Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskus"

Transkriptio

1 1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos Projektin nimi: Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskus Käynnistysprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen ja suunnittelija Pinja Nieminen Projektin taloudesta vastaava henkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Projektin toteutuspaikkakunta tai -alue: Valtakunnallinen Projektin alkamis- ja päättymisajankohta:

2 2 Sisällys 1. Projektin perustelu 2. Projektin tavoitteet 1.1 Miksi projekti pitäisi toteuttaa ja miten tarve on selvitetty 1.2 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja kumppanuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa 2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet Tavoite 1: Kehitetään ja vakiinnutetaan vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskusten suomalainen malli Tavoite 2: Vakiinnutetaan keskusten ja alueellisten verkostojen välinen yhteistyö ja valtakunnallinen kumppanuus Tavoite 3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi Tavoite 4: Vakiinnutetaan arviointityökalun käyttö keskuksissa 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta 3.2 Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä 3.3 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli projektin toteuttamisessa 3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista 4. Projektin tulokset ja vaikutukset 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimekkeet ja tehtävät 5.2 Projektin muut resurssit LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Webropol-raportti tarpeesta ja kumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Talousarvio

3 3 1. Projektin perustelu 1.1 Miksi projekti pitäisi toteuttaa ja miten tarve on selvitetty Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittaa (2012/C 181/26), että jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että lainsäädäntö mahdollistaa vapaaehtoistyön ja kannustaa siihen, suojelee vapaaehtoistyöntekijöitä ja poistaa heidän toimintaansa haittaavia esteitä. Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta katsoo (Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan mietintö (10/03/2008), että on tärkeää edistää ja tukea vapaaehtoistoiminnan parhaita käytäntöjä. Se pitää erityisen tärkeänä vapaaehtoistoiminnan toimintamuotojen, prosessien ja rakenteiden sekä vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämistä. Nämä tavoitteet ovat erittäin keskeisiä myös Euroopan vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa vuodelta 2011 (PAVE). Tarve yhteistyön kehittämiseen tulee vahvasti esille myös KANEn Vapaaehtoistyön toimintaedellytykset -työryhmän ja Kansalaisareenan syyskuussa 2014 tekemässä vapaaehtoistoiminnan kehittämisen este- ja kehittämistarvekartoituksessa. Suomessa on muutamia kymmeniä vapaaehtoistoiminnan keskuksia. Keskukset toimivat yleensä osana isompia kokonaisuuksia, kumppanuustaloja, järjestötaloja ja kansalaistoiminnan keskuksia. Pienempiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on satoja. Kansalaisareena pitää näistä kohtaamispaikoista valtakunnallista rekisteriä (www.kansalaisareena.fi > Kohtaamispaikat). Kohtaamispaikkatoiminnassa järjestetään vuosittain kohtaamispaikkaseminaari, jonka järjestämisestä Kansalaisareena on osaltaan ottanut vastuuta. Yhteistyö keskusten ja kohtaamispaikkojen välillä on kuitenkin usein sattumanvaraista ja yhteiset vapaaehtoistoiminnan kehittämisen rakenteet puuttuvat. Monet keskukset kokevat että heiltä puuttuu valtakunnallinen tuki. Tämä tuli erityisen hyvin esille Kansalaisareenan TEKES -rahoituksella toteuttamassa esiselvityksessä vuosina TEKES -hankkeessa kerättyjen kokemusten pohjalta vapaaehtoiskeskusten kehittämiseen haettiin RAY-rahoitusta vuonna 2011 (Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi -hankesuunnitelma RAY:lle 2011;). Rahoitusta ei kuitenkaan tuolloin myönnetty. Useille paikkakunnille (mm. Espoo, Oulu, Kemi-Tornio, Kokkola, Seinäjoki, Jyväskylä jne.) viime vuosina syntyneet vapaaehtoistoiminnan verkostot ja kansalaisia vapaaehtoistoiminnan asioissa palvelevat keskukset tarjoavat yhteistä koulutusta, rekrytointia, ohjausta jne. Kansalaisareenan fasilitoimia vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO -verkostoja on perustettu lähes kolmellekymmenelle paikkakunnalle. Humakissa selvitettiin vuonna 2013 Kansalaistoiminnan keskuksissa toimivien keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyö kokettiin tärkeänä, ja yhteistyön kehittämistä pidettiin tarpeellisena. Tuloksissa ilmeni, että yhteistyön asteessa on selviä eroja eri keskusten välillä. Toimivien mallien ja kokemusten levittäminen nähtiin tärkeänä. Verkostotyön ja toiminnallisen yhteistyön lisäksi myös oppilaitosyhteistyö nähtiin tärkeänä. Kansalaistoiminnan keskusten vetäjien (henkilöiden ja vetäjäorganisaatioiden edustajien) keskuudessa pidettiin tärkeänä keskinäisen valtakunnallisen yhteistyön ja vertaistuen kehittämistä. (Myllyselkä Pertti, Kaunismaa Pekka, 2013, yhteenveto s ).

4 4 Tämä hankesuunnitelma perustuu useamman vuoden aikana tehtyihin selvityksiin vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista. Hanke implementoituu mukaan tulevien toimijoiden tarpeista käsin rakentuvana jatkuvana oppimisprosessina. Hankesuunnitelmaa varten tehtiin verkostokartoitus yhteistyön ja hankkeen tarpeesta Kansalaisareenan verkostokentässä (1700 yhteystahoa) maalis- huhtikuussa Kartoituksen tulokset ovat liitteessä 1. Kartoituksen tulokset osoittavat että 1.2 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin sekä hakijan perehtyneisyys aiheeseen Pessi ja Oravasaari määrittelivät Raha-automaattiyhdistykselle tekemässään tutkimuksessa RAY:N avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistä kehittämistä tarvitseviksi rakenteellisiksi vapaaehtoistoiminnan alueiksi seuraavat: resurssit, suunnittelu, seuranta, koulutus, osaaminen, jakaminen ja verkostoihin kannustaminen, toimijoiden tuki, kannustavan ohjauksen lanseeraus, tiedotus, rekrytointi, mainostus (Pessi & Oravasaari, 2010, s. 167). Englannissa kansallisen vapaaehtoiskeskuksen Volunteering Englandin alla toimivien alueellisten vapaaehtoiskeskusten laatua kehitetään PQASSO-laatutyökalusta räätälöidyllä työkalulla. PQASSO on kehitetty erityisesti yleishyödyllisten organisaatioiden laadun kehittämiseen ja siinä tarkasteltavat arvioinnin alueet ovat: 1) Suunnittelu 2) Hallinto 3) Johtaminen 4) Käyttäjälähtöinen palvelu 5) Ihmisten johtaminen 6) Oppiminen ja kehittäminen 7) Talouden hallinta 8) Resurssien hallinta (tehokas työskentely ja jatkuvuus) 9)Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö 10) Yhteistyö (tuloksia parantava verkottuminen) 11) Seuranta ja arviointi 12) Tulokset. Vapaaehtoiskeskusten laatua tarkastellaan erityisesti seuraavilla alueilla: 1) Vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu 2) Vapaaehtoistoiminnan markkinointi 3) Vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt 4) Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset 5) Poliittinen vaikuttaminen ja kampanjointi vapaaehtoistoiminnassa sekä 6) Vapaaehtoistoiminnan strateginen kehittäminen. Kansalaisareena on ainut suomalainen vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittäen toimiva valtakunnallinen järjestö. Pidämme tärkeänä, että Suomessa saadaan kehitettyä laadukkaan vapaaehtoistoiminnan toteuttamisen edellytyksiä ja sen vaatimia rakenteita. Tämä tavoite on myös Raha-automaattiyhdistyksen uusien avustuslinjausten mukainen. Avustettavia teemoja ovat niin erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet kuin vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi. 2. Projektin tavoitteet 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, vapaaehtoistoiminnan keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja kumppanuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa 2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet

5 5 Tavoite 1: Kehitetään ja vakiinnutetaan vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskusten suomalainen malli Kuvataan alueelliset yhteistyökumppaniverkostot, niiden nykyiset toiminnot ja kartoitetaan vapaaehtoistoiminnan yhteiset kehittämistarpeet Määritellään verkostojen tarpeiden ja resurssien pohjalta keskusten toimintojen kehittämistarpeet Sovitaan eri alueilla toimivien verkostojen ja keskusten välisestä, keskusten mallin kehittämiseen liittyvästä vertaisarvioinnista Määritellään keskusten rooli vapaaehtoistoiminnan voimavarakeskusten yhteisenä rakenteena Määritellään keskusten toimintojen kehittämisen kannalta keskeiset kohderyhmät, toiminnot ja toimintamallit Määritellään ja kuvataan voimavarakeskuksen toimintamalli sekä työtekijöiden osaamistarpeet ja tehtäväkuvaukset Viestitään alueellisista verkostoista ja -keskuksista, keskusten toiminnoista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta Mahdollistetaan alueellisten verkostotoimijoiden, vapaaehtoisten ja päättäjien yhteiskehittäminen Tavoite 2: Vakiinnutetaan keskusten ja alueellisten verkostojen välinen yhteistyö ja valtakunnallinen kumppanuus Sovitaan alueellisten verkostojen ja keskusten kehittämisen erityispainopisteet ja valmistellaan alueelliset kehittämissuunnitelmat Sovitaan strategisesta yhteistyömallista eri alueiden kesken ja määritellään työnjako ja vastuut Määritellään kaikkien alueiden yhteisten toimintojen (esim. yhteiset valtakunnalliset koulutukset tai uuden tekniikan mahdollistamat uudet sähköiset alustat) tarpeet Viestitään kaksisuuntaisesti kehittämisestä sekä alueilla että valtakunnallisesti, sekä myös niillä alueilla, jotka eivät vielä ole mukana yhteistyössä (hankkeen ulkopuoliset maantieteelliset alueet). Mahdollistaan näiden alueiden osallistuminen kehittämisen etenemisen seuraamiseen ja tuetaan näiden alueiden omaehtoista kehittämistä tiedottamalla ja tukemalla Vakiinnutetaan valtakunnallinen yhteistyö kuten yhteiset koulutukset ja kehittäminen Tavoite 3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi Valitaan, räätälöidään ja testataan sopiva helppokäyttöinen arviointityökalu keskusten toiminnan kehittämiseksi Määritellään tarkasteltavat/kehitettävät arviointialueet ja luodaan kriteeristö niiden tarkasteluun Suunnitellaan ja toteutetaan keskusten välinen toiminnan laadun kehittämisen yhteistyöprosessi Rakennetaan ja testataan arviointityökalu alueellisten verkostojen suunnitelmallisena yhteistyönä Toteutetaan hankkeessa mukana olevien keskusten arviointityöskentelyt samanaikaisesti arviointityökalun kehittämisen kanssa (pilotointi)

6 6 Kehitetään keskusten toiminnan vaikutusten mittaamisen ja arvioinnin menetelmä Tutkitaan arviointityökalun avulla keskusten yhteiskunnallista merkitystä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta Viestitään yhteistyöstä Tavoite 4: Vakiinnutetaan arviointityökalun käyttö keskuksissa Vakiinnutetaan arviointityökalun käyttö Tiedotetaan arviointityökalusta ja markkinoidaan sen käyttöä niille alueille/keskuksille, joilla työkalu ei vielä ole käytössä 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta Hankkeessa valmistellaan seurantasuunnitelma, johon sisältyy; 1) tavoitteiden saavuttamiseksi asetettujen tuotosten ja tulosten toteutumisen seuranta 2) alueellisten keskusten yhteistyön tuotosten ja tulosten toteutumisen seuranta sekä keskuksen vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen liittyvä käyttäjätyytyväisyyden seuranta 3) alueiden välisen yhteistyön toteutumisen ja tulosten seuranta 4) pilotointia tukeva arviointityökalun kehittämisen seuranta 5) viestintätuotosten ja tulosten seuranta sekä 6) seurataan vapaaehtoistoiminnan voimavarakeskustietoisuuden lisääntymistä kansalaisten keskuudessa. 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta Hankehenkilökunta jakaa työaikansa siten, että alueet saavat tarvitsemansa tuen kehittämisessä mukana olemiseen. Alueelliset verkostotoiminnot käynnistyvät toimija- ja tarvekartoituksella sekä niihin pohjaavan alueellisen suunnitelman työstämisellä. Alueiden välinen yhteistyö käynnistyy tutustumisella ja arviointialueiden yhteisellä määrittelytyöllä. Toinen toimintavuosi on aktiivisen arviointi-ja kehittämisalueiden ja arviointityökalun yhteisen kehittämisen ja pilotoinnin vuosi. Kolmannen vuoden aikana viimeistellään arviointityökalun pilottikäyttö ja tutkitaan keskusten käyttäjien tyytyväisyyttä. Neljännen vuoden aikana arviointityökalu julkistetaan ja vakiinnutetaan. Alueiden välinen kumppanuus ja keskusten välinen yhteistyön toimintamalli vakiinnutetaan vaiheittain toisen, kolmannen ja neljännen vuoden aikana. 3.2 Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä Vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet kansalaiset: tarjottu vapaaehtoistoiminta on organisoitu laadukkaasti, turvallisesti ja läpinäkyvästi. Tehtävien tarjonta on monipuolista ja suunniteltu vapaaehtoislähtöisesti. Tieto vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista on helposti kaikkien kansalaisten saatavilla. Vapaaehtoistoiminnan saavutettavuus lisääntyy. Muut projektista hyötyvät kohderyhmät: Vapaaehtoistoiminnan voimavarakeskusten toimijat alueilla eri puolilla Suomea: alueellisen yhteistyön lisääntyminen vapaaehtoisten rekrytoinnissa, koulutuksessa, tiedottamisessa ja vaikuttamissa tuo säästöjä, jotka voidaan ohjata järjestöjen ja toimijoiden muihin tärkeisiin toimiin. Vapaaehtoisia on aiempaa enemmän ja helpommin

7 7 saatavilla. Vapaaehtoisten ohjaamiseen ja motivointiin on saatavilla apua, tukea ja koulututusta. Alueellinen ja valtakunnallinen yhdessä kehittäminen on vakiintunut ja pitää vapaaehtoistoiminnan alueella elävänä ja uusiutuvana. Verkostoilla ja yhteisöillä on hyvä valmius vastata vapaaehtoistoiminnan muutostarpeisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joihin vapaaehtoistoiminnan kautta voidaan vaikuttaa. 3.3 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli projektin toteuttamisessa Pääkumppanit ovat vapaaehtoistoiminnan keskusten ja verkostojen edustajia, jotka omilla maantieteellisillä alueillaan sitoutuvat verkostojen ja voimavarakeskusten vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Alueellisten pääkumppaneiden rooli on omalla alueella koota verkoston edustajia yhteiseen työhön voimavarakeskustoiminnan ja valtakunnallisen arviointityökalun kehittämiseksi. Pääkumppanit sitoutuvat yhteistyöhön omilla resursseillaan. Kumppanuus viimeistellään kunkin alueen osalta rahoituspäätösten selvittyä. Seuraavien vuosien osalta noudatetaan vastaavaa käytäntöä. Rahoitusten erilaisuuksista johtuen kokonaisuus määritellään vuosittain siten, että kukin kumppanuusalue saa koordinaatiohankkeelta tarvitsemansa sisällöllisen ja ajallisen kehittämistuen. Projektin tarvetta, yhteistyökumppaneita ja heidän sitoutumistaan on kartoitettu webropolkyselyllä keväällä Liite Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet Hankkeelle luodaan kehittämistä kokoava ja siitä viestittävä www-sivuisto Toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan sekä Kansalaisareenan ylläpitämän vapaaehtoistoiminnan kehittämisen valtakunnallisen että alueellisten sähköpostiosoitteistojen kautta Verkostojen ja keskusten toimintaa markkinoidaan yleisölle hankkeen toimesta kaikilla alueilla yhtenäisen brändin / logon alla mm. lehtiartikkeleiden ja radiohaastattelujen avulla Järjestettävät tilaisuudet toteutetaan verkostoitumista edistävillä menetelmillä Pyritään mahdollisimman hyvään alueelliseen ja valtakunnalliseen näkyvyyteen 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko hankkeen ajan säännöllisenä, suunnitelmallisena ja jatkuvana prosessina. Arviointi ohjaa toiminnan operatiivista suuntaamista ja mahdollistaa prosessin aikaisten, tarvittavat korjausliikkeiden ennakoimisen. Kumppanuus on laaja, eli kehittämisen eteneminen ei ole yksittäisten toimijoiden varassa. Arviointialueita on useita, eli yhden toiminnon kehittämisen mahdollinen viivästyminen ei vaaranna hankkeen kokonaistuloksia. Hankehenkilökunta tekee kirjalliset tehtäväkuvaukset ja sopii viestintäkäytännöistä tiimin sisällä Projektihenkilöstön suhde hallintoon ja vastuut hankkeessa määritellään selkeästi 4. Projektin tulokset ja vaikutukset

8 8 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset Vuosi 2016 Kaikilla alueilla on vähintään 1-2 alueellista, sektorirajat ylittävää verkostokehittämistilaisuutta, joissa myös vapaaehtoiset mukana. Teematapaamiset (3 6), verkosto- ja tarvekuvaukset valmiit kaikilla arviointialueella, työsuunnitelmat toimintojen kehittämiseksi valmiita, keskuksen suomalaisen perusmallin 4 8 arviointialuetta on määritelty ja alustava kriteeristö toiminnan laadun arvioimiseksi on valmis pilotoitavaksi; hankkeen omat www-sivut valmiit Vuosi 2017 Yhteisiä teematapaamisia vähintään 2 4, osa tapaamisesta toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla vähintään yksi alueellinen verkostokehittämistilaisuus, jossa myös vapaaehtoiset mukana; arviointityökalun kokeilukäyttö, ensimmäinen verkostokysely, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden tietämystä keskuksen mallista ja toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan, verkostojen/keskusten toiminnasta kertovaa lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; keskuksilla on yhteistä tunnusmerkistöä (logot, esittelymateriaalit, yms.) ja keskukset hyödyntävät niitä Vuosi 2018 Yhteisiä teematapaamisia on vähintään 2 4 (vertailu, arviointi ja kehittäminen). Osa tapaamisista toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla on vähintään yksi alueellinen verkostokehittämistilaisuus, joissa myös vapaaehtoiset mukana; arviointityökalu viimeistellään; tyytyväisyyskysely keskuksen toimintoja käyttäneiden vapaaehtoisten keskuudessa; gallupkysely kolmella paikkakunnalla. Kyselyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista sekä yleensä vapaaehtoistoimintamahdollisuuksista paikkakunnalla; lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; arviointityökalun viimeistely ; arviointityökalun kokeilukäyttö osoittaa, että keskusten toiminnan laatu paranee joka vuosi edelliseen verrattuna vähintään puolessa arviointialueista Vuosi 2019 Yhteisiä teematapaamisia on vähintään 2 4 (vertailu, arviointi ja kehittäminen). Osa tapaamisista toteutetaan virtuaalisesti, esim. Innokylän kehittämisalustalla. Toteutetaan toinen, vertailuosa alueellisista verkostokyselyistä, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden tietämystä keskuksen mallista ja toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan. Onnistumisen arviointikriteeri on, että kyselyiden tulokset paranevat vähintään 75 % alueista. Toteutetaan 2. tyytyväisyyskysely keskuksen toimintoja käyttäneiden vapaaehtoisten keskuudessa. Arviointikriteeri on, että vapaaehtoisten tietämys keskuksen perusmallista ja tyytyväisyys sen toimintaan paranee joka vuosi vähintään 60 % kaikista keskuksista. Toteutetaan 2. (katu)gallupkysely kolmella paikkakunnalla. Kysellyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista. Onnistumisen arviointikriteeri on, että tietämys on lisääntynyt vähintään 40 %. Testataan keskusten yhteisten tunnusmerkkien (logot, yms.) tunnistamista gallupkyselyiden yhteydessä. Onnistumisen arviointikriteeri on, että tietämys on lisääntynyt vähintään 30 %. Julkaistaan arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö. Keskuksen perusmallia toteuttaa vähintään 7 niistä alueista, jotka ovat olleet mukana kehittämisessä; verkostoilla ja/tai keskuksilla on yhteisiä/jaettuja toimintoja (palveluita) ja niiden hyödyntäminen on vakiintunut osaksi alueellisten verkostojen valtakunnallista yhteistyötä; valtakunnallinen alueellisten keskusten kokonaismalli, jossa on sovittu alueellisten keskusten erikoistumisesta,

9 9 työnjaosta ja vastuista on vakiintunut kumppanuudeksi ja valtakunnalliseksi yhteistyöksi verkostojen ja keskusten välillä; 8-16 verkostojen ja/tai keskusten toiminnasta kertovaa lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; Vähintään kolme (3) keskusten yhteistyöstä kertovaa artikkelia valtakunnallisessa, laajalevikkisessä sanoma/ aikakausi tai ammattilehdessä tai keskusten yhteistyöstä kertovaa televisioesiintymistä valtakunnallisella kanavalla; arviointityökalu keskusten toiminnan kehittymiseksi on valmis ja käytössä vähintään 30 % kehittämiseen osallistuneista alueista; arviointityökalu on herättänyt kiinnostusta osahankealueiden ulkopuolella ja sen käyttö on alkanut kahdella (2) muullakin paikkakunnalla 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) Vaikutuksia vapaaehtoisiin ja vapaaehtoistoimintaan yleisesti: Kansalaisten omaan elämäntilanteeseen sopivaa vapaaehtoistoimintaa on helppo löytää, saavutettavuus on parantunut, monimuotoisuus on lisääntynyt ja tarjolla olevien tehtävien määrä on kasvanut Laadukas vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on kasvattanut osallisuutta ja osallistumista Vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä Koulutustarjonta on monipuolistunut ja saavutettavuus parantunut Vapaaehtoistoiminnan yleinen näkyvyys on vahvistunut entisestään ja imago kehittynyt edelleen positiiviseen suuntaan Vapaaehtoistoimintaa arvostetaan osaamisen kehittymisen näkökulmasta Vapaaehtoistoiminnan merkitys tunnustetaan yhteiskunnallisesti Yleinen tietous vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuus tutkimuksen kannalta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan paikallisia esteitä on purettu Vaikutuksia vapaaehtoistoiminnan verkostojen ja keskusten toimintaan Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoislähtöisyys ovat ankkuroituneet matalan kynnysten kohtaamispaikkojen toimintaperiaatteeksi On syntynyt uusia kumppanuuksia sekä alueelliselle tasolle että valtakunnalliselle tasolle Verkostojen ja keskusten yhteistyö julkisen sektorin ja yritysten kanssa on vakiintunut Yhteistyö keskusten välillä on vakiintunut Yhteistyö oppilaitosten kanssa on vakiintunut Keskusten toiminta on tasalaatuista ja henkilökunnan ammattitaito on kasvanut; vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden toimenkuva on selkeytynyt ja asiantuntemus kasvanut Dokumentoidut mallit ja vakiintunut arviointityökalu ohjaavat uusien keskusten perustamista ja olemassa olevien keskusten ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen edelleen kehittymistä Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskukset ovat vakiintuneet luontevaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa Suomalainen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös muualla Euroopassa 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista

10 10 Hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina. Hankkeeseen palkattava arviointi- ja kehittämisasiantuntija valmistelee yksityiskohtaiset seuranta- ja arviointisuunnitelmat, joissa osaja vaihetavoitteille asetetaan mitattavat arviointikriteerit. Arviointialueiden kehittämistä arvioidaan alueiden/keskusten välisenä vertaisarviointina ja arviointityökalun kehittämistä työsuunnitelman toteutumisen ja pilotointikokemusten perusteella. Yhteistyötapaamisten osallistujat osallistetaan tapaamisten sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Tapaamisista pidetään muistiota ja osallistujilta pyydetään palautteet jälkikäteen. 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen Hankkeen aikana rakentuneet alueelliset ja valtakunnalliset verkot jatkavat yhteistyötä keskusten ja toimijoiden omin resurssein. Arviointityökalu on avoimesti verkostojen ja keskusten käytössä, ja sitä hallinnoidaan ja kehitetään. Keskusten välinen valtakunnallinen kumppanuus jatkuu ja yhteistyökäytännöt on määritelty yhteisin sopimuksin. 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimikkeet ja tehtävät Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, osa-aikainen arvioinnin ja kehittämisen asiantuntija sekä 1-2 kehittämistä tukevaa koordinaattoria. Lisäksi henkilöstökuluissa varaudutaan hankkeen aiheuttamien hallinnollisten tehtävien lisääntymiseen (hallintohenkilö 20 %). Projektipäällikkö Vastaa kehittämiskokonaisuuden tuloksista, johtamisesta, verkostotyöstä, talouden raameissa pysymisestä Toimii Kansalaisareenan hallinnon alaisuudessa ja raportoi sekä Kansalaisareenan hallinnolle että hankkeen ohjausryhmälle Laatii esitykset vuosittaisiksi toimintasuunnitelmiksi Laatii hankkeen vaikuttamissuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa Vastaa vaikuttamis-, seuranta- ja arviointisuunnitelmien toteutumisesta Johtaa projektitiimiä toimimalla henkilöstön esimiehenä, mahdollistaa osaamisen ja erityisvahvuudet huomioivat tehtävänkuvaukset ja määrittele tiimin jäsenten kanssa yhdessä kullekin henkilökohtaiset tulostavoitteet Laatii tiedotussuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa ja vastaa sen toteutumisesta Osa-aikainen arvioinnin ja kehittämisen asiantuntija Laatii seuranta- ja arviointisuunnitelmat yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa Vastaa hankkeen laatuun liittyvistä kehittämistoimista, arvioi olemassa olevien arviointityökalujen toimivuutta hankkeen kannalta, laatii kuvaukset arviointityön sisällöstä, prosesseista, laadun varmistuksesta ja kehittämisestä. Vastaa hankkeen seuranta- ja arviointisuunnitelman toteutumisesta Tukee muuta henkilökuntaa ja alueverkostoja arvioinnissa ja laadun kehittämiseen liittyvissä toimissa

11 11 Koordinaattorit (1-2 hlöä) Tekevät selvityksen pääkumppaneiden alueellisten, tähän hankkeeseen varattujen resurssien toteutumisesta ja laativat suunnitelmat omasta työajan käytöstään ja toimenpiteistään siten, että kaikkien paikkakunnan on mahdollista pysyä kehittämisyhteistyössä mukana Tukevat sekä alueellisen verkostojen työtä, alueellisten keskusten työtä että valtakunnallisen yhteiskehittämisen käytännön järjestelyjä 5.2 Projektin muut resurssit Hankehenkilökunta tukee ja tekee tiivistä käytännön yhteistyötä pääkumppanien ja muiden alueellisten resurssiverkostojen edustajien kanssa. Pääkumppanit mahdollistavat oman osallistumisensa kehittämisyhteistyöhön varaamalla keskimäärin n % / htv / alue valtakunnallisen yhteistyön tekemiseen ja vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämiseen. LÄHTEET Avustustoiminnan linjaukset vuosille (http://www2.ray.fi/sites/default/files/avustukset/avustusten%20hakeminen/avustuslinjaukset% 2C%20avustamisen%20periaatteita%20ja%20kriteerej%C3%A4/RAY%20- %20Avustustoiminnan%20linjaukset% pdf ) Myllyselkä, Pertti & Kaunismaa, Pekka (2013): Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä KOPPPI-raportti. Teoksessa Kaunismaa, Pekka & Ylikoski, Esa (toim.) Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja B, Projektiraportit ja selvitykset 28, Pessi, Anne Birgitta & Oravasaari, Tomi (2010): Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta; Avustustoiminnan raportteja 23, Helsinki: Yliopistopaino. Policy Agenda for Volunteering in Europe, European Year of Volunteering 2011 (PAVE) Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi, RAY- hankesuunnitelma 2011; Kansalaisareena ry Miikkulainen, Pirjo & Niskanen, Leena: Matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Selvitys kohtaamispaikoista ja toimintapaikoista, Kansalaisareena 2007 Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet (2014): Raportti kyselystä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä, Kansalaisareena ry (http://www.kansalaisareena.fi/estekartoitus.pdf) LIITTEET Liite 1 Liite 2 Webropol-raportti kumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Talousarvio

VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI

VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI 1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 20.4.2015 Projektin nimi: VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI Kehittämisprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset

Lisätiedot

VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä

VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen toukokuu 2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009 Esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista IIIsektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä 1.9.2009 28.2.2010

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 9:00 Tervetuloa Sanna Lauslahti, Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmän puheenjohtaja 9:05 Vapaaehtois

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki. Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Vapaaehtoistoiminta = 1. Vapaaehtoista + 2. Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3. Toiselle

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari 29. - 30.10.2014 Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Vapaaehtoistyön nostaminen politiikkaan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Vapaaehtoistyöllä on merkitystä Avita kaveria -hanke

Vapaaehtoistyöllä on merkitystä Avita kaveria -hanke Vapaaehtoistyöllä on merkitystä Avita kaveria -hanke Kaisu Lähteenmäki Projektinvetäjä 2014 Projektin käynnistyspalaveri 24.3.2014 Osallistujat Projektin esittely, taustaa ja missä nyt mennään Projektin

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Lisäksi

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Ohjausryhmäkumppani => Kehittämishankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn sitoutunut yhteisö tai yksityinen henkilö

Ohjausryhmäkumppani => Kehittämishankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn sitoutunut yhteisö tai yksityinen henkilö 1 Projektin perustiedot Järjestö: Kansalaisareena ry (yhteistyökumppaneineen) Projektin nimi: Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus Helsinkiin Innovatiivinen kehittämisprojekti Ci Projektihakemuksesta

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot