Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi."

Transkriptio

1 Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna HAUSJÄRVI 1 Kirkonkylän Hikiän kulttuurimaisema Keskiaikaisperäisen Vanhan Hämeentien varrella on erittäin kaunista asutus- ja viljelymaisemaa. Kirkolta avautuu tasapainoinen maisema entisen kunnalliskodin suuntaan pitkin vanhaa maantietä. Hausjärven vanha kylätontti on sijainnut tien varren kummulla nykyisen Yli-Hinkkalan tienoilla. Kirkon kohdalla tiestä risteää Puujaan ja Oitin suuntaan kulkeva tie, jonka varrella on niin ikään kaunista kulttuurimaisemaa. Ali-Hinkkalan päärakennus on vuodelta Pihapiirin toisella sivulla on vanhempi asuinrakennus. Yli-Hinkkalan ja Aapolan tilojen rakennukset muodostavat tiiviin, tasapainoisen kokonaisuuden. Kolkkalan tilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Nuorisoseura Sarastuksen seuratalo Ahjola on valmistunut vuonna Rakennusta on myöhemmin laajennettu. Kirkolta Lavintoon päin on tien varressa joukko 1800-luvun pieniä itsellisasumuksia. Kajannon tilan päärakennus on vuodelta Pihakokonaisuuteen kuuluvat toinen asuinrakennus, tiilinavetta vuodelta 1890 sekä aitta vuodelta Kirkonkylän Hikiän kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 2 Hausjärven kirkko Hausjärvi on erotettu Janakkalan emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna Se itsenäistyi vuonna Nykyinen puukirkko on Martti Tolpon vuosina rakentama. Tyypiltään se on tornillinen pitkäkirkko, jossa alttaripäädyn nurkat ovat viistetyt. Runkohuoneen molemmin puolin on runkohuonetta kapeammat ja matalammat ristivarret. Vuonna 1860 itäpäätyyn liitettiin matala, satulakattoinen sakaristo-osa. Kirkon ulkovuoraus on vuodelta Kirkkoa on korjattu useaan eri otteeseen. Perusteellinen kunnostus suoritettiin vuonna 1932 arkkitehti R. Blomstedtin suunnitelman mukaan. Kirkkomaa ympyröitiin kiviaidalla ensi kerran vuonna 1821, vuonna 1854 kirkkomaata laajennettiin ja rautaportit asennettiin Uusi Vuorenmäen päällä sijaitseva hautausmaa otettiin käyttöön Sitä on laajennettu Hausjärven kirkko on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 3 Pitäjänmakasiini, kirkonkylä Hausjärven hirsinen pitäjänmakasiini on rakennettu vuonna Myöhemmin makasiini on siirtynyt manttaalikunnan kautta Hausjärven kotiseutuyhdistykselle, joka on sisustanut siihen kotiseutumuseon. Museota ylläpitää nykyisin Hausjärven kunta. 4 Hausjärven entinen kunnantalo, kirkonkylä Hausjärven entinen kunnantalo on rakennettu vuonna Se on laajennettu kaksikerroksiseksi vuonna Uuden kunnantalon valmistuttua vuonna 1981 rakennus on siirtynyt yksityiskäyttöön. 5 Entinen kirkkoherranpappila, kirkonkylä Hausjärven entisen kirkkoherranpappilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Arkistosiipi on vuodelta Vanha renkituparakennus on vuodelta 1897, ja pihapiiriin kuuluvat aittarivi sekä tiilinen navettarakennus 1800-luvun lopulta ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Pappila on nykyisin Hausjärven

2 seurakunnan toimintakeskuksena. Pihaan johtaa kaunis koivukuja. 6 Pikkupappila, kirkonkylä Hausjärven kappalaisen pappilan Kivekkään päärakennus on vanha kirkonkylän tyttökansakoulu vuodelta 1869, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen Uusrenessanssityylinen ulkovuoraus on tältä ajalta. Rakennusta ympäröi pieni puisto. Pikkupappila on nykyisin yksityisomistuksessa. 7 Hausjärven entinen kunnalliskoti, kirkonkylä Hausjärven puinen, osin kaksikerroksinen kunnalliskoti on valmistunut vuonna Rakennusta ympäröi hoidettu puisto. Lähistöllä on vanhaa huvilamaista asutusta. Rakennukset ovat nykyisin yksityiskäytössä. 8 Hikiän rautatieasema, Hikiä Hikiän puinen asemarakennus on rakennettu vuosina IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Sitä on laajennettu vuosina 1873 ja Asemarakennus ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Radan vastakkaisella puolella on vanha rautatielaitoksen asuinrakennus, joka on nyt uudistettuna yksityisomistuksessa. 9 Hikiän kulttuurimaisema Paikassa, jossa Selänojantie haarautuu Vanhasta Hämeentiestä, on kaunista kulttuurimaisemaa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa on Kalkeen, Pakkalan ja Seppälän tiloilla. Alueen keskellä on kyläraitin varrella vanhaa itsellisasutusta. Hikiän koulu on edustava näyte 1950-luvun kansakouluarkkitehtuurista. Hikiän taajamassa sijaitsevan Hausjärven osuuskaupan funktionalistinen liikerakennus on 1930-luvulta. 10 Kalkee, Hikiä Kalkeen tilan päärakennus sijaitsee Vanhan Hämeentien varrella paikalla, jossa muinoin on ollut Hikiän kestikievari. Uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Pihassa on vanha aitta. Tien toisella puolen on Kalkeen isännän Vilhelm Palanderin vuonna 1891 rakennuttama, hänen poikansa muistolle omistettu W.F. Palanderin koulu. Koulu on nyt yksityisasuntona. 11 Selänojan kylä- ja kulttuurimaisema Selänojan kylä lienee asutettu myöhäiskeskiajalla. Tiiviisti rakennetun kyläkeskuksen ympärillä levittäytyy kumpareinen peltomaisema. Kyläraitin varsille istutetut puut lisäävät paikan viehätystä. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Alastalon, Mäkelän ja Timperin tiloilla. 12 Erkylän kartano ja kulttuurimaisema Erkylän kartanon kantatilana on entinen Apolan rustholli luvun lopulla se kehittyi suurkartanoksi, ja 1843 kartanon maiden pinta-ala oli n hehtaaria. Kartanon päärakennuksen rakennutti vuosina kenraali J.R. Munck arkkitehti A.F. Granstedtin piirustusten mukaan. Tämä osin kolmikerroksinen, tiilestä muurattu ja valkeaksi rapattu asuinpalatsi on aikakautensa huomattavimpia kartanoarkkitehtuurin edustajia. Se on selvästi irtaantunut empiren muotokielestä sisältäen jo uusgotiikan ja uusrenessanssin piirteitä. Päärakennusta ympäröivä laaja englantilaistyylinen puisto on istutettu 1850-luvulla. Kartanon pihaan johtaa vanha koivukuja. Kartanopihan eteläpuolella on talouspiha, johon liittyvä työväen asuinrakennus on 1840-luvulta. Pienen lammen toisella puolen on vuonna 1850 rakennettu talli, joka on A.F. Granstedtin piirtämä samoin kuin kartanopihan pohjoispuolella sijaitseva samanikäinen viljamakasiini. Makasiini on muutettu asuinkäyttöön. Järven pohjoisrannalla sijaitsee Erkylän Omettana tunnettu kivinavetta vuodelta Erkylänjärven toisella puolen vastapäätä päärakennusta on Hautaniemi, jossa on paroni Carl Munckin hauta. Haudan lähialueet ovat kaunista lehtometsää. Erkylän kartano ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 13 Eskon koulu, Erkylä Erkylän kartanon omistaja kenraali J.R. Munck, joka oli myös kadettikoulun johtaja ja Helsingin yliopiston sijaiskansleri, perusti vuonna 1856 alustalaistensa lapsille yksityisen koulun. Munck oli tutustunut Pestalozzin aatteisiin. Varsinainen koulurakennus valmistui vuonna 1857 Erkylänjärven rannalle. Vuoraamaton hirsirakennus on lähinnä sveitsiläistyyliä.

3 Koulu toimi vuosina sekä Koulurakennuksen ympäristö on poikkeuksellisen rehevää lehtorinnettä. 14 Oma Koti, Erkylä Vuonna 1901 perustettu Toukokuun nuorisoseura sai vuonna 1911 vapaaherra Munckilta lahjoituksena puolet Isontalon päärakennuksesta ja 1924 toisenkin puolen. Seuratalon pihaan on istutettu kuusia. Pihalta avautuu näkymä kauniiseen viljelymaisemaan. 15 Kurun kylä ja kulttuurimaisema Kuru kuuluu myöhäiskeskiajalla asutettuihin kyliin, ja vuonna 1539 siellä oli neljä taloa. Kyläasutus sijaitsee enimmiltä osin vanhan Ridasjärvelle johtavan tien varrella. Seuratalon pohjoispuolella on joukko 1800-luvun itsellisasumuksia. Mattilan tilan päärakennus on 1830-luvulta. Pihakokonaisuuteen kuuluu lisäksi kaksi pienempää asuinrakennusta sekä vanha luhti-aitta. Mäkelän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Kanniston tilan pitkä päärakennus on peräisin vuoden 1800 vaiheilta. Aitta on vuodelta Kurun nuorisoseura on perustettu vuonna 1908 ja oma seuratalo Maisala rakennettiin talkoilla vuonna Sepänmäen vuoraamaton hirsitupa on vanha sotilastorppa 1700-luvulta. Rakennusta on laajennettu Pihamaalla on hirsinen ruoka-aitta vuodelta Sen jatkeena on vaja ja entinen talli. 16 Vanha Hämeentie Niin sanottu Vanha Hämeentie johti keskiajalla Hämeenlinnasta Janakkalan ja Hausjärven kautta Vantaanjoen suulle. Tien merkitys kasvoi vielä Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen Hausjärvellä Hämeentie kulkee Turkhaudan kylästä Lavintoon, josta ilmeisesti vanhempi haara kulkee Karhin kylän kautta Hikiään uudemman kulkiessa Hausjärven kirkon kautta kohti Porvoota. Hikiästä tie jatkuu Erkylän kautta Hyvinkäälle. Erkylän pohjoispuolella Hämeentiestä haarautuu niin ikään vanha maantie Kurun kylän kautta Ridasjärvelle. Hausjärven alueella Vanha Hämeentie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa. Kestopäällystetyltä tieltä avautuu monin paikoin miellyttäviä näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan. 17 Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema Turkhaudan kylä on Hausjärven vanhimpia. Se mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna Mahdollisesti kylä on asutettu jo 1200-luvulla. Se sijaitsee keskiaikaisen Hämeentien varrella. Elävää kyläkuvaa rikkovat kylän eteläosan useat sorakuopat. Tienristeyksen pohjoispuolella on säilynyt vanhoja 1800-luvun asuinrakennuksia. Yksittäisistä rakennuksista on mainittava Yli-Torttilan jugendtyylinen päärakennus luvun alkupuolelta. Tienristeyksessä sijaitseva seurojentalo on rakennettu vuonna 1915, mutta sitä on myöhemmin uusittu. Turkhaudan entinen työväenyhdistyksen talo on vuodelta 1906, ja sitä on myöhemmin jatkettu. Talo on nyt yksityisomistuksessa. Turkhaudan kylän itäpuolella avautuu poikkeuksellisen laaja viljelymaisema, joka pohjoisessa yhtyy Puujoen kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisema ulottuu Janakkalan kunnan alueelle. Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 18 Ryttylän kartano ja kulttuurimaisema Ryttylän nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1435, mutta on ilmeistä, että kylä on asutettu jo vuoteen 1300 mennessä. Ollilan rusthollista muodostui 1700-luvulla Ryttylän kartano kartanon osti Helsingin kaupunki, joka perusti tänne koulukodin. Kartanon alueella toimii Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen lähetyskeskus. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu vuoden 1850 vaiheilla ja jatkettu myöhemmin molemmista päistä. Puinen väenrakennus Pirttilä on 1800-luvun jälkipuolelta. Koulukodin aikuiset klassisistiset kivirakennukset ovat ja 1930-luvuilta. Punatiilinen vilja-aitta on vuodelta 1904.

4 19 Ryttylän koulu, Ryttylä Ryttylän kansakoulu on perustettu vuonna 1890, jolloin eversti Hugo Standertskjöld luovutti koululle Ryttylän kartanon vanhan oluttehtaan rakennuksen. Tämä yksityiseltä pohjalta alkanut koulu sai uuden tiilisen rakennuksen, Tietolan, vuonna Kolmas koulurakennus valmistui vuonna 1938, uusin 1980-luvun lopussa. 20 Ryttylän entinen rautatieasema, Ryttylä Ryttylän asemasta on säilynyt entinen asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1876 arkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Se on yksityiskäytössä. 21 Ryttylän asemanseutu Ryttylän aseman ympärille on syntynyt tiivistä asutusta 1800-luvun jälkipuolelta lähtien. Asemarakennuksen vieressä on kaksi rautatieläisten asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Muu rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. Vuonna 1920 perustetun Ryttylän lasitehtaan tiilinen konttorirakennus on vuodelta Karan kartano ja kulttuurimaisema Karan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Yksi Karan taloista oli rälssiä vuodesta 1569 ja toinen luvulta. Karan kartano on ollut 1800-luvulta Nordenswan-suvun hallinnassa. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on rakennettu vuosina Tyylillisesti se edustaa jäännettä kustavilaiselta ajalta. Päärakennusta ympäröivä puisto on 1850-luvulta. Pihan laidassa on vanha päärakennus, joka on rakennettu 1700-luvulla. Kartanomiljööseen liittyy lisäksi useita vanhoja talousrakennuksia sekä kolme työväen asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Karan vanha 1900-luvun alkuvuosina rakennettu koulu sijaitsee Hausjärventien (Vanhan Hämeentien) ja Karantien risteyksessä. Sydänmäen torppa Kakslatosten tien varressa antaa kuvan entisajan torpparin elinpiiristä. Vuoraamaton hirsinen päärakennus 1800-luvulta on osin entistetty. 23 Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema Vanhan Hämeentien varrella sijaitseva Lavinnon kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän keskeistä asemaa tärkeän väylän varrella kuvaa se, että 1700-luvun Kuninkaan kartastossa kylään on merkitty kruununmakasiini. Nykyisessä muodossaan Lavinto on eräs Hämeen parhaiten säilyneitä kyläkokonaisuuksia. Kylän talot sijaitsevat tiiviinä ryhmänä kyläraitin varrella. Talojen pihat avautuvat raitille. Yli-Mattilan ja Ali-Lemolan rakennukset ovat säilyttäneet perinteisen 1800-luvun asunsa. Luhtiaitta on vuodelta 1768 ja on siis todennäköisesti Hausjärven vanhin rakennus. Yli-Lemolan pitkä päärakennus on vuodelta Rakennuksen keskiosa on ilmeisesti korotettu myöhemmin kaksikerroksiseksi. Suorakaiteen muotoista pihaa rajaavat vanhojen talousrakennusten rivit. Huttalan pitkä päärakennus on 1800-luvulta. Hirsinen karjasuoja on vuodelta 1915 ja aitta 1800-luvun jälkipuolelta. Lavinnon kyläkeskuksesta hieman syrjempänä sijaitsee Miekkalan tilan rakennusryhmä. Vuonna 1870 rakennettu päärakennus on tosin menettänyt osan alkuperäisestä tyylistään ikkunamuutoksen yhteydessä. Rakennusryhmään kuuluvat lisäksi pakarirakennus sekä erikoinen aittarivi. Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 24 Karhin kylä ja kulttuurimaisema Karhin kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän läpi kulkee Vanhan Hämeentien toinen haara toisen kulkiessa Lavinnon kylästä Hikiään kirkon kautta. Kuumolan, Pekkalan, Ali-Rekolan ja Yli-Rekolan talot muodostavat viljelysten ympäröimän kyläkeskuksen, jonka ulkopuolella sijaitsevat Mäki-Hinkkala ja Mattila. Kuumola on Hausjärven vanhin rälssitalo. Sen puinen päärakennus on vuodelta Pekkalan asuinrakennuksen vanhin osa, tupa vuodelta 1803, on pitäjän vanhimpia asuinrakennuksia.

5 Myös Ali-Rekolan puinen päärakennus on ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Yli-Rekolan (Jaakkola) kaksikerroksinen tiilinen päärakennus on vuodelta Pekkalan tilan päärakennus on vuodelta 1803, talli ja riihi 1860-luvulta. Rakennusten ympärillä on vanhaa puustoa. Mäki-Hinkkalan (Kylä-Hinkkala) päärakennus on entinen kappalaisen pappila, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna Myös osa talousrakennuksista on mainitulta vuodelta. Mattilan tilan päärakennus on ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Karhin kansakoulu on valmistunut v Karhin kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 25 Oitin entinen rautatieasema, Oitti Oitin puinen asemarakennus on rakennettu vuosina III luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Asemaa on laajennettu vuosina 1876 ja Vaikkakin asemarakennuksen koristelua on jonkin verran karsittu, se on silti säilyttänyt alkuperäisen hengen varsin hyvin. Asemarakennukseen liittyy pieni puisto ja VR:n vanhojen asuinrakennusten ryhmä. Asema on nyt yksityisomistuksessa. 26 Huvilammen ympäristö, Oitti Oitin Huvilammen ympäristö on rakennuskannaltaan monipuolista. Seudulla on harrastettu tiiliteollisuutta vuodesta Oitin tiilitehtaan vaiheisiin liittyy entisen Oitin kartanon rakennusryhmä, jossa puiston ympäröimä päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennustekniikaltaan Suomessa harvinainen ristikkorakenteinen viljavarasto on vuodelta Nahkurinojan varrella on vanha hirsinen mylly. Lammen eteläpäässä on vuonna 1928 perustetun Salpausselän Tiilitehtaan neljän työväen asuinrakennuksen yhtenäinen ryhmä. Lammen rannalla on lisäksi edustava funktionalistinen asuinrakennus 1930-luvulta. Lähellä Oitin asemaa on vuonna 1930 rakennettu klassisistinen pankki- ja apteekkirakennus, joka myöhemmin on ollut yhdistyskäytössä ja nykyisin yksityisomistuksessa. 27 Oitin työväentalo, Oitti Oitin työväenyhdistys on perustettu vuonna 1905 hieman ennen suurlakkoa. Oma työväentalo rakennettiin seuraavana vuonna. Rakennuksen ulkoasua on ilmeisesti myöhemmin muutettu. 28 Oitin Torholan VPK:n talo, Oitti Oitin VPK on perustettu vuonna Oma seuratalo valmistui vuonna 1908 arkkitehti Oskar Forsströmin piirustusten mukaan. Rakennus on siirtynyt 1980-luvulla Hausjärven Urheilijat ry:n omistukseen ja sitä kutsutaan Oitin Urheilutaloksi. 29 Lokinperä, Oitti Lokinperän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Tiilisen karjarakennuksen lisäksi rakennusryhmään kuuluvat kaksi aittaa vuodelta 1843 sekä heinälato vuodelta Oitin koulu, Oitti Oitin kansakoulun puinen rakennus on valmistunut vuonna 1895 yli-insinööri H.K. Nordenswanin suunnitelman mukaan. Koulua laajennettiin Tiilinen, 1970-luvulla rakennettu uudisosa on nivelletty vanhaan koulurakennukseen. Koulurakennuksissa toimii nykyisin Hausjärven yläaste ja lukio. 31 Mattila, Torhola Mattilan tilan puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta Puisto perustuu puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin 1925 laatimaan suunnitelmaan. Vuosina Mattilan omisti kirjankustantaja Werner Söderström, joka piti siellä lepokotia. Nykyisin Mattila on yksityisomistuksessa. Sen vieressä on entisen Kivelän lepokodin koristeellinen huvilarakennus 1800-luvun loppupuolelta. 32 Torholan kulttuurimaisema Puujoen mutkassa levittäytyy laaja pelto- ja niittyaukea, jolle luovat ominaispiirteensä Keskusmetsäseura Tapion taimitarhat. Eerolan tilalle johtaa pitkä kuusikuja. Eerolan sveitsiläistyylinen päärakennus on

6 valmistunut vuonna Varunteen myllymaisema, Puujaa Varunteen koski on perinteisesti ollut pitäjän keskeisin myllypaikka, jossa Hausjärven kirkonkylällä ja Puujaan kylällä on ollut myllynsä luvulla kosken partaalla toimi myös saha. 34 Puujaan kylä ja kulttuurimaisema Puujaan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän kolme kantataloa, Kartanon vanha rustholli, Talola ja Penttilä sijaitsevat jokirannassa vanhan maantien varrella. Kartanon päärakennus lienee 1800-luvun jälkipuolelta, Penttilän vuodelta Kyläkeskuksessa on lukuisia vanhoja aittoja. Kyläkeskuksesta syrjässä sijaitsee Sillantaka, jonka päärakennus on 1820-luvulta. Rakennus on uusittu 1900-luvun alkupuolella. 35 Puujaan koulu, Puujaa Puujaan entinen kansakoulu on valmistunut vuonna Rakennus on nykyisin yhdistyskäytössä. 36 Retuskallio, Puujaa Retuskallio on perustettu uudistaloksi vuonna Pitkä talonpoikainen päärakennus on vuodelta Tilalla on myös aitta vuodelta Haminankylän kulttuurimaisema Haminanvuolteen Saidanlahteen perustettiin vuonna 1914 höyrysaha, jonka ympärille on kehittynyt asutusta. Sahan alkuajoilta on kaksikerroksinen työväen asuinrakennus. Saha lopetti toimintansa 1981 ja saharakennukset purettiin. Paikalla on nykyisin kaunis puistikko ja kylän uimaranta. Haminankylän nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1925 rakennusmestari Heikki Kaartisen piirustusten mukaan. Teollisuusalueen eteläpuolella on koivukujan päässä Niemelän tilan kaksikerroksinen, klassisistinen päärakennus. Myös Saappalan kaksikerroksinen päärakennus vuodelta 1920 edustaa samaa tyylisuuntaa. Mommilaan johtavan maantien varrella on maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki. 38 Maitosten kyläasutus Mäntsälän rajalla olevan Maitosten pienehkön kylän rakennukset sijaitsevat Nyryyn johtavan maantien varressa. Komeita, lähinnä 1900-luvun alun puisia päärakennuksia on Niemelän ja Jussilan tiloilla. 39 Rutajärven kyläasutus Rutajärven historiallinen kyläkeskus erottuu yhä rakennustiivistymänä järven länsirannalla maantien varrella, Mikkolan ja Eerolan talojen paikalla. Molemmissa taloissa on komeat perinteisen asunsa säilyttäneet päärakennukset. Kyläkeskuksen eteläpuolella sijaitsevan Santalan komea päärakennus on 1800-luvulta. Kyläkokonaisuuteen kuuluu myös olympiavoittaja Elmer Niklanderin mökki, ns. Alipytinki 1800-luvun jälkipuolelta sekä harjoituskentän laidalla oleva muistokivi.

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

3 KULTTUURIMAISEMA. 3.1 Kulttuurihistorialliset lähtökohdat

3 KULTTUURIMAISEMA. 3.1 Kulttuurihistorialliset lähtökohdat 3 KULTTUURIMAISEMA Jääkauden jälkeen mannerjään alta paljastuneen maan muokkaamiseen ja maiseman muodostumiseen on vaikuttanut luonnonvoimien lisäksi ihmisen toiminta, kulttuuri. Asumisen, eränkäynnin,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola:

Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: 1. Ote Rakennusinventoinnista 2. Harvialan inventoidut kohteet, tarkemmat selostukset 1. Ote Rakennusinventoinnista 165440028 Harviala

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien

Lisätiedot

Ryttylän kyläkävelyraportti 1.9.2011

Ryttylän kyläkävelyraportti 1.9.2011 Ryttylän kyläkävelyraportti 1.9.2011 Auli Hirvonen Kyläkävely pidettiin 1.9.2011 ja kävelylle osallistui 28 henkeä. Reitti oli pitkä ja tarinaa oli paljon. Päästiin puoleen väliin saakka, toivotaan, että

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET. Merkinnällä sr osoitetut kohteet. Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla

EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET. Merkinnällä sr osoitetut kohteet. Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Merkinnällä sr osoitetut kohteet Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla Eurajoen Kristillinen opisto: päärakennus ja kansliarakennus 1

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN JOUKKOLIIKENNE 14.8.2012 2.6.2013

HAUSJÄRVEN JOUKKOLIIKENNE 14.8.2012 2.6.2013 HAUSJÄRVEN JOUKKOLIIKENNE 14.8.2012 2.6.2013 Hausjärven kunta Keskustie 2 4 12100 Oitti puh. (019) 758 6500 SISÄLLYSLUETTELO MATKUSTAJALLE 3 SEUTULIPPU 3 PALVELULINJA 3 JUNA 3 LIIKENNÖITSIJÄT 4 PALVELULINJA

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Riihimäki.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Riihimäki. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Riihimäki. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

Kulttuurihistorialliset arvot

Kulttuurihistorialliset arvot Keskustan osayleiskaavaluonnos 13.9.2010 Kulttuurihistorialliset arvot Kohdeluettelo perustuu mm. Satakunnan maakuntakaavaehdotukseen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointeihin

Lisätiedot

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2.

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2. 1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Keitele 51 52 Keiteleen kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä alue v. 1993 luetteloinnissa Kirkko

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Liite 6 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet

Liite 6 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet 3 58 4 9 1 50 51 61 30 11 62 29 37 3 7 3335 59 36 34 12 14 45 49 22 46 38 832 13 42 47 7 48 20-21 48 28 15 41 60 41 19 26 4 43 16 40 25 1 17 39 44 2 4 18 24 23 3 53 5 5 7 10 9 7 6 6 8 Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Nurmijärven rakennuskulttuuri 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia)

Nurmijärven rakennuskulttuuri 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia) 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia) Korventie 244, 05100 Röykkä Korven asema on alkuperäisiä Hangon radan liikennepaikkoja ja se sai Knut Nylanderin suunnitteleman ensimmäisen asemarakennuksensa

Lisätiedot

Å,l3,d" Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å""'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS

Å,l3,d Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS Riitta Debrunner PL 134/Tilitoimisto J.Syrjätie Ky 38701 Kankaanpää puh. 050-5736 777,02-5783 895 j uhani. syrj atie@ tilitoimistosyrj atie.fi 26.9.20t3 YMPARSTOKESKUS C)ikaisuvaatimus koskien Kankaanpään

Lisätiedot

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Olli Joukio 2014/2015 1 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. Inventointityön vaiheiden kuvaus Vuosina 1986-88 toteutettiin Sorkan

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 25.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Selvitysalue...3 1.2

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

Taidolla ja järjellä Hausjärvellä. Yritysalue Kt 54 Oitti tarjoaa monia mahdollisuuksia

Taidolla ja järjellä Hausjärvellä. Yritysalue Kt 54 Oitti tarjoaa monia mahdollisuuksia Taidolla ja järjellä Hausjärvellä Yritysalue Kt 5 Oitti tarjoaa monia mahdollisuuksia Kasvetaan yhdessä Oitin yritysalueella Hausjärven uusi yritysalue Kt 5 Oitti sijoittuu Kantatie 5:n, Oitintien ja Riihimäki-Lahti-rautatien

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

alun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249

alun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249 NRO KYLÄ KIINTUNNUS KIINTEISTÖ KULTHISTAR ARVOTUS PERUSTELU KOORDX KOORDY Suurikokoinen kolmilaivainen harmaakivikirkko, jonka länsipäässä tornin jalusta. Runkohuone ja holvaus noin vuodelta 1300, tornin

Lisätiedot

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmakuva... 3 Yleiskartta... 4 Vanha asutus...

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Huittisten keskustan historiaa

Huittisten keskustan historiaa Huittisten keskustan historiaa Lauttakylästä Huittisten keskustaksi Huittisten keskusta on syntynyt hyvien kulkureittien risteyskohtaan ja se on jo varhain houkutellut paikalle kulkijoita. Huittisten kylän

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys 28.11.2008 Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Nurmijärven rakennuskulttuuri 292 JUSSILA

Nurmijärven rakennuskulttuuri 292 JUSSILA 292 JUSSILA Vanha Perttulantie 17, 01860 Perttula Perttulalalinen alkutalo, joka yhä sijaitsee kylätontillaan Perttulan mäen etelärinteen juurella, ensimmäisessä, viljelyakeaa rajaavassa ja maisemallsesti

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Urajärvi, Asikkala. Kyläkävely 11.8.2012

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Urajärvi, Asikkala. Kyläkävely 11.8.2012 KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Urajärvi, Asikkala Kyläkävely 11.8.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Johdanto ProAgria Hämeen hallinnoima Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin hanke

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

LIMINGANLAHDEN OSAYLEISKAAVA Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 14.12.2010

LIMINGANLAHDEN OSAYLEISKAAVA Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 14.12.2010 LIMINGANLAHDEN OSAYLEISKAAVA Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 4..00 Lyhenteet: MUSVIR / YM: Julkaisu Rakennettu kulttuuriympäristö valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot