TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristölupahakemus Päivämäärä Viite TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

2 TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Päivämäärä Laatijat Tarkastaja Kuvaus Riikka Tammivuori, Janne Kekkonen Eeva Ruokonen, Annika Hämäläinen Talvivaaran kaivoksen metallien talteenoton yhteyteen toteutettavan uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemus Viite Ramboll Terveystie HOLLOLA T F

3 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TIIVISTELMÄ Talvivaara Sotkamo Oy hakee ympäristönsuojelulain mukaista toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen tehdasalueelle toteutettavalle uraanin talteenottolaitokselle. Samalla haetaan lupaa aloittaa toiminta lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Uraanin talteenottolaitos tulee sijoittumaan kiinteäksi osaksi kaivoksen metallintuotantoprosessia. Laitosta tullaan käyttämään kaivoksen metallintuotannon pääprosessiliuoksessa epäpuhtautena esiintyvän uraanin erottamiseen liuoksesta. Tarkoitus on käsitellä koko metallintuotannon pääliuosmäärä, jonka virtaama nykytilanteessa on noin 1800 m 3 /h. Uraanin talteenotolla ei ole vaikutusta alueella nykyisin harjoitettavaan varsinaiseen kaivostoimintaan, kuten louhintamääriin tai kiviaineksen käsittelyyn. Uraanin talteenoton seurauksena kaivoksen kokonaisvedentarpeeseen tulee noin 8 % ja energiankulutukseen noin 7 % lisäys verrattuna vuoden 2010 kulutuslukuihin. Talteenotto toteutetaan käyttäen vakiintunutta ja yleisesti käytössä olevaa uuttomenetelmää. Uraanin talteenotossa käytettävät kemikaalit ovat osin samoja, joita kaivoksella jo nykyisinkin käytetään. Lisäksi uutossa tarvitaan myös joitakin kaivokselle uusia, mutta teollisuudessa yleisesti käytettyjä valmisteita. Uraanin talteenottolaitos tulee kaivoksen muun metallituotannon tapaan toimimaan jatkuvasti ja viikon jokaisena päivänä. Laitoksen tuotantomäärä tulee olemaan tonnia uraania vuodessa. Vuosittaisesta tuotantomäärästä enintään 25 t on peräisin muualta tuotavasta uraanista. Uraanin talteenottolaitos työllistää suoraan noin 20 henkilöä, välillisesti noin 50 henkilöä ja lisäksi hanke tuo rakennusvaiheessa työtä usealle sadalle henkilölle. Uraanin talteenotto parantaa Talvivaaran metallituotteiden laatua, louhittavan malmin hyödyntämisen tehokkuutta ja nostaa siten koko kaivoksen liiketoiminnan kannattavuutta. Talteenottolaitoksesta ei normaalitilanteessa aiheudu puhdistettavien ilmanvaihdon poistohönkien lisäksi muita päästöjä ympäristöön. Ilmapäästöt puhdistetaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti siten, ettei niistä aiheudu haittaa kaivosalueen ympäristössä. Uraanin talteenoton ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lainsäädännön mukaisesti. Yhteysviranomaisen antaman lausunnon mukaan uraanin talteenoton ympäristövaikutukset ovat vähäisempiä kuin vaikutukset tilanteessa, jossa talteenottoa ei toteutettaisi.

4 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. YLEISET TIEDOT Luvan hakijan tiedot Luvitettava toiminta Toiminnan aikataulu ja aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Sijainti ja liikennejärjestelyt Sijaintipaikan ympäristön maankäyttö Rajanaapurit ja muut asianosaiset Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Toimintaa koskevat muut luvat Ydinenergialain mukainen lupa Kemikaalilupa Rakennuslupa Uraanipuolituotteen kuljettamiseen liittyvät luvat Euroopan atomienergiayhteisön valvonta Säteilylain vaatimukset Toimintaan liittyvät sopimukset Ympäristövahinkovakuutus ja ympäristöjärjestelmä 4 2. YMPÄRISTÖN NYKYTILA Talvivaaran ympäristön radiologinen tilanne Maa- ja kallioperä Pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden laatu Pintavedet ja vedenlaatu Pintavesien ekologinen tila Sedimentit Ilmanlaatu Melu ja tärinä Luonnonolosuhteet 8 3. URAANIN TALTEENOTTOLAITOKSEN TOIMINTA Pääprosessiliuos ennen uraanin talteenottoa Uraanin liukeneminen pääprosessiliuokseen Uraanin talteenottoprosessi Uutto ja takaisinuutto Saostus, selkeytys ja suodatus Kuivaus, pakkaus ja varastointi Uraanipitoisuus eri prosessivaiheissa Tuotteet ja tuotantomäärät Toiminta-aika Raaka-aineet Pääraaka-aine Muualta tuotavat uraanipitoiset raaka-aineet Kemikaalit, niiden käyttö ja varastointi Kemikaalien käyttö prosessissa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n uraaniraaka-aineen valmistuksessa käytettävät kemikaalit Kemikaalien varastointi Uraanipuolituotteen ja kemikaalien kuljetukset Veden ja energian kulutus Energiatehokkuus Uraanin talteenottolaitoksen vesi-, jätevesi- ja hulevesijärjestelyt 15

5 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 4. JÄTTEET, NIIDEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen Uraanipäästöt kaivokselta nykytilanteessa Rikkivetypäästö uraanin talteenottolaitokselta Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Uraani Puhdistuslaitteet Päästöt veteen ja viemäriin sekä päästöjen vähentäminen Melu Muut päästöt Päästöjen vähentämisen ristikkäisvaikutukset Ehdotus päästöraja-arvoiksi RISKIT, POIKKEUSTILANTEET JA NIIDEN HALLINTA Prosessiliuos- tai kemikaalivuoto Prosessihäiriö Kuljetusonnettomuus Tulipalo ja räjähdysvaara Pesurien häiriö Sähkökatko PARAS KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TEKNIIKKA (BAT) YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöjen vaikutus ilmanlaatuun Päästöjen vaikutus pintavesiin Päästöjen vaikutus maaperään ja pohjaveteen Päästöjen vaikutus ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kaivoksen sulkemistoimenpiteisiin ja sulkemisen jälkeen TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Päästöt ilmaan Päästöt vesistöön Säteily Jätteiden laatu Vaikutustarkkailu Vaikutukset ilmanlaatuun Vaikutukset vesistöön ja pohjaveteen Raportointi Laadunvarmistus Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi 30

6 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS LIITTEET 1. Perustelut toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta 2. Sijaintikartta 3. Tiedot rajanaapureista ja muista asianosaisista (LUOTTAMUKSELLI- NEN) 4. Kaavakarttaotteet 5. Prosessikaavio 6. Asemapiirustus 7. Kemikaalitaulukko 8. Ympäristövaikutusten arviointiselostus 9. Yhteysviranomaisen lausunto ja muistutukset YVA-selostuksesta 10. Radiologisen perustilaselvityksen väliraportti 11. Kipsisakan kaatopaikkakelpoisuustutkimukset

7 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 1 1. YLEISET TIEDOT 1.1 Luvan hakijan tiedot Hakija: Yhteyshenkilö: Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie Tuhkakylä puh faksi Y-tunnus Eeva Ruokonen Ahventie 4 B Espoo puh eeva.ruokonen(at)talvivaara.com 1.2 Luvitettava toiminta Talvivaara Sotkamo Oy hakee ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 mukaista toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen tehdasalueelle toteutettavalle uraanin talteenottolaitokselle. Uraanin talteenottolaitos on ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 kohdan 7 b) mukainen malmin ja mineraalin rikastamo. Uraanin talteenottoprosessissa tullaan käyttämään orgaanista uuttoliuotinta noin 380 t/a, jolloin toiminta on ympäristölupavelvollista myös asetuksen 1 kohdan 6 a) mukaisesti (laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on yli 150 kiloa tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa). Talvivaara Sotkamo Oy hakee lisäksi lupaa ottaa vastaan ja erottaa uraani muilta metallirikasteita tuottavilta tai jatkojalostavilta laitoksilta peräisin olevista uraanipitoisista raakaaineista. Toimivaltainen viranomainen ympäristölupa-asiassa on ympäristönsuojeluasetuksen 5 mukaisesti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole aiemmin myönnetty ympäristölupaa. Uraanin talteenottolaitos tulee sijoittumaan kiinteäksi osaksi kaivoksen metallintuotantoprosessia. Laitosta tullaan käyttämään kaivoksen metallintuotannon pääprosessiliuoksessa epäpuhtautena esiintyvän uraanin erottamiseen liuoksesta. Laitoksella on tarkoitus käsitellä koko metallintuotannon pääliuosmäärä, jonka virtaama nykytilanteessa on noin 1800 m 3 /h. Nykyisin pääosa uraanista päätyy kaivoksen kipsisakka-altaaseen ja osa metallirikasteiden mukana jatkojalostajille, joiden tuotantoprosessia rikasteissa oleva uraani häiritsee. Uraanin talteenottolaitos tulee kaivoksen muun metallituotannon tapaan toimimaan jatkuvasti ja viikon jokaisena päivänä. Laitoksen tuotantomäärä tulee olemaan tonnia uraania vuodessa. Talteenottoprosessin lopputuote, uraanipuolituote, on kemialliselta koostumukseltaan uraanioksidien seos. Puolituote on olomuodoltaan kuivaa tai kosteaa hienojakoista jauhetta tai hiutaleita ja väriltään se on vaalean keltaista. Vuosittaisesta tuotantomäärästä enintään 25 t on peräisin muualta tuotavista uraanipitoisista raaka-aineista, kuten Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n prosessistaan erottamasta uraanista.

8 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 2 Uraanin talteenottolaitos työllistää suoraan noin 20 henkilöä, välillisesti noin 50 henkilöä ja lisäksi hanke tuo rakennusvaiheessa työtä usealle sadalle henkilölle. Uraanin talteenotto parantaa Talvivaaran metallituotteiden laatua, louhittavan malmin hyödyntämisen tehokkuutta ja nostaa siten koko kaivoksen liiketoiminnan kannattavuutta. 1.3 Toiminnan aikataulu ja aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Laitoksen edellyttämät perustamis- ja maanrakennustyöt aloitetaan keväällä Laitos otetaan käyttöön, kun toiminnalle on saatu tarvittavat luvat. Arvioitu käyttöönottoaika on tammikuussa 2012 sen jälkeen, kun laitos on saanut kaikki tarvittavat luvat. Laitosta käytetään koko kaivoksen toiminta-ajan, joka tämän hetkisen arvioin mukaan on noin 46 vuotta. Hakijan perustelut toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti on esitetty liitteessä 1. Perusteluiksi 101 :n soveltamiselle esitetään samoja näkökohtia, kuin mitä on esitetty hankkeen edellyttämän ydinenergialain mukaisen valtioneuvoston päätöksen välittömälle täytäntöönpanolle. Uraanin talteenottolaitoksen ympäristövaikutukset ovat vähäisiä ja uraania liukenee malmista Talvivaaran pääprosessiliuokseen joka tapauksessa. Muutoksenhakijoille ei aiheudu sellaista seurausta, jota päätöksen välittömän täytäntöön panopäätöksen kumoamisen johdosta ei voisi saattaa ennalleen. 1.4 Sijainti ja liikennejärjestelyt Uraanin talteenottolaitos tulee sijoittumaan Talvivaaran kaivospiirin sisään kaivoksen tehdasalueen länsiosaan junaradan länsipuolelle (ks. sijaintikartta liitteessä 2). Liikenne laitokselle järjestetään kaivoksen olemassa olevia tie- ja raideyhteyksiä pitkin. Maantieliikenne kaivokselle tulee ja lähtee pääosin tietä 870 pitkin. Kaivoksen liikennemäärät ovat nykyisin keskimäärin 8 raskaan ajoneuvon sekä henkilöauton käyntiä vuorokaudessa. 1.5 Sijaintipaikan ympäristön maankäyttö Hankealue sijaitsee Talvivaaran kaivosalueella, etäällä muusta yhdyskuntarakenteesta, noin km Kajaanin keskustasta kaakkoon ja km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiiriä lähin asutuskeskittymä on Tuhkakylä, joka sijaitsee kaivosalueen koillispuolella lähimmillään noin 1,5 km päässä kaivospiirin rajasta ja noin 9 km etäisyydellä uraanin talteenottolaitoksesta. Kaivospiirin läheisyydessä ei Tuhkakylän lisäksi ole muita asutuskeskittymiä eikä kaivoksen lisäksi muita teollisuuskeskittymiä. Kaivospiirillä tai sen välittömässä läheisyydessä ei myöskään ole tuotantokäytössä olevia peltoalueita. Lähin asuintalo sijaitsee noin 2,6 km päässä ja lähin loma-asuntokäytössä oleva rakennus noin 4,4 km päässä suunnitellusta uraanin talteenottolaitoksesta. Ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyn väestörekisterijärjestelmän haun perusteella 12 km säteellä laitoksen sijoituspaikasta on 70 vakituista taloutta. 1.6 Rajanaapurit ja muut asianosaiset Tiedot rajanaapureista ja toiminnan kannalta muista asianosaisista on esitetty liitteessä 3. Rajanaapureiksi katsottiin kaivospiirin alueella sijaitsevat kiinteistöt, kaivospiirin rajanaapurikiinteistöt sekä kiinteistöt joilla on alueita välittömästi kaivospiirin rajan läheisyydessä, vaikka yhteistä rajaa ei olisikaan. Muiksi asianosaisiksi katsottiin lähimpien purkuvesiä vastaanottavien vesistöjen rantakiinteistöt. Liitteessä 3 esitettyjä kiinteistötietoja tulee käsitellä luottamuksellisina henkilötietosuojalain mukaisesti.

9 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT, ) yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun eritystavoitteissa todetaan mm. että "haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista." Uraanin talteenottolaitoksen sijoittaminen kaivoksen tehdasalueelle on edellä mainitun erityistavoitteen mukaista. Muiltakaan osin hanke ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Kainuun maakuntakaavassa kaivosalue on merkitty kaivostoimintaan tarkoitetuksi alueeksi. Aluevarauksen suunnittelumääräyksessä todetaan, että: Alueen käyttöönottoa suunniteltaessa on otettava huomioon toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset tuotannon aikana ja sen päätyttyä Yleiskaava Talvivaaran alueella ei ole voimassa yleiskaavaa Asemakaava Talvivaaran tehdasalueella on voimassa Sotkamon kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava. Uraanin talteenottolaitos tullaan sijoittamaan asemakaavan mukaiseen paikkaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (kaavamerkintä T). Korttelialueen tehokkuusluku (kerrosalan suhde tontin pinta-alaan) on 0.4. Kaavassa teollisuudelle varatulle alueelle on jo nykyisin rakennettu metallien talteenottolaitos, huoltotilat, varastot ja toimistotilat. Uraanin talteenotto tapahtuu teollisuusrakennuksissa, jotka tulevat sijoittumaan asemakaavan mukaiselle teollisuusalueelle. Asemakaavalla ei säädellä niitä teollisia prosesseja, joita teollisuusalueella harjoitetaan. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaman lausunnon perusteella uraanin talteenottolaitoksen rakentaminen Talvivaaran asemakaavoitetulle teollisuusalueelle on kaavan mukaista. Kaavakarttaotteet voimassa olevista maakunta- ja asemakaavasta on esitetty liitteessä Toimintaa koskevat muut luvat Ydinenergialain mukainen lupa Uraanin talteenottoon tarvitaan ydinenergialain 8 :n 1. momentin mukainen lupa. Lupatarve koskee ydinenergialain (YEL 990/1987) mukaista lupaa YEL 2 :n 2. kohdassa mainittuun toimintaan eli kaivos- ja rikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on uraanin tuottaminen. Talvivaara on jättänyt lupahakemuksen valtioneuvostolle Hakemus kuulutettiin ja siihen on pyydetty lausuntoja ja mielipiteitä mennessä. Ydinenergialain mukaisen lupahakemuksen kuulemiseen liittyy Sotkamossa ja Kajaanissa kaikkiin talouksiin jaettu yleispiirteinen selvitys hankkeesta. Yleispiirteinen selvitys sekä muut ydinenergialain mukaiseen lupahakemukseen liittyvät aineistot ovat nähtävillä Työ- ja elinkeinoministeriön Internet-sivuilla osoitteessa Kemikaalilupa Vaarallisten kemikaalien käsittelylle ja varastoinnille on saatava viranomaisen lupa ennen talteenottolaitoksen toiminnan aloittamista. Turvallisuus ja kemikaalivirasto (TUKES) valvoo kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja myöntää luvan. Lupaa talteenottolaitokselle on haettava viimeistään rakentamisen yhteydessä ennen laitoksen käyttöönottoa. Luvan myöntämisen jälkeen valvottaviin kohteisiin tehdään määräajoin tarkastuksia. Talvivaaran nykyiselle toiminnalle on myönnetty lupa vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen käyttöön ja varastointiin /36/2008, (Kemikaalilupa).

10 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Rakennuslupa Uusien rakennusten sijoittaminen laitosalueelle edellyttää rakennusluvan hakemista Sotkamon kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Toiminnan, jolle haetaan rakennuslupaa, tulee olla asemakaavan mukainen Uraanipuolituotteen kuljettamiseen liittyvät luvat Suomessa kuljetusten turvallisuutta valvoo Säteilyturvakeskus. Uraanipuolituotteen kuljetus Suomessa ei edellytä erityistä lupaa, mutta sen kuljettamisessa tulee noudattaa vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettuja määräyksiä (VAK). EU-tasolla sen, joka kuljettaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon ydinainetta, jonka käyttötarkoitus perustuu ydinaineen säteilyominaisuuksiin, on tehtävä radioaktiivisten aineiden siirrosta jäsenmaiden välillä annetussa asetuksessa (Euratom) N:o 1493/93 määrätyt ennakkovarmistukset ja jälki-ilmoitukset (YEA 161/1988; 59 ). Ydinmateriaalien käsittelyä ja siirtoja valvoo kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA Euroopan atomienergiayhteisön valvonta Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOM) perustamissopimuksen 37. artiklan tulkitsemista koskevan ohjeen 2010/635/Euratom mukaan uraanin talteenotto on artiklan soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa. Talvivaara Sotkamo Oy toimitti artiklassa ja sen soveltamisohjeessa edellytetyt hankkeeseen liittyvät tiedot Työ- ja elinkeinoministeriölle joulukuussa 2010 sekä täydennyksiä tietoihin maaliskuussa Lisäksi tarvitaan Euratomin perustamissopimuksen Artikla 41:n mukainen hankintakeskuksen hyväksyntä uraanituotteen myyntisopimuksesta Säteilylain vaatimukset Uraanin talteenottolaitoksen toimintaan sovelletaan myös eräitä säteilylainsäädännön määräyksiä. Säteilylain (592/1991) tarkoituksena on estää ja rajoittaa säteilystä aiheutuvia terveydellisiä ja muita haittavaikutuksia. Säteilyasetuksessa (1512/1991) säädetään mm. työntekijöiden säteilyaltistuksen enimmäisarvoista. Säteilylainsäädännön mukaisena valvontaviranomaisena toimii Säteilyturvakeskus (STUK). 1.9 Toimintaan liittyvät sopimukset Uraanipuolituotteen jatkojalostamisesta on tehty toimitussopimus Talvivaaran ja jatkojalostuksen toteuttavan yrityksen (Cameco Corporation) välillä. Cameco on yksi maailman suurimmista uraanin tuottajista. Yhtiöllä on useita uraanikaivoksia Pohjois-Amerikassa sekä yksi uraania tuottava kaivos Kazakstanissa. Cameco tuottaa tällä hetkellä noin viidenneksen kaikesta maailman uraanipolttoaineesta. Uraanipuolituote kuljetetaan jatkojalostettavaksi ulkomaille, jossa tuotteesta valmistetaan jatkojalostajan toimesta ydinvoimaloiden polttoainetta. Jatkojalostaja myy valmistamansa polttoaineen edelleen sopimuskumppaneilleen käytettäväksi ydinvoimaloissa. Mahdollisten muualta tuotavien uraanipitoisten raaka-aineiden vastaanotosta ja käsittelystä laaditaan sopimukset tapauskohtaisesti Ympäristövahinkovakuutus ja ympäristöjärjestelmä Talvivaara Sotkamo Oy:llä on olemassa ympäristövahinkovakuutus, joka ulotetaan kattamaan myös uraanin talteenottolaitoksen toiminta. Yhtiöllä on käytössä ISO mukainen sertifioitu ympäristöasioidenhallintajärjestelmä, joka tulee kattamaan myös uraanin talteenottotoiminnan.

11 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 5 2. YMPÄRISTÖN NYKYTILA Tässä kappaleessa on kuvattu kaivospiirin sekä sen lähialueiden ympäristön nykytila lyhyesti. Tarkemmat kuvaukset ympäristöstä on esitetty hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa liitteessä 8. Säteilyturvakeskuksen tekemä Talvivaaran ympäristön radiologista perustilaa kuvaavan selvityksen väliraportti on hakemuksen liitteessä Talvivaaran ympäristön radiologinen tilanne Säteilyturvakeskus on selvittänyt luonnon radioaktiivisten aineiden määriä kaivosalueen ympäristössä alueella, johon kaivostoiminnalla ja uraanin talteenotolla voi olla vaikutusta. Selvityksen tuloksena saadaan yksityiskohtaista tietoa Talvivaaran ympäristön radioaktiivisuustasosta ennen uraanin talteenottotoiminnan aloittamista. Selvitys on kaksivuotinen ja se aloitettiin heinäkuussa Vuonna 2010 tehdyt näytteenotot ja mittaukset toistetaan vuonna 2011 ja perustilaselvityksen loppuraportti ilmestyy 2012 maaliskuussa. Hakemuksen liitteessä 10 olevassa väliraportissa esitetään eri ympäristönäytteiden radioaktiivisuustuloksia sekä paikan päällä tehtyjen gammaspektrometristen in-situ mittausten tuloksia vuodelta Näytteenottopaikkoja ja näytelajeja suunniteltaessa on otettu huomioon, että radionuklidit voivat levitä kaivos- ja rikastamoalueelta useita eri leviämisreittejä pitkin. Mahdollisia leviämisreittejä ovat leviäminen pinta- ja pohjavesien mukana joko veteen liuenneena tai hiukkasiin kiinnittyneinä, tuulen levittämän pölyn mukana tai kun kysymys on radonista, erittymällä jätteistä tai maaperästä kaasumaisena ilmaan. Näytelajeja suunniteltaessa otettiin myös huomioon luonnontuotteet sekä lähitilojen elintarvikkeet. Näytteenotto tehdään kahtena eri vuonna, koska luonnon radionuklidien aktiivisuuspitoisuuksissa esiintyy luonnollista vaihtelua. Selvityksessä tutkitaan aktiivisuuspitoisuuksia erilaisista ympäristönäytteistä kuten jokivesi, jokisedimentti, järvivesi, järvisedimentti, näkinsammal, kalanliha, sienet, marjat, hirvenliha, pohjavesi, maaperä, ulkoilman pöly, ulkoilman radon, mansikka, viinimarja ja peruna. Lisäksi alueella tehdään gammaspektrometrisia in-situ mittauksia. STUKin keräämät näytteet otettiin akkreditoiduilla näytteenottomenetelmillä. Kala-, rapu-, riista- ja osa marja-, sieni- ja elintarvikenäytteitä saatiin paikallisilta asukkailta. Tehtyjen analyysien tulokset osoittivat, että Talvivaaran alueella ympäristönäytteiden radioaktiivisuuspitoisuudet olivat luontaisten pitoisuuksien tasolla. Ruoka-aineista (marjat, sienet, peruna ja hirvenliha) mitatut aktiivisuudet olivat alhaisia ja lähellä mittalaitteistojen havaitsemisrajaa. 2.2 Maa- ja kallioperä Kaivosalueen maa- ja kallioperää on tutkittu useaan otteeseen 1930-luvulta alkaen. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla suoalueilla turvetta. Moreenikerros mukailee alla olevan kallioperän muotoja ja maaperätutkimusten perusteella kallion päällä on vain ohut kerros maa-ainesta. Kaivosalueella ei ole harjuja eikä alueella esiinny lajittuneita maa-aineksia kuin paikallisesti pienialaisina rantakerrostumina tai sora- ja hiekkavaltaisina kumpumoreeneina. Alavilla alueilla turpeen paksuus vaihtelee alle metristä viiteen metriin asti. Turpeen alla on yleensä moreenia ja sen alla kallio. Kaivoksen tehdasalueen maanpinta on tasattu täyttömailla luonnollista maanpintaa ylemmäs. Uraanin talteenottolaitoksen alue tullaan tasaamaan täyttömaita käyttäen samalle tasolle tehdasalueen kanssa. Talvivaaran sulfidinen nikkelimalmi on mustaliusketta, jossa on keskimäärin nikkeliä 0,22 %, kuparia 0,13 %, sinkkiä 0,49 %, kobolttia 0,02 % ja mangaania 0,35 %. Malmin keskimääräinen rikkipitoisuus on 9 %. Uraania malmissa on keskimäärin 0,002 %. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymissä sivukivilajit ovat mustaliuske, metakarbonaattikivi, kiilleliuske ja kvartsiitti. Sivukivenä oleva mustaliuske eroaa hyödynnettävästä mustaliuskeesta lähinnä alhaisempien metallipitoisuuksien perusteella.

12 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 6 STUK:n perustilaselvityksen väliraportin mukaan maaperän aktiivisuuspitoisuudet tutkituilla alueilla (tehdasalue, Ohra-aho ja Taattola) olivat pieniä. Aktiivisuuspitoisuudet vaihtelivat maaperänäytteissä uraani-238:n osalta välillä 7,2-54 Bq/kg ja radon-226:n osalta välillä 9,3-40 Bq/kg. Uraanin esiintymisestä ja käyttäytymisestä ympäristössä on tietoa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa liitteessä Pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden laatu Kaivospiirin alueella tai sen lähialueella ei ole ympäristöhallinnon luokittelemia pohjavesialueita. Pohjaveden pinta kaivosalueella myötäilee alueen maanpinnan muotoja. Kaivosalueen pohjoisella puoliskolla pohjavedenpinta viettää pohjoiseen eli kohti Kolmisoppea ja vedet päätyvät lopulta pintavesiin Oulujoen vesistöalueella. Kaivosalueen eteläosissa pohjaveden virtaussuunta on yleisesti etelään tai itään myötäillen maaston muotoja. Vedenjakaja on eteläisemmän Kuusilammen eteläpuolella, josta alkavat Vuokseen laskevat vesistöt. Kolmisopen ja Kuusilammen malmiesiintymien ja alueen muiden köyhempien mineralisaatioiden tiedetään vaikuttaneen alueen moreenin ja pohjaveden laatuun. Malmiesiintymien ulkopuolella pohjavesi on yleensä metalleista vapaata. Kalliopohjavesi on mineralisaatioalueiden kohdalla metallipitoista ja talousvedeksi käyttökelvotonta. Mustaliuske sisältää sulfideja ja rapautuu sen vuoksi helposti. Rapautumisessa ympäristöön liukenee metalleja ja sulfidin hapettuessa vapautuu vetyioneja, jotka alentavat pohjaveden ph:n happamaksi. Pohjaveden uraanipitoisuuksia tarkkailtiin vuonna Uraanipitoisuudet kaivoksen malminliuotuskenttien tarkkailupisteissä olivat pieniä suurimman havaitun pitoisuuden ollessa 0,25 µg/l. Kaivosalueen ympäristön kaivovesien uraanipitoisuudet tutkittiin 14 kaivosta otetuista näytteistä toukokuussa Selvästi suurimat uraanipitoisuudet mitattiin kahdesta Lahnasjärven alueen tarkkailtavasta porakaivosta, joissa pitoisuudet olivat 10,4 µg/l ja 6,9 µg/l. Muissa tutkimuksen kaivoissa uraanipitoisuus oli alle 0,5 µg/l. WHO:n suositus juomaveden enimmäisuraanipitoisuudeksi on 15 µg/l (WHO 2008). Suomessa käytetään suositusarvoa 100 µg/l maaperän luontaisesti korkean uraanipitoisuuden vuoksi. Talvivaaran lähdevesien radonpitoisuus oli STUK:n perustilaselvityksen mukaan noin 70 Bq/l. Porakaivovesien radonpitoisuudet analysoitiin kolmesta kaivospiirin ulkopuolella sijaitsevasta kaivosta. Kahdessa kaivossa pitoisuudet olivat alhaisia (50 ja 134 Bq/l), mutta Lahnasjärven alueella sijainneesta kaivosta analysoitiin korkea radonpitoisuus 6180 Bq/l. Havaittu korkea radonpitoisuus on kuitenkin tyypillinen esimerkiksi Kajaanin graniittirikkaiden alueiden porakaivojen radonpitoisuuksiin verrattuna. 2.4 Pintavedet ja vedenlaatu Talvivaaran kaivospiiri sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueiden vedenjakaja-alueella. Kaivosalue kuuluu osin Oulujoen vesistöalueeseen kuuluvan Jormasjärven valuma-alueelle sekä osin Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvan Nurmijoen valuma-alueelle. Kaivospiiri sijoittuu Jormasjärveen laskevien Tuhkajoen ja Talvijoen sekä Laakajärveen laskevien Sopenjoen ja Kivijoen osavaluma-alueille. Kaivosalueen suurin järvi on Kolmisoppi ja muita pienempiä vesistöjä ovat mm. Salminen, Kuusilampi ja Kaivoslampi. Kaivospiirin läheisyydessä olevia järviä ovat mm. Kalliojärvi, Ylä-Lumijärvi, Kivijärvi, Hakonen ja Iso-Savonjärvi. Uraanin talteenottolaitos tulee sijoittumaan kaivoksen tehdasalueelle, joka sijaitsee Nurmijoen valuma-alueella. Tehdasalueen läheisyydessä ei ole pintavesimuodostumia. Lähimmät pintavesimuodostumat (Rasvalammit) sijaitsevat suunnittelualueesta noin 1,2 km päässä pohjoiseen. Lähimmät pintavesitarkkailun piiriin kuuluvat pintavesimuodostumat sijaitsevat talteenottolaitoksesta noin 1,8 km päässä länteen (Valkealampi) ja 2,0 km päässä pohjoiseen (Hoikkalampi). Mustaliuskealueen vesistöjen vesi on tyypillisesti humuspitoista ja hapanta. Tutkimusten mukaan happamuus oli jo ennen kaivostoimintaa alueella niin voimakasta, että vain keskikokoisten ja isompien järvien veden ph ylsi tasolle 6. Pienissä vesissä ja ojissa ph oli jopa alle 4. Happamuuteen liittyy alhainen tai jopa olematon puskurikapasiteetti. Mustaliuskealueen vesissä on myös luontaisesti korkeita metallipitoisuuksia.

13 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 7 Talvivaaran vesistöjen uraanipitoisuuden tarkkailu aloitettiin helmikuussa Uraanipitoisuus Oulujoen vesistöalueella Salmisessa oli 0,05-0,10 µg/l, Kalliojärvessä 0,10 0,23 µg/l ja Kolmisopessa 0,11 0,23 µg/l. Jormasjärvessä uraanipitoisuus oli 0,06-0,11 µg/l. Vuoksen vesistöalueella uraanipitoisuudet helmi-elokuussa olivat Ylä-Lumijärvessä 0,05-0,68 µg/l, Lumijoessa 0,08-0,32 µg/l ja Kivijärvessä 0,05-0,15 µg/l. Suurin vesistön uraanipitoisuus mitattiin louhoksen lähellä olevasta Kuusilammesta, jossa uraanipitoisuudet olivat 1,02-1,64 µg/l. Pitoisuuksia voidaan suhteuttaa esimerkiksi juomaveden suositeltuun enimmäisuraanipitoisuuteen, joka WHO:n suosituksen mukaan on 15 µg/l. Geokemian atlaksen osan 3 (GTK 1996) mukaan purovesien uraanipitoisuudet ovat tavanomaisesti luokkaa 0,007-0,7 g/l. Eniten purovesissä uraania on Itä- ja Keski-Uudellamaalla, missä pitoisuudet ovat tyypillisesti 0,5-2,0 g/l. Kaivosalueen vesistöjen uraanipitoisuus on siten Suomen vesistöille tyypillisellä tasolla. STUK:N perustilaselvityksessä (2010) otettujen pintavesivesinäytteiden aktiivisuuspitoisuudet olivat suurimmassa osassa näytteitä havaitsemisrajan alapuolella. Uraanin aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluväli näytteissä oli 0,007-0,08 Bq/kg ja radiumin ja toriumin vielä sitäkin pienempiä Pintavesien ekologinen tila Pintavesien ekologinen tila selvitettiin vuoden 2008 laajan tarkkailun yhteydessä. Tarkkailuun sisältyi vesistöjen osalta kasviplanktonlajiston ja -biomassan selvitys, piileväselvitys päällyskasvustosta, pohjaeläintutkimuksia, pohjaeläinten, kalojen ja rapujen metallipitoisuuksien selvitys sekä vesikasvillisuuden tilan selvitys. Alueen järvet ovat tyypillisiä humusjärviä, mistä johtuen kasviplanktonin määrä järvissä on suhteellisen alhainen melko suurista ravinnepitoisuuksista huolimatta. Järvet ovat pohjaeläimistön perusteella joko reheviä (Kivijärvi, Jormasjärvi ja Kolmisoppi) tai lievästi reheviä (Kalliojärvi). Kolmisoppi luokitellaan kasvillisuuden perusteella korteruokotyypin järveksi (valtalajeina järvikorte ja järviruoko), Kalliojärvi ulpukkatyypin järveksi (valtalajit ulpukka ja pullosara), Kivijärvi järvikortetyypin järveksi (ei valtalajeja) ja Jormasjärven Talvilahti järvikortetyypin ja korteruokotyypin järveksi (valtalajit järvikorte, järviruoko, vesisara ja pullosara). STUK:n perustilaselvityksessä 2010 (liite 10) tutkittiin vesi- ja sedimenttinäytteiden lisäksi kalanja ravunlihanäytteiden sekä näkinsammalen radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksia. Luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet kalan- ja ravunlihassa olivat pieniä ja hyvin lähellä mittalaitteistojen havaitsemisrajaa. Näkinsammalet tunnetusti keräävät tehokkaasti veden epäpuhtauksia itseensä. Näkinsammalnäytteiden aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluvälit olivat uraani- 238:n osalta Bq/kg ja uraani-235:n osalta alle 6 Bq/kg. Radiumin aktiivisuudet olivat näkinsammalessa korkeampia vaihteluvälin ollessa Bq/kg (Ra-226) ja Bq/kg (Ra- 228) Sedimentit Kallioperän ominaisuudet heijastuvat järvisedimenttien kemiallisessa koostumuksessa. Kiilleliusketta ja mustaliusketta sisältävillä kivilajialueilla sijaitsevissa Jormasjärvessä ja Kolmisopessa metallipitoisuudet olivat moninkertaiset graniittigneissialueilla sijaitseviin Kivijärveen ja Kalliojärveen verrattuna. Jormasjärven ja Kolmisopen sedimentin nikkelipitoisuudet vastasivat Talvivaaran alueen kiilleliuske- ja mustaliuskealueella sijaitsevien järvisedimenttien taustapitoisuuksia. Sedimentin uraanipitoisuudet olivat vuonna 2008 tehtyjen tutkimusten perusteella Suomen oloihin tyypillisellä tasolla. Vuonna 2010 STUK:n perustilaselvityksen yhteydessä Jormasjärvestä ja Kivijärvestä otetuissa sedimenttinäytteissä todettiin sedimentin uraanin aktiivisuuspitoisuuksien olevan tasaisia eri syvyyksillä. Tutkimuksessa otettiin sedimenttinäytteitä lisäksi monista muista kaivospiirin vesistöistä. Pintasedimenttinäytteistä mitattujen aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluväli oli uraani-238:n osalta Bq/kg ja uraani-235:n osalta 1-11 Bq/kg. Radiumin osalta vaihteluväli oli Bq/kg (Ra-226) ja Bq/kg (Ra-228) ja toriumin Bq/kg (Th-228) ja Bq/kg (Th- 232). Sedimenttinäytteissä oli havaittavissa Tshernobylin onnettomuuden aiheuttaman cesium- 137-päästön vaikutus, sillä Cs-137:n aktiivisuuspitoisuudet olivat jopa 660 Bq/kg Jormasjärven sedimentin pintakerroksessa.

14 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Ilmanlaatu Kaivoksen sijainti on syrjäinen eikä lähialueilla ole muita merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavia toimintoja tai suuria teitä, joilla olisi vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Kaukokulkeumana alueelle voi kuitenkin kulkeutua energiantuotannon sekä teollisuuden päästöjä. Kaivospiirin nykyisistä toiminnoista aiheutuvat päästöt ilmaan koostuvat mineraaliaineksen pölyämisestä, pako- ja savukaasupäästöistä sekä tuotantoprosessin höngistä. Saostusreaktoreissa metallien saostamiseen käytetään rikkivetykaasua (H 2 S). Prosessin käynnistysten ja pysäytysten aikana rikkivetyä on puhdistuslaitteista huolimatta päässyt ilmaan ja kulkeutunut kaivoksen ympäristöön, jossa se on alhaisen hajukynnyksensä takia aiheuttanut hajuhaittoja melko kaukanakin kaivoksesta. Suunnittelualuetta lähimmät säähavaintoasemat ovat Kajaanin lentoasema 30 km luoteeseen, Vieremän Kaarakkala 35 km länsilounaaseen sekä Valtimon Kirkonkylä 45 km kaakkoon kaivosalueesta. Ilman lämpötilan vuosikeskiarvo havaintoasemilla on 1,7 2,0 astetta ja keskimääräinen vuosisadanta mm. Vallitseva tuulen suunta alueella on etelästä. Lisäksi Sotkamossa on Ilmatieteenlaitoksen sääasema Kuolanniemessä. Pölyä alueella aiheutuu louhinnasta, malminkäsittelystä ja liikenteestä. Pölylaskeumaa tarkkaillaan kaivospiirin alueelle ja sen ympäristöön sijoitetuista 16 mittauspisteestä, joissa mitataan jatkuvatoimisesti pölylaskeuman määrää. Pöly pidättyy keräimien ionivaihdettuun veteen, josta määritetään ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö sekä metalleista nikkelin, koboltin, kuparin ja sinkin pitoisuudet. Maaliskuusta 2010 lähtien pölystä määritettiin myös uraanin pitoisuudet, joiden perusteella laskettiin kuukausittain neliömetrin alalle pölyn mukana laskeutuvan uraanin määrä. Tarkkailun mukaan kaivospiirin ulkopuolella pölyn mukana laskeutuvan uraanin määrät ovat vähäisiä. Kaivoksella toteutettiin YVA-selostuksessa esitettyjen aiempien pölyntorjuntatoimenpiteiden lisäksi vuodenvaihteessa malminkäsittelyn pölynpoistoa tehostavia laiteinvestointeja. STUK:n perustilaselvityksessä mitattiin vuonna 2010 ulkoilman radonpitoisuuksia kaivospiirillä ja sen ympäristössä yhteensä yli 40 mittauspisteessä. Ulkoilman radonpitoisuudet kaikissa mittauspisteissä olivat matalia ja hyvin lähellä menetelmän havaitsemisrajaa. Kaikkien mittauspurkkien radonpitoisuuden keskiarvo oli 5 Bq/m³, ja mittauspisteiden radonpitoisuuksien vaihteluväli oli 1-11 Bq/m³. Esimerkiksi Tampereen Pispalanharjulla mitattu kuuden radonmittauspisteen pitoisuuksien keskiarvo oli 22 Bq/m³. STUK:n perustilaselvityksessä kerättiin lisäksi kahdesta kaivospiirin alueella sijaitsevasta havaintopisteestä pölylaskeumanäytteet, joista analysoitiin aktiivisuuspitoisuudet. Tuloksia verrattiin Kajaanin ilmapölykeräysaseman tuloksiin, jotka oli kerätty samalta ajanjaksolta. Suurimmat aktiivisuuspitoisuudet havaittiin kalium-40:n osalta, jonka pitoisuudet näytteissä olivat 0,9-1,8 mbq/m 3 (= tuhannesosa Beqcuerelia kuutiometrissä). Kalium-40 on luontaisesti kiviaineksessa esiintyvä radioaktiivinen isotooppi, joka ei ole peräisin luonnonuraanista. Muiden aineiden osalta aktiivisuudet olivat tätä alhaisempia. Kajaanin mittausasemalla kalium-40 aktiivisuuspitoisuus oli 0,1 mbq/m Melu ja tärinä Uraanin talteenottolaitos sijoittuu kaivoksen tehdasalueelle, jossa melua ja tärinää aiheutuu louhintaräjäytyksistä, käynnissä olevista rakennustöistä, koneiden ja laitteiden toiminnasta sekä liikenteestä. Tarkkailutulosten perusteella kaivostoiminnan melu ei ylitä meluohjearvoja lähimpien häiriintyvien kohteiden alueella, vaikka etenkin louhintaräjäytykset voidaan havaita melko kaukanakin kaivoksesta. 2.7 Luonnonolosuhteet Kaivospiirin alueella ei ole Natura -verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita. Suunnittelualuetta lähimmät Natura-alueet ovat Talvivaara (FI ) ja sen kaakkoispuolella sijaitsevat Korsunrinne (FI ), Losonvaara (FI ), Ketrinsaari ja Noronvaara (FI ) sekä Isoaho (FI ). Uraanin talteenottolaitokselta matkaa Talvivaaran Natura-alueelle on yli 7 km, Losonvaaraan noin 8 km, Ketrinsaareen noin 11 km ja Isoaholle noin 12,5 km.

15 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 9 Uraanin talteenottolaitoksen sijaintipaikkaa lähimpänä sijaitseva liito-oravan ydinalue on noin 1 km päässä suunnittelualueesta pohjoiseen (Rasvamäki) ja lähin potentiaalinen elinalue noin 800 m päässä luoteeseen (Haukimäentien länsipuoli). Uraanin talteenottolaitos sijoittuu tehdasalueelle, jolta kasvillisuus on pääosin poistettu jo aikaisemmin ja alue on muutettu teollisuuskäyttöön. Tämän vuoksi talteenottolaitoksen alueella tai sen lähiympäristössä ei ole erityisiä luontoarvoja. 3. URAANIN TALTEENOTTOLAITOKSEN TOIMINTA 3.1 Pääprosessiliuos ennen uraanin talteenottoa Uraanin liukeneminen pääprosessiliuokseen Talvivaaran alueen kallioperä ja nikkelimalmi sisältävät luonnonuraania pieniä pitoisuuksia. Luonnonuraani koostuu kolmesta isotoopista, U-238 (99,2836 %), U-235 (0,7110 %) ja U-234 (0,0054 %). Uraani liukenee bioliuotuksessa Talvivaaran päämetallien tapaan PLS-liuokseen, joka on kaivoksen metallien talteenoton pääprosessiliuos. Liuoksen uraanipitoisuudet ovat alhaisia (noin 20 mg/l), mutta uraani voidaan ottaa talteen tarkoitukseen kehitetyllä uuttomenetelmällä. Tutkimusten perusteella malmissa esiintyvien muiden radioaktiivisten aineiden kuin uraanin liukeneminen bioliuotuksessa on vähäistä eikä niitä esiinny merkityksellisissä pitoisuuksissa pääliuoksessa. Esimerkiksi huhtikuussa 2010 tehdyissä tutkimuksissa mitattiin PLS-liuoksen uraaniisotooppien yhteenlasketuksi aktiivisuuspitoisuudeksi 214 Bq/kg. Radiumin aktiivisuuspitoisuus oli noin 1 Bq/kg. Lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po-210) pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Talteenottoprosessiin otettava raaka-aine on metallien saostusprosessien prosessiliuos sinkkisulfidisakeuttimen ylitesäiliöstä, kuparin ja sinkin saostuksen jälkeen. Sinkin saostuksessa sakeutukseen käytettävät altaat sijaitsevat ulkotiloissa. Uraanilaitoksen alueella sijaitsevat liuosaltaat sisältävät samaa liuosta, kuin mistä otetaan talteen päämetallit nykyiselläkin laitoksella. Uraanin talteenottoon otettava syöttöliuos selkeytetään talteenottolaitoksen piha-alueella olevassa 40x80 m katetussa altaassa (ns. PLS-allas). Altaasta selkeytynyt liuos johdetaan uraanin talteenottoon putkia pitkin. Prosessiin käsiteltäväksi otettava määrä on mitoitettu PLS-liuosmäärän mukaisesti tasolle noin 1800 m 3 tunnissa. Laitoksen piha-alueella on toinen samankokoinen katettu uuton raffinaattiallas, johon johdetaan uraanin talteenottoprosessin uuttovaiheen läpikäynyt PLS-liuos. Metallituotannon liuos jatkaa raffinaattialtaalta nykyisen esineutraloinnin kautta seuraavaan metallinsaostusvaiheeseen, joka on nikkelin talteenotto. Uuton raffinaattialtaassa uraanipitoisuus on matalampi kuin uuton selkeytysaltaassa, mutta muutoin liuoksen koostumus pysyy samana. Altaiden pohjarakenteet vastaavat kaivoksen uusimpien liuosaltaiden rakennetta. Rakenteeseen kuuluvat seuraavat kerrokset pinnalta alkaen: muovikalvo(hdpe)-murske-muovikalvo(hdpe)- bentoniitti-murske ja maapohjan päälle lisäksi suodatinkangas. Rakenteeseen asennetaan tarkkailuputkisto, jonka avulla on mahdollista tarkkailla mahdollisia vuotoja mittaamalla putkistoon kertyvästä vedestä ph:ta tai johtokykyä. Lisäksi altaiden pohjien alle rakennetaan salaojat. Nykyisen laitoksen ulkona sijaitsevien sakeuttimien tapaan myös nämä ulkona sijaitsevat altaat katetaan, jotta liuoksesta mahdollisesti vapautuva rikkivety saadaan kerättyä talteen ja puhdistettua pesurissa. Pesurina käytetään venturityyppistä märkäpesuria, jossa pesuliuoksena käytetään natriumhydroksidiliuosta. 3.2 Uraanin talteenottoprosessi Uraanin talteenotto toteutetaan teollisuudessa yleisesti käytössä olevalla nestenesteuuttomenetelmällä. Vastaavia uuttolaitteistoja käytetään metallien talteenotossa lukuisilla tuotantolaitoksilla Suomessa ja ulkomailla. Uraanin talteenotto ei eroa muiden metallien talteenotosta kyseisellä menetelmällä lukuun ottamatta työntekijöiden säteilysuojauksen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Prosessin ohjaus ja valvonta toteutetaan uusimman tekniikan mukaisella ohjausjärjestelmällä. Ohjaus- ja valvontajärjestelmän tarvitsema tieto prosessiolosuhteista kerätään jatkuvatoimisten mittausantureiden avulla.

16 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 10 Uraanin talteenottolaitoksen prosessikaavio on esitetty liitteessä 5. Eri prosessivaiheiden sijoittuminen on esitetty asemapiirustuksessa liitteessä Uutto ja takaisinuutto Uraanin talteenottoprosessin ensimmäisessä vaiheessa vesiliuos (= PLS) sekoitetaan sekoitussäiliössä uuttoliuoksen kanssa, jolloin uraaniyhdisteet siirtyvät uuttoliuokseen. Tämän jälkeen vesiliuos ja orgaaninen liuotin erotetaan toisistaan selkeytysaltaassa aineiden fysikaaliseen tiheyseroon perustuen. Orgaaninen liuos asettuu kevyempänä vesiliuoksen päälle. Uutto on kaksivaiheinen, eli ensimmäisen vaiheen selkeytysaltaasta vesiliuos jatkaa toisen vaiheen sekoitussäiliöön ja edelleen toiseen selkeytysaltaaseen. Orgaaninen uuttoliuos johdetaan selkeytysaltaista takaisinuutettavaksi. Vesiliuos (PLS) johdetaan laitoksen pihalla sijaitsevaan uuton raffinaattialtaaseen, josta se jatkaa nykyiseen esineutralointivaiheeseen ja siitä edelleen nykyiseen nikkelin ja koboltin yhteissaostukseen. Takaisinuutolla tarkoitetaan vaihetta, jossa orgaaniseen uuttoliuokseen siirtynyt uraani uutetaan takaisin vesiliuokseen. Takaisinuutossa käytetään natriumkarbonaatin vesiliuosta. Takaisinuutossa vesiliuoksen ja orgaanisen liuottimen erotukseen käytetään uuton tapaan sekoitussäiliö- ja selkeytysallasyksiköitä, joita on prosessissa 2 kpl. Takaisinuutosta saatu uraanipitoinen vesiliuos johdetaan sekoitussäiliöissä tehtävän ph-säädön jälkeen uraanin saostusvaiheeseen. Orgaanisen liuoksen pääsy saostusvaiheeseen estetään jälkiselkeytyksellä ja tarvittaessa lisäksi aktiivihiilisuodatuksella. Käsiteltävä liuosmäärä on muutama kuutio tunnissa ja liuoksen sisältämä uraanipitoisuus on tässä vaiheessa g/l. Uuttoliuosta käsitellään ennen takaisinuuttoa pesuilla, joissa liuoksesta poistetaan epäpuhtauksia rikkihappoliuoksella ja vedellä. Pesu tapahtuu vastaavissa sekoitin-selkeytinlaitteissa kuin uutto. Takaisinuuton jälkeen orgaaninen liuos palautetaan takaisin uuttovaiheeseen kahden käsittelyvaiheen kautta. Käsittelyt tehdään vastaavissa sekoitin-selkeytinlaitteissa kuin uutto ja takaisinuutto ja käsittelyliuoksina käytetään natriumhydroksidia ja rikkihappoa. Uuttoalueella takaisinuuttoliuoksen käsittelyssä erottuva vesiliuos johdetaan takaisin uuttoa edeltävään PLS-altaaseen. Uraanin talteenottoprosessista ei johdeta vesiä viemäriin Saostus, selkeytys ja suodatus Uraani saostetaan sekoitussäiliöreaktoreissa vetyperoksidilla. Saostuksessa vesiliuoksen ph säädetään lipeällä (natriumhydroksidilla) saostusreaktiolle sopivaksi. Uraani saostuu uraaniperoksidina, joka erotetaan vesiliuoksesta selkeyttämällä ja suodattamalla. Sakasta suodatuksessa erotettu liuos palautetaan ennen uraanin talteenottoprosessia olevaan PLS-altaaseen tai saostusvaiheen alkuun Kuivaus, pakkaus ja varastointi Uraaniperoksidisakka kuivataan lämmön avulla kuivausuunissa. Kuivausuuni on lämpöeristetty energiankulutuksen pienentämiseksi ja turvallisuussyistä. Kuivausuunin vesihöyry ja sen mukana irtoavat uraanihiukkaset imetään märkäpesurille, jonka poistoliete palautetaan saostusalueelle. Pesurissa puhdistettu ilma lisäksi suodatetaan pussisuodattimessa ennen kuin se päästetään ilmaan. Kuivausuunista uraanipuolituote siirretään suoraan syöttösuppiloon, josta se pakataan ilmatiiviisiin 200 l terästynnyreihin. Tynnyrit pestään ulkopuolelta, kuivataan ja punnitaan ennen siirtoa kuljetuslavoille. Tynnyrien pesuvesi kerätään talteen ja johdetaan uraanin saostusvaiheeseen. Lavat siirretään laitoksen sisätiloissa olevaan varastointitilaan odottamaan kuljetusta. Ennen kuljetusta tynnyrit pakataan laitoksen sisätiloissa merikuljetuskonttiin, joka kuormataan joko kuorma-autoon tai junaan. Talteenottolaitoksella kerrallaan varastoitava uraanimäärä on maksimissaan 50 tonnia, mikä vastaa enintään kahdeksan viikon tuotantomäärää. Uraanituotteen kuivaus-, pakkaus- ja varastointialueen ilmanvaihto on erillinen muista prosessitiloista. Alueen toiminnot ovat pitkälti automatisoituja ja sinne on henkilöstöllä vain rajallinen pääsy. Uraanin talteenoton lopputuote sisältää kuiva-aineelle laskettuna uraania noin %. Pääosa uraanista on uraaniperoksidimuodossa ja sen lisäksi tuotteessa on vähäisiä määriä muita uraanioksideja ja kidevettä.

17 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Uraanipitoisuus eri prosessivaiheissa Eri prosessivaiheissa pilottikokeiden perusteella arvioidut uraanipitoisuudet on esitetty taulukossa 3-1. Taulukko 3-1. Uraanipitoisuus eri prosessivaiheissa. Prosessivaihe Keskimääräinen Yksikkö uraanipitoisuus Uuttoon tuleva PLS-liuos 20 mg/l Uutosta poistuva PLS-liuos 0,08-0,2 mg/l Takaisinuuttoliuos saostukseen g/l Suodatettu sakka (uraanipuolituote) 70 % Kuivattu puolituote % 3.3 Tuotteet ja tuotantomäärät Uuttoprosessilla saadaan talteen yli 90 % laitokselle syötettävän metalliliuoksen sisältämästä uraanista. Lopputuote tuotetaan ns. yellow-cake asteelle, joka on saanut nimensä sen keltaisen värin vuoksi. Syntyvä puolituote, uraaniperoksidi eli UO 4 xh 2 O on kosteaa tai kuivattua ja sen tyypillinen kuiva-aineelle laskettu uraanipitoisuus on painoprosenttia (noin 20 % UO 4 :stä on happea). Puolituote sisältää myös muita uraanin oksideja, joita ovat UO 3 ja U 3 O 8. Puolituotteessa olevan kideveden määrä vaihtelee saostusolosuhteiden mukaan. Kuivatun uraaniperoksidituotteen koostumus riippuu kuivauslämpötilasta; matalammissa lämpötiloissa yhdiste on edelleen muotoa UO 4, ja korkeammissa lämpötiloissa voi syntyä enemmissä määrin muita oksideja, kuten UO 3 :a. Luonnonuraanin isotooppisuhde ei muutu talteenottoprosessin aikana. Ulkomuodoltaan kellertävää jauhetta tai hiutaleita oleva uraanipuolituote painaa 2-4 kiloa litralta. Uraanipuolituote on vain vähäisesti vesiliukoista. Uraanioksidit ovat vakaita erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Uraanioksidit eivät ole palavia ja puolituotteen jatkojalostukseen kuuluukin usein aineen kuumentaminen usean sadan asteen lämpötilaan. Suunniteltu valmistusmäärä tonnia uraania vuodessa tarkoittaa käytännössä sitä, että uraanipuolituotetta valmistetaan päivässä noin kg. Päivän tuotanto mahtuu keskimäärin kolmeen tai neljään 200 l tynnyriin. Talvivaaran alueella kerrallaan varastoitava suurin uraanimäärä on 50 tonnia. Varastointi toteutetaan talteenottolaitoksen sisätiloissa. 3.4 Toiminta-aika Uraanin talteenottolaitos toimii kaivoksen tuotantoprosessin kiinteänä osana. Prosessin käyntiaika on muun kaivostoiminnan tapaan jatkuvaa ja ympärivuotista (8400 tuntia vuodessa). 3.5 Raaka-aineet Pääraaka-aine Uraanin talteenoton pääraaka-aine on kaivoksen metallien talteenoton pääprosessiliuos (ns. PLSliuos). Uraanin talteenottolaitoksella suunnitellaan käsiteltäväksi koko kaivoksen metallintuotannon pääprosessiliuos, jonka virtaama on nykyisin 1800 m 3 /h Muualta tuotavat uraanipitoiset raaka-aineet Talvivaara Sotkamo Oy hakee oman uraanin talteenottonsa lisäksi lupaa ottaa vastaan ja käsitellä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n prosessistaan talteenottamaa uraania. NNH on Talvivaaran nikkelirikasteiden pääasiakas ja yhtiön tuotantoprosessiin kertyvä uraani on peräisin Talvivaaran nikkelirikasteissa epäpuhtautena esiintyvästä uraanista. NNH:lta tuotavat uraanipitoiset raakaaineet toimitetaan Talvivaaraan samankaltaisessa liuosmuodossa, kuin missä Talvivaaran uraanin talteenottolaitoksella prosessiliuos on takaisinuuton jälkeen. Uraani voi olla jalostettu NNH:n toimesta myös valmiiksi puolituotteeksi, jonka koostumus vastaa Talvivaaran uraanipuolituotetta. Talvivaarassa tuotettavasta uraanista enintään 25 t/a tulee olemaan peräisin NNH:lta. Mikäli kaikki Harjavallasta tuotava uraaniraaka-aine toimitetaan Talvivaaraan liuosmuodossa, on vuosittain vastaanotettava liuosmäärä t liuoksen uraanipitoisuuden ollessa luokkaa g/l.

18 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 12 Harjavallan tehtaalta tuotava uraaniliuos tuodaan Talvivaaraan konteissa. Liuoksen uraanipitoisuus on g/l ja ph noin 10. Liuos pumpataan suoraan kuljetussäiliöistä uraanin talteenottolaitoksen ph:n säätöreaktoreihin, jotka sijaitsevat laitoksen sisätiloissa. Liuos pumpataan hitaasti, jolloin lisävirtaamasta ei aiheudu prosessille ongelmia. Mikäli siirron yhteydessä ilmenisi vuoto, kerääntyisi vuoto laitoksen lattiakaivoihin, joista nesteet voidaan palauttaa takaisin prosessiin. Muualta tuotavat raaka-aineet eivät siten edellytä käsittelyä ennen siirtoa talteenottolaitoksen prosessilaitteisiin eikä aineiden käytöstä aiheudu ympäristövaikutuksia. Muualta liuosmuodossa tuotavat ja ph:n säätöreaktoreihin pumpattavat uraaniraaka-aineet lisäävät suunnitellulla vastaanottomäärällä t/a saostukseen johdettavaa liuosmäärää noin 1-5 % vuositasolla. Harjavallan tehtaan uraaniliuoksen tyypillinen koostumus on esitetty taulukossa 3-2. Taulukko 3-2. Norils Nickel Harjavalta Oy:n uraaniliuoksen tyypillinen koostumus. Aine Pitoisuus Yksikkö Uraani (U) g/l Natriumkarbonaatti (Na 2 CO 3 ) g/l Natrium (Na) g/l Kloridi (Cl) max 1 g/l Kromi (Cr) max 50 mg/l Rauta (Fe) max 20 mg/l Kupari (Cu) max 10 mg/l Kalium (K) max 10 mg/l Lyijy (Pb) max 10 mg/l Kalsium (Ca) max 10 mg/l Kadmium (Cd) max 10 mg/l Muita aineita ei liuosnäytteistä tehdyissä analyyseissa ole havaittu. 3.6 Kemikaalit, niiden käyttö ja varastointi Kemikaalien käyttö prosessissa Uraanin talteenottoprosessissa käytetään kaivoksella jo aiemmin käytössä olevia kemikaaleja (rikkihappo, natriumhydroksidi ja typpikaasu). Näiden kemikaalien käyttömäärät uraanin talteenottoprosessissa ovat kohtuullisen suuria, mutta vähäisiä verrattuna kaivoksen muuhun jo olemassa olevaan käyttöön. Lisäksi uraanin talteenotossa käytetään orgaanista uuttoliuotinta, uuttoreagenssia, modifiointiainetta, natriumkarbonaattia, vetyperoksidia ja flokkulanttia. Lisäksi uuttolaitteiden kaasutiloissa käytetään typpikaasua. Laitokselle tulee oma suljettu jäähdytysvesikiertonsa. Jäähdytysveden käsittelyyn kaivoksen olemassa olevalla vesilaitoksella käytetään mikrobiston kasvua ehkäiseviä vedenkäsittelykemikaaleja. Uraanin talteenottoprosessissa käytettävä uuttoliuos koostuu kolmesta ainesosasta: orgaanisesta liuottimesta, uuttoreagenssista bis(2-etyyliheksyyli)fosfaatista ja modifiointiaineesta, joka on fosfiinioksidiseos. Uuttoliuotin kiertää laitoksen putkistoissa ja prosessissa suljetussa kierrossa eikä sitä kulu merkittäviä määriä. Uuton apuaineet, uuttoreagenssi ja modifiointiaine, lisätään uuttoliuokseen omista varastosäiliöistä kulutuksen mukaan. Uraanin talteenotossa käytettävät kemikaalit ovat teollisuudessa yleisesti käytössä olevia valmisteita. Aineiden ominaisuudet ovat tunnettuja eikä niiden käyttöön liity tavanomaisesta kemianprosessiteollisuudesta poikkeavia riskejä. Tiedot laitoksella käytettävien kemikaalien luokituksista, ominaisuuksista ja määristä on esitetty kemikaalitaulukossa liitteessä 7. Rikkihappo (H 2 SO 4, 93 %) tulee uraanin talteenottolaitokselle putkea pitkin Talvivaaran nykyisistä varastosäiliöistä ja se laimennetaan vedellä noin 20-prosenttiseksi liuokseksi. Laimennetun rikkihapon varastosäiliön tilavuus uraanin talteenottolaitoksella on noin 15 m 3. Varastosäiliö sijaitsee laitoksen piha-alueella ja se sijoitetaan varoaltaaseen. Laimennetun rikkihapon kokonaismäärä talteenottolaitoksella (varastosäiliö + prosessilaitteet) on noin 200 m 3.

19 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 13 Natriumhydroksidi (NaOH, 50 %) eli lipeä tulee uraanin talteenottolaitokselle rikkihapon tapaan putkea pitkin Talvivaaran nykyisistä varastosäiliöistä. Lipeä laimennetaan talteenottolaitoksella vedellä käyttö- ja varastointipitoisuuteen %. Natriumhydroksidi laimennetaan vedellä käyttöpitoisuuteensa. Lipeän varastosäiliön tilavuus on alle 10 m 3 ja se sijaitsee laitoksen sisätiloissa. Lipeää käytetään laitoksella mm. liuosten ph:n säätöön sekä kaasunpesurien pesuliuoksena. Typpikaasua (N 2 ) käytetään uuttoalueella laitteiden kaasutilassa metalli-ionien hapettumisen ehkäisemiseksi. Tarvittava määrä on pyritty minimoimaan suunnittelemalla uuttolaitteet mahdollisimman pienen kaasutilan omaaviksi. Uuttoliuotin (esim. NESSOL-LIAV 270 tai muu vastaava valmiste) on maaöljypohjainen suoraketjuinen ja aromaattivapaa hiilivety. Liuottimen höyrynpaine on alle 0,01 kpa (20 C), joten se ei ole erityisen helposti haihtuvaa. Liuotin kiertää laitoksen putkistoissa ja sen määrä laitoksella on noin 1400 m 3. Käytön aikana lisättävä uuttoliuotin toimitetaan säiliöautolla noin 50 m 3 kokoiseen varastosäiliöön. Varastosäiliö sijoitetaan varoaltaaseen uraanin talteenottolaitoksen ulkopuolelle, erilleen laitoksesta. Uuttoliuotin kiertää laitoksen putkistoissa ja prosessissa suljetussa kierrossa. Uuttoreagenssia [bis(2-etyyliheksyyli)fosfaatti(c 16 H 35 O 4 P), D2EHPA] käytetään noin 5 til-% liuoksena laimennettuna edellä kuvattuun orgaaniseen liuottimeen. Käyttöönottovaiheessa uuttoliuoskiertoon sekoitettava määrä on noin 85 m 3. Toiminnan aikana ainetta lisätään tarpeen mukaan liuottimen suljettuun kiertoon. Aine toimitetaan liuoksena 1 m 3 kemikaalikonteissa ja varastoidaan laitoksen sisätiloissa. Reagenssin kulutus vuositasolla on vähäistä. Modifiointiainetta (esim. Cyanex 923 tai muu vastaava valmiste) sekoitetaan käyttöönottovaiheessa uuttoliuottimeen noin 70 m 3. Modifiointiaine on fosfiinioksidiseos sisältäen monooktyylidiheksyylifosfiinioksidia p-%, tri-n-oktyylifosfiinioksidia p-%, dioktyylimonoheksyylifosfiinioksidia p-% ja triheksyylifosfiinioksidia 7,5-16 p-%. Aine toimitetaan laitokselle liuosmuodossa 1 m 3 kemikaalikonteissa ja varastoidaan laitoksen sisätiloissa. Myös modifiointiaineen kulutus on vuositasolla vähäistä. Natriumkarbonaatti (Na 2 CO 3 ) eli sooda toimitetaan Talvivaaraan kiinteänä jauheena ja sitä varastoidaan kiintoaineena enintään noin 45 tonnia riippuen kemikaalitoimittajan eräkoosta. Kiinteänä jauheena toimitettava natriumkarbonaatti liuotetaan sekoitussäiliössä demineralisoituun veteen ja käytetään vesiliuoksena. Natriumkarbonaattiliuoksen valmistus- ja varastosäiliön yhteenlaskettu tilavuus on noin 100 m 3 ja liuoksen kokonaistilavuus laitoksella on noin 140 m 3. Aineen pölyäminen estetään toteuttamalla varastointi suljetussa siilossa laitoksen sisätiloissa. Annostelu siilosta sekoitussäiliöön tapahtuu automaattisesti. Vetyperoksidia (H 2 O 2 ) käytetään uraanin saostamiseen uraanioksidiksi. Vetyperoksidi toimitetaan % liuoksena säiliöautolla ja täytetään erilliseen 100 m 3 varastosäiliöön, joka sijaitsee uraanin talteenottolaitoksen piha-alueella varoaltaassa. Säiliöstä liuosta annostellaan putkia pitkin prosessin saostusvaiheeseen, jota ennen se laimennetaan putkisekoittimessa massaprosenttiseksi liuokseksi. Flokkulantteja käytetään saostumista tehostavina apuaineina. Uraanin talteenotossa voidaan käyttää esimerkiksi FLOPAM-merkkisiä anionisia ja kationisia flokkulantteja tai muita vastaavia valmisteita. Flokkulantteja käytetään laajalti teollisissa prosesseissa, elintarvikkeiden valmistuksessa sekä vedenpuhdistamoilla. Flokkulanttia lisätään selkeytettävään ja suodatettavaan liuokseen vähäisiä määriä (alle 1 %). Flokkulantti voidaan toimittaa joko liuoksena konteissa tai kiintoaineena, jolloin se liuotetaan paikan päällä sopivaan pitoisuuteen. Käyttömäärät ovat pieniä, joten myös mahdollinen flokkulantin liuotuslaitteisto on pieni. Mikrobien kasvua estävää kemikaalia (esimerkiksi Acticide PT tai muu vastaava valmiste) käytetään suljetussa jäähdytysvesikierrossa. Nykyisellä laitoksella kemikaalia lisätään panoksittain jäähdytysveteen kun tarvetta ilmenee, eli kun jäähdytysvedessä on havaittavissa leväkasvustoa. Mikrobien kasvun estämiseksi ainetta annostellaan veteen noin kaksi kertaa viikossa siten, että pitoisuudeksi tulee mg/l. Kemikaalin käyttöliuoksen pitoisuudella 2,5 % on aineen kulutus noin 0,3 m 3 /vko.

20 URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n uraaniraaka-aineen valmistuksessa käytettävät kemikaalit Norils Nickel Harjavalta Oy:ltä tulevan uraaniraaka-aineen mukana ei Talvivaaraan tule vaarallisuusominaisuuksiltaan eroavia aineita. NNH:n uraanin talteenottoprosessi on samantyyppinen kuin Talvivaaraan tämän hankkeen mukaisesti on suunniteltu. Talteenotossa käytettävät kemikaalit ovat koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan samankaltaisia kuin Talvivaaran laitoksella. Uuttoreagenssi on sama ja toisena uuton apuaineena käytetään saman tuoteperheeseen kuuluvaa Cyanex 272-reagenssia. Uraanin takaisinuutto (poisto) suoritetaan käyttäen natriumkarbonaattia, jolloin syntyy natriumuraanikarbonaattiliuos. Liuoksesta valmistetaan natriumdiuranaattisakkaa. Sitä edelleen prosessoimalla saadaan puhtaampi uraanioksidisakka Kemikaalien varastointi Uusia ja yksinomaan uraanin talteenotossa käytettäviä kemikaaleja varten toteutetaan talteenottolaitoksen alueelle omat varastosäiliönsä ja siirtoputkistonsa. Kaivoksella jo nykyisin käytössä olevat kemikaalit (rikkihappo, natriumhydroksidi ja rikkivety) tuodaan uraanin talteenottolaitokselle olemassa olevista varastosäiliöistä putkia pitkin. Talteenottolaitokselle tulee rikkihapolle sekä natriumhydroksidille omat laimennus/varastosäiliönsä käyttöliuosten valmistamiseksi. Laimennetun rikkihapon varastosäiliö tulee laitoksen kemikaalisäiliöalueelle rakennuksen ulkopuolelle. Natriumhydroksidin laimennussäiliö sijoitetaan laitoksen sisään. Kemikaalien varastointi ja siirto toteutetaan voimassa olevia määräyksiä ja standardeja noudattaen. Vetyperoksidi sekä uuttoliuotin varastoidaan laitoksen ulkoalueelle toteutettavissa säiliöissä. Vetyperoksidin varastosäiliö on kooltaan 100 m 3 ja uuttoliuottimen 50 m 3. Säiliöt varustetaan lainsäädännön vaatimukset täyttävillä varoaltailla. Uuttoreagenssi [bis(2-etyyliheksyyli)fosfaatti], modifiointiaine (fosfiinioksidiseos), natriumkarbonaatti ja flokkulantti varastoidaan talteenottolaitoksen sisätiloissa. Kemikaalien siirtoputket kannakoidaan ensisijaisesti kulkemaan ilmassa, jolloin mahdolliset vuodot voidaan havaita nopeasti. Mikäli putkia sijoitetaan maan alle, toteutetaan putket kaksoisseinämäisinä tai ne sijoitetaan tiiviiseen kanavaan. Uuttoreagenssi sekä modifiointiaine toimitetaan laitokselle 1 m 3 kemikaalikonteissa. Kontit varastoidaan talteenottolaitoksen sisätiloihin toteutettavassa kemikaalivarastossa. Natriumkarbonaatti toimitetaan laitokselle kiinteässä muodossa ja varastoidaan käyttöä varten siilossa, josta ainetta annostellaan liuotettavaksi demineralisoituun (=vesi, josta on poistettu ionit) veteen sisätiloissa olevassa sekoitussäiliössä. Kiinteinä rakeina toimitettavaa flokkulanttia säilytetään laitoksella sisätiloissa kaupallisissa pakkauksissa, kuten 200 l tynnyreissä tai 1 m 3 konteissa. Jos flokkulantti toimitetaan liuoksena, ovat liuoskontit noin 1 m 3 kokoisia. Kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueet varustetaan kemikaalilainsäädännön mukaisilla varoaltailla ja mahdollisten vuotojen keruujärjestelmillä. Altaiden ja laitoksen lattiat pinnoitetaan kemikaaleja kestävillä materiaaleilla. 3.7 Uraanipuolituotteen ja kemikaalien kuljetukset Uraanipuolituotteet kuljetetaan talteenottolaitokselta kuorma-autolla tai junalla Oulun tai Kokkolan satamaan ja edelleen meriteitse ulkomaiselle jatkojalostuslaitokselle. Kuljetuserä on kerralla noin tonnia riippuen käytetäänkö auto vai junakuljetuksia. Uraanin varastointimäärä Talvivaaran alueella on enintään 50 tonnia, joten kuljetuksia tehdään säännöllisesti enintään muutaman kerran kuukaudessa. Prosessin apuaineet ja kemikaalit toimitetaan maanteitse tai junalla, kemikaalit niiden kuljetusmääräysten mukaisella kalustolla. Kemikaalikuljetuksia on noin 2-3 kuormaa viikossa. Harjavallasta tuotavasta uraaniraaka-aineesta aiheutuu noin kuljetusta vuodessa, mikäli kerrallaan kuljetettava määrä on noin 30 tonnia. Uraanipuolituotteen ja uraanipitoisen raaka-aineen kuljetuksissa noudatetaan lakia vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994), vaarallisten aiheiden kuljetuksista annettuja ns. VAKmääräyksiä ja kuljetusmuotokohtaisia asetuksia. Koska uraanipuolituotteessa isotoopin (U-235) osuus ei ylitä yhtä prosenttia, ei sen kuljetuksiin sovelleta ydinvastuulain mukaista lupakäytäntöä. Kemikaalien purut tehdään valvotusti ja purkualueet varustetaan suoja-altailla.

TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristölupahakemus Päivämäärä 16.3.2011 Viite 82132932 TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TALVIVAARA SOTKAMO OY URAANIN

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

ympäristövaikutusten arviointi YLEISÖTILAISUUDET 14.-15.12.2010

ympäristövaikutusten arviointi YLEISÖTILAISUUDET 14.-15.12.2010 A Uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointi 14.- YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tausta ja tavoitteet Uraani voidaan ottaa talteen muun metallituotannon ohessa, ei aloiteta uraanin louhintaa Metallituotteiden

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

7. Maaperä, vesi, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus

7. Maaperä, vesi, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7. Maaperä, vesi, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7.1 Talvivaaran kaivoksen sijainti Talvivaaran kaivoksen sijainti on kuvattu seuraavan auekeaman kuvassa 7-1. 47 Talvivaaran

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti 28.2.2011

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti 28.2.2011 Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitetaan radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa

Lisätiedot

Uraanin talteenottohanke. Yleispiirteinen selvitys

Uraanin talteenottohanke. Yleispiirteinen selvitys Uraanin talteenottohanke Yleispiirteinen selvitys 2 Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamossa, Kainuussa. Esiintymä on yksi Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Alueen kaivosluvat

Lisätiedot

Viite Kirjeenne 11.10.2010 TÄYDENNYS LUPAHAKEMUKSEEN YDINENERGIALAIN 2 :N 2 MOMENTIN MUKAISEEN TOIMINTAAN

Viite Kirjeenne 11.10.2010 TÄYDENNYS LUPAHAKEMUKSEEN YDINENERGIALAIN 2 :N 2 MOMENTIN MUKAISEEN TOIMINTAAN Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Espoo 31 maaliskuuta, 2011 Viite Kirjeenne 11.10.2010 TÄYDENNYS LUPAHAKEMUKSEEN YDINENERGIALAIN 2 :N 2 MOMENTIN MUKAISEEN TOIMINTAAN Asia: Hakija:

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Uraanin talteenottolaitos, ympäristölupahakemuksen täydennys

Uraanin talteenottolaitos, ympäristölupahakemuksen täydennys Uraanin talteenottolaitos, ympäristölupahakemuksen täydennys 30.8.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-03-15 2 / 12 Uraanin talteenottolaitos, ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiohjelma

Uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiohjelma Uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointi Arviointiohjelma Kehittyvä kaivos Tiivistelmä Hankkeen kuvaus Talvivaara Sotkamo Oy suunnittelee aloittavansa muiden metallien sivutuotteena saatavan

Lisätiedot

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9.

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9. VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 11/0436/3 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9.2011 01220/11/5139

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012 TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Klo 16 18 Vapaamuotoinen tutustuminen suunnitelmiin Klo 18

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12 Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitettiin radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa

Lisätiedot

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN

Lisätiedot

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.9 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 8 Osa I Tarkkailun taustatiedot Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 8, Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VOIMASSA OLEVAT

Lisätiedot

Lausunto Talvivaaran kaivoksen uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemuksesta ja toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta

Lausunto Talvivaaran kaivoksen uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemuksesta ja toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta Kunnanhallitus 35 07.02.2012 Lausunto Talvivaaran kaivoksen uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemuksesta ja toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta 181/1/171/2011 KHALL 35 Ympäristötarkastaja

Lisätiedot

Uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostus

Uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostus Uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointi Arviointiselostus Kehittyvä kaivos Tiivistelmä Johdanto Arvioidussa hankkeessa Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy suunnittelee

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN

Lisätiedot

ASIA. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä

ASIA. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä 1 PÄÄTÖS Nro 54/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta, joka koskee uraanin talteenoton laboratoriomittakaavaisia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 16WWE242 28.1.211 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 21 Osa I Tarkkailun taustatiedot 16WWE242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 21 Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY TAUSTATIEDOT 211 16WWE993 14.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa I Tarkkailun taustatiedot Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

URAANIN TALTEENOTTO- LAITOS YMPÄRISTÖLUPAHAKE- MUKSEN TÄYDENNYS

URAANIN TALTEENOTTO- LAITOS YMPÄRISTÖLUPAHAKE- MUKSEN TÄYDENNYS Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristölupahakemuksen täydennys Päivämäärä 29.6.2011 Viite 82132932 URAANIN TALTEENOTTO- LAITOS YMPÄRISTÖLUPAHAKE- MUKSEN TÄYDENNYS Dnro PSAVI/48/04.08/2011

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011

LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011 LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011 1 TALVIVAARAN TOIMINTA VESISTÖPÄÄSTÖJEN MINIMOIMISEKSI Vesien kierrätyksen lisääminen entisestään Vesien kierrätyksen lisääminen ja kemikaalikulutuksen optimointi Vedenlaatuvaikutusten

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Luonnonympäristön nykytila

Luonnonympäristön nykytila 3 Luonnonympäristön nykytila 3 Luonnonympäristön nykytila 3.1 Hankealueen sijainti Kaivospiirin nykyinen laajuus on noin 65 neliökilometriä ja kaivospiirin laajennusalueen pinta-ala on noin 71 neliökilometriä.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Puhelinnumerot 00280. Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 450

Puhelinnumerot 00280. Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 450 HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaara alusta alkaen Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaaran lupaukset Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa Kainuulaiset bakteerit toimivat veden kanssa Ei tule mitään päästöjä kaivospiirin ulkopuolelle

Lisätiedot

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 138 12.09.2012 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 175 21.11.2012

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 138 12.09.2012 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 175 21.11.2012 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 138 12.09.2012 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 175 21.11.2012 Annetun lausunnon täydentäminen, ympteknltk 12.9.2012 138 Lausunto Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja

Lisätiedot

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 27 26.02.2014 Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27 Ympäristötarkastaja Mondo Minerals B.V.

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on valmistunut

Kainuun ELY-keskuksen lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on valmistunut Tiedote 31.8.2010 Kainuun ELY-keskus Kainuun ELY-keskuksen lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on valmistunut Kainuun ELY-keskuksen ympäristö-

Lisätiedot

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten 25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin

Lisätiedot

Kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Vastaanottaja: Asiakirjatyyppi: Päivämäärä: Viite: Laatijat: Kuvaus: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj YVA-ohjelma

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti

Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti Säteilyturvakeskus 15.10.2013 1 Tiivistelmä Gold Fields Arctic Platinium Oy selvittää Suhangon kaivoksen avaamista Ranuan

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY TAUSTATIEDOT 212 16UEC5 25.3.213 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 212 Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 212 Osa I Tarkkailun taustatiedot Sisältö

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 376/11.01.00/2014 29 Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Kaivosseminaari Kokkola 4. Kesäkuuta 2010/Leif Rosenback

Kaivosseminaari Kokkola 4. Kesäkuuta 2010/Leif Rosenback Kaivosseminaari Kokkola 4. Kesäkuuta 2010/Leif Rosenback DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities

Lisätiedot

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan PÄÄTÖS 1 (5) Baltic Bulk Oy Ulkosatamantie 15 64260 KASKINEN Baltic Bulk Oy:n Haminan varaston perustamislupahakemus Asia Päätös Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Tiedote 12.2.2013 Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena merkittävä osa kaivospiirin

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik

Lisätiedot

Katsaus Kainuun ELY-keskuksen Talvivaara-valvonnasta vuonna 2014

Katsaus Kainuun ELY-keskuksen Talvivaara-valvonnasta vuonna 2014 Katsaus 17.12.2014 Katsaus Kainuun ELY-keskuksen Talvivaara-valvonnasta vuonna 2014 Vuosi 2014 on ollut Kainuun ELY-keskuksen Talvivaara-valvonnassa vaiherikas ja työntäyteinen. ELY-keskus käytti valvonnassaan

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY (RJ) ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Eloksointi Oy:n toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva

Lisätiedot