Ryttylän kyläkävelyraportti

Transkriptio

1 Ryttylän kyläkävelyraportti Auli Hirvonen

2 Kyläkävely pidettiin ja kävelylle osallistui 28 henkeä. Reitti oli pitkä ja tarinaa oli paljon. Päästiin puoleen väliin saakka, toivotaan, että joskus on mahdollisuus kulkea reitti loppuun. Kiitos kylän historian asiantuntijoille, jotka kerroitte kävelyn aikana kylän historiasta ja Kiitos mukana kävelyllä olleille sekä Toimeliaat kylät -hankkeelle! Kirjalliset lähteet Ryttylän historiasta ja tarinoita kylän elämästä Keskitalo, O Hausjärven historia. Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta. Savolainen, U Muistelus sodanjälkeisiltä vuosilta. Kyläkuvaus Ryttylästä. Toivola, L Hausjärvi-kirja. Hausjärven kirjatoimikunta. Toivola, L Hausjärven maanteitä ja teiden varsia. Toivola, L Maalaiskylässä ennen vanhaan. Kuvia ja kuvauksia. Toivola, L. ja Laitila, J. Hausjärveläistä rakennusperinnettä vuosisatojen takaa.

3 Kyläkävelyn historia, kulttuuri- ja maisemakohteet Kohde 1. Vanha Trokari ja vanha huonekalutehdas Arvot: Kylän keskustassa on vierekkäin vanha huonekalutehdas ja maineikas entinen Saarisen kauppa, nykyinen ravintola Vanha Trokari. Vaaran huonekalutehdas liittyy myös sota-aikaan. Tehtaan tornissa on ilmatorjunta piste. Vanha Trokari toimii Ryttylän ainoassa lasipalatsissa, jonka historia ulottuu aina vuoteen Aikoinaan paljon ihastusta ja hämmästelyä aiheuttaneessa rakennuksessa toimi pitkään sekatavarakauppa, jota pyöritti tunnetun ja arvostetun liikemies Hj. Saarisen Helle-poika. Kauppa elää ja kukoistaa osana yhteisöään, mutta sen elinkaarelle mahtui myös vaikeampia aikoja. Sodan myötä koko maa ajautui tavarapulaan ja myös Ryttylän lasipalatsissa jouduttiin siirtymään säännöstelykorttien käyttöön. Tavaran saanti oli vielä sotavuosien jälkeenkin toisinaan erittäin hankalaa ja tavaraa haettiin välillä matkojenkin takaa kaukaisten kaupunkien tukkuliikkeistä. Elettiin hamstrauksen kulta-aikaa asiakkaat olivat valmiita tekemään pitkiä kauppareissuja halajamansa tavaran toivossa. Lähde: Vanhan Trokarin nettisivut. Toimenpiteet: Kylässä on paljon vanhan huonekalutehtaan tuotantoa. Huonekaluista voisi järjestää kesänäyttelyn. Kävelyn päätteeksi kuuntelimme Vanhan Trokarin historiaa. Erkki Saarinen kertoi kaupan vaiheista ja kukoistuskauden elämästä.

4 Ryttylän vesireitit Lyhennelmät Unto Savolaisen tekstistä vuodelta Kohde 2. Puu- ja Punkanjoki Arvot: Puujoki kulkee kyläkeskuksen pohjoispuolella ja on vaikuttanut kylän elämään. Se on tarjonnut väylän liikkumiseen ja kylään on saattanut tulla asutus myös jokia pitkin. Joet ovat myös tarjonneet paikan kalastaa ja uida. Jokiin liittyy runsaasti historiaa ja erilaisia tarinoita. Punkanjoki Kylää halkoen virtaa heikosti uomassaan Punkanjoki. Joen vehmaat rannat ja sen syvä uoma ovat vielä muistona runsasvetisestä vesireitistä. Vielä viisikymmentäluvun lopulla monellakin nökötti napakka laituri joenrannassa ja siitä johti rispaantunut naru katiskaan. Kalanpyydyksillä nousi väenkalaksi luokiteltua ahventa, särkiä ja Ongelma: Joet on oiottu ja perattu moneen hauenvonkaleita. Vesi virtaili uintikelpoisena ja sitä kertaan ja niiden alkuperäinen luonne on velloi sopivasti soutu- ja moottoriveneilyäkin varten. kadonnut. Puujoki Puujoki virtailee vuolasvetisenä kylän pohjoispuolta hipoen. Joen laakeat rannat ovat lumonneet monen vapaa-aikaa viettävän kyläläisen yhä uudelleen palaamaan törmälle harrastuksiensa pariin. Veneily kalastus ovat monenkin kyläläisen harrastus. Vesistö suo mainiot mahdollisuudet ja sekä edellytykset edelleen soluttautua avarammille vesille. Toimenpidesuositus: Jokimaisema tulisi tuoda esiin kylän keskustassa ja raivata ympäristöä säännöllisesti. Tarinat tulisi hyödyntää. Kartanolla oli myös olutpanimo, Ryttylän Oluttehdas, jonka varatuomari Karl Granfelt perusti vuonna 1856 Punkanjoen varteen. Olutpanimo on sijainnut kuvassa näkyvän joen oikealla puolella.

5 Kohde 3. Makkaramäki ja tiemaisema Arvot: Makkaramäki on näkyvä ja merkittävä paikka tiemaisemassa. Mäellä kasvaa suuria maisemamäntyjä. Paikkaan liittyy tarina. Toimenpidesuositus: Männikön alla kasvavaa puustoa voidaan harventaa ja vesakkoja raivata. Torppa räjähti Vanhoilla paikan nimillä on usein omat tarinansa. Jotka ovat melkein tai ihan totta. Niin on Silakkamäelläkin: Kerrotaan, että joskus tapahtui Koveron torpassa niin raju räjähdys, että koko torppa hajosi taivaan tuuliin ja kappaleita lenteli ympäri puolta maailmaa. Niitä löytyi läheltä ja kaukaa ja niiden löydösten mukaan sai moni paikka nykyisen nimensä. Torpan navetan kappaleista sai nimensä kaksi omettamäkeä, toinen Mäenpään ja Mikonojan välissä ja toinen Tervakoskelle mentäessä. Makkaranpätkä oli lentänyt Makkaramäkeen ja antanut sille nimen, Loukkumäki ristittiin taas jonkin pyydyksen mukaan. Koveron torpan silakkapytty sai myös kyytiä ja putosi nykyiseen Silakkamäkeen. Tiemaisemassa näkyy kartanon vaikutus. Jotkin vanhat rakennukset ovat olleet kartanon palkollisten asuinrakennuksia.

6 Kohde 4. Entinen Ryttylän kartano ja nykyinen Suomen ev.lut. kansanlähetysopisto Arvot: Kylä on muodostunut Puujoen ja Punkanjoen risteyskohtaan. Ryttylän nimi esiintyy asiakirjoissa jo vuonna 1435, mutta on ilmeistä, että kylä on ollut asutettu jo vuoteen 1300 mennessä luvun Ollilan talosta tuli 1600-luvulla rustholli eli ratsutila, jota alettiin nimittää kartanoksi. Kartanon pitkä hirsinen päärakennus rakennettiin vuoden 1850 vaiheilla ylijahtimestari A.F. Granfeltin toimesta, ja sitä jatkettiin myöhemmin molemmista päistä lisäämällä niihin poikkipäädyt. Keskellä taloa on viisisivuinen veranta pariovineen ja päädyissä pienet pulpettikattoiset arkikuistit. Puinen väenrakennus Pirttilä on suunnilleen päärakennuksen ikäinen. Kartanon tiilinen navetta on 1800-luvulta. Kolmikerroksinen tiilinen viljamakasiini on rakennettu vuonna Tiilirakennuksiin saatiin tiilet omasta vuonna 1874 aloitetusta tiiliruukista. Helsingin kaupunki osti vuonna 1914 kartanon ja perusti siihen koulukodin. Koulukodin aikuiset klassisistiset kivirakennukset ovat ja 1930-luvuilta. Kartanon alueella on vuodesta 1968 lähtien toiminut Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Lähetyskeskus ja sen opisto. Kartanon rakennuksia on yhä jäljellä Lähetyskeskuksen pihapiirissä. Pitkä hirsinen kartanorakennus on yhä käytössä, ja se on nimeltään Haltiala. Yksi kartanon kaksikerroksinen hirsirakennus on purettu 1950-luvulla. Tiilimakasiini on luovutettu kylätoimikunnalle kotiseutumuseoksi. Toimenpidesuositus: Alueella voisi olla opaste kertomassa alueen historiasta, esim. Makasiinin lähellä.

7 Kohde 5. Kartanon kuuluisia asukkaita ja muistolaattoja Arvot: Entisen Ryttylän kartanon ja nykyisen Lähetyskeskuksen pihalla on muistomerkki, jonka laatassa kerrotaan Uno Cygnaeuksen, Suomen kansakoulun isän, aloittaneen koulunkäyntinsä Ryttylän kartanossa vuosina Uno Cygnaeus menetti isänsä 8-vuotiaana. Perhe muutti Janakkalaan Leppäkosken kartanoon, jonka isä oli ostanut. Suomenruotsalainen kirjailija ja arkkitehti Karl August Tavaststjerna (s. 1860) vietti useita vuosia Ryttylän kartanossa. Hän kävi koulua Helsingissä, jossa hän asui setänsä, professori Axel Granfeltin luona. Myös Ryttylän kartanosta tuli hänelle tärkeä tukikohta äidin sisaren Sofian hoivissa. Hän kirjoitti Ryttylässä useita teoksiaan.

8 Kohde 6. Koulu Arvot: Vuonna 1890 Hugo Standertskjöld tarjosi tilan ja sen ympäriltä 3 tynnyrinalaa maata Hausjärven kunnalle kansakoulun perustamista varten. Hugo Standertskjöld olisi antanut v lopetetun oluttehtaan hirret Hausjärven kunnalle ilmaiseksi, jos tämä lupautuisi perustamaan koulun Ryttylään. Kunta ei kuitenkaan halunnut ottaa lahjoitusta vastaan, koska siitä aiheutuisi jatkuvia menoja kunnalle. Niinpä Standertskjöld päätti perustaa koulun omalla kustannuksellaan, se siis aloitti yksityisenä. Oluttehtaan hirsirakenteinen kiinteistö purettiin ja siirrettiin muutaman kymmenen metrin päähän ja rakennettiin kansakouluksi. Kansakoulu aloitti vuonna Tämä yksityiseltä pohjalta alkanut koulu sai uuden tiilisen rakennuksen, Tietolan vuonna Kolmas koulurakennus valmistui vuonna 1938 ja uusin 1960-luvun alussa. Ja nyt taas on aika remontoida koulua. Toimenpidesuositus: Koulujen sijainnit ja kuvat voisi tehdä opastauluksi koulun pihaan. Tietola v Tussipiirros Pentti Pullinen

9 Tiilitehtaan tarinat Ojasen alapuolella aloitti vuonna 1913 toimintansa tiilitehdas, jonka omisti Jaakko Hietikko. Hänelle kuului myös oluttehdas koulun sillan pielessä. Siinä tehtiin oluet ja tiilitehtaan miehet joivat. Joskus tuli ylimääräisiä taukoja, mutta ei niistä sen kummempaa numeroa tehty, kun raha kiersi joka tapauksessa Hietikolle. Mutta liekkö tarina totta? Oluttehdas oli purettu jo vuonna 1869 ja sen vanhat hirretkin ovat olleet vanhan koulun seinässä jo 120 vuotta. Mutta tarina rahan kierrosta on hauska ja tarinat ovat tarinoita... Kohde 7. Tiilitehtaan vaikutuksia Arvot: Kun Ryttylän kartano palstoitettiin vuonna 1909, joutui kartanon tiilitehdas päätilan mukana kolmen liikemiehen omistukseen. He perustivat vuonna 1912 Ryttylän Tiilitehdas Oy:n, jonka toimitusjohtajaksi tuli Jaakko Hietikko. Tiilitehdas kärsi tulipaloista vuosina 1925 ja Vuonna 1936 valmistui uusi tiilitehdas. Tiilen menekin pienentyessä 1980-luvulla tehdas purettiin vuonna Tiilitehtaat kuuluvat Ryttylän historiaan. Tiilitehtaiden elämästä on runsaasti tarinoita. Toimenpidesuositus: Tiilitehtaiden historiasta voisi olla tietoa opasteina tai nettisivuilla. Kohde 8. Tiilitehtaan johtajan huvila ja uimalammet Arvot: Vanhat savikuopat teollisuusalueella kertovat tiilien teon historiaa. Savikuoppa ja uimalampi, jonka rannalla Johtaja Hietikon huvila on sijainnut, on vielä olemassa. Huvila on purettu. Toimenpidesuositus: Uimalampi voisi tulla paremmin näkyviin. Uimalammelta lähtee luontopolku, joka kulkee Punkanjoen viertä pitkin. Tarinaa uimalammesta ja Hietikon huvilasta Tarinan mukaan johtaja hietikolla on ollut savikuopassa ja uimalammessa vene, jonka kokka oli joutsenen pään muotoinen. Johtajan nimipäivien aikaan järjesti johtaja suuret juhlat tehtaan väelle ja heidän lapsilleen. Luonnonhelmaan oli laitettu pitkät pöydät kaikenlaisine herkkuineen. Jaakon-nimipäivän juhlat voisi elvyttää ja kehittää siitä kylän lähiruokatapahtuman. Tiilitehtaiden vaikutuksesta lähiympäristöön voisi olla tietoa opasteina tai nettisivuilla. Olisi mielenkiintoista tietää millaisia tiilirakennuksia on kylään tehty oman kylän tiilistä?

10 Lasse Toivolan tarinaa asutuksesta: Rautatieaseman seuduille kehittynyt kylä uinaili murroskauttaan vielä sodan jälkeisinä vuosina. Aseman kivinen mäki ja sen jatkona etelään suuntautuva lasitehtaan mäki pullistelivat polkujen varsille kyhättyjä ja ripoteltuja asumuksia. Lasitehtaalta elantonsa hankkinut asujaimisto oli nikkaroinut pirttinsä vuosien varsilla leipäpuunsa juurelle. Erillinen asujaimisto oli syntynyt Lähtelän tien tietämiin pohjoiseen suuntautuvan rautatien itäpuolelle. Lasimiesten lisäksi sinne olivat mökkinsä nakertaneet tuolitehtaalla nikkaroineet puusepät. Kun taas kansakoulun tienoille syntynyt lähiö, Ahtisen kulman väki, hankki toimeentulonsa pääosin savua tupruttelevan tiilitehtaan pitkän piipun juurella. Päätien varteen harvakseltaan sijoittuneiden paikallisten maanviljelijöiden asumukset olivat vähemmistönä muitten ammattikuntien joukossa. Kohde 9. Kylän asutuksen muodostuminen Arvot: Kylän asutushistoria on lähtenyt Ryttylän kartanon ja teollisuuden työväen asumisen tarpeista. Kylän rakennetta ymmärtää paremmin kuin tietää asutushistorian. Toimenpidesuositus: Asutuksen historiasta voisi olla tietoa opasteina tai nettisivuilla. Kohde 10. Asemanseutu Arvot: Ryttylän asemasta on säilynyt entinen asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1876 arkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Se on yksityiskäytössä. Ryttylän aseman ympärille on syntynyt tiivistä asutusta 1800-luvun jälkipuolelta lähtien. Asemarakennuksen vieressä on kaksi rautatieläisten asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta. Muu rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. Toimenpidesuositus: Asemanseutu on selkeästi kylän toiminnallinen keskus, siellä on asema, kirkko, työväentalo ja kauppa. Alue on Ryttylän käyntikortti ja sen maisemanhoitoon tulee kiinnittää huomiota.

11 Kohde 11. Opastus Toimenpidesuositus: Kylän maiseman ja teollisuuden historia ja tarinat ansaitsisivat tulla esiin. Niistä voisi tehdä opastetun menneisyyden/ kadonneen maiseman kyläpolun. Polku voisi olla virtuaalinen tai fyysinen. Nettisivulle voidaan tehdä kartta, mistä karttaa klikkaamalla tulee esiin vanhoja kuvia ja tarinoita. Menneisyyden maisemapolku voi olla myös merkitty maastoon ja opastettu opastauluin tai kartan avulla. Toisaalta opastaulut tarvitsevat hoitoa ja ne ovat arkoja ilkivallalle. Parempi vaihtoehto on nettisivujen opastus ja sieltä tulostettava kartta kohteista. Olisi myös hieno löytää vanhoja kuvia ja tehdä vertailun ennen ja nyt. Opastuksen kehittämiseen ja tekemiseen voidaan hakea EU- hankerahaa toimintaryhmä Emo ry:stä.