Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskus

Transkriptio

1 1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos Projektin nimi: Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskus Käynnistysprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen ja suunnittelija Pinja Nieminen Projektin taloudesta vastaava henkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Projektin toteutuspaikkakunta tai -alue: Valtakunnallinen Projektin alkamis- ja päättymisajankohta:

2 2 Sisällys 1. Projektin perustelu 2. Projektin tavoitteet 1.1 Miksi projekti pitäisi toteuttaa ja miten tarve on selvitetty 1.2 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja kumppanuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa 2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet Tavoite 1: Kehitetään ja vakiinnutetaan vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskusten suomalainen malli Tavoite 2: Vakiinnutetaan keskusten ja alueellisten verkostojen välinen yhteistyö ja valtakunnallinen kumppanuus Tavoite 3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi Tavoite 4: Vakiinnutetaan arviointityökalun käyttö keskuksissa 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta 3.2 Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä 3.3 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli projektin toteuttamisessa 3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista 4. Projektin tulokset ja vaikutukset 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimekkeet ja tehtävät 5.2 Projektin muut resurssit LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Webropol-raportti tarpeesta ja kumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Talousarvio

3 3 1. Projektin perustelu 1.1 Miksi projekti pitäisi toteuttaa ja miten tarve on selvitetty Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittaa (2012/C 181/26), että jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että lainsäädäntö mahdollistaa vapaaehtoistyön ja kannustaa siihen, suojelee vapaaehtoistyöntekijöitä ja poistaa heidän toimintaansa haittaavia esteitä. Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta katsoo (Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan mietintö (10/03/2008), että on tärkeää edistää ja tukea vapaaehtoistoiminnan parhaita käytäntöjä. Se pitää erityisen tärkeänä vapaaehtoistoiminnan toimintamuotojen, prosessien ja rakenteiden sekä vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämistä. Nämä tavoitteet ovat erittäin keskeisiä myös Euroopan vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa vuodelta 2011 (PAVE). Tarve yhteistyön kehittämiseen tulee vahvasti esille myös KANEn Vapaaehtoistyön toimintaedellytykset -työryhmän ja Kansalaisareenan syyskuussa 2014 tekemässä vapaaehtoistoiminnan kehittämisen este- ja kehittämistarvekartoituksessa. Suomessa on muutamia kymmeniä vapaaehtoistoiminnan keskuksia. Keskukset toimivat yleensä osana isompia kokonaisuuksia, kumppanuustaloja, järjestötaloja ja kansalaistoiminnan keskuksia. Pienempiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on satoja. Kansalaisareena pitää näistä kohtaamispaikoista valtakunnallista rekisteriä ( > Kohtaamispaikat). Kohtaamispaikkatoiminnassa järjestetään vuosittain kohtaamispaikkaseminaari, jonka järjestämisestä Kansalaisareena on osaltaan ottanut vastuuta. Yhteistyö keskusten ja kohtaamispaikkojen välillä on kuitenkin usein sattumanvaraista ja yhteiset vapaaehtoistoiminnan kehittämisen rakenteet puuttuvat. Monet keskukset kokevat että heiltä puuttuu valtakunnallinen tuki. Tämä tuli erityisen hyvin esille Kansalaisareenan TEKES -rahoituksella toteuttamassa esiselvityksessä vuosina TEKES -hankkeessa kerättyjen kokemusten pohjalta vapaaehtoiskeskusten kehittämiseen haettiin RAY-rahoitusta vuonna 2011 (Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi -hankesuunnitelma RAY:lle 2011;). Rahoitusta ei kuitenkaan tuolloin myönnetty. Useille paikkakunnille (mm. Espoo, Oulu, Kemi-Tornio, Kokkola, Seinäjoki, Jyväskylä jne.) viime vuosina syntyneet vapaaehtoistoiminnan verkostot ja kansalaisia vapaaehtoistoiminnan asioissa palvelevat keskukset tarjoavat yhteistä koulutusta, rekrytointia, ohjausta jne. Kansalaisareenan fasilitoimia vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO -verkostoja on perustettu lähes kolmellekymmenelle paikkakunnalle. Humakissa selvitettiin vuonna 2013 Kansalaistoiminnan keskuksissa toimivien keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyö kokettiin tärkeänä, ja yhteistyön kehittämistä pidettiin tarpeellisena. Tuloksissa ilmeni, että yhteistyön asteessa on selviä eroja eri keskusten välillä. Toimivien mallien ja kokemusten levittäminen nähtiin tärkeänä. Verkostotyön ja toiminnallisen yhteistyön lisäksi myös oppilaitosyhteistyö nähtiin tärkeänä. Kansalaistoiminnan keskusten vetäjien (henkilöiden ja vetäjäorganisaatioiden edustajien) keskuudessa pidettiin tärkeänä keskinäisen valtakunnallisen yhteistyön ja vertaistuen kehittämistä. (Myllyselkä Pertti, Kaunismaa Pekka, 2013, yhteenveto s ).

4 4 Tämä hankesuunnitelma perustuu useamman vuoden aikana tehtyihin selvityksiin vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista. Hanke implementoituu mukaan tulevien toimijoiden tarpeista käsin rakentuvana jatkuvana oppimisprosessina. Hankesuunnitelmaa varten tehtiin verkostokartoitus yhteistyön ja hankkeen tarpeesta Kansalaisareenan verkostokentässä (1700 yhteystahoa) maalis- huhtikuussa Kartoituksen tulokset ovat liitteessä 1. Kartoituksen tulokset osoittavat että 1.2 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin sekä hakijan perehtyneisyys aiheeseen Pessi ja Oravasaari määrittelivät Raha-automaattiyhdistykselle tekemässään tutkimuksessa RAY:N avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistä kehittämistä tarvitseviksi rakenteellisiksi vapaaehtoistoiminnan alueiksi seuraavat: resurssit, suunnittelu, seuranta, koulutus, osaaminen, jakaminen ja verkostoihin kannustaminen, toimijoiden tuki, kannustavan ohjauksen lanseeraus, tiedotus, rekrytointi, mainostus (Pessi & Oravasaari, 2010, s. 167). Englannissa kansallisen vapaaehtoiskeskuksen Volunteering Englandin alla toimivien alueellisten vapaaehtoiskeskusten laatua kehitetään PQASSO-laatutyökalusta räätälöidyllä työkalulla. PQASSO on kehitetty erityisesti yleishyödyllisten organisaatioiden laadun kehittämiseen ja siinä tarkasteltavat arvioinnin alueet ovat: 1) Suunnittelu 2) Hallinto 3) Johtaminen 4) Käyttäjälähtöinen palvelu 5) Ihmisten johtaminen 6) Oppiminen ja kehittäminen 7) Talouden hallinta 8) Resurssien hallinta (tehokas työskentely ja jatkuvuus) 9)Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö 10) Yhteistyö (tuloksia parantava verkottuminen) 11) Seuranta ja arviointi 12) Tulokset. Vapaaehtoiskeskusten laatua tarkastellaan erityisesti seuraavilla alueilla: 1) Vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu 2) Vapaaehtoistoiminnan markkinointi 3) Vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt 4) Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset 5) Poliittinen vaikuttaminen ja kampanjointi vapaaehtoistoiminnassa sekä 6) Vapaaehtoistoiminnan strateginen kehittäminen. Kansalaisareena on ainut suomalainen vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittäen toimiva valtakunnallinen järjestö. Pidämme tärkeänä, että Suomessa saadaan kehitettyä laadukkaan vapaaehtoistoiminnan toteuttamisen edellytyksiä ja sen vaatimia rakenteita. Tämä tavoite on myös Raha-automaattiyhdistyksen uusien avustuslinjausten mukainen. Avustettavia teemoja ovat niin erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet kuin vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi. 2. Projektin tavoitteet 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, vapaaehtoistoiminnan keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja kumppanuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa 2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet

5 5 Tavoite 1: Kehitetään ja vakiinnutetaan vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskusten suomalainen malli Kuvataan alueelliset yhteistyökumppaniverkostot, niiden nykyiset toiminnot ja kartoitetaan vapaaehtoistoiminnan yhteiset kehittämistarpeet Määritellään verkostojen tarpeiden ja resurssien pohjalta keskusten toimintojen kehittämistarpeet Sovitaan eri alueilla toimivien verkostojen ja keskusten välisestä, keskusten mallin kehittämiseen liittyvästä vertaisarvioinnista Määritellään keskusten rooli vapaaehtoistoiminnan voimavarakeskusten yhteisenä rakenteena Määritellään keskusten toimintojen kehittämisen kannalta keskeiset kohderyhmät, toiminnot ja toimintamallit Määritellään ja kuvataan voimavarakeskuksen toimintamalli sekä työtekijöiden osaamistarpeet ja tehtäväkuvaukset Viestitään alueellisista verkostoista ja -keskuksista, keskusten toiminnoista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta Mahdollistetaan alueellisten verkostotoimijoiden, vapaaehtoisten ja päättäjien yhteiskehittäminen Tavoite 2: Vakiinnutetaan keskusten ja alueellisten verkostojen välinen yhteistyö ja valtakunnallinen kumppanuus Sovitaan alueellisten verkostojen ja keskusten kehittämisen erityispainopisteet ja valmistellaan alueelliset kehittämissuunnitelmat Sovitaan strategisesta yhteistyömallista eri alueiden kesken ja määritellään työnjako ja vastuut Määritellään kaikkien alueiden yhteisten toimintojen (esim. yhteiset valtakunnalliset koulutukset tai uuden tekniikan mahdollistamat uudet sähköiset alustat) tarpeet Viestitään kaksisuuntaisesti kehittämisestä sekä alueilla että valtakunnallisesti, sekä myös niillä alueilla, jotka eivät vielä ole mukana yhteistyössä (hankkeen ulkopuoliset maantieteelliset alueet). Mahdollistaan näiden alueiden osallistuminen kehittämisen etenemisen seuraamiseen ja tuetaan näiden alueiden omaehtoista kehittämistä tiedottamalla ja tukemalla Vakiinnutetaan valtakunnallinen yhteistyö kuten yhteiset koulutukset ja kehittäminen Tavoite 3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi Valitaan, räätälöidään ja testataan sopiva helppokäyttöinen arviointityökalu keskusten toiminnan kehittämiseksi Määritellään tarkasteltavat/kehitettävät arviointialueet ja luodaan kriteeristö niiden tarkasteluun Suunnitellaan ja toteutetaan keskusten välinen toiminnan laadun kehittämisen yhteistyöprosessi Rakennetaan ja testataan arviointityökalu alueellisten verkostojen suunnitelmallisena yhteistyönä Toteutetaan hankkeessa mukana olevien keskusten arviointityöskentelyt samanaikaisesti arviointityökalun kehittämisen kanssa (pilotointi)

6 6 Kehitetään keskusten toiminnan vaikutusten mittaamisen ja arvioinnin menetelmä Tutkitaan arviointityökalun avulla keskusten yhteiskunnallista merkitystä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta Viestitään yhteistyöstä Tavoite 4: Vakiinnutetaan arviointityökalun käyttö keskuksissa Vakiinnutetaan arviointityökalun käyttö Tiedotetaan arviointityökalusta ja markkinoidaan sen käyttöä niille alueille/keskuksille, joilla työkalu ei vielä ole käytössä 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta Hankkeessa valmistellaan seurantasuunnitelma, johon sisältyy; 1) tavoitteiden saavuttamiseksi asetettujen tuotosten ja tulosten toteutumisen seuranta 2) alueellisten keskusten yhteistyön tuotosten ja tulosten toteutumisen seuranta sekä keskuksen vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen liittyvä käyttäjätyytyväisyyden seuranta 3) alueiden välisen yhteistyön toteutumisen ja tulosten seuranta 4) pilotointia tukeva arviointityökalun kehittämisen seuranta 5) viestintätuotosten ja tulosten seuranta sekä 6) seurataan vapaaehtoistoiminnan voimavarakeskustietoisuuden lisääntymistä kansalaisten keskuudessa. 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta Hankehenkilökunta jakaa työaikansa siten, että alueet saavat tarvitsemansa tuen kehittämisessä mukana olemiseen. Alueelliset verkostotoiminnot käynnistyvät toimija- ja tarvekartoituksella sekä niihin pohjaavan alueellisen suunnitelman työstämisellä. Alueiden välinen yhteistyö käynnistyy tutustumisella ja arviointialueiden yhteisellä määrittelytyöllä. Toinen toimintavuosi on aktiivisen arviointi-ja kehittämisalueiden ja arviointityökalun yhteisen kehittämisen ja pilotoinnin vuosi. Kolmannen vuoden aikana viimeistellään arviointityökalun pilottikäyttö ja tutkitaan keskusten käyttäjien tyytyväisyyttä. Neljännen vuoden aikana arviointityökalu julkistetaan ja vakiinnutetaan. Alueiden välinen kumppanuus ja keskusten välinen yhteistyön toimintamalli vakiinnutetaan vaiheittain toisen, kolmannen ja neljännen vuoden aikana. 3.2 Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä Vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet kansalaiset: tarjottu vapaaehtoistoiminta on organisoitu laadukkaasti, turvallisesti ja läpinäkyvästi. Tehtävien tarjonta on monipuolista ja suunniteltu vapaaehtoislähtöisesti. Tieto vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista on helposti kaikkien kansalaisten saatavilla. Vapaaehtoistoiminnan saavutettavuus lisääntyy. Muut projektista hyötyvät kohderyhmät: Vapaaehtoistoiminnan voimavarakeskusten toimijat alueilla eri puolilla Suomea: alueellisen yhteistyön lisääntyminen vapaaehtoisten rekrytoinnissa, koulutuksessa, tiedottamisessa ja vaikuttamissa tuo säästöjä, jotka voidaan ohjata järjestöjen ja toimijoiden muihin tärkeisiin toimiin. Vapaaehtoisia on aiempaa enemmän ja helpommin

7 7 saatavilla. Vapaaehtoisten ohjaamiseen ja motivointiin on saatavilla apua, tukea ja koulututusta. Alueellinen ja valtakunnallinen yhdessä kehittäminen on vakiintunut ja pitää vapaaehtoistoiminnan alueella elävänä ja uusiutuvana. Verkostoilla ja yhteisöillä on hyvä valmius vastata vapaaehtoistoiminnan muutostarpeisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joihin vapaaehtoistoiminnan kautta voidaan vaikuttaa. 3.3 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli projektin toteuttamisessa Pääkumppanit ovat vapaaehtoistoiminnan keskusten ja verkostojen edustajia, jotka omilla maantieteellisillä alueillaan sitoutuvat verkostojen ja voimavarakeskusten vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Alueellisten pääkumppaneiden rooli on omalla alueella koota verkoston edustajia yhteiseen työhön voimavarakeskustoiminnan ja valtakunnallisen arviointityökalun kehittämiseksi. Pääkumppanit sitoutuvat yhteistyöhön omilla resursseillaan. Kumppanuus viimeistellään kunkin alueen osalta rahoituspäätösten selvittyä. Seuraavien vuosien osalta noudatetaan vastaavaa käytäntöä. Rahoitusten erilaisuuksista johtuen kokonaisuus määritellään vuosittain siten, että kukin kumppanuusalue saa koordinaatiohankkeelta tarvitsemansa sisällöllisen ja ajallisen kehittämistuen. Projektin tarvetta, yhteistyökumppaneita ja heidän sitoutumistaan on kartoitettu webropolkyselyllä keväällä Liite Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet Hankkeelle luodaan kehittämistä kokoava ja siitä viestittävä www-sivuisto Toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan sekä Kansalaisareenan ylläpitämän vapaaehtoistoiminnan kehittämisen valtakunnallisen että alueellisten sähköpostiosoitteistojen kautta Verkostojen ja keskusten toimintaa markkinoidaan yleisölle hankkeen toimesta kaikilla alueilla yhtenäisen brändin / logon alla mm. lehtiartikkeleiden ja radiohaastattelujen avulla Järjestettävät tilaisuudet toteutetaan verkostoitumista edistävillä menetelmillä Pyritään mahdollisimman hyvään alueelliseen ja valtakunnalliseen näkyvyyteen 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko hankkeen ajan säännöllisenä, suunnitelmallisena ja jatkuvana prosessina. Arviointi ohjaa toiminnan operatiivista suuntaamista ja mahdollistaa prosessin aikaisten, tarvittavat korjausliikkeiden ennakoimisen. Kumppanuus on laaja, eli kehittämisen eteneminen ei ole yksittäisten toimijoiden varassa. Arviointialueita on useita, eli yhden toiminnon kehittämisen mahdollinen viivästyminen ei vaaranna hankkeen kokonaistuloksia. Hankehenkilökunta tekee kirjalliset tehtäväkuvaukset ja sopii viestintäkäytännöistä tiimin sisällä Projektihenkilöstön suhde hallintoon ja vastuut hankkeessa määritellään selkeästi 4. Projektin tulokset ja vaikutukset

8 8 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset Vuosi 2016 Kaikilla alueilla on vähintään 1-2 alueellista, sektorirajat ylittävää verkostokehittämistilaisuutta, joissa myös vapaaehtoiset mukana. Teematapaamiset (3 6), verkosto- ja tarvekuvaukset valmiit kaikilla arviointialueella, työsuunnitelmat toimintojen kehittämiseksi valmiita, keskuksen suomalaisen perusmallin 4 8 arviointialuetta on määritelty ja alustava kriteeristö toiminnan laadun arvioimiseksi on valmis pilotoitavaksi; hankkeen omat www-sivut valmiit Vuosi 2017 Yhteisiä teematapaamisia vähintään 2 4, osa tapaamisesta toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla vähintään yksi alueellinen verkostokehittämistilaisuus, jossa myös vapaaehtoiset mukana; arviointityökalun kokeilukäyttö, ensimmäinen verkostokysely, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden tietämystä keskuksen mallista ja toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan, verkostojen/keskusten toiminnasta kertovaa lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; keskuksilla on yhteistä tunnusmerkistöä (logot, esittelymateriaalit, yms.) ja keskukset hyödyntävät niitä Vuosi 2018 Yhteisiä teematapaamisia on vähintään 2 4 (vertailu, arviointi ja kehittäminen). Osa tapaamisista toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla on vähintään yksi alueellinen verkostokehittämistilaisuus, joissa myös vapaaehtoiset mukana; arviointityökalu viimeistellään; tyytyväisyyskysely keskuksen toimintoja käyttäneiden vapaaehtoisten keskuudessa; gallupkysely kolmella paikkakunnalla. Kyselyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista sekä yleensä vapaaehtoistoimintamahdollisuuksista paikkakunnalla; lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; arviointityökalun viimeistely ; arviointityökalun kokeilukäyttö osoittaa, että keskusten toiminnan laatu paranee joka vuosi edelliseen verrattuna vähintään puolessa arviointialueista Vuosi 2019 Yhteisiä teematapaamisia on vähintään 2 4 (vertailu, arviointi ja kehittäminen). Osa tapaamisista toteutetaan virtuaalisesti, esim. Innokylän kehittämisalustalla. Toteutetaan toinen, vertailuosa alueellisista verkostokyselyistä, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden tietämystä keskuksen mallista ja toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan. Onnistumisen arviointikriteeri on, että kyselyiden tulokset paranevat vähintään 75 % alueista. Toteutetaan 2. tyytyväisyyskysely keskuksen toimintoja käyttäneiden vapaaehtoisten keskuudessa. Arviointikriteeri on, että vapaaehtoisten tietämys keskuksen perusmallista ja tyytyväisyys sen toimintaan paranee joka vuosi vähintään 60 % kaikista keskuksista. Toteutetaan 2. (katu)gallupkysely kolmella paikkakunnalla. Kysellyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista. Onnistumisen arviointikriteeri on, että tietämys on lisääntynyt vähintään 40 %. Testataan keskusten yhteisten tunnusmerkkien (logot, yms.) tunnistamista gallupkyselyiden yhteydessä. Onnistumisen arviointikriteeri on, että tietämys on lisääntynyt vähintään 30 %. Julkaistaan arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö. Keskuksen perusmallia toteuttaa vähintään 7 niistä alueista, jotka ovat olleet mukana kehittämisessä; verkostoilla ja/tai keskuksilla on yhteisiä/jaettuja toimintoja (palveluita) ja niiden hyödyntäminen on vakiintunut osaksi alueellisten verkostojen valtakunnallista yhteistyötä; valtakunnallinen alueellisten keskusten kokonaismalli, jossa on sovittu alueellisten keskusten erikoistumisesta,

9 9 työnjaosta ja vastuista on vakiintunut kumppanuudeksi ja valtakunnalliseksi yhteistyöksi verkostojen ja keskusten välillä; 8-16 verkostojen ja/tai keskusten toiminnasta kertovaa lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; Vähintään kolme (3) keskusten yhteistyöstä kertovaa artikkelia valtakunnallisessa, laajalevikkisessä sanoma/ aikakausi tai ammattilehdessä tai keskusten yhteistyöstä kertovaa televisioesiintymistä valtakunnallisella kanavalla; arviointityökalu keskusten toiminnan kehittymiseksi on valmis ja käytössä vähintään 30 % kehittämiseen osallistuneista alueista; arviointityökalu on herättänyt kiinnostusta osahankealueiden ulkopuolella ja sen käyttö on alkanut kahdella (2) muullakin paikkakunnalla 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) Vaikutuksia vapaaehtoisiin ja vapaaehtoistoimintaan yleisesti: Kansalaisten omaan elämäntilanteeseen sopivaa vapaaehtoistoimintaa on helppo löytää, saavutettavuus on parantunut, monimuotoisuus on lisääntynyt ja tarjolla olevien tehtävien määrä on kasvanut Laadukas vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on kasvattanut osallisuutta ja osallistumista Vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä Koulutustarjonta on monipuolistunut ja saavutettavuus parantunut Vapaaehtoistoiminnan yleinen näkyvyys on vahvistunut entisestään ja imago kehittynyt edelleen positiiviseen suuntaan Vapaaehtoistoimintaa arvostetaan osaamisen kehittymisen näkökulmasta Vapaaehtoistoiminnan merkitys tunnustetaan yhteiskunnallisesti Yleinen tietous vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuus tutkimuksen kannalta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan paikallisia esteitä on purettu Vaikutuksia vapaaehtoistoiminnan verkostojen ja keskusten toimintaan Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoislähtöisyys ovat ankkuroituneet matalan kynnysten kohtaamispaikkojen toimintaperiaatteeksi On syntynyt uusia kumppanuuksia sekä alueelliselle tasolle että valtakunnalliselle tasolle Verkostojen ja keskusten yhteistyö julkisen sektorin ja yritysten kanssa on vakiintunut Yhteistyö keskusten välillä on vakiintunut Yhteistyö oppilaitosten kanssa on vakiintunut Keskusten toiminta on tasalaatuista ja henkilökunnan ammattitaito on kasvanut; vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden toimenkuva on selkeytynyt ja asiantuntemus kasvanut Dokumentoidut mallit ja vakiintunut arviointityökalu ohjaavat uusien keskusten perustamista ja olemassa olevien keskusten ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen edelleen kehittymistä Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskukset ovat vakiintuneet luontevaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa Suomalainen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös muualla Euroopassa 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista

10 10 Hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina. Hankkeeseen palkattava arviointi- ja kehittämisasiantuntija valmistelee yksityiskohtaiset seuranta- ja arviointisuunnitelmat, joissa osaja vaihetavoitteille asetetaan mitattavat arviointikriteerit. Arviointialueiden kehittämistä arvioidaan alueiden/keskusten välisenä vertaisarviointina ja arviointityökalun kehittämistä työsuunnitelman toteutumisen ja pilotointikokemusten perusteella. Yhteistyötapaamisten osallistujat osallistetaan tapaamisten sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Tapaamisista pidetään muistiota ja osallistujilta pyydetään palautteet jälkikäteen. 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen Hankkeen aikana rakentuneet alueelliset ja valtakunnalliset verkot jatkavat yhteistyötä keskusten ja toimijoiden omin resurssein. Arviointityökalu on avoimesti verkostojen ja keskusten käytössä, ja sitä hallinnoidaan ja kehitetään. Keskusten välinen valtakunnallinen kumppanuus jatkuu ja yhteistyökäytännöt on määritelty yhteisin sopimuksin. 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimikkeet ja tehtävät Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, osa-aikainen arvioinnin ja kehittämisen asiantuntija sekä 1-2 kehittämistä tukevaa koordinaattoria. Lisäksi henkilöstökuluissa varaudutaan hankkeen aiheuttamien hallinnollisten tehtävien lisääntymiseen (hallintohenkilö 20 %). Projektipäällikkö Vastaa kehittämiskokonaisuuden tuloksista, johtamisesta, verkostotyöstä, talouden raameissa pysymisestä Toimii Kansalaisareenan hallinnon alaisuudessa ja raportoi sekä Kansalaisareenan hallinnolle että hankkeen ohjausryhmälle Laatii esitykset vuosittaisiksi toimintasuunnitelmiksi Laatii hankkeen vaikuttamissuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa Vastaa vaikuttamis-, seuranta- ja arviointisuunnitelmien toteutumisesta Johtaa projektitiimiä toimimalla henkilöstön esimiehenä, mahdollistaa osaamisen ja erityisvahvuudet huomioivat tehtävänkuvaukset ja määrittele tiimin jäsenten kanssa yhdessä kullekin henkilökohtaiset tulostavoitteet Laatii tiedotussuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa ja vastaa sen toteutumisesta Osa-aikainen arvioinnin ja kehittämisen asiantuntija Laatii seuranta- ja arviointisuunnitelmat yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa Vastaa hankkeen laatuun liittyvistä kehittämistoimista, arvioi olemassa olevien arviointityökalujen toimivuutta hankkeen kannalta, laatii kuvaukset arviointityön sisällöstä, prosesseista, laadun varmistuksesta ja kehittämisestä. Vastaa hankkeen seuranta- ja arviointisuunnitelman toteutumisesta Tukee muuta henkilökuntaa ja alueverkostoja arvioinnissa ja laadun kehittämiseen liittyvissä toimissa

11 11 Koordinaattorit (1-2 hlöä) Tekevät selvityksen pääkumppaneiden alueellisten, tähän hankkeeseen varattujen resurssien toteutumisesta ja laativat suunnitelmat omasta työajan käytöstään ja toimenpiteistään siten, että kaikkien paikkakunnan on mahdollista pysyä kehittämisyhteistyössä mukana Tukevat sekä alueellisen verkostojen työtä, alueellisten keskusten työtä että valtakunnallisen yhteiskehittämisen käytännön järjestelyjä 5.2 Projektin muut resurssit Hankehenkilökunta tukee ja tekee tiivistä käytännön yhteistyötä pääkumppanien ja muiden alueellisten resurssiverkostojen edustajien kanssa. Pääkumppanit mahdollistavat oman osallistumisensa kehittämisyhteistyöhön varaamalla keskimäärin n % / htv / alue valtakunnallisen yhteistyön tekemiseen ja vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämiseen. LÄHTEET Avustustoiminnan linjaukset vuosille ( 2C%20avustamisen%20periaatteita%20ja%20kriteerej%C3%A4/RAY%20- %20Avustustoiminnan%20linjaukset% pdf ) Myllyselkä, Pertti & Kaunismaa, Pekka (2013): Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä KOPPPI-raportti. Teoksessa Kaunismaa, Pekka & Ylikoski, Esa (toim.) Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja B, Projektiraportit ja selvitykset 28, Pessi, Anne Birgitta & Oravasaari, Tomi (2010): Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta; Avustustoiminnan raportteja 23, Helsinki: Yliopistopaino. Policy Agenda for Volunteering in Europe, European Year of Volunteering 2011 (PAVE) Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi, RAY- hankesuunnitelma 2011; Kansalaisareena ry Miikkulainen, Pirjo & Niskanen, Leena: Matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Selvitys kohtaamispaikoista ja toimintapaikoista, Kansalaisareena 2007 Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet (2014): Raportti kyselystä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä, Kansalaisareena ry ( LIITTEET Liite 1 Liite 2 Webropol-raportti kumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Talousarvio