Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Transkriptio

1 Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän Rekolanvuorten alueella koostuu kuudesta tuulivoimalasta. Yksittäisen voimalan napakorkeudeksi on suunniteltu maksimissaan 145 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat Sysmässä Joutsjärven ja Ala- Vehkajärven välisellä metsäalueella hankealueen korkeimmalla kodalla luode- kaakko- suuntaisesti neljän ja kahden myllyn jonoissa noin metrin välein. Hankealueen pituus on noin 4 ja leveys noin 1,5 kilometriä Päijätsalo. Lähteet: Kioski - Museovirasto/Arkisto- ja tietopalvelujen ylläpitämä kulttuuriympäristöjen digitaalinen tietokanta museoviraston tietokanta valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä Maaseudun kulttuurimaisemat ja nähtävyydet. Ehdotus Kanta- Hämeen ja Päijät- Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema- alueiksi. Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema- alueiden päivitysinventointi 2011, Katriina Koski. Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet hankealueen vaikutuspiirissä: - Nuoramoisten kartanomaisema, RKY Nuoramoisjärven itärannan vuosisatoja viljelyksessä olleella peltoaukealla on lähellä toisiaan kolmen kartanoa, Uusi- Olkkola, Vanha- Olkkola ja Nordenlund. Ympäröivässä maisemassa näyttäytyvät erinomaisesti kartanokulttuurille ominaiset elementit: pihapiireihin johtavat pitkät puukujanteet, pihapiirin puistomainen lehvästö, yksittäiset maisemapuut ja rantaviivaa rajaavat hoidetut puurivit. Kartanoiden rakennukset sijaitsevat kumpareilla peltoaukean keskiosassa. Asutus on vuosisatoja sijoittunut näille mäenharjanteille. Esihistoriallisen ajan asutukseen viittaavat lukuisat kivikauden asuinpaikat sekä rautakautiset kuppikivet ja asuinpaikka.

2 Vanha- Olkkolan uusrenessanssityylinen päärakennus on rakennettu 1884 Nuoramoisjärven ja maantien väliselle kannakselle. Uuden- Olkkolan maisemaa hallitseva kustavilainen päärakennus on luvun lopulta. Uusi- Olkkola sijaitsee puiston ympäröimänä Nuoramoisjärven lahden tuntumassa. Nordenlund sijaitsee puiston ympäröimänä keskellä viljelysaukeita, päärakennuksen nykyinen ulkoasu on luvun rikasmuotoista arkkitehtuuria. Kartanoiden puistokujanteet ja paikallistiet ovat osa alueen halki luvulla kulkeneen kylätien linjausta. Kartanoiden ja muinaisjäännösten lisäksi alueen kulttuurimaisemaan kuuluvat kappalaisen pappila luvulta sekä luvulla rakennetut koulu ja rukoushuone. Uuden- Olkkolan itäpuolella on 1930 valmistunut nuorisoseuran ja suojeluskunnan yhteinen talo "Nuhja". Viljelymaiseman eteläpäässä on Anttilan ja Iso- Pakkaselan kantatalojen hyvin säilyneet talouskeskukset. Esihistoriallisella ajan asutuksesta kertovat lukuisat kivi- ja rautakauden asuinpaikat ja uhrikivet. Hämeen eräalueena ollut Sysmä sai pysyvän asutuksen keskiajalla. Nuoramoisten 20 taloa käsittänyt kylä muodosti uuden ajan alkupuolella Päijänteen itäpuolisten alueiden suurimman kylän. Historiallisissa lähteissä se mainitaan ensimmäisen kerran Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema, RKY Sysmän kirkon ympäristössä Suurikylän, Käenmäen ja Voipalan maarekisterikylien lukuisat rautakautiset kalmistot ja uhrikivet kertovat Päijänteen Majutveden rannalla paikan pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä asemasta. Keskiaikaisen kirkon lisäksi kylien maisemakokonaisuuteen kuuluvat pappilan, Suurikylän kartanon, Hirvelän ja Hovilan rakennusryhmät. Sysmän kirkonseutu on jäänyt

3 syrjään pitäjän keskuksesta, mistä syystä kirkon ympäristö on säilynyt uudisrakentamiselta. Kirkolliset rakennukset ja suurtilat kuvastavat luvulla vallinnutta kirkonseutujen rakennetta. Sysmän myöhäiskeskiaikainen kirkko on muutettu luvulla. Kirkkoon kuuluu vanha hautausmaa, jota on laajennettu luvun jälkeen useaan otteeseen. Kellotapuli ja kirkon länsipuolella oleva kivinen pitäjänmakasiini ovat rakennettu 1854 ja Suurikylän kartano kirkolle johtavan maantien varrella on yksi pitäjän vanhoista kartanoista. Kartanon länsipuolella sijaitsee Käenmäen vanha kylätontti. Alueen eteläosassa Matjutveteen pistävällä niemellä on Voipalan kylän Hovilan kartanomiljöö. - Päijätsalo Maisema- alue on tyypillistä Päijänteen vuorimaata. Maisemakuvaa luonnehtivat kiviset rannat ja vehmas kasvillisuus. Saaren mantereen puoli on näkymiltään monipuolinen, rikkonaisten salmien ja lahdelmien mosaiikki. Päijänteen saaren länsiosassa olevan korkeimman selänteen laki kohoaa noin 85 metriä Päijänteen pintaa korkeammalle. Päijätsaloa halkovat luontopolut. Saaren korkeimmalle kohdalle rakennettiin näkötorni vuonna 1899 ja sieltä on upeat näkymät Päijänteelle. Suopellon ja Ilolan alueelle syntyi huvilayhdyskunta luvulla luvulla maisema- alue on muuttunut huomattavasti. Päijätsaloon on jo noussut tiivis vapaa- ajanasuntoalue. Suopellon Ilolan aluetta kehitettään ja Suopellon uuden satama- alueen rakentaminen on alkanut. Maisema- alueen aikaisempi nimi ja arvoluokitus on ollut Päijätsalo; valtakunnallinen (valtioneuvoston periaatepäätös, 1995)

4 Päivitysinventointi 2013 on laatinut ehdotuksen alueen arvoluokan muuttamisesta maakunnalliseksi. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, alustava arvio: Tuulipuiston suunnitteilla oleva kuuden tuulivoimalan rakentaminen Rekolanvuorella muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalousmaisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Tuulivoimalat ja rakennettavat huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Tuulipuiston myötä rakennusalueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Kun tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia tarkastellaan etäämpää, muutokset rakennusalueilta heijastuvat laajempaan maisemakuvaan. Tällöin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa merkittävästi tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan tällöin maiseman luonteen muutoksina. Eri selvityksissä on usein päädytty siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Emilia Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa Rekolanvuorten hankkeessa noin 1,5 km etäisyyttä tuulivoimaloista.

5 Tuulipuiston lähivaikutusalueella, joka ulottuu enimmillään noin 5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, voimalat näkyvät paikoin Sysmän kirkonkylään. (1427 Fotomontage 4A_Rekolanvuoret_Sysmäby_6xN131HH144.jpg). Kuvasovitteessa voimalaitos erottuu selvästi ja tulee paikoin muokkaamaan maisemakuvaa. Tuulivoimalat näkyvät paikoin peltoaukeiden kohdalla Nuoramoisissa. (1427 Fotomontage 2 A_Rekolanvuoret_Nuoramoinen_6xN131HH144.jpg). RKY- alueelta otetussa kuvasovitteessa vaikutukset ovat nähtävissä. Tilanne on seudulla tyypillinen, voimalat näkyvät lähimetsän takaa, pihapiirin puusto estää kuitenkin suoran näkymän asuinrakennuksista ja vähentää siten voimaloiden vaikutuksia arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Uusi elementti muuttaa maisemakuvaa mutta ei hallitse sitä. Vaikutuksia Päijätsaloon tarkastellaan noin 10 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Päijätsalon näkötornista voimalaitokset voisivat näkyä selvästi. Etäisyys sieltä tuotantolaitoksiin on lyhimmillään n. 10 km. Näkötornin ympärille on kuitenkin kasvanut metsää, joka nykyisellään estää tuulivoimaloiden näkymisen. (1427 Fotomontage6_Rekolanvuoret_Päijätsalo_6xN131HH144_SYMBOL.jpg) Tuulivoimalat näkyvät paikoin peltoaukeiden kohdalla kyläteille ja asutukseen, vaikkeivät varsinaisesti hallitse maisemaa. Useiden talojen pihoilta ei kuitenkaan pääse muodostumaan suoraa näköyhteyttä rakennuksista, rakenteista ja pihapiirien kasvillisuudesta johtuen. Monin paikoin asutus sijoittuu saarekkeisiin ja pihapiirien kasvillisuus, tienvieruspuusto ja rakennukset estävät näkymiä. Alueen historiallinen tunnelma ja luonne säilyvät, maisemaan tulee kuitenkin uusi entuudestaan vieras elementti, joka muokkaa maisemakuvaa. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvot ovat tunnistettavat ja niiden ominaispiirteet säilyvät. Suunniteltujen voimalaitosten myötä rakennettujen ympäristöjen historiallinen tunnelma säilyy. Arviot perustuvat esiteltyihin lähteisiin ja kuvasovitteisiin. Ruovedellä Riitta Jaakkola maisemasuunnittelija

6 1427 Fotomontage 2A_Rekolanvuoret_Nuoramoinen_6xN131HH144.jpg

7 1427 Fotomontage 4A_Rekolanvuoret_Sysmäby_6xN131HH144.jpg 1427 Fotomontage 6_Rekolanvuoret_Päijätsalo_6xN131HH144_SYMBOL.jpg