Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa.

Transkriptio

1 Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna FORSSA 1 Kehräämön alue Ruotsalaissyntyinen Axel Wilhelm Wahren siirtyi Suomeen vuonna 1838 ja vuokrasi Jokioisten verkatehtaan luvulla Wahren aloitti teollisen toiminnan Forssassa Kuhalankosken varrella ja perusti 1847 Forssan puuvillankehruuyhtiön. Puuvillakehräämön tehdasrakennuksesta tuli kolmikerroksinen. Vuosina tehdasta laajennettiin. Kehräämö kuitenkin paloi vuonna 1872, ja paikalle rakennettiin uusi kehräämö vuosina Englannista hankittujen piirustusten mukaan. Tehdaskiinteistöä laajennettiin vuosina sekä 1890-luvulla useassa eri otteessa. Joen suuntainen tiilinen lankavärjäämö on rakennettu vuonna 1853, ja sitä on laajennettu useaan kertaan 1850-, ja 1880-luvuilla. Lankavärjäämön vieressä sijaitseva jätekehräämö eli karhekehräämö on vanhimmilta osin vuodelta Lankavärjäämön vieressä joen varressa on puusepänverstaaksi 1883 valmistunut tiilirakennus. Myöhemmin siinä on ollut liiketoimintaa, mm. Finlaysonin tehtaanmyymälä. Nykyisin rakennuksessa on yöravintola. Kuhalankosken toisella rannalla on Tammelan Ojajärveltä museotarkoituksiin siirretty vanha vesimylly. Sen vieressä sijaitsee 1800-luvun loppupuolella rakennettu myllärintupa. Uudempi myllyrakennus on vuodel-ta Myllymiljööseen liittyy myös hyvin säilynyt tiilinen, insinööri Christian Bruunin piirustusten mukaan 1877 rakennettu voimalaitos. Voimalan läheisyydessä sijaitsee ruotsalaisen Johan Hultin piirustusten mukaan 1873 rakennettu tiilinen valimorakennus. Se muutettiin 1997 arkkitehti Sampo Kyanderin piirustusten mukaisesti Forssan museoksi. Kehräämön vanhat teollisuusrakennukset siirtyivät 1980-luvun alussa Forssan kaupungin omistukseen ja ne ovat saaneet uudet käyttäjät. Esimerkiksi kaupunginkirjasto on sijoitettu entisen karhekehräämön tiloihin. Kehräämön alue ja siihen välittömästi liittyvät Wahreninkatu sekä Tehtaanpuisto muodostavat teollisuushistoriallisesti erittäin merkittävän ja valtakunnallisesti arvokkaan alueen. Kehräämöalueen tuntumassa oleva Forssan yksiaukkoinen vanha kivisilta on rakennettu vuonna 1918 perinteiselle Loimijoen ylityspaikalle. Sen viereen rakennettiin nykyinen Koskisilta 1960-luvun alussa. Samalla vanhan sillan kansi purettiin ja sen kaari jäi kevyen liikenteen käyttöön. Puuvillakehräämön yhteyteen rakennettiin vuonna 1849 kaksikerroksinen tiilinen taitekattoinen puuvillamakasiini. Vuonna 1859 se korotettiin kolmikerroksiseksi ja harjakattoiseksi ilmeisesti arkkitehti G.Th. Chiewitzin piirustusten mukaan. Vuonna 1980 makasiini sisustettiin Lounais-Hämeen museoksi. Rakenteelliset muutokset ja korjaukset tehtiin arkkitehti Sampo Kyanderin laatiman suunnitelman mukaan. Samaan aikaan kun kehruutehdasta rakennettiin, valmistui Wahreninkadun varrelle 1848 yhdeksän työväenasunnon ryhmä ja ruokalarakennus kostholli. Kukin asuinrakennus eli pytinki oli tarkoitettu kahdelle työläisperheelle. Niiden pihamaalla oli pienet puutarhapalstat. Kadun varret somistettiin koivuriveillä. Vuonna 1908 kolme asuinrakennusta purettiin ja niiden paikalle rakennettiin kaksi suurehkoa jugendtyylistä toimihenkilöasuintaloa. Ne ovat mahdollisesti Jalo tai Liisi Elersin suunnittelemia. Vuonna 1901 rakennettiin puretun kosthollin paikalle kehruumestarin talo. Wahreninkadun työväen asunnot, kostholli ja puuvillamakasiini liittyvät kiinteästi puuvillakehräämön historialliseen teollisuusalueeseen. 2 Forssan Yhtiönpuisto rakennuksineen Forssan puistoa ryhdyttiin rakentamaan 1850-luvun alussa. Englantilaistyylinen puisto perustuu ruotsalaisen puutarha-arkkitehdin A.F. Rydbergin suunnitelmaan. Puistoon perustettiin kasvihuone, huvimajoja, keilarata sekä virkailijoiden asuinrakennuksia. Nykyisen Forssan Klubin rakennus on rakennettu varakonsuli Hernmarckin asuinrakennukseksi vuosina lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin piirustusten mukaan luvulla rakennusta laajennettiin arkkitehti Theodor Deckerin suunnitelman mukaan. Nykyiseen mittaansa rakennus laajennettiin 1890-luvulla.

2 Rapattu sivurakennus on 1920-luvulta, suunnittelijana Heikki Tiitola. Forssan Klubin kohdalla Loimijoen rannassa sijaitseva huvimaja on rakennettu lukujen vaihteessa arkkitehti Theodor Deckerin piirustusten mukaan. Tehtaanlääkärin talo on rakennettu alun perin 1850-luvulla insinööri J. Hultin asuinrakennukseksi arkkitehti G.Th. Chiewitzin piirustusten mukaan. Entinen Forssan kartanon tilanhoitajan asuinrakennus on rakennettu vuonna 1897 arkkitehti Theodor Deckerin piirustusten mukaan.puistossa sijaitsevat virkailija-asuintalot on rakennettu 1860-luvun ja luvun alkuvuosien välisenä aikana. Puutarhakadun päässä sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu tiilirunkoinen kasvihuonerakennus. Forssan Osakeyhtiö rakennutti vuonna 1861 työssä käyville lapsille puisen tehtaankoulun arkkitehti G.Th. Chiewitzin piirustusten mukaan. Koulurakennus toimi alusta lähtien myös tehdasyhdyskunnan kirkkona. Forssan tehtaankoulussa sovellettiin aikanaan ns. bell-lancasterilaista vuorolukuopetusta. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1979 naapuritalon tontilta ja suojeltiin samana vuonna valtioneuvoston päätöksellä. 3 Musiikkiopisto, Hämeentie 1 Nykyinen musiikkiopisto on rakennettu vuonna 1883 Forssan Osakeyhtiön hotelliksi arkkitehti Theodor Deckerin suunnitelman mukaan. Hotellin yhteydessä toimi lisäksi kestikievari, kapakka, kirjasto ja lukusali. Tyyliltään puinen rakennus on uusrenessanssia. Forssan kauppala osti hotellitalon vuonna 1928, josta lähtien se oli kauppalan- ja kaupungintalona vuoteen 1977 saakka, jolloin nykyinen, kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkäsen suunnittelema kaupungintalo valmistui. 4 Vanha kylpylä ja Forssan kartanon meijeri Forssan Osakeyhtiö rakennutti tiilisen sauna- ja pesulaitoksen Loimijoen rannalle vuosina Vuonna 1933 rakennuksen asua muutettiin arkkitehti Paavo Tiitolan suunnitelmien mukaan. Rakennuksen julkisivu on rapattu 1990-luvulla tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Forssan kartanon (Uudenkartanon) tiilinen meijerirakennus on rakennettu vuonna 1901 Loimijoen rannalle yhtiön pesulan viereen. Nykyisin rakennuksessa on valokuvaamo ja yksityisasunto. 5 Forssan teatteritalo, Torikatu 8 Teatteritalo on rakennettu torin laidalle vuonna 1939 suojeluskuntataloksi arkkitehti Toivo Paatelan piirustusten mukaan. Funktionalistisessa rakennuksessa on havaittavissa myös klassisistisia aineksia. Hämeentien ja Kartanonkadun kulmassa on Forssan ensimmäinen varsinainen kerrostalo, Puistolinna. Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema asuin- ja liikerakennus valmistui Teatteritalon lähellä, torin toisella sivulla on kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkäsen suunnittelema linjaautoasema vuodelta Lastentarha, Kerhola ja Lääkärin talo, Hämeentie Forssan Osakeyhtiön puinen lastentarharakennus on rakennettu vuosina arkkitehti Birger Federleyn piirustusten mukaan. Alkuperäisessä asussaan se oli norjalaisvaikutteista kansallisromantiikkaa. Vuonna 1949 rakennusta laajennettiin seimiosastolla arkkitehti Erik Bryggmanin laatiman suunnitelman mukaan. Lastentarharakennus muodostaa yhdessä Kerholan ja Lääkärin talon kanssa ajallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Forssan Osakeyhtiön seuratalo Kerhola, joka on nykyisin Vapaaseurakunnan omistuksessa vapaakirkkona, on rakennettu vuosina arkkitehti Hugo Lindbergin piirustusten mukaan. Alkuperäisessä asussaan tämä puurakennus oli rikkaasti koristeltu lohikäärmeaihein. Koristeita on myöhemmin karsittu, ja rakennuksen pääsisäänkäyntiin on liitetty uusi avokuisti. Lääkärin talo on rakennettu vuonna 1897 kunnanlääkärin virkataloksi insinööri O.A. Gadolinin piirustusten mukaan. Puiseen uus-renessanssirakennukseen liittyy kaunis avokuisti. Pihamaa on puistomaisesti istutettu.

3 7 Koulukadun kerrostalot Koulukadun varrella sijaitsevat kolmikerroksiset rapatut kerrostalot kuvastavat Forssan kauppalakuvan kehitystä 1950-luvulla. Rakennukset ovat arkkitehti Eino Tuompon ja Jaakko Tähtisen suunnittelemia. Keskuskoulu ja sen erillinen asuntolarakennus liittyvät samaan aikakauteen ja arkkitehtuuriin. 8 Forssan kirkko ja pappila Tammelan seurakuntaan kuuluneeseen Forssan tehdasyhdyskuntaan rakennettiin kirkko vuosina arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Malliltaan tämä punatiilinen kirkko on pitkäkirkko, jonka kummallakin sivulla sijaitsevat runkohuonetta matalammat ristivarret. Kirkon lounaiskulmasta kohoaa epäsymmetrisesti korkea, terävähuippuinen torni. Tyylillisesti kirkko edustaa myöhäistä uusgotiikkaa. Kirkon sisätila on kolmilaivainen ja sitä kattavat tiiliset holvit. Kuori-ikkunoiden lasimaalaukset ovat taitelija Eric Ehrströmin käsialaa. Kummulla kohoava kirkko muodostaa yhdessä viereisen pappilan kanssa rakennusajaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Jugendvaikutteinen pappilarakennus on valmistunut vuonna 1911 insinööri Jalo Ehlersin laatimien piirustusten mukaan. Rakennusta ympäröi kaunis puisto, joka liittää sen kiinteästi kirkkomiljööseen. 9 Kalliomäen asutus Kalliomäen tiiviin pientaloalueen asuttaminen liittyy kiinteästi Forssan teollistumiseen. Jo tätä ennen alue oli ollut Linikkalan kylän mäkitupa-aluetta luvulla Forssan Osakeyhtiö jakoi tämän Ronttismäeksi kutsutun alueen linjoihin ja vuokrasi pienet tontit työväestölleen. Alue rakentui ja 1890-luvuilla nykyiseen mittaansa. Vanhin osa Kalliomäen rakennuskannasta on 1800-luvun puolelta, joskin myös uudisrakentamista on tapahtunut. Asemakaava tähtää alueen perinteisen ilmeen säilymiseen. Toisella linjalla on kahden tontin laajuinen, kolme vanhaa asuinrakennusta ja ulkorakennuksen käsittävä Ronttismäen tehtaalaismuseo. 10 Forssan Osakeyhtiön vanhainkoti, Linikkalankatu 19 Forssan Osakeyhtiön vuonna 1909 rakennuttamassa työläisten vanhainkodissa on sekä uusrenessanssin että jugendin tyylipiirteitä. Rakennuksen on todennäköisesti piirtänyt insinööri Jalo Ehlers tai arkkitehti Liisi Ehlers. Rakennus muutettiin 1980-luvulla asunto-osakeyhtiöksi. 11 Forssan yhteiskoulu, Hämeentie 29 Vuonna 1899 perustettu Forssan Suomalainen Yhteiskoulu on maamme vanhin suomenkielinen maaseutuoppikoulu. Arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnittelema jugendtyylinen koulurakennus valmistui vuonna Kaksikerroksisen rakennuksen alaosa on kivestä, yläosa puusta. Vuonna 1923 koulua laajennettiin Sadeniemen suunnitelman mukaan. Viimeisin laajennus on toteutettu 1950-luvulla. 12 Turuntien kerrostaloalue ja Forssan paloasema Turuntien varteen kohosi kauppalakauden lopulla 1950-luvulta lähtien yhtenäinen kerrostalorivistö, joka sai lopullisen muotonsa Forssan tultua kaupungiksi Kokonaisuuteen liittyy arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema paloasema 1950-luvulta. Kerrostalojen länsipuolella on laaja, yhtenäinen jälleenrakennuskauden omakotialue. 13 Amerikka eli Yliskylä Forssan Osakeyhtiö tilasi 1920-luvun alussa arkkitehti Bertel Jungilta asemakaavan työväenkaupunginosaa varten. Alkuperäiseen asemakaavaan kuului aukiosommitelmia ja puistoistutuksia, mutta ne jäivät pääosin toteuttamatta. Alueen puiset työväenasuintalot rakennettiin vuosina 1922 ja 1923 ja Osa alueen rakennuskannasta on purettu ja 1980-luvuilla. 14 Uusikylä Uudenkylän alueen synty liittyy Forssan teollistumiseen. Tiiviiksi asuinalueeksi se muotoutui 1800-luvun jälkipuolella. Rakentaminen tapahtui säätelemättömästi ja vasta 1920-luvulla alue tuli rakennusvalvonnan piiriin. Parhaiten säilynyt katunäkymä on Keskuskadun varrella, jossa ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin rakennetut puiset asuin- ja liikerakennukset muodostavat elävän kokonaisuuden. Myös Kauppakadun varrella on joukko vanhoja asuin- ja liikerakennuksia, joskin alue on monilta osin jo uusiutunut.

4 Keskuskadun varrella sijaitsee Forssan Elävien Kuvien Teatteri, joka on Suomen vanhin maaseudulle rakennettu elokuvateatteri. Rakennus on vuodelta Sen suunnitteli taiteilija Johan Albert Lindfors. Teatterirakennus on peruskorjattu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa Kauppakadun varrella ovat sijainneet myös Forssan työväentalot. Vuonna 1903 pidettiin historiallinen Forssan puoluekokous talossa, joka paloi Myös seuraava, toisessa paikassa ollut työväentalo tuhoutui Uudenkylän palossa Nykyinen klassisistinen työväentalo rakennettiin tämän rakennuksen paikalle vuonna 1930 rakennusmestari Heikki Siikosen piirustusten mukaan. 15 Puuvillakutomon alue Vuonna 1854 Wahren laajensi tekstiiliteollisuustoimintaa rakentamalla kutomon kilometrin päähän kehräämöstä. Ensimmäinen tiilinen kutomorakennus valmistui 1854 arkkitehti G.Th. Chiewitzin piirustusten mukaan. Seuraavina vuosina rakennusta korotettiin ja laajennettiin sekä alueelle rakennettiin tiiliset värjäämö- ja makasiinirakennukset. Kutomo paloi 1877, jonka jälkeen uusi kutomo rakennettiin vuonna 1878 englantilaisen arkkitehti Edward Pottsin suunnitelman mukaan. Rakennusta on myöhemmin laajennettu useaan otteeseen. Valkaisimo on rakennettu 1897 ja laajennettu myöhemmin. Vuosina rakennettiin suuri ja matala automaattikutomo professori Ossian Hanneliuksen ja arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaan. Kutomo muutettiin vuonna 2002 kauppakeskukseksi. Puinen pääkonttorirakennus valmistui vuonna 1909 kutomomestarin asuinrakennukseksi ja vuonna 1933 se muutettiin Forssan Osakeyhtiön uudeksi pääkonttoriksi arkkitehti Paavo Tiitolan piirustusten mukaan. 16 Lounais-Hämeen Osuusmeijeri ja Wiksbergin kartanon puisto Lounais-Hämeen Osuusmeijerin punatiilinen tuotantolaitos on rakennettu Wiksbergin kartanon meijeriksi. Rakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Vuonna 1978 palaneen Wiksbergin kartanon ympärillä sijaitseva puisto on istutettu 1800-luvun keskivaiheilla. Kartanosta on säilynyt palon jäljiltä rapattu leipomo- ja verstasrakennus. 17 Forssan hautausmaa ja siunauskappeli Forssan seurakunnan hautausmaa vihittiin käyttöönsä vuonna Kunnallisneuvos Meyerin rakennuttama siunauskappeli valmistui seuraavana vuonna arkkitehti Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan. Hautausmaata ympäröi kivimuuri, jossa on takorautaportit. Pääportilta johtaa siunauskappeliin kuusikuja, jonka kummallekin puolen on sijoitettu valurautaisia, klassisistisia koristepylväitä. 18 Järvenpään Kaukjärven kulttuurimaisema Kaukjärven länsipäässä on kaunista viljely- ja asutusmaisemaa. Vanhan maantien varrella on joitakin vanhoja asuinrakennuksia ja aittoja. 19 Kuuston kylä ja Loimijoen kulttuurimaisema Kuuston kylän perinteinen rakennuskanta sijaitsee viehättävästi entisen kylätien varrella. Kylän keskustassa sijaitsee Lunttilan kylän Anttilan pitkä päärakennus, joka on rakennettu 1800-luvulla. Tien koillispuolella kohoavalla mäellä on sekä vanhaa että uudempaa rakennuskantaa. Kaukjärven rannalla sijaitsee Tammelan entinen kappalaisenpappila Klemelä, jonka 1800-luvun jälkipuolella rakennetun päärakennuksen arkkitehtuuria on muutettu. Ympärillä on uusia rakennuksia. Klemelästä johtaa Tammelan kirkolle vanha kirkkopolku. Äijälän tilan kivinavetta on tiettävästi 1760-luvulta ja siten seudun vanhin. Myös tilan aitta on vanha, vuodelta Kyläkalliolla kohoaa komea, vuonna 1832 rakennettu vilja-aitta. Kylän eteläpuolella levittäytyy laaja Loimijoen tasankomainen kulttuurimaisema. 20 Parkkiaro Parkkiaron tila on erotettu Wiksbergin kar-tanosta vuonna Tilan klassisistinen päärakennus on rakennettu vuonna 1917 arkkitehti Väinö Vähäkallion laatimien piirustusten mukaan. 21 Kreivilä, Matku Kreivilä eli Matkun kartano on muodostettu 1690-luvulla kolmesta Karl Bäckille lahjoitetusta tilasta. Kartanon puinen, mansardikattoinen päärakennus on rakennettu vuosina Tyyliltään se liittyy vanhempaan, kustavilaiseen kartanotraditioon. Päärakennusta ympäröi vanha puisto.

5 22 Kojon kartano ja Koijärven kulttuurimaisema Koijärven kirkon eteläpuolella levittäytyy laaja Koijokea lounaaseen myötäilevä kulttuurimaisema. Kojon kartano on 1700-luvulla perustettu kruunun uudistila, jonka eversti B.J. Hastfer sai 1785 rälssioikeudella. Axel Wilhelm Wahren osti kartanon Kartanon puinen, kaksikerroksinen päärakennus on korotettu ja jatkettu nykyiseen muotoonsa vuoden 1860 vaiheilla arkkitehti G.Th. Chiewitzin piirustusten mukaan. Tyyliltään rakennus liittyy ajan sveitsiläisvaikutteiseen huvila-arkkitehtuuriin. Yksityisomistuksessa olevaan kartanoon johtava pitkä koivukuja on rauhoitettu. Koijärven kirkko on entinen manttaalikunnan talo vuodelta Seuraavana vuonna rakennus muutettiin väliaikaiseksi kirkoksi ja seurakunnan omistukseen se siirtyi Ilvesoja-Mattilan ja Heikkilän tilojen rakennukset muodostavat tyypillisen 1800-luvun talonpoikaisen rakennusryhmän. 23 Mäkelä, Saviniemi Mäkelän tilan poikkeuksellisen pitkä päärakennus on rakennettu vuonna 1895 ja jatkettu 1905.