Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä."

Transkriptio

1 Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna YPÄJÄ 1 Loimijoen kulttuurimaisema Loimijokilaakso levittäytyy tasaisena ja avarana Jokioisten rajalla, kaventuu Hevosopiston ja kirkonkylän kohdalla laajetakseen jälleen Loimaan rajan tuntumassa peltolakeudeksi, joka ulottuu pohjoisessa Ypäjänkylään ja rautatiehen. Ypäjän varhainen asutus on keskittynyt näihin jokilaaksoihin. Loimijoen laakso muodostaa kulttuurimaisemakokonaisuuden, joka jatkuu Jokioisten puolelta aina Loimaalle asti. Jokilaakson kylien kantatalot ja viljelykset ovat Ypäjän vanhinta kulttuurikerrostumaa. Loimijoen kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 2 Kirkonkylä (Perttula) Perttulan vanhin kylätontti on sijainnut Rauhalantien tienoilla, jotakuinkin nykyisen kunnantalon tienoilla. Kylän torpat sijaitsivat 1700-luvulla kyläkeskuksen ja sitä sivuavan maantien pohjoispuolisella mäellä. Kirkko sijaitsi jo tuolloin samalla paikalla kuin nykyinenkin, 1902 valmistunut kirkko. Kunnallisen itsehallinnon toteuduttua 1870-luvulla Perttulan kylän asema Ypäjän keskuksena korostui. Oma, poikkeuksellisen komea kansakoulu valmistui Kyläkuva muuttui 1950-luvulla, kun raitin varrelle kohosivat uusi kunnantalo ja terveystalo sekä uusi kansakoulu. Viime vuosikymmenten liikenneratkaisut ovat muuttaneet erityisesti kirkon lähiympäristön ilmettä. 3 Ypäjän kirkko Tammelan emäseurakuntaan kuuluneesta Perttulan kappelista on ensimmäinen maininta jo 1500-luvulta. Tuolloin rakennettiin ensimmäinen puinen pyhättö. Lääninarkkitehti C.A. Caween suunnitteli vanhan, 1798 rakennetun kirkon korjauksen Vuonna 1897 haluttiin jo rakentaa uusi kirkko. Tamperelainen rakennusmestari Asarias Heikkinen urakoi hämeenlinnalaisten arkkitehtien Henrik Reinhold Helinin ja Alexander Rogatus Nyströmin suunnitteleman uuden kirkon Puukirkossa on nähtävissä kansallisromanttisia piirteitä, ja sen ulkoasua hallitsee korkea, epäsymmetrisesti sijaitseva torni. Rakennuksen arkkitehtuuria pelkistettiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemassa vuoden

2 1939 perusteellisessa korjauksessa. Viimeinen korjaus valmistui 1998 (arkkitehti Marja Rauhala). Kirkon ympärillä levittäytyy Loimijoen rantaan laskeutuva vehmas hautausmaa. Ypäjän ensimmäinen lainamakasiini sijaitsi Kartanonkylässä. Uusi sementtitiilinen makasiini rakennettiin 1913 kirkonkylään kirkon välittömään läheisyyteen. Rakentajana oli Juho Lindfors. Jyvästö lopetettiin 1927, minkä jälkeen makasiinia on käytetty kunnan varastotilana. 4 Kunnantalon ympäristö Ypäjän kunnantalo valmistui 1951 rakennusmestari Väinö Paloposken suunnitelman mukaan. Harjakattoinen kivitalo on rapattu. Vieressä on vanha kunnantalo vuodelta Sen suunnitteli rakennusmestari Y.A. Hagberg. Rakennus on nykyisin esikoulun käytössä. Kunnantalon toisella puolella sijaitseva terveystalo rakennettiin 1951 (arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä ja Martas). Honkalan tilan pihalla, Perttulantie 33, on vanha hirsinen vilja-aitta 1780-luvulta. Se lienee Perttulan kylän vanhin rakennus. Perttulan entinen alakansakoulu on rakennettu Punainen puukoulu on nykyisin yrityskäytössä. 5 Entinen Perttulan kansakoulu Komean koulun piirustukset laati Kartanonkylän kartanon kirjanpitäjänä toiminut ylioppilas Henrik Liipola kartanonomistaja D.A. Collinin ohjeiden ja kouluylihallituksen uusien mallipiirustusten mukaan. Koulu valmistui Urakoitsijana toimi A. Pohjonen. Kivityöt teki Vaarasen kiviliike. Hirret koottiin manttaaliluvun mukaan talollisilta. Koulurakennukseen sijoitettiin myös Ypäjän kirjasto, joka toimii rakennuksessa edelleen. (Ypäjän Lainakirjasto on perustettu jo 1859.) Vanha koulu liittyy kulttuuriympäristönä tien vastakkaisella puolella sijaitsevaan museoalueeseen. Vanhan koulun viereen valmistui vuonna 1958 arkkitehti Veikko Nortomaan ja rakennusteknikko K. Multalan suunnittelema punatiilinen koulurakennus, nykyinen peruskoulun ala-aste. 6 Ypäjän kotiseutumuseo Kotiseutumuseo sai alkunsa 1941, kun pappilan läheisyyteen siirrettiin lukkari Löfroosin tuparakennus. Alueelle siirrettiin 1950-luvulla Vanha-Seppälän harakkamallinen tuulimylly. Kokonaisuuteen kuuluvat pappilan vanha riihi vuodelta 1896, pappilan 1700-luvun aitta sekä paikalle siirretyt savusauna ja Levomäen torppa. 7 Entinen pappila Perttulan seurakunnan pappilaksi ostettiin 1871 Kujalan rälssitalo. Tämä vanha pappila sijaitsee uuden palvelukeskuksen ja kotiseutumuseon välittömässä läheisyydessä. Rakennus on säilyttänyt pääosin perinteisen asunsa. Pappilan pihaan johtavan tien varrella on vanhoja puistokuusia.

3 8 Jaakkola Jaakkola on sukutila vuodesta Tila on siirretty Perttulan kyläkeskuksesta nykyiselle paikalleen Loimijoen rannalle 1790-luvulla. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1880-luvulta. Sitä on jatkettu Pihapiiriä rajaavat vanha punamullattu luhtiaitta sekä hirsinen talli Tien varrella on hirsipintainen vanha vilja-aitta, joka on mahdollisesti 1800-luvun alusta tai 1700-luvun puolelta. Jaakkola sijaitsee peltojen ympäröimänä lähellä Loimijoen rantaa. Osa tilan pelloista on yhä viljelyksessä, osa golfkenttinä. Eemeli Jaakkola on kirjoittanut sukutilastaan 1934 romaanin Neljän vuosisadan sukutalo. 9 Entisen osuusmeijerin ympäristö Osuusmeijerin ympäristössä on säilynyt vanhaa asutusta sekä raitin varrella että eteläpuoleisella Kurjenmäellä. Vanhimmat asuinrakennukset ovat 1920-luvulta, ja alue on täydentynyt sotien jälkeen rakennetuilla omakotitaloilla. Maantien länsipuolella on jokirannassa ns. Erkkilän mylly vuodelta Kurjensillan kautta on johtanut ikivanha kulkuyhteys Perttulan kirkon ja Turuntien välillä. Sillan kupeessa joen pohjoisrannalla on tiilestä muurattu, rapattu vanha muuntajatorni. Ypäjän Osuusmeijerin (per. 1904) kivirakennus valmistui Klassisistinen meijerirakennus on muutettu hiljan asuinkäyttöön. Rakennuksen piirustukset, kaikki meijerin koneet ja laitteet sekä asennustyö ostettiin Keskusosuusliike Hankkijalta. Suunnitelmat on ilmeisesti laadittu rakennusmestari K.A. Himangan johdolla, joka toimi 1921 lähtien Voinvientiosuuskunta Valion rakennusteknisen osaston johtajana. Urakoitsijana toimi rakennusmestari K. Juselius ja valvojana Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari Aarne Männistö. Rakennusta ympäröivät rakennusaikana istutetut vanhat lehmukset. Valkea, rapattu meijerirakennus edustaa arkkitehtuuriltaan aikansa klassisistista suuntausta. 10 Manninen Mannisten vanha kylätontti on sijainnut lähellä Loimijoen rantaa Haverin tilalta johtavan tien päässä. Paavolan tilalla oli 1800-luvun lopulla tilanomistaja Collinin aikana suuri puiston ympäröimä huvilamainen päärakennus, mutta se purettiin 1900-luvun puolivälissä. Maanjakotoimitusten seurauksena kylän talot ovat siirtyneet 1800-luvun jälkipuolella pois vanhalta kylätontilta enimmäkseen Loimaantien varrelle. Tienvarsiasutus muodostaa tänäänkin nauhamaisen kokonaisuuden, jossa on säilynyt paljon vanhaa, pääasiassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa (mm. Loimaantie 53, 95, 121, 139, 185, 215, 247). Tielinjan muuttaminen, puuston lisääntyminen ja pensaikot estävät asutuksen näkemisen kokonaisuutena. Loimaantie on ollut merkittävä pitäjien välinen liikenneväylä jo 1700-luvulla.

4 Haverin kantatilan hirsinen päärakennus on 1800-luvulta. Juha Fredrik ja Emma Haveri lahjoittivat kunnalle ns. Harakan talon, joka kunnostettiin Mannisten koulurakennukseksi Rakennus on kaunis esimerkki 1800-luvun jälkipuolen tyylistä. Mäen kantatilan puinen päärakennus on vuodelta Entisen maantien varrella on kaksi hyvin säilynyttä vanhaa sulkanurkkaista aittaa. Kurkun tilan päärakennus on vuodelta Kartanonkylä Kartanonkylän kartano muodostettiin 1790-luvulla viidestä Kartanonkylän rälssitilasta sekä Viloilan yksittäistalosta. Kartanon ensimmäinen omistaja oli Dominicus Julius Pinello. Kartano siirtyi 1852 valtioneuvos Peter von Gangerille, joka puolestaan myi kartanon 1860-luvulla David Collinille. Vuonna 1915 Kartanonkylän tilukset liitettiin Jokioisten Osakeyhtiöön ja niistä tuli osa Alfred Kordelinin suurta maaomaisuutta. Kordelinin kuoltua valtio lunasti omistukseensa Kordelinin kuolinpesältä sekä Jokioisten että Kartanonkylän kartanon. Kartanoitten maista suuri osa palstoitettiin 1920-luvun alussa torpparivapautuslain ja maanlunastuslain nojalla itsenäisiksi pientiloiksi, mikä on vaikuttanut suuresti koko Ypäjän nykyisen, valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman muotoutumiseen. Puolustuslaitoksen ratsukoulu ja hevosvarikko muuttivat Lappeenrannasta Ypäjälle Valtion omistaman Kartanonkylän kartanon maille rakennettiin uudisrakennuksia, mm. kaksi tiilistä tallia ja puinen maneesi. Suunnittelusta vastasi puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimisto. Maataloushallinnon alainen Valtion hevosjalostuslaitos eli hevossiittola aloitti toimintansa Kartanonkylässä Siihen liittyi myös hevostalouskoulu ja maatalousseppäkoulu. Alueella on toiminut myös puolustusvoimien koiratarha ja sotakoirakoulu. Ratsukoulu muutti Niinisaloon Hevosopiston alueella sijaitseva entinen Kartanonkylän kartanon päärakennus on alkujaan vuodelta Nykyisen asunsa se sai pääosin 1930-luvun uudistusten yhteydessä. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevat kivinen, valkoiseksi rapattu viljamakasiini sekä kivinen härkätalli 1800-luvun jälkipuolelta. Se on kunnostettu hiljan. Viljamakasiini on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla. Päärakennuksen lähellä on 1930-luvun ratsukoulun aikaisia rakennuksia: mm. kaksikerroksinen koulurakennus sekä ruokalarakennus. Klassisistiset Koivula ja Kuusela rakennettiin 1930-luvulla ratsukoulun ja siittolan johtajien asunnoiksi. Rannan puolella on lisäksi kolmas vanha asuinrakennus. Jokirannassa sijaitsee kartanon vanha meijeri, jonka David Collin perusti 1880-luvulla. Se oli lajissaan

5 ensimmäinen Ypäjällä. Juustoa meijerissä alettiin valmistaa 1904 sveitsiläisen juustomestari Pfäfflin johdolla. Kartanon vuodelta 1902 peräisin oleva suurnavetta kunnostettiin aikoinaan varsa- ja tammatalliksi, nyt se toimii valjas- ja puuverstaana. Sen lähellä on kahden henkilökunnan asuinrakennuksen Pihlajan ja Mäntylän muodostama kokonaisuus 1940-luvulta. Makasiinin ohella seuraavat rakennukset on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla: Säterikattoiset rappaamattomasta tiilestä rakennetut tallit 1 ja 2 vuosilta 1933 ja Puolustusministeriön rakennusosastolla suunniteltu lautarakenteinen maneesi vuodelta Kauniisti vanhaan ympäristöön istuvat uudisrakennukset III-tallin, astutushallin ja hevossairaalan on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen 1980-luvulla. Ypäjän yhteiskoulu aloitti toimintansa ratsukoulun tiloissa Entinen kasarmirakennus muutettiin uuteen käyttöön rakennusmestari Kalevi Korhosen suunnitelman mukaan. Tiilinen lisärakennus on vuodelta Levä Levän aikanaan komean ryhmäkylän vanha kylätontti sijaitsee maisemallisesti hallitsevalla paikalla Loimijoen etelärannalta kohoavalla kumpareella. Kyläympäristö liittyy kiinteästi joen vastarannalla sijaitsevaan Kartanonkylän maisemaan. Kylä on säilyttänyt suhteellisen tiiviin luonteen. Lehtevän kyläraitin varrella on vanhaa rakennuskantaa mm. Hossin, Kylä-Tuomolan ja Markkulan tiloilla. Perinteisessä asussaan on säilynyt talo Levänmäentie 47. Se on pitkälle nurkalle salvottu punamullattu torppa. Kylä-Tuomolan kantatila on entinen Jokioisten sukuoikeustila, jonka hirsinen päärakennus on 1900-luvun alkupuolelta. Hossi on niin ikään entinen Jokioisten sukuoikeustila, joka itsenäistyi Hossin tilan suuri puinen päärakennus vuodelta 1902 on saanut nykyasunsa Hirsiset talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Pihapiiriin kuuluu vanha hirsinen vilja-aitta, joka on punamullattu. Rakennusten ympärillä levittäytyy laaja pihapuisto. Markkulakin on entinen Jokioisten sukuoikeustila, joka itsenäistyi Päärakennus on vuodelta 1926 ja navetta vuodelta Pihassa on vanha luhtiaitta 1700-luvulta. Köllin yksinäistalo sijaitsee Levän kyläkeskuksen ulkopuolella Uusikylässä, 1600-luvun Nybyssä. Kölli on entinen Jokioisten sukuoikeustila, joka itsenäistyi Köllin rakennusryhmä muodostaa oman pienimuotoisen kylämäen peltojen ympäröimällä kumpareella. Rakennukset ovat melko uusia. 13 Varsanoja

6 Varsanojan vanha kylätontti ja kylän päätilat ovat sijainneet Varsanojan äyräillä mm. Ala-Kartanon ja Hokan tilojen tienoilla. Varsanojan maisema avautuu tänään parhaiten vanhalta Vaulammin ja Ypäjän kirkonkylän väliseltä maantieltä. Kulttuurimaisemana se on osa Loimijoen avointa maisema-aluetta. Varsanojan kyläkoulu valmistui vuonna 1924 (E. Rossi). Se toimii nykyisin Hevosopiston koulutus- ja majoitustiloina. Aholan tilan tasapainoinen rakennusryhmä sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla. 14 Palikkala Palikkalan kylä on vanhastaan kuulunut Jokioisten kartanoon. Sen ulkokartano Vähäsuo on sijainnut Palikkalassa. Vanha Palikkalan kylätontti on lähellä Loimijoen rantaa Äijälän ja Heikkilän tilakeskusten tienoilla. Äijälä on entinen sukuoikeustila, joka itsenäistyi Päärakennus on vuodelta Äijälä sijaitsee Palikkalan vanhalla kylätontilla. Avoimessa kulttuurimaisemassa pitkälle näkyvä Nissilä on entinen Jokioisten kartanon lampuotitila, joka lunastettiin itsenäiseksi Pihapuiston ympäröimä päärakennus on vuodelta Ypäjänkylän vanha kylätontti Ypäjänkylän kantatalot ja viljelymaat ovat alkuaan sijainneet Ypäjoen rantamilla. Asutuksensa kylä on saanut Mannisten kylän tavoin Satakunnasta toisin kuin muut Ypäjän kylät, jotka ovat hämäläistä perua. Alkuaan kylätontti sijaitsi nykyisten Uotilan, Lylyn ja Pispan tienoilla. Mattilan päärakennus on vuodelta 1910, karjarakennus 1900-luvun alusta. Vanhempi keltaiseksi maalattu koristeellinen päärakennus on 1800-luvun lopulta. Rakennukset muodostavat edustavan, hyvin hoidetun kokonaisuuden peltoaukean reunassa. Vanhalla kylätontilla sijaitseva Uotila on erotettu vuonna 1575 Kyöpeli-nimisestä sukutilasta. Tien varrella oleva päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennus on säilyttänyt rakentamisajalle tyypilliset koristeaiheet. Myös koristeellinen talousrakennus on 1800-luvun lopulta. Uotilassa toimi majatalo 1900-luvun alussa. Ypäjänkylän kansakoulu valmistui 1904 Vanha-Karrin ja Pispan maista erotetulle tontille. Urakoitsijana oli J. Tuominen Lempäälästä. Rakennusta on laajennettu 1916 rakentamalla opettajille asuinhuoneistot. Lylyn hirsinen päärakennus on vuodelta Tilan rakennukset sijaitsevat Ypäjänkylän vanhalla kylätontilla.

7 Vanha-Laurilan kantatilan hirsinen päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Rakennusryhmä sijaitsee entisen 1700-luvun sotilastorpan paikalla. Uusi-Laurilan tilan rakennusryhmä on 1800-luvun loppupuolelta. 16 Ypäjän asemanseutu Turun ja Toijalan välinen rautatie avattiin liikenteelle Tämä johti pian maantieyhteyden rakentamiseen Perttulasta Ypäjänkylään, asemarakennuksen pystyttämiseen 1888 sekä myöhemmin Ypäjänkylän liittämiseen Ypäjään, kun se aiemmin oli kuulunut Loimaan pitäjään. Rautatieasema synnytti ympärilleen moninaista yritystoimintaa, mikä näkyy kyläkuvassa tänäänkin. J.V. Rantasen kauppa perustettiin jo J.V. Rantasen aikanaan merkittävästä höyrysahasta on jäljellä luvun alkupuolen tiilisiä tehdasrakennuksia. Sahalle johtavan kujan varrella on vanhoja asuinrakennuksia. Ypäjän ensimmäinen osuuskauppa aloitti toimintansa kylässä vuonna Kylässä oli suuri tulipalo 1914, joka tuhosi useita rakennuksia. Asemarakennus purettiin joitakin vuosia sitten. Suomelantien varrelle radan tuntumaan syntyi 1940-luvun lopulla yhtenäinen puolitoistakerroksisten omakotitalojen ryhmä. Mallipiirustusten mukaan rakennettujen talojen asukkaina oli rintamamiehiä ja siirtokarjalaisia. Komea taitekattoinen, entinen J.V. Rantasen liike- ja asuinrakennus rakennettiin vuoden 1914 palon jälkeen. Kyläkuvan kannalta keskeinen rakennus on nykyisin asuinkäytössä. Radan vierellä sijaitsevalla Ypäjänkylän vehnämyllyllä on näkyvä asema Ypäjänkylän taajamassa. Yhä toimiva mylly on rakennettu 1940-luvulla. Myllyn vierellä raitin varrella on kestikievarinakin toiminut asuin- ja liikerakennus 1880-luvulta, joka on säilynyt perinteisessä asussaan. Myllykylä on entinen ratsutila, rustholli, joka on ollut samalla suvulla 1540-luvulta lähtien. Suurehko puinen päärakennus on vuodelta 1887, nykyasu on lähinnä vuosien 1922 ja 1940 korjauksista. Rakennuksen ympärillä on vanha pihapuisto. Pyramidikattoinen valkea viljamakasiini on pellon laidassa. Ypäjoen pohjoispuolella on entinen Ypäjänkylän alakansakoulu vuodelta Haukan kantatilan kaksikerroksinen puutarhan ympäröimä päärakennus on vuodelta 1924 (rakennusmestari Heikki Tiitola). Kivinavetta rakennettiin vuonna 1891 ja talli Rakennusryhmä sijaitsee entisen luvun sotilastorpan paikalla. Ypäjän Seurojentalo rakennettiin Ypäjän vanhan meijerin kivijalalle Vanha-Karrin päärakennus on lukujen vaihteesta. Pihassa on vanha aitta.

8 17 Sorri Sorrin pitkä punaiseksi maalattu päärakennus sekä hirsinen karjarakennus rakennettiin vuosina Vanhempi päärakennus siirrettiin samaan aikaan vanhalta kylätontilta uuden tilakeskuksen sivurakennukseksi. Pihapiirin ulkopuolella pellon laidassa on vanha aitta. Tilalle johtaa koivukuja. Sorri on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. 18 Ylismäki Hollinkorven luona oleva harmaa hirsipintainen mäkitupa on 1800-luvun puolenvälin tienoilta. Sen historia liittynee Uusi-Seppälän eli Korven rakennuksiin. Uusi-Seppälä siirrettiin ns. Hollinkorpeen Seppälän talon takamaille 1830-luvulla. 19 Katinhännän alue Ypäjänkylästä Kauhanojalle johtavan vanhan maantien varrella sijaitseva Katinhännän alue on rakennuskannaltaan pienimittakaavaista ja melko tiivistä. Se on kehittynyt vanhasta torppa- ja mäkitupalaisasutuksesta. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta, valtaosa 1900-luvun alkupuolelta. Tontteja muodostettiin myös sotien jälkeen maanhankintalain voimaantultua. 20 Hyrsynkulman kulttuurimaisema Hyrsynkulman tasainen viljelyaukea on vanhaa Palikkalan kylän torppariseutua. Alueen torpat itsenäistyivät 1920-luvulla. Jokioisten kartanon entisen sivutilan Vähäsuon pihalla oleva muistomerkki kertoo Karjalan Muolaan siirtolaisasutuksesta täällä ns. Palikkalan torppakulmalla. Hyrsyn 1939 rakennettu kansakoulu ehti olla toiminnassa vuoteen Entisen koulun ja Kankareen välisellä peltoaukealla on maisemallisesti merkittävä riihirakennus. Kankareen eli Kankarinmäen torppa muodostaa tienristeysmaisemassa eheän kokonaisuuden. Torpan hirsipintainen päärakennus on todennäköisesti 1800-luvun jälkipuolelta, pirttiosa on lisätty Kuisti on uudehko. Pihapiiriä rajaavat vanhat hirsiset talousrakennukset. Kankareen torppaa on käytetty kylän perinnetalona. Myös tien toisella puolen Majamäessä on säilynyt vanha torppa.

9

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

HEVONEN YPÄJÄLLÄ. Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja

HEVONEN YPÄJÄLLÄ. Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja HEVONEN YPÄJÄLLÄ Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja YPÄJÄ Hämeen läntisin kunta Tunti Turusta ja Hämeenlinnasta Suomen hevospitäjä

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Keitele 51 52 Keiteleen kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä alue v. 1993 luetteloinnissa Kirkko

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola:

Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: 1. Ote Rakennusinventoinnista 2. Harvialan inventoidut kohteet, tarkemmat selostukset 1. Ote Rakennusinventoinnista 165440028 Harviala

Lisätiedot

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA. 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet

NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA. 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Pappila 435 1 6 PAPPILA SRV 24 Hirsirunkoinen ja tasanurkkainen pappilarakennus on

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Olli Joukio 2014/2015 1 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. Inventointityön vaiheiden kuvaus Vuosina 1986-88 toteutettiin Sorkan

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

alun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249

alun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249 NRO KYLÄ KIINTUNNUS KIINTEISTÖ KULTHISTAR ARVOTUS PERUSTELU KOORDX KOORDY Suurikokoinen kolmilaivainen harmaakivikirkko, jonka länsipäässä tornin jalusta. Runkohuone ja holvaus noin vuodelta 1300, tornin

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2.

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2. 1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä

Lisätiedot

EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET. Merkinnällä sr osoitetut kohteet. Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla

EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET. Merkinnällä sr osoitetut kohteet. Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Merkinnällä sr osoitetut kohteet Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla Eurajoen Kristillinen opisto: päärakennus ja kansliarakennus 1

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

Kulttuurihistorialliset arvot

Kulttuurihistorialliset arvot Keskustan osayleiskaavaluonnos 13.9.2010 Kulttuurihistorialliset arvot Kohdeluettelo perustuu mm. Satakunnan maakuntakaavaehdotukseen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointeihin

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI 7.3.2014

INVENTOINTIRAPORTTI 7.3.2014 KOSKI TL KOIVUKYLÄ RAKENNUSINVENTOINTI INVENTOINTIRAPORTTI 7.3.2014 Sweco Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 www.sweco.fi Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu Y-tunnus 0564810-5

Lisätiedot

Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035. Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS

Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035. Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035 Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS Johdanto Tämä selvitysluonnos on laadittu Ristijärven kirkonkylän yleiskaavoitusta varten. Kaava-alueen

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Nurmijärven rakennuskulttuuri 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia)

Nurmijärven rakennuskulttuuri 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia) 192 Ollinkorpi (Korven aseman rakennuksia) Korventie 244, 05100 Röykkä Korven asema on alkuperäisiä Hangon radan liikennepaikkoja ja se sai Knut Nylanderin suunnitteleman ensimmäisen asemarakennuksensa

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Putula, Hämeenkoski Kyläkävely 27.6.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Putulan kyläkävely tehtiin 27.6.2012. Mukana kävelyllä oli 21 henkilöä. Pieni

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Nurmijärven rakennuskulttuuri 292 JUSSILA

Nurmijärven rakennuskulttuuri 292 JUSSILA 292 JUSSILA Vanha Perttulantie 17, 01860 Perttula Perttulalalinen alkutalo, joka yhä sijaitsee kylätontillaan Perttulan mäen etelärinteen juurella, ensimmäisessä, viljelyakeaa rajaavassa ja maisemallsesti

Lisätiedot

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Riihimäki.

Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Riihimäki. Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Riihimäki. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet 33 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet v. 2014 Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet Peruste Kunta Nimi (km = kulttuurimaisema)

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot