Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012"

Transkriptio

1 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja

2 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012

3 Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2013 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR Ulkoasu: John Zetterborg Taitto: Mari Liimatainen/Juvenes Print Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Kuopio 2013 ISSN ISBN (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä...4 Sammandrag...5 Summary...6 Esipuhe Muutosten vuosi YTR:n ja sihteeristön kokoukset...9 Lähidemokratiaa ja maankäyttöä linjattiin, maaseudun palveluohjelmaa laadittiin...9 Huolta maaseutupolitiikan tilanteesta ja resursseista...10 YTR:n toiminnan ulkoinen arviointi valmistui...10 Teemaryhmätyötä kehitettiin yhdessä...10 Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman laatiminen...11 Maaseutuvaikutusten arviointi esillä...11 Kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu...13 Kansainvälistä yhteistyötä eri foorumeilla...13 Hanke- ja verkostoseminaari ja pääsihteerin eläkkeelle jäämisen juhla...15 Eduskunta-avustajille maaseutupolitiikan rautaisannos...17 Alueelliset tulevaisuustyöpajat Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano Teema- ja työryhmien toiminta...19 Hankeryhmä...19 Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä...21 Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä...23 Kansalaistoiminnan teemaryhmä...27 Kulttuuriteemaryhmä...29 Luonnontuotealan teemaryhmä...33 Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä...35 Maaseutuasumisen teemaryhmä...38 Matkailun teemaryhmä...40 Paikallisen kehittämisen teemaryhmä...44 Ruoka-Suomi-teemaryhmä...46 Svenska temagruppen...51 Viestintäryhmä...54 Yrittäjyyden teemaryhmä Ilmestyneet YTR:n julkaisut...57

5 Tiivistelmä Julkaisija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisun nimi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012 Julkaisusarja 3/2013 Ilmestymisajankohta Kesäkuu 2013 ISSN ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 64 Tekijä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Avainsanat maaseutupolitiikka, maaseutu, kokonaisohjelma, YTR, kehittämishankkeet, teemaryhmä, työryhmä Julkaisun kuvaus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän vuosikertomus 2012 sisältäen seuraavien teema- ja työryhmien vuosikertomukset: Hankeryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Kansalaistoiminnan teemaryhmä Kulttuuriteemaryhmä Luonnontuotealan teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutuasumisen teemaryhmä Matkailun teemaryhmä Paikallisen kehittämisen teemaryhmä Ruoka-Suomi -teemaryhmä Svenska temagruppen Viestintäryhmä Yrittäjyyden teemaryhmä 4

6 Sammandrag Utgivare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Publikation Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2012 Seriens nummer 3/2013 Utgivningsdatum Juni 2013 ISSN ISBN (PDF) Sidantal 64 Forfattare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Nyckelord landsbygdspolitik, landsbygd, helhetsprogram, YTR, utvecklingsprojekt, temagrupp, arbetsgrupp Beskrivning av publikationen Årsberättelse för Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen 2012 innehåller följande tema- och arbetsgruppernas årsberättelser: Kommunikationsarbetsgruppen Kulturtemagruppen Projektgruppen Svenska temagruppen Temagruppen för företagsamhet Temagruppen för glesbygd Temagruppen för landsbygdsboende Temagruppen för lokalutveckling Temagruppen för medborgaraktivitet Temagruppen för natur- och landskapstjänster Temagruppen för sektorn för naturprodukter Temagruppen för turism Temagruppen för välfärdstjänster Temagruppen Mat-Finland 5

7 Summary Publisher Rural Policy Committee Publication Annual report of the Rural Policy Committee 2012 Serial number 3/2013 Date of publication June 2013 ISSN ISBN (PDF) Number of pages 64 Author Rural Policy Committee Keywords rural policy, countryside, Rural Policy Programme, Rural Policy Committee, YTR, development projects, theme group, working group Description of the publication Annual report of the Rural Policy Committee 2012 includes following theme and working groups: Civic Action Communications Culture Food Finland Local Development Natural Products Nature and Landscape Services Project group Rural Business Rural Housing Sparsely Populated Rural Areas Swedish speaking theme group Tourism Welfare services 6

8 Esipuhe Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintavuoden 2012 keskiössä oli kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu. Se valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Valmistelussa huomioidaan vuoden 2012 alussa julkistetun YTR:n ulkoisen arvioinnin suositukset. Ohjelman strategisia linjauksia työstettiin laajapohjaisella asiantuntemuksella ja aktiivisella osallistumisella mukaan lukien teemaryhmät ja organisaatiokohtaiset neuvottelut. YTR:n perustehtävistä ja toiminnan vaikuttavuuden kehittämisestä käytiin vuoden aikana vilkasta keskustelua. Osallistuminen kokouksiin jatkui edelleen aktiivisena. Paikallinen verkostotoiminta on erittäin suuri kansallinen voimavara ja siten koko YTR-toiminnan perusta nyt ja tulevaisuudessa. Tätä verkostotyön vahvuutta pyrittiin korostamaan myös viestinnässä sekä verkostojen sisällä että maaseutukeskustelun aktivoimiseksi kansallisella tasolla. Suomen pinta-alasta yli 90 prosenttia on maaseutua. Se on sekä resurssi että potentiaali, jonka avulla Suomi menestyy tulevaisuudessa. Lämmin kiitos kaikille tätä arvokasta työtä tehneille ja tulevaisuuden tekijöille suomalaisen maaseudun ja sen asukkaiden parhaaksi. Helsingissä 29. huhtikuuta 2013 Jaana Husu-Kallio Kansliapäällikkö YTR:n puheenjohtaja 7

9 1 Muutosten vuosi 2012 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän päätehtävänä on hallinnonalojen yhteistyössä edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa, viidennen kokonaisohjelman ja maaseutupoliittisen toimenpideohjelman ehdotuksia, vahvistaa paikallista kehittämistä ja kansalaistoimintaa sekä arvioida omaa toimintaansa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työ jatkui vuonna 2012 näitten hyväksi havaittujen toimintojen edistämisellä. Vuoden mittaan toimintaympäristössä tapahtui runsaasti muutoksia. Yhteistyöryhmän puheenjohtaja, pääsihteeri, kotiministeriö ja useat henkilöt vaihtuivat. YTR:n kotiministeriö muuttui maaja metsätalousministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöksi tammikuussa Kansliapäällikkö Jarmo Vaittisen jäätyä eläkkeelle tammikuun viimeisenä päivänä valtioneuvosto asetti alkaen YTR:n uudeksi puheenjohtajaksi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion MMM:stä ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Heikki Aurasmaan TEM:stä (Kaisa-Leena Lintilän tilalle). Aurasmaan varajäseneksi nimettiin Kaisa-Leena Lintilä (Janne Antikaisen tilalle). Maaseutuneuvos Eero Uusitalon jäätyä eläkkeelle kesällä 2012 TEM nimitti uudeksi pääsihteeriksi Heikki Aurasmaan alkaen. Hankesihteeri Kirsi Viljanen jäi virkavapaalle maaliskuussa 2012, ja hänen viransijaisekseen valittiin Laura Jänis alkaen. Lauran siirryttyä hankesihteeriksi ohjelmasihteerin tehtävässä aloitti elokuun puolivälissä Ritva Hakkarainen. YTR:n tiedottajan tehtäviä hoiti vuoden 2012 ajan osa-aikaisesti Annukka Lyra MMM:stä käsin. Henkilömuutosten seurauksena lähes koko vuosi jouduttiin toimimaan vajailla henkilöstöresursseilla. Vaikka vuoden kulkua leimasivat nämä useat ministeriötason resurssimuutokset niin henkilö- kuin käyttövarojen puolella, voidaan yhteistyöryhmän päätavoitteen, maaseudun laadukkaan elämismahdollisuuksien edistämisen, katsoa sujuneen vähintään kohtuullisella tasolla. YTR:n ydinjoukko. Kuva: Lasse Lecklin 8

10 YTR:n ja sihteeristön kokoukset Muutosten vuosi näkyi myös YTR:n kokousten osallistujamäärissä. Vuoden aikana järjestettiin kuusi YTR:n kokousta, joihin osallistui 42 eri henkilöä. Lisäksi toimenpideohjelman työstämistä varten järjestettiin ylimääräinen kokous, johon osallistui YTR:n ja sihteeristön jäseniä. Vuonna 2011 kokouksiin osallistui 77 eri henkilöä, eli osallistujien kirjo laski vuodessa melkein puolella. YTR:n kokouksiin osallistui keskimäärin 22 henkilöä ja kokousten vaihteluväli oli osallistujaa. YTR:n sihteeristön kokoontumiset harvenivat hieman edellisvuosista. Vuoden mittaan sihteeristö kokoontui 12 kertaa. Osallistujien määrä vuonna 2012 vaihteli välillä, keskimäärin kokouksissa oli 15 henkilöä. Aktiivisesti osallistuneita (6 12 kokousta) oli 17. Sihteeristön kokouksiin osallistui 37 eri henkilöä. Luku laski edellisvuosista, jolloin kokouksiin osallistui eri henkilöä. Lähidemokratiaa ja maankäyttöä linjattiin, maaseudun palveluohjelmaa laadittiin Vuoden aikana YTR:ssä otettiin käyttöön uusia toimintamuotoja maaseutupoliittisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Näitä olivat muun muassa linjapaperien valmistelut akuuteista aiheista, lähidemokratiasta ja maankäytöstä sekä Maaseudun palveluohjelma -kokonaisuuden käynnistäminen laajalla yhteistyöllä. Linjapaperit lähidemokratiasta sekä rakentamisesta ja kaavoituksesta Vuoden aikana YTR hyväksyi kaksi eri linjapaperia. Ne käsittelivät lähidemokratiaa sekä maaseudun rakentamista ja kaavoitusta. Linjapaperit valmisteltiin työryhmissä, joihin kuului teemaryhmien erityisasiantuntijoita, maaseutupoliittisia viranhaltijoita ja muita asianosaisia. Valmistelun jälkeen linjapaperit käsiteltiin sihteeristön kokouksessa, ja lopullinen hyväksyntä tehtiin YTR:n kokouksissa. Lähidemokratia-linjapaperissa annetaan toimenpideehdotuksia lähidemokratian vahvistamiseksi. Siinä vaaditaan alhaalta ylös -päätösvallan kirjaamista kuntalakiin, lähidemokratiayksikköä keskeiseksi toteuttamisvälineeksi sekä kunnan kumppanuutta tämän kanssa. Lisäksi siinä todetaan lähidemokratian kehittämisen olevan jo olemassa olevien resurssien hyödyntämistä. Maaseudun rakentamisen ja kaavoittamisen linjauksessa tuodaan esille perusasioita maaseudulla elämisen ja toimimisen nykytilanteesta, tarpeista ja tulevaisuudesta. Tärkeänä pidetään, ettei kaikkea hajarakentamista saa rajoittaa kaupunkien läheisten lievealueiden maankäyttöongelmien vuoksi. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kuntaliitosten jälkeen kaupungeissa huolehditaan rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvän henkilökunnan maaseuturakenteen ja -elinkeinojen osaamisesta. Maaseudun palveluohjelma laajalla yhteistyöllä Vuonna 2011 havahduttiin tarpeeseen tarkastella ja kehittää maaseudun palvelujen saantia laajemmalla yhteistyöpohjalla. Vuonna 2012 aiheesta käynnistyikin Kuntaliiton vetämä esiselvityshanke, jonka toteuttamista tukivat viisi teemaryhmää eli Kansalaistoiminnan, Kulttuurin, Harvaan asutun maaseudun, Maaseutuasumisen ja Hyvinvointipalveluiden teemaryhmät sekä Kirkkohallitus. Hankkeessa on koottu hajallaan oleva tutkimustieto maaseudun (perus)palveluista sekä haastateltu kuntien edustajia eri puolilta Suomea. Tuloksena on käsitys maaseudun palveluihin vaikuttavista kriittisistä pullonkauloista. Näitä ovat perusoikeudet ja yhdenvertaisuus, lainsäädännölliset muutostarpeet, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä maaseudun yleinen yhteiskunnallinen merkitys. Ongelmakohtiin tullaan pureutumaan esiselvityshankkeen jälkeen käynnistyvässä Maaseudun palveluohjelmassa. Esiselvityshankkeen tavoite on saada maaseudun palvelut näkyvämmäksi yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Lisäksi tavoitteena on saada maaseudun palveluihin vaikuttavat toimijat tietoisiksi toimintansa maaseutuvaikutuksista. Maaseudun palveluohjelman käynnistämiseen on saatu eduskunnan budjetista euron määräraha. 9

11 Huolta maaseutupolitiikan tilanteesta ja resursseista Kotiministeriön muutoksen myötä konkretisoituneet merkittävät heikennykset YTR:n toimintamahdollisuuksiin aiheuttivat laajamittaista huolta maaseutupolitiikan verkostossa. YTR:n sihteeristö ilmaisi apulaispääsihteerinsä johdolla huolensa kirjeellä, jonka se osoitti YTR:n jäsenille ja varajäsenille sekä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Kirjeessä tuotiin esiin huoli siitä, että maaseutuneuvoksen virantäyttö keskeytettiin, ja pääsihteerin laajojen tehtävien hoitaminen liitettiin yhdeksi lisätehtäväksi jo ennestään työntäyteiseen osastopäällikön toimeen. Toisena huolena nostettiin esiin maaseudun kehittämisen määrärahaan kohdennettava merkittävä leikkaus, mikä käytännössä johti siihen, ettei vuosittaista valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hakua ollut mahdollista avata. Vastoin hallitusohjelman tavoitteita ja eduskunnan päätöksiä maaseutupolitiikan asema heikkeni merkittävästi ministeriövaihdoksen myötä. Huoli tilanteesta konkretisoitui myös eduskunnasta esitettynä kirjallisena kysymyksenä. Kansanedustaja, Svenska Temagruppenin puheenjohtaja Mats Nylund esitti 6.7. otsikolla Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alasajo seuraavat kysymykset: Mihin toimenpiteisiin työ- ja elinkeinoministeriö on ryhtynyt kumppanuuteen perustuvan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän säilyttämiseksi ja kehittämiseksi eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti ja aikooko työ- ja elinkeinoministeriö, samoin kuin maa- ja metsätalousministeriö, täyttää kokopäiväisesti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän strategisesti tärkeän pääsihteerin viran? Elinkeinoministeri Häkämies antoi vastauksensa todeten mm., että Työ- ja elinkeinoministeriön voimaan tulleen työjärjestyksen (979/2011) 17 mukaan TEM:n alueosaston käsittelemiin asioihin lukeutuu kansallisen maaseutupolitiikan yhteensovittaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työhön ja sille määriteltyjen tehtävien hoitamiseen, mukaan lukien tarvittavien toimintaedellytysten turvaaminen. Maaseutupolitiikkaa toteutetaan eduskunnan budjettipäätösten ja valtiontalouden kehyspäätöksen puitteissa. Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi leikkauksia joudutaan kohdistamaan myös maaseutupolitiikan rahoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on nimittänyt Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeriksi ylijohtaja Heikki Aurasmaan alkaen. Hän hoitaa pääsihteerin tehtäviä osastopäällikön toimensa ohella. YTR:n toiminnan ulkoinen arviointi valmistui YTR:n toiminnan ulkoinen arviointi valmistui alkuvuodesta. Arvioinnin teki TK-Evalin, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Suomen aluetutkimus FAR:n muodostama tutkimuskonsortio. Arviointi kohdistui YTR:n toiminnan kokonaisuuteen ja eri työmuotoihin ja siinä tarkasteltiin niin toiminnan prosesseja kuin työmuotojen tuloksellisuutta. Arvioinnin tehtävänä oli pohtia kolmea kysymystä: miten YTR:n toiminta on vaikuttanut maaseudun kehittämiseen, miten YTR on onnistunut verkostomaisena toimijana ja ovatko YTR:n työtavat ja prosessit toimivia ja tehokkaita. Arvioinnin ohjausryhmän mukaan arviointi antoi vahvistusta sille tielle, jota YTR jo yli 20 vuotta on kulkenut. Arviointi ei nostanut esille isoja toiminnan uudelleensuuntaamisen tarpeita, mutta peräsi työmuotojen edelleen kehittämistä yhä tehokkaammiksi prosesseiksi. Arvioinnin johtopäätöksiä ja suosituksia käytiin läpi YTR:n ja sihteeristön kokouksissa pitkin vuotta. Selkeitä päätöksiä kehittämistoimenpiteistä ei kaikilta osin tehty, vaan asioita ajateltiin tarkasteltavan tarkemmin siinä vaiheessa, kun YTR:n toimikausi kesällä 2013 on päättymässä ja YTR:ää ollaan asettamassa uudelleen. Teemaryhmätyötä kehitettiin yhdessä Teemaryhmätyön osalta YTR:n arviointi suositti teemaryhmien roolin selkeyttämistä ja kaikki teemat kattavan kokonaiskeskustelun käymistä, jotta hahmotetaan asiat, joihin halutaan panostaa ja tunnistetaan ne ryhmät, jotka voisivat hoitaa tehtäviään muutoin kuin YTR:n teemaryhmänä. Tätä kokonaiskeskustelua käynnisteltiin teemaryhmien erityisasiantuntijoiden kesken syksyllä. Teemaryhmätyön kokonaiskeskustelun pohjaksi koostettiin teemaryhmien omat näkemykset oman teeman etenemisestä ja teemaryhmätyön toimi- 10

12 vuudesta kyseisessä asiassa. Pohdittiin myös, minkä hallinnonalan vastuulla teeman edistäminen pääasiassa on, mitä muuta teeman ympärillä tapahtuu tai pitäisi tapahtua ja mitkä ovat teeman kytkennät muihin teemaryhmiin. Teemaryhmien erityisasiantuntijat kokoontuivat kahdesti apulaispääsihteeri Hilkka Vihisen johdolla pohtimaan näitä kysymyksiä sekä teemaryhmätyön ja kokonaisohjelman suhdetta ja YTR:n ja teemaryhmien yhteistyötä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön kanssa. Lisäksi yhden kokoontumisen aiheena oli tulevan kokonaisohjelman vision miettiminen. Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman laatiminen YTR valmisteli yhteistyössä ministeriöiden ja alueiden kanssa talven ja kevään 2012 aikana maaseutupoliittisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma on hallituksen alueiden kehittämistavoitteiden mukainen ohjausväline, jolla tarkennetaan ja konkretisoidaan valtioneuvoston päättämiä valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita Toimenpideohjelman lähtökohtana on, että maaseutu tunnistetaan yhtenä keskeisenä hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteenä. Ohjelmassa esitetään konkreettisia toimia maaseutualueiden uusiutumiskyvyn edistämiseksi ja niiden potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi, mikä nykyisessä taloustilanteessa on erityisen tärkeää. Ohjelma antaa välineitä maaseutualueiden erityispiirteiden tunnistamiseksi aiempaa paremman elinvoiman ja kilpailukyvyn lähteinä sekä palvelujen että infrastruktuurin näkökulmasta. Ohjelman tavoitelinjaukset ja niiden toteutumista edistävät toimenpiteet on jäsennetty neljään kokonaisuuteen: 1. Maaseutualueita vahvistetaan monipuolisina asumisen ja elinkeinotoiminnan ympäristöinä 2. Maaseudun alueellista kilpailukykyä edistetään 3. Harvaan asutun maaseudun erityispiirteet tunnustetaan 4. Maaseudun ja alueellisen kehittämisen edellytyksiä vahvistetaan Toimenpiteitä on yhteensä 39 kappaletta, jotka kaikki ovat tärkeitä maaseutupoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelman valmistelu oli tiivistahtinen. YTR käsitteli ohjelmaa kokouksissaan 24.1., 20.3., 8.5. ja YTR:n hanke- ja verkostoseminaarissa ohjelmaa työstettiin työpajassa, joka oli suunnattu erityisesti alueiden toimijoille. Valmistelusihteeristön muodostivat apulaispääsihteeri Hilkka Vihinen MTT:stä sekä Petra Stenfors, Hanna-Mari Kuhmonen ja Laura Jänis TEM:stä. Myös MMM:n maaseudun kehittämisyksiköstä osallistuttiin ohjelman valmisteluun. Hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi ohjelman hyväksymistä. Työja elinkeinoministeriö hyväksyi ohjelman YTR seuraa toimenpideohjelman toteutusta ja antaa hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle määräajoin selvityksen toimenpideohjelman toteutumisesta. Maaseutuvaikutusten arviointi esillä Maaseutuvaikutusten arviointia tehtiin tunnetuksi eri foorumeilla. Hanna-Mari Kuhmonen esitteli maaseutuvaikutusten arviointia eduskunta-avustajille järjestetyssä infotilaisuudessa Svenska Temagruppen järjesti arvioinnista tiedotustilaisuuden, joka poiki juttuja mm. radioon ja Maaseudun Tulevaisuuteen. Tiedotustilaisuudessa arvioinnista puhuivat kansanedustaja Mats Nylund, Svenska Temagruppenin erityisasiantuntija Peter Backa sekä Hanna-Mari Kuhmonen. Maaseutuvaikutusten arviointia esiteltiin myös Oulun päättäjien maamiespäivillä 3.5., jossa siitä kertoi YTR:n jäsen, erityisasiantuntija Christell Åström Kuntaliitosta. Lisäksi maaseutuvaikutusten arvioinnista järjestettiin Kuntamarkkinoilla tietoisku, jossa siitä kertoivat Christell Åström ja Hanna-Mari Kuhmonen. Vaasassa järjestettiin maaseutuvaikutusten arviointi-ilta, jossa arviointia esittelivät Peter Backa, Christell Åström ja Hanna-Mari Kuhmonen. 11

13 Maaseutuvaikutusten arviointi -esitteen kansi Elinvoimainen maaseutu ihmisille, yrityksille ja organisaatioille Maaseutupoliittiseen toimenpideohjelmaan sisällytettiin kaksi arviointia koskevaa toimenpidettä: Maaseutuvaikutusten arviointi liitetään osaksi kuntaliitosselvityksiä ja liittymissopimuksia sekä yhteistoiminta-alueiden valmistelua. Tietoa hyvistä toimintatavoista levitetään ja järjestetään asiaan liittyvää koulutusta. Menetelmän kehittämistä jatketaan. VM, YTR, kunnat, Kuntaliitto Maaseutuvaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista eri tasoilla siten, että maaseudun erityispiirteet ja päätösten vaikutukset maaseutuun otetaan aidosti huomioon. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota harvaan asuttuun maaseutuun. ministeriöt, aluehallinto, kunnat YTR:n ulkoisen arvioinnin mukaan lupaavimpana uutena laajan maaseutupolitiikan välineavauksena näyttäytyy maaseutuvaikutusten arviointi. Saadun palautteen ja maaseutuvaikutusten arvioinnin avulla tehtyjen arvokkaiden havaintojen perusteella maaseutuvaikutusten arvioinnin menettelytavan kehittämistä ja levittämistä kannattaa edelleen jatkaa. Arvioinnin mukaan YTR:n verkoston laajuus tarjoaa maaseutuvaikutusten arviointimenettelylle mahdollisuuden levitä käytännössä eri tahojen päätöksentekoprosesseihin ja aidosti vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Maaseutuvaikutusten arviointi kytkettiin ohjelmakauden rakennerahastovalmisteluun ympäristövaikutusten arvioinnin (SOVA) rinnalle. Maaseutuvaikutusten arvioinnista tehtiin uusi esite, jonka kieliversiot ovat suomi ja ruotsi. Suomalainen lähestymistapa arviointiin herätti myös kansainvälistä kiinnostusta, ja siitä välitettiin tietoa Ruotsiin, Englantiin ja Japaniin. 12

14 Kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) käynnisti kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelun syksyllä Kokonaisohjelman valmistelu, kuten koko YTR:n työ, perustuu laajaan yhteistyöhön ja verkostomaiseen toimintatapaan. Prosessia vievät eteenpäin strategia- ja valmisteluryhmä sekä YTR:n teemaryhmät. Ohjelmaan saadaan näkemyksiä maaseutupolitiikan keskeisten toimijoiden kanssa käytävissä neuvotteluissa ja lausuntokierroksella. Kokonaisohjelma valmistuu vuoden 2013 lopussa. Kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmisteluprosessin ensimmäinen työvaihe alkoi YTR:n asettaessa strategiaryhmän Strategiaryhmä koostuu asiantuntijoista, joiden tehtävänä on ohjelman linjausten luominen. Nuorten näkökulmaa strategiaprosessiin toivat monitieteisten Rural studies -opintojen opiskelijat. Strategiaryhmän puheenjohtajana toimi YTR:n apulaispääsihteeri, professori Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimuksesta. Myöhemmin asetettava valmisteluryhmä jatkaa strategiaryhmän työn pohjalta tehtävänään jalkauttaa luodut strategiset linjaukset ohjelman toimenpideehdotuksiksi. Kokonaisohjelman valmistelussa hyödynnetään laajasti eri tahojen asiantuntemusta. Valmisteluprosessin aikana käytävällä neuvottelukierroksella haetaan keskeisten valtakunnallisten toimijoiden näkemyksiä ohjelman sisällöistä ja toimenpiteistä sekä sitoutetaan eri organisaatioita jo ennalta ohjelman toteuttamiseen. Alueiden tarpeita ja näkökulmia saadaan ohjelmaluonnokseen muun muassa alueellisen yhteyshenkilöverkoston kommenttien kautta. Myös YTR:n teemaryhmillä on valmistelussa tärkeä rooli. Teemaryhmät valmistelevat ohjelmaan esityksiä omista aihepiireistään. Valmisteilla olevan kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman strategiset linjaukset ja toimenpiteet kytketään työ- ja elinkeinoministeriön kesällä 2012 hyväksymän maaseutupoliittisen toimenpideohjelman tavoitelinjauksiin ja niitä edistäviin toimenpiteisiin. Valmistelussa hyödynnetään myös muita ajankohtaisia ja maaseutupolitiikan kannalta merkittäviä strategioita ja ohjelmia. Kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman strategiaryhmän kokoonpano: Jäsenet: Olli Hietanen Kehitysjohtaja, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus Mikael Hildén Johtaja, professori, Suomen ympäristökeskus Torsti Hyyryläinen Tutkimusjohtaja, HT, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti Sakari Karvonen Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Soile Kuitunen VTT, Kehitysjohtaja, Mikkelin kaupunki Ilkka Luoto Yliopistonlehtori, FT, Vaasan yliopisto / Aluetieteen laitos Sami Moisio Professori, Oulun yliopisto/maantieteen laitos Tarja Niemelä Professori (maaseutuyrittäjyys), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Tiina Silvasti Akatemiatutkija, Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto/yhteiskuntapolitiikan laitos Hilkka Vihinen Professori (maaseutupolitiikka), MTT Taloustutkimus, Apulaispääsihteeri / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Puheenjohtaja Sihteeristö: Ritva Hakkarainen Ylitarkastaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/tem Laura Jänis Maaseutuylitarkastaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/tem Hanna-Mari Kuhmonen Maaseutuylitarkastaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/tem Annukka Lyra Tiedottaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/mmm Kansainvälistä yhteistyötä eri foorumeilla YTR:n kansainvälinen yhteistyö pohjautuu strategiaan, joka on laadittu vuosille Strategian toteumaa esiteltiin YTR:n kokouksessa Sen perusteella voi todeta, että maaseutupolitiikassa tehtävä kansainvälinen yhteistyö on moninaista, ja YTR osallistuu siihen aktiivisesti eri foorumeilla. Iso tavoite alueperusteisen, uuden paradigman mukaisen maaseutupolitiikan vahvistumisesta eri maissa on kuitenkin haastava, eikä se etene toivotulla tavalla. Useilla kansainvälisen toiminnan kentillä kuitenkin pystytään etenemään tavoitteita kohti. 13

15 Kv-verkosto YTR:n verkosto- ja hanketapaamisessa järjestettiin kansainvälisten asioiden verkoston tapaaminen. Teematapaamisessa syvennyttiin kahteen YTR:n valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankevaroista rahoitettavaan kansainvälisen ulottuvuuden omaavaan hankkeeseen. Olli Rosenqvist Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta esitteli Maaseututoimijoiden kansainvälistyminen -hanketta. Hankkeen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva Suomen kylätoimintaa ja paikallista toimintaryhmätyötä harjoittavien yhdistysten kansainvälisestä toiminnasta. Tavoitteena on myös analysoida maaseututoimijoiden kansainvälisen toiminnan onnistumisia ja epäonnistumisia, jotta voidaan tuoda esiin kansainvälistymisen hyviä käytäntöjä sekä kansainväliseen toimintaan liittyviä kehittämistarpeita ja -suosituksia. European Rural Think Tank -hanketta esitteli Peter Backa Svenska Temagruppenista sekä Kim Smedslund Suomen Kylätoiminta ry:stä. Hankkeen tavoitteena on identifioida maaseutupolitiikan hyviä eurooppalaisia käytäntöjä ja jalostaa niitä siten, että niitä voidaan käyttää muunlaisessakin toimintaympäristössä kuin missä ne ovat kehittyneet. Työn pohjalta tehdään esityksiä EU:n ja jäsenvaltioiden päättäjille ja edistetään käytäntöjen toteutumista eri verkostojen kautta. OECD:n maaseutukonferenssi Krasnoyarskissa OECD järjesti lokakuussa kahdeksannen maaseutukonferenssinsa Venäjällä, Siperian sydämessä Krasnoyarskissa. Konferenssin teemoina olivat maaseudun innovaatiot ja taloudellinen modernisaatio. Konferenssissa käytiin keskustelua paikkaperusteisesta kehittämisestä, maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen hallinnasta ja rakenteista sekä paikallisen omaehtoisen kehittämisen merkityksestä, myös innovaatiopolitiikassa. Konferenssissa nostettiin myös arktiset alueet OECD:n maaseutuasioiden agendalle. Keskeisiä viestejä konferenssista oli, että maaseutupolitiikan uusi paradigma on lyönyt itsensä läpi puheissa mutta ei vielä käytännössä. Paljon puhuttiin myös siitä, että emme tarvitse jälleen uutta maaseutupolitiikan paradigmaa, vaan entistä parempaa aluepolitiikkaa. OECD:n maaseutukonferenssi Krasnoyarskissa. Kuva: Laura Jänis. Konferenssi kokosi satakunta maaseudun kehittämisen parissa työskentelevää tutkijaa, virkamiestä ja kehittäjää eri puolilta maailmaa. Suomesta konferenssiin osallistuivat Laura Jänis työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä. Laura osallistui maaseudun innovatiivisia hallintamalleja käsitelleeseen työpajaan esittelemällä YTR:n toimintaa kansallisen maaseutupolitiikan verkostona ja LEADER-toimintatapaa paikallisena ja alueellisena kumppanuutena. OECD:n maaseututyöryhmä OECD:n aluekehityskomitean alainen maaseututyöryhmä kokoontui joulukuussa vuotuiseen kokoukseensa Pariisissa. Suomesta kokoukseen osallistuivat Laura Jänis työ- ja elinkeinoministeriöstä ja ulkopuolisena asiantuntijana Christell Åström Suomen Kuntaliitosta. Christell piti kokouksessa esitelmän Suomen kuntauudistuksesta. Keskeisenä teemana kokouksessa oli maaseudun ja kaupungin kumppanuus. Arktisten alueiden merkitys nostettiin ensimmäistä kertaa työryhmän agendalle. 14

16 Maaseudun ja kaupungin kumppanuudet olivat teemana myös marraskuussa Ranskan Metzissä järjestetyssä komission ja OECD:n yhteisessä seminaarissa. Siellä yhtenä näkökulmana olivat monirahastoisen paikallisen kehittämisen mahdollisuudet tulevalla EU-ohjelmakaudella. Metzin konferenssiin osallistuivat Suomesta Laura Jänis TEM:stä, Pipsa Salolammi Suomen Kylätoiminta ry:stä ja Marjo Lehtimäki Kehittämisyhdistys Sepra ry:stä. Hanke- ja verkostoseminaari ja pääsihteerin eläkkeelle jäämisen juhla Vuotuinen hanke- ja verkostoseminaari järjestettiin toista kertaa yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön ja Sitran Maamerkit-ohjelman kanssa, tällä kertaa Tampereella Ahlmanin kartanolla ja oppilaitoksella huhtikuun päivä. Seminaarin yhteydessä pidettiin YTR:n pitkäaikaisen pääsihteerin, professori ja maaseutuneuvos Eero Uusitalon eläkkeelle jäämisen juhla. Seminaariin ja illanviettoon osallistui ennätysmäärä ihmisiä, yhteensä noin 180 henkilöä. Hankeseminaarin yhteydessä muutama teemaryhmä piti oman kokouksensa. Koolla olivat myös Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnalliset hankkeet ja paikallisen kehittämisen teemaryhmä järjesti teemakeskustelun paikallisen kehittämisen tulevaisuudesta. Seminaarin ohjelmassa oltiin kiinni nykyhetkessä ja ajankohtaisissa maaseutupolitiikan järjestämisen haasteissa, mutta katsottiin myös taaksepäin ja tulevaan. Ajankohtaisina aiheina puhuttivat YTR:n toiminnan painopisteen siirtyminen työ- ja elinkeinoministeriöön ja rahallisten sekä henkilöresurssien vähenemisen vaikutukset toimintaan. Alkuvuodesta valmistuneen YTR:n ulkopuolisen arvioinnin tuloksia käytiin läpi ja kehittämisehdotuksia työstettiin erityisesti hanke- ja ohjelmatoiminnan osalta. Eero Uusitalo kävi puheenvuorossaan läpi maaseutupolitiikan pitkän tien YTR:n syntyajoista nykypäivään. YTR:n entinen puheenjohtaja, vuoden alussa eläkkeelle jäänyt kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen toi esiin vapaa-ajattelijan kokemusperäisiä ajatuksia maaseutupolitiikasta. Työryhmissä valmisteltiin maaseudun palveluohjelmaa ja kansainvälisten asioiden verkosto kokoontui. 15

17 Seminaarin toisena päivänä suunnattiin ajatukset tulevaan ohjelmakauteen. Keväällä järjestettyjen alueellisten tulevaisuustyöpajojen antia esitteli Kimmo Kivinen Capful Oy:stä. Valmisteilla olleen maaseutupoliittisen toimenpideohjelman toimenpide-ehdotuksia työstettiin pienissä ryhmissä Learning Cafe -menetelmällä. Tulevaisuusteema jatkui paneelikeskustelulla, jossa visioitiin ja unelmoitiin tulevaisuuden maaseudusta. Paneeliin osallistuivat Eeva Hellström Sitrasta, Hilkka Vihinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksesta, Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä ja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hanke-esittelyssä kuultiin Maaseudun energia-akatemia- ja Kestävän energiahuollon alueellinen vaikuttavuus -hankkeiden tuloksista. Seminaarin ensimmäisen päivän iltana pidetyssä Eero Uusitalon eläkkeelle jäämisen juhlassa kuultiin monet muistelut ja kiitokset tehdystä työstä ja vuosien varrella sattuneista tapahtumista. Onnittelijoiden ja pääsihteeriä elämäntyöstä kiittävien jono oli vaikuttavan pitkä. Lämminhenkisessä juhlassa syötiin ja juotiin hyvin ja illan päätteeksi laitettiin tanssiksi maaseudun kehittäjistä kootun orkesterin johdolla. Eero ja Selma-koira. Kuva: Annukka Lyra Hanke- ja verkostoseminaarissa vietettiin Eero Uusitalon eläkkeelle jäämisen juhlaa iloisissa tunnelmissa. Kuva: Hanna-Mari Kuhmonen. 16

18 Eduskunta-avustajille maaseutupolitiikan rautaisannos Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä kutsui kansanedustajien avustajat koolle eduskunnan Pikkuparlamenttiin Tarjolla oli navigointiapua maaseutupolitiikan valtaväylillä ja kärrypoluilla. Samankaltainen tilaisuus järjestettiin vuonna 2008 ja se haluttiin uusia. Tällä kertaa osallistumisaktiivisuus jätti toivomisen varaa. Tilaisuuteen ilmoittautuneesta 24:stä avustajasta 11 saapui paikalle. Heistä valtaosa avusti keskustalaista kansanedustajaa. Alustajina Eero Uusitalo kertoi YTR:n työmuodoista, ja Hilkka Vihinen valotti maaseudun muutoksen kannalta oleellisia pinnalla ja pinnan alla olevia kysymyksiä. Hanna-Mari Kuhmonen avasi kolmea teemaa: maaseutuvaikutusten arviointia, maaseutupoliittista toimenpideohjelmaa ja paikallista kehittämistä. Viimeisenä alustajana Ritva Pihlaja kysyi, kuka vastaa maaseudun asukkaiden hyvinvoinnista: julkinen, yksityinen vai kolmas sektori? Alustusten välissä ja aikana heräsi keskustelua, joissa ilmeni muun muassa avustajien aktiivisuus kuntapolitiikassa. Erityisesti kaavoitus puhututti. Ohjelman jälkeen alustajat ja muut paikalla olleet YTR:n joukot jututtivat avustajia iltapalan äärellä. Keskusteluissa Eduskunta-avustajille tarjoiltiin rautainen annos maaseutupolitiikkaa. Kuva: Annukka Lyra. tuli esiin muun muassa, että sopiva tapa tarjota vastaavankaltaista tietoa olisi puolueryhmän sisällä järjestetyssä tilaisuudessa. Alueelliset tulevaisuustyöpajat Kevään 2012 aikana järjestettiin 15 alueellisen tulevaisuustyöpajan kiertue yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Sitran Maamerkitohjelman ja alueellisten toimijoiden kanssa. YTR:n näkökulmasta tulevaisuustyöpajoista haettiin aineksia valmisteilla olleeseen maaseutupoliittiseen toimenpideohjelmaan sekä tulevaan kuudennen kokonaisohjelman valmisteluun. Monet tulevaisuustyöpajoissa esiin nousseet teemat toivat vahvistusta sille, että laajaa maaseutupolitiikkaa tarvitaan ja YTR painii oikeiden, maaseudulle merkityksellisten asioiden kanssa. Yrittäjyyden lisäksi maaseutuasumisen mahdollistava infrastruktuuri ja palvelut nousivat vahvasti esille eri puolilla Suomea. Samoin YTR:n toiminnassa monipuolisesti esillä oleva kansalaistoiminta ja paikallisdemokratian vahvistaminen herättivät keskustelua kuntauudistuksen kynnyksellä. 17

19 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano 2012 (Suluissa varajäsen) Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö Varapuheenjohtaja Teollisuusneuvos Heikki Aurasmaa, työ- ja elinkeinoministeriö (aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö) Pääsihteeri Teollisuusneuvos Heikki Aurasmaa, työ- ja elinkeinoministeriö Apulaispääsihteeri Maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Muut jäsenet Maatalousneuvos Esko Juvonen, maa- ja metsätalousministeriö (neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen) Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha, valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) Neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Harri Ahlgren) Neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, työ- ja elinkeinoministeriö (erikoissuunnittelija Pertti Linkola) Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, opetus- ja kulttuuriministeriö (ylitarkastaja Henni Axelin) Neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö (avoinna) Erikoistutkija Kari Gröhn, Sosiaali- ja terveysministeriö (avoinna) Ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tarja Haaranen) Ympäristöneuvos Harry Berg, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tapio Heikkilä) Opetusneuvos Anne Liimatainen, opetushallitus (opetusneuvos Aapo Koukku) Erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL (erikoistutkija Liisa Heinämäki) Johtaja Leila Helaakoski, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (johtaja Juha Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus) Maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto (aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan liitto) Erityisasiantuntija Christell Åström, Suomen Kuntaliitto (erityisasiantuntija Jarkko Huovinen) Johtaja Minna-Mari Kaila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (johdon erityisavustaja Paula Viertola) Ombudsman Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC (verkställande director Kim Nordling, ProAgria, Svenska lantbrukssällskapens förbund) Erikoissuunnittelija Auli Korhonen (elinkeinopolitiikan asiantuntija Sauli Hievanen, SAK) Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, Agronomiliitto (toiminnanjohtaja Tapio Hankala, Metsänhoitajaliitto) Puheenjohtaja Håkan Nystrand, METO Metsäalan asiantuntijat (yhteiskuntasuhdepäällikkö Jukka Ihanus, STTK) Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät (toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen) Projektinjohtaja, FM Annalena Sjöblom, Saaristoasiain neuvottelukunta (maaseutuyrittäjä Tarja Tornio) Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto/ruralia-instituutti (Erikoistutkija, Jouni Ponnikas) Rehtori Veli Matti Tolppi, Savonia-ammattikorkeakoulu (koulutuspäällikkö Marja Kopeli) Toiminnanjohtaja Liisa Niilola, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus (tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto) Johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (tulosalueen päällikkö Jouko Lehtoviita) Kirkkoherra Lauri Jäntti, Lapinlahden seurakunta, (työalasihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus) Koulutussuunnittelija Timo Latikka, Maaseudun Sivistysliitto (koulutussuunnittelija Timo Reko) Folktingssekreterare Stefan Svenfors, Svenska Finlands folkting (rektor Björn Wallén, Svenska studiecentralen) Pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta ry SYTY (varapuheenjohtaja Silja Saveljeff) Sihteeri Erikoissuunnittelija Vuokko Keränen, työ- ja elinkeinoministeriö 18

20 3. Teema- ja työryhmien toiminta Hankeryhmä Toimikausi ja tehtävät Hankeryhmän toimikausi oli Hankeryhmän toimeksiannon mukaiset tehtävät olivat: 1) Tekee esitykset Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmälle valtakunnallisen maaseudun kehittämis- ja tutkimushankerahoituksen teemoista ja mahdollisista painopisteistä, 2) Vastaa määrärahan hakemiseen liittyvistä käytännön menettelyistä, 3) Tekee saapuneiden hakemusten perusteella rahoitusesitykset työ- ja elinkeinoministeriölle momentilta rahoitettavien valtakunnallisten maaseudun tutkimusja kehittämishankkeiden osalta ja maa- ja metsätalousministeriölle Maatilatalouden kehittämisrahastosta rahoitettavien laajojen maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden osalta, 4) Huolehtii hankkeiden tulosten arvioinnin, raportoinnin ja tiedottamisen kehittämisestä, 5) Valmistelee hankkeita ja toimii aktiivisesti verkostohankkeiden aikaansaamiseksi ja 6) Pitää yhteyttä muihin alan rahoittajiin rahoituksen koordinoimiseksi. Ryhmän toiminta Hankeryhmän keskeisin tehtävä oli valmistella toimeksiantonsa mukaisesti rahoitusesitykset työ- ja elinkeinoministeriölle momentilta rahoitettavien valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden osalta ja maa- ja metsätalousministeriölle Maatilatalouden kehittämisrahastosta rahoitettavien laajojen maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden osalta. Hankeryhmän toimikauden aikana maaseudun kehittämisen määräraha siirtyi maa- ja metsätalousministeriön momentilta työ- ja elinkeinoministeriön momentille Vuoden 2012 hankehaun avasi maa- ja metsätalousministeriö, mutta hankepäätökset momentin osalta teki työ- ja elinkeinoministeriö. Makera-hankkeiden päätökset teki maa- ja metsätalousministeriö. Hankeryhmä aloitti hakemusten käsittelyn ja viimeinen, päätösesityksen antanut kokous oli Yhteensä kokouksia oli kahdeksan. Hankeryhmä pyysi teemaryhmiltä ja muilta viranomaisilta ja rahoittajilta tarpeen mukaan kommentteja hakemuksista ja hakijoilta tarkennuksia hakemuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriöllä oli vuonna 2012 käytettävissä valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin yhteensä noin 2,08 miljoonaa euroa. Lisäksi valtakunnalliseen maaseudun tutkimusja kehittämishanketoimintaan oli edellisten vuosien tapaan käytettävissä euroa Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoja. Hakemuksia saapui yhteensä 84 kappaletta, joista 50 (ml. professuurit) oli tutkimus- ja 34 kehittämishankkeiden hakemuksia. Hakemusten yhteisarvo oli lähes 4,9 miljoonaa euroa. Hankeryhmä esitti yhteensä 51 hanketta rahoitettavaksi, joista 23 (ml. professuurit) oli tutkimushankkeita (yhteensä 1,07 miljoonaa euroa) ja 28 kehittämishankkeita (yhteensä 1,5 miljoonaa euroa). 31 jatkohankkeeseen (ml. professuurit) sidottiin yhteensä 1,69 miljoonaa euroa (66 % myönnetyistä varoista) ja uusiin hankkeisiin (20 kpl) 0,9 miljoonaa euroa (34 % myönnetyistä varoista). Hylkyesityksen sai 29 hanketta ja neljä hanketta siirrettiin muiden rahoittajien käsittelyyn. Hakemuksia saapui vuoteen 2011 verrattuna lähes parikymmentä kappaletta vähemmän (ja summaltaan miljoona euroa vähemmän). Jatkohankkeet söivät määrärahasta jo lähes 70 prosenttia ja mahdollisuudet uusien hankkeiden käynnistämiseen olivat rajalliset. Hankekierroksella ei noussut esiin mitään uutta tai yllätyksellistä. Kansainvälinen ulottuvuus oli aikaisempaa vahvempaa. Hakemusten laatu oli pääosin suhteellisen korkea. Hakijat ovat pitkälti samoja vuodesta toiseen, mutta tänä vuonna saatiin ilahduttavasti uusia tahoja niin hakijoiksi kuin rahoitettavien hankkeiden toteuttajiksi. Tällä kierroksella tuli edellisiä vuosia enemmän käsittelyyn selvästi alueellisia hankkeita, mutta niitä ei kuitenkaan rahoitettu. Alueellisten, jopa paikallisten hankkeiden lukumäärää selitti ehkä osaltaan kansallisen aluekehittämismäärärahan leikkaussuunnitelmat, jotka loppuvuodesta 2011 konkretisoituivat 19

21 KOKO-ohjelman alasajoon. Hakemuksissa näkyi myös yleinen tutkimusmäärärahojen leikkaustrendi: hakemuksissa oli edellisiä vuosia enemmän selvästi sellaisia hankkeita, jotka eivät olleet hakuilmoituksessa mainittujen teemojen tai painopisteiden mukaisia eivätkä ne olleet maaseutupoliittisesti merkittäviä. Yleisten määrärahaleikkausten lisäksi hankekierrosta varjosti valtioneuvoston tekemä linjaus leikata hankemomentilta miljoona euroa vuodesta 2013 lähtien. Leikkauksesta johtuen oli vaikea laittaa alulle suuria hankekokonaisuuksia, joiden rahoitus jatkuisi vuonna 2013 ja sen jälkeen. Tämän vuoksi hylkylistalle joutui useita sinänsä hyviä hankkeita. Hankeryhmässä todettiin, että jatkossa maaseudun kehittämisen määrärahaa on pidettävä yhä enemmän YTR:n omien ja käynnistämien kehittämisprosessien rahoittajana eikä avoimia hankehakuja pystytä järjestämään, mikäli määrärahan leikkaus toteutuu. Hankkeisiin käytettävissä oleva määräraha pieneni lisäksi aikaisempiin vuosiin verrattuna lähes eurolla koska vuoden 2012 alusta lähtien YTR:n toimintamenot siirtyivät maksettavaksi hankemomentilta, kun ne aikaisemmin oli maksettu puoliksi MMM:n toimintamenoista ja TEM:n maakunnan kehittämisen määrärahasta. Teemaryhmät ovat yksi YTR:n ydintyömuodoista, joiden merkityksen ja jatkomahdollisuuksien turvaamisen nosti esiin myös 2012 valmistunut YTR:n ulkopuolinen arviointi. Yleishyödyllistä kehittämis- ja taustatyötä tekevien teemaryhmien hankkeille on tuskin muuta rahoitusta saatavissa ja mikäli YTR jatkossakin aikoo jatkaa hyväksi todettua työmuotoa, tulee siihen varautua myös resurssein. Hankeryhmän sihteeri Kirsi Viljanen jäi virkavapaalle maaseutuylitarkastajan tehtävästä maaliskuun alkupuolella ja sijaiseksi valittiin YTR:n ohjelmasihteerinä toiminut ylitarkastaja Laura Jänis. Laura aloitti tehtävässä vasta huhtikuun loppupuolella, mistä johtuen hankkeiden rahoituspäätösten tekeminen venyi ja osa päätöksistä (ml. kaikki kielteiset päätökset) tehtiin vasta kesällä. ruuhkaa ei saatu vuoden aikana purettua ja maksatusten käsittelyajat jatkuivat pitkinä. Hankeryhmä päätti lähteä valmistelemaan kevyttä internet-alustaa, johon koottaisiin hankkeiden perustiedot, tuloksia ja linkkejä julkaisuihin. Hankeryhmä keskusteli myös useaan otteeseen vuoden alussa valmistuneen arvioinnin tuloksista ja johtopäätöksistä. Hankeryhmän kokoonpano 2012 Puheenjohtaja: Professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalo, pääsihteeri, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, MMM ( lähtien TEM), lähtien professori Hilkka Vihinen, MTT, apulaispääsihteeri, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Varapuheenjohtaja: Professori Hilkka Vihinen, MTT, apulaispääsihteeri, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, lähtien ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi Jäsenet: Ympäristöneuvos Harry Berg, YM Erikoistutkija, osastonjohtaja Sakari Karvonen, THL Maaseutuylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM ( lähtien TEM) Tutkija Ilkka Luoto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, MMM Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM Ylitarkastaja Olli Voutilainen, TEM Sihteeri: Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM ( lähtien TEM), lähtien maaseutuylitarkastaja Laura Jänis, TEM Hankeryhmälle, ja ennen kaikkea hankkeiden toteuttajille aiheutti huolta hankkeiden maksatusten hidas käynnistyminen TEM:ssä. Ensimmäiset maksut lähtivät hanketoteuttajille vasta alkukesästä. Tilanne parani hieman vuoden loppua kohden, mutta maksatusten 20

22 Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän toimikausi on Teemaryhmän keskeisenä tehtävänä on vuonna 2008 valmistuneen ja talvella 2011 päivitetyn Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutuksen edistäminen, harvaan asutun maaseudun tilanteen seuraaminen ja siihen aktiivisesti puuttuminen mm. tiedottamalla eri tiedotusvälineiden kautta. Vuonna 2012 teemaryhmä järjesti seitsemän kokousta: kolme Helsingissä ja yhden Tampereella, Oulussa, Paraisilla ja Kajaanissa. Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelma Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman yleistavoitteena on harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja vahvistaminen. Pelikenttä on yhteinen YTR:n muiden teemaryhmien kanssa, mikä antaa mahdollisuuden tehdä laajapohjaista yhteistyötä muiden teemaryhmien kanssa. Teemaryhmä on tuonut kehittämistyöhön omana näkökulmanaan harvaan asutun maaseudun erityisolot ja on etsinyt malleja, menetelmiä ja toimenpiteitä, joilla näiden alueiden erityispiirteet sekä erityisvaatimukset saadaan huomioitua suunnittelussa ja päätöksenteossa. Muita vaikuttamisen keinoja ovat mm. lausuntojen antaminen sekä kansanedustajien ja muiden päättäjien sekä viranomaisten lobbaaminen. Teemaryhmä on koonnut keskeiset toimenpiteet Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan ja Maaseutupoliittiseen selontekoon. Toimenpideohjelma on päivitetty vuonna 2011 ja samalla on arvioitu eri toimenpiteiden toteutumista. Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän toiminta vuonna 2012 Teemaryhmä on vuoden aikana seurannut aktiivisesti Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman toteutumista. Harvaan asutun maaseudun toimintaa ja toimenpideohjelmaa esiteltiin eri tilaisuuksissa ja se oli esillä tiedotusvälineissä. Teemaryhmän jäsenet nostivat harvaan asutun maaseudun kysymyksiä esille omilla kansainvälisillä matkoillaan ja kansainvälisissä seminaareissa. Varsinaisena teemaryhmän toimintana kansainvälisyyttä ei ole ollut. Teemaryhmä edisti Harvaan asutun maaseudun asemaa eri keinoin. Teemaryhmä jätti kaksi lausuntoa aiheina Kuljetustuki ja Valtionhallinnon palvelut turvattava harvaan asutulla maaseudulla. Vuoden aikana tutustuttiin erilaisiin harvaan asutun maaseudun alueisiin: Pohjois-Pohjanmaahan, Kainuuseen ja saaristoon Teemaryhmä oli aktiivisesti mukana valmistelemassa Maaseudun palvelujen toimenpideohjelmaa: Erityisasiantuntija oli mukana Kuntaliiton hallinnoiman esiselvityshankkeen suunnittelussa ja vierihoitoryhmässä yhdessä Asumisen, Kansalaistoiminnan, Hyvinvointipalvelujen ja Kulttuuriteemaryhmien erityisasiantuntijoiden kanssa ja teemaryhmän pj oli mukana esiselvityshankkeen ohjausryhmässä. Teemaryhmä järjesti vuoden aikana kaksi seminaaria. Korppoossa järjestetyn alueseminaarin teemana oli Aluedemokratia ja palvelujen tuotanto saaristossa kuntaliitosten jälkeen yhteistyössä I samma båt -Samassa veneessä -toimintaryhmän ja Paraisten kaupungin kanssa. Paikalla oli 34 osallistujaa. Valtakunnallinen Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle -seminaari järjestettiin Helsingissä yhteistyössä Asumisen, Hyvinvointipalvelujen ja Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmien sekä MTK:n ja Kuntaliiton kanssa. Seminaariin osallistui 84 henkilöä paikanpäällä ja se lähetettiin myös netti-tv:n kautta koko Suomeen. Seminaari on vuoden ajan katsottavissa osoitteessa: Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä julkaisi vuoden aikana kolme Korvesta ja Valtateiltä -verkkolehteä teemoilla: 1/2012, Kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia har- 21

23 Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä tutustumassa saariston olosuhteisiin Kuva: Veli-Matti Karppinen vaan asutulla maaseudulle, 2/2012 (yhteistyössä Kulttuuriteemaryhmän kanssa), Kulttuuri harvaan asutulla maaseudulla ja 3/2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle. Lehti löytyy osoitteesta Viestinnällä oli merkittävä rooli teemaryhmän työssä. Harvaan asutun maaseudun asioita nostettiin esille eri yhteyksissä ja viestintäkanavissa, mm. Facebookissa. Teemaryhmän jäsenet ovat käyttäneet omia verkostojaan ja vaikutuskanaviaan hyväksi asioiden eteenpäinviemiseksi. Juttuja harvaan asutusta maaseudusta on ollut valtakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä sekä radiossa. Viimeisin juttu on Tytti Määtän artikkeli: PTT katsaus 2/2012: Kuntauudistus maaseutukunnan kannalta. Arvio toiminnan onnistumisesta Teemaryhmän toiminnan tuloksena Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelma toteutuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Tilanne tällä hetkellä on valtionhallinnon ja kuntien säästöohjelman myötä heikko niiden toimenpiteiden osalta, joihin tarvitaan lakimuutoksia tai julkista rahoitusta. Parhaiten toteutuivat paikallisia ratkaisuja vaatineet toimenpiteet. Ohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain seuraamalla toimenpide-esitysten toteutumista. Teemaryhmä nosti toimenpideohjelmasta tärkeimmiksi edistettäviksi asioiksi Laajakaistan saamisen koko harvaan asutulle maaseudulle, paikallisten ratkaisujen edistämisen ja levittämisen, Maaseudun palveluasiat Kuntaliiton hankkeen kanssa yhteistyössä ja tulevan ohjelmakauden sisältöihin vaikuttaminen harvaan asutun maaseudun näkökulmasta. Laajakaistan saa- 22

24 minen etenee, mutta turhan hitaasti; operaattoreiden maksatushakemukset etenevät hitaasti LVM:ssä, valokuituliittymien kalleus vähentää tilaajien määrää. Myös palveluohjelmaan liittyvä esiselvitys on vuoden aikana edennyt. Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän kokoonpano 2012 Puheenjohtaja Kunnanjohtaja Tytti Määttä, Vaalan kunta Varapuheenjohtaja ja päätoimittaja Kyläasiamies Tuomo Eronen, Pohjois-Karjala Jäsenet Ylitarkastaja Petra Stenfors, TEM/alueosaston edustaja Asiamies Pentti Ekola, PARDIA Ylitarkastaja Rainer Lahti, YM Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen, Viisari ry Ohjelmapäällikkö Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto Projektipäällikkö Erja Lehikoinen, Pohjois-Karjalan liitto Erikoistutkija Katja Ilmarinen, THL, Jyväskylän alueyksikkö (äitiysloman/hoitovapaan sijaisena Mari Kattilakoski saakka) Ylitarkastaja Reijo Martikainen, MAVI Liikenneneuvos Anni Rimpiläinen, LVM Kunnanjohtaja Mika Simoska, Tervola Asiantuntija Kimmo Aalto, MTK Yrittäjä Ari Rosti, Pinassi Oy, Saaristo Erityisasiantuntija: Kehittämispäällikkö Tarja Lukkari, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä Toiminnan tausta Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän tehtävä on edistää väestön hyvinvointia ja terveystasa-arvoa kehittämällä maaseudun palveluja. Toiminta keskittyy sosiaali-, terveys- ja perusopetuksen palveluihin. Työmuotoina ryhmä käyttää julkisen vaikuttamisen keinoja, verkosto- ja seminaarityöskentelyä sekä julkaisuja. Teemaryhmän työtä suuntaa maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja sen hyvinvointipalveluja koskevat toimenpide-ehdotukset. Teemaryhmän toimikausi on Teemaryhmän viidennellä toimikaudella huomio kohdistetaan erityisesti sosiaalista hyvinvointia, terveyden edistämistä sekä palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koskeviin kysymyksiin. Teemaryhmän työtä jäsennetään vuosittain valittavilla, ajankohtaisilla teemoilla. Teemaryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana viisi kertaa. Kokouksiin osallistui puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi 4 7 teemaryhmän jäsentä. Lisäksi järjestettiin useita työkokouksia ja verkottumistapaamisia. Palvelu johon ei pääse ei ole olemassa Palvelujen saavutettavuus on jatkumoa vuoden 2011 lähipalveluteemalle. Palvelujen saavutettavuus on ollut ajankohtainen ja maaseutupoliittisesti tärkeä kysymys kytkeytyen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, lähipalvelujen muutokseen, liikkuvien ja sähköisten palvelujen kehittämiseen sekä alueiden ja eri väestö- ja asiakasryhmien väliseen tarkasteluun. Teemaryhmän erityisenä painopisteenä oli sosiaalija terveyspalvelujen sekä kouluverkon saavutettavuuteen liittyvät kysymykset. Teemaryhmä kokosi ajantasaista tietoa päätöksenteon ja politiikan sekä kehittämistyön tueksi. Teemaryhmä keräsi ja tuotti tietoa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluista Kuntaliiton hallinnoimaan Maaseudun palveluohjelma -esiselvityshankkeeseen, jota viedään eteenpäin viiden teemaryhmän (hyvinvointipalvelut, kansalaisjärjestö, maaseutuasuminen, harvaan asuttu maaseutu, kulttuuri), Kuntaliiton ja Kirkkohallituksen tiiviinä yhteistyönä. 23

25 MALLU-auto. Kuva: Tarja Jutila. Teemaryhmien välistä yhteistyötä tehtiin myös seminaarien järjestämisessä. Teemaryhmä osallistui Helsingissä järjestetyn valtakunnallisen Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asu tulle maaseudulle -seminaarin järjestämiseen Maaseudun palvelut murroksessa osion osalta. Teemaryhmän erityisasiantuntija on jäsen myös Harvaan asutun maaseudun teemaryhmässä välittäen tietoa ja tarjoten asiantuntija-apua erityisesti sotekysymyksissä. Uutena toimintamuotona teemaryhmä käynnisti vuonna 2012 maaseudun hyvien sote-käytäntöjen konseptoinnin. Ensimmäiset mallinnukset (esitteet) laadittiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) liikkuvasta Mallu-klinikka-autosta sekä Lieksan vanhusten pienkotiasumisen toimintamallista yhteistyössä Eksoten ja Lieksan kaupungin kanssa. Esitteet ovat tulostettavissa teemaryhmän nettisivuilta ja kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Kansalaisosallisuuden vahvistaminen on yksi palveluiden kehittämisen ja muutoksen seurannan keskeisiä näkökulmia. THL:ssä käynnistynyt Kuntalaisen palvelufoorumi -tutkimushanke jalkautui kansalaisten pariin keräten tietoa kuntalaisten kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluista. Teemaryhmän erityisasiantuntija osallistui tutkimuksen pilottivaiheen suunnitteluun ja toteutukseen haluten varmistaa maaseutunäkökulman huomioimisen tutkimuskysymyksissä ja tutkimuksen toteuttamisessa (tutkijoiden jalkautuminen myös maaseutukuntiin). Teemaryhmä on mukana Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Perhehoito apu vanhuksille ja mahdollisuus maaseudulle -hankkeessa, jossa edistetään vanhusten perhehoitoa maaseudulla. Hankkeen puitteissa toteutetaan myös tutkimus (opinnäytetyö), jossa kartoitetaan maaseutuympäristön käyttöä vanhusten perhehoidossa, sekä selvitetään maaseutuympäristön vaikutuksia ja mahdollista lisäarvoa 24

26 vanhusten elämänlaadulle ja toimintakyvylle. Teemaryhmän erityisasiantuntija toimii tutkimuksen toisena ohjaajana. Etsivä nuorisotyö on tärkeää myös maaseudulla Maaseudun nuoret oli teemaryhmän toisena painopisteenä vuonna Palveluja koskeva keskustelu on keskittynyt viime vuosina ikäihmisten palveluihin ja teemaryhmä halusi nostaa nuorten hyvinvoinnin, osallistumisen ja nuorten palvelut julkiseen keskusteluun ja kehittämisen agendalle. Miten nuoret maaseudulla voivat, mitä mahdollisuuksia ja haasteita nuoret maaseudulla kohtaavat, mitä kehittämistarpeita palveluissa on nuorten näkökulmasta ja millaisia uusia ratkaisumalleja näihin on löydettävissä? Kuinka nuoret voivat osallistua oman elinympäristön ja palvelujen kehittämiseen? Nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvistä politiikkaohjelmista, neuvottelukunnista, toimijoista, hankkeista ja tutkimuksista tehtiin koonti teemaryhmän jäsenille. Teemaryhmä järjesti Maaseudun nuoret jyrää, jytää, jumittaa? -valtakunnallisen maaseudun nuorten hyvinvointi ja osallisuusseminaarin Heinolassa Seminaarin ohjelma ja esitykset löytyvät teemaryhmän verkkosivuilta. Seminaari toimi lähtölaukauksena nuorten työpajaleirille, jonka toteuttajana toimivat Päijät-Hämeen seitsemän kunnan 4H-yhdistykset (toteutettiin Leader-hankkeena). Tapahtumakokonaisuus ideoitiin teemaryhmän työkokouksessa. Se, että seminaari jatkui työpajaleirillä, rakensi teeman ympärille laajemman kokonaisuuden ja samalla laajensi teemaryhmätyötä uudenlaiselle aluetasolla toteutettavalle yhteistyölle (Päijät-Hämeen Leader ja seitsemän kunnan 4H-yhdistykset). Työpajaleirin erityisenä ansiona on 4H-toiminnan päivittyminen ja verkoston uudistuminen. Työpajaleirin toimintamalli synnytti uudenlaista etsivän nuorisotyön mallia 4H-toimintaan ja teemaryhmän roolina on antaa asiantuntija-apua uudenlaisen toimintamallin levittämiseksi myös muille alueille. Yhteisöllisyys näyttäytyy uudenlaisissa muodoissa maaseudulla Kolmantena erityisenä painopisteenä oli yhteisöllinen palvelutuotanto vuonna Teemaryhmä teki Yhteisöllisyydellä hyvinvointi ja palveluja maaseudulle -artikkelijulkaisun YTR:n julkaisusarjaan 1/2012. Artikkelijulkaisulla tuotettiin valtakunnalliseen keskusteluun uusia tuoreita tutkimustuloksia ja näkökulmia yhteisöllisyyden merkityksestä ja muodoista hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi maaseudulla. Lisäksi teemaryhmä on nostanut esiin yhteisöllisen palvelutuotannon toimintamalleja, esimerkkinä matkaraportti Ullavasta, jossa kylät ovat perustaneet palveluosuuskunnan turvatakseen tarvitsemansa palvelut 1000 asukkaan entiskunnassa. Toimintamalli on esimerkki kauppojen kehittämiseksi kohti monipalvelukeskuksia. Yhteisölliset palvelumallit turvaavat ja parantavat erityisesti maaseudun lähipalveluja. Teemaryhmä teki verkostoyhteistyötä Green Care -palvelujen käytön edistämiseksi. Teemaryhmän jäsenistöä osallistuu aktiivisesti MTT:n hallinnoiman Maatilojen hyvinvointipalvelut sosiaalisena innovaationa -hankkeen työkokouksiin, erityisesti kahden alahankkeen Green care palvelumallien ja laatujärjestelmän kehittäminen (VoiMaa!-hanke) sekä Green Care -toiminnan vaikuttavuus (CAREVA-hanke) osalta. Green care -teemassa on tehty myös kansainvälistä yhteistyötä. Kaikkinensa teemaryhmän jäsenet ovat mukana useissa maaseudun palveluja kehittävissä verkostoissa sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Teemaryhmän jäsenet pitivät lukuisia esitelmiä, sekä laativat mielipide- ja asiantuntijakirjoituksia muun muassa Green Careen, kouluverkkokysymyksiin sekä vanhusten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin liittyen. 25

27 Lappeenrannan asemalla. Teemaryhmän erityisasiantuntija Mari Kattilakoski ja EKSOTEn kehittämisjohtaja Merja Tepponen. Kuva: Tarja Jutila. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän kokoonpano vuonna 2012 Puheenjohtaja Tutkimusprofessori ja osastojohtaja Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/helsingin toimipiste Jäsenet Toiminnanjohtaja Liisa Häme, Päijänne-Leader ry Yksikön johtaja Arja Jämsén, Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Projektipäällikkö Ulla Ojuva, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Erikoistutkija Kari Gröhn, STM Sosiaalityön lehtori Arja Kilpeläinen, Lapin yliopisto Kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen, Kainuun maakuntakuntayhtymä Freelance -toimittaja Pirja Peltomäki Sivistysjohtaja Taina Peltonen, Mänttä-Vilppula, Suomen Lähikoulut ry Erityisasiantuntija Christell Åström, Suomen Kuntaliitto Erikoistutkija Anja Yli-Viikari, MTT Erityisasiantuntija Eeva-Liisa Virnes, Suomen Kuntaliitto Neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas, VM kuntaosasto Tutkija Sami Tantarimäki, Turun yliopisto Miia Nätti, Maa- ja kotitalousnaiset Keskus ry. ( asti) Yrittäjyyden asiantuntija Tarja Jutila Sihteeri Erikoistutkija Mari Kattilakoski, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/jyväskylän toimipiste 26

28 Kansalaistoiminnan teemaryhmä Kansalaistoiminnan teemaryhmän toimikausi on Teemaryhmä aloitti toimintansa vuonna 2006, eli vuosi 2012 oli teemaryhmän kuudes kokonainen toimintavuosi. Se oli samalla ensimmäinen vuosi uudella nimellä. Aiempi nimi kansalaisjärjestöteemaryhmä vaihdettiin toimintaa paremmin kuvaavaksi, kansalaistoiminnan teemaryhmäksi. Kunta-, palvelu- ja ikärakenteen muutoksilla sekä näitä koskevilla poliittisilla päätöksillä on suuri vaikutus maaseudun asukkaiden palveluihin. Samaan aikaan, kun palvelujen ja avun tarve väestön ikääntyessä kasvaa, kuntien resurssit vastata tähän kasvavaan kysyntään heikkenevät huoltosuhteen vinoutuessa. Monet julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kansalaisten tehtäviin, rooleihin ja vastuisiin liittyvät peruskysymykset on otettava uuteen tarkasteluun. Muutosvauhti vain kiihtyy kuntarakenteen uudistuessa ja kuntien välisten taloudellisten erojen kasvaessa. Palvelutuotannossa tarvitaan uusia vaihtoehtoja ja toimintamalleja. Niitä on etsittävä niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin tuottamista palveluista sekä näiden uudenlaisista yhdistelmistä ja yhteistyön tekemisen tavoista. Kolmannen sektorin roolin ja tehtävien laajenemiseen liittyy laajoja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, liittyen muun muassa järjestöjen tuottamien palvelujen rahoitukseen, kilpailu-, valtiontuki- ja hankintalainsäädäntöön ja sen käytännön tulkintoihin sekä vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Ne koskevat niin kolmannen sektorin toimijoita itseänsä kuin laajempia yhteiskunnallisia rakenteitakin, ja ovat maaseudulla toisenlaisia kuin kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Kuntarakenteen uudistaminen vaikuttaa myös kansalaisten mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa oman elinympäristönsä ja palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Yhä pienempi kuntalaisten joukko päättää yhä suuremmissa kunnissa yhä suuremmista asiakokonaisuuksista. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joilla annetaan kuntalaisille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa myös muuten kuin edustuksellisen demokratian kautta. Lähidemokratian kehittäminen on yksi suurimpia maaseutupolitiikan lähivuosien haasteista. Edellä mainittujen teemojen esille tuominen ja niihin vaikuttaminen on kansalaistoiminnan teemaryhmän ensimmäinen tehtävä. Tämän politiikkavaikuttamisen rinnalla kansalaistoiminnan teemaryhmä toimii näihin kysymyksiin liittyvän käytännön kehittämistyön vauhdittajana toimien muun muassa asiantuntijana ja aloitteentekijänä sekä kouluttajana yhteistyössä teemaryhmän laajan verkoston kanssa. Lähidemokratia vuoden tärkein teema Vuosi 2012 oli kansalaistoiminnan teemaryhmässä poikkeuksellinen. Lähidemokratia nousi hiukan yllättäenkin tärkeimmäksi teemaksi, kun ministerit Henna Virkkunen ja Anna-Maja Henriksson kutsuivat teemaryhmän sihteerin, erityisasiantuntija Ritva Pihlajan tekemään selvityksen lähidemokratiasta yhdessä tutkija Siv Sandbergin (Åbo Akademi) kanssa. Selvitys tehtiin huhti-kesäkuun 2012 aikana ja raportti Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa julkaistiin valtiovarainministeriön julkaisusarjassa syyskuussa Pihlaja kutsuttiin tehtävään kansalaistoimintaa ja kolmatta sektoria koskevan pitkän tutkimus- ja kehittämiskokemuksensa vuoksi, mutta myös siksi, että kansalaistoiminnan teemaryhmä oli nostanut esille konkreettisia esimerkkejä lähidemokratiasta. Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön tilaama selvitystyö tukee erinomaisella tavalla kansalaistoiminnan teemaryhmän työtä lähidemokratian edistämiseksi sekä avaa laajemmin myös koko YTR:lle uusia yhteistyösuuntia ja -mahdollisuuksia. Teemaryhmä toimi tämän selvitystyön ohella myös muuten lähidemokratiaa edistäen. Aiheesta pidettiin kymmeniä alustuksia eri puolilla Suomea. Teemaryhmä oli aktiivinen kansalais- ja järjestötoimijoiden lähidemokratiaverkostossa, joka nosti vuoden aikana esille tärkeitä kysymyksiä kirjeissään keskeisille ministereille. Lähidemokratian jatkotyötä koskevaa yhteistyöverkostoa rakennettiin muun muassa Kuntaliiton, valtiovarainministeriön ja opintokeskusten kanssa. Palveluissa paljon tehtävää Kansalaistoiminnan teemaryhmä toimi vuoden aikana monella eri suunnalla maaseudun palvelujen kehit- 27

29 Alueellista demokratiaa? Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa 27/2012 Kunnat Alueellista demokratiaa julkaisun kansi (http://www. vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_ kunnat/ alueel/alueellista_demokratiaa.pdf) Kysyntä vain kasvaa tämiseksi. Kuntaliitossa käynnistynyttä maaseudun palveluohjelman esiselvityshanketta ohjattiin vauhtiin yhteistyössä Kuntaliiton sekä viiden YTR:n teemaryhmän erityisasiantuntijan kesken. Maaseudun SGEI-palveluihin pureutuneen tutkimuksen alustavia tuloksia käytettiin apuna tuotaessa esiin maaseudun kannalta tärkeitä näkökulmia vielä oraalla olevaan keskusteluun SGEI-palvelujen määrittelystä. Tämän YTR:n rahoittaman SGEI-tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä MTT Taloustutkimus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Teemaryhmä toimi asiantuntijana ja sparraajana elokuussa 2012 käynnistyneessä Osuustoiminnalliset palvelumallit tutkimushankkeessa (OPAMA). Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toteutettavan hankkeen alkuperäinen idea ja suunnitelma pohjautuvat kansalaistoiminnan teemaryhmän toteuttamaan Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimukseen ( ). Kansalaistoiminnan teemaryhmä kantoi vuoden 2012 aikana suurta huolta YTR:n toiminnan tulevaisuudesta. Epävarmuus maaseutupolitiikan ja YTR:n työn jatkumisesta osuu tilanteeseen, jolloin kysyntä kansalaistoiminnan teemaryhmän ydinteemoja kohtaan vain kasvaa. Tarve lähidemokratian ja maaseudun palvelujen järjestämiseksi uusin tavoin julkisen, yksityisen ja 3.sektorin yhteistyönä vain kasvaa kuntauudistuksen edetessä ja julkisen talouden vaikeuksien kasvaessa. Tämä näkyi teemaryhmän käytännön toiminnassa vuonna 2012 hyvin konkreettisesti. Resurssit eivät riittäneet vastaamaan kaikkeen kysyntään. Teemaryhmän kaltaiselle keskushallinnon, kuntasektorin sekä kansalais- ja järjestötoimijoiden yhteiselle yhteistyö-, keskustelu- ja tiedonvaihtofoorumille on ilmiselvästi tarvetta. Sen tulee toimia sekä uuden tiedon tuottajana että teemaa työstävänä think tank -tyyppisenä uusia näkökulmia avaavana kriittisenä kehittäjä- ja vaikuttajaverkostona. 28

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Maaseutupolitiikan. vuosikertomus 2009

Maaseutupolitiikan. vuosikertomus 2009 Mökkiläisten etätyökampanja, loppuraportti. Distansarbetskampanjen för stugägarna, slutrapport. Maa- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2000, maaliskuu 2000. Luottamusta rakentamassa. Yrittäjäohjelman

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

JUHTA:n kokous Sote- ja aluehallintouudistus

JUHTA:n kokous Sote- ja aluehallintouudistus JUHTA:n kokous 14.10.2015 Sote- ja aluehallintouudistus Sirpa Mäntynen Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto/digitalisaatio - yksikkö 2 Itsehallintoalueiden perustamisen ja soteuudistuksen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE VALMISTELURYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE VALMISTELURYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN VALMISTELURYHMÄ LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE 16.1.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto... 1 1 Valmisteluryhmän toiminta... 2 1.1

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Sanna Sihvola MMM Sivu 1 3.11.2015 Esityksen sisältö Leader-ryhmien kehystarkistuksien kriteerit Näkemyksiä ja havaintoja 28.10.2015 Sivu

Lisätiedot

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr Esityslista 1/2016 1 (5) KIRJALLINEN KOKOUSMENETTELY (n työjärjestys 19) Vastausaika tulee vireille, kun jäsenet saavat kokousaineiston sähköpostitse. Jäsenillä on viisi (5) työpäivää aikaa reagoida (11.

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Sisältö Johdanto, Tausta... 1 Jakelu... 2

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Esittely

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Esittely Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Esittely Neuvottelukunnan jäsenistö Puheenjohtaja: Pääsihteeri Jukka Pekkala, Suomen liikunta ja urheilu ry Varapuheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä,

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Johtaja Riitta Korpiluoma (2002 ), Helsinki VARSINAISET JÄSENET Maa- ja metsätalousministeriön edustajat Maatalousneuvos

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella 2007-2013 Eero Pehkonen 24.11.2008 Esityksen sisältö Jatkuva arviointi, miten me sen ymmärrämme? Manner-Suomen maaseudun

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS

ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS Asettamispäätös VM120:00/2015 Kunta- ja aluehallinto-osasto 2.12.2015 luonnos ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS Asettaminen Toimikausi Valtiovarainministeriö on tänään asettanut aluehallintovirastojen ohjausryhmän

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseutuakatemia 2016

Maaseutuakatemia 2016 Maaseutuakatemia 2016 Mitä, miten ja miksi? Christell Åström MIKSI Maaseutuakatemia 2016? Visio maaseudusta 2020: Voimavarojaan hyödyntävä ja hyvinvoiva maaseutu. Maaseutu on erottamaton osa kansallista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT -VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA KOORDINOINTIHANKE. 7.12.2011 Paasitorni

VÄLITYÖMARKKINAT -VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA KOORDINOINTIHANKE. 7.12.2011 Paasitorni VÄLITYÖMARKKINAT -VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA KOORDINOINTIHANKE 7.12.2011 Paasitorni Neuvotteleva virkamies Päivi Haavisto-Vuori Työ- ja elinkeinoministeriö Koordinointihankkeen toimikausi 1.9.2008-31.12.2011

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Paikkatietoasiain neuvottelukunta 2013-2016 2.5.2016 1 Taustaa 1983-91 LIS-projekti kehittämään paikkatietojen yhteiskäyttöä - yhteiskäytön edistäminen lisättiin MML:n tehtäviin - paikkatietohakemisto

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, nh Pyöreä torni

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, nh Pyöreä torni Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, nh Pyöreä torni Asialista: 1 Kokouksen avaus 3 2 Sihteerin valinta ja

Lisätiedot

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Alueelliset työpajapäivät Tampereella 10.6. Anna Kapanen, jäsenpalvelupäällikkö Valtakunnallinen työpajayhdistys Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (kesäkuu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen 1 Mission possible: access on, ilmatilaa on 2 Painopisteet Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lapsiystävällinen työelämä Lasten Suomi - kuuleminen, kohtaaminen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: maanantai 9.5.2016 klo 10.45-12.58 sekä tiistai 10.5. klo 16.35-17.38 Paikka: Havsvidden, Geta, Ahvenanmaa Osallistujat: Teemu Hauhia, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot