11. Orrilanmäki, Villähteen koulu

Transkriptio

1 34 Villähde Sivu Orrilanmäki, Villähteen koulu 28. kesäkuuta :54 PDF Orrilan tilakeskus sijaitsee Villähteen keskiaikaisella kylätontilla Ylisen Viipurintien varressa, Villähteen kylämäellä. Orrilanmäki muodostaa maisemallisesti merkittävän rakennetun kokonaisuuden, jota ympäröivät tilaan liittyvät peltoaukeat. Alue liittyy eteläosiltaan Kankaan maakunnallisesti arvokkaaseen maisema alueeseen. Orrilanmäelle tiiviisti rakentuneet talot sijoittuvat tien varrelle. Kylämäellä sijainnut ryhmäkylä hajosi 1910 luvulla toimitetussa uusjaossa. Orrilan tila jäi alkuperäiselle paikalleen tien pohjoispuolelle. Orrilanmäen vanhempaan rakennuskantaan lukeutuvat Orrilan tilan rakennukset. Orrila mainitaan jo 1500 luvulla ja 1600 luvulla se oli pappilan ratsutilana. Orrilan lähettyvillä on luvulta olevia pieniä asuintaloja sekä luvulta olevia omakotitaloja. Orrilanmäen länsipuolella sijaitsee 1910 luvun alussa rakennettu Villähteen nuorisoseurantalo, jonka ulkoasu on muuttunut peruskorjauksen myötä. Villähteen 1920 luvun puolivälistä oleva vanha kyläkoulu sijaitsee mäen itäpuolella. Koulua on laajennettu 1980 luvulla. Viimeisin laajennus on tehty Koulun lounaispuolella sijainnut perinnemaisema / niitty on tuhoutunut. Numero 115 Nimi Pappila I. Orrila Kunta: 532 Tunnus: Kylä: Villähti Peruskartta: 3111_06 Tyyppi: Laajuus: Historia: Teollisuus; Maatalous Rakennusryhmä Orrilan kartanon nimi juontaa tilaa toistasataa vuotta omistaneesta Orraeus suvusta. Paikan

2 34 Villähde Sivu 2 omistajat tunnetaan Jutikkalan mukaan vuodesta Orrila muodostui ratsutilaksi kruununvouti Henrik Falckin aikana 1600 luvulla. Maat ovat olleet myös Orimattilan kirkkoherra Axel Orraeuksen ja kirkkoherra Anders Orraeuksen (vv ) omistuksessa. Nastolan historian mukaan isojako 1790 luvulla ei muuttanut Villähteen kyläkuvaa lainkaan. Sen sijaan uusjaossa ryhmäkylä hajosi (päättyi 1910) ja kylä väljeni huomattavasti talojen muuttaessa kylämäeltä. Orrila jäi vanhalle paikalleen. Maantien eteläpuolelle jäi Iisakkila ja Kylä Sipilä. Kylämäellä on ollut liiketoimintaa samoin Villähteen pohjoispuolella olevalla Kankaan palstatila alueella. Sotien jälkeen Villähteen uusi liikekeskusta rakentui Erstaan koulun länsipuolelle pientaloalueiden luo. Vuonna 1896 Pappilan I. Orrilan osti sveitsiläinen meijeristi Christian Pfäffli ja vaimonsa Maria Stiina. Pfäffli uudisti tilan rakennuskantaa ja perusti sinne juustomeijerin (v ). Meijerin tärkeimpänä tuotteena oli emmental juusto. Vuonna 1927 vävy Jaakko Valdemar Stauffer osti Rosa Tyyne Pfäfflin sisaruksilta ja sisarusten lapsilta näiden osuudet tilaan. Stauffer jatkoi kartanon meijeritoimintaa. Juustomeijeritoiminta päättyi ja laitteet myytiin pois. Pfäfflin aikaan tilalla toimi myös höyrykäyttöinen raamisaha. Tilalla oli sikala aina 1990 luvun alkupuolelle saakka. Vuonna 1923 kartanon maista erotettiin mäkitupaa. Siirtoväkeä varten Orrilasta lohkottiin kolme viljelystilaaja paljon pieniä tonttimaisia tiloja. Tila on edelleen samalla suvulla. Kuvaus: Orrilan talouskeskus sijaitsee vanhan Lahdentien varressa mäennyppylällä. Tonttialueella maasto laskeutuu jyrkästi pohjoiseen. Pihan keskellä olleet kuuset kaatuivat Maire myrskyssä. Tontin korkeimmalla kohdalla maantien reunassa on vanha päärakennus (1870 luku), sen alapuolella tiensuuntaisesti on pakari/työväenasuinrakennus (1896). Pihan keskellä on riviaitta (1800 luku) ja entinen väenrakennus (1896), jonka alakerrassa oli juustokellari. Väenrakennus peruskorjattiin 1961 tilan 2. päärakennukseksi. Alempana rinteessä ovat tiilestä muuratut meijeri ( ) ja sikala (1947). Piha aluee itälaidalla on osittainen tiilinen kuivuri (ent. viljamakasiini, 1930 luku) ja tiilinen talli (1925). Kivestä ja tiilestä rakennetun navetan rakennusvuotta ei tunneta (vuoden 1877 inventaariossa jo mainittu), mutta rakennusta on laajennettu ja uudistettu voimakkaasti (mm. 1949, 1951). Paikoin on säilynyt vanhaa kivistä muurattu seinää, mutta suurelta osin navetan julkiverhous on sementtitiilestä ja rakennusta on korotettu. Yhteenveto: Orrila muodostui ratsutilaksi kruununvouti Henrik Falckin aikana 1600 luvulla. Nimet Orrila ja Pappila viittaavat aikaan, jolloin maat olivat Orrilan kirkkoherran Orraeuksen omistuksessa. Orrilan tilakeskus on Villähteen keskiaikaisella kylätontilla Ylisen Viipurintien varressa. Peltovainioiden ympäröimä kylämäki on maisemallisesti erottuva rakennettu kokonaisuus. Ulkoasultaan klassistisvaikutteinen 1800 luvun päärakennus sai nykyisen ulkoasun v (rakennusmestari Nieminen). Rakennukset ryhmittyivät puutarhapihan ympärille. Sveitsiläinen meijeri Christian Pfäffli osti tilan ja perusti sinne kartanon juustomeijerin v Tältä ajalta on säilynyt väentupa pakari rakennus ja pehtorila (ulkoasu 1950 luvulta), jälkimmäisen alakerrassa oli juustokellari. Juustomeijerin toiminta päättyi 1950 luvun alkupuolella. Viimeksi meijerinä toimi v rakennettu tiilirakennus. Samasta rakennusaineesta on myös kuivurin alaosa, sikala (1947) ja talli (1925). Pihapiirissä on lisäksi hirsiaitta 1800 luvulta. Kirjallise lähteet: Jutikkala Eino Nikander Gabriel, Suomen kartanot ja suurtilat; Mäkelä, Anneli, Nastolan historia III, s. 110, 347, 678; Nastolan historia II, s. 144, ; Nastolan historia I, s. 465; Suuri maatilakirja V, Hämeen lääni, 1964; Kuninkaan kartasto Suomesta SKS Tallentaja: Teija Ahola, Hämeen ympäristökeskus Pvm: Kuva Maria Silvast Numero 118 Nimi Pyrylä I. Villähteen Nuorisoseuran talo Kunta: 532 Tunnus: Kylä: Villähti Peruskartta: 3111_06

3 34 Villähde Sivu 3 Tyyppi: Laajuus: Kokoontuminen Rakennus Historia: Villähteen Nuorisoseura on perustettu v Oman talon seura rakennutti v Talo on edelleen kokoontumiskäytössä ja nuorisoseuran omistuksessa. Talon tontin seura sai perustamisvuonna lahjaksi Erstaan kartanon omistajalta Viola Raninilta. Kuvaus: Villähteen nuorisoseurantalo sijaitsee vanhan Lahdentien varressa Orrilanmäellä eli vanhalla Villähteen kylämäellä. Lähiympäristössä on Orrilan kartanon talouskeskus, pari kylän maataloa sekä muutamia pieniä asuinrakennuksia ja 1900 luvun jälkipuoliskon omakotitaloja. Seurantalon länsipuolella rinteessä on jälleenrakennuskauden tyyppitaloja. Yhteenveto: Villähteen Nuorisoseura perustettiin v Oman talon seura rakennutti v Aumakattoinen hirsirakennus on edelleen kokoontumiskäytössä ja nuorisoseuran omistuksessa. Nuorisoseurantalo sijaitsee vanhan Lahdentien varressa Orrilanmäellä eli vanhalla Villähteen kylämäellä. Rakennus on äskettäin peruskorjattu ja ulkoasultaan uudistunut. Kirjalliset lähteet: Kulttuurikierros Nastolassa. Moniste. Nastolan kunta; Mäkelä, Anneli, Nastolan historia III. s. 640; Päijät Hämeen seurantalot. Lahden museolautakunta, selvityksiä ja kannanottoja XXVI/1985. Tallentaja: Teija Ahola, Hämeen ympäristökeskus Pvm: Numero 113 Nimi Koulumaa I. Villähteen koulu Kunta: 532 Tunnus: Kylä: Villähti Peruskartta: 3111_06 Tyyppi: Laajuus: Opetus Rakennusryhmä Historia: Villähteen koulu vihittiin Suomen kansakoululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen syntymäpäivänä Koulua on laajennettu ja uudisrakennuksia on rakennettu v Heikki Staufferilta ostetulle lisämaalle. Uudisrakennuksen suunnitteli arkkitehti Erkki Aarti. Koulutontin rakennuksissa toimi v Nastolan kunnan Villähteen ala asteen koulu. Kuvaus: Villähteen koulu sijaitsee vanhan Lahti Kouvola tien ja uuden Valtatien 12 välissä. Suuresti lisärakennettu koulukeskus on avoimessa viljelymaisemassa. Aukean länsilaidalla on Orrilan mäkenä tunnettu vanha kyläkeskus. Koulukeskuksen pohjoispuolella Villähteentien varressa on ns. Kankaan mäkitupalaisalue, jonka mäkituvat erotettiin v Vilppulan tilasta. Alueen rakennuskanta on pitkälti uudistunut, mutta esim. koulun lähellä onhyvin säilynyt Rajamaan paikka (rno 11:28). Yhteenveto: Villähteen koulu sijaitsee vanhan Lahti Kouvola tien ja uuden Valtatien 12 välissä. Suuresti lisärakennettu koulukeskus on avoimessa viljelymaisemassa. Aukean länsilaidalla on Orrilan mäkenä tunnettu vanha Villähteen kyläkeskus. Villähteen koulukeskuksen puukoulu valmistui v rakennusmestari A. W. Niemisen piirustusten mukaan. Uudisrakennuksen suunnitteli arkkitehti Erkki Aarti 1980 luvulla, Kirjalliset lähteet: Kulttuurikierros Nastolassa. Moniste. Nastolan kunta; Mäkelä, Anneli, Nastolan historia III, s. 558; Pohjakartta, Nastolan kunta. Tallentaja: Teija Ahola, Hämeen ympäristökeskus

4 34 Villähde Sivu 4 Pvm: Kuva Maria Silvast Orrilanmäen kulttuurimaisema Peltojen ympäröimä ja niiltä kohoava Villähteen kylämäki, Orrilanmäki on maisemallisesti erottuva rakennettu kokonaisuus. Mäelle tiiviisti sijoittuneet tilakeskukset ja pientalot ovat mäen halki kulkevan tien varrella. Kylämäellä sijainnut ryhmäkylä hajosi 1910 luvulla toimitetussa uusjaossa. Maantien eteläpuolelle jäi Iisakkila ja Kylä Sipilä. Orrilan tila jäi alkuperäiselle paikalleen tien pohjoispuolelle. Orrilanmäen vanhempaan rakennuskantaan lukeutuvat Orrilan tilan rakennukset. Orrila mainitaan 1500 luvulla ja 1600 luvulla se oli pappilan ratsutilana. Sveitsiläinen meijeristi Christian Pfäffli osti Orrilan vuonna 1896 ja perusti sinne juustomeijerin. Meijeritoiminta päättyi vuonna Päärakennus on 1870 luvulta. Pihapiirissä olevat entiset työväenrakennukset ovat 1800 luvun lopusta ja meijeri ja talousrakennukset ovat luvulta. Orrilan lähettyvillä on luvulta olevia pieniä asuintaloja sekä luvulta olevia omakotitaloja. Orrilanmäen länsipuolella sijaitsee 1910 luvun alussa rakennettu Villähteen nuorisoseurantalo, jonka ulkoasu on muuttunut peruskorjauksen myötä. Villähteen 1920 luvun puolivälistä oleva vanha kyläkoulu sijaitsee mäen itäpuolella. Se on jäänyt myöhempien laajennusten puristuksiin. Koulun pohjoispuolella olevan Kankaan mäkitupalaisasutuksen rakennukset ovat uusiutuneet. (Päijät Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö)

5 34 Villähde Sivu 5

6 34 Villähde Sivu 6