Toimintakertomus 2012

Transkriptio

1 1 WAU ry Toimintakertomus

2 2 Puheenjohtajan tervehdys 2012 oli WAU ry:n neljäs toimintavuosi. Iloista ja reipasta toimintaa jatkettiin Espoossa, Kauniaisissa, Mustasaaressa, Rovaniemellä ja Vöyrillä. Uusina paikkakuntina aloittivat Kuopio, Maalahti ja Vantaa. Syksyllä 2012 ilmoittautuneita oli jo lasta ja säännöllisesti kerhoissa liikkui yli lasta viikoittain. Erityisen suuren kiitoksen ansaitsee toiminnanjohtaja Rami Luomanpää. Ramin väsymätön ja tuloksekas toiminta oli se perusta, josta ponnistettiin: Rami loi liikuntakonseptin ja hoiti käytännön järjestelyt toiminnan laajentamisessa. Tahdon myös erikseen kiittää Ramin johdolla kaikilla alueilla toimineita liikuntakoordinaattoreita. Te olette mahdollistaneet varsinaisen kerhotoiminnan. Erityinen kiitos kuuluu Vantaalla toimivalle liikuntakoordinaattori Minna-Mari Eklundille, jonka ansiokkaalla toiminnalla saatiin Vantaan WAU! kerhotoiminta polkaistua käyntiin ja tämän jälkeen kasvatettua huimasti. Lisäksi pitää kiittää jokaista kerhoissa toiminutta ohjaajaa. Arjen toiminnassa teidän panoksenne näkyi jokaiselle osallistuvalle lapselle ja lasten vanhemmille! Suuri kiitos myös WAU ry:n hallituksen jäsenille: näkemyksenne, suhteenne ja kokemuksenne olivat ratkaisevia. Tomas Holmberg masinoi jälleen hyvin menestyneen varainhankintatempauksen. WAU-Jahti käytiin hyvässä hengessä ja saalistakin saatiin! Kiitokset myös tilintarkastaja Joakim Rehnille. WAU ry:n toiminnan taloudellinen perusta rakentui yhteistyöhön lähinnä kahden tahon kanssa: Opetusministeriö ja Tantti Oy tukivat kumpikin taloudellisesti merkittävällä tavalla toimintaa. Lisäksi tukijoina toimivat monet ELY-keskukset, säätiöt ja muutamat yritykset, kuten Walki Oy. Kaikille WAU ry:n toimintaa tukeneille yhdessä ja erikseen suuret kiitokset. WAU ry suuntaa vuoteen 2013 luottavaisin mielin: suurimpina haasteina taivaanrannassa näkyvät kestävän rahoitusmallin rakentaminen ja sen avulla toiminnan laajentaminen koko Suomen kattavaksi. Opetushallituksen kerhoraha WAU! kerhojen rahoittajana on yleistynyt, ja auttaa tilannetta toivottavasti vielä nykyistä enemmän vuonna WAU ry:n työn varsinaiset hedelmät tullaan korjaamaan vasta vuosien päästä. On kuitenkin hienoa nähdä miten iloisena ja reippaana osallistujat kerhoissa liikkuvat! Antti Kokkinen WAU ry, puheenjohtaja

3 3 Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys... 2 Sisällysluettelo... 3 Tiivistelmä / Sammanfattning... 5 WAU ry:n toiminta-ajatus... 7 Taustaa... 7 Toiminnan päämäärät... 9 Kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi... 9 Terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen Valtakunnalliseksi laajentuva tunnettu toimija WAU ry:n toimintamuodot Historia WAU! -kerhot Sisältö Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen Kerhotoiminnan haasteet WAU! -kerhotoiminta kevät WAU! -kerhotoiminta syksy WAU ry:n päiväleiritoiminta WAU ry:n päiväleiritoiminta vuonna Leiritoiminnan haasteet Vaikuttamistyö Vaikuttaminen vuonna Valtakunnallinen vaikuttaminen Alueellinen vaikuttaminen Henkilöstön koulutus- ja kehitystoiminta Toiminnan arvioiminen WAU ry:n organisaatio Keskus WAU Paikallis-WAU Liikunta-alan oppilaitokset Henkilöstöön liittyvät haasteet WAU ry:n talous

4 4 Varainhankinta Tilinpäätös Taloudelliset haasteet Yhteenveto WAU ry:n toiminnasta WAU ry:n tulevaisuuden suunnitelmat Liitteet Tuloslaskelma Tase Muut lisätiedot Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus... 34

5 5 Tiivistelmä / Sammanfattning WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien jatkumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. WAU ry:n päämääränä on kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen olla valtakunnalliseksi laajentuva, tunnettu toimija. WAU ry:n pääasiallisena toimintamuotona ovat maksuttomat, liikunnalliset matalan kynnyksen kerhot. Lisäksi yhdistys järjestää päiväleirejä, on mukana vaikuttamistyössä ja tarjoaa rahoituksensa turvaamiseksi myös yrityksille suunnattuja liikuntapalveluita. WAU! -kerhoja järjestetään pääasiassa alakouluikäisille lapsille heidän omilla kouluillaan. Vuonna 2012 toimi säännöllisesti 116 WAU! kerhoa 85 koululla kahdeksassa kunnassa: Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Kuopiossa, Mustasaaressa, Vöyrillä, Maalahdessa ja Rovaniemellä. Vuoden 2013 laajentumistavoitteina on aloittaa kerhotoiminta 4-8 uudella paikkakunnalla. Kerhojen osallistujakertojen määrä vuonna 2012 oli ja toteutuneita kerhotunteja oli Toimintaa järjestettiin suomen- ja ruotsinkielisenä. Koululaisten loma-aikoina WAU ry järjesti päiväleirejä viidellä paikkakunnalla. 22 leirille osallistui yhteensä 330 lasta. Vaikuttamistyötä tehtiin kerhotoimintaan kuuluvilla kampanjoilla, vanhemmille lähetettävillä kuukausitiedotteilla, tapahtumiin ja seminaareihin osallistumalla ja mediassa näkymisellä. Toiminnan rahoittamiseksi alettiin konseptoida uutta palvelutuotantoa, joka tulee sisältämään yrityksille suunnattuja liikuntapalvelupaketteja, joista saatava tuotto käytetään WAU! kerhojen toiminnan mahdollistamiseen. *** WAU r.f. är en landsomfattande organisation som främjar barns och ungas hälsa samt sociala välfärd. WAU r.f. siktar på att positiv attityd, hälsosam livsstil och goda modeller fortsätter över generationer. Även om målgruppen speciellt är barn, strävar vi efter att sprida välfärd i alla utvecklings- och livsskeden. WAU r.f.:s mål är hälsa och social välfärd för alla barn och unga i Finland att minska tillväxten av hälsoskillnader, mängden överviktiga samt risken att bli marginaliserad att vara verksam och känd i hela landet

6 6 WAU r.f.:s huvudsakliga verksamhetsform är avgiftsfria, motionsrika klubbar med låg tröskel. Dessutom ordnar föreningen dagsläger, är med i påverkningsarbete och erbjuder motionstjänster för företag för att trygga sin finansiering. WAU! klubbar ordnas huvudsakligen för barn i lågstadieålder i deras egen skola. År 2012 var 116 WAU! klubbar regelbundet verksamma i 85 skolor på åtta orter: Esbo, Vanda, Grankulla, Kuopio, Korsholm, Vörå, Malax och Rovaniemi. Årets 2013 utvidgningsmål är att starta klubbverksamhet på 4-8 nya orter. Mängden deltagargånger i klubbarna under året 2012 var och förverkligade klubbtimmar blev Verksamheten ordnades både på finska och på svenska. Under skolornas lovtider ordnade WAU r.f. dagsläger på fem olika orter. På 22 läger deltog allt som allt 330 barn. Påverkningsarbetet i samband med klubbverksamheten bestod av kampanjer, månadsmeddelanden till föräldrarna, deltagande i evenemang och seminarier och av att vara synlig i median. För att finansiera verksamheten började konceptet av en ny serviceproduktion formas, som kommer att innehålla paket av motionstjänster inriktade för företag. Vinsten av dessa tjänster används till att förverkliga WAU! klubbarnas verksamhet.

7 7 WAU ry:n toiminta-ajatus WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien jatkumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. Järjestö pienentää terveys- ja hyvinvointieroja järjestämällä matalan kynnyksen laadukasta ja liikunnallista harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Huomio kiinnitetään erityisesti lapsiin, jotka eivät ole syystä tai toisesta mukana missään sosiaalisessa harrastustoiminnassa, ja ovat sitä kautta syrjäytymisvaarassa. WAU ry:n visio on olla yksi keskeisimmistä valtakunnallisista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjistä ja edelläkävijä uudenlaisen public-private yhteistyön rakentamisessa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. WAU ry:n missio on edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia matalan kynnyksen liikuntakerhojen avulla. Taustaa Terveys on jokapäiväisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys ei ole vain sairauden puutetta, vaan siinä painottuvat sosiaaliset ja yksilölliset voimavarat sekä toimintakyky. Jokaisella lapsella on oikeus terveyteen riippumatta siihen vaikuttavista sosiaalisista, taloudellisista tai muista tekijöistä. Tasa-arvoinen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta koskee kaikkia lapsia, perhetaustasta riippumatta. Erilaiset elinolosuhteet ja kasvuympäristö vaikuttavat terveyserojen kasvuun lapsuudessa. Terveyserojen kaventamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa myös harrastustoiminnalla, joka vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja, sekä antaa keinoja ja voimavaroja koulunkäynnistä ja arjesta selviytymiseen. Liikuntaharrastuksella voidaan edistää kaikkia edellä mainittuja asioita, ja lisäksi liikunnalla on selkeä positiivinen vaikutus asioiden oppimiseen. Liikunta edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä, ja on yksi tehokkaimmista tunnetuista keinoista diabeteksen, ylipainon sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisijänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 julkaiseman Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto katsauksen mukaan lasten osallistuminen urheiluseuran järjestämiin harjoituksiin on lisääntynyt, mutta lasten kokonaisliikuntamäärä on vähentynyt.

8 8 Liikuntasuosituksen mukaan terveyden kannalta riittävä liikuntamäärä lapsilla on 1 2 tuntia päivässä. Alle 15-vuotiaista noin puolet saavuttaa tämän määrän, vuotiaista enää kolmannes. Liikkumattomuudella on suuri kansantaloudellinen vaikutus. Liikunnan puutteesta johtuvien haittojen suuruus on jo nyt samaa tasoa kuin muiden ns. epäterveellisten elintapojen mukanaan tuomien haittojen. Liikunnan puutteen on Suomessa arvioitu aiheuttavan terveydenhuollolle miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tupakoinnin arvioitiin aiheuttavan 246 miljoonan, alkoholin miljoonan, ja lihavuuden 190 miljoonan euron vastaavat kustannukset. Lisäksi on arvioitu, että parin vuoden kuluttua diabeteksen suorat hoitokulut ovat 3,3 miljardia euroa kakkostyypin diabeteksen yleistyessä. Sairauspoissaolojen kustannukset kansantaloudelle ovat vuosittain noin 3 miljardia euroa; riittävän liikunnan avulla näitä kuluja voitaisiin karsia merkittävästi. Alle 35-vuotiaina sairaseläkkeelle jäävien kustannukset yhteiskunnalle ovat 6,6 miljardia euroa vuosittain. Suuri osa näistä kustannuksista olisi estettävissä liikunnalla ja elämäntapojen muutoksella. Joka toinen suomalainen aikuinen on vähintään lievästi, ja joka kuudes vähintään kohtalaisesti liikapainoinen. Ylipaino on riskitekijä lukuisille kroonisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille, kakkostyypin diabetekselle ja tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Diabeteksen hoidosta koituu nyt vuosittain 1,3 miljardin euron kustannukset, joista 800 miljoonaa euroa menee kakkostyypin hoitoon. Suomalaisten nuorten ylipainoisuus on kasvanut vuosien aikana noin kaksin kolminkertaiseksi. Lasten ja nuorten lisääntyvä ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma: joka kahdeksas suomalainen leikki-ikäinen lapsi ja joka viides nuori on ylipainoinen tai lihava. Lihavuuden kehittyminen alkaa varhain, jo 3 8- vuotiaana. Lasten ja nuorten lihominen voi aiheuttaa uusia vakavia terveysongelmia, kuten tyypin 2 diabetesta nuoruusiässä. Lisäksi lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään. Riski sydän- ja verisuonitauteihin pienenee kuitenkin merkittävästi, mikäli lihava lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Fyysinen aktiivisuus on käänteisessä yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen. Myös nuorten yleistä tyytyväisyyttä elämään tutkittaessa on havaittu erittäin vahva yhteys fyysiseen kuntoon. Enemmän liikkuvat ovat tyytyväisempiä myös kaikkiin muihin elämän osaalueisiin ja elämään kokonaisuudessaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut mallit, esim. säännöllinen liikuntaharrastus, vaikuttavat elämäntapaan ja sitä kautta kunkin tyytyväisyyteen omaan elämäänsä. Tiettyjen riskitekijöiden ehkäisemisellä voidaan vaikuttaa syrjäytymisen uhkaan. Lasten ja nuorten syrjäytymisessä on kyse siitä, että lapsen kasvuolosuhteet tai hänen oma toimintansa vaarantavat lapsen terveen ja tasapainoisen kehityksen. Lapsilta tai nuorilta puuttuu jotakin, mitä ilman heidän on paha olla. Syrjäytyminen johtuu huono-osaisuuden kasautumisesta ja on aina yksilöllistä. Useimmiten kyse on erilaisten riskitekijöiden esiintymisestä. Vaikka ihmisiä ei voi yksittäisten ongelmien perusteella pitää syrjäytyneinä, kertovat kuitenkin jo yksittäiset

9 9 ongelmat syrjäytymisestä prosessina; siirtymisestä elämänhallinnasta kohti syrjäytymistä. Siksi jokaisella toimenpiteellä, jolla vaikutetaan syrjäytymisen riskeihin, on merkitystä. Vanhempien sosiaalinen asema ja nuoren oma koulumenestys ovat selkeästi yhteydessä lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten terveystottumuksiin ja yleiseen hyvinvointiin. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa ja niihin yhteydessä olevat tekijät ovat havaittavissa nuoruudessa, sekä nähtävissä terveysongelmina aikuisuudessa, heikentyneenä toimintakykynä ikääntyessä ja eroina kuolleisuusiässä ja -syissä. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot sekä varhain opitut tavat ja tottumukset kulkevat läpi ihmisen elämänkaaren, ja niiden vaikutusta on vaikea poistaa enää aikuisuudessa. Perheiden taloudellinen liikkumavara määrää yhä enemmän lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista päätettäessä. Tilastotietojen mukaan perheiden pienituloisuus on kasvanut, ja liikuntaharrastusten maksullisuudesta johtuen seuraliikuntaan osallistuvat yleisimmin ylempien sosiaaliryhmien perheet. Lasten harrastamattomuus on eriarvoistavaa niin alueellisesti kuin sosioekonomisestikin. Harrastukset ovat osa lapsen sosiaalista kasvua ja kehitystä eikä harrastaminen saa olla kiinni siitä, onko lapsen vanhemmilla varaa ostaa varusteita tai maksaa harrastusmaksuja. Toiminnan päämäärät WAU ry:n vuoden 2012 pääkohderyhminä olivat lapset, joilla ei ole mitään sosiaalista harrastusta lapset jotka liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi maahanmuuttajalapset ja tytöt. WAU ry:n päämääränä on kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen olla valtakunnalliseksi laajentuva, tunnettu toimija. Kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi WAU ry haluaa lisätä terveyden kannalta riittävästi liikkuvien lasten ja nuorten määrää Suomessa. Tämä tavoite on mukana kaikessa WAU ry:n toiminnassa ja on siten koko WAU ry:n toiminnan punainen lanka.

10 10 Tutkimukset osoittavat, että liikkumaton elämäntapa on huomattavasti helpommin säilyvä ominaisuus kuin liikunnallinen elämäntapa. Siksi lapsille tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa luoda positiivisia liikuntaelämyksiä ja ankkuroida liikuntaharrastus osaksi heidän arkeaan luokkalaisten lakisääteinen iltapäivätoiminta on maksullista toimintaa eikä tavoita kaikkia. Tätä vanhemmille lapsille ei lakisääteistä iltapäivätoimintaa järjestetä. Nuorimmilla koululaisilla on lyhyet koulupäivät, ja he tarvitsevat aikuisen läsnäoloa myös silloin, kun omat vanhemmat eivät ole paikalla. WAU ry luo kerhoillaan turvallista ja laadukasta toimintaa lasten aamu- ja iltapäiviin. On kuitenkin huomioitava, että tällä toiminnalla voidaan täydentää kuntien tuottamaa peruspalvelua, mutta ei missään nimessä korvata sitä. Alakouluikäisten lasten koulupäivät ovat huomattavasti lyhyempiä kuin aikuisten työpäivät. Lisäksi lapsilla on huomattavasti pidemmät lomajaksot kuin työssäkäyvillä aikuisilla. Toimimalla näillä ajanjaksoilla WAU ry ei kilpaile perheen vapaa-ajasta tai muiden toimijoiden kanssa, vaan täydentää olemassa olevia palveluita ja auttaa perheitä turvallisen kasvuympäristön luomisessa tarjoamalla laadukasta, turvallisen ja koulutetun aikuisen ohjaamaa toimintaa aikoina, jolloin vanhemmat ovat töissä. Terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen WAU ry haluaa varmistaa, että perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen, sosiaaliseen harrastustoimintaan. Nykyään moni harrastus on kallis eikä kaikilla perheillä ole mahdollisuutta niiden kustantamiseen lapsilleen. Vanhemmat eivät myöskään aina pysty mahdollistamaan harrastamista iltaisin ja viikonloppuisin (esim. vanhempien työesteet, sairaus, päihteet, perhetausta, autottomuus). Urheiluharrastuksissa monessa seurassa kilpailutoiminta alkaa jo lasten ollessa hyvin nuoria, mitä osa lapsista ja heidän vanhemmistaan karttaa. Tämän takia osa vanhemmista ei halua viedä lastaan urheiluseuratoimintaan. Kuitenkin on yleisesti tiedossa, kuinka positiivisella tavalla sosiaalinen harrastustoiminta vaikuttaa lapsen kehittymiseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäksi WAU ry pyrkii vaikuttamaan koko perheen hyvinvointiin ja asenteisiin terveyttä sekä liikuntaa kohtaan. Mitä kiinnostuneempia vanhemmat ovat omasta ja lapsensa hyvinvoinnista, sitä suuremmat vaikutukset tällä on siihen, minkälaisen mallin lapsi omaksuu omaan elämäänsä. Yhteisöllisyys on iso voimavara, jota tulee hyödyntää monin eri tavoin. Kunnat, koulut, perheet, paikalliset yhdistykset ja yritykset voivat kaikki omalta osaltaan lisätä oman alueensa hyvinvointia ja viihtyvyyttä, sekä ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. WAU ry haluaa olla yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Yhteistyöllä monen eri tahon kanssa saavutetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Verkostoitumalla usean eri tahon kanssa WAU ry saa järjestettyä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti katsottuna mittavaa toimintaa.

11 11 Valtakunnalliseksi laajentuva tunnettu toimija WAU ry haluaa laajentua valtakunnalliseksi toimijaksi, joka järjestää laadukasta matalan kynnyksen harrastustoimintaa sellaisille alueille, joilla sitä ei resurssien puutteen vuoksi ole kyetty järjestämään. Suomessa on suuri määrä alueita, joissa ei ole lapsille tarjolla harrastustoimintaa, vaikka halukkaita lapsia ja kysyntää olisikin. Vapaaehtoiset toimijat puuttuvat, tai toiminnan järjestäminen tulisi yhdistyksille niin kalliiksi, etteivät ne katso toimintaa kannattavaksi. Suomalaisille lapsille tulisi kuitenkin asuinpaikasta riippumatta turvata yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Monen tahon yhteistyöllä harrastustoimintaa pystytään organisoimaan myös syrjäisemmille paikkakunnille ja kouluille. Koska suurin osa WAU ry:n toiminnasta tapahtuu koulun aikana tai kouluympäristössä, on yhteistyö rehtoreiden kanssa toimintamme perusedellytys. Rehtori on avainasemassa myös siinä, minkälainen henki koulussa on ja kuinka koulun henkilökunta suhtautuu liikuntaan. Jo pienillä päätöksillä tai muutoksilla voidaan arvomaailmaa ja käytäntöjä muuttaa liikuntamyönteisemmiksi. WAU ry:n toimintamuodot WAU ry:n päätoimintamuotona ovat alakouluilla toimivat maksuttomat WAU! -kerhot, joita on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Toisena toimintamuotona WAU ry aloitti vuonna 2011 päiväleirien järjestämisen koululaisten loma-aikoina. Vuonna 2012 käynnistettiin Espoossa pilottiprojekti myös yläkoululaisten kerhoille. Liikuntapalveluiden tuottamisen lisäksi WAU ry on saanut vahvan asiantuntijaroolin lasten liikuntapalveluiden tuottajana. Yhdistyksellä on tärkeä tehtävä asennevaikuttajana ja kasvattajana sekä lasten hyvinvointiin liittyvän tiedon ja toimintamallien levittäjänä eri sidosryhmissä mm. erilaisissa seminaareissa. WAU ry on myös lähtenyt vuonna 2012 kehittämään yrityksille myytävää liikuntapakettikonseptia, joista saatavat rahat käytetään WAU! -kerhojen ja päiväleirien toiminnan mahdollistamiseen. Tätä yritysliikuntaa lähdetään toden teolla myymään ja markkinoimaan vuonna 2013.

12 12 Historia WAU ry aloitti koululaisten ilmaisten liikuntakerhojen konseptin kehittämisen syksyllä 2008 ja ensimmäiset pilottikerhot pidettiin keväällä 2009 viidessä espoolaisessa koulussa. Ensimmäisistä kerhoista saatujen kokemusten perusteella päätettiin keskittyä luokkalaisiin, koska tätä nuoremmilla lapsilla on lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Yläkouluikäisten lasten kohdalla ei vielä ensimmäisten kokeilujen jälkeen löydetty toimivaa konseptia, mutta nyt, vuonna 2012 kokeilu on käynnistetty uudelleen. Syksyllä 2009 kerhotoiminta laajennettiin 24 espoolaiseen kouluun, joissa WAU! -kerhot pyörivät koko lukuvuoden toukokuulle 2010 saakka. Samalla huomattiin, että myös osalle luokkalaisista kannattaa tarjota mahdollisuutta osallistua WAU! -kerhoihin. Lopputuloksena on toimiva liikuntakonsepti, joka on mahdollistanut toiminnan monistamisen myös uusille paikkakunnille. Syksyllä 2010 uusiksi paikkakunniksi valikoituivat Kauniainen, Mustasaari ja Rovaniemi. Syksyllä kerhossa n. 860 lasta osallistui säännöllisesti 1 2 kertaa viikossa järjestettyyn WAU! -kerhotoimintaan. Syksyllä 2011 WAU ry:n toiminta laajeni Vöyrille ja vuonna 2012 edelleen Vantaalle, Maalahteen ja Kuopioon. WAU! -kerhot WAU! -kerhot toimivat kerran tai kaksi viikossa aamu- tai iltapäivisin, joskus jopa keskellä koulupäivää, luoden lapsille turvallisen ja säännöllisen liikuntaharrastuksen. Maksuttomuus sekä kerhoajankohdan suora jatkumo koulupäivään turvaavat sen, että sosioekonomisesta taustasta johtuvat erot eivät vaikuta lasten mahdollisuuteen olla mukana toiminnassa. Paikallisten urheiluseurojen lajiesittelyillä tuodaan eri lajeja lasta lähelle ja kannustetaan heitä mukaan urheiluseuratoimintaan. Lajiesittelyjä järjestetään tavallisilla kerhokerroilla tai erillisinä lajiesittelypäivinä, joihin WAU ry:n toiminnassa mukana olevilla lapsilla on vapaa pääsy. Kerhotoiminnan puitteissa järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa liikuntakampanja, jolla pyritään lisäämään lasten omaehtoista liikuntaa ja välituntiliikuntaa sekä kerhoaktiivisuutta. Kerhoja toteutetaan suomen- ja ruotsinkielisinä. Sisältö Yhden kerhokerran sisällölliset pääteemat ovat aina: järjestetään lapsille monipuolista liikuntaa otetaan huomioon lasten toiveet (esim. edellisellä kerralla esitetyt)

13 13 saadaan kerholaisille hyvä tunnelma ja mieli, niin että he haluavat tulla uudestaan seuraavalla kerralla. Kerhoissa liikutaan koulun salissa sekä ulkona koulun lähialueilla. Jotkut WAU! -kerhot toimivat myös uima- ja jäähallissa. Vuodenaika Syksy Talvi Kevät Aihealue Liikuntapaikka Teema Kehitettävät perustaidot Sisäleikit ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Sisäleikit ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Sisäleikit ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Liikuntasali Piha/ Kenttä Liikuntasali Jää/ Lumi Liikuntasali Metsä/ Piha/ Kenttä Ryhmäytyminen, Sääntöjen noudattaminen Ryhmäytyminen, Ulkoilu on hauskaa Aktiivinen osallistuminen, Kaverin kannustaminen Aktiivinen osallistuminen, Talviliikuntaa leikkien Ryhmässä on kivaa, Puuhaa kesäksi Vanhat pihaleikit kunniaan, Puuhaa kesäksi Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Tasapainotaidot Tasapainotaidot Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Taulukko: WAU! -kerhojen kausisuunnitelma, joka toimii ohjenuorana ohjaajille. Esimerkkipelejä ja leikkejä Sähly, Kiinan keisari, Hirvenmetsästys Frisbeegolf, Jalkapallo, Seinäkympit Kahden tulen välissä, Gorillahippa, Voimistelu Hiihtäminen, Pulkkamäki, Luistelu, Pesänryöstö Lippupallo, 3 pisteen peli, Keilaaminen, Temppuradat Purkkis, Keinu-/ Penkkipehvis, Hyppynarulla hyppääminen Kerhokerran sisällön suunnittelussa ohjaajat käyttävät myös hyväkseen WAU ry:n tarjoamassa, Nuoren Suomen Löydä Liikunta -ohjaajakoulutuksessa saamaansa tietoa ja materiaalia. Lisäksi ohjaajilla on mahdollisuus hyödyntää - palvelua sekä Koululiikuntaliiton kerhotoimintaa varten tuottamia materiaaleja. Työsuhteen alussa käydään työsopimus ja Ohjaajan opas kaikkien kanssa läpi. Syksystä 2012 alkaen on jokaiselle, myös jo aiemmin koulutuksissa käyneelle ohjaajalle, tarjottu pääsy Liikkujaksi-koulutukseen, joka on otettu ohjelmaan em. Löydä Liikunta koulutuksen tilalle. Ohjaajille on vuonna 2012 myös avattu oma Facebook-sivu, jossa he voivat vaihtaa ajatuksia ja vihjeitä toimintaan liittyen. Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen WAU! -kerhoja markkinoidaan koulussa oppilaille, opettajille ja terveydenhoitajille jaettavilla esitteillä. Kerhotoimintaan ilmoittautuminen tapahtuu WAU ry:n internet-sivuston kautta tai suoraan tuntiohjaajalle, joka vie ilmoittautuneen lapsen tiedot internet-lomakkeelle. Internet-sivustolla jokaisella kerholla on omat sivunsa, josta löytyy kerhon yhteystiedot, kalenteri sekä uutisia.

14 14 Tiedottamisessa, ilmoittautumisessa ja läsnäolojen seurannassa sekä tilastoinnissa käytetään hyväksi Sporttis.net -palvelua. Vanhemmille lähetetään kuukausittain sähköinen tiedote toiminnasta, ja lisäksi kerholaisille sekä vanhemmille voidaan akuuteista asioista tiedottaa tekstiviestillä. Kerhotoiminnan haasteet Kerhojen aikataulujen sovittaminen lasten koulupäivään on suuri toiminnallinen haaste. Tässä tärkeimpänä tekijänä kerhotoiminnan onnistumiseksi on yhteistyö rehtoreiden kanssa, jotta kerhotoiminta saadaan sovitettua osaksi koulupäivää. Kerhotoiminta voi olla aamu- tai iltapäivänä tai vaikka keskellä päivää, kunhan se osuu hyvin oppilaiden aikatauluihin. WAU! -kerhotoiminta kevät 2012 Kevään 2012 toiminta käynnistettiin heti koulujen alettua maanantaina 9.1. ja kevään viimeiset kerhot pidettiin perjantaina WAU! -kerhoja ei järjestetty hiihtolomalla eikä muina koulujen vapaapäivinä. Kevätkausi kestää viikkoa, ja kun suurin osa kerhoista toimii kahdesti viikossa, on yhdellä kerholla kevätlukukauden aikana tapahtumaa. Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Mustasaaressa, Vöyrillä ja Rovaniemellä yhteensä 58 koululla järjestettiin 86 kerhoa, joissa oli ilmoittautuneina mukana lasta. Kaiken kaikkiaan kerholaisten todellinen lukumäärä on tätä suurempi, sillä kerhoissa on aina mukana kokeilijoita, jotka eivät kokeilukertaa varten ole ilmoittautuneet. Suurimmassa osassa kouluja toimintaa järjestettiin luokkalaisille, joskin joissakin kouluissa sekä Espoon aamukerhoissa toimintaa tarjottiin myös 1- luokkalaisille. Ruotsinkielisten kerhojen osuus kerhomäärästä oli 23 %. Espoo Kauniainen Mustasaari Rovaniemi Vantaa Vöyri Yhteensä Kouluja Kerhoja ruotsinkielisiä kerran viikossa aamukerhoja siestakerhoja yläkouluryhmä Ilmoittautuneita poikia tyttöjä Taulukko: Kevään 2012 WAU! -kerhotoiminnan laajuus. Yhteensä kevään aikana järjestettiin kerhokertaa, joista syntyi osallistujakertaa.

15 15 Ilmoittautuneiden määrä Poikia Tyttöjä Yhteensä Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2012 Taulukko: Koko WAU! -kerhotoiminnan ilmoittautuneiden määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2012 välillä. Kerhojen ja koulujen määrä Kerhoja Kouluja Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2012 Taulukko: WAU!-kerhojen ja koulujen määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2012 välillä. Keväällä 2012 WAU ry:llä oli 58 koulussa 66 suomenkielistä ja 20 ruotsinkielistä WAU! kerhoa. Aamukerhoja oli viisi, joista neljä ruotsinkielisiä. Taulukosta nähdään, miten kerhojen lukumäärä kasvaa suhteellisesti koulujen määrää suuremmaksi. Läsnäoloaktiivisuudesta kertovat luvut vahvistavat olettamusta, että toiminnallemme on suurin tilaus sellaisilla kouluilla tai alueilla, jotka ovat etäällä muista lasten harrastuksista. Kyläkouluilla kerhoihimme on osallistunut valtaosa kerhojen kohderyhmiin kuuluvista oppilaista, ja lisäksi heidän läsnäoloprosenttinsa on ollut korkea. Vantaa tuli uutena paikkakuntana mukaan WAU ry:n kerhotoimintaan keväällä Yhteistyösopimus Vantaan kaupungin kanssa solmittiin ja ensimmäiset kerhot järjestettiin jo viikolla 4. Keväällä Vantaalla oli yhdeksässä koulussa yhteensä 11 WAU!-

16 16 kerhoa, joita vetämään saatiin apuja myös IF Helsinge Atlakselta, VVS:ltä, VJS:ltä, Vantaan Salamilta, Poseidonilta, SB Vantaalta, EVU:lta, EVT:ltä ja PuHu:lta. Yksi Espoon liikuntakoordinaattoreista otti hoitaakseen myös Vantaan kerhotoiminnan. Kauniaisten toiminta pysyi entisellään. Vöyrillä kerhotoimintaa oli edellisvuoden syksyn tapaan kahdeksassa koulussa yhteensä yhdeksässä WAU! kerhossa, joista yksi oli suomenkielinen. Mustasaaressa ja Rovaniemellä jatkettiin syksyllä laajentunutta toimintaa. Mustasaaressa järjestettiin keväällä 2012 kuudessa koulussa yhteensä 10 WAU!- kerhoa, joista kaksi oli suomenkielisiä. Rovaniemellä toimintaa järjestettiin kuudessa koulussa yhteensä 11 suomenkielisessä kerhossa, joista yksi oli aamupäiväkerho. WAU! -kerhotoiminta syksy 2012 Kerhoesite jaettiin kouluille elokuussa ja ilmoittautuminen kerhoihin avattiin WAU! - kerhotoiminta käynnistyi 3.9. alkaneella viikolla ja syksyn viimeiset kerhokerrat pidettiin eli toimintakauden pituus oli 14 viikkoa. Kerhotoimintaa ei ollut syyslomalla eikä itsenäisyyspäivänä. Suurin osa kerhoista toimi kahdesti viikossa. Ruotsinkielisten kerhojen osuus kerhomäärästä kasvoi mm. Maalahden toimintaan mukaan liittymisen johdosta 32 %:iin. Suurimassa osassa kouluja toimintaa järjestettiin luokkalaisille, joskin joissakin kouluissa sekä Espoon aamukerhoissa toimintaa tarjottiin myös 1.-luokkalaisille. Espoo Kauniainen Kuopio Maalahti Mustasaari Rovaniemi Vantaa Vöyri Yht. Kouluja Kerhoja ruotsinkielisiä kerran viikossa aamukerhoja siestakerhoja yläkouluryhmä Ilmoittautuneita poikia tyttöjä Taulukko: Syksyn 2012 WAU! -kerhotoiminnan laajuus. WAU ry:n tavoitteena ollut ilmoittautuneen lapsen raja ei aivan täyttynyt vuoden 2012 loppuun mennessä, mutta hyvin lähelle päästiin. Tyttöjen osuus ilmoittautuneista oli nyt 47 %, kun se vuotta aikaisemmin samana ajanjaksona oli 43 %. WAU ry:n yhtenä vuoden 2012 tavoitteista ollut tyttöjen määrän lisääminen siis täyttyi.

17 17 Yhteensä syksyn aikana järjestettiin noin kerhokertaa, joista syntyi yhteensä osallistujakertaa. Ilmoittautuneiden määrä Poikia Tyttöjä Yhteensä Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Taulukko: Koko WAU! -kerhotoiminnan ilmoittautuneiden määrän vertailu syksyn 2010 ja syksyn 2012 välillä. Syksyllä 2012 WAU ry:llä oli 85 koulussa 79 suomenkielistä ja 37 ruotsinkielistä WAU! kerhoa. Aamukerhoja oli kuusi, joista neljä ruotsinkielisiä. Siestakerhoja ja yläkouluryhmiä oli kaksi kumpaakin. Espoossa ja Kauniaisissa toimintaa jatkettiin samoilla resursseilla kuin keväällä, mutta kouluja saatiin yksi lisää ja kerhojen määrää pystyttiin kasvattamaan neljällä. WAU ry:n liikuntakoordinaattori Minna-Mari Eklund siirtyi Espoon puolelta koordinoimaan pelkästään Vantaan huimasti kasvanutta toimintaa, joka kerhojen osalta lähes kaksinkertaistui ja kerholaisten osalta kolminkertaistui keväästä syksyyn. Vantaa on ainoa paikkakunta, jossa WAU ry:n kerhoja käytännössä pyörittävät eri urheiluseurojen työntekijät, joiden edustamille seuroille WAU ry maksaa yhteistyösopimuksen perusteella korvausta pidetyistä kerhokerroista. Kuopiossa ja Maalahdella saatiin hienosti uuteen toimintaan mukaan yhteensä 171 lasta.

18 18 Kerhojen ja koulujen määrä Kerhoja Kouluja Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Taulukko: Kerhojen ja koulujen vertailu vuosien 2010 ja 2012 välillä. Toimintaa onnistuttiin vuonna 2012 edelleen kasvattamaan järkevästi ja kontrolloidusti ottamatta suuria riskejä. Toiminnan kasvussa huomioitavaa on se, että sekä tyttöjen että yleensä osanottajien määrää on pystytty kasvattamaan enemmän suhteutettuna kerhojen määrään. Tällä asialla on suora vaikutus siihen, että osallistujakertojen määrän kasvu on suurempi kuin kerhokertojen määrän kasvu. Osallistujakerrat ja kerhokerrat Osallistujakerrat Kerhokerrat Taulukko: Osallistujakertojen ja kerhokertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2012 välillä. Vuoden 2012 aikana saavutettu osallistujakertojen määrä, tuntia, on ympärivuorokautiseksi toiminnaksi muunnettuna yhteensä noin 170 vrk. Osallistujakertojen määrä, , vastaa puolestaan jo sitä, että yksi lapsi liikkuisi noin 5 vuoden ajan täydet 24 tuntia vuorokaudessa.

19 19 WAU ry:n päiväleiritoiminta Koulujen loma-aikoina WAU ry järjestää päiväleiritoimintaa, jonka tavoitteena on lasten hyvinvointiin vaikuttamisen lisäksi helpottaa vanhempien ja lasten loma- ja työaikojen erilaisuudesta johtuvia ongelmia. WAU! -kerhotoimintaa järjestetään vain koulujen työaikana, ja siksi päiväleireillä pyritään myös kattamaan päätoimisten työntekijöiden näiltä ajoilta syntyneitä kuluja, sekä tarjoamaan tuntiohjaajille lisätunteja. Päiväleirien sisällöt ovat jatkumoa kerhotoiminnalle ja niillä on samoja teemoja ja tavoitteita. Leireillä on liikunnallista ohjelmaa aamu- ja iltapäivisin. Lisäksi tarjoillaan lämmin ruoka sekä mahdollisesti välipala. Keskipäivällä ruokailun jälkeen ohjelmassa on erilaisten lautapelien pelaamista, askartelua ja muuta rauhallista yhdessäoloa. Jos taloudelliset resurssit antavat myöten, voidaan leirien puitteissa tehdä myös retkiä. Ohjattu aktiivinen aika leireillä on klo , mutta ohjaajat ovat paikalla klo Näin vanhemmilla on mahdollisuus tuoda lapset paikalle jo klo 8.00 jälkeen ja hakea lapset pois klo mennessä. Päiväleirit ovat maksullisia, mutta ne pyritään pitämään mahdollisimman edullisina. WAU ry:n päiväleiritoiminta vuonna 2012 WAU ry:n oman leiritoiminnon järjestäminen on hyvä liikunnan jatkumo niille lapsille, jotka ovat mukana WAU ry:n kerhotoiminnassa. Osallistujia on myös WAU! kerhojen ulkopuolelta. Leirien viikkohinta on vuonna 2012 vaihdellut euron välillä ja päivähinta on ollut euroa/päivä. Hinta sisältää ruokailun, vakuutuksen ja ohjauksen. ELY-keskuksen nuorisotoimi on toiminut leirien yhtenä rahoittajana, mikä on mahdollistanut leirien pitämisen edullisina osallistujille (Mustasaaressa pilottikokeiluna jopa maksuttomana), ja jonkin pienen ylimääräisen tekemisen, esim. Tropiclandiassa vierailun. WAU ry:n vuonna 2012 järjestämällä 22 leirillä kävi yhteensä 330 lasta. Loppiaisleirit o o Espoo 45 lasta Mustasaari 34 lasta Hiihtolomaleirit o Espoo 29 lasta o Mustasaari 23 lasta Kesäleirit o o o Espoo 84 lasta Espoo rk 25 lasta Mustasaari 15 lasta

20 20 Syyslomaleirit o o o Espoo 19 lasta Vantaa 11 lasta Mustasaari 21 lasta Joulun välipäiväleirit o Espoo 8 lasta o Mustasaari 11 lasta o Rovaniemi 5 lasta Leireistä saamamme palaute on pääosin ollut positiivista. Olemme myös päättäneet toteuttaa leirien jälkeen vanhemmille lähetettävän kyselyn saadaksemme entistä tarkemman kuvan heidän odotuksistaan ja kokemuksistaan WAU! leireistä. Kyselyn tulosten analysointi auttaa WAU ry:tä kehittämään leiritoimintaa entisestään. Leiritoiminnan haasteet Leiritoimintaa ei toistaiseksi ole saatu järjestettyä jokaisella WAU! paikkakunnalla leireille mukaan ilmoittautuneiden lasten vähäisen lukumäärän takia. Oma osansa saattaa olla puutteellisessa markkinoinnissa ja perheiden näin tavoittamatta jäämisellä, toisaalta tietyillä paikkakunnilla on omaa leiritarjontaa, joka syö tarvetta WAU ry:n järjestämiltä leireiltä. Pääkaupunkiseudun leirit ovat olleet suositumpia kuin muualla Suomessa, mikä arviomme mukaan johtuu alueen suuremmasta väestömäärästä. Joillakin paikkakunnilla ei kysyntää ole juuri lainkaan, ja leiritoiminnan todellista laajuuden tarvetta onkin syytä miettiä tulevaisuudessa. Poikkeuksena edellisvuoteen, WAU ry:n työntekijät eivät toimineet ohjaajina muiden organisaatioiden järjestämillä leireillä. Tämä yhteistyömuoto ei ole kuitenkaan poissuljettua tulevaisuuden osalta. Vaikuttamistyö Kerhotoimintaan kuuluvilla kampanjoilla pyritään lapsen lisäksi vaikuttamaan koko perheen liikunta-aktiivisuuteen sekä koulun liikuntamyönteisyyteen. Vanhemmille lähetettävässä kuukausitiedotteessa on aina terveyteen, liikuntaan tai hyvinvointiin liittyvä artikkeli. Muita toiminnallisia vaikutusmahdollisuuksia on erilaisiin tapahtumiin, kuten liikuntapäiviin, tempauksiin ja tapahtumiin osallistuminen. Median avulla WAU ry pyrkii tekemään omaa toimintaansa tunnetuksi. Lisäksi tavoitteena on tuoda esille liikunnan tärkeyttä hyvinvoinnin rakentamisessa. Näiden teemojen lisäksi erilaisissa seminaaripuheenvuoroissa nostetaan esiin myös erilaisia lasten hyvinvoinnin parantamisen toimintamalleja, joista WAU ry:llä on tietoa tai kokemusta. WAU ry on myös ollut Lastensuojelun Keskusliiton jäsen vuodesta 2009 lähtien.

21 21 Vaikuttaminen vuonna 2012 Ulkoinen vaikuttaminen voidaan jakaa organisaation mukaisesti valtakunnalliseen ja alueelliseen vaikuttamiseen. WAU ry:n sisäistä vaikuttamista ovat sisäinen viestintä sekä henkilöstön kouluttaminen ja kehittäminen valtakunnallisesti ja alueellisesti. Seuraavassa on esiteltynä yksityiskohtaisemmin tärkeimmät vaikuttamisen tavat vuonna Näiden lisäksi verkostoitumista on tehty kahdenkeskisissä tapaamisissa eri organisaatioiden kanssa. WAU ry:lle on alusta saakka ollut selvää, että lasten liikkumattomuuden ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan useita toimijoita ja tukijoita, ja että ainoastaan rakentavalla yhteistyöllä voimme saavuttaa optimaalisia tuloksia. Valtakunnallinen vaikuttaminen Toiminnan esittely Uomarinteen koululla yhdessä Liikkuva Koulu -hankkeen edustajan kanssa LiikU eli Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun keräämälle ryhmälle maaliskuussa Toiminnan esittely Espoossa Olarin alueen oppilashuollosta vastaaville huhtikuussa Toiminnan esittely Kolmannen Lähteen verkostotapaamisessa toukokuussa Toiminnan esittely OPH:n kerhotoiminnan kehittämisryhmälle marraskuussa Järjestötapaamisia mm. Koulutus Elämään Säätiö, Suomen Vanhempainliitto, Harrastestartti ry/tukikummit ry, Walter ry, LSKL:n Emma&Elias -hanke, Nuori Suomi Kuntatapaamisia mm. Espoo Opetustoimenjohtaja, Turku EVIVA-hanke, Helsinki Liikuntavirasto, Lahti kerhotoiminta Toiminnanjohtaja jatkoi luottamustoimessaan Lastensuojelun Keskusliiton Ehkäisevän työn neuvottelukunnassa (toimikausi ). Artikkelit WAU ry:stä julkaistiin Hufvudstadsbladetissa ja Espoon Naisessa Kuukausittain vanhemmille sähköisesti lähetettävässä tiedotteessa on aina paikkakuntakohtaisten asioiden lisäksi valtakunnallisia terveyteen, hyvinvointiin ja liikuntaan liittyviä artikkeleita. Artikkelit ovat yleensä jonkun toisen järjestön tuottamasta materiaalista poimittua tietoa ja tiedotteeseen on lisätty linkit alkuperäisiin artikkeleihin. Vuonna 2012 välitimme mm. Vanhempainliiton, MLL:n, Nuoren Suomen ja SLU:n tuottamia tiedotteita. Kerhotoimintaan liittyvien kampanjoiden avulla pyritään vaikuttamaan lapsen lisäksi hänen vanhempiinsa ja ystäviinsä sekä kouluympäristöön, jossa toimimme. Uudet markkinointimateriaalit (esitteet, julisteet ja käyntikortit) laadittiin ja painatettiin Topnova-painossa loppuvuodesta. Painetun materiaalin ja nettisivujen tulevan visuaalisen ilmeen kehittämiseen saimme arvokasta pro bono -apua WAU ry:n ulkopuoliselta graafikolta Mia Kilpeläiseltä.

22 22 Alueellinen vaikuttaminen Vuonna 2012 WAU:n toimintaan liittyviä lehtiartikkeleita tarjottiin useisiin paikallisiin sanomalehtiin, toistaiseksi melko vaatimattomin tuloksin. On selvää, että tätä vaikutusmuotoa täytyy jatkossa pyrkiä kasvattamaan. Internet-näkyvyyttä koulujen ja kuntien sivuilla lisättiin. Entuudestaan tuttu perinneleikkikampanja järjestettiin keväällä Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen WAU! kerhoissa. Etelä-Suomen Huimala - liikuttavan hyvä -kampanja järjestettiin välisenä aikana. Tavoitteena oli lisätä lasten omaehtoista liikuntaa välitunneilla ja vapaa-ajalla sekä tutustuttaa lapsia perinneleikkeihin. Lapset keräsivät kampanjan aikana noin lisäliikuntamerkintää. Lähes kaikki kerhot pääsivät annettuihin tavoitteisiin ja palkinnoksi kaikki alueen WAU! -kerholaiset kutsuttiin Reippailuhalli Huimalaan kesäkuussa. Kampanjassa oli mukana Etelä-Suomen alueella noin 830 lasta. Sisäänpääsymaksun kuittasi Huimala itse. Mustasaaressa ja Vöyrillä järjestettiin Gloria-kampanja, jonka aikana lapset keräsivät henkilökohtaisiin kortteihinsa leikkikertoja, joilla yritettiin päästä kerhon yhteiseen tavoitteeseen. Kaksi kerhoa pääsi tavoitteeseensa ja kerholaiset palkittiin vapaalipuilla elokuvateatteri Gloriaan. Kampanjaan osallistui n. 270 lasta 17 kerhosta. Leikkikertoja kerääntyi kappaletta, ja kun se kerrotaan vaaditulla 15 min. kerta-ajalla, saadaan tulokseksi yhteensä 340 tuntia liikuntaa. Rovaniemellä järjestetyn kampanjan palkintona kaikille tarpeeksi suoritteita keränneille oli vapaa pääsy koko perheen sisäliikuntapuisto Lappset FunParkiin. Kampanjaan osallistuivat kaikki kerhot, ja Funparkiin mentiin toukokuussa 63 lapsen voimin. Sporttaa Bluesin tahtiin! -kampanjan palkintotilaisuudet eli Espoo Bluesin pelaajavierailut neljään kerhoon sekä lasten pääsy seuraamaan Bluesin peliä järjestettiin tammimaaliskuussa Noin 400 peliin kutsutusta lapsesta 98 ilmoittautui ja WAU ry jakoi 125 lippua. Taavinkylän koululla järjestettiin Lions Club Mankkaan kanssa talvitapahtuma helmikuussa. Seurat pitivät kevään aikana 10 erilaista lajiesittelytuntia Espoon kerhoissa. Lajeina olivat mm. lentopallo ja koripallo. Lisäksi trampoliinivoimisteluseura Bounce järjesti lajiesittelypäivän, johon ilmoittautui yhteensä noin 50 lasta. Keinumäen koulun WAU! kerholaiset vietiin Lastensuojelun Keskusliiton myöntämällä tuella Sea Lifeen huhtikuussa ja Jalavapuiston koululla vietettiin talvirieha maaliskuussa. Toukokuussa WAU ry osallistui Lintuvaaran kevättapahtumaan Lintulaakson koululla ja Barona Areenalla yläkoululaisille suunnattuun Power Mover tapahtumaan koripallo ja frisbeegolfpisteillä. Kasavuoren koulukeskuksessa Kauniaisissa järjestettiin huhtikuun lopulla KiVa-päivä, johon osallistui seitsemän yläkoulun 7. luokkaa. Lajeina olivat kaupunkisota, sähly ja GrIFK:n vetämä futsal. Vantaalla järjestettiin tapaaminen Sporttia kaikille hankkeen kanssa marraskuussa ja suunniteltiin pilottikoulua yhteisen lukujärjestyksen muodostamiseen, samojen ohjaajien

23 23 käyttämiseen ja ns. ohjaajapankin muodostamiseen. Mahdollisia yhteistyömuotoja kartoitettiin myös Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin kanssa. Mustasaaressa ja Vöyrillä ei valitettavasti saatu järjestettyä yhtään lajiesittelyä, koska alueella ei ole sellaisia seuroja, joiden ohjaajilla olisi mahdollisuus päästä iltapäivisin esittelemään seuran toimintaa. Länsi-Suomen liikuntakoordinaattori oli paikalla Vaasan kaupungin järjestämässä liikuntariehassa Botnia-hallissa keväällä mainostamassa WAU ry:n kerhoja ja päiväleiritoimintaa. Rovaniemellä Kaukon koulun luokkalaiset tutustuivat toukokuussa Rovaniemen Vuoristoklubin kiipeilytoimintaan ja tiloihin palkintona syksyn kampanjasta. Paikalla oli 12 lasta. Helmikuussa Rovaniemellä järjestettiin jääpalloturnaus yhteistyössä Jääpalloliiton kanssa Ylikylän koululla. WAU ry:n nykyinen Pohjois-Suomen liikuntakoordinaattori hoiti turnauksen järjestelyt ja mukana tapahtumassa oli useita kerholaisiamme. Pohjois-Suomen liikuntakoordinaattorina vielä keväällä toiminut Tuomas Kosunen esitteli WAU ry:n toimintaa Lapin koulut kerhoilemaan seminaarissa helmikuussa Ylitorniolla. Rovaniemellä järjestettiin myös tapaamisia liikunta- ja nuorisoasioista vastaavien tahojen kanssa kerhojen käynnistämiseen ja leiritoimintaan liittyen, samoin Kuopiossa. Länsi-Suomen liikuntakoordinaattori kävi laajentumiskeskusteluja mm. Kauhajoen ja sittemmin mukaan toimintaan liittyneen Maalahden kanssa. WAU ry:n liikuntakoordinaattorit kävivät kertomassa koulujen vanhempainilloissa toiminnastamme, ja samalla tieto liikuntasuosituksista tavoitti vanhemmat. WAU ry on Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun, Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun sekä Lapin Liikunnan jäsen. Henkilöstön koulutus- ja kehitystoiminta Toiminnan laadun ylläpitämiseksi pyritään henkilöstön kouluttamisesta huolehtimaan aktiivisesti. Vaikka konseptimme onkin osoittautunut toimivaksi ja toiminnan vaikuttavuus on ollut merkityksellistä, on toiminnan eteenpäin kehittäminen hedelmällistä pidettiin WAU ry:n kevään kehityspäivät, jossa oli paikalla koko WAU ry:n päätoiminen henkilöstö. Tilaisuudessa vierailivat myös yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Antti Kokkinen ja hallituksen jäsen Tomas Holmberg. Kehityspäivän aikana keskustelimme toiminnan tavoitteista ja siitä miten niihin päästään, sekä varsinaisen toiminnan ja maksullisen palvelutoiminnan kehittämisestä. Syksyn kehityspäivät järjestettiin Paikalla olivat WAU ry:n kaikki päätoimiset työntekijät. Kehityspäivien aikana koostettiin aluekoordinaattoreiden vuosikelloa, puhuttiin tavoitteista, laadusta, arvoista ja visiosta, turvallisuudesta, markkinointitaktiikoista ja viestinnästä, tarkennettiin yritysliikuntatarjontaa case-esimerkeillä ja pilkottiin laadukkaan tuotteistamisen, toistettavuuden ja turvallisuusaspektien nimissä yksittäisen kerhokerran kulku palasiin. Tilaisuuteen toi hallituksen terveiset puheenjohtaja Antti Kokkinen, joka kertoi laadun ylläpitämisen haasteista, nykyistä suuremman sijaispankin tarpeesta, yritysliikunnan

24 24 esimerkkien tarpeesta ja vuonna 2013 perustettavan WAU Advisory Boardin tilanteesta. Kaiken kaikkiaan hallitus on ollut tyytyväinen WAU ry:n työntekijöiden toimintaan. Keskustelua ja syventymistä aiheisiin jatkettiin syksyn kehityspäivien jälkeen ja esille nousseita asioita otettiin huomioon rakennettaessa tulevan vuoden toimintaa. Espoossa järjestettiin Etelä-Suomen tuntiohjaajille tapaaminen, jossa käytiin läpi kulunutta kautta sekä haettiin ohjaajien palautetta ja kommentteja toimintaan liittyen. Lisäksi ohjaajille on syksyllä järjestetty sisäinen koulutusilta, jossa on käyty toiminnan periaatteita ja tulevan kauden tapahtuma lävitse. Pohjois- ja Länsi-Suomessa järjestettiin ohjaajatapaamiset syksyllä. Kaikille ohjaajille tarjottiin mahdollisuus Liikkujaksi-koulutukseen. Myös Arcadan opiskelijoita käytiin kouluttamassa. Liikuntakoordinaattori Jerri Hukio jatkoi edellisvuonna aloittamaansa Liikunnan perustutkinnon (liikuntaneuvoja) suorittamista oppisopimuskoulutuksena. Toiminnanjohtaja Rami Luomanpää toimii Hukion työpaikkaohjaajana. Rami Luomanpää jatkoi vuonna 2011 aloittamaansa Kolmas Lähde - Polku I -koulutus hyvinvointipalvelujen käytännön toteuttajille ja tuottajille -koulutusta. Marraskuussa kesäkuussa 2012 järjestetty koulutus on tarkoitettu hyvinvointipalvelujen käytännön toteuttajille. Koulutuksessa käsitellään mm. palvelujen tuotteistamista, markkinointia ja palveluosaamista. Syksyllä 2012 Luomanpää osallistui Polku II koulutukseen: Kolmannen sektorin ja kuntien kehittyvä yhteistyö kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilla. Polku II -koulutus tuo yhteen yhdistysten johtotason sekä kuntien edustajat käsittelemään hyvinvointipalvelujen suunnittelua yhteisesti. Toiminnanjohtaja Luomanpää ja markkinointipäällikkö Katri Einamo osallistuivat yhdessä em. koulutukseen liittyvään kaksiosaiseen sparraukseen. WAU ry:n henkilöstöä osallistui myös mm. seuraaviin seminaareihin: Mitä on nuorten hyvinvointi? (Allianssi), Kop Kop - pääseekö liikkumaan? Yhdenvertaisuuden tila liikunnan harrastus ja seuratoiminnassa (Sisäasiainministeriö), RAY:n arviointikoulutus, Nuorten syrjäytymisen ehkäisy: Tilannekartoituksesta toimintaan (THL), RAY:n viestintäseminaari, Kaste, Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet (MLL), Kouluterveyspäivät (THL), Liikuntaa koulupäivään seminaari, OPH:n kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet seminaari (Hanasaari), Hyvinvointi kaupan? Hyvinvointipalvelujen yksityistäminen seminaari (Hanasaari) Parhaat ideat harrastuksiksi seminaari (Uudenmaan ELY-keskus), Lihavuus laskuun - hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta (THL), Innomarkkinat, Liikkuva Koulu seminaari, Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret verkostotapaaminen (Nuori Suomi).

25 25 Toiminnan arvioiminen WAU ry on laatinut vuoden 2012 aikana muutamia web-kyselyitä kerholaisten vanhemmille ja tuntiohjaajille ja saanut näiden tulosten kautta arvokasta tietoa yhdistyksen kehittämiskohteista sekä siitä, missä olemme onnistuneet hyvin. Leiritoiminnasta kyseltiin ensimmäisen kerran palautetta joulukuussa lyhyellä NPS-kyselyllä (Net Promoter Score, suositteluhalukkuus). Myös WAU ry:n internet-sivujen kautta on mahdollista antaa palautetta. Palautteet tulevat toiminnanjohtajalle, joka ensianalyysin jälkeen toimittaa ne organisaatiossa eteenpäin. Selvitetyt kehittämiskohteet ja niiden ratkaisutapa ohjeistetaan tapauksesta riippuen henkilökohtaisesti, työrooli- tai organisaatiokohtaisesti, ja palautteesta opittu juurrutetaan osaksi päivittäistä toimintatapaa. Tähän tähtää myös rakenteilla oleva laatukäsikirja, joka tulee esittelemään kokonaiskuvan WAU ry:n laadunvarmistuksesta ja toiminnan vaiheista eri dokumenttien avulla (strategiat, tavoitteet, prosessit, mittarit jne.). WAU ry:n organisaatio WAU ry:n toiminta on jaettu kahteen tasoon: Keskus-WAU vastaa liikuntakonseptin luomisesta, liikuntatoiminnan paikallistasojen koordinoinnista, varojen keruun organisoinnista ja mallien luomisesta niin keskus- kuin paikallistasojen tarpeisiin sekä uusien paikallistason organisaatioiden käynnistämisestä. Keskus-WAU vastaa myös yhdistyksen markkinoinnista ja viestinnästä sekä uuden yritysliikuntakonseptin luomisesta. Paikallis-WAU:t vastaavat varsinaisen liikuntatoiminnan päivittäisestä toteuttamisesta sekä paikallistason toiminnan vaatimien varojen hankkimisesta yhdessä keskusorganisaation kanssa. Vuonna 2012 toiminta oli jakautunut neljään aluekokonaisuuteen: Etelä-Suomi (Espoo-Kauniainen-Vantaa), Länsi-Suomi (Mustasaari-Vöyri-Maalahti), Pohjois-Suomi (Rovaniemi) ja Itä-Suomi (Kuopio). Varainhankinnassa käytetään myös yllämainittua jakoa. Keskus WAU Keskus-WAU muodostuu hallituksesta, toiminnanjohtajasta ja markkinointipäälliköstä. Ylintä päätäntävaltaa WAU ry:ssä käyttää vuosikokous. Vuosikokousten välillä ylin päättävä elin on hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. Hallituksen tehtävänä on luoda toiminnalle resurssit ja määrittää suuntaviivat sekä

26 26 valvoa suunnitelmien toteutusta. Lisäksi hallituksen jäsenet pyrkivät omalla vapaaehtoisuuteen perustuvalla panoksellaan auttamaan toiminnan kehittämisessä, laajentumisessa ja varainhankinnassa. Hallitus ( alkaen) Antti Kokkinen (pj) Tomas Holmberg Johanna Ikäheimo Johan Kronberg Marjo Matikainen-Kallström Tilintarkastaja: Joakim Rehn KHT Hallinnollisista juoksevista asioista vastaa tilitoimisto Balance-Team Oy. Rami Luomanpään titteli vaihdettiin syksyllä 2012 projektipäälliköstä toiminnanjohtajaksi. Hän vastaa Keskus-WAU:n operatiivisesta toiminnasta. Ramin tärkeimpinä tehtävinä ovat organisaation kehittäminen ja toiminnan laajentumisesta vastaaminen sekä toimintaedellytysten luominen alueellisille liikuntakoordinaattoreille. Syyskuussa 2012 vakituiseen, kokopäiväiseen työsuhteeseen palkattu markkinointipäällikkö Katri Einamo vastaa Keskus-WAU:n markkinoinnista ja viestinnästä sekä työskentelee toiminnanjohtajan kanssa organisaation ja toiminnan kehittämis- ja laajentamishankkeissa. Toiminnanjohtaja ja markkinointipäällikkö vastaavat myös uuden yritysliikuntakonseptin luomisesta, markkinoinnista ja myymisestä. Keskus-WAU tuottaa paikallisorganisaatioille hallinnolliset palvelut kuten kirjanpidon ja palkanlaskennan. Myös toiminnan vastuuvakuutukset ja osallistujien vakuutukset hoidetaan keskitetysti Keskus-WAU:n kautta. Paikallis-WAU Paikallis-WAU:n organisaatiot muodostuvat liikuntakoordinaattoreista ja tuntiohjaajista. Vuonna 2012 paikallistasoilla oli yhteensä seitsemän päätoimista liikuntakoordinaattoria ja noin 60 tuntiohjaajaa. Pohjois-Suomen liikuntakoordinaattorin Tuomas Kosusen muutettua kesällä 2012 Kuopioon palkattiin Rovaniemelle uudeksi liikuntakoordinaattoriksi WAU ry:llä jo muutaman vuoden ohjaajana toiminut Janne Kairala, joka aloitti työt elokuussa. Tuomas otti vastuulleen uuden Itä-Suomen liikuntakoordinaattorin toimen. Espooseen haettiin kasvaneen koulu- ja kerhomäärän johdosta liikuntakoordinaattoritiimille vahvistusta. Työhön palkattiin elokuussa 2012 jo aikaisemmin WAU ry:llä tuntiohjaajana toiminut Maria Byman-Nascimento. Hakemuksia toimeen saatiin ilahduttavan paljon.

27 27 Näin ollen vuoden 2012 lopulla Tuomas Kosunen vastasi Itä-Suomen, Isak Vilander Länsi- Suomen ja Janne Kairala Pohjois-Suomen toiminnasta. Etelä-Suomen vastuullisina liikuntakoordinaattoreina toimivat Marco Tammi, Jerri Hukio, Minna-Mari Eklund ja Maria Byman-Nascimento. Liikuntakoordinaattorien vastuulla on varsinaisen liikuntatoiminnan järjestäminen. Tuntiohjaajista noin puolet on koulujen liikunnanopettajia tai liikuntavastaavia. Muut tuntiohjaajat ovat ammattitaitoisia täysi-ikäisiä ja koulutettuja ohjaajia, tai alan opiskelijoita. Jokaiselta työntekijältä on tarkastettu lasten kanssa työskentelyyn vaadittu rikostaustaote. Keskus-WAU: Laajentumisesta, kehitystyöstä ja viestinnästä vastaaminen sekä rahoituksen organisointi Paikallis-WAU: Koordinaattorit vastaavat oman alueensa toiminnan organisoinnista, yhteistyöstä ja rahoituksesta Päätoimiset toiminnanjohtaja, markkinointipäällikkö sekä hallitus 7 päätoimista koordinaattoria. Etelä-Suomessa 4 ja Itä-Suomessa, Pohjanmaalla sekä Lapissa omat koordinaattorit Paikallis-WAU: Ohjaustoiminnasta vastaaminen yhdessä koordinaattorien kanssa Noin 60 palkattua tuntiohjaajaa, joista noin puolet koulujen opettajia. Lisäksi oppilaitos- ja yhdistysyhteistyötä. Kuva: WAU ry:n organisaatiokaavio Liikunta-alan oppilaitokset Espoossa ja Kauniaisissa yhteistyötä jatkettiin Arcadan, ruotsinkielisen liikunta-alan ammattikorkeakoulun kanssa. Arcadan muutamat opiskelijat ovat toimineet kerho-ohjaajina keväällä ja syksyllä saaden arvokasta kokemusta lasten ohjauksesta ja tehneet samalla opiskeluun vaadittavan lasten liikunnan työharjoitteluosuuden. Rovaniemellä Lapin Urheiluopiston liikunnanohjauksen perustutkinnon opiskelijat (LPT) toimivat keväällä ohjausharjoittelussa kahdella koululla WAU! kerhoissa. Lisäksi yritettiin päästä yhteistyöhön RAMK:n fysioterapiaopiskelijoiden kanssa, mutta aikataulullisista haasteista johtuen yhteistyö tällä erää jäi. Liikunnanohjauksen perustutkinnon opiskelijoita Lapin Urheiluopistolta tuli myös syksyllä vetämään kerhoja ohjausharjoittelunaan. Henkilöstöön liittyvät haasteet Yksi WAU ry:n toiminnan riskialueista on oikeantyyppisten työntekijöiden löytäminen ja heidän sitoutumisensa yhdistyksen toimintaan. Olemme tähän asti löytäneet erittäin osaavat

28 28 liikuntakoordinaattorit, mutta toiminnan laajentuessa laadun varmistaminen on yhä haasteellisempaa. Tuntiohjaajien kohdalla haaste on vielä suurempi. Ohjaajat, jotka ovat meidän toimintamme lisäksi säännöllisessä työssä toisaalla, esimerkiksi opettajat, sitoutuvat WAU ry:n toimintaan hyvin. Ohjaajat, jotka eivät ole WAU ry:n lisäksi töissä muualla, eivät välttämättä sitoudu toimintaan kovin hyvin, vaan irtisanoutuvat meidän toiminnastamme löytäessään itselleen vakituisen työn. Tuntiohjaajat, jotka ohjaavat meidän toiminnassamme useita tunteja ja hankkivat lopun toimeentulonsa muilla omilla projekteilla, pitäisi saada sitoutettua toimintaamme päätoimisesti kehittelemällä WAU ry:lle uusia palvelumuotoja. Mm. tähän tähtää vuonna 2012 käynnistetty yritysliikuntapalvelukonsepti. WAU ry:n talous 2012 Varainhankinta Hallituksen käsityksen mukaan WAU ry:n taloudellinen tilanne tulee vuoden 2013 aikana säilymään lähes samana kuin vuonna WAU ry:n varainhankinnan pohjana on ns. public-private -malli, jossa toiminnan rahoitus koostuu julkiselta, kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta hankittuihin tuloihin. Tällä tavalla rakennettu malli on kestävä ja skaalautuva, kun se ei tukeudu ainoastaan yhteen tai muutamaan rahoituslähteeseen. Toimiva yhteistyö koulujen rehtoreiden kanssa on avainasemassa toiminnan onnistumisessa, mutta sillä on myös taloudellista vaikutusta. Kerhotoiminnan tilat ja välineet saadaan kouluilta käyttöön veloituksetta, sillä koulut kokevat WAU ry:n toiminnan olevan koulun kerhotoimintaa. Tavoitteena on saada kaikki WAU! -kerhot virallisesti koulujen kerhotoiminnan piiriin, jolloin kunnat voisivat hakea toiminnalle rahoitusta Opetushallituksen kerhotoiminnan avustusten kautta. Vuonna 2012 Vöyrin, Vantaan ja Kuopion kerhojen ohjaus rahoitettiin OPH-rahalla, lisäksi syksystä lähtien Kauniaisten suomenkielinen kerho ja kaksi kerhoa Espoossa rahoitettiin näin. Maalahdessa kunta on rahoittanut osan ohjaustoiminnasta, Rovaniemellä kunta rahoitti kahta kahdesti viikossa toimivaa kerhoa. WAU ry:n vuoden 2012 suurin julkinen tukija oli Opetusministeriö, jonka hankeavustus Keskus-WAU:n organisaatiolle päättyi vuoden lopussa. Lisäksi WAU ry sai Uudenmaan, Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten liikuntatoimelta tukea toiminnan koordinoimiseen kunkin omalla alueella lukuvuoden aikana. Lasten vanhemmille tarjottiin mahdollisuutta tukea toimintaa maksamalla 20 euron suuruinen kannatusmaksu keväällä Osa maksoi tätä enemmän ja osa vähemmän, mutta keskimäärin laskettuna kannatusmaksulla toimintaamme tuki noin 14 % kerholaisten vanhemmista.

29 29 Vuonna 2011 käynnistetyllä maksullisella leiritoiminnalla ei ole tarkoitus kattaa kerhotoiminnasta aiheutuvia kuluja, vaan päätoimisten liikuntakoordinaattorien lomaaikojen palkkakustannukset. Tässä onkin jo Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen osalta onnistuttu melko hyvin syksyllä järjestettiin edellisvuoden tapaan varainhankintatempauksena metsäkaurisjahti Nauvossa. Jahti onnistui erinomaisesti verkostoitumis-, varainhankinta-, metsästys- ja ulkoilumielessä, ja vaikuttaa siltä, että hieno vuosittainen perinne on syntynyt. Yrityksille on tarjottu mahdollisuutta tukea toimintaa vedoten yrityksen yhteiskuntavastuuseen. Tällä tavoin toimintaamme ovat tukeneet Tantti Oy ja Walki Oy. Yrityksille on myös tarjottu mahdollisuutta yhteistyösopimuksen puitteissa saada liikuntakoordinaattorien valmistelemia hyvinvointipalveluita yrityksen tukiessa lapsille suunnattua toimintaa. Esimerkkinä mainittakoon Mustasaaressa toimiva Ab Stormossen Oy, joka on edelleen jatkanut tätä kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintaa WAU ry:n liikuntakoordinaattorin Isak Vilanderin vetämällä kuntopiirillä paikallisella kuntosalilla. Stormossenin liikuntaan osallistuville on tehty myös yksilöllistä lihaskuntotestausta ja annettu liikuntasuosituksia sekä palautetta. Osallistujien ikä on vaihdellut 30 ja 60 vuoden välillä. Yhtenä WAU ry:n suurena taloudellisena tukijatahona ovat edelleen säätiöt. Säätiöt ovat tukeneet toimintaa valtakunnallisesti Keskus-WAU:n organisaation kautta tai suoraan paikallisesti. Vuonna 2012 WAU ry:n toimintaa tukivat Svenska Kulturfonden, Säästöpankkisäätiö Espoo-Kauniainen, Säästöpankkisäätiö Korsholm, Säästöpankkisäätiö Malax, Säästöpankkisäätiö Vallgrund, Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond, Urlus säätiö, Waldemar von Frenckell säätiö, William Thurings stiftelse sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Tulojen jakautuminen vuonna 2012 Yritykset 33 % Valtio 27 % Säätiöt 12 % Muut 9 % Kunnat 19 % Kaavio: Koko WAU ry:n tulojen muodostuminen vuoden 2012 aikana.

30 30 Yllä oleva kaavio osoittaa, että varainhankinnassa käyttämämme public-private -malli toteutui mainiosti myös vuoden 2012 aikana. Tulevaisuudessa varainhankinnassa pyritään saamaan pitempiaikaisia sopimuksia eri tahojen kanssa, jolloin myös toimintaa voidaan suunnitella pidemmällä aikavälillä. Yllä olevassa kaaviossa muut-osuus muodostuu leiritoiminnan tuotoista, kannatusmaksuista sekä palkkaustuista. Valtion osuus koostui Opetusministeriön hankerahasta sekä paikallisten ELY-keskusten tuista. OPM:n tuki jäi vuotta 2011 pienemmäksi, kun taas ELY-keskuksilta saimme vastaavasti euromääräisesti enemmän. Jokainen valtiolta saatu tuki on kohdentunut eri toimintaan ja eri kustannuspaikalle, joten päällekkäisiä tukia ei ole ollut. Kuntien osuus kasvoi vuoteen 2011 verrattuna kahdeksan prosenttiyksikköä. Tämä voi tuntua suurelta, mutta faktuaalisesti kuntataloutta WAU ry:n tukeminen ei juurikaan rasittanut, sillä suurimmassa osassa kunnista käytettiin maksatukseen Opetushallituksen myöntämää kerhotoiminnan avustusta. Jatkossa juuri em. OPH-avustuksen vuoksi kuntien osuus WAU ry:n tukijana tulee edelleen kasvamaan, vaikka suoranaisesti kuntien omaa rahaa ei juuri käytetä. Vastaavasti valtion osuus tulee pienenemään, koska OPM-hankeraha poistuu. Piirakkadiagrammin Muut-osa sisältää kannatusmaksut, palkkatuet, sairauspäivärahat ja leirimaksut. Kasvua on neljä prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna, mutta rahallisesti mitaten kasvu tuntuu huomattavasti suuremmalta. Vapaaehtoisten kannatusmaksujen määrä on kerholaisten lukumäärän vuoksi kasvanut, palkkatuella työllistettyjen määrä on kasvanut, ja ennen kaikkea leiritoiminta on kasvanut. Lisääntyneellä leiritoiminnalla WAU ry on pystynyt kattamaan päätoimisten ihmisten palkkauksen silläkin ajalla, kun kerhotoimintaa ei ole. Säätiöiden prosentuaalinen osuus pieneni edellisvuoteen verraten neljällä yksiköllä, mutta rahallisesti pysyttiin lähes samoissa määrissä kuin aiemminkin. Yritystulojen osuus oli viisi prosenttia edellisvuotta pienempi. Yhtenä tulevien vuosien keskeisenä varainhankintakeinona uskotaan olevan maksullinen palvelutuotanto, ns. yritysliikuntakonsepti, jonka tuotoilla pyritään kasvattamaan tulodiagrammin Yritykset-osaa. Tilinpäätös Vuoden 2012 kokonaiskulut olivat ,17 euroa, kun ne vuotta aikaisemmin olivat ,27 euroa. Vuoden 2012 tilipäätös oli ,28 euroa voitollinen. Voitoilla lyhennettiin edellisvuosien tappioita. Kokonaiskustannukset jaettuna kerhokertojen määrällä, eli yhden kerhokerran kustannukset olivat edellisenä vuonna 113,33 euroa, mutta vuoden 2012 aikana yhden kerhokerran kustannus putosi 105,82 euroon. Näin ollen yhden kerholaisen kulut kerhokertaa kohden putosivat 10,62 eurosta tasan 10 euroon. Tämä siitä huolimatta, että leiritoiminta laajeni ja henkilöstön määrä kasvoi.

31 31 Näissä laskelmissa on otettu huomioon koko toiminnan kulut, eikä pelkästään kerhoohjaukseen liittyviä kuluja. Kerhojen lisäksi samalla rahalla on siis laskennallisesti katettu kaikki muukin toiminta. 30% Toiminnan kustannusten muutos vuoteen 2011 verrattuna -7% -8% Koko toiminnan kustannukset Yhden kerhokerran kustannus Kerhokerran kulut osallistujaa kohden Taulukko: Vuoden 2012 toiminnan kustannusten muutos verrattuna vuoteen Taloudelliset haasteet WAU ry:n toiminnan suurimmat riskit kohdistuvat taloustilanteeseen. Koska yhdistyksellä ei ole juurikaan omaisuutta, kerätään kaikki käyttömenot erilaisina tukina ja lahjoituksina. Toiminnan turvaamiseksi jatkossa pyritään paikallinen kerhotoiminta siirtämään Opetushallituksen kerhotoiminnan avustuksen piiriin, jolloin suurin osa kerhotoiminnan kuluista saadaan tätä kautta katettua. WAU ry:n käydessä neuvotteluita uusien paikkakuntien kanssa on tavoitteena se, että näille uusille paikkakunnalle olisi aina haettuna OPH:n kerhorahaa. WAU ry ei kuitenkaan voi yhdistyksenä hakea kerhoavustusta, vaan haun tekee kunta, jonka kanssa WAU ry:n tulee päästä yhteistyösopimukseen. Toiminnan koordinoinnin kustannukset katettaisiin sitten muulla varainhankinnalla, josta kerrottiin tarkemmin aiemmassa Varainhankinta-osiossa.

32 32 Kulurakenne 2012 Matkakulut 1 % Ohjauspalvelut (Vantaa) 2 % Muut kulut 12 % Henkilöstökulut 85 % Taulukko: Vuoden 2012 toiminnan kulurakenne. Suurin osa WAU ry:n kuluista muodostuu henkilöstökustannuksista. Ohjaajien vastuuvakuutukset ja osallistujien tapaturmavakuutukset ovat henkilökustannusten lisäksi ainoita aktiivitoiminnasta aiheutuvia suoria kustannuksia. Tilat ja välineet on saatu kouluilta veloituksetta käyttöön. Lisäksi menoja syntyy erilaisista hallinnollisista ja toimistoihin liittyvistä asioista sekä henkilökunnan kouluttamisesta. Muut kulut koostuvat mm. toimistovuokrista ja muista toimistokuluista, puhelin- ja ATK-kuluista, lasten tapaturmavakuutuksista, ohjaajien vastuuvakuutuksista sekä koulutuskustannuksista. Tulot on kerätty lähinnä säätiöiden, kuntien, valtion ja yritysten tuista. Tarkemmin varainhankinnasta on kerrottu aikaisemmin omassa kappaleessa. Tarkemmat tiedot vuoden 2012 talousnumeroista löytyvät jäljempänä. Yhteenveto WAU ry:n toiminnasta 2012 Toimintaa on onnistuttu laajentamaan maltillisesti ja samalla käyttämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin hyväksi. Tietämys toiminnastamme on kasvanut koko ajan ja siitä yhtenä esimerkkinä on koulujen ja vanhempainyhdistysten omaehtoiset yhteydenotot WAU ry:n suuntaan. WAU ry:n toimintaa on myös päästy verkostoitumisen kautta esittelemään erilaisissa tilaisuuksissa, ja täten tietoisuus yhdistyksestämme ja toiminnastamme on levinnyt. Toiminnalliset, laajemmat yhteistyömuodot eri kumppanien kanssa ovat jääneet melko vähäisiksi, ja niihin onkin tulevaisuudessa panostettava enemmän. Alueellisella tasolla kampanjat esim. Espoossa Huimalan ja Rovaniemellä Fun Parkin kanssa ovat toimineet hyvänä yhteistyömuotona. Median kautta vaikuttamista pyrittiin loppuvuonna lisäämään ja osin tavoitteisiin päästiinkin, mutta tämän kampanjoinnin makeimmat hedelmät poimittaneen vasta vuonna 2013.