat Kylät -kampanjassa, jossa yhtenä valmisteltuna osiona on sopimuksellisuus-teema. Näyttää siltä, että idea otetaan pikku hiljaa vastaan. Lounais-Someron kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anne Heino puhui Someron koulutustilaisuudessa lokakuussa. Kuva: Sauli Kaipainen Voimistuvat Kylät -kampanja käynnistyi Monet YTR:n teemaryhmät ovat toiminnassaan käyttäneet kampanjaa työmuotona ja useimmiten on ollut kyse Roadshow-kiertueesta runsaalle kymmenelle paikkakunnalle. Voimistuvat Kylät -kampanja on mitoiltaan suurempi ja järjestäjinä on useita valtakun- 9

11 jestäminen on kaikkialla erittäin tärkeää palvelu- ja kuntarakenteiden muuttuessa. Tarpeet voivat näyttää jonkin verran erilaisilta, mutta perusasetelma on sama kaikkialla. Siksi kampanja toteutetaan. Kampanjan edetessä vastustus on vähentynyt ja monilla tahoilla on ymmärretty kampanjan teesien ajankohtaisuus ja välttämättömyys. Vuoden lopulla oli varmistunut jo noin 10 tilaisuuden järjestäminen alkuvuonna Kampanja tilaisuuksien sarjana päättyy talvella 2013, mutta jokaisella alueella jatketaan kampanjatavoitteiden käytännön toteutusta, mitä YTR seuraa. Kansalaisjärjestöjen vahvistuva rooli puhuttaa Peruspalveluministeri Paula Risikko Kolmas sektori maaseutukunnissa kirjan julkistamistilaisuudessa , Kuva: Ritva Pihlaja nallisia ja alueellisia organisaatioita: YTR, Suomen Kylätoiminta ry (SYTY), Suomen Kuntaliitto ja kunnat, Evankelis-luterilainen kirkko ja seurakunnat, Maaseutuverkostoyksikkö sekä Maaseudun sivistysliitto. Alueellisia toimijoita ovat etenkin maakunnalliset kyläyhdistykset ja toimintaryhmät, joiden alueilla tilaisuudet järjestetään. Kampanjaa rahoittivat YTR ja Maaseutuverkosotyksikkö ja sitä koordinoi SYTY. Tilaisuuksia järjestetään yhteensä yli 50. Kampanjan koordinaatioryhmää johtaa professori, pääsihteeri Eero Uusitalo. Neuvotteluin pohjustettu kampanja käynnistyi elokuussa 2010 ja toimintavuoden aikana toteutettiin kahdeksan kaksipäiväistä tilaisuutta eripuolilla Suomea. Osanottajia oli keskimäärin 65. Kun idea tilaisuuksien järjestämiseksi tuli keskushallinnosta, esiintyi aluksi tyypillistä epäuskoisuutta: "ei ole aikaa järjestää" ja "kampanjan teemat eivät ole meille tärkeitä". Kunnan ja sen kylien ja samalla seurakunnan sekä monien paikallisyhdistysten yhteistyön tiivistäminen ja suhteiden käytännön jär- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on jo jonkin aikaa paneutunut yhteiskunnan kolmen sektorin muutoksiin. Kansalaistoiminnan painoarvo kasvaa, jolloin työmuotoja ja yhteispelin mekanismeja on kehitettävä. Erityisesti YTR:n puolella asiaan paneutuvat Kansalaisjärjestöteemaryhmä, Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä, Toimintaryhmätyöryhmä ja Ruotsinkielinen teemaryhmä. Voimistuvat Kylät -kampanja perustuu havaintoon kolmannen sektorin roolin vahventumisesta ja vahvistamistarpeesta. Erityinen merkitys julkisen keskustelun lisääjänä on ollut vuoden maaseututoimijaksi valitun Ritva Pihlajan vuonna 2010 valmistuneilla kirjoilla Kolmas sektori maaseutukunnissa (Ruralia Instituutti, julkaisuja 19) sekä Kolmas sektori ja julkinen valta (Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisuja 61). Kansalaisjärjestön teemaryhmän sihteerinä toimivan Pihlajan kirjallisilla töillä ja runsaalla julkisella esiintymisellä on lisätty tietoisuutta kolmen sektorin keskinäissuhteiden ilmiselvästä, tapahtumassa olevasta muutoksesta. Omalla tavallaan tavoitetta edistää myös vuonna 2010 YHTÄLÖ-oppaan päivittäminen. Kansalaistoiminnan roolin muutos näkyy selvästi YTR:n tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Green care perusteellisessa valmistelussa Hyvinvointipalvelujen teemaryhmälle Green care -toiminnan edistäminen oli vuonna 2010 pääteema. Teemaryhmä toimi verkostojen rakentajana ja tiedon lisääjänä. YTR on rahoittanut muutamana vuonna useita alaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Teemaryhmä on puolestaan järjestänyt seminaareja ja 10

12 tapaamisia asian edistämiseksi. Green care -toiminnasta on syntynyt usean rahoittajan yhteinen ja tietoinen rahoituskohde. Teemaryhmän jatkotavoitteita on saada toiminnalle suositukset, erottaa se muista luonnossa tapahtuvista aktiviteeteista ja integroida se osaksi virallista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Green Care Finland -yhdistys on perustettu, joten teemaryhmä on osaltaan kypsyttänyt idean seuraavaan vaiheeseen. Seminaareja, neuvotteluja ja odotettuja ohjelmia Teemaryhmien tiiviit toimintaraportit antavat kuvan työstä, jota luonnehtivat lukemattomat seminaarit, tapaamiset, neuvottelut ja erilaiset tiedottamisen muodot lehtineen ja tiedotteineen. Ruoka-Suomella, Yrittäjyyden teemaryhmällä, Matkailun teemaryhmällä, Luonnontuotealan teemaryhmällä, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmällä ja Maaseutuasumisen teemaryhmällä on jokavuotinen oma suurehko seminaarinsa. Mainittakoon, että Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä järjesti palveluja käsittelevän seminaarin, jossa saavutettavuutta lisättiin onnistuneesti netti- TV:llä. Yhteistyökumppanina oli Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä. Asuinmaaseutu-seminaari tavoitti ilmastoteemalla peräti 163 osanottajaa Tampereella. Kun YTR:n hankeseminaari muutettiin hieman laajemmaksi verkostotapaamiseksi, osanottajien määrä kasvoi. Nelisenkymmentä pohjoismaista maaseudun kehittäjää kokoontuivat maaliskuun puolessa välissä Tuusulaan pohtimaan hallinnan ja paikallisen kapasiteetin merkitystä maaseudun kehittämistyössä sekä vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Maaseutuseminaari oli osa pohjoismaista yhteistyötä. Ensimmäisenä seminaaripäivänä keskityttiin kansallisen ja alueellisen tason kehittämiseen ja toisena päivänä paikallistason työhön. Keskustelu oli vilkasta ja kahden päivän aikana kuullut alustukset herättivät runsaasti ajatuksia. Pohjoismaiden maaseudun kehittäjät olivat vahvasti yhtä mieltä siitä, että paikalliset ihmiset ja osallistava demokratia ovat avainasemassa kestävässä maaseudun kehittämistyössä nyt ja tulevaisuudessa. Eurooppalaiset maaseudun kehittäjät jalkautuivat Suomen maaseudulle kesäakatemiassa. Maaseutututkijoiden ja -kehittäjien eurooppalainen verkosto Euracademy järjesti kesäakatemian yhteistyössä suomalaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa Suomussalmella Tilaisuus keräsi 36 osallistujaa yhdeksästä eri maasta. Tämän vuoden teemana olivat kestävä maaseudun kehitys ja sosiaaliset innovaatiot, joihin paneuduttiin niin teoreettisella kuin käytännön tasolla. Kesäakatemia sai rahoitusta YTR:n jakamista valtakunnallisista maaseudun kehittämisvaroista. Viidennen kokonaisohjelman ja maaseutupoliittisen selonteon valmisteluun kuului runsaasti neuvotteluja ja aluetilaisuuksia vuoden 2008 aikana. Seuraava, toteutukseen tähtäävä neuvottelukierros käynnistyi kesällä 2010 puolueiden kanssa. Neuvottelut olivat antoisia, sillä niihin osallistuivat yleensä eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puoluesihteeri ja useita kansanedustajia. Toimintavuoden aikana tavoitettiin kuusi puoluetta ja viisi maaseutupoliittisesti tärkeää hallinnon toimijaa. Neuvotteluja jatketaan koko vuoden Perusteellisen valmistelun jälkeen Kulttuuriteemaryhmä ja Yrittäjyyden teemaryhmä saivat ohjelmansa valmiiksi. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu toimii nyt Kulttuuriteemaryhmän työn pohjana. Vastaavasti Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020 ohjaa Yrittäjyyden teemaryhmän jatkotyötä. Vuoden 2010 merkittävä kirjallinen työ oli myös ensimmäisen Maaseutukatsauksen valmistelu. Katsauksen sisältö hyväksyttiin YTR:n vuoden viimeisessä kokouksessa, mutta viimeistely jäi vuoden 2011 puolelle. Perusteellisuutta ja viitseliäisyyttä edellyttivät toimintavuonna myös Yrittäjyyden ja Luonnontuotealan teemaryhmien työ oman alansa tutkintojen perusteiden kehittelemisessä. Sama koskee kansainvälistä toimintaa, jota etenkin Matkailun, Toimintaryhmätyön ja Ruoka-Suomen teemaryhmät toteuttivat. 11

13 2. Monivaiheinen selontekoprosessi Tapahtumien sarja alkoi jo syksyllä 2007, jolloin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä käynnisti viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelun. Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma valmistui tammikuussa Välittömänä jatkona valmisteltiin valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko, jonka valtioneuvosto antoi eduskunnalle Eduskunta käsitteli selontekoa kaikkiaan kymmenessä valiokunnassa ja kuuli käsittelyn aikana useita kymmeniä asiantuntijoita. Runsaan palautekeskustelun eduskunta kävi täysistunnossaan Eduskunnan vastaus selontekoon saatiin Siitä käynnistyi selonteon toimenpideohjelman valmistelu. Tulokseksi tuli periaatepäätös helmikuussa Tulevaisuuteen luotetaan Annettu selonteko ja eduskunnan vastaus ovat luottavaisempia maaseudun hyvän tulevaisuuden suhteen kuin aikaisemmat maaseutua koskevat poliittiset linjaukset. Dokumenteissa on myös runsaasti nimenomaan maaseutupoliittisia esityksiä ja linjanvetoja. Aiemmin poliittiset maaseutupaperit pyrkivät jäämään yksittäisten maaseudulla tapahtuvien toimien korostamiseksi. Niiden strateginen ote oli heiveröinen, koska yleensä ei pohdittu toimien vaikutuksia maaseutuun. Korostetut sektorikohtaiset maaseutupäätökset saattoivat olla vaikutuksiltaan jopa kielteisiä, vaikka perustelut oli kirjoitettu myönteiseen sävyyn. Lähes aina oli tarkoitettu laajoja alueita erittelemättä sitä, että toimilla on yleensä erilaisia vaikutuksia alueen luonteesta riippuen. Nyt eduskunta painottaa voimakkaasti päätösten, ohjelmien ja toimenpiteiden maaseutuvaikutusten arviointia. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valmistellut asiaa ja jatkaa menettelyn viemistä käytäntöön. Eduskunnan nelikohtaisessa kannanotossa tähdennetään maaseudun yhdenvertaista asemaa koko maahan nähden infrastruktuurin ja palveluiden kehittämisessä ja peräänkuulutetaan sellaisia aloja, joilla on globaalisten muutosten seurauksena erityisvahvuuksia, kuten hajautettu uusiutuva energia ja puhdas ruoka. Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan maaseutua koskevan perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen samoin kun koulutuksen tarpeista. Haaste koskee myös maaseudun kehittämisen edellyttämiä voimavaroja. Kun edellä mainittuihin lisätään selonteossa, eduskunnan vastauksessa ja valiokuntien lausunnoissa esitettyjä kymmeniä, osin yksityiskohtaisiakin maaseutupoliittisia linjauksia, on tulos huomattavasti runsaampi kuin aiemmin. Yksi ilmiselvä muutos on tapahtunut: maaseudun tulevaisuutta määrittävät yhteiskunnalliset megatrendit ovat alkaneet kääntyä maaseudulle suosiollisiksi. Toisin kuin 5 25 vuotta sitten, jolloin poliittisessa keskustelussa maaseudulle oltiin myötämielisiä, mutta oven takana annettiin ymmärtää, ettei toivoa ole. Nyt niin YTR:n kokonaisohjelma, valtioneuvoston selonteko kuin eduskunnan vastaus sisältävät monia lupaavia, vieläpä pitkäaikaisia trendejä. Maaseutu on osaratkaisu ilmastonmuutokseen, vaikka hieman toista edelleen väitetään. Oman energian, etenkin puun hyödyntäminen tulee yhä välttämättömämmäksi useassa eri muodossa, matkailu laajenee sekä pieninä että suurina yksikköinä ja kaivostoiminta on aloittanut uuden nousun yhä useammilla maaseutupaikkakunnilla. Maaseutu on haluttu asumisen ja elämisen paikka edelleen, yhä useammalla perheellä on asunto niin kaupungissa kuin maaseudulla. On myös mahdollista, että suomalaisen maatalouden suhteellinen asema paranee tulevina vuosikymmeninä. Politiikan keinoja tarkistetaan Maaseutu luonnonvaroineen on yhteiskunnallinen välttämättömyys, ja sen merkitys hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteenä kasvaa jatkuvasti. Sen sijaan työvoiman luovuttaja se ei enää ole, vaan tarvitsee ulkomaista työvoimaa aivan samoin kuin keskuksetkin. Poliittisissa puheissa ja teksteissä on nähtävissä maaseutuun liittyneen epäuskon ja avuttomuuden vaihtuminen vähitellen luottamukseksi ja tulevaisuuden uskoksi, mistä puolestaan seurannee aiempaa viisaampaa politiikkaa esimerkiksi välttämättömiin perusrakenteisiin: tiestöön, rautateihin sekä lentoja tietoliikenneyhteyksiin liittyen. Jo rakennettua infrastruktuuria ei kannata rapauttaa vaan uusia 12

14 rakennuskohteita, muitakin kuin moottoriteitä, on näköpiirissä. Samoin ruoan tuotantoon soveltuvia maita kannattaa pitää tuotannossa. Maaseudun merkitys vahvistuu ja Suomi tulee pysymään pienten kaupunkien, kirkonkylien, kylien ja haja-asutuksen maana. Suomella on moniin muihin maihin verrattuna paljon tulevaisuuden tuotantopotentiaalia uusiutuvalle energialle ja ruoalle. Niinpä harvaan asutun maaseudun välttämättä tarvitsemat erityistoimet ovat perusteltuja. Suuri tulokulman muutos on nähtävissä myös siinä, että pitkään politiikassa maaseutua käsiteltiin lähinnä tuotanto- ja resurssipohjaisesti. Maaseutupolitiikan premissejä ovat kuitenkin ihminen ja ihmisten muodostamat elinvoimaiset yhteisöt. Tämä realiteetti alkaa vihdoin saada poliittista hyväksyntää ja ymmärrystä. Osin jo tästä seuraa, että eduskunnan vastauksen mukaiset kaavoitukselliset periaatteet eivät voi olla samanlaisia maaseudun väljyydessä ja kaupunkien läheisyydessä. Maaseudulla päästään pitkälle jo vapaaehtoisilla kylätason maankäyttösuunnitelmilla. Maaseutupolitiikan kehittymisen kannalta on ollut harmillista, että harvaan asutun maaseudun erityisyyttä ei ole haluttu tunnustaa eikä joitakin asioita ole osattu yhdistää myös maaseudulle kuuluviksi. Muun muassa innovaatioihin liittyvä ajattelu on ollut hyvin keskuspainotteista, vaikka maaseudulla jatkuvasti tehdään ja joudutaan tekemään merkittäviä, joskin pienempiä ja sosiaalisempia innovaatioita kuin keskuksissa. Eduskunta korosti tätä seikkaa ja näki samalla tärkeinä tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksina muun muassa bioenergiaosaamisen, puunkäytön eri muodot ja niiden laajentamisen, lähiruuan edistämisen, sosiaalisten innovaatiomuotojen kehittämisen sekä maaseudun kulttuuriosaamisen. Rural Studies -verkosto ja maaseutuprofessuurit saivat päättäjien tuen. Vanhaa ja uutta Eduskunta kiitteli hallitusta kansalaistoimintaa ja paikallista vastuunottoa vahvistavista linjauksista. Eduskunnan vastaus on poliittisilta painotuksiltaan olennaisesti rajoittuneempi kuin valtioneuvoston selonteko. Syynä tähän lienee se, että eduskunnan vastaus oli selvästi maa- ja metsätalousvaliokunnan tuottama. Monet selontekoprosessin aikana esiin nostetut linjaukset ja toimenpide-esitykset jäivät muiden valiokuntien lausuntoihin. Palvelujen järjestäminen etsii jatkuvasti muotoja kyläpalvelukeskuksista, kansalaisten aktiivisuudesta, sopimuksellisuudesta ja uusista palvelumalleista. Toisaalta kehittämistyö on myös vanhoista, hyviksi todetuista periaatteista kiinni pitämistä, kuten tapahtui esimerkiksi eduskunnan ottamassa kannassa samantasoisten postipalvelujen ja -maksujen takaamisessa eri puolilla maata. Koska starttiraha on toiminut hyvin, eduskunta haluaa laajentaa sen käyttöä kausiluontoisten yritysten ja osa-aikayritystoiminnan sekä käyttöpääoman tarpeisiin. Paikoin maaseudun väestö vanhenee ja jää eläkkeelle. Tämä on toisille väistämätön ja kielteinen tosiasia, toisille taas se on haaste rakentaa toimintoja olemassa olevien tarpeiden varaan. Eduskunnassa käytetyin sanoin: Vanhuspalveluissa pienyritysmuotoinen paikallinen ja kasvollinen yrittäjyys takaavat palveluiden hyvän laadun lisäksi myös palvelumarkkinoiden monipuolisuuden ja asiakkaiden aidon valinnan mahdollisuuden. Paikallisille toimijoille on luotavissa markkinointikanavia suurten kauppaketjujen ja suojattujen tavaramerkkien rinnalle. Paljon tavoitteita ja sisältöjä vähän käytännön toimia Eduskunnan valiokuntakuulemisissa toistui eniten kritiikki selonteon rahattomuutta sekä konkreettisien toimenpiteiden puutetta kohtaan. Sama ongelma siirtyi moitteista huolimatta myös eduskunnan vastaukseen. Molemmat dokumentit huomioon ottaen maaseutupolitiikassa on edetty sisältöjen muotoilussa nimenomaan maaseutupoliittiseen suuntaan, mutta kysymystä miten poliittiset päättäjät välttelevät edelleen. Poikkihallinnollisessa maaseutupolitiikassa asia on keskeinen, sillä suunnitelmien laadinnat ja budjettivarojen kohdistamiset ovat pääosin sektoripohjaisia. Siksi poikkihallinnolliset tavoitteet jäävät kovin usein sektoritavoitteiden alle. Monien maaseutupoliittisten tavoitteiden toteutumisen ehtona on toimivien mekanismien rakentaminen niille. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on luonut näitä mekanismeja, mutta saanut kovin hitaasti poliittista 13

15 hyväksyntää ja varoja vielä vähemmän, on esitetty jopa kritiikkiä mekanismien rakentamista kohtaan. Myönteinen arvio kuitenkin on, että lähivuosina päästään eteenpäin, koska sisältökysymyksissä ollaan jo huomattavan yksimielisiä. Kuvaavaa ja osin luonnollista on, että maaseutupolitiikan tekemisen mekanismeja esiintyy YTR:n kokonaisohjelmassa ja valtioneuvoston selonteossakin niitä on muutamia, mutta eduskunnan vastauksessa on enää oikeastaan vain toivomus ministeriöiden välisestä hyvästä yhteistyöstä. Selonteon mekanismikysymyksiä olivat muun muassa linjaus YTR:n aseman ja voimavarojen kohentamisesta, näkemys viidestä maaseutupolitiikan toimintatasosta kylästä kansainväliseen toimintaan, maaseutupoliittisen otteen vahvistaminen aluetasolla, kylätoiminnan valtionavun vaiheittainen nostaminen sekä sitoutuminen Leader-toiminnan kehittämiseen seuraavalla ohjelmakaudella. YTR:n kokonaisohjelmassa miten kysymykseen on tietysti useampia vastauksia. Keskeneräistä mekanismia ja puuttuvia varoja ei pystytä korvaamaan maaseutuvaikutusten arvioinnilla. Ilahduttavaa tosin on, että sekä valtioneuvoston että eduskunnan linjaukset osoittivat arvioinnin olevan jo poliittisesti hyväksytty. Toimenpideohjelmaa valmisteltiin, periaatepäätös tuli Selonteon toimenpideohjelman valmistelu aloitettiin helmikuussa. Valtioneuvosto oli sitä selonteossa edellyttänyt ja eduskunnan vastaus oli valmistumassa. Työ- ja elinkeinoministeriö kokosi ministeriön sisäisen maaseutupoliittisen verkoston. Valmisteluun perustettiin TEM:n ja MMM:n virkamiehistä koostuva sihteeristö. Luonnos vietiin säännöllisin väliajoin YTR:n sihteeristön ja YTR:n kommentoitavaksi. Kevään aikana kerättiin taustatietoa YTR:n verkostoseminaarissa Tampereella, jossa toimenpideohjelman sparrausryhmä aloitti työnsä. Ryhmä koostui eri alojen asiantuntijoista ja tutkijoista. Ryhmä kommentoi luonnoksia kevään ja syksyn välillä. Kevään aikana käytiin haastattelemassa kuuttatoista TEM:n virkamiestä eri osastoilta ja yksiköistä. Lisäksi hyödynnettiin erilaisia ajankohtaisia julkaisuja, tutkimuksia, selvityksiä ja muuta kirjallista aineistoa. Valmistelun aikana ilmeni, että TEM halusi esitellä periaatepäätöksen toimenpideohjelman sijaan. Aineiston keruun ohessa hahmoteltiin periaatepäätöksen runkoa ja alustavia toimenpiteitä. Kesän aikana paperia täydennettiin ja täsmennettiin tausta-aineiston sekä periaatepäätöksen sihteeristön, YTR:n kokousten ja sparrausryhmän kommentointien pohjalta. Valmistelussa otettiin huomioon eduskunnan antama kannanotto valtioneuvoston maaseutupoliittisesta selonteosta (2009). Syyskuussa järjestettiin lausuntokierros, johon saatiin seitsemänkymmentä lausuntoa. Nämä otettiin huomioon periaatepäätöstä täsmennettäessä. Lisäksi ministeri Mauri Pekkarinen järjesti periaatepäätöksen kuulemistilaisuuden Valkoisessa salissa. Syksyn aikana periaatepäätöstä käsiteltiin YTR:n verkostossa, alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa (ARNE) sekä TEM:n ja MMM:n johtoryhmissä. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen version numero 49. Hyväksytty periaatepäätös sisälsi 18 toimenpidettä. Se oli selontekoa ohuempi ja yleispiirteisempi dokumentti. 14

16 3. Itsearviointia tavoitteena toimintatapojen kehittäminen Vuoden aikana toteutettiin YTR:n toiminnan itsearviointi. Itsearvioinnin tavoitteena oli YTR:n toimintatapojen kehittäminen kriittiseen arviointiin perustuen. Itsearvioinnissa ei suoranaisesti arvioitu toiminnan vaikuttavuutta tai tuloksellisuutta eli esimerkiksi sitä, mitä vaikutuksia maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamisella on ollut maaseudun elinvoimaisuuteen. Vaikuttavuusarviointi on osa YTR:n toiminnan ulkopuolista arviointia, joka toteutetaan vuoden 2011 aikana. Itsearviointi toteutettiin sihteeristön keskusteluilla ja erillisenä selvityksenä Itsearviointi kattoi seuraavat YTR:n toimijat ja työmuodot: varsinainen YTR, sihteeristö, ohjelmatyö, poliittinen vaikuttaminen, teema- ja työryhmät, viestintä ja kansainvälinen yhteistyö. Käytännössä itsearviointi toteutettiin keskustelemalla kustakin aiheesta sihteeristön kokouksissa. Ensimmäinen keskustelu käytiin YTR:n verkostotapaamisen työryhmässä ja sen jälkeen sihteeristön kokouksissa (teemana sihteeristön toiminta), (pääsihteeri), ja (kokonaisohjelma) ja (poliittinen vaikuttaminen). Lisäksi teema- ja työryhmät kävivät sisäistä keskustelua omasta toiminnastaan. Ylitarkastaja Laura Jänis koordinoi prosessin. Valtakunnallisen maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketoiminnan itsearviointia ei tässä yhteydessä tehty, sillä hanketoimintaa on arvioitu päättyneiden hankkeiden arvioinnin yhteydessä (muun muassa YTR-julkaisut 2/2009, 8/2007 ja 4/2006). Hanketoiminnan itsearvioinnin sijaan arvioitiin hankeryhmän toimintaa. Maaseutuvaikutusten arvioinnin edistämisestä ja kampanjoinnista itsearviointia ei tehty, koska ne ovat YTR:n työmuotoina uusia. Varsinaisen YTR:n (valtioneuvoston asettaman kokoonpanon) toiminnan itsearviointi toteutettiin erillisenä selvityksenä, joka ostettiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilta ja sen toteutti tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen. Hyyryläinen on itse YTR:n jäsen. Hänet valittiin tekemään varsinaisen YTR:n itsearviointiselvitys, sillä hän tuntee paitsi YTR:n toiminnan, myös arviointimenetelmät. Arviointi jakautui seuraaviin vaiheisiin: 1) teemahaastattelut, 2) e-lomakekysely, 3) työseminaari ja 4) tulosten raportointi. YTR:n itsearviointi julkaistiin Ruralia-instituutin julkaisusarjassa (Helsingin yliopisto. Ruralia instituutti. Julkaisuja ). Torsti Hyyryläinen esitti arviointitutkimuksessaan kolme keskeistä havaintoa: Ensinnäkin YTR-verkoston tiedollinen kapasiteetti on vahva, toiseksi, YTRverkostolla on potentiaalisesti laajat suhderesurssit mutta ne ovat alihyödynnettyjä ja kolmanneksi, YTRverkostolla on mobilisointikapasiteettia mutta sen omat voimavarat ovat niukat. Kokoavana arvionaan tutkija suositteli verkostosuhteiden hallinnan kehittämistä ja varsinaisen yhteistyöryhmän näkemistä kumppanuusverkoston ytimenä eikä komiteana. Ilman YTR-verkostoa maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa koskeva keskustelu olisi Suomessa todennäköisesti ollut oleellisesti vähäisempää, heikommin jäsenneltyä ja tietopääomaltaan suppeampaa. Verkostoa voidaan edelleen vahvistaa Itsearvioinnin perusteella YTR-verkoston vahvuutena on verkostomainen toimintatapa. Laajassa verkostossa on vahva tiedollinen kapasiteetti. YTR:llä on ollut keskeinen rooli maaseutupolitiikan muotoutumisessa ja kehittymisessä. Sihteeristössä käydyissä itsearviointikeskusteluissa nousi esiin muutamia pieniä toimintatapojen parannusehdotuksia, joista osa saatiin käytäntöön jo vuoden kuluessa. Varsinaisen YTR:n itsearvioinnissa keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi verkostosuhteiden parantaminen siten, että verkostoon kuuluvista sidosryhmistä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä yhteisen tavoitteen eteen. Joulukuun YTR:n kokouksessa oli tarkoitus käydä keskustelua itsearvioinnin tuloksista ja johtopäätöksistä, mutta ajan puutteen vuoksi keskustelu siirrettiin vuoden 2011 ensimmäiseen kokoukseen. Vuonna 2010 alkanut itsearviointiprosessi jatkuu siis vuonna 2011, samaan aikaan kun YTR:n toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta tehdään ulkoista arviointia. 15

17 4. YTR:n kv-toiminta vahvistui Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansainvälinen toiminta on vähitellen laajentunut. Verkoston monialaisuuden huomioonottaen kansainvälisiä yhteyksiä on jopa enemmän kuin kukaan osasi olettaakaan. Arvailun täsmentämiseksi ja YTR:n kv-strategian määrittelemiseksi YTR asetti kansainvälisten asioiden teemaryhmän. Se sai työnsä valmiiksi määräajassa eli vuoden 2010 loppuun mennessä. Toimintastrategia kansainväliseen yhteistyöhön julkaistaan YTR:n sarjassa keväällä Kansainvälisten yhteyksien runsaus oli mielenkiintoinen yllätys teemaryhmän jäsenille, sitä se näytti olevan myös strategian hyväksyneelle yhteistyöryhmälle. Toiminta on laajentunut tarpeen mukaan: on kannattanut toimia aktiivisesti kansalaisjärjestöissä ja rakentaa pohjoismaista tai eurooppalaista yhteistyötä. Euroopan unioni on toisaalta antanut mekanismit runsaalle kv-yhteistyölle ja sen ohessa tutustuttanut kahden välisen yhteistyön kautta uusiin käytäntöihin. OECD:n maakohtaiset maaseutupolitiikan arvioinnit, maaseutukeskustelut kehityspolitiikassa sekä maaseutututkijoiden kansainvälinen toiminta ovat tärkeä osa kv-kokonaisuutta. Monilla maaseutupolitiikan lohkoilla on omia jo vakiintumassa olevia kansainvälisiä foorumeita. Tällaisia ovat esimerkiksi matkailu, metsäpolitiikka, elintarvikeyrittäjyys, kylätoiminta ja toimintaryhmätyö. Kaikissa näissä suomalaisia maaseutupolitiikan rakentajia on mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Strategia-asiakirjassa määriteltiin YTR:n visioksi kansainväliselle yhteistyölle maaseutupolitiikassa vuonna 2020 seuraava: YTR vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta ja monitasoista hallintaa korostavassa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena ja asiantuntevana toimijana vahvistaen maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisessä toiminnassa yleisinhimillinen tosiasia, antaessaan saa, toteutuu konkreettisesti. Kv-toiminta on tiedon, kokemusten ja käytänteiden vaihtoa ja vielä useammin soveltamista. Kulttuurisista ja hallinnollisista eroista huolimatta vaikutteet välittyvät. Erityinen tarve tiivistyvälle kv-toiminnalle aiheutuu siitä, että maaseutupolitiikka on kaikkialla kehittymisensä alkuvaiheessa. Ulkoasiainministeriö kutsui YTR:stä edustajat mukaan maaseutukehityksen yhteistyöverkostoon. YTR nimesi verkoston isäntäryhmään maaseutuneuvos Eero Uusitalon ja renkiryhmään ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmosen. 16

18 5. Maaseutuvaikutusten arviointi käyttöön Maaseutuvaikutusten arviointia lähdettiin siirtämään Suomeen kansainvälisten esimerkkien rohkaisemana syksyllä OECD kannustaa menetelmän käyttöön ja kokemusta asiaan oli hankittu muun muassa Englannissa, Pohjois-Irlannissa ja Kanadassa. YTR asetti menetelmän valmistelua varten työryhmän, joka toimi loppusyksystä 2007 vuoden 2009 loppuun saakka sihteerinään ja vastuunkantajanaan ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen. Tämän jälkeen arviointia on viety käytäntöön virkatyönä. Maaseutuvaikutusten arviointi nostettiin ensimmäisen kerran esiin maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa Selonteossa eduskunnalle valtioneuvosto suositteli, että ministeriöt käyttävät maaseutuvaikutusten arviointityökalua päätösten ja politiikkojen valmistelussa muiden vaikutusarviointien rinnalla silloin, kun päätöksellä/politiikalla on alueellisia vaikutuksia. Suositus koskee viranomaisvalmistelua sekä valtakunnan- että aluetasolla. Eduskunta edellytti antamassaan kannanotossaan selontekoon, että maaseutuvaikutusten arviointi saatetaan ennakkotoimeksi kaikkeen sellaiseen kansalliseen päätöksentekoon, jolla on alueellisia vaikutuksia. Elokuussa 2010 maaseutuvaikutusten arviointia sovellettiin ensimmäisen kerran kuntaliitosvalmistelussa. Päijät-Hämeen Kylien aloitteessa järjestettiin asiantuntijatyöpaja, jossa pohdittiin Lahden seudulle suunnitellun yhdeksän kunnan liitoksen, UusiKunta-hankkeen, maaseutuvaikutuksia yhdistymissopimuksen ja poliittisen sopimuksen perustalta. Työpajan teemoina olivat palvelujen järjestäminen, yhdyskuntarakenne ja elinkeinopolitiikka sekä demokratia ja identiteetti. Työpajaan osallistui suunnitellun suurkunnan alueen virkamiehiä, luottamushenkilöitä sekä maaseudun kehittäjiä kylistä ja Leader-toimintaryhmistä. Työpajan suunnittelivat ja toteuttivat professori Hannu Katajamäki Vaasan Maaseutuvaikutusten arvioinnista kuntaliitostilanteessa järjestettiin työpaja elokuussa 2010, johon osallistuivat Christell Åström Kuntaliitosta sekä Hanna-Mari Kuhmonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Kuva: Liisa Helanto yliopistosta, erityisasiantuntija Christell Åström Kuntaliitosta ja ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Vuonna 2010 valmistellussa maaseutukatsauksessa on arvioinnista luku, joka sisältää esimerkkejä jo eri tasoilla toteutetuista menettelyistä esimerkiksi KOKO-prosessissa, kuntaliitosvalmistelussa ja maakuntaohjelmatyössä. Valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon ja YTR:n kokonaisohjelman toteuttamiseen liittyvissä neuvotteluissa valtakunnantason toimijoiden, kuten ministeriöiden kanssa maaseutuvaikutusten arviointi on perehdyttävästi esillä. Vuoden 2011 alussa menetelmästä valmistui esite. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä jatkaa menetelmän kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä. Se seuraa arvioinnin käyttöönottoa eri ministeriöissä ja eri toiminnan tasoilla. Arviointi on tarkoitus vakiinnuttaa maaseutupolitiikan työmuodoksi. Näin maaseutunäkökulma sisältyy aiempaa systemaattisemmaksi osaksi politiikkojen päätöksenteon valmistelua eri sektoreilla. 17

19 6. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano ( ) (suluissa varajäsen) Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, maa- ja metsätalousministeriö (ylijohtaja Heimo Hanhilahti) Varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö, (tilalla aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö, Antikaisen varajäsenenä vs. ylitarkastaja Sanna Antman, työ- ja elinkeinoministeriö) Pääsihteeri Maaseutuneuvos Eero Uusitalo, maa- ja metsätalousministeriö Muut jäsenet Maatalousneuvos Esko Juvonen, maa- ja metsätalousministeriö (neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen) Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha, valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) Neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Harri Ahlgren) Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, työ- ja elinkeinoministeriö (erikoissuunnittelija Pertti Linkola) Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, opetus- ja kulttuuriministeriö (korkeakouluneuvos Ari Saarinen) Neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö (avoinna) Ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö (erikoistutkija Kari Gröhn) Ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tarja Haaranen) Ympäristöneuvos Harry Berg, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tapio Heikkilä) Opetusneuvos Susanna Tauriainen, opetushallitus (opetusneuvos Aapo Koukku) Erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL (erikoistutkija Liisa Heinämäki) Johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (johtaja Juha Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus) Maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto (aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan liitto) Erityisasiantuntija Christell Åström, Suomen Kuntaliitto (erityisasiantuntija Jarkko Huovinen) Johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (johdon erityisavustaja Paula Viertola) Ombudsman Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC (verkställande director Kim Nordling, ProAgria, Svenska lantbrukssällskapens förbund) Erikoissuunnittelija Auli Korhonen (elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka, SAK) Elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, Akava (lakimies Jaana Meklin) Puheenjohtaja Håkan Nystrand, METO Metsäalan asiantuntijat (opiskelija- ja nuorisotoiminnan asiantuntija Ulla Hyvönen, STTK) Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät (toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen) Projektinjohtaja Annalena Sjöblom, Saaristoasiain neuvottelukunta (maaseutuyrittäjä Tarja Tornio) Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti (Tutkija Tuija Mononen, Joensuun yliopisto/karjalan tutkimuslaitos) Rehtori Veli Matti Tolppi, Savonia-ammattikorkeakoulu (koulutuspäällikkö Marja Kopeli) Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus (tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto) Johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (tulosalueen päällikkö Jouko Lehtoviita) Kirkkoherra Hannu Komulainen, Juankosken seurakunta (työalasihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus) Koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti, Maaseudun Sivistysliitto (koulutussuunnittelija Timo Reko) 18

20 Folktingssekreterare Stefan Svenfors, Svenska Finlands folkting (rektor Björn Wallén, Svenska studiecentralen) Pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry SYTY (hallituksen varajäsen Silja Saveljeff) Sihteeri Erikoissuunnittelija Vuokko Keränen, työ- ja elinkeinoministeriö 19

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio 13.2. Yhteenveto maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n hankehakuun syksyllä 2014 saapuneista hakemuksista ja hankeryhmän rahoitusesityksistä vuodelle TEM ja MMM haut erikseen Valtakunnallisia maaseudun

Lisätiedot

Maaseutupolitiikan. vuosikertomus 2009

Maaseutupolitiikan. vuosikertomus 2009 Mökkiläisten etätyökampanja, loppuraportti. Distansarbetskampanjen för stugägarna, slutrapport. Maa- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2000, maaliskuu 2000. Luottamusta rakentamassa. Yrittäjäohjelman

Lisätiedot

Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013

Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013 Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013 Hanna-Mari Kuhmonen Esityksen sisältö Maaseutuvaikutusten arvioinnin lähtökohdat, tarkoitus

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2011

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2011 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2011 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4 2012 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2011 Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN VUOSiKERTOMUS 2007

MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN VUOSiKERTOMUS 2007 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN VUOSiKERTOMUS 2007 n julkaisu 2/2008 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-040-5 (nid.) 978-952-227-041-2 (PDF) Taitto Paino Vammalan Kirjapaino

Lisätiedot

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3 2013 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012 Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2005

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2005 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2005 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 3/2006 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN VUOSIKERTOMUS 2005 n julkaisu 3/2006 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Maanantai 26. helmikuuta

Maanantai 26. helmikuuta OPETUSMINISTERIÖ OHJELMA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 15.2.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 -konferenssi 26. 27. helmikuuta 2007, Marina Congress Centre, Helsinki Maanantai

Lisätiedot

Vuonna 2014 rahoitettavat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet (nk. YTR-hankkeet)

Vuonna 2014 rahoitettavat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet (nk. YTR-hankkeet) 13.2.2014 Vuonna 2014 rahoitettavat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet (nk. YTR-hankkeet) YTR-hankkeiden rahoituksen kokonaisuus ja tausta Valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 CAP-uudistuksen aikataulu Yhteispäätösmenettely Euroopan parlamentin (EP) kanssa Toimeenpano pääosin

Lisätiedot

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Sanna Pylkkänen Kehittämispedagogi Preventiimi HUMAK Sivu 1 Preventiimin henkilöstöhistoria 2002 Reijo Viitanen+Aseman Lapset ry 2003 Ilmo Jokinen 2004 Ilmo

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2008

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2008 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2008 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2009 Ulkoasu: John Zetterborg Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala ISSN 1238-6464

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 27.10.2015 Hankkeen

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

TEM raportteja 23/2014. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n vuosikertomus 2013

TEM raportteja 23/2014. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n vuosikertomus 2013 TEM raportteja 23/2014 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n vuosikertomus 2013 Alueosasto 18.6.2014 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 1 1 YHTEISTYÖRYHMÄN JA SIHTEERISTÖN TOIMINTA... 2 2 MAASEUTUPOLIITTINEN

Lisätiedot

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013)

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) MAL-VERKOSTON KYSELY JÄSENSEUDUILLE VUODEN 2014 PAINOPISTEISTÄ MAL-verkoston v. 2014 toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon

Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon - informaatiotilaisuus henkilöstölle 7.5.2014 Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: torstai 18.12.2014 kello 10.00 12.10 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, Kokoushuone Kartano, Mariankatu 23 Taina Vesanto, MMM Joel Karlsson, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 Lähiruokaa ja matkailua -hanketreffit Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Mikä YTR on? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Vuosina 2001-2002 päättyneiden YTR-hankkeiden arviointi. Arttu Vainio, Lasse Löytty ja Miia Mäntylä, 13,50

Vuosina 2001-2002 päättyneiden YTR-hankkeiden arviointi. Arttu Vainio, Lasse Löytty ja Miia Mäntylä, 13,50 Julkaisuja Tilaukset: Eva Hagelberg, Sisäasiainministeriö, PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO, puh. (09) 1604 4592, Faksi (09) 1604 2306, etunimi.sukunimi@intermin.fi Julkaisujen hinta: 6,70-13.45 + toimituskulut

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus Suomessa

Avoin tiede ja tutkimus Suomessa Avoin tiede ja tutkimus Suomessa ylijohtaja Tapio Kosunen 19.3.2014 Tieteen ja tutkimuksen avoimuudesta Avoin tiede on kansainvälisesti merkittävä tapa edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Tiedotustilaisuus Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola ja ylitarkastaja Minna Ruotsalo Maa- ja metsätalousministeriö Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen Yhteiskunnallinen yritys -merkki 24.4.2012 Saila Tykkyläinen YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKKI Yhteiskunnallinen yritys -merkki viestii yrityksistä, jotka kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Sisältö Johdanto, Tausta... 1 Jakelu... 2

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot