LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Lahden seudun ympäristölautakunta Lemminkäinen Infra Oy, Maa-aineslupahakemus, Lahden Järvenpään kaupunginosassa korttelissa 17990, tontit 3, 4, 5, Karistonkatu 3-5, Vartiokallionkatu 6 D/696/ /2012 Perusteluosa Lemminkäinen Infra Oy, PL 169 (Salmisaarenaukio 2), Helsinki (Y-tunnus ) on jättänyt Lahden seudun ympäristölautakunnalle maa-aineslain (555/1981 muutoksineen) mukaisen lupahakemuksen maa-ainesten ottamiseen Lahden kaupungin (398) Järvenpään kaupunginosan (17) korttelista (990), tonteilta 3, 4 ja 5. Kohteen osoite on Karistonkatu 3 5, Vartiokallionkatu 6. Tontit omistaa Lemminkäinen Infra Oy. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. HAKIJA Lemminkäinen Infra Oy, PL 169 (Salmisaarenaukio 2), Helsinki (Y-tunnus ). Hakijan valtuuttamana lupasuunnittelijana ja yhteyshenkilönä toimii Lasse Vilhunen, puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Karistonkadun itäpuolella, Vartiokalliokadun ja VT 12 välissä. Tontilla on hakijan käytössä oleva toimisto- ja varikkoalue sekä käytössä oleva asfalttiasema. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Maa-aineslain (1981/555) 1 :n ja 4 :n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi tarvitaan lupa lukuun ottamatta tavanomaista kotitarvekäyttöä. Maa-aineslain (1981/555) 7 :n mukaan luvan maa-ainesten ottoon myöntää kunnan määräämä viranomainen. Hollolan, Nastolan ja Lahden alueella viranomainen on Lahden seudun ympäristölautakunta, jolle kuuluvat Lahden kaupungin sekä Hollolan ja Nastolan kuntien maa-aineslain mukaiset viranomaistehtävät. ASIAN VIREILLE TULO JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Lahden seudun ympäristölautakunnalle Hakemusta on täydennetty ja VOIMASSA OLEVAT LUVAT Nykyinen voimassa oleva maa-aineksen ottamislupa on myönnetty ( 60) Lahden seudun ympäristölautakunnassa Lemmin-

2 käinen Oyj:lle. Maa-aineslupa on myönnetty m 3 ktr maaainesmäärälle. Lupa on voimassa asti. Maa-ainesluvan mukaisesta määrästä on ottamatta noin m 3 ktr. Lemminkäinen Oyj siirsi infrarakentamisliiketoimintansa Lemminkäinen Infra Oy:lle. Lemminkäinen Oyj pyysi päivätyssä ja Lahden seudun ympäristölautakunnalle osoitetussa kirjeessään lupaa siirtää maa-aineslupansa Lemminkäinen Infra Oy:lle alkaen. Kirjeessä todettiin, että vakuudet jäävät Lemminkäinen Oyj:lle siihen asti, kunnes uusiminen tai uusi vakuus tulee ajankohtaiseksi. Lemminkäinen Oyj uusi pyyntönsä sähköpostitse Lemminkäinen Oyj ei ole hakenut velvoitteista vapautumista ja ilmoitus siirrosta lähetettiin hyvissä ajoin ennen luvan siirtoa Lemminkäinen Infra Oy:lle. Lahden seudun ympäristölautakunta hyväksyi maaainesluvan siirron Lemminkäinen Oyj:ltä Lemminkäinen Infra Oy:lle esitetyn pyynnön mukaisesti Alueelle on myönnetty ympäristölupa asfaltin valmistukseen, kivenlouhintaan ja murskaukseen. Ympäristölupa on voimassa asti. ALUEEN KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ Alueen asemakaava on vuodelta 1984 ( ). Asemakaavan mukaisesti alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Asuinhuoneistoja sallitaan ainoastaan kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. (T-5). Alimman viemäröitävän lattiapinnan likimääräinen korkeusasema on oltava asemakaavan mukaisesti tontilla neljä metriä ja tontilla viisi metriä. Tonttien kolme ja neljä laidoille on asemakaavassa osoitettu 8-25 metriä leveä alueen osa, joka on istutettava mäntymetsää. Lahden yleiskaavassa (1998) kohdealue sijoittuu pääosin palveluille tarkoitetulle toimitila-alueelle (TO/P). Kohdealueen itäpuolella kulkee alueellisesti ja kaupunkirakenteellisesti tärkeä lähivirkistysalue tai viheryhteys (VL/S) sekä ulkoilureitistön pääväylä. Lahden yleiskaava ehdotuksessa kohdealue sijaitsee elinkeinoelämän alueella. Alue varataan yrityksille ja työpaikoille, jotka eivät vaaranna pohjaveden laatua ja määrää. Kaupungin sisääntuloväylien varrella vaalitaan maiseman ominaispiirteitä kuten Lahdelle leimallisten maamerkkien näkyvyyttä. Ympäristön tulee olla viihtyisää ja esteettisesti laadukasta niin autoilijan kuin jalankulkijankin näkökulmasta. (TY-20). Suunnitteluohjeen mukaan arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Pienteollisuus otetaan huomioon aluetta kehitettäessä. Alueen itäpuolelle sijoittuu lähivirkistysalue (V-39). Ottoalue rajautuu lunastettuun vt 12 ja Joutjärven eritasoliittymän rampin tiealueeseen. Tiealue on rajattu jo vanhassa vuoden 1984 kaavassa. MAA-AINEKSEN OTTAMISSUUNNITELMA Hankekuvaus Hakijan mukaan ottotoiminnan jatkaminen kyseisellä kiinteistöllä on

3 perusteltua, sillä siellä on harjoitettu maa-ainesten ottoa jo pitemmän aikaa. Ottamisalueella ei ole erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Nykyisen maa-ainesluvan mukaisesti kallio tullaan louhimaan tasoon m. Tällä hakemuksella haetaan lupaa syventää ja esirakentaa tontit tasoon m, eli louhintakorkeudeksi on suunniteltu noin kahdeksan metriä. Ottamisen laajuus Suunnittelualue on pääosin kalliota. Alueen pohjoisosassa on vähän kivennäismaalajeja. Suunnitellulla ottamisalueella ei ole pintamaita. Lupaa haetaan kallion louhintaan noin 7 hehtaarin alueelle kymmeneksi vuodeksi. Lupahakemusmäärä on m 3 ktr, josta hiekkaa ja soraa on arviolta noin m 3 ktr. Arvioidut vaikutukset ympäristöön Toiminta on mahdollista suorittaa siten, että merkittäviä ympäristövaikutuksia ei aiheudu. Pääasiallisina tilapäisinä ympäristövaikutuksina voidaan pitää pölystä ja melusta aiheutuvia haittoja. Lisäksi aiheutuu jonkin verran muutoksia ottoalueen reunan kasvillisuudelle ja mikroilmastolle. Vallitsevista maasto-olosuhteista johtuen ottotoiminnasta ei aiheudu oleellista pöly- ja meluhaittaa asutukselle. Pohja- ja pintavesi Ottamisalue sijaitsee I Salpausselällä Lahden ja Kolavan pohjavesialueiden vedenjakajalla. Molemmat pohjavesialueet, Lahti I nro ja Kolava I , on luokiteltu vedenhankinnalle tärkeiksi I luokan pohjavesialueiksi. Hakemusalueelle on tehty pohjaveden tarkkailusuunnitelma vuonna 2001 ja pohjavesiselvitys vuonna Hakemusalueen pohjavettä on tarkkailtu kahdesta pisteestä, joista toinen on maahan asennettu asfalttiaseman tarkkailuputki ja toinen on kallioporakaivo, josta on otettu kasteluvettä asfalttiaseman tarpeisiin. Pohjaveden tarkkailuputki on asennettu vuonna 2002 lajittuneisiin hiekkakerroksiin alueen lounaiskulman kalliopainanteeseen. Tästä Lakkilanharjun kallioselänteen reunalla sijaitsevasta putkesta mitattiin pohjavesi noin 5,5 metrin syvyydellä maanpinnasta tasolla +110,5 m. Tarkkailuhavaintojen perusteella kallion päällä on ohut, alle 1 metrin paksuinen pohjavesikerros. Putki on havaittu heikkotuottoiseksi. Pohjavesiselvityksen mukaan tarkkailuputki kuvastaa siten kallion päällä esiintyvästä irtomaakerroksesta havaintoputkeen kerääntyvää pohjavettä. Louhosalueen kallioon on asennettu pohjan kastelua varten noin 50 metriä syvä porakaivo. Pohjaveden korkeus porakaivossa oli tasossa + 112,38. Myös porakaivo on havaittu heikkotuottoisaksi. Hakijan käsityksen mukaan sekä heikkotuottoinen porakaivo että havaintoputki sijaitsevat kalliopainanteissa ja ilmaisevat ainoastaan paikallisen pohjavedenpinnan korkeutta. Kohdealueella ja sen välittömällä vaikutusalueella ei ole vedenotta-

4 moita tai kaivoja, joihin tontilta tuleva pohjaveden valunta kohdistuisi. Louhinta on suunniteltu aloitettavaksi alueen itäreunasta. Hulevedet kerääntyvät louhosmonttuun. Louhintaa ja murskausta suoritetaan muutamia kuukausia kerrallaan. Monttuun kerääntyneet vedet ehtivät selkeytyä ennen kuin ne pumpataan ja imeytetään alueen kiviainekseen. Pintavedet imeytyvät osin louhoksen pohjalle jäävään murskekerrokseen. Mahdolliset ylimääräiset hulevedet johdetaan aluetta reunustaviin ojiin. Louhinnan toteutus Hakijan mukaan asemakaavassa on alimmaksi viemäröitäväksi lattiatasoksi merkitty +111,05 m. Koska perustukset ja salaojitus tulevat tämän tason alapuolelle, on louhintatasoksi määritelty +109 m. Perustuksen kuivatus tapahtuisi suunnitelman mukaan alueen lounaisnurkasta, mistä maasto laskee lounaaseen päin. Levonkadun eteläpuolella Kujalankadun varressa maanpinta on noin +108 m ja radan varressa noin +105 m. Hakemuksen mukaisesti louhinta tehtäisiin 7:1 luiskakaltevuudella pohjatasolla m. Toimintaan liittyvät varastointi- ja jatkojalostuskasat sijoitetaan toiminta-alueelle. Louhinta ja murskaus tapahtuvat aiemman louhinnan rintausten suojassa. Lisäksi varastokasoilla estetään melun leviämistä lähialueelle. Otto- ja louhinta-alueen rajat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Kaivannaisjäte Alue on kokonaisuudessaan aiemmin luvitettua maaainesottoaluetta. Nykyisellä luvalla suoritetaan ainoastaan alueen syventäminen asemakaavan sallimaan tasoon. Näin ollen alueelta ei tule kaivannaisasetuksen mukaisia kaivannaisjätteitä eikä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ole tarpeen. Tiejärjestelyt Alueen liikennöinnissä käytetään nykyistä liittymää Vartiokallionkadulta Karistonkadulle. Raskasta yhdistelmäliikennettä on käyntiä päivässä. Turvallisuus Korkeitten kalliorintausten päälle on rakennettu aiemman maaainesluvan mukainen kaksi metriä korkea panssariverkkoaita. Alueelle on rakennettu varikkoalue, jossa säilytetään työkoneiden poltto- ja voiteluaineet. Työkoneiden polttoainesäiliöt varustetaan kiinteillä pumpuilla, ylitäytönestimillä ja katetuilla suoja-altailla, joiden tilavuus on vähintään yhtä suuri kuin säiliöiden tilavuus. Koneiden polttoainesäiliöt varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä ja niitä on alueella kerrallaan enintään litraa. Poltto- ja voiteluaineiden sekä öljy-yhdisteiden säilytyksessä ja käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja varovaisuutta haitallisten aineiden maahanpääsyn ehkäisemiseksi. Alueelle varataan myös imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevahinkojen varalta. Terveys-, vesi- ja

5 ympäristöviranomaisten ohjeet veden ja ilman suojelemiseksi huomioidaan. Louhinta-alue merkitään selvästi sulkuköydellä ja varoitustauluin ulkopuolisten maastossa liikkujien varoittamiseksi alueesta. Alue merkitään korkomerkein, jotta louhimissyvyyttä ja ottamistasoa voidaan seurata ja valvoa. Alueen jälkikäyttö Ottosuunnitelman mukainen louhinta palvelee kaava-alueen esirakentamista. Koska alue kaavoitetaan työpaikka-/teollisuusalueeksi, varsinaisia maisemointitoimenpiteitä tai istutuksia ei tehdä louhintatoiminnan loputtua. Louhittua alue jätetään avoimeksi kentäksi siten, että rakentaminen voidaan aloittaa mahdollisimman sujuvasti louhinnan päätyttyä. Kenttä tasataan siten, että alueen länsipuolella korkeus on noin +109,2 m ja itäpuolella noin m. Ottoalueelle muodostuu luiska VT 12 tiealueen reunaan. Luiska metsitetään istuttamalla mäntyä noin tainta hehtaarille. Alueille, joihin muodostuu luontaista metsittymistä, ei istutusta suoriteta. Istutustyössä noudatetaan soveltuvin osin paikallisten metsänhoitoyhdistyksen ohjeita, eikä istutusta suoriteta systemaattisen kuvion mukaisesti. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiapaperit ovat olleet nähtävinä maa-aineslain 13 :n mukaisesti kuulutusaikana ympäristölupaviranomaisella (Lahden seudun ympäristölautakunta) Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Vesijärvenkatu 11 C, Lahti. Naapurien kuuleminen Lahden seudun ympäristöpalvelut on suorittanut naapurien kuulemisen seuraavilta kiinteistöiltä: Kiinteistö Kiinteistötunnus Omistaja Yleinen tie Suomen valtio Karistontie Lahden kaupunki Entiset yleiset tiet Lahden kaupunki Helkala Lahden kaupunki Ala-Tonttila Lahden kaupunki Nimetön Palin-Granit Oy, Loimaan Kivi Oy Kukkaronmäenpuisto Lahden kaupunki

6 HAKEMUKSESTA JÄTETYT MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä. HAKEMUKSESTA JÄTETYT LAUSUNNOT JA HAKIJAN VASTINEET Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Hämeen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta sekä Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan maankäytöltä ja rakennusvalvonnasta. Lahden seudun ympäristöpalvelut lähetti täydennyspyynnön annettujen lausuntojen ja niiden tarkennusten perusteella. Hakija lähetti vastineensa sekä lausuntoihin että lupatäydennyksen annettuihin lausuntoihin ja niiden tarkennuksiin perustuen. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ottamissuunnitelman ja Hämeen ELY-keskuksen tiedon mukaan ottamisalueella ei ole erityisiä luonnon- tai maisemansuojelullisia arvoja. Alueella on voimassa vuonna 1984 laadittu asemakaava, jossa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T- 5). Ottamisalue sijaitsee Lahden ( ) ja Kolavan ( ) vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla ja alueiden välisellä vedenjakajalla. Alueen geologian ja maankäytön perusteella kyseisen pohjavesialueen osan merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnalle voidaan pitää vähäisenä. Ottamisalueesta noin 1,1 km kaakkoon sijaitsee Levon hautausmaan pohjavedenottamo. Ottamissuunnitelman mukaan alueen läheisyydessä ei ole vedenottamoita tai kaivoja, joihin ottamisalueelta tuleva pohjaveden valunta kohdistuisi. Pohjavedenpinta on ottamisalueella pääosin kallionpinnan alapuolella. Ottamisalueen lounaisosassa sijaitsevaan kalliopainanteeseen on asennettu pohjaveden havaintoputki ja kaivo, joissa pohjavedenpinta on ollut tasolla +110,51 m +112,38 m. Alin suunniteltu ottamistaso on +109,0 m. Suunnitelmapiirustusten mukaan alueen pohja olisi lopputilanteessa kauttaaltaan 7-35 m ympäröivän maanpinnatason alapuolella. Hakemuksessa ei ole selvitystä siitä, kuinka alueen kuivatus on ottamisen päätyttyä tarkoitus järjestää. ELY-keskukselle tiedoksi tulleiden pohjavesitarkkailun tulosten perusteella maa-ainesten ottaminen ja alueen muu toiminta ovat mahdollisesti vaikuttaneet alueen pohjaveden laatuun. Pohjavedessä on ollut kohonneita kloridi- ja nitraattipitoisuuksia. Hämeen ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen suunnitellulta alueelta on mahdollista toteuttaa siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :n rajoitusten kanssa. Pohjaveden pinnantason alapuolelle ulottuva ainesten ottaminen saattaa kuitenkin vaikeuttaa alueen kuivana pitämistä ja rakentamista kaavassa varattuun tarkoi-

7 tukseen maa-aineslain 3 :n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Lupa maa-ainesten ottamiseen voidaan myöntää vain, mikäli osoitetaan, että ottamisen loputtua alueen pohjataso on mahdollista pitää kuivana ilman pumppausta. Tarvittaessa alinta ottamistasoa tulee nostaa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottaminen tulisi ratkaista vasta alueen rakentamisen suunnittelun ja rakennusluvan yhteydessä. Lupaharkinnassa tulee lisäksi huomioida seuraavaa: Maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata liitteenä olevan ohjeen mukaisesti. Pohjaveden pinnan taso ottamisalueella on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, eloja marraskuussa). Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Myös louhinta-alueelta ympäristöön johdettavien pintavesien laatua tulee seurata. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään, pyytää ELYkeskus ilmoittamaan lupapäätöksestä maa-ainesten ottamisen tietojärjestelmään Suomi.fi palvelusta löytyvällä sähköisellä ilmoituslomakkeella ( Lisäksi lupapäätös ja ottamissuunnitelma sekä mahdolliset muut lupaan liittyvät asiakirjat tulee toimittaa ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maa-ainesten ottolupahakemuksen alue on vanha, pitkään käytetty maa-ainestenottoalue, jolla on voimassaoleva maa-ainestenottolupa sekä ympäristölupa louhintaan, murskaukseen, asfaltin valmistuksen ja pala-asfaltin vastaanottoon. Ottoalue rajautuu lunastettuun vt 12 ja Joutjärven eritasoliittymän rampin tiealueeseen. Tiealue on rajattu vanhassa vuoden 1984 kaavassa, jossa ottoalue on vastaavasti merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tien suoja-alue on nykyisellään 20 m lukien lähimmän ajoradan keskilinjasta. Joutjärven rampin kohdalla kaavaan merkitty ja lunastettu tiealue on hieman leveämpi. Mikäli ramppia haluttaisiin jatkossa leventää tai siirtää sivummalle itse valtatien leventämisen takia, pitäisi nykyistä loivaa sorapengerluiskaa jyrkentää. Nykynäkymin tällaista leventämisen tarvetta ei ole. Valtatie 12 Lahti-Kouvola yhteysvälille on laadittu yleissuunnitelma tai yleissuunnitelmia. Lahden pään nykyinen leveäkaistatie on osoittautunut turvattomaksi ja ruuhkaiseksi. Tilalle tavoitellaan tätä nykyä 2+2 kaistaista keskikaidetietä leveydeltään 9,5+9,5 m. Pieni ajoradan levennys mahtuu nykyiselle tiealueelle, joten ottoalue ei estä vt 12 leventämistä jatkossakaan. Ottoalue ei uhkaa Joutjärven eritasoliittymän rampin tiepenkereen vakavuutta, kunhan ottoalueen pohjoisreunan jyrkän soraluiskan eroosiosuojauksesta huolehditaan. (leikkaus 4-4). Pelkät männyntaimet eivät riitä. Asfalttia tarvitaan jatkossakin. Paikka sijaitsee edullisesti. Ottoalue on katveessa muihin suuntiin kuin moottoritielle ja moottoriliikennetielle päin. Ottoalueen jyrkät kallioleikkaukset eivät poikkea moottoritien korkeista kallioleikkauksista, joten ottoalueen syventäminen ei huononna nykyistä tiemaisemaa. Ottoalueen jyrkät kallioleikkaukset

8 eivät myöskään uhkaa tiepenkereen vakavuutta. Karistonkadun ja seututie 312 liittymä on vaarallinen. Liittymässä on runsaasti raskasta liikennettä, mm. paljon jätekuljetuksia. Kevyt liikenne kulkee eri tasossa. Haettu maa-ainesten ottotoiminta ei kuitenkaan oleellisesti muuta nykytilannetta. Liittymää pitää parantaa ihan riippumatta maa-ainestenotosta. Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan maankäyttö Lemminkäinen Infra Oy hakee maa-ainesten ottolupaa kallion louhintaan noin seitsemän hehtaarin alueelle kymmeneksi vuodeksi. Maa-ainesten ottolupahakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Järvenpään (17.) kaupunginosassa, korttelin tonteilla 3, 4 ja 5 (osoite: Karistonkatu 3-5, Vartiokallionkatu 6). Tontin omistaa Lemminkäinen Infra Oy. Tontti sijaitsee 1. luokan tärkeällä pohjaveden muodostumisalueella. Alueen asemakaava on vuodelta 1984 ( ). Asemakaavan mukaisesti alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Asuinhuoneistoja sallitaan ainoastaan kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. (T-5). Alimman viemäröitävän lattiapinnan likimääräinen korkeusasema on oltava asemakaavan mukaisesti tontilla neljä metriä ja tontilla viisi metriä. Tonttien kolme ja neljä laidoille on asemakaavassa osoitettu 8-25 metriä leveä alueen osa, joka on istutettava mäntymetsää. Lahden yleiskaavassa (1998) kohdealue sijoittuu pääosin palveluille tarkoitetulle toimitila-alueelle (TO/P). Kohdealueen itäpuolella kulkee alueellisesti ja kaupunkirakenteellisesti tärkeä lähivirkistysalue tai viheryhteys (VL/S) sekä ulkoilureitistön pääväylä. Lahden yleiskaava ehdotuksessa kohdealue sijaitsee elinkeinoelämän alueella. Alue varataan yrityksille ja työpaikoille, jotka eivät vaaranna pohjaveden laatua ja määrää. Kaupungin sisääntuloväylien varrella vaalitaan maiseman ominaispiirteitä kuten Lahdelle leimallisten maamerkkien näkyvyyttä. Ympäristön tulee olla viihtyisää ja esteettisesti laadukasta niin autoilijan kuin jalankulkijankin näkökulmasta. (TY-20). Suunnitteluohjeen mukaan arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Pienteollisuus otetaan huomioon aluetta kehitettäessä. Alueen itäpuolelle sijoittuu lähivirkistysalue (V-39). Alueelle on myönnetty maa-aineslupa, joka on voimassa saakka. Voimassa olevan luvan mukaisesti maa-aineksia voidaan ottaa m³ktr, joista ottamatta on noin m³ktr. Käsiteltävässä lupahakemuksessa haetaan maa-ainesten ottolupaa m³ktr, josta hiekkaa ja soraa on arvion mukaan noin m³ktr. Nykyinen louhinta suoritetaan hakemuksen mukaan tasoon +117 metriä ja hakemuksen tavoitteena on syventää ja esirakentaa tontti asemakaavan mukaiseen tasoon +109 metriä. Lupahakemuksen mukaan vallitsevista maasto-olosuhteista johtuen ottotoiminnasta ei aiheudu oleellista pöly- ja meluhaittaa asutukselle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Kariston Aurinkorinteessä noin 300 metrin etäisyydellä valtatie 12 toisella puolella. Kohdealue sijaitsee Karistonkadun varressa. Karistonkadun merkitys Kariston asuinalueelle johtavana pääkatuna on kasvanut asuinalueen laaje-

9 tessa. Kohdealueella toimiessa olisi syytä huomioida Karistonkadun katumiljöö ja kasvavat liikennemäärät. Maa-ainesten ottamisen ulottaminen todetun pohjavesipinnan alapuolelle ei saa aiheuttaa haittaa ympäristön kasvillisuudelle tai muille ratkaisuille, jotka on suunniteltu nykyisen pohjavesitason mukaan. Hulevesiä ei saa ohjata yleisten teiden ojiin vaan ne tulee käsitellä tontilla. Lupahakemuksen mukainen maa-ainesten otto ei ole ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan kanssa. Asemakaavassa ei ole määritelty tonttien pohjatasoksi +109, vaan kahdella tontilla on määritelty alin viemäröitävissä oleva lattiataso. Rakentaminen tulee sopeuttaa tonttien pihatasoon ja ne puolestaan ympäröivään maastoon, eivätkä ne voi kohota esim. 2 m pihatasoa ylemmäksi. Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan maankäytön lausunnon tarkennus Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan maankäyttö tarkensi lausuntoaan esittämällään kannanotolla. Kannanotossa esitetään tonttien pohjatasoksi m. Perusteluina todetaan, että tonttien pitää liittyä ympäristöönsä, eikä jäädä joka suunnalta monttuun. Hakijan vastinetta tulkiten voisi ajatella tasoksi +111, , jolloin pihatasoille tulee vielä ihan riittävästi täytettävää ympäristön tason saavuttamiseksi. Kaavassa edellytetty alin viemäröitävissä oleva korkotaso on +111,05 myös Karistonkadun toisella puolella. Kyse ei siis ole yksin pohjaveden tasoista. Vartiokallionkadun alkupää on noin tasossa +113, ,6 ja siltä on liittymä eteläpuolen tontille, jonka pihataso on +114,8. Länsipuolella kulkeva Karistonkatu on ko. kohdalla tasoilla +112, ,6, joten tontit jäävät katutason alle jo kaavan tasoilla. Tontilla 5 nyt olevien rakennusten pihataso on noin Perustukset voidaan periaatteessa viedä vaikka kuinka alas ja pihatasoja voidaan täyttää, mutta tontit on tarkoitettu yritystoimintaan ja kohtuukustannuksilla rakennettaviksi, jolloin kellarikerroksia ei pääsääntöisesti tehdä. Ilman tonttien rakentamissuunnitelmia täytyy huomioida vielä liittyminen kaduille. Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan rakennusvalvonta Rakennusvalvonta katsoo, että suunniteltu louhimistaso on liian alhaalla tulevaa rakentamista silmällä pitäen. Taso tulisi olemaan noin kaksi metriä alle hakemuksessa mainitun tulevan lattian ja pihamaan tason. Vaikka tulevaisuudessa mahdollisesti jouduttaisiinkin viemäreiden tai perustusten takia osa alueesta louhimaan mainittuun tasoon, ei se tässä vaiheessa ole tarpeen eikä kestävän kehityksen mukaista. Lisäksi tulevaa piha-aluetta ei muutenkaan ole tarpeen louhia liian syvälle. Tulevassa rakentamisessa jouduttaisiin tontin ulkopuolelta tuomaan lähes saman verran täyttömaata koko alueelle. Hakijan vastine muistutuksiin ja lausuntoihin Lausunnot on lähetetty vastinetta varten hakijalle. Vastine

10 on saapunut Lahden seudun ympäristöpalveluihin Vastineessaan hakija toteaa, että alueen asemakaavassa likimääräisesti alimmaksi viemäröitäväksi lattiatasoksi on määritelty tontin neljä osalta metriä ja muiden tonttien osalta metriä. Tontin neljä korkeampi määrittely selittynee liitymisellä Karistonkadulle. Koska Lemminkäinen omistaa korttelin kaikki tontit, käsittelemme aluetta yhtenäisenä rakennuspaikkana. Haettu ottotaso ei ole ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan kanssa. Tuleva valmis pihataso tulee olemaan noin tasolla ja perustamistaso on noin tasolla Piha-alueen rakennekerroksiin on varattu noin 0,5 metriä. Koska perustaminen vaatii noin 1 metrin irtilouhinnan, on se taloudellisempaa suorittaa massalouhinnan yhteydessä. Ottotoiminnan jälkeen alueen tasaus tulee olemaan noin laskien koillisesta lounaaseen. Ottamistoiminnan jälkeen alue jää murskepintaiseksi. Alueelle rakennettujen pohjavesiputken ja porakaivon havaintojen perusteella pohjavesi on paikallista. Pohjavesiputken tuotto on heikkoa, jopa näytteen ottoon se ei tahdo riittää. Porakaivon tuotto on samoin heikkoa, eikä se riitä jatkuvasti käytettynä kasteluun, vaan vettä joudutaan varastoimaan säiliöön. Alue jää ottotoiminnan päätyttyä murskepintaiseksi ja sadannasta tuleva hulevesi imeytyy kiviainekseen josta se kuivina kausina haihtuu ilmaan. Pohjalle painuva vesi jää kalliopainanteisiin ja ylivuotovesi suotuu ympäröiviin kivennäismaakerrostumiin. Mikäli louhoksen pohjalle vettä kertyy enemmän, tullaan se käyttämään alueen pölynsidontaan. Pohjoisreunan soraluiskan kasvualustaksi voidaan käyttää alueen pintamaita ja eroosiosuojaukseen mäntyjen lisäksi pensaita ja muita sidoskasveja. Lahden seudun ympäristöpalveluiden täydennyspyyntö Lahden seudun ympäristökeskus lähetti luvanhakijalle täydennyspyynnön hakemuksesta annettujen lausuntojen perusteella Täydennyspyyntöä perusteltiin seuraavasti: 1. Hämeen ELY katsoo, että lupa kiviaineksen ottamiseen voidaan myöntää, jos alueen kuivatus on painovoimaisesti järjestettävissä. Saamiemme selvitysten mukaan alueen painovoimainen kuivatus olisi järjestettävissä, jos alin ottotaso olisi m. Kuivatus olisi mahdollista toteuttaa, vaikkakaan Lahden teknisen ja ympäristötoimialan Kunnallistekniikan mukaan Vartiokallion alittavaa rumpua ei voi alentaa, koska Nastolantien alittava rumpu on vain noin 0,5 metriä alempana. Tonttiliittymän pystyisi kuitenkin tekemään Vartionkallionkadun ja Karistonkadun risteyksessä olevaan kaivoon + 110,80 m korolla, koska kaivon lähtökorko on + 110,60 m. 2. Lahden teknisen ja ympäristötoimialan Maankäytön kanta lähtee siitä, että hyväksyttävä pohjan taso ei ole kuitenkaan ainoastaan pohjavedestä (kuivatusmahdollisuus) kiinni, vaan myös siitä, miten tontit liittyvät ympäristöönsä ja miten tontteja jouduttaisiin täyttämään ympäristön tason saavuttamiseksi ottamisen jälkeen teollisuustontteina käytettäväksi. Tontit on tarkoitettu yritystoimintaan ja kohtuukustannuksilla rakennettaviksi, jolloin kellarikerroksia ei pääsääntöi-

11 sesti tehdä. Tällä hetkellä Vartiokallionkadun alkupää on noin tasossa + 113, ,6 m ja siltä on liittymä eteläpuolen tontille, jonka pintataso on + 114,8. Länsipuolella ottoaluetta kulkeva Karistonkatu on kyseisellä kohdalla tasoilla + 112, ,6 m, joten tontit jäävät katutason alle jo kaavan tasoilla. Ilman tonttien rakentamissuunnitelmia täytyy huomioida vielä liittyminen kaduille. Maankäyttö lähtee siitä, että alin sallittava maanpinnan taso olisi m. 3. Maa-aineslain 3 :n 2 momentissa todetaan mm., että alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava on katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Maankäytön kanta on tässä tapauksessa ratkaiseva maanpinnan tasoa päätettäessä. 4. Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanta on, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen, mikäli maanpinnan taso on ottamisen jälkeen tasolla m, mutta kallion irtilouhinta voidaan tehdä tarvittaessa tasoon m, jolloin alue on vielä painovoimaisesti kuivatettavissa. 5. Tulemme edellyttämään sitä, että tonteilla syntyvät hulevedet selkeytetään ennen kuin ne johdetaan alueelta ulos. 6. Koska kysymyksessä on olennainen muutos alueella, edellytämme, että ympäristölupanne tarkistetaan 7. Mikäli haluatte, että lupahakemuksenne käsitellään Lahden seudun ympäristölautakunnan lokakuun kokouksessa, joka pidetään , teidän tulee toimittaa tarkistetut maa- ja kiviaineksen ottomäärät uusilla pohjatasoilla Lahden seudun ympäristöpalveluille 5.10 mennessä. Hakijan vastine esitettyyn täydennyspyyntöön Hämeen Ely-keskus ilmoitti lausunnossaan, että louhiminen tasoon on mahdollista, mikäli hulevedet voidaan johtaa painovoimaisesti. Kariston- ja Vartiokallionkadun risteyksen kaivon vesijuoksu on + 110,60 ja näin ollen tämä ehto täyttyy. Lupaviranomainen edellyttää kuitenkin, että kaivoon johdettavat hulevedet selkeytetään ennen johtamista sinne. Alkuvaiheessa katsomme, että erilliselle hulevesialtaalle ei ole tarvetta, sillä louhinta aloitetaan louhoksen takareunasta alueen itäpuolelta. Alkuvaiheessa hulevedet kerääntyvät muodostuneeseen louhosmonttuun ja selkeytyvät siellä. Kerääntyneitä vesiä käytetään alueen pölynsidonnassa ja osa varastoidaan alueella olevaan säiliöön, koska alueen porakaivon tuotto on heikko. Lahden Maankäytön kanta on, että voimassa olevan kaavan mukaisesti alue on tarkoitettu yritystoimintaan ja kellarikerroksia ei pääsääntöisesti rakenneta. Heidän mielestään tontit jäävät katutason alle ja näin ollen tonttien tasaustaso tulee olla Päijät-Hämeen maakuntaluonnoksessa alue on merkitty palvelualueiden korttelialueeksi. On todennäköistä, että alue on tullaan muuttamaan myös asemakaavassa palveluja palvelevaksi alueeksi ja tällöin kellarirakentaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi. Mikäli lupa tullaan myöntämään em. lausuntojen pohjalta, niin uudet

12 ottomäärät ovat seuraavat: Kokonaisottomäärä on m 3, josta on tason m yläpuolella m 3 ja irtilouhinta m välillä m 3. Maa-ainesten ottomäärästä on kivennäismaita noin m 3. Liitteenä 1. Karttaliite hakemusalueelta 2. Pohjaveden tarkkailuliite Esittelijä Päätösehdotus Vs. ympäristöjohtaja Tarja Laitinen Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää Lemminkäinen Infra Oy:lle maa-ainesten ottamisluvan Lahden kaupungin (398) Järvenpään kaupunginosan (17) korttelista (990), tonteilta 3, 4 ja 5 hakemuksen mukaisesti seuraavilla lupamääräyksillä: Lupa-aika, ottamisen aloittaminen ja määrä 1. Lupa myönnetään kymmeneksi (10) vuodeksi k-m 3 :n kiviainesmäärälle. 2. Lupa on voimassa luvan lainvoimaan tulon jälkeen (MAL 10 ). 3. Maa- ja kallioainesten ottamista ei saa aloittaa ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman (MAL 21 ). Ottamisen aloittaminen vakuutta vastaan 4. Ennen maa-ainesten oton aloittamista hakijan on asetettava maaaineslain 12 :n mukainen vakuus. Vakuuden suuruus on euroa. Vakuuden on oltava voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. 5. Vakuudeksi hyväksytään joko raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus, rahalaitokseen tehty rahatalletus tai muu valvontaviranomaisen hyväksymä vakuus. 6. Talletustodistukseen tai muuhun irtaimeen panttiin on liitettävä pantinantajan panttaussitoumus ja talletustodistukseen lisäksi pankin sitoumus säilyttää valvontaviranomaiselle panttioikeus talletukseen. Vakuus voidaan vapauttaa vaiheittain valvontaviranomaisen päätöksellä. 7. Lupaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden suuruutta luvan voimassaoloaikana, mikäli asetetun vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä maa-aineslain mukaisten lupamääräysten suorittamiseksi (MAA 8, MAL 12 ). Ottamissuunnitelma ja lupamääräykset 8. Hakijan on noudatettava ottamissuunnitelmaa siltä osin, mitä ei ole esitetty lupamääräyksissä (MAL 11 ). Alin louhimissyvyys ja ainesmäärä 9. Ottoa ei saa ulottaa syvemmälle kuin tasolle m. Kallion irti-

13 louhintaa ei saa ulottaa syvemmälle kuin m. 10. Hakijan tulee ilmoittaa vuosittain otettujen ainesten määrä ja laatu tammikuun loppuun mennessä sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöhallinnon tietohallintopalveluun että lupaviranomaiselle Lahden seudun ympäristöpalveluille (MAA 9 ). Alueen vesien johtaminen ja tarkkailu 11. Maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata tämän lupapäätöksen liitteenä olevan ohjeen mukaisesti. Pohjaveden pinnan taso ottamisalueella on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 12. Alueella syntyviä hienoainespitoisia pinta- ja vajovesiä ei saa johtaa sellaisenaan alueen ulkopuolelle, vaan ne on selkeytettävä ja johdettava hallitusti kiinteistöä ympäröiviin ojiin. 13. Louhinta-alueelta ympäristöön johdettavien pinta- ja vajovesien laatua tulee seurata. 14. Ennen ottotoiminnan aloittamista hakijan tulee esittää suunnitelma alueen pinta- ja pohjavesien tarkkailusta, vesien käsittelystä ja poisjohtamisesta hyväksyttäväksi Lahden seudun ympäristöpalveluihin. Polttonesteiden säilytys ja käsittely 15. Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta on järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa (MAL 11, MAA 2 ). 16. Alueella ei saa huoltaa koneita tai laitteita. 17. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönetsimillä ja tarvittaessa törmäysesteillä sekä tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä työajan ulkopuolella tapahtuvan asiattoman käytön estämiseksi. (MAL 11, MAA 2, YSL 4, 7, 8, 43 ). 18. Alueella säilytettävät poltto- tai voiteluaineet on sijoitettava katoksella varustettuun, säiliöiden tilavuutta vastaavaan, reunoiltaan korotettuun sekä nesteitä läpäisemättömään tiiviiseen suojaaltaaseen. Ulkopuolelta valuvien hulevesien pääsy suojaaltaaseen on estettävä (MAL 11, MAA 2 ). 19. Työkoneiden tankkaukseen tarkoitettu suoja-alue tulee rakentaa siten, että tankattavat koneet mahtuvat kokonaisuudessaan alueelle. Suoja-alueen pohjarakenteen on oltava vettä ja polttoaineita läpäisemätön, tankattavan konekaluston aiheuttamaa mekaanista kulutusta kestävä sekä reunoiltaan korotettu. 20. Tankkaukseen tarkoitetun suoja-alueen hulevesien syntyminen on joko estettävä esimerkiksi kattamalla alue tai kattamattoman alueen hulevedet on ohjattava hallitusti öljynerottimen kautta ve-

14 sien käsittelysuunnitelmassa hyväksyttävään paikkaan. 21. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimiin vahingon leviämisen ehkäisemiseksi (MAL 11, MAA 2 ). Ottamisalueen rajaus ja valvontamerkinnät 22. Ottamisalueelle on asetettava kiinteitä korkeusmerkintöjä, joista sekä maa-ainesten ottaja että valvontaviranomainen voivat seurata ottamistoiminnan etenemistä (MAA 7 ). 23. Ennen ottamistoiminnan aloitusta ottamisalueen rajat on merkittävä riittävän tarkasti maastoon valvontaa varten. Varotoimenpiteet 24. Louhinnan aikana syntyvät jyrkänteet on suojattava tukevalla, 2 metriä korkealla teräsverkkoaidalla (MAA 7 ). Liikenteen johtaminen 25. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvansaajan on sovittava yleisten teiden tienpitäjien, Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä Lahden kaupungin kanssa siitä, miten liikenne on ohjattavissa ottamisalueelle ja sen ulkopuolelle turvallisesti. Sopimuksessa on huomioitava myös ottoalueen pohjoisreunan jyrkän soraluiskan riittävä eroosiosuojaus. Kivenlouhinnalle ja murskaamolle ympäristölupa 26. Luvansaajan on päivitettävä Lahden seudun ympäristölautakunnan (79 ) myöntämä ympäristölupa asfalttiasemalle, kivenlouhintaan ja murskaamolle ja toimitettava se Lahden seudun ympäristöpalveluihin hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa maa-ainesluvan myöntämisestä (YSL 58 ). Jälkihoito ja lopputarkastus 27. Jälkihoitotöiden on oltava valmiit luvan voimassaoloaikana (MAA 8 ). 28. Maa-ainesluvan voimassaoloajan päättyessä hakijan on pyydettävä lopputarkastusta soranottoa valvovalta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (MAL 12, MAA 7, 8 ). Ottajan korvausvelvollisuus 29. Luvan hakija vastaa korvausvelvoitteista, jotka maa-ainesten ottamisesta saattavat aiheutua (MAL 9 ). P e r u s t e l u t: Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

15 Maa-aineslain 3 :n 1 momentissa rajoitetaan ainesten ottamista siten, ettei aineksia saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista; luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maa-aineslain 3 :n 2 momentissa edellytetään, että alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava on katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineslain 3 :n 3 momentti rajoittaa maa-ainesten ottamista meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä. Maa-aineslain 3 :n 4 momentissa edellytetään, että ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Yksilöidyt perustelut Lupa maa-ainesten ottamiseen on mahdollista myöntää maaaineslain mukaan määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisestä syystä lupa voidaan myöntää pidemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi. Hakija ei ole hakenut lupaajan pidentämistä (lupamääräys 1). Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Tämä ei ole mahdollista, koska maaaines- ja louhintatoiminta muuttaa aluetta pysyvästi ja sitä ei voida louhinnan jälkeen palauttaa ennalleen (lupamääräykset 2 3). Ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen, sen jälkeen kun hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden. Vakuudella on mahdollista korvata ne haitat, vahingot ja kustannukset, jotka päätöksen kumoaminen, muuttaminen tai lupamääräysten noudattamatta jättäminen voivat aiheuttaa (lupamääräykset 4-7). Lupamääräyksillä vältetään ja rajoitetaan maa-ainesten ottamisesta aiheutuvia haittoja. Muutoin tulee noudattaa ottamissuunnitelmaa (lupamääräys 8). Alueen geologian ja maankäytön perusteella kyseisen pohjavesialueen osan merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnalle voidaan pitää vähäisenä. Pohjaveden esiintymisellä on kuitenkin merkitystä alueen kuivatukselle. Hämeen ELY katsoo, että lupa kiviaineksen ottamiseen voidaan myöntää, jos alueen kuivatus on painovoimaisesti järjestettävissä, mutta toisaalta Hämeen ELY katsoo, että mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottaminen tulisi ratkaista vasta alueen rakentamisen suunnittelun ja rakennusluvan yhteydessä. Hakija on esittänyt alueelta kaksi samana päivänä ( ) tehtyä pohjavesihavaintoa, toinen irtomaakerrokseen asennetusta pohjave-

16 den tarkkailuputkesta ja toinen porakaivosta., Vaikka havaintopisteet sijaitsevat melko lähekkäin, poikkeavat niiden pohjavedenpinnat huomattavasti toisistaan ollen + 112,38 m ja + 110,51 m. Tarkkailunäytteenottojen ja kastelupumppausten perusteella molemmat pisteet on todettu heikkotuottoisiksi. Luvansaaja on hakenut alimmaksi ottotasoksi m. Aluetta ei ole kuitenkaan mahdollista kuivata painovoimaisesti nykyisillä sadevesiviemäreillä m:n tasolta. Alueen hulevedet virtaavat ulos lupaalueelta tämänhetkisessä tilanteessa Vartionkallionkadun alittavaa sadevesirumpua myöden. Rummun pohja on tasolla + 111,612 lupaalueen puolella Vartionkallionkatua. Näin ollen sadevesirummun pohja on yli 2 metriä korkeammalla kuin haettu ottotaso m. Vartiokallion alittavaa rumpua ei voida toisaalta alentaa tasolle m, koska Nastolantien alittava rumpu on vain noin 0,5 metriä alempana kuin Vartionkallionkadun rumpu. Lahden teknisen ja ympäristötoimialan kunnallistekniikalta saatujen tietojen mukaan (sähköposti Lastikka/Mäntylä) alueen kuivatus olisi mahdollista toteuttaa, jos alin ottotaso olisi m. Tonttiliittymän pystyisi tekemään Vartionkallionkadun ja Karistonkadun risteyksessä olevaan kaivoon + 110,80 m korolla, koska kaivon lähtökorko on + 110,60 m. Lahden teknisen ja ympäristötoimialan maankäytön kanta (sähköposti Karvinen-Jussilainen/Mäntylä) lähtee siitä, että hyväksyttävä pohjan taso ei ole ainoastaan riippuvainen pohjaveden esiintymisestä tai sen korkeudesta, vaan olennaista on, miten tontit liittyvät ympäristöönsä ja miten tontteja jouduttaisiin täyttämään ympäristön tason saavuttamiseksi ottamisen jälkeen, jotta niitä voitaisiin käyttää teollisuustontteina. Tontit ovat tarkoitettu yritystoimintaa varten ja kohtuukustannuksilla rakennettaviksi, jolloin kellarikerroksia ei pääsääntöisesti tehdä. Tällä hetkellä Vartiokallionkadun alkupää on noin tasossa + 113, ,6 m ja siltä on liittymä eteläpuolen tontille, jonka pintataso on + 114,8. Länsipuolella ottoaluetta kulkeva Karistonkatu on kyseisellä kohdalla tasoilla + 112, ,6 m, joten tontit jäävät katutason alle jo kaavan tasoilla. Ilman tonttien rakentamissuunnitelmia täytyy huomioida vielä liittyminen kaduille. Maankäyttö lähtee siitä, että alimman sallittavan maanpinnan tason tulisi olla m, koska muutoin tontit jäävät joka puolelta monttuun ympäristöönsä nähden. Maa-aineslain 3 :n 2 momentissa todetaan mm., että alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava on katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Kallion louhinta- ja maa-aineksen ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen, mikäli maanpinnan taso on ottamisen jälkeen tasolla m, mutta kallion irtilouhinta voidaan tehdä tarvittaessa tasoon m, jolloin alue on vielä painovoimaisesti kuivatettavissa. Lahden seudun ympäristöpalvelut ilmoitti lupaharkinnan aikana luvansaajalle (sähköposti Mäntylä/Vilhunen), että Lahden seudun ympäristölautakunnalle valmistellussa päätösehdotuksessa tullaan esittämään kallioaineksen ottamisen pohjatasoksi m.

17 Samassa yhteydessä Lahden seudun ympäristöpalvelut ilmoitti, että päätösehdotuksessa tullaan edellyttämään pinta- ja valumavesien käsittelyä alueella ennen niiden poisjohtamista ja että luvansaajan on päivitettävä voimassa oleva ympäristölupansa vastaamaan uutta tilannetta. Lahden seudun ympäristöpalvelut esitti alustavan kantansa pohjan tasoon jo Jatkoselvitysten perusteella (sähköposti kunnallistekniikka Salminen/Mäntylä) Lahden seudun ympäristöpalvelut tulee pitämään päätösehdotuksessa olevan pohjatason metrissä ja pitää muutosta perusteltuna sekä vesien johtamisen että kaavassa varatun maankäytön kannalta. Vaikka voimassa olevassa asemakaavassa on merkitty tontin viisi alimmaksi mahdolliseksi viemäröitäväksi lattiapinnan likimääräiseksi korkeusasemaksi metriä, se ei tarkoita sitä, että alueen pohjan tason pitäisi olla tuolla tasolla. Alle tason m menevä maaainesten ottaminen tarkoittaisi sitä, että alue jäisi joka puolelta ympäristöään matalammalle kuoppaan. Alle Karistonkadun tason menevä maa-massojen ottaminen aiheuttaisi tarpeen nostaa pohjan tasoa, joka tarkoittaisi käytännössä mursketäyttöä. Kalliomurskeen edestakainen kuljettaminen kuopasta pois ja kuoppaan takaisin ei ole järkevää eikä kestävän kehityksen mukaista (lupamääräys 9). Otetun maa-aineksen määrän ja laadun vuosittainen seuranta on välttämätöntä lupaehtojen noudattamisen valvomiseksi (lupamääräys 10). Pohjavesitarkkailun tulosten perusteella maa-ainesten ottaminen ja alueen muu toiminta ovat mahdollisesti vaikuttaneet alueen pohjaveden laatuun. Pohjavedessä on ollut kohonneita kloridi- ja nitraattipitoisuuksia. Pohjaveden laatua on tästä syystä tarkkailtava (lupamääräys 11). Alueella muodostuvien pinta- ja vajovesien määrästä, laadusta tai valumareiteistä alueen ulkopuolelle ei ole tietoa, eikä niitä ole tarkkailtu tähän saakka. Alueelle ei ole rakennettu voimassaolevassa maa-ainesluvassa edellytettyä pintavesien selkeytysallasta, koska luvansaajan käsityksen mukaan alueelta ei valu sen ulkopuolelle merkittäviä määriä pintavesiä. Luvansaaja ei ole esittänyt kuitenkaan näyttöä siitä, että alueen kallioperä olisi niin rikkonainen, että alueen sadannasta syntyvät pinta- ja vajovedet kulkeutuisivat ulos alueelta rakoja tai muita reittejä kuin Vartionkallion sadevesirumpua myöden tai että vedet haihtuisivat ilmaan. Mikäli alueen kallio on vähärakoista ja tiivistä, hulevedet kerääntyvät pääosin alueen alimpaan kohtaan, mikä on korkeuskäyrien mukaan lähellä Karistonkadun ja Vartionkallionkadun risteystä ja kohtaa, josta sadevesirumpu purkaa alueen pinta- ja vajovedet Vartionkallionkadun ali. Luvansaajan edustaja havaitsi Vartionkallionkadun sadevesirummun pahoin liettyneen (sähköposti Vilhunen/Mäntylä ). Liettymisen syytä ei tiedetä, mutta on mahdollista, että lupa-alueella suoritetussa kallioaineksen louhinnassa ja murskauksessa syntynyt hienoaines on kulkeutunut sade- ja vajovesien mukana sadevesirumpuun. Jotta pinta- ja vajovesien johtaminen alueen ulkopuolelle olisi hallittua, tulee hakijan selvittää alueella syntyvän pinta- ja vajovesien

18 määrä sekä niiden valumareitit alueen ulkopuolelle. Vasta tämän jälkeen on mahdollista päättää tarkemmin, millaisen selkeytysaltaan tai laitteiston rakentaminen on tarpeellista. Vesiä on tarkkailtava, koska vesien tarkkailulla vältetään ja vähennetään maa-ainesotosta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia alueen ympäristöön (lupamääräys 12 14). Pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maaaineksen ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi. Polttoaineiden käsittely- ja säilytysmääräyksillä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta pohja- tai pintavesien likaantumisriskiä. Polttonesteiden, kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta, jotta näiden aineiden joutuminen sekä maaperään että pinta- ja pohjavesiin voidaan estää (lupamääräys 15 21). Lupavelvollisen on noudatettava maa-aineksen ottamissuunnitelmaa, jollei lupamääräyksissä ole toisin sanottu. Suunnitelmassa pysyminen ottamisen aikana on varmistettava muun muassa siten, että hakija merkitsee korkeustasot ja ottamisalueen rajat maastoon. Näistä maastomerkinnöistä myös lupaviranomainen pystyy seuraamaan lupaehtojen noudattamista tarkastuskäyntien yhteydessä. Lupavelvollisen on huolehdittava yleisestä turvallisuudesta ottamisalueella. Aidalla estetään asiattomien pääsy alueelle ja varmistetaan, ettei kukaan voi vahingossa pudota louhosalueelle (lupamääräys 22 24). Luvansaajan tulee huolehtia siitä, että ottamisalueen liikennejärjestelyt ovat kaikilta osin turvalliset ja että louhoksen rintaukset ovat stabiilit (lupamääräys 25). Koska kyseessä on toiminnan olennainen muutos, ympäristölupa tulee päivittää (lupamääräys 26). Lopputarkastuksessa on mahdollista todeta, onko luvansaaja noudattanut asetettuja lupaehtoja lupa-aikana ja voidaanko asetettu vakuus palauttaa (lupaehto 27-28). Maa-aineslain 9 :ssä todetaan, että jos ainesten ottaminen alentaa viereisen tai lähistöllä sijaitsevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaa muuta sellaista vahinkoa kiinteistön käyttämiselle, mitä ei ole pidettävä vähäisenä, on haittaa kärsineen kiinteistön omistajalla tai haltijalla oikeus saada ainesten ottajalta täysi korvaus haitasta, joka ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu. Korvausta on vaadittava viiden vuoden kuluessa vahingon tai haitan aiheutumisesta (lupamääräys 29). Sovelletut säännökset ja ohjeet Maa-aineslaki (555/1981) Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009. Ympäristöministeriö. Helsinki 2009 Luvan käsittelymaksu Tästä päätöksestä peritään Lahden seudun ympäristölautakunnalle

19 maa-aineslupakäsittelystä aiheutuvat kulut maa-ainestaksan (1, 2 ) (Lahden seudun ympäristölautakunta ) mukaisesti. Perusmaksu suunnitelmaa kohti on 160,00 euroa. Hakemuksen tarkastusmaksu lasketaan hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,005 /m³, kun myönnetty ottomäärä on alle k-m 3. Koska hakemuksen suunniteltu maa-aineksen ottomäärä on m 3, on maaainesmäärän mukainen tarkastusmaksu ( m 3 x 0,005) = 1 950,00 euroa. Naapurien kuulemisesta peritään naapuria kohden 25,00 euroa eli 3 naapuria x 25,00 euroa = 75,00 euroa. Luvan käsittelymaksu on yhteensä 160, , ,00 eli yhteensä euroa. Vuosittainen lupamääräysten valvontamaksu Lahden seudun ympäristöpalvelut valvoo lupaehtojen noudattamista ja tarkastaa lupa-alueen vuosittain (MAA 7, 2 mom.). Luvanhaltijalta peritään vuosittain kulloinkin voimassa olevan maa-ainestaksan mukainen maa-ainesten ottomäärään perustuva valvontamaksu. Lahden seudun ympäristölautakunnan ( 37) päättämän maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu määräytyy tällä hetkellä lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen ottomäärän mukaan jokaiselta alkavalta m 3 :ltä 0,03 /m 3, ollen kuitenkin aina vähintään 80 euroa(3 ). Koska lupapäätöksessä maa-ainesten vuotuinen ottaminen ei ylitä k-m 3, peritään valvontamaksu kokonaisuudessaan. Koska lupapäätöksessä ei ole esitetty vuotuisia maa-ainesten ottamismääriä, jaetaan valvontamaksua määrättäessä otettava maaainesten kokonaismäärä luvan voimassaoloajan vuosien määrällä ja käytetään näin saatua keskiarvoa vuotuisen valvontamaksun määräämisen perusteena. Luvan saaja on velvollinen maksamaan vuotuisen valvontamaksun luvan voimaantuloa seuraavan vuoden alusta luvan voimassaolovuoden loppuun asti. Mikäli luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti valvontaviranomaiselle etukäteen ko. vuoden tammikuun loppuun mennessä, ettei maa-aineksia oteta ko. vuonna, luvanhaltijalta ei peritä kyseisen vuoden valvontamaksua. Vuosittainen valvontamaksu on siten ( k m 3 /10 vuotta) x 0,03 /m 3, eli euroa vuodessa. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Päätös Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Päätösehdotus hyväksyttiin. ympäristönsuojelutarkastaja Jari Mäntylä, p

20 Toimenpiteet Ote hakijalle, lausunnonantajille, naapureille Muutoksenhaku Hallintovalitus Kouvolan hallinto-oikeuteen Otteen oikeaksi todistaa lokakuun 25. päivänä 2012 viran puolesta: Mika Vuorikoski Pöytäkirjanpitäjä Rakennuslakimies Otteen saaja: Lemminkäinen Infra Oy, PL 169, Helsinki Hämeen ELY-keskus, PL 29, Lahti Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, Helsinki Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Maankäyttö Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala. Rakennusvalvonta Palin-Granit Oy, PL 55, Turku