Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi.
|
|
- Jalmari Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna HAUSJÄRVI 1 Kirkonkylän Hikiän kulttuurimaisema Keskiaikaisperäisen Vanhan Hämeentien varrella on erittäin kaunista asutus- ja viljelymaisemaa. Kirkolta avautuu tasapainoinen maisema entisen kunnalliskodin suuntaan pitkin vanhaa maantietä. Hausjärven vanha kylätontti on sijainnut tien varren kummulla nykyisen Yli-Hinkkalan tienoilla. Kirkon kohdalla tiestä risteää Puujaan ja Oitin suuntaan kulkeva tie, jonka varrella on niin ikään kaunista kulttuurimaisemaa. Ali-Hinkkalan päärakennus on vuodelta Pihapiirin toisella sivulla on vanhempi asuinrakennus. Yli-Hinkkalan ja Aapolan tilojen rakennukset muodostavat tiiviin, tasapainoisen kokonaisuuden. Kolkkalan tilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Nuorisoseura Sarastuksen seuratalo Ahjola on valmistunut vuonna Rakennusta on myöhemmin laajennettu. Kirkolta Lavintoon päin on tien varressa joukko 1800-luvun pieniä itsellisasumuksia. Kajannon tilan päärakennus on vuodelta Pihakokonaisuuteen kuuluvat toinen asuinrakennus, tiilinavetta vuodelta 1890 sekä aitta vuodelta Kirkonkylän Hikiän kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 2 Hausjärven kirkko Hausjärvi on erotettu Janakkalan emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna Se itsenäistyi vuonna Nykyinen puukirkko on Martti Tolpon vuosina rakentama. Tyypiltään se on tornillinen pitkäkirkko, jossa alttaripäädyn nurkat ovat viistetyt. Runkohuoneen molemmin puolin on runkohuonetta kapeammat ja matalammat ristivarret. Vuonna 1860 itäpäätyyn liitettiin matala, satulakattoinen sakaristo-osa. Kirkon ulkovuoraus on vuodelta Kirkkoa on korjattu useaan eri otteeseen. Perusteellinen kunnostus suoritettiin vuonna 1932 arkkitehti R. Blomstedtin suunnitelman mukaan. Kirkkomaa ympyröitiin kiviaidalla ensi kerran vuonna 1821, vuonna 1854 kirkkomaata laajennettiin ja rautaportit asennettiin Uusi Vuorenmäen päällä sijaitseva hautausmaa otettiin käyttöön Sitä on laajennettu Hausjärven kirkko on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 3 Pitäjänmakasiini, kirkonkylä Hausjärven hirsinen pitäjänmakasiini on rakennettu vuonna Myöhemmin makasiini on siirtynyt manttaalikunnan kautta Hausjärven kotiseutuyhdistykselle, joka on sisustanut siihen kotiseutumuseon. Museota ylläpitää nykyisin Hausjärven kunta. 4 Hausjärven entinen kunnantalo, kirkonkylä Hausjärven entinen kunnantalo on rakennettu vuonna Se on laajennettu kaksikerroksiseksi vuonna Uuden kunnantalon valmistuttua vuonna 1981 rakennus on siirtynyt yksityiskäyttöön. 5 Entinen kirkkoherranpappila, kirkonkylä Hausjärven entisen kirkkoherranpappilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Arkistosiipi on vuodelta Vanha renkituparakennus on vuodelta 1897, ja pihapiiriin kuuluvat aittarivi sekä tiilinen navettarakennus 1800-luvun lopulta ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Pappila on nykyisin Hausjärven
2 seurakunnan toimintakeskuksena. Pihaan johtaa kaunis koivukuja. 6 Pikkupappila, kirkonkylä Hausjärven kappalaisen pappilan Kivekkään päärakennus on vanha kirkonkylän tyttökansakoulu vuodelta 1869, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen Uusrenessanssityylinen ulkovuoraus on tältä ajalta. Rakennusta ympäröi pieni puisto. Pikkupappila on nykyisin yksityisomistuksessa. 7 Hausjärven entinen kunnalliskoti, kirkonkylä Hausjärven puinen, osin kaksikerroksinen kunnalliskoti on valmistunut vuonna Rakennusta ympäröi hoidettu puisto. Lähistöllä on vanhaa huvilamaista asutusta. Rakennukset ovat nykyisin yksityiskäytössä. 8 Hikiän rautatieasema, Hikiä Hikiän puinen asemarakennus on rakennettu vuosina IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Sitä on laajennettu vuosina 1873 ja Asemarakennus ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Radan vastakkaisella puolella on vanha rautatielaitoksen asuinrakennus, joka on nyt uudistettuna yksityisomistuksessa. 9 Hikiän kulttuurimaisema Paikassa, jossa Selänojantie haarautuu Vanhasta Hämeentiestä, on kaunista kulttuurimaisemaa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa on Kalkeen, Pakkalan ja Seppälän tiloilla. Alueen keskellä on kyläraitin varrella vanhaa itsellisasutusta. Hikiän koulu on edustava näyte 1950-luvun kansakouluarkkitehtuurista. Hikiän taajamassa sijaitsevan Hausjärven osuuskaupan funktionalistinen liikerakennus on 1930-luvulta. 10 Kalkee, Hikiä Kalkeen tilan päärakennus sijaitsee Vanhan Hämeentien varrella paikalla, jossa muinoin on ollut Hikiän kestikievari. Uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Pihassa on vanha aitta. Tien toisella puolen on Kalkeen isännän Vilhelm Palanderin vuonna 1891 rakennuttama, hänen poikansa muistolle omistettu W.F. Palanderin koulu. Koulu on nyt yksityisasuntona. 11 Selänojan kylä- ja kulttuurimaisema Selänojan kylä lienee asutettu myöhäiskeskiajalla. Tiiviisti rakennetun kyläkeskuksen ympärillä levittäytyy kumpareinen peltomaisema. Kyläraitin varsille istutetut puut lisäävät paikan viehätystä. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Alastalon, Mäkelän ja Timperin tiloilla. 12 Erkylän kartano ja kulttuurimaisema Erkylän kartanon kantatilana on entinen Apolan rustholli luvun lopulla se kehittyi suurkartanoksi, ja 1843 kartanon maiden pinta-ala oli n hehtaaria. Kartanon päärakennuksen rakennutti vuosina kenraali J.R. Munck arkkitehti A.F. Granstedtin piirustusten mukaan. Tämä osin kolmikerroksinen, tiilestä muurattu ja valkeaksi rapattu asuinpalatsi on aikakautensa huomattavimpia kartanoarkkitehtuurin edustajia. Se on selvästi irtaantunut empiren muotokielestä sisältäen jo uusgotiikan ja uusrenessanssin piirteitä. Päärakennusta ympäröivä laaja englantilaistyylinen puisto on istutettu 1850-luvulla. Kartanon pihaan johtaa vanha koivukuja. Kartanopihan eteläpuolella on talouspiha, johon liittyvä työväen asuinrakennus on 1840-luvulta. Pienen lammen toisella puolen on vuonna 1850 rakennettu talli, joka on A.F. Granstedtin piirtämä samoin kuin kartanopihan pohjoispuolella sijaitseva samanikäinen viljamakasiini. Makasiini on muutettu asuinkäyttöön. Järven pohjoisrannalla sijaitsee Erkylän Omettana tunnettu kivinavetta vuodelta Erkylänjärven toisella puolen vastapäätä päärakennusta on Hautaniemi, jossa on paroni Carl Munckin hauta. Haudan lähialueet ovat kaunista lehtometsää. Erkylän kartano ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 13 Eskon koulu, Erkylä Erkylän kartanon omistaja kenraali J.R. Munck, joka oli myös kadettikoulun johtaja ja Helsingin yliopiston sijaiskansleri, perusti vuonna 1856 alustalaistensa lapsille yksityisen koulun. Munck oli tutustunut Pestalozzin aatteisiin. Varsinainen koulurakennus valmistui vuonna 1857 Erkylänjärven rannalle. Vuoraamaton hirsirakennus on lähinnä sveitsiläistyyliä.
3 Koulu toimi vuosina sekä Koulurakennuksen ympäristö on poikkeuksellisen rehevää lehtorinnettä. 14 Oma Koti, Erkylä Vuonna 1901 perustettu Toukokuun nuorisoseura sai vuonna 1911 vapaaherra Munckilta lahjoituksena puolet Isontalon päärakennuksesta ja 1924 toisenkin puolen. Seuratalon pihaan on istutettu kuusia. Pihalta avautuu näkymä kauniiseen viljelymaisemaan. 15 Kurun kylä ja kulttuurimaisema Kuru kuuluu myöhäiskeskiajalla asutettuihin kyliin, ja vuonna 1539 siellä oli neljä taloa. Kyläasutus sijaitsee enimmiltä osin vanhan Ridasjärvelle johtavan tien varrella. Seuratalon pohjoispuolella on joukko 1800-luvun itsellisasumuksia. Mattilan tilan päärakennus on 1830-luvulta. Pihakokonaisuuteen kuuluu lisäksi kaksi pienempää asuinrakennusta sekä vanha luhti-aitta. Mäkelän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Kanniston tilan pitkä päärakennus on peräisin vuoden 1800 vaiheilta. Aitta on vuodelta Kurun nuorisoseura on perustettu vuonna 1908 ja oma seuratalo Maisala rakennettiin talkoilla vuonna Sepänmäen vuoraamaton hirsitupa on vanha sotilastorppa 1700-luvulta. Rakennusta on laajennettu Pihamaalla on hirsinen ruoka-aitta vuodelta Sen jatkeena on vaja ja entinen talli. 16 Vanha Hämeentie Niin sanottu Vanha Hämeentie johti keskiajalla Hämeenlinnasta Janakkalan ja Hausjärven kautta Vantaanjoen suulle. Tien merkitys kasvoi vielä Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen Hausjärvellä Hämeentie kulkee Turkhaudan kylästä Lavintoon, josta ilmeisesti vanhempi haara kulkee Karhin kylän kautta Hikiään uudemman kulkiessa Hausjärven kirkon kautta kohti Porvoota. Hikiästä tie jatkuu Erkylän kautta Hyvinkäälle. Erkylän pohjoispuolella Hämeentiestä haarautuu niin ikään vanha maantie Kurun kylän kautta Ridasjärvelle. Hausjärven alueella Vanha Hämeentie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa. Kestopäällystetyltä tieltä avautuu monin paikoin miellyttäviä näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan. 17 Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema Turkhaudan kylä on Hausjärven vanhimpia. Se mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna Mahdollisesti kylä on asutettu jo 1200-luvulla. Se sijaitsee keskiaikaisen Hämeentien varrella. Elävää kyläkuvaa rikkovat kylän eteläosan useat sorakuopat. Tienristeyksen pohjoispuolella on säilynyt vanhoja 1800-luvun asuinrakennuksia. Yksittäisistä rakennuksista on mainittava Yli-Torttilan jugendtyylinen päärakennus luvun alkupuolelta. Tienristeyksessä sijaitseva seurojentalo on rakennettu vuonna 1915, mutta sitä on myöhemmin uusittu. Turkhaudan entinen työväenyhdistyksen talo on vuodelta 1906, ja sitä on myöhemmin jatkettu. Talo on nyt yksityisomistuksessa. Turkhaudan kylän itäpuolella avautuu poikkeuksellisen laaja viljelymaisema, joka pohjoisessa yhtyy Puujoen kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisema ulottuu Janakkalan kunnan alueelle. Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 18 Ryttylän kartano ja kulttuurimaisema Ryttylän nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1435, mutta on ilmeistä, että kylä on asutettu jo vuoteen 1300 mennessä. Ollilan rusthollista muodostui 1700-luvulla Ryttylän kartano kartanon osti Helsingin kaupunki, joka perusti tänne koulukodin. Kartanon alueella toimii Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen lähetyskeskus. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu vuoden 1850 vaiheilla ja jatkettu myöhemmin molemmista päistä. Puinen väenrakennus Pirttilä on 1800-luvun jälkipuolelta. Koulukodin aikuiset klassisistiset kivirakennukset ovat ja 1930-luvuilta. Punatiilinen vilja-aitta on vuodelta 1904.
4 19 Ryttylän koulu, Ryttylä Ryttylän kansakoulu on perustettu vuonna 1890, jolloin eversti Hugo Standertskjöld luovutti koululle Ryttylän kartanon vanhan oluttehtaan rakennuksen. Tämä yksityiseltä pohjalta alkanut koulu sai uuden tiilisen rakennuksen, Tietolan, vuonna Kolmas koulurakennus valmistui vuonna 1938, uusin 1980-luvun lopussa. 20 Ryttylän entinen rautatieasema, Ryttylä Ryttylän asemasta on säilynyt entinen asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1876 arkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Se on yksityiskäytössä. 21 Ryttylän asemanseutu Ryttylän aseman ympärille on syntynyt tiivistä asutusta 1800-luvun jälkipuolelta lähtien. Asemarakennuksen vieressä on kaksi rautatieläisten asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Muu rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. Vuonna 1920 perustetun Ryttylän lasitehtaan tiilinen konttorirakennus on vuodelta Karan kartano ja kulttuurimaisema Karan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Yksi Karan taloista oli rälssiä vuodesta 1569 ja toinen luvulta. Karan kartano on ollut 1800-luvulta Nordenswan-suvun hallinnassa. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on rakennettu vuosina Tyylillisesti se edustaa jäännettä kustavilaiselta ajalta. Päärakennusta ympäröivä puisto on 1850-luvulta. Pihan laidassa on vanha päärakennus, joka on rakennettu 1700-luvulla. Kartanomiljööseen liittyy lisäksi useita vanhoja talousrakennuksia sekä kolme työväen asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Karan vanha 1900-luvun alkuvuosina rakennettu koulu sijaitsee Hausjärventien (Vanhan Hämeentien) ja Karantien risteyksessä. Sydänmäen torppa Kakslatosten tien varressa antaa kuvan entisajan torpparin elinpiiristä. Vuoraamaton hirsinen päärakennus 1800-luvulta on osin entistetty. 23 Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema Vanhan Hämeentien varrella sijaitseva Lavinnon kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän keskeistä asemaa tärkeän väylän varrella kuvaa se, että 1700-luvun Kuninkaan kartastossa kylään on merkitty kruununmakasiini. Nykyisessä muodossaan Lavinto on eräs Hämeen parhaiten säilyneitä kyläkokonaisuuksia. Kylän talot sijaitsevat tiiviinä ryhmänä kyläraitin varrella. Talojen pihat avautuvat raitille. Yli-Mattilan ja Ali-Lemolan rakennukset ovat säilyttäneet perinteisen 1800-luvun asunsa. Luhtiaitta on vuodelta 1768 ja on siis todennäköisesti Hausjärven vanhin rakennus. Yli-Lemolan pitkä päärakennus on vuodelta Rakennuksen keskiosa on ilmeisesti korotettu myöhemmin kaksikerroksiseksi. Suorakaiteen muotoista pihaa rajaavat vanhojen talousrakennusten rivit. Huttalan pitkä päärakennus on 1800-luvulta. Hirsinen karjasuoja on vuodelta 1915 ja aitta 1800-luvun jälkipuolelta. Lavinnon kyläkeskuksesta hieman syrjempänä sijaitsee Miekkalan tilan rakennusryhmä. Vuonna 1870 rakennettu päärakennus on tosin menettänyt osan alkuperäisestä tyylistään ikkunamuutoksen yhteydessä. Rakennusryhmään kuuluvat lisäksi pakarirakennus sekä erikoinen aittarivi. Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 24 Karhin kylä ja kulttuurimaisema Karhin kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän läpi kulkee Vanhan Hämeentien toinen haara toisen kulkiessa Lavinnon kylästä Hikiään kirkon kautta. Kuumolan, Pekkalan, Ali-Rekolan ja Yli-Rekolan talot muodostavat viljelysten ympäröimän kyläkeskuksen, jonka ulkopuolella sijaitsevat Mäki-Hinkkala ja Mattila. Kuumola on Hausjärven vanhin rälssitalo. Sen puinen päärakennus on vuodelta Pekkalan asuinrakennuksen vanhin osa, tupa vuodelta 1803, on pitäjän vanhimpia asuinrakennuksia.
5 Myös Ali-Rekolan puinen päärakennus on ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Yli-Rekolan (Jaakkola) kaksikerroksinen tiilinen päärakennus on vuodelta Pekkalan tilan päärakennus on vuodelta 1803, talli ja riihi 1860-luvulta. Rakennusten ympärillä on vanhaa puustoa. Mäki-Hinkkalan (Kylä-Hinkkala) päärakennus on entinen kappalaisen pappila, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna Myös osa talousrakennuksista on mainitulta vuodelta. Mattilan tilan päärakennus on ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Karhin kansakoulu on valmistunut v Karhin kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 25 Oitin entinen rautatieasema, Oitti Oitin puinen asemarakennus on rakennettu vuosina III luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Asemaa on laajennettu vuosina 1876 ja Vaikkakin asemarakennuksen koristelua on jonkin verran karsittu, se on silti säilyttänyt alkuperäisen hengen varsin hyvin. Asemarakennukseen liittyy pieni puisto ja VR:n vanhojen asuinrakennusten ryhmä. Asema on nyt yksityisomistuksessa. 26 Huvilammen ympäristö, Oitti Oitin Huvilammen ympäristö on rakennuskannaltaan monipuolista. Seudulla on harrastettu tiiliteollisuutta vuodesta Oitin tiilitehtaan vaiheisiin liittyy entisen Oitin kartanon rakennusryhmä, jossa puiston ympäröimä päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennustekniikaltaan Suomessa harvinainen ristikkorakenteinen viljavarasto on vuodelta Nahkurinojan varrella on vanha hirsinen mylly. Lammen eteläpäässä on vuonna 1928 perustetun Salpausselän Tiilitehtaan neljän työväen asuinrakennuksen yhtenäinen ryhmä. Lammen rannalla on lisäksi edustava funktionalistinen asuinrakennus 1930-luvulta. Lähellä Oitin asemaa on vuonna 1930 rakennettu klassisistinen pankki- ja apteekkirakennus, joka myöhemmin on ollut yhdistyskäytössä ja nykyisin yksityisomistuksessa. 27 Oitin työväentalo, Oitti Oitin työväenyhdistys on perustettu vuonna 1905 hieman ennen suurlakkoa. Oma työväentalo rakennettiin seuraavana vuonna. Rakennuksen ulkoasua on ilmeisesti myöhemmin muutettu. 28 Oitin Torholan VPK:n talo, Oitti Oitin VPK on perustettu vuonna Oma seuratalo valmistui vuonna 1908 arkkitehti Oskar Forsströmin piirustusten mukaan. Rakennus on siirtynyt 1980-luvulla Hausjärven Urheilijat ry:n omistukseen ja sitä kutsutaan Oitin Urheilutaloksi. 29 Lokinperä, Oitti Lokinperän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Tiilisen karjarakennuksen lisäksi rakennusryhmään kuuluvat kaksi aittaa vuodelta 1843 sekä heinälato vuodelta Oitin koulu, Oitti Oitin kansakoulun puinen rakennus on valmistunut vuonna 1895 yli-insinööri H.K. Nordenswanin suunnitelman mukaan. Koulua laajennettiin Tiilinen, 1970-luvulla rakennettu uudisosa on nivelletty vanhaan koulurakennukseen. Koulurakennuksissa toimii nykyisin Hausjärven yläaste ja lukio. 31 Mattila, Torhola Mattilan tilan puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta Puisto perustuu puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin 1925 laatimaan suunnitelmaan. Vuosina Mattilan omisti kirjankustantaja Werner Söderström, joka piti siellä lepokotia. Nykyisin Mattila on yksityisomistuksessa. Sen vieressä on entisen Kivelän lepokodin koristeellinen huvilarakennus 1800-luvun loppupuolelta. 32 Torholan kulttuurimaisema Puujoen mutkassa levittäytyy laaja pelto- ja niittyaukea, jolle luovat ominaispiirteensä Keskusmetsäseura Tapion taimitarhat. Eerolan tilalle johtaa pitkä kuusikuja. Eerolan sveitsiläistyylinen päärakennus on
6 valmistunut vuonna Varunteen myllymaisema, Puujaa Varunteen koski on perinteisesti ollut pitäjän keskeisin myllypaikka, jossa Hausjärven kirkonkylällä ja Puujaan kylällä on ollut myllynsä luvulla kosken partaalla toimi myös saha. 34 Puujaan kylä ja kulttuurimaisema Puujaan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän kolme kantataloa, Kartanon vanha rustholli, Talola ja Penttilä sijaitsevat jokirannassa vanhan maantien varrella. Kartanon päärakennus lienee 1800-luvun jälkipuolelta, Penttilän vuodelta Kyläkeskuksessa on lukuisia vanhoja aittoja. Kyläkeskuksesta syrjässä sijaitsee Sillantaka, jonka päärakennus on 1820-luvulta. Rakennus on uusittu 1900-luvun alkupuolella. 35 Puujaan koulu, Puujaa Puujaan entinen kansakoulu on valmistunut vuonna Rakennus on nykyisin yhdistyskäytössä. 36 Retuskallio, Puujaa Retuskallio on perustettu uudistaloksi vuonna Pitkä talonpoikainen päärakennus on vuodelta Tilalla on myös aitta vuodelta Haminankylän kulttuurimaisema Haminanvuolteen Saidanlahteen perustettiin vuonna 1914 höyrysaha, jonka ympärille on kehittynyt asutusta. Sahan alkuajoilta on kaksikerroksinen työväen asuinrakennus. Saha lopetti toimintansa 1981 ja saharakennukset purettiin. Paikalla on nykyisin kaunis puistikko ja kylän uimaranta. Haminankylän nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1925 rakennusmestari Heikki Kaartisen piirustusten mukaan. Teollisuusalueen eteläpuolella on koivukujan päässä Niemelän tilan kaksikerroksinen, klassisistinen päärakennus. Myös Saappalan kaksikerroksinen päärakennus vuodelta 1920 edustaa samaa tyylisuuntaa. Mommilaan johtavan maantien varrella on maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki. 38 Maitosten kyläasutus Mäntsälän rajalla olevan Maitosten pienehkön kylän rakennukset sijaitsevat Nyryyn johtavan maantien varressa. Komeita, lähinnä 1900-luvun alun puisia päärakennuksia on Niemelän ja Jussilan tiloilla. 39 Rutajärven kyläasutus Rutajärven historiallinen kyläkeskus erottuu yhä rakennustiivistymänä järven länsirannalla maantien varrella, Mikkolan ja Eerolan talojen paikalla. Molemmissa taloissa on komeat perinteisen asunsa säilyttäneet päärakennukset. Kyläkeskuksen eteläpuolella sijaitsevan Santalan komea päärakennus on 1800-luvulta. Kyläkokonaisuuteen kuuluu myös olympiavoittaja Elmer Niklanderin mökki, ns. Alipytinki 1800-luvun jälkipuolelta sekä harjoituskentän laidalla oleva muistokivi.
KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ
KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TMI LAURI PUTKONEN 25.11.2009 1 Kannen kuvat: Ylhäällä Suomutunturin kotaravintola ja Suomulinnan seuratalo, keskellä Ala-Kumpulan vanhan ulkorakennuksen
LisätiedotKUORTANEENJÄRVEN POHJOISOSAN OYK- RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN ARVOLUOKITUS - ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU
LIITE 6-1 (6) LUKUMÄÄRÄT YHTEENSÄ 46 24 4 Keski-Seppälä 300-401-43-69 1890/RHR. Keski-Seppälän tilan asuinrakennus on perinteistä kaksifooninkista tyyppiä. rakennusentointi 2016-17, Seppälän asutus) Se
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotMiljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet
1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
Lisätiedot3 KULTTUURIMAISEMA. 3.1 Kulttuurihistorialliset lähtökohdat
3 KULTTUURIMAISEMA Jääkauden jälkeen mannerjään alta paljastuneen maan muokkaamiseen ja maiseman muodostumiseen on vaikuttanut luonnonvoimien lisäksi ihmisen toiminta, kulttuuri. Asumisen, eränkäynnin,
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
LisätiedotPaltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti
LisätiedotSipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen
Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotJanakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola:
Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: 1. Ote Rakennusinventoinnista 2. Harvialan inventoidut kohteet, tarkemmat selostukset 1. Ote Rakennusinventoinnista 165440028 Harviala
LisätiedotPIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE
Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotKittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys
Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:
Lisätiedot74. Immilän kylä ja Arrajoen kartano 28. kesäkuuta :53
74. Immilän kylä ja Arrajoen kartano 28. kesäkuuta 2016 13:53 PDF
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotJanakkalan kunta Harviala 15.10.2013
1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien
Lisätiedot11. Orrilanmäki, Villähteen koulu
34 Villähde Sivu 1 11. Orrilanmäki, Villähteen koulu 28. kesäkuuta 2016 12:54 PDF Orrilan tilakeskus sijaitsee Villähteen keskiaikaisella kylätontilla Ylisen Viipurintien varressa, Villähteen kylämäellä.
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotLevin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy
Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
LisätiedotArvokkaat kulttuuriympäristöt
Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö
LisätiedotLiite 4C, tarkistettu (museovirasto) Osayleiskaavassa. Muut kaavat. suojeltavat
Kosken Tl kunta Keskustataajaman osayleiskaava. Valtakunnallisesti arvokkaat SR SR4. Seudullisesti arvokkaat SR5 SR6 Kirkkosilta 84-46-0000- sr 57 srr 0000 508 sra 50 SR Kirkkomaa 84-46-088- sr 57 srr
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotRyttylän kyläkävelyraportti 1.9.2011
Ryttylän kyläkävelyraportti 1.9.2011 Auli Hirvonen Kyläkävely pidettiin 1.9.2011 ja kävelylle osallistui 28 henkeä. Reitti oli pitkä ja tarinaa oli paljon. Päästiin puoleen väliin saakka, toivotaan, että
LisätiedotIkaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...
LisätiedotKOHDEINVENTOINTI, kohde 29
KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
146 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 147 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotSäilytettävä ryhmänsä edustajana, Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö Säilytettävä kohde, säilytettävä rakennus, Säilytettävä pihapiiri
Kirkonkylän rakennusperintökohteet Numero kartalla Nimi Arvioitu valmistumisaika 313 Sakkula 1949 Rakennus on säilynyt aikakaudelleen ominaisena. 266 Männistön muorin mökki 1800 l Rakennus on säilynyt,
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotHALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE 2 HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 20.2.2019 Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita tai yksittäisiä rakennuksia. Osayleiskaava-alueen
LisätiedotLIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit 1. Haasianmaa Haasianmaa on paikallisesti rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas tyylillisesti yhtenäinen metsätyönjohtajan
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
LisätiedotHAUSJÄRVEN JOUKKOLIIKENNE 14.8.2012 2.6.2013
HAUSJÄRVEN JOUKKOLIIKENNE 14.8.2012 2.6.2013 Hausjärven kunta Keskustie 2 4 12100 Oitti puh. (019) 758 6500 SISÄLLYSLUETTELO MATKUSTAJALLE 3 SEUTULIPPU 3 PALVELULINJA 3 JUNA 3 LIIKENNÖITSIJÄT 4 PALVELULINJA
LisätiedotEURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET. Merkinnällä sr osoitetut kohteet. Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla
EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Merkinnällä sr osoitetut kohteet Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla Eurajoen Kristillinen opisto: päärakennus ja kansliarakennus 1
LisätiedotRAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA
RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina
LisätiedotRautavaara, kulttuuriympäristöt
Kulttuuriympäristöt Rautavaara, kulttuuriympäristöt 1 Rautavaara sekä osa Kaavia ja Sonkajärveä kuuluvat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimaansa luoteesta kaakkoon
LisätiedotASEMAKAAVASSA SUOJELTAVAT RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT LIITE 4
ASEMAKAAVASSA SUOJELTAVAT RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT 1. Haasianmaa Haasianmaa on paikallisesti rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas tyylillisesti yhtenäinen metsätyönjohtajan
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotKuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella
Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotPERUSTIETOJA KUNNASTA
PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...
Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa
LisätiedotNurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala
Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta
LisätiedotReittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari
Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotLAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä
LisätiedotTaipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen
Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari
LisätiedotKor eli 3. Ai akarinkatu 6 Arvoluokka: A
O eita Vanhan Rauman maailmanperintökohteen suoja-alueen rakennusinventoinnista Kirsi Niukko ja Olli Joukio 18.2.-15.6.2013, Satakunnan Museo (sivut 89-93) Tarvonsaaren alueella inventoidut kohteet eivät
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
Lisätiedotsm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 5 5 5 6 6 6 6 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7 7 7 7 7 8 8 8 8 8 8 8 8 8 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1
LisätiedotÅ,l3,d" Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å""'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS
Riitta Debrunner PL 134/Tilitoimisto J.Syrjätie Ky 38701 Kankaanpää puh. 050-5736 777,02-5783 895 j uhani. syrj atie@ tilitoimistosyrj atie.fi 26.9.20t3 YMPARSTOKESKUS C)ikaisuvaatimus koskien Kankaanpään
LisätiedotNurmijärven rakennuskulttuuri 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia)
192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia) Korventie 244, 05100 Röykkä Korven asema on alkuperäisiä Hangon radan liikennepaikkoja ja se sai Knut Nylanderin suunnitteleman ensimmäisen asemarakennuksensa
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
Lisätiedot3. Sumiaisten kulttuuriympäristön arvot ja kehittäminen
3. Sumiaisten kulttuuriympäristön arvot ja kehittäminen Sumiaisten kirkonkylän kulttuuriympäristön arvot ja kehittämiskohteet on kuvattu lkartoilla A-E. Kohdeluetteloihin on koottu yhteenveto inventointiaineistoista
LisätiedotKulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa
Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti
Lisätiedot2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson
LisätiedotMUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.
Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys
LisätiedotTampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha
LisätiedotLauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite
Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen
LisätiedotKulttuurihistorialliset arvot
Keskustan osayleiskaavaluonnos 13.9.2010 Kulttuurihistorialliset arvot Kohdeluettelo perustuu mm. Satakunnan maakuntakaavaehdotukseen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointeihin
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotSEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO
SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT
Lisätiedot