74. Immilän kylä ja Arrajoen kartano 28. kesäkuuta :53

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "74. Immilän kylä ja Arrajoen kartano 28. kesäkuuta :53"

Kaarina Alanen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

74. Immilän kylä ja Arrajoen kartano 28. kesäkuuta 2016 13:53 PDF <- tuon voisi lisätä kyselytekstin alkuun Immilän kylä Ensimmäinen maininta Immilän keskiajalla syntyneestä kylästä on vuodelta 1445.

Ylä-Immilä Ylä-Immilässä on maisemallisesti tasapainoinen mäkikyläalue avoimine peltoalueineen. Mäellä on ollut rakennusmäärältään Aleskylää pienempi kyläkeskus.

Ylä-Immilän kylämäellä on jäljellä Oijalan ja Ali-Oijalan talot, yksi mäkitupa, Kotteron navetan raunio ja Peltolan riihet. Vanhin asuinrakennus on 1900-luvun alkuvuosilta.

Kansakoulu tehtiin Mallipiirustuksia kansakouluja varten maalle v. 1892 oppaan mallisuunnitelmien pohjalta. Rakennusta laajennettiin 1930 -luvulla.

Immilänjoen ja Immilän myllymäen kulttuurimaisema Ensimmäinen maininta Immilän keskiajalla syntyneestä kylästä on vuodelta 1445.

1 74. Immilän kylä ja Arrajoen kartano 28. kesäkuuta :53 PDF <- tuon voisi lisätä kyselytekstin alkuun Immilän kylä Ensimmäinen maininta Immilän keskiajalla syntyneestä kylästä on vuodelta Immilänjoen itäpuolelle muotoutunutta kulttuurimaisemaa hallitsevat metsiin rajautuvat laajat ja kumpuilevat peltovainiot sekä niiden äärellä sijaitsevat tilakeskukset. Ylä-Immilä Ylä-Immilässä on maisemallisesti tasapainoinen mäkikyläalue avoimine peltoalueineen. Mäellä on ollut rakennusmäärältään Aleskylää pienempi kyläkeskus. Samassa maisematilassa kylän nykyisen asutuksen kanssa on entinen koulu ja Joenkulman asutus. Ylä-Immilän kylämäellä on jäljellä Oijalan ja Ali-Oijalan talot, yksi mäkitupa, Kotteron navetan raunio ja Peltolan riihet. Vanhin asuinrakennus on 1900-luvun alkuvuosilta. Rakennuskanta on ajallisesti kerroksellista. Koulumäki Immilän kansakoulu ja ulkorakennus valmistuivat Joenkulman Keijumäelle v Kansakoulu tehtiin Mallipiirustuksia kansakouluja varten maalle v oppaan mallisuunnitelmien pohjalta. Rakennusta laajennettiin luvulla. Koulutoiminta päättyi 1960-luvun lopulla, ja rakennus on tämän jälkeen toiminut kesäsiirtolana, leirikeskuksena ja on nyt asuntokäytössä. Se sijaitsee avoimen viljelymaiseman laidalla. Immilänjoen ja Immilän myllymäen kulttuurimaisema Ensimmäinen maininta Immilän keskiajalla syntyneestä kylästä on vuodelta Immilänjoen itäpuolelle muotoutunutta kulttuurimaisemaa hallitsevat metsiin rajautuvat laajat ja kumpuilevat peltovainiot sekä niiden äärellä sijaitsevat tilakeskukset. Vanhalla kylämäellä sijaitsevan Oijalan päärakennus on rakennettu luvulla ja Ali-Oijalan hirsinen päärakennus on 1900-luvun alusta. Peltolan päärakennus on 1960-luvun alusta. Peltola siirrettiin nykyiselle paikalleen Immilänjoen varteen isojaossa. Maisemallisesti näkyvällä paikalla, mäen laella on vuonna 1900 valmistunut koulu. Yksityisomistuksessa oleva rakennus on hoitokotina. Sen ulkoasu on muuttunut peruskorjauksen myötä. Kylätien itäosassa sijaitseva, alkuperäisellään oleva maamiesseurantalo Miilumäki valmistui vuonna Nastolan merkittävimmät myllypaikat ovat sijainneet Kumian koskessa ja Immilänjoessa. Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksun koskissa on ollut myllyjä todennäköisesti keskiajalta lähtien. Immilän kylän ja Uudenkylän yhteismyllyjä koskissa oli 1600-luvulle asti. Kosken ääreen rakennettiin 1600-luvulla myös Uudenkylän rusthollin ja Arrajoen (Jokela) kartanon myllyt. Toivonojan ja Arrajoen kartanoiden tullimyllyt sekä Immilän yhteismylly sijaitsivat kosken ääressä luvulla. Arrajoen kartanon myllyssä toimi myös sähkölaitos 1900-luvun alusta lähtien 1950-luvulle. Kosken ääressä on ollut myös sahoja. Vanhin maininta on Arrajoen kartanon sahasta 1700-luvun lopusta. Sahaustoimintaa jatkettiin uusissa rakennuksissa ja luvulla. Myös Immilän myllypiirillä oli saha vuosina Teollinen toiminta Immilän myllymäellä päättyi vuonna Sahojen rakennukset on purettu. Uittorännit purettiin 1960-luvun alkuvuosina. Varhaisen teollisuuden rakennuksista ainoastaan Immilän myllypiirin vuonna 1901 rakennettu mylly on säilynyt. Se on matkailukäytössä. Muista myllyistä on jäljellä korkeat kiviperustukset. Kosken äärellä on säilynyt myös myllyja sahatoimintaan liittyviä rakenteita. Arrajoelle vievä tie oikaistiin nykyiselle paikalleen vuonna Vehkosillantie sai nykyisen linjauksensa 1970-luvun alussa. Myllärit rakensivat asuinrakennuksiaan Myllymäelle luvulta lähtien. Seuraavina vuosikymmeninä mäelle asettui muitakin käsityöläisiä, kuten seppä, räätäli, suutari, sorvari ja karvari. Asumuksista on säilynyt Immilän vanhalla myllytontilla kaksi myllärinasuntoa lukujen vaihteesta ja 1920-luvulla rakennettu sepän asunto ja samanikäinen myllärinasunto. (Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö) Koliseva Kotila Kolisevan maatila sijaitsee Aleskylän suunnalla. Kolisevan isäntä rakensi itselleen huvilan Joenkulmalle 1910-luvulla. Rakennus edustaa Joenkulman pienen mittakaavan rakennuskantaa. Alueen vaatimattoman, mutta paikallisesti tunnusomaisen rakennusperinteen (pihanmuodostus, materiaalit, ikkunoiden ruutujako, kuistit) säilyminen rikastuttaa Immilän kylämaisemaa. Kotilassa on alkuperäisessä jugendvaikutteisessa asussaan säilynyt hirsinen kyläkauppa vuodelta Mahdollisesti rakennusmestari Kolsin suunnittelema rakennus sijaitsee Immilän myllypaikan tuntumassa ja liittyy näin ollen myllyn seudun kulttuuriympäristöön. Päätyjen laudoitus, koristelistoitukset ja ikkunamalli ovat rakennuksen erityispiirteitä. Miilumäki I. maamiesseurantalo Niemenkulma Immilän Vähäniemen ja Hirtelahden välissä on laaja yhtenäinen peltomaisema, joka rajautuu Ruuhijärveen sekä kallioisiin metsäsaarekkeisiin ja rantametsiin. Niemenkulma asutettiin isossajaossa. Avoimessa peltomaisemassa on ajallisesti kerroksellinen kahden vierekkäisen talouskeskuksen rakennusryhmä. Etu-Niemen vanha päärakennus on vanhimmilta osin 1700-luvulta, eläkeläistalo on 1920-luvulta. Taka-Niemen päärakennus on 1900-luvun alkuvuosilta. Talojen pihoissa on myös samankaltaiset kaksikerroksiset luhtiaitat ja sementtitiiliset karjarakennukset. Uusin päärakennus on rakennettu osaksi vanhaa pihapiiriä. Immilän maamiesseurantaloa oli rakentamassa maamiesseura, nuorisoseura, suojeluskunta ja lotat. Vuonna 1939 talo valmistui ja se siirtyi maamiesseuran haltuun 1940-luvun puolivälissä. Pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen, lautarakenteinen rakennus liittyy maisemallisesti myllyn seudun kulttuuriympäristöön. Rakennusmestari Viertiön suunnittelemassa rakennuksessa on yhtäläisyyksiä suojeluskuntien tyyppitalojen kanssa. Julkisivujen aukotus ja klassistinen kuisti on rakennuksen tunnuspiirteitä. 39 Immilä Sivu 1

Koskenkorva I. Kiviojan torppa Entinen Arrajoen kartanon Kiviojan torppa rakennuksineen edustaa alueen torppariasutusta 1800-luvun alusta.

Hirsitaloa on lyhennetty ja avokuisti on ollut välillä harjakattoinen. Immilän Aleskylä Immilän Myllymäki Joenkulma Aleskylä on Immilän toinen ryhmäkylämäki. Paikalla on enää muutama talo.

Autioitunut osa kylätontista on metsittynyt, maastossa erottaa perustuksia. Rinteessä oleva yksinäisluhti on siirretty Äijälän pihasta. Tie Niemenkulmalle on pitkälti entisellä paikallaan.

Kylien välisen yhdystien varteen jyrkän Lietturinmäen rinteille ja jokirantaan syntyi tilattomien asutusta ilmeisesti jo 1800-luvun loppupuolella.

2 Koskenkorva I. Kiviojan torppa Entinen Arrajoen kartanon Kiviojan torppa rakennuksineen edustaa alueen torppariasutusta 1800-luvun alusta. Paikalla on säilynyt kaksikerroksinen avuoluhti ja asuinrakennus. Tämä kapearunkoinen, harjakattoinen ja lautaverhoiltu hirsitalo on todennäköisesti 1800-luvulta, kuten aittakin. Hirsitaloa on lyhennetty ja avokuisti on ollut välillä harjakattoinen. Immilän Aleskylä Immilän Myllymäki Joenkulma Aleskylä on Immilän toinen ryhmäkylämäki. Paikalla on enää muutama talo. Rakennuskanta on etupäässä 1900-luvun alkupuoliskoilta. Kylää ympäröivät maisemat ovat umpeutumassa peltojen metsittämisen myötä. Maantielle näkyvät rakennukset ovat 1900-luvun alkupuoliskolta. Autioitunut osa kylätontista on metsittynyt, maastossa erottaa perustuksia. Rinteessä oleva yksinäisluhti on siirretty Äijälän pihasta. Tie Niemenkulmalle on pitkälti entisellä paikallaan. Aleskylän talot näkyvät edelleen toiselle kylämäelle. Immilän kyläalueella oli ennen kolme ryhmäkylämäistä keskittymää. Kylien välisen yhdystien varteen jyrkän Lietturinmäen rinteille ja jokirantaan syntyi tilattomien asutusta ilmeisesti jo 1800-luvun loppupuolella. Näihin aikoihin alueelle siirtyi myös yksi kylän maataloista. Tälle Joenkulmalle on edelleen luonteenomaista pienen mittakaavan rakennukset ja jyrkkää rinnemaastoa myötäilevä rakennustapa. Muutamat hirsirakennukset ovat säilyneet perinteisessä asussaan. Pienimittakaavaiselle rakennuskannalle yhteisiä tunnuspiirteitä ovat harjakatot ja yhtenäinen lautaverhous. Joenkulman kylätieltä ja sillalta avautuu näkymiä Immilän kylän peltomaisemaan. Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksulla on vanha myllypaikka. Kosken rannat kuuluvat Immilän ja Uudenkylän kyliin. Alueesta muodostui luvun puolivälin jälkeen vilkas käsityöläisten asuinalue. Alueen teollinen toiminta hiljeni 1960-luvun loppuun mennessä. Koskissa on ollut Toivonojan ja Arrajoen kartanoiden myllyt. Jäljellä on Immilän piirin vuonna 1901 rakennettu myllyrakennus. Paikalla toimineet sahat on purettu. Myllypihassa on myllyn lisäksi aitta -liiteri ja sauna. Immilän vanhalla myllytontilla on säilynyt kaksi myllärinasuntoa ja sepän asunto. Mäellä on myös vanha kaupparakennus. Joen vastarannalla on Arrajoen vanha myllärinasunto, jonka pihapiiriin kuuluu yksinäisluhti luvulta. Myllyltä Arrajoelle vievä tie oikaistiin nykyiselle paikalleen v Vehkosillantie sai nykyisen linjauksen 1960-luvulla. 39 Immilä Sivu 2

Arrajoen kartanokeskus Männistö Arrajoen puistometsä on kartanokeskuksille luontainen ja tunnistettava. Vanha peltoalue on edelleen viljelyksessä.

Talouspihan puolella on säilynyt kaksi työväen asuintaloa, makasiini ja kivikellari. Puistoalueen puoleisella piha-alueella on säilynyt ns. mankelihuone.

Männistön pienipiirteinen pihapiiri sijaitsee Immilän kylässä, viljelysten reunalla. Puusepän harjakattoinen, lautaverhoiltu hirsitalo on 1910 -luvulta.

3 Arrajoen kartanokeskus Männistö Arrajoen puistometsä on kartanokeskuksille luontainen ja tunnistettava. Vanha peltoalue on edelleen viljelyksessä. Talouskeskus on jaettu kahteen eri tilaan, vanha päärakennus on tuhoutunut tulipalossa ja talousrakennuksia on purettu. Talouspihan puolella on säilynyt kaksi työväen asuintaloa, makasiini ja kivikellari. Puistoalueen puoleisella piha-alueella on säilynyt ns. mankelihuone. Vanhan päärakennuksen paikalle on tehty kartanon mittasuhteita mukaileva uudistalo. Männistön pienipiirteinen pihapiiri sijaitsee Immilän kylässä, viljelysten reunalla. Puusepän harjakattoinen, lautaverhoiltu hirsitalo on luvulta. Talon rakentamisaikana lähellä sijaitsevan Ylä-Immilän kyläkeskus oli vielä tiivis ryhmäkylä. Männistön kohdalla erkanee maantiestä kapea kylätie Joenkulmalle ja entiselle koululle. Kylätieltä avautuu näkymä viljelymaisemaan. Immilän kylä ja alareunassa Immilänkosken alue 39 Immilä Sivu 3

4 Arrajoen kartanon alue Immilän kylää kuvattuna Immilänjoelta kohti Sylvöjärveä. Immilänjoen yläjuoksu 39 Immilä Sivu 4

5 39 Immilä Sivu 5

6 39 Immilä Sivu 6

Samankaltaiset tiedostot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA

Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 11.9.2014 Työnumero 82140948 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA 1 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 11.9.2014