KH Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo:

Transkriptio

1 LAPPI-SOPIMUS - LAPIN MAAKUNTAOHJELMA KH Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo: Lapin liitossa on valmistunut luonnos Lappi-sopimuksesta eli maakuntaohjelmasta vuosille ja sen arviointiselostusluonnos. Maakunnan liitto laatii alueiden kehittämislain mukaisen, määräaikaisen maakuntaohjelman. Se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Valtion viranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat, edistävät niiden toteuttamista ja arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi. Maakuntaohjelman hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Maakuntaohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Lapin maakunnassa maakuntaohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuria koskeva osa, jonka valmistelee saamelaiskäräjät. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain mukaisesti maakuntaohjelman toteuttamisen vaikutuksista on laadittu arviointiselostus. Keskeisillä sidosryhmillä ja muulla yleisöllä on mahdollisuus tutustua maakuntaohjelmaluonnokseen ja arviointiselostukseen. Lapin liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan maakuntaohjelman luonnoksen lausuntokierrokselle. Lapin liitto pyytää lausuntoa ainakin seuraavien seikkojen osalta: - visio - maakuntaohjelmakauden määrälliset tavoitteet - strategiset valinnat - keskeiset hankkeet. Lausuntoaikaa on saakka. Valmistelijan lausuntoehdotus: Tornion kaupunki esittää lausuntonaan Lappi-sopimukseen seuraavia täydennys- ja korjaustarpeita, jotka tulisi huomioida lopullisessa asiakirjassa: Maakuntastrategian visio 2040

2 Lapin maakuntastrategian visiossa vuodelle 2040 tulee huomioida maakunnan ja erityisesti Kemi-Tornio alueen vientiteollisuuden vahva merkitys Suomen ja Lapin kansantaloudelle. Esitämme, että maakuntavisiota täydennetään seuraavasti: Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, teollisuuden (lisäys), koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Visiona toimii hyvin luonnoksen vision ensimmäinen osa. Vision toisen osan sisältö on luonteeltaan täydentävä ja siten tarpeeton. Maakuntaohjelmakauden määrälliset tavoitteet Tavoitteeksi otettu Lapin maakunnan väestömäärä asukasta on toki realistinen, mutta tulisiko tavoitella vahvempaa väestöpohjaa. Ohjelmassa asetettu työpaikkatavoitteen voisi ajatella edellyttävän jopa vahvempaa väkiluvun kasvua kuin luonnoksessa esitetty n asukkaan kasvu. Ohjelmassa tavoitellaan 300 uutta yritystä. Lapin kannalta tässä tavoitteessa on merkityksellistä tavoitella erityisesti pk -yritysten (henkilömäärä työntekijää) lukumäärän kasvua. Kun jaetaan ohjelman uusien työpaikkojen määrä (2 000) uusien yritysten määrällä (300), päästää uusien yritysten keskikoossa mikroyrityksen tasolle (6,6). Olisiko strategisesti perustellumpaa tavoitella määrältään vähäisempää pk -yritysten määrää, joiden työllisyystavoite voisi olla ohjelmassa asetettu uutta työpaikkaa. Työttömyysasteen tavoitteeksi ohjelmassa on asetettu 14 % työttömyyden ollessa tällä hetkellä 17 %. Tavoite on realistinen ja se on linjassa uusien yritysten ja työpaikkojen kehityksen kanssa. Ohjelman strategiset valinnat ja niiden mukaiset kärkihankkeet 3.1. Avoin ja arktinen Lappi kilpailukykyä ja työtä Tässä strategisessa osiossa painotetaan Lapin elinkeinorakennetta ja siinä olevaa kehittämispotentiaalia. Strategisessa valinnassa painottuu matkailu ja elämystuotanto teollisuutta enemmän, vaikka teollisuuden merkitys Lapin BKT:sta ja viennistä on huomattavan suuri. Kemi-Tornio alueelle sijoittuneessa teollisuudessa on edelleen kasvu- ja kehityspotentiaalia, vaikka nykyinen maailmantaloudellinen tilanne

3 onkin haastava. Lapissa tulee myös jatkossa kehittää ja vahvistaa Perämerenkaaren teollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Mahdollisimman korkea jalostusaste on Lapille tärkeää. Siksi strategisen valinnan 'Avoin ja arktinen Lappi' toteutumiseksi on välttämätöntä, että luonnonvaroja jalostavan teollisuuden toimintaedellytykset turvataan sekä pk-yritysten uusien jalostusratkaisujen syntymistä edistetään. Korkea jalostusaste tukee myös teollisuus- ja kaivospalveluyritysten kasvua ja kansainvälistymistä (vrt. Outokumpu). Lapin luonnonvarojen jalostamisessa tulee huomioida uudet tehokkaat ekologiset ratkaisut, koska ne luovat Lapin yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia ja avaavat ovia kansainvälisille markkinoille. Strategiluonnoksessa Lapin vahvimmiksi erikoistumisaloiksi on mainittu kaivostoiminta ja matkailu. Lisäksi perus- ja metsäteollisuuden roolin on todettu olevan vahva. Maakunnan elinkeinorakennetta käsittelevässä kappaleessa pitäisi kuitenkin erikseen mainita myös metalliteollisuuden erittäin vahva rooli maakunnassa eikä painottaa ainoastaan kaivos- ja metsäteollisuutta. Esimerkiksi vuonna 2012 Lapin metalliteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli yli kaksinkertainen ja jalostusarvo noin 1,5 -kertainen metsäteollisuuteen nähden. Kaivostoiminnan osuus oli marginaalinen em. toimialoihin nähden. Toimipaikkojen määrissä suhdeluvut ovat samankaltaisia. Metalliteollisuus on nyt ja sen pitäisi olla myös tulevaisuudessa eräs Lapin strategisia kärkitoimialoja johtuen mm. Kemi-Tornion alueelle tehdyistä mittavista investoinneista. Metalliteollisuuden strateginen merkitys maakunnalle tulisi näkyä omana kohtanaan myös strategisen valinnan loppuosassa näkyvissä toimenpiteissä. Vuonna 2012 Lapin kaikkien toimialojen liikevaihto oli 9,8 Mrd euroa. Tästä pelkästään Kemi-Tornio alueen teollisuuden osuus oli 42 % (4,1 Mrd ), koko Lapin teollisuuden liikevaihdon ollessa 4,57 Mrd euroa. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto koko Lapissa vuonna 2012 oli 340 M. Tornion kaupunkistrategia on laadittu vuosille Voimassa olevassa kaupunkistrategiassa on listattu myös kärkihankkeet vastaavalle ajanjaksolle. Maakunnallisestikin merkittäviä ja Lappi-sopimuksen tähän osioon kuuluvia Tornion kärkihankkeita ovat Rajalla -hanke sekä Röyttään valmisteilla oleva LNG-terminaali. Rajalla-hankkeessa ajankohtaisia lähivuosien toimenpiteitä ovat tammikuussa 2014 avatun Tornion ja Haaparannan yhteisen

4 Matkakeskuksen rajaesteiden purkaminen, Rajapuiston rakentaminen sekä Haaparannan puolelle valmisteilla oleva Barents Center (mm. hotelli, areena, kauppakeskus, koulu). Lisäksi Tornion puolelle on Rajalla-alueella varattu mahdollisuus mm. uuden hotellirakennuksen sijoittumiselle. Röyttän ManGa LNG -hankkeessa YVA-vaihe saatiin päätökseen kesällä Investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2014 kuluessa. Terminaalin rakentaminen toteutetaan suunnitelmien mukaan vuosina ja LNG:n jakelu Tornion terminaalista on alkamassa vuoden 2017 aikana Lappi on valmis vastaanottamaan rakennemuutoksen - Lapissa on osaamista ja hyvinvointia - yhdessä tekemisen meininkiä Tekstiosiossa ja toimenpiteissä on korostettu työvoiman saatavuuteen liittyviä kehittämistarpeita koko Barentsin alue huomioiden. Tässä yhteydessä tulisi korostaa erikseen myös Pohjoiskalotin alueen työmarkkinoiden toimivuutta Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä, sillä sekin on tällä hetkellä haasteellista erinäisistä rajaesteistä johtuen. Tällä hetkellä esimerkiksi Norrbottenin työllisyystilanne on erinomainen ja Lapista tulisi olla mahdollisimman helppoa käydä töissä Ruotsin puolella. Barentsin alue on maantieteellisesti erittäin laaja ja on vaikea nähdä, että miten Lapissa pystyttäisiin vaikuttamaan ja huomioimaan laajasti työvoimatarpeisiin liittyvää kehittämisyhteistyötä mm. Komin, Arkangelin ja Nenetsin alueet huomioiden. Perämerenkaarelle sijoittuvat Lapin keskeisimmät teknologia- ja innovaatioympäristöt, jotka linkittävät mm. Lapin ammattikorkeakoulun Oulun ja Luulajan yliopistojen kanssa tehtävään TKI -työhön. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisen yhteydessä tulee nostaa esille teknologia- ja innovaatioympäristöt kuten Digipolis ja JaloteräsStudio. Lapin ammattikorkeakoulun merkitystä ja roolia Kemi-Tornio alueella ei saa vaarantaa millään tavalla. Lapin ammattikorkeakoulun Tornion toimintojen turvaaminen on nostettu Tornion kaupunkistrategiassa yhdeksi kaupungin kärkihankkeeksi. Keskeistä on myös turvata ammatillisen koulutuksen saatavuus. Tornion kannalta merkittäviä kärkihankkeita ovat myös mm. Lapin innovaatio-ohjelma, olosuhdeosaamisen kaupallistaminen arktisessa teollisuudessa ja kaivostoiminnassa sekä yrityslähtöinen TKI-toiminta.

5 3.3. Lapin yhteydet ovat kunnossa - tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Tämän osion keskeinen teema on Lapin liikenneinfrastruktuurin ja -järjestelmän kehittäminen ml. tietoliikenneyhteydet. Strategian tavoitteet ovat ehdoton edellytys Lapin elinvoiman ja asukkaiden ja yritysten toimintaedellytysten säilymiselle. Kyseessä on pitkälti Lapin näkökulmasta edunvalvonta-asia. EU:ssa on tehty hiljattain päätös Botnian käytävän liittämisestä osaksi Euroopan laajuista TEN-T -ydinverkkoa. Kyseessä on Suomen ja Lapin kannalta liikennepoliittisesti erittäin merkittävä päätös, mutta sitä ei ole huomioitu Lappi-sopimuksen liikennejärjestelmää käsittelevässä kappaleessa lainkaan! Perämerenkaaren liikenneyhteydet (mm. Tornio/raja/Röyttä - Keminmaa/Laurila rataosuuden sähköistäminen, nelostien kunnostus Kemi-Oulu) tuleekin nostaa keskeiseksi lähivuosien kärkihankkeeksi maakunnassa (molemmat nostettava esille myös visioon 2017), sillä kyseessä on kansainvälinen liikenneyhteys Suomesta Perämerenkaarelle, Länsi-Eurooppaan sekä toisaalta myös Etelä-Suomeen. Botnian käytävän infrastruktuurin ja kansainvälisten liikenneyhteyksien rakentaminen on ensimmäinen askel mahdollisten Jäämeren yhteyksien toteuttamiseksi tulevina vuosikymmeninä. Tornio-Laurila radan sähköistäminen ei ole monien muiden Lapin rataosuuksien tavoin kytköksissä Lapin kehittyvän kaivosteollisuuden tarpeisiin, sillä kyseessä on Suomelle ja Lapille strategisesti tärkeä kansainvälinen liikenneyhteys ja se on mahdollista toteuttaa jo lähivuosina. Hankkeen alustava kustannusarvio on noin 10 miljoonaa euroa. Myös VR on ilmoittanut viime kuukausina olevansa erittäin kiinnostunut kehittämään rajat ylittävää raideliikennettä (mm. henkilöjunaliikenne) Suomen ja Ruotsin (Oulun-Tornio/Haparanda-Luulaja) välillä. Samassa yhteydessä on noussut esille, että infrastruktuuri on saatava ensiksi ajan tasalle. Perämerenkaaren liikennehankkeiden läpimenoa tulisikin edistää mm. maakunnallisten suunnitteluasiakirjojen ja kaavoituksen sekä valtakunnallisten liikennepoliittisten strategioiden ja ohjelmien kautta. Lapin satamista Lappi-sopimuksessa tuodaan esille hyvin ja perustellusti useaan otteeseen Kemin Ajoksen sataman kehittämistarpeet, mutta Tornion Röyttä ei nouse painopisteenä esille. Lappi-sopimuksessa tulee mainita Tornion Röyttän satamaliikenteen turvaaminen ja kehittäminen, sillä kyseessä on

6 vuoden 2013 tilastojen perusteella mm. ulkomaan tonnimäärillä mitattuna Lapin vilkkain satama (Tornio 2,5 milj. tn. / Kemi 1,8 milj. tn.). Lisäksi Röyttään on tulossa lähivuosina LNG -terminaali, joka nostaa satama-alueen strategista painoarvoa maakunnassa ja Pohjoiskalotilla tulevaisuudessa. Vaikka Meri-Lappi on Lapin logistinen keskus, niin tätä ei tuoda selvästi esille Lappi-sopimuksessa. Myös tietoliikenneyhteydet ovat Lapin kannalta avainasemassa. Torniossa niin laajakaistayhteyksissä kuin matkapuhelinverkoissakin on edelleen kuuluvuusongelmia, jotka vaikeuttavat mm. yritystoimintaa ja heikentävät asumisen edellytyksiä. Valtakunnallinen laajakaistahanke ei ole ratkaissut Tornion nopeiden laajakaistayhteyksien toteutumista, sillä ainoastaan Korpikylän alue on toteutumassa. Kaakamon kylällä puolestaan on perusteilla verkko-osuuskunta, joka toteuttaa nopeat laajakaistayhteydet kylälle. Nopeiden laajakaistayhteyksien toteuttamista tuleekin edistää kaikin käytettävissä olevin keinoin, jotta mm. julkisten palveluiden sähköistäminen sekä yritystoiminnan kilpailukyky pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Kärkihankkeista Tornion kaupunki haluaa nostaa esille seuraavat hankkeet, jotka sisältyvät myös Tornion kaupunkistrategiaan : 1. Botnian käytävän liikenneyhteyksien kehittäminen - Radan sähköistäminen Tornio raja/röyttä - Keminmaa/Laurila - Rajat ylittävä henkilöjunaliikenne Oulu-Tornio-Luulaja - TornioHaparanda Matkakeskuksen rajaesteiden purkaminen - Vt. 4. Kemi-Oulu, palvelutason nosto, ohituskaistat 2. Kemi-Tornion lentoliikenteen palvelutason ja saavutettavuuden turvaaminen 3. Tornion Röyttän sataman kehittäminen 4. Kyläjoen maalogistiikkakeskuksen toteuttaminen (edellyttää mm. radan sähköistämisen sekä yksityisen veturitoimijan löytymisen). 5. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen 3.4. Lapin aluerakennetta kehitetään hyväksi havaitulla linjalla

7 Lapin kaupunki- ja palvelukeskusverkkoa kehitetään Lappi-sopimuksen luonnoksessa esitetyn aluerakennekuvan pohjalta tukeutuen mm. kahteen maakuntakeskukseen eli Kemi-Tornioon ja Rovaniemeen. Aluekeskuksiksi on nostettu lähinnä kehittyviä kaivos- ja matkailupaikkakuntia Lapissa. Muut keskukset ovat joko kunta- tai matkailukeskuksia. Kahden maakuntakeskuksen malli on perusteltu, mutta samalla tulee huolehtia myös monimuotoisen maaseudun elinvoimaisuudesta. Maaseutumaisia alueita löytyy suurelta osin myös maakuntakeskuspaikkakuntien sisältä. Kaupunki- ja kuntakeskusverkkoa tasapainottavat ja yhdistävät kehittämisvyöhykkeet sekä nykyiset ja kehitettävät liikennekäytävät. Lapin aluerakennetta käsittelevässä kappaleessa on vahvasti otettu kantaa maakunnan kehityskäytäviin mm. seuraavasti: Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii yhden vahvan kehittämiskäytävän, Jäämeren käytävän, Kemi-Torniosta Kirkkoniemeen ratalinjausta mukaillen. Tornion kaupunki vaatii, että Lappi-sopimuksessa tuodaan kehittämisvyöhykenäkökulma esille siten, että maakunnassa on kaksi toiminnallis-taloudellisesti merkittävää kehittämisvyöhykettä eli Perämerenkaari (tunnustettu jo EU-tasollakin osaksi TEN-T ydinverkkoa, toimiva kansainvälinen yhdistys ja aktiivinen yhteistyöverkosto) sekä Jäämerenkäytävä (vasta ideatasolla!). Botnian käytävä tulee myös nimetä kartalle Perämerenkaaren rinnalle, sillä Perämerenkaari on Lapissa osa Botnian käytävää. Jäämeren käytävää suunnitellessa tulee Lapissa tuoda esille kaikissa suunnitteluasiakirjoissa tässä vaiheessa niin tekstiosioissa kuin karttapohjillakin vaihtoehtoisina reitteinä seuraavat vaihtoehdot: VE) Läntinen Jäämerenkäytävä (Tornionjokilaakso Tromssa) VE) Itäinen Jäämerenkäytävä (Rovaniemen kautta Kirkkoniemeen / Venäjälle). Maakunnan edun mukaista ei ole lukittautua yhteen vaihtoehtoon tilanteessa, jossa koko Jäämeren käytävän suunnittelu on vasta alkutekijöissään eikä varsinaisesta toteuttamisvuodesta tai vuosikymmenestäkään ole täyttä varmuutta. Muut maakunnan kehittämisvyöhykkeet tukeutuvat perustellusti Perämerenkaareen sekä Jäämeren käytävän eri vaihtoehtoihin. Samassa kappaleessa on nostettu esille rajat ylittävät liikenneyhteydet, mutta ei ole tuotu millään muotoa esille Suomen

8 KAUPUNGINJOHTAJA RAIMO RONKAINEN: KAUPUNGINHALLITUS: ja Ruotsin välisten liikenneyhteyksien ja infrastruktuurin kehittämistarpeita Kemi-Tornio-Haaparanta alueella. Tämä tulee huomioida lopullisessa Lappi-sopimuksessa. Yleisesti ottaen Lapin aluerakenteen kehittämisperiaatteet ja kehityskuva tulisi olla esitetty karttapohjalla nykyistä strategisemmalla tasolla eikä niin yksityiskohtaisesti esimerkiksi liikenneverkkojen osalta kuin tällä hetkellä on kuvattu. Samassa yhteydessä tulisi harkita, että onko Natura 2000-alueiden kuvaaminen Lapin kehityskuvassa olennaista. Kehityskuvan elementtien tulisi muodostua lähes täysin kehittämisperiaatteista (alueverkko, vyöhykkeet, liikenneverkko- ja käytävät) eikä kehittämistä rajoittavista suojelualueista. Maakuntakeskukset voisi myös merkitä selkeämmin, sillä niiden yhteydessä ei ole tarve erikseen korostaa kaupunkikeskuksen matkailullista merkitystä eri väreillä. Kaupunkikeskukset ovat luonnostaan matkailun vetovoimakeskuksia. Asiakirjat ovat nähtävillä Lapin liiton internet-sivuilla ( Päätetään antaa kehitysjohtajan esityksen mukainen lausunto Lapin liitolle. Kehitysjohtaja Sampo Kangastalo esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen mukaisen lausunnon seuraavalla yksimielisellä lisäyksellä: Tornion kaupunki pitää tärkeänä, että Pohjoisen kulttuuri-instituutin toimintaedellytykset turvataan ja toimintaa kehitetään osana Lapin korkeakouluyhteistyötä.