Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi."

Transkriptio

1 Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna HAUSJÄRVI 1 Kirkonkylän Hikiän kulttuurimaisema Keskiaikaisperäisen Vanhan Hämeentien varrella on erittäin kaunista asutus- ja viljelymaisemaa. Kirkolta avautuu tasapainoinen maisema entisen kunnalliskodin suuntaan pitkin vanhaa maantietä. Hausjärven vanha kylätontti on sijainnut tien varren kummulla nykyisen Yli-Hinkkalan tienoilla. Kirkon kohdalla tiestä risteää Puujaan ja Oitin suuntaan kulkeva tie, jonka varrella on niin ikään kaunista kulttuurimaisemaa. Ali-Hinkkalan päärakennus on vuodelta Pihapiirin toisella sivulla on vanhempi asuinrakennus. Yli-Hinkkalan ja Aapolan tilojen rakennukset muodostavat tiiviin, tasapainoisen kokonaisuuden. Kolkkalan tilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Nuorisoseura Sarastuksen seuratalo Ahjola on valmistunut vuonna Rakennusta on myöhemmin laajennettu. Kirkolta Lavintoon päin on tien varressa joukko 1800-luvun pieniä itsellisasumuksia. Kajannon tilan päärakennus on vuodelta Pihakokonaisuuteen kuuluvat toinen asuinrakennus, tiilinavetta vuodelta 1890 sekä aitta vuodelta Kirkonkylän Hikiän kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 2 Hausjärven kirkko Hausjärvi on erotettu Janakkalan emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna Se itsenäistyi vuonna Nykyinen puukirkko on Martti Tolpon vuosina rakentama. Tyypiltään se on tornillinen pitkäkirkko, jossa alttaripäädyn nurkat ovat viistetyt. Runkohuoneen molemmin puolin on runkohuonetta kapeammat ja matalammat ristivarret. Vuonna 1860 itäpäätyyn liitettiin matala, satulakattoinen sakaristo-osa. Kirkon ulkovuoraus on vuodelta Kirkkoa on korjattu useaan eri otteeseen. Perusteellinen kunnostus suoritettiin vuonna 1932 arkkitehti R. Blomstedtin suunnitelman mukaan. Kirkkomaa ympyröitiin kiviaidalla ensi kerran vuonna 1821, vuonna 1854 kirkkomaata laajennettiin ja rautaportit asennettiin Uusi Vuorenmäen päällä sijaitseva hautausmaa otettiin käyttöön Sitä on laajennettu Hausjärven kirkko on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 3 Pitäjänmakasiini, kirkonkylä Hausjärven hirsinen pitäjänmakasiini on rakennettu vuonna Myöhemmin makasiini on siirtynyt manttaalikunnan kautta Hausjärven kotiseutuyhdistykselle, joka on sisustanut siihen kotiseutumuseon. Museota ylläpitää nykyisin Hausjärven kunta. 4 Hausjärven entinen kunnantalo, kirkonkylä Hausjärven entinen kunnantalo on rakennettu vuonna Se on laajennettu kaksikerroksiseksi vuonna Uuden kunnantalon valmistuttua vuonna 1981 rakennus on siirtynyt yksityiskäyttöön. 5 Entinen kirkkoherranpappila, kirkonkylä Hausjärven entisen kirkkoherranpappilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Arkistosiipi on vuodelta Vanha renkituparakennus on vuodelta 1897, ja pihapiiriin kuuluvat aittarivi sekä tiilinen navettarakennus 1800-luvun lopulta ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Pappila on nykyisin Hausjärven

2 seurakunnan toimintakeskuksena. Pihaan johtaa kaunis koivukuja. 6 Pikkupappila, kirkonkylä Hausjärven kappalaisen pappilan Kivekkään päärakennus on vanha kirkonkylän tyttökansakoulu vuodelta 1869, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen Uusrenessanssityylinen ulkovuoraus on tältä ajalta. Rakennusta ympäröi pieni puisto. Pikkupappila on nykyisin yksityisomistuksessa. 7 Hausjärven entinen kunnalliskoti, kirkonkylä Hausjärven puinen, osin kaksikerroksinen kunnalliskoti on valmistunut vuonna Rakennusta ympäröi hoidettu puisto. Lähistöllä on vanhaa huvilamaista asutusta. Rakennukset ovat nykyisin yksityiskäytössä. 8 Hikiän rautatieasema, Hikiä Hikiän puinen asemarakennus on rakennettu vuosina IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Sitä on laajennettu vuosina 1873 ja Asemarakennus ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Radan vastakkaisella puolella on vanha rautatielaitoksen asuinrakennus, joka on nyt uudistettuna yksityisomistuksessa. 9 Hikiän kulttuurimaisema Paikassa, jossa Selänojantie haarautuu Vanhasta Hämeentiestä, on kaunista kulttuurimaisemaa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa on Kalkeen, Pakkalan ja Seppälän tiloilla. Alueen keskellä on kyläraitin varrella vanhaa itsellisasutusta. Hikiän koulu on edustava näyte 1950-luvun kansakouluarkkitehtuurista. Hikiän taajamassa sijaitsevan Hausjärven osuuskaupan funktionalistinen liikerakennus on 1930-luvulta. 10 Kalkee, Hikiä Kalkeen tilan päärakennus sijaitsee Vanhan Hämeentien varrella paikalla, jossa muinoin on ollut Hikiän kestikievari. Uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Pihassa on vanha aitta. Tien toisella puolen on Kalkeen isännän Vilhelm Palanderin vuonna 1891 rakennuttama, hänen poikansa muistolle omistettu W.F. Palanderin koulu. Koulu on nyt yksityisasuntona. 11 Selänojan kylä- ja kulttuurimaisema Selänojan kylä lienee asutettu myöhäiskeskiajalla. Tiiviisti rakennetun kyläkeskuksen ympärillä levittäytyy kumpareinen peltomaisema. Kyläraitin varsille istutetut puut lisäävät paikan viehätystä. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Alastalon, Mäkelän ja Timperin tiloilla. 12 Erkylän kartano ja kulttuurimaisema Erkylän kartanon kantatilana on entinen Apolan rustholli luvun lopulla se kehittyi suurkartanoksi, ja 1843 kartanon maiden pinta-ala oli n hehtaaria. Kartanon päärakennuksen rakennutti vuosina kenraali J.R. Munck arkkitehti A.F. Granstedtin piirustusten mukaan. Tämä osin kolmikerroksinen, tiilestä muurattu ja valkeaksi rapattu asuinpalatsi on aikakautensa huomattavimpia kartanoarkkitehtuurin edustajia. Se on selvästi irtaantunut empiren muotokielestä sisältäen jo uusgotiikan ja uusrenessanssin piirteitä. Päärakennusta ympäröivä laaja englantilaistyylinen puisto on istutettu 1850-luvulla. Kartanon pihaan johtaa vanha koivukuja. Kartanopihan eteläpuolella on talouspiha, johon liittyvä työväen asuinrakennus on 1840-luvulta. Pienen lammen toisella puolen on vuonna 1850 rakennettu talli, joka on A.F. Granstedtin piirtämä samoin kuin kartanopihan pohjoispuolella sijaitseva samanikäinen viljamakasiini. Makasiini on muutettu asuinkäyttöön. Järven pohjoisrannalla sijaitsee Erkylän Omettana tunnettu kivinavetta vuodelta Erkylänjärven toisella puolen vastapäätä päärakennusta on Hautaniemi, jossa on paroni Carl Munckin hauta. Haudan lähialueet ovat kaunista lehtometsää. Erkylän kartano ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 13 Eskon koulu, Erkylä Erkylän kartanon omistaja kenraali J.R. Munck, joka oli myös kadettikoulun johtaja ja Helsingin yliopiston sijaiskansleri, perusti vuonna 1856 alustalaistensa lapsille yksityisen koulun. Munck oli tutustunut Pestalozzin aatteisiin. Varsinainen koulurakennus valmistui vuonna 1857 Erkylänjärven rannalle. Vuoraamaton hirsirakennus on lähinnä sveitsiläistyyliä.

3 Koulu toimi vuosina sekä Koulurakennuksen ympäristö on poikkeuksellisen rehevää lehtorinnettä. 14 Oma Koti, Erkylä Vuonna 1901 perustettu Toukokuun nuorisoseura sai vuonna 1911 vapaaherra Munckilta lahjoituksena puolet Isontalon päärakennuksesta ja 1924 toisenkin puolen. Seuratalon pihaan on istutettu kuusia. Pihalta avautuu näkymä kauniiseen viljelymaisemaan. 15 Kurun kylä ja kulttuurimaisema Kuru kuuluu myöhäiskeskiajalla asutettuihin kyliin, ja vuonna 1539 siellä oli neljä taloa. Kyläasutus sijaitsee enimmiltä osin vanhan Ridasjärvelle johtavan tien varrella. Seuratalon pohjoispuolella on joukko 1800-luvun itsellisasumuksia. Mattilan tilan päärakennus on 1830-luvulta. Pihakokonaisuuteen kuuluu lisäksi kaksi pienempää asuinrakennusta sekä vanha luhti-aitta. Mäkelän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Kanniston tilan pitkä päärakennus on peräisin vuoden 1800 vaiheilta. Aitta on vuodelta Kurun nuorisoseura on perustettu vuonna 1908 ja oma seuratalo Maisala rakennettiin talkoilla vuonna Sepänmäen vuoraamaton hirsitupa on vanha sotilastorppa 1700-luvulta. Rakennusta on laajennettu Pihamaalla on hirsinen ruoka-aitta vuodelta Sen jatkeena on vaja ja entinen talli. 16 Vanha Hämeentie Niin sanottu Vanha Hämeentie johti keskiajalla Hämeenlinnasta Janakkalan ja Hausjärven kautta Vantaanjoen suulle. Tien merkitys kasvoi vielä Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen Hausjärvellä Hämeentie kulkee Turkhaudan kylästä Lavintoon, josta ilmeisesti vanhempi haara kulkee Karhin kylän kautta Hikiään uudemman kulkiessa Hausjärven kirkon kautta kohti Porvoota. Hikiästä tie jatkuu Erkylän kautta Hyvinkäälle. Erkylän pohjoispuolella Hämeentiestä haarautuu niin ikään vanha maantie Kurun kylän kautta Ridasjärvelle. Hausjärven alueella Vanha Hämeentie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa. Kestopäällystetyltä tieltä avautuu monin paikoin miellyttäviä näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan. 17 Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema Turkhaudan kylä on Hausjärven vanhimpia. Se mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna Mahdollisesti kylä on asutettu jo 1200-luvulla. Se sijaitsee keskiaikaisen Hämeentien varrella. Elävää kyläkuvaa rikkovat kylän eteläosan useat sorakuopat. Tienristeyksen pohjoispuolella on säilynyt vanhoja 1800-luvun asuinrakennuksia. Yksittäisistä rakennuksista on mainittava Yli-Torttilan jugendtyylinen päärakennus luvun alkupuolelta. Tienristeyksessä sijaitseva seurojentalo on rakennettu vuonna 1915, mutta sitä on myöhemmin uusittu. Turkhaudan entinen työväenyhdistyksen talo on vuodelta 1906, ja sitä on myöhemmin jatkettu. Talo on nyt yksityisomistuksessa. Turkhaudan kylän itäpuolella avautuu poikkeuksellisen laaja viljelymaisema, joka pohjoisessa yhtyy Puujoen kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisema ulottuu Janakkalan kunnan alueelle. Turkhaudan kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 18 Ryttylän kartano ja kulttuurimaisema Ryttylän nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1435, mutta on ilmeistä, että kylä on asutettu jo vuoteen 1300 mennessä. Ollilan rusthollista muodostui 1700-luvulla Ryttylän kartano kartanon osti Helsingin kaupunki, joka perusti tänne koulukodin. Kartanon alueella toimii Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen lähetyskeskus. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu vuoden 1850 vaiheilla ja jatkettu myöhemmin molemmista päistä. Puinen väenrakennus Pirttilä on 1800-luvun jälkipuolelta. Koulukodin aikuiset klassisistiset kivirakennukset ovat ja 1930-luvuilta. Punatiilinen vilja-aitta on vuodelta 1904.

4 19 Ryttylän koulu, Ryttylä Ryttylän kansakoulu on perustettu vuonna 1890, jolloin eversti Hugo Standertskjöld luovutti koululle Ryttylän kartanon vanhan oluttehtaan rakennuksen. Tämä yksityiseltä pohjalta alkanut koulu sai uuden tiilisen rakennuksen, Tietolan, vuonna Kolmas koulurakennus valmistui vuonna 1938, uusin 1980-luvun lopussa. 20 Ryttylän entinen rautatieasema, Ryttylä Ryttylän asemasta on säilynyt entinen asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1876 arkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Se on yksityiskäytössä. 21 Ryttylän asemanseutu Ryttylän aseman ympärille on syntynyt tiivistä asutusta 1800-luvun jälkipuolelta lähtien. Asemarakennuksen vieressä on kaksi rautatieläisten asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Muu rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. Vuonna 1920 perustetun Ryttylän lasitehtaan tiilinen konttorirakennus on vuodelta Karan kartano ja kulttuurimaisema Karan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Yksi Karan taloista oli rälssiä vuodesta 1569 ja toinen luvulta. Karan kartano on ollut 1800-luvulta Nordenswan-suvun hallinnassa. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on rakennettu vuosina Tyylillisesti se edustaa jäännettä kustavilaiselta ajalta. Päärakennusta ympäröivä puisto on 1850-luvulta. Pihan laidassa on vanha päärakennus, joka on rakennettu 1700-luvulla. Kartanomiljööseen liittyy lisäksi useita vanhoja talousrakennuksia sekä kolme työväen asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Karan vanha 1900-luvun alkuvuosina rakennettu koulu sijaitsee Hausjärventien (Vanhan Hämeentien) ja Karantien risteyksessä. Sydänmäen torppa Kakslatosten tien varressa antaa kuvan entisajan torpparin elinpiiristä. Vuoraamaton hirsinen päärakennus 1800-luvulta on osin entistetty. 23 Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema Vanhan Hämeentien varrella sijaitseva Lavinnon kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän keskeistä asemaa tärkeän väylän varrella kuvaa se, että 1700-luvun Kuninkaan kartastossa kylään on merkitty kruununmakasiini. Nykyisessä muodossaan Lavinto on eräs Hämeen parhaiten säilyneitä kyläkokonaisuuksia. Kylän talot sijaitsevat tiiviinä ryhmänä kyläraitin varrella. Talojen pihat avautuvat raitille. Yli-Mattilan ja Ali-Lemolan rakennukset ovat säilyttäneet perinteisen 1800-luvun asunsa. Luhtiaitta on vuodelta 1768 ja on siis todennäköisesti Hausjärven vanhin rakennus. Yli-Lemolan pitkä päärakennus on vuodelta Rakennuksen keskiosa on ilmeisesti korotettu myöhemmin kaksikerroksiseksi. Suorakaiteen muotoista pihaa rajaavat vanhojen talousrakennusten rivit. Huttalan pitkä päärakennus on 1800-luvulta. Hirsinen karjasuoja on vuodelta 1915 ja aitta 1800-luvun jälkipuolelta. Lavinnon kyläkeskuksesta hieman syrjempänä sijaitsee Miekkalan tilan rakennusryhmä. Vuonna 1870 rakennettu päärakennus on tosin menettänyt osan alkuperäisestä tyylistään ikkunamuutoksen yhteydessä. Rakennusryhmään kuuluvat lisäksi pakarirakennus sekä erikoinen aittarivi. Lavinnon kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 24 Karhin kylä ja kulttuurimaisema Karhin kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän läpi kulkee Vanhan Hämeentien toinen haara toisen kulkiessa Lavinnon kylästä Hikiään kirkon kautta. Kuumolan, Pekkalan, Ali-Rekolan ja Yli-Rekolan talot muodostavat viljelysten ympäröimän kyläkeskuksen, jonka ulkopuolella sijaitsevat Mäki-Hinkkala ja Mattila. Kuumola on Hausjärven vanhin rälssitalo. Sen puinen päärakennus on vuodelta Pekkalan asuinrakennuksen vanhin osa, tupa vuodelta 1803, on pitäjän vanhimpia asuinrakennuksia.

5 Myös Ali-Rekolan puinen päärakennus on ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Yli-Rekolan (Jaakkola) kaksikerroksinen tiilinen päärakennus on vuodelta Pekkalan tilan päärakennus on vuodelta 1803, talli ja riihi 1860-luvulta. Rakennusten ympärillä on vanhaa puustoa. Mäki-Hinkkalan (Kylä-Hinkkala) päärakennus on entinen kappalaisen pappila, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna Myös osa talousrakennuksista on mainitulta vuodelta. Mattilan tilan päärakennus on ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Karhin kansakoulu on valmistunut v Karhin kylä ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 25 Oitin entinen rautatieasema, Oitti Oitin puinen asemarakennus on rakennettu vuosina III luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Asemaa on laajennettu vuosina 1876 ja Vaikkakin asemarakennuksen koristelua on jonkin verran karsittu, se on silti säilyttänyt alkuperäisen hengen varsin hyvin. Asemarakennukseen liittyy pieni puisto ja VR:n vanhojen asuinrakennusten ryhmä. Asema on nyt yksityisomistuksessa. 26 Huvilammen ympäristö, Oitti Oitin Huvilammen ympäristö on rakennuskannaltaan monipuolista. Seudulla on harrastettu tiiliteollisuutta vuodesta Oitin tiilitehtaan vaiheisiin liittyy entisen Oitin kartanon rakennusryhmä, jossa puiston ympäröimä päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennustekniikaltaan Suomessa harvinainen ristikkorakenteinen viljavarasto on vuodelta Nahkurinojan varrella on vanha hirsinen mylly. Lammen eteläpäässä on vuonna 1928 perustetun Salpausselän Tiilitehtaan neljän työväen asuinrakennuksen yhtenäinen ryhmä. Lammen rannalla on lisäksi edustava funktionalistinen asuinrakennus 1930-luvulta. Lähellä Oitin asemaa on vuonna 1930 rakennettu klassisistinen pankki- ja apteekkirakennus, joka myöhemmin on ollut yhdistyskäytössä ja nykyisin yksityisomistuksessa. 27 Oitin työväentalo, Oitti Oitin työväenyhdistys on perustettu vuonna 1905 hieman ennen suurlakkoa. Oma työväentalo rakennettiin seuraavana vuonna. Rakennuksen ulkoasua on ilmeisesti myöhemmin muutettu. 28 Oitin Torholan VPK:n talo, Oitti Oitin VPK on perustettu vuonna Oma seuratalo valmistui vuonna 1908 arkkitehti Oskar Forsströmin piirustusten mukaan. Rakennus on siirtynyt 1980-luvulla Hausjärven Urheilijat ry:n omistukseen ja sitä kutsutaan Oitin Urheilutaloksi. 29 Lokinperä, Oitti Lokinperän uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Tiilisen karjarakennuksen lisäksi rakennusryhmään kuuluvat kaksi aittaa vuodelta 1843 sekä heinälato vuodelta Oitin koulu, Oitti Oitin kansakoulun puinen rakennus on valmistunut vuonna 1895 yli-insinööri H.K. Nordenswanin suunnitelman mukaan. Koulua laajennettiin Tiilinen, 1970-luvulla rakennettu uudisosa on nivelletty vanhaan koulurakennukseen. Koulurakennuksissa toimii nykyisin Hausjärven yläaste ja lukio. 31 Mattila, Torhola Mattilan tilan puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta Puisto perustuu puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin 1925 laatimaan suunnitelmaan. Vuosina Mattilan omisti kirjankustantaja Werner Söderström, joka piti siellä lepokotia. Nykyisin Mattila on yksityisomistuksessa. Sen vieressä on entisen Kivelän lepokodin koristeellinen huvilarakennus 1800-luvun loppupuolelta. 32 Torholan kulttuurimaisema Puujoen mutkassa levittäytyy laaja pelto- ja niittyaukea, jolle luovat ominaispiirteensä Keskusmetsäseura Tapion taimitarhat. Eerolan tilalle johtaa pitkä kuusikuja. Eerolan sveitsiläistyylinen päärakennus on

6 valmistunut vuonna Varunteen myllymaisema, Puujaa Varunteen koski on perinteisesti ollut pitäjän keskeisin myllypaikka, jossa Hausjärven kirkonkylällä ja Puujaan kylällä on ollut myllynsä luvulla kosken partaalla toimi myös saha. 34 Puujaan kylä ja kulttuurimaisema Puujaan kylä lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kylän kolme kantataloa, Kartanon vanha rustholli, Talola ja Penttilä sijaitsevat jokirannassa vanhan maantien varrella. Kartanon päärakennus lienee 1800-luvun jälkipuolelta, Penttilän vuodelta Kyläkeskuksessa on lukuisia vanhoja aittoja. Kyläkeskuksesta syrjässä sijaitsee Sillantaka, jonka päärakennus on 1820-luvulta. Rakennus on uusittu 1900-luvun alkupuolella. 35 Puujaan koulu, Puujaa Puujaan entinen kansakoulu on valmistunut vuonna Rakennus on nykyisin yhdistyskäytössä. 36 Retuskallio, Puujaa Retuskallio on perustettu uudistaloksi vuonna Pitkä talonpoikainen päärakennus on vuodelta Tilalla on myös aitta vuodelta Haminankylän kulttuurimaisema Haminanvuolteen Saidanlahteen perustettiin vuonna 1914 höyrysaha, jonka ympärille on kehittynyt asutusta. Sahan alkuajoilta on kaksikerroksinen työväen asuinrakennus. Saha lopetti toimintansa 1981 ja saharakennukset purettiin. Paikalla on nykyisin kaunis puistikko ja kylän uimaranta. Haminankylän nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1925 rakennusmestari Heikki Kaartisen piirustusten mukaan. Teollisuusalueen eteläpuolella on koivukujan päässä Niemelän tilan kaksikerroksinen, klassisistinen päärakennus. Myös Saappalan kaksikerroksinen päärakennus vuodelta 1920 edustaa samaa tyylisuuntaa. Mommilaan johtavan maantien varrella on maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki. 38 Maitosten kyläasutus Mäntsälän rajalla olevan Maitosten pienehkön kylän rakennukset sijaitsevat Nyryyn johtavan maantien varressa. Komeita, lähinnä 1900-luvun alun puisia päärakennuksia on Niemelän ja Jussilan tiloilla. 39 Rutajärven kyläasutus Rutajärven historiallinen kyläkeskus erottuu yhä rakennustiivistymänä järven länsirannalla maantien varrella, Mikkolan ja Eerolan talojen paikalla. Molemmissa taloissa on komeat perinteisen asunsa säilyttäneet päärakennukset. Kyläkeskuksen eteläpuolella sijaitsevan Santalan komea päärakennus on 1800-luvulta. Kyläkokonaisuuteen kuuluu myös olympiavoittaja Elmer Niklanderin mökki, ns. Alipytinki 1800-luvun jälkipuolelta sekä harjoituskentän laidalla oleva muistokivi.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Rautavaara, kulttuuriympäristöt

Rautavaara, kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt Rautavaara, kulttuuriympäristöt 1 Rautavaara sekä osa Kaavia ja Sonkajärveä kuuluvat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimaansa luoteesta kaakkoon

Lisätiedot

Säilytettävä ryhmänsä edustajana, Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö Säilytettävä kohde, säilytettävä rakennus, Säilytettävä pihapiiri

Säilytettävä ryhmänsä edustajana, Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö Säilytettävä kohde, säilytettävä rakennus, Säilytettävä pihapiiri Kirkonkylän rakennusperintökohteet Numero kartalla Nimi Arvioitu valmistumisaika 313 Sakkula 1949 Rakennus on säilynyt aikakaudelleen ominaisena. 266 Männistön muorin mökki 1800 l Rakennus on säilynyt,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Å,l3,d" Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å""'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS

Å,l3,d Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS Riitta Debrunner PL 134/Tilitoimisto J.Syrjätie Ky 38701 Kankaanpää puh. 050-5736 777,02-5783 895 j uhani. syrj atie@ tilitoimistosyrj atie.fi 26.9.20t3 YMPARSTOKESKUS C)ikaisuvaatimus koskien Kankaanpään

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit 1. Haasianmaa Haasianmaa on paikallisesti rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas tyylillisesti yhtenäinen metsätyönjohtajan

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Keitele 51 52 Keiteleen kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä alue v. 1993 luetteloinnissa Kirkko

Lisätiedot

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2.

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2. 1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

EI PAINETA TÄTÄ SIVUA!!! Sivut 2-3 ovat sisäaukeama Sivut 4-5 ovat kansi ja takakansi

EI PAINETA TÄTÄ SIVUA!!! Sivut 2-3 ovat sisäaukeama Sivut 4-5 ovat kansi ja takakansi EI PAINETA TÄTÄ SIVUA!!! Sivut 2-3 ovat sisäaukeama Sivut 4-5 ovat kansi ja takakansi 1 1. Lintukoto, Peltueentie 98 B, Tuusmäki. Rakkaudella hoidettu ja yllätyksellinen puutarha maaseudun katveessa. Puutarhassa

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 25.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Selvitysalue...3 1.2

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) 164. Salmenkylä

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) 164. Salmenkylä Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 164 Salmenkylä Salmenkylä Sulkavanjärven länsirannalla on kaupungin eteläisin kylä Rytkyltä Pielaveden Laukkalaan kulkevan tien varrelta. Hallinnollisesti

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Urajärvi, Asikkala. Kyläkävely 11.8.2012

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Urajärvi, Asikkala. Kyläkävely 11.8.2012 KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Urajärvi, Asikkala Kyläkävely 11.8.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Johdanto ProAgria Hämeen hallinnoima Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin hanke

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhat

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Janakkalan kunta Harviala ,

Janakkalan kunta Harviala , Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013, 30.11.2016 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma D:no 405-2013 KAAVA-ALUE VAIKUTUSALUE KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

Suonenjoki, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen

Suonenjoki, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen Suonenjoki, kehittämiskeskustelu 9.11.2016 Kulttuuriympäristön kehittäminen Kulttuuriympäristöt: - Suonenjoen keskusta - Iisveden taajama Iisveden satamaa 1 - Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 MRL

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

-t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7

-t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7 -t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7 M 7lr!

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Metsähallituksen arvotusavain. Ohjelmallinen rakennussuojelu hankkeen loppuseminaari Anu Vauramo

Metsähallituksen arvotusavain. Ohjelmallinen rakennussuojelu hankkeen loppuseminaari Anu Vauramo Metsähallituksen arvotusavain Ohjelmallinen rakennussuojelu hankkeen loppuseminaari 3.8.2016 Anu Vauramo Arvotusavain Valtion kiinteistöstrategian 2010 päämäärät 1 Kiinteistöstrategian päämääränä on valtion

Lisätiedot

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra 20.5.2013 Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6) Työnpuisto

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Eurajoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Eurajoki 1.4. Pinta-ala 4 074 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 Olli Joukio 2016 2 Sisällysluettelo Inventointityön vaiheiden kuvaus 2 Kohteiden valintaperusteet 2 Kohteiden arvottaminen

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee)

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee) Ruoveden kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Dokumentti on luotu Kulttuurikasvatussuunnitelma. fi-palvelussa: http://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/suunnitelma/ruoveden-kunta-2/ Kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Suunnittelutalo S. Anttila Oy Kansikuva: Viemärilinjaus Myllykylässä kulkee taustalla

Lisätiedot

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu

Lisätiedot

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot