ympäristövaikutusten arviointi YLEISÖTILAISUUDET

Transkriptio

1 A Uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointi 14.-

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tausta ja tavoitteet Uraani voidaan ottaa talteen muun metallituotannon ohessa, ei aloiteta uraanin louhintaa Metallituotteiden laatu paranee ja kipsisakka altaisiin päätyvän luonnonuraanin määrä vähenee Talteenotettavasta uraanista voidaan valmistaa määrältään 80 % Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten polttoainetarvetta vastaava määrä Ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö Arvioitu uraanin talteenottolaitoksen vaikutuksia huomioiden lainsäädännön vaatimukset, yhteysviranomaisen lausunto ja saadut mielipiteet ja palaute Kaivostoiminta mukana uraanin osalta

3 HANKKEEN ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT Nykytilanne eli ns. nollavaihtoehto (VE 0) Malmin sisältämä uraani liukenee metallien liuotuksessa ja päätyy osin kipsisakka altaaseen ja osin jatkojalostajille Uraania poistetaan Harjavallassa osana Norilsk Nickelin nikkelin jatkojalostusprosessia Uraanin talteenottolaitoksen toteuttaminen (VE 1) 90 % metallien liuotuksessa liukenevasta uraanista otetaan talteen ja toimitetaan jatkojalostettavaksi ydinvoimaloiden polttoaineeksi ulkomaille Hankkeessa varaudutaan vähäisissä määrin (5 % tuotannosta) Käsittelemään Harjavallan erottama uraani tms. vastaava puolituote tai talteenottoliuos Mahdollisesti tulevaisuudessa vastaanotettavien nikkelirikasteiden sisältämän uraanin talteenottamiseen

4 URAANI JA SEN HAJOAMISTUOTTEET Uraani Luonnonuraani sellaisena isotooppi seoksena kuin se esiintyy kaikkialla maaperässä U 238 (99,3 %), U 235 (0,7 %) ja U 234 (<0,01 %) Uraanin kiinteää, mutta hajoaa maaperässä tytäryhdisteiksi (torium, radium ja radon) Vaarallisuus kemiallisen myrkyllisyyden ja alfasäteilyn vuoksi Radium Vesiliukoisena radium on maaperässä herkästi liikkuva ja sitä liukenee uraanipitoisilla alueilla luontaisesti pohja ja pintavesiin. Kemiallisen myrkyllistä lisäksi muodostaa alfasäteilyä. Pitoisuudet yleisesti uraania huomattavasti pienempiä. Radon Radon kaasumaista ja vapautuu ilmaan > Hajoaa ulkoilmassa nopeasti Radon alfasäteilevä ja siten vaarallisia ominaisuuksia vain nieltynä ja hengitettynä Lyijy ja polonium

5 ASUKKAIDEN JA SIDOSRYHMIEN NÄKEMYKSET ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTANA Ohjaus ja seurantaryhmät Mielipiteet ohjelmasta Asukaskysely Työpaja Matkailuyrittäjien kysely Lehti ja mielipidekirjoittelu Yhteydenotot

6 OHJELMAVAIHEEN MIELIPITEIDEN JA LAUSUNTOJEN HUOMIOINTI Yhteys koko kaivokseen aikaisempaan YVA:aan Aikaisemmin tapahtuneiden häiriötilanteiden kuvaus ja tehdyt parannustoimenpiteet liitetty mukaan Nollavaihtoehdon kuvausta tarkennettu ja arviointi tehty nollavaihtoehdolle yhtä laajana Uraanin ja sen hajoamistuotteiden esiintyminen koko tuotantoprosessin osalta esitetty Koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioitu (mm. sulkemissuunnitelmat ja jälkihoitotoimenpiteet) Kaikki kemikaalit ja raaka aineet on kuvattu Pölyn mukana leviävän uraanin kumulatiiviset vaikutukset arvioitu Jne.

7 ASUKASKYSELYN VASTAAJIEN ASUMINEN HANKEALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ Lähimmän asunnon sijaintivyöhyke Koillinen A, N=71 Kaakko B, N=14 Lounas C, N=23 Luode D, N=24 Vastaajien asuminen eri suunnissa hankealueeseen nähden % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähiasukkaat (alle 10 km) Kauempana asuvat Vakituisen asunnon ja loma asunnon sijaintivyöhyke kaivosalueeseen nähden, N=135 A Koillinen B Kaakko C Lounas D Luode Ei asuntoa kartan alueella % Loma asunto, N=99 Vakituinen asunto, N=

8 HANKKEEN KOETUT VAIKUTUKSET Hankkeen vaikutukset, N= Erittäin kielteinen Melko kielteinen Ei vaikutusta Melko myönteinen Erittäin myönteinen Kemikaalien käytön riskit* Matkailuelinkeino Kiinteistöjen arvo* Seudun imago Pintavedet Pohja ja kaivovedet Ihmisten terveys Turvallisuuden tunne Säteilytilanne* Asumisviihtyisyys Luonto Ulkoilu ja luonnonläheisyys* Hajutilanne* Pölytilanne* Liikenneturvallisuus Maa ja metsätalous* Liikennemäärät Melutilanne Maisema Tärinätilanne* Kunnan talous Työllisyys* % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

9 KOKONAISNÄKEMYS HANKKEESTA Kokonaisnäkemys arvioitavasta hankkeesta Lähimmän asunnon sijaintivyöhyke Koillinen A, N=71 Kaakko B, N=14 Lounas C, N=23 Luode D, N= % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hanke on lähialueelle ja koko Suomelle haitallinen ja riskialtis Hankkeen haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat edut Vaikka hankkeeseen liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä Hankkeessa on yhtäpaljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan Vaikka hankkeeseen liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä Hankkeen edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat Hanke on lähialueelle ja koko Suomelle tärkeä ja tarpeellinen

10 LEHTIKIRJOITTELU JA YHTEYDENOTOT

11 1. KEMIKAALIT

12 URAANIN TALTEENOTTOLAITOS Uraanin talteenottolaitos omaan erilliseen rakennukseen Tuotanto ympärivuotista muun metallituotannon tapaan Laitos ei lisää säteilyä alueen ympäristössä tai muuta maaperässä nykyisellään esiintyvän luonnonuraanin säteilyn muotoa Alueella varastoitava tuotemäärä enintään 50 tonnia Laitoksella ei synny erillisiä jätevesiä, palautetaan muiden metallien käsittelyyn Kaikki liuoskäsittelystä ulos johdettava ilma käsitellään pesureissa rikkivety ja liuotinpäästöjen minimoimiseksi Häiriötilanteessa laitos voidaan ohittaa, jolloin metallienkäsittely tapahtuu nykyisen tilanteen mukaan

13 PROSESSIN VAIHEET Uutto Metalliliuos sekoitetaan uuttoliuoksen kanssa, joissa uuttoliuotinta, uuttoreagenssia ja modifiointiainetta Annetaan erottua, metallien vesiliuos ilman uraania jatkaa metallierotukseen Uraanipitoisuus poistetaan uuttamalla uudelleen natriumkarbonaattiliuoksella, uuttoliuos vapautuu uudelleen käytettäväksi Saostus Vesiliuokseen lisätään vetyperoksidia ja saostumisen apuaineeksi flokkulanttia Saostuu uraanioksidisakkaa Kuivaus Sakka suodatetaan, vesi palautuu edelliseen vaiheeseen Kuivataan lämmöllä Pakkaus Pakataan tynnyreihin ja konttiin Kuljetetaan satamaan

14 KEMIKAALIEN VARASTOINTI Laitoksella sisällä Uuttoliuotin prosessissa suljetussa kierrossa Uuttoreagenssi ja modifiointiaine kierrossa ja liuoksena konteissa Natriumkarbonaatti kiinteä jauhe, joka liuotetaan säiliöön tehtaalla Flokkulantti raemainen, kiinteä tuote säkeissä, konteissa Erilliset säiliöt talteenottolaitoksen vieressä Uuttoliuottimelle oma erillinen säiliö, pääosa laitoksessa Vetyperoksidiliuokselle oma erillinen säiliö Kaivoksen nykyistä säiliöistä Rikkihappo ja lipeä kaivoksen säiliöistä putkistolla omaan välisäiliöön Typpikaasu kaivoksen säiliöstä putkistolla suoraan laitteistoille

15 KULJETUKSET VE 1 Uraanin talteenotto JUNIA: 1 2 junaa viikossa Rikkihappo Puolituotteen kuljetus Muualta tuotava raaka aine MAANTEITSE: 5 8 viikossa Kemikaalit 2 3 viikossa Puolituotteen kuljetukset enintään 1 2 viikossa Raaka aineet talteenottoliuoksena (10 15 g/l) 2 3 viikossa, puolituotteena 2 3 vuodessa VE 0 Nykytilanne JUNIA: 20 viikossa, 2 3 vrk Rikkihappo Kalkki Tuotteet Harjavaltaan ja Kokkolaan MAANTEITSE: 50 viikossa Rekkoja 8 vrk Henkilöliikennettä ajoneuvoa päivässä Henkilöliikennettä päivässä

16 2. MATKAILUELINKEINO Kainuun alue panostaa vahvasti matkailutoiminnan kehittämiseen Kainuussa elämystuotannon työpaikkojen määrä 1600 (2007) Sotkamossa majoitus ja ravitsemustoiminnassa 262 työpaikkaa (2007), välillisesti enemmän Kunnan matkailutilastojen mukaan Sotkamossa 1,3 miljoonaa matkailijaa vuodessa Kaivosala Suomessa merkittävässä nousussa Kaivosalalla Kainuussa noin 260 työpaikka (2007) Sotkamossa kaivosalalla 191 työpaikkaa (2007), välillisesti enemmän Talvivaara työllistää nykyisin 370 henkilöä suoraan, urakoitsijoita ja rakennusmiehiä Uraanilaitoksen arvioidaan työllistävän 20 suoraan ja 50 välillisesti

17 NYKYINEN TOIMINTA Nykyisen kaivostoiminnan vaikutus, N=21 Erittäin kielteinen Melko kielteinen ei vaikutusta Melko myönteinen Erittäin myönteinen Kunnan työllisyystilanne Kunnan talous Yrityksenne liikevaihto Yrityksenne asiakasmäärä Matkailijoiden määrä yleensä Alueen imago Mahdollisuus käyttää luontoalueita yritystoiminnassa Asiakkaidenne matkakohteen valinta Asiakaspalaute % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

18 URAANIN TALTEENOTTOLAITOKSEN KOETTU VAIKUTUS Uraanin talteenoton vaikutus, N=20 Erittäin kielteinen Melko kielteinen ei vaikutusta Melko myönteinen Erittäin myönteinen Alueen imago Asiakkaidenne matkakohteen valinta Matkailijoiden määrä yleensä Asiakaspalaute Mahdollisuus käyttää luontoalueita yritystoiminnassa Yrityksenne tulevaisuus Yrityksenne liikevaihto Yrityksenne asiakasmäärä Yrityksenne henkilöstömäärä Kunnan työllisyystilanne Kunnan talous % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

19 5. PINTAVEDET Uraanipitoisuus Järvissä µg/l Purovesissä 0,007 2,0 µg/l Bioliuoksessa ja kipsisakassa matala aktiivisessa muodossa ja radiumin osuus on erittäin pieni. Prosessivedet johdetaan pintavalutuskentälle, jossa uraania sitoutuu turpeeseen ja laskeutuu kiintoaineen mukana laskeutusaltaisiin. Pitoisuudet vesistössä luontaisten pitoisuuksien tasoa Mitattu kuukausittain helmikuusta lähtien Uraanipitoisuudet 0,05 1,64 µg/l

20 VESISTÖVAIKUTUKSET VE 1 Uraanin talteenottolaitos Uraanista 90 % saadaan talteen Kipsisakka altaaseen ja vesistöön kulkeutuvan uraanin määrä vähenee Ei vaikutuksia ympäristössä VE 0 Nykytoiminta Uraani pitoisuudet taustaarvojen tasolla vesistössä ja sedimentissä Radium pidättyy pääosin bioliuotusaltaisiin Ei vaikutuksia ympäristössä

21 6. POHJA JA KAIVOVEDET Talousvedelle: WHO ohjearvo 15 µg/l kansallinen suositus 100 µg/l Kalliopohjavesi mineraalien esiintymisalueelle käyttökelvotonta luontaisesti, ei luokiteltuja pohjavesialueita Kalliopohjavesien uraanipitoisuus 0,01 0,25 µg/l Kaivojen uraanipitoisuus <0,5 µg/l 10,4 µg/l Radonpitoisuudet vaihtelevat maaperän uraanipitoisuuksien mukaan Pohjavesialueet kuljetusreiteillä

22 VAIKUTUKSET POHJA JA KAIVOVESIIN VE 1 Normaalitoiminnassa ei vaikutuksia pohjavesiin Riski uraanin pääsystä pohjavesiin erittäin pieni onnettomuustilanteessa Kuljetusreittien osalta ei ole eroa Kaivovesien uraani ja radonpitoisuuksiin vaikuttaa maaperän luontainen pitoisuus VE 0 Kaivostoiminta ei vaikuta pohjavesien uraanipitoisuuksiin alueella Kaivovesien uraaniradonpitoisuuksiin vaikuttavat maaperän luontainen pitoisuus Kuljetusonnettomuuksien riskit jäävät pois

23 13. ILMAPÄÄSTÖT Pöly Uraania leviää louhintapölyn mukana U pitoisuus malmin pitoisuutta vastaava 0,002 %, Radium, lyijy ja polonium tätä pienempiä Radon Kaivostoiminnan vaikutuksena radonia vapautuu ilmaan Ilmapäästöt laitokselta Rikkivetyä ja liuottimia uuttoosastolla Rikkivetyä, koska metalliliuoksessa on rikkiyhdisteitä Määrä vähäinen Laskennallisesti 1500 kg vuodessa, 4 kg päivässä (33 milj. m 3 /a ja pitoisuus 30 ppm) Aluella mitatut radonpitoisuudet alittavat terveysperusteiset suositukset

24 13. VAIKUTUKSET ILMAAN VE 1 uraanin talteenotto Talteenottolaitoksen toiminnot sisätiloissa ja prosessitilojen poistoilma puhdistetaan Poistoilman käsittelyn puhdistustehokkuus >90 % Laitoksella uraanipölyä mahdollista syntyä kuivauksessa > suodatetaan Vaikutukset vähäisiä normaalitoiminnassa Käsittelyyn häiriötilanteessa varauduttu varotoimenpitein VE 0 nykytilanne Uraanipölyn HTP arvo suurempi kuin kaiken pölyn mittaustulokset alueella Kipsisakka allas pidetään kosteana pölyämisen minimoimiseksi, uraanipitoisuus pieni Radon alittaa alueella terveysperusteiset arvot Uraanipuolituotteen ilmaan leviämisen riskit eivät toteudu

25 KASVIT JA LUONTO Männynneulasten, sienten ja muurahaisten uraanipitoisuuksia mitattu Havunneulasissa pieniä Sienissä ja muurahaisissa pieniä tai alle määritysrajan Ravintokasvien aktiivisuutta mitattu Viljellyistä marjoista ja perunasta määritysrajan tuntumassa < 5 Bq/kg Marjastukseen, sienestykseen ja kalastukseen tai niiden käyttöön ei kummassakaan vaihtoehdossa rajoituksia Vertailuna Paukkajanvaaran vanha kaivos 1 msv säteilyvaikutuksen saamiseksi (annos Suomessa 4 msv) Kalaa kg Sieniä 150 kg Marjoja 560 kg

26 7. IHMISTEN TERVEYS Uraanin kemiallinen myrkyllisyys on suurempi riski kuin sen säteilyn aiheuttama riski Uraanin kemiallinen myrkyllisyys Liukenevat yhdisteet ovat kemiallisesti myrkyllisiä. Säteilyvaikutus jää siihen verrattuna hyvin vähäiseksi. Jotkut uraanin oksidit vaikealiukoisia, joilla on ensisijaisesti paikallinen säteilyvaikutus Suurina pitoisuuksina voi vahingoittaa munuaisia, mutta useimmiten vaurio on palautuva Uraani hengitysilmassa Vaikealiukoinen pöly: pienimmät hiukkaset jäävät keuhkorakkuloihin, alfasäteily lisää keuhkosyöpäriskiä, ei myrkyllisyysvaikutusta Liukoinen uraani: raskas ammattialtistus on aiheuttanut palautuvia munuaisvaurion merkkejä muutamille työntekijöille

27 TERVEYSVAIKUTUKSET Luonnonuraani alfasäteilevä ja siten säteilyvaikutuksia kohtuullisen helppo rajoittaa suojauksin Uraanin kemiallinen toksinen vaikutus merkittävämpi, jos uraania syödään tai hengitetään pölyn mukana suuria pitoisuuksia Radon säteilyvaikutuksen kannalta merkittävin, terveysperusteiset ohjearvot alittuvat tehdasalueella Muista kemikaaleista ei aiheudu terveydellistä vaaraa

28 8. TURVALLISUUDEN TUNNE Laitoksen riskit Toiminnan suunnittelun osana tehdään riskien arviointia Uuttoprosessi olemassa olevia vastaava Uraanipuolituote käsitellään erillään toimivan ja vuotokeräilyillä varustetun laitoksen sisällä Kemikaalit suoja altailla varustuissa säiliöissä tai erillisessä varastossa sisällä Kemikaalien kuljettamisen riski Kemikaalionnettomuus mahdollinen, mutta todennäköisyys on pieni Kerralla kuljetettavat kemikaalien määrät eivät aiheuta välitöntä vaaraa terveydelle Uraanipuolituotetta voi pitää taskussa 2 viikkoa tavanomaisen vuosiannoksen saamiseksi Prosessin lämpötilat matalta, ei leimahdusvaaraa

29 ARVIOINNIN KESKEISET URAANIN JA SEN HAJOAMISTUOTTEIDEN LIIKKUMISTAVAT Veden kautta Maaperästä vesistöön tai pohjavesiin Prosessijätevesistä vesistöön Onnettomuustilanteessa Kuljetusten yhteydessä Talteenottolaitoksen onnettomuustilanteessa Ilmaan Ilman kautta Pölyssä Vesistöön Maaperään ja pohjevesiin Radon Edellisten kautta luontoon ja ravintoon

30 MUUT VAIKUTUKSET Ei maisemavaikutusta Toiminta asemakaavan mukaista, ei vaadi muutoksia Liikennevaikutukset vähäiset nykytoimintaan nähden. Mahdolliset vaikutukset kuljetusonnettomuuksien kautta. Jätteet (suojavaatteet, suodattimet yms.) toimitetaan hävitettäväksi ns. matala aktiivisena ongelmajätteinä. Ei edellytä muutoksia nykyiseen kaivoksen sulkemissuunnitelmaan. Laitoksen purkamisen yhteydessä syntyy mahdollisesti erityisjätteitä, jotka on toimitettava muualle käsittelyyn.

31 OSALLISTUMINEN

32 AIKATAULU Ympäristövaikutusten arviointiselostus (Kainuun Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY)) Lausunnot ja mielipiteet mennessä Yhteysviranomaisen lausunto 2 kk kuluessa kuulemisen päättymisestä Ympäristölupahakemus (Pohjois Suomen aluehallintovirasto (AVI)) Hakemus voidaan jättää YVA lausunnon valmistuttua Ydinenergialain mukainen hakemus (valtioneuvosto) Hakemus jätetty huhtikuussa Kuulutettu ja asetettu nähtäville (TEM) Kuulemistilaisuus Sotkamossa Lausunnot ja mielipiteet mennessä Muut luvat EURATOM lupa puolituotteen kuljettamiselle (EU), TUKES lupa kemikaalien käsittelylle ja rakennuslupa kunnalta

33 YHTEYSTIEDOT YVA konsultti: Ramboll Finland Oy Terveystie 2, Hollola Yhteyshenkilöt: Riikka Tammivuori, puh Veli Matti Hilla, puh