LAPPI SOPIMUKSEEN SAAPUNEET LAUSUNNOT (Lausuntoaika: )

Transkriptio

1 LAPPI SOPIMUKSEEN SAAPUNEET LAUSUNNOT (Lausuntoaika: ) Lausunnon antaja AKAVA Lappi Keskeiset kommentit VAl IKansainvälistymisen tukeminen 1. Hyvää Lappi sopimuksessa on pyrkimys tulevaisuuteen suuntautuneeseen näkemykseen Lapin toimintaympäristön muutoksessa ja alueen mahdollisuuksissa. Menestyksen ehtona on liiketoimintaosaamisen kehittäminen. VAL II elinikäisen oppimisen tukeminen VAL 3 Laajakaista kaikille hankkeen varmistaminen eri rahoituskanavilla Infran kehittäminen siten, että kaikki sektorit huomioidaan (raideliikennettä ei kehitetä vain kaivoksille vaan myös ilmastonmuutoksen vuoksi ihmisille) Aluerakenteeseen lisäys, että sitä kehitetään tukien koko maakuntaa ja kaikkia elinkeinosektoreita Kasvuyrityksen määritelmä? Akava korostaa, että Lappi sopimuksen hyväksyy demokraattisessa järjestyksessä Lapin

2 liiton valtuusto joka tekee myös valinnat joihin koko maakunta sitoutuu. DIGIPOLIS: Kokonaisuutena uuden Lappi sopimuksen tavoite terävöittää ja yksinkertaistaa maakuntaohjelmaa on raikas ja sopii Lappi ilmapiiriin. Pääpiirteissään Lapin strategiset valinnat mahdollistavat tehokkaan, mutta joustavan maakunnan kehittämistyön Lappi sopimuksen on oltava maakuntaa eheyttävä asiakirja. Sen tulee olla osaltaan vähentämässä ja ehkäisemässä intressiristiriitoja mm. luonnonvarojen jalostamisen ja niiden hyödyntämisen välillä. Sopimuksen on tunnustettava laajan maakunnan erilaisuudesta nousevat arvot ja elämäntavat. Lopullista Lappi sopimusta tulee vielä tiivistää ja lyhentää! siitä voitaisiin tehdä mobiilisovellus! vison täydentäminen teollisuuden osuudella: luonnonvaroja kestävästi jalostavan teollisuuden Vision toinen osa on tarpeeton tavoitteisiin lisää kunnianhimoa. Avoin ja arktinen on tärkein valinnoista: Lapin vahvimmat erikoistumisalat teksti jää epäselväksi. vrt. kaivostoiminta vahvin erikoistumisala (*suhdannekatsaus 2012) Luonnonvarojen jalostamisessa tulee huomoida uudet tehokkaat ekologiset ratkaisut, jotka luovat myös alueelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia toimeentulon läheisiin tulee lisätä metalliteollisuus ja monipuolinen palvelusektori - Tarvitaan kv-tason ekologisesti kestäviä ratkaisuja toimittavia teollisuuspalveluyrityksiä arktisia huippuosaajia Rakennemuutos kappaleessa esille nostettava erikseen Pohjoiskalotin alueen työmarkkinoiden toimivuus mm. teollisuuspalveluyritysten vientitoimien tukeminen Perämerenekaaren merkittävät teknologia- ja innovaatioympäristöt on nostettava esiin mm. niiden kv- aseman vuoksi à Digipolis innovaatioympäristö on maakunnallinen älykkään erikoistumisen toimija (vrt. arktiset kaupungin yms.)

3 Lapin edunvalvonnan tulee keskittyä Lapin liikenneinfrastruktuurin säilyttämiseen (kehittämisen)sekä tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen ja hyödyntämiseen Olemassaolevien yhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen ovat jääneet erilaisten Jäämerenrata-linjausten varjoon. Korostettava Perämerenkaaren alueen liikenneyhteyksiä. Lapin teollisuuden päävirrat kulkevat Meri-Lapin kautta ja on yksi Lapin tärkeimmistä logistisista keskittymistä Aluerakennevalinnoissa on kehitettävien alueiden ulkopuolelle jäävien asukkaiden välttämättömät toimintaedellytykset turvattava etä-, liikkuvien ja sähköisten palveluiden avulla Ei yhtä jäämerenlinjausta ylitse muiden Innovaatio- ja kasvuohjelma (esimerkkihankkeiden listan kahdeksan ensimmäistä kasvun mahdollistavaa toimenpidettä)(painopiste kansainvälistymisessä, ekologisissa ratkaisuissa ja arktisessa olosuhdeosaamisessa) luonnonvaroja jalostaville pk-yrityksille teollisuuspalveluyrityksille matkailuyrityksille Vähähiiliset ekotehokkaat pk-yritykset, erityisesti teollisuuspalveluyritykset -ohjelma liittyen edelliseen materiaali- ja resurssitehokkuus energiatehokkuus ratkaisut arktisissa olosuhteissa Lumi- ja jäärakentamisen uudet sovellukset

4 Tornion LNG terminaali (Röyttä) - Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma - Olosuhdeosaamisen kaupallistaminen arktisessa teollisuudessa ja kaivostoiminnassa - Yrityslähtöinen TKI- toiminta -Kemi-Tornion lentoliikenteen palvelutason ja saavutettavuuden turvaaminen - Ajoksen ja Röyttän satamien kehittäminen osana Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Ajoksen meriväylän syventäminen - Bothnian käytävän liikenneyhteyksien kehittäminen - Radan sähköistäminen, rajat ylittävä henkilöliikenne mm. Luulaja yhteys, VT Kemi-Oulu palvelutason nosto/ohituskaistat -Yritysten digiosaamisen valmennusohjelma Enontekiön kunta -s. 7 termi alkuperäinen korjataan muotoon perinteinen, poronhoidon rinnalle nostetaan myös muut luontaiselinkeinot -matkailun voidaan katsoa olevan Lapissa perinteinen elinkeino, joka on alusta lähtien on perustunut kestävän kehityksen mukaiselle luontomatkailulle -perinteisten elinkeinojen kulttuuristen arvojen lisäksi on korostettava niiden sosiaalista merkitystä -Lapin oma SOTE-malli tulee nostaa Lappi-sopimuksessa vielä voimakkaammin esille ja jopa keskiöön -s. 16 kirjattava selkeästi yhteinen tahtotila, jonka mukaisesti kaikki Lapin lentoasemaverkoston lentoasemat tulee säilyttää ja niitä on kehitettävä paikallisista lähtökohdista - s. 20 on poistettava kappale, jossa kerrotaan Jäämeren käytävästä, sillä siinä nostetaan Kemi-Tornio-Kirkkoniemi -ratalinjaus muiden kehittämiskäytävien edelle -kaikki Lapin kehityskäytävät on pidettävä mukana tarkastelussa tasavertaisina vaihtoehtoina

5 -s. 20 kolmannen kappaleen lause Erityisen tärkeä onkin ratalinjaus Kirkkoniemeen sekä sen ohella yhteys Venäjälle on korjattava muotoon: Erityisen tärkeitä ovatkin läntinen- ja itäinen Jäämeren ratalinjaus sekä niiden ohella yhteydet Venäjälle, Norjaan ja Ruotsiin -s 21 kartta on korjattava asianmukaiseksi ja siihen on lisättävä mahdollinen ratalinjaus Kolarista Skibotniin -Länsi-Lapin kehityskäytävä on muutettava Läntiseksi Jäämeren käytäväksi ja Jäämeren käytävä Itäiseksi Jäämeren käytäväksi -s.22 tulee kirjata, että Läntinen Jäämeren käytävä tukee kaivostoiminnan kuljetustarpeita Länsi-Lapissa -Enontekiön kunta haluaa lausua saamelaiskulttuuria käsittelevästä osiosta -on korostettava valtakunnan rajat ylittävän pelastus- ja avustustoiminnan sekä ensihoidon merkitystä ja kyseisten toimintojen kehittämistä -kirjattava selkeiksi tavoitteiksi rajakaupan kehittäminen, rajaesteiden poistaminen ja kansainvälisen yhteistyön mahdollistaminen eri sektoreilla, erityisesti olisi kehitettävä pohjoismaista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen yhteistyötä -kärkihankkeet: 1) Enontekiön kunnan pumppuvoimalahanke, joka on merkittävä vihreän energian -hanke, toteutetaan vesitaloushankkeena, 2) VT21:n perusparantaminen valtatien kriteerit täyttävälle tasolle välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi, joka on merkittävä väylä Suomesta Norjaan ja Ruotsiin Sodankylän kunta: Uudessa ohjelmassa painotetaan alueiden kokonaisvaltaista ja laajapohjaista kehittämistä eri Kahden lähestymistavan malli vienti ja kotimarkkinat

6 toimijoiden vahvassa yhteistyöverkossa. Ohjelmassa painotetaan myös alueellisten toimijoiden tarpeista, kyvyistä ja alueen potentiaalista lähtevää toimintojen suunnittelua. Tämä uusi nouseva trendi on mainittu Lappi sopimuksessa, mutta se on irrallisina palasina muiden asioiden seassa ja hieman viitteen omaisesti mainittuna. Kahden lähestymistavan mallilla tarkoitetaan selvää jakoa alueelta ulos ja vientiin pai-nottuvaan sekä omille kulutusmarkkinoille suuntautuvaan toimintamalleihin. Maakuntastrategian visio (sivu 3.) Edellä kuvattu kahden toimintatavan malli voisi esittää jo tässä yhteydessä. Vienti- ja teollisuusvetoinen malli on jo esitetty sivun kolme toisen palstan toisessa kappaleessa: Tavoitteena on luonnonvarojen mahdollisimman korkean jalostusasteen teollinen toi-minta, joka perustuu. Tässä samassa kohtaan teollisen jalostusasteen rinnalle tulisi nostaa aluetalouden vaihtoehto. Sivun toisen palstan toisessa kappaleessa keskitytään jälleen pelkästään teollisuuteen ja matkailuun. Tässä samassa yhteydessä voidaan puhua hajautetusta paikallisener-giasta sekä lähiruuasta. toimenpiteet (s. 6) Biotalouspohjainen paikallistalous voidaan lisätä sivulla 7 ja 8. useampaan kohtaan, joissa puhutaan elinkeinoista (jälleen matkailu ja teollisuus). Edellisen mukaan näitä viittauksia voitaisiin syventää ja selvästi tuoda tätä tois-ta näkökulmaa esiin EHDOTUS MAAKUNNALLISEKSI KÄRKIHANKKEEKSI: Sodankylässä tehtävä mal-linnus pilotoidaan Sodankylässä ja laajennetaan maakunnalliseksi kehittämishank-keeksi. Maakunta hakee pilotointiin valtiollista ja EUn suoraa kehittämisrahaa (esim. Horizon

7 2020). Tavoitteena nostaa Lappi Suomen ja EUn johtavaksi biotalouden so-vellusalueeksi. S : On hyvä, että ennakointi ja uudenlainen toimintatapa on nostettu vahvasti esille. Innovatiivisuutta luovat toiminnalliset rakenteet ja alueellisten toimijoiden yhteis-työverkostojen tiivistäminen ovat onnistumisen kannalta keskeisiä. Koulutuksen ja työvoiman saatavuuden osalta haluamme painottaa aikuiskoulutuksen sekä yksilöllisen täydentävän koulutuksen tai kurssituksen merkitystä. Yksilöllisen muuntokoulutuksen / -kurssituksen tarvetta Edelleen kiitämme huomiota uudenlaisien toimintamallien luomisessa. Julkisen sekto-rin voimavarojen väheneminen ja tehostustarve luo paineita ihmisten omavastuun li-säämiseen. Yhteisöllisyyden ja kolmannen sektorin mukaan ottoa palvelutuotantoon tulee aktiivisesti kehittää. Lapin olosuhteissa, julkisen sektorin roolia toimia alueellisen kehityksen moottorina ja pilotointien luomisessa. Julkisen sektorin on kyettävä aktiivisempaa ja myös riskipitoisempaa lähestymistapaa asioiden uuden-laisessa järjestämisessä. Riskeillä ei tarkoiteta merkittävien taloudellisten riskien otta-mista, vaan lähestymistapaa pienimuotoisten toimintojen edistämiseen. Maahanmuuttoa tulee suunnata ja edistää ensisijaisesti ammattitaitoisen työvoiman houkuttelemiseksi alueelle. Jotta verkostot ovat tehokkaita, tulee verkoston solujen olla voimakkaasti erikoistuneita ja

8 tuottaa syvällistä ja uutta informaatiota omalta alaltaan. Eli kärkihankkeita luodessa tulisi ottaa Lappilaisen julkisen sektorin verkostojen raken-taminen yhdeksi kärkihankkeeksi. Toimijoihin liittyvät hankkeet tulisi olla selvästi sub-stanssihankkeita Menestyäkseen Lapissa on rakennettava vahva julkisen sektorin verkosto ja verkoston sisään vahvoja substanssiin keskittyviä toimijoita ja alueita. Juuri nyt käynnissä oleva luonnonvarakeskuksen esimerkki on tästä loistava esimerk-ki. Kiitosta luonnospaperin virtuaalisen elämäntavan ja sen mahdollistavan laajakaistara-kentamisen vahvasta huomioinnista Etenkin Jäämeren yhteys on nostettava aivan kärkisijalle Lapin maakunnan kehittä-misessä ja asia on saatava yhden tavoitteen alle. Maantieverkoston tilanne on maakunnassa huolestuttava. Koko alueen etu olisi, mikäli raskaan teollisuuden logistiikkajärjestelmää saa-taisiin rakennettua alueellisena kokonaisuutena. Keski-Lapin alueen merkitys on noussut Lapin mittakaavassa voimakkaasti juuri edellä mainittujen kaivoksien ja matkailun vuoksi. Alueella on erittäin suuri kasvu- ja kehityspotentiaali ja todennäköisesti alue tulee toimimaan koko Lapin mittakaavassa aivan keskeisenä kasvun moottorina. Tämä aluekokonaisuus tulee nostaa omaksi kehittämisalueeksi myös maakuntatasol-la.

9 Oleellista on kehittää alueen sisäistä infrastruktuuria ja rakentaa systemaattisesti myös muita alueellisia rakenteita. Sivun 21 kartta antaa hyvää peruskuvaa Lapin mahdollisesta uudesta toiminnallisesta rakenteesta. Energian osalta paikallisen energian osuutta pientuotannossa ja hajautetuissa järjes-telmissä voidaan nostaa merkittävällä tavalla. Alueiden ja aluekehittämisen osalta haastamme muuttamaan käsitystä kaksinapaisesta Lapista ja ottamaan etenkin voimakkaasti kehittyvän Keski-Lapin vyöhykkeen mukaan malleihin asiaan kuuluvalla tavalla. Kansallisien ohjelmien kanssa Lapissa on muodostumassa ongelma, koska valtiollisis-sa ohjelmissa Pohjois-Suomena käsitellään Oulu Lappi aluetta ja käytännössä tämä johtaa siihen että toiminnot keskitetään Ouluun. Lapissa on luotava omat virtuaaliset keskukset, jos ja kun valtiopohjaisia perinteisiä keskuksia ei Lappiin ole tulossa. Lapissa on hankittava rahaa enenevässä määrin hankkeitten kautta esimer-kiksi juuri suoraa EUn rahastoista. Inarin kunta: Syytä korostaa arktisen sijainnin lisäksi hyvä ja helppoa saavutettavuutta sekä ainutlaatuisen luonnon lisäksi korkeatasoista palveluinfrastruktuuria Saavutettavuus on avainasioita -lentoyhteydet ja asemat Elinkeinoihin mukaan tulisi ottaa käsityöläisyys joka on sekä perinteinen että luova toimiala

10 Arktisen liiketoiminnan konkretisointi Kylmä- ja talvitestauksen esiinnosto (ajoneuvo, rengas, komponenttitestaus) Merkittävin linjaus on jäämerenkäytävän nostaminen päävyöhykkeeksi. kärkihankkeet: kylmä- ja talvitestausympäristön Indoor III toteuttaminen Ivaloon R&D koulutuskeskuksen perustaminen testausalalle Jäämeren käytävän liittäminen TEN-T-verkkoon Itä-Lapin kuntayhtymä : Sopimus on edistystä entiseen, sillä asioita on saatu tiivistettyä ja kärkevöitettyä, missä ilmiöpohjainen tarkastelu toimii. Kovin kärjekäs sopimus ei kuitenkaan ole, mutta onkin vaikea tasapainoilla vahvojen kärkien ja monien intressien välillä. Mitä lyhyempään ja iskevämpään muotoon sopimus saadaan, sitä paremmin se palvelee arjen työkaluna ja tulee huomatuksi. Kieliasua tulee konkretisoida ja kehittämisjargonia vähentää vaihtoehtoinen väkilukutavoite / yritystavoite uutta työpaikkaa kasvattaa väkilukua tod.näk enemmän yritystavoite nettolisäys tuskin suurta Kemijärven puuklusteri Luonnontuotetoimialan kehittäminen Uuden teknologian hyödyntäminen harvaan asutulla maaseudulla ja pk-yrityksissä Salla-Kantalahti rata Soklin kaivoshankkeen edistäminen

11 luettavuuden parantamiseksi ja vähentää toistoa, jolloin sopimuksesta saadaan lyhyempi ja luettavampi. Pelkosenniemen suoluontokeskus Vaelluskalojen nousun turvaaminen Kemijoelle Tärkein: raideliikenteen edistäminen Alueiden sisäisten yhteyksien kehittäminen (erit. lento- ja rautatieasemilta) Valtatie 82:n parantaminen Yhteyksien peruskunnossapito Virtuaaliyhteyksien ja niiden käyttöön perustuvien toimintatapojen kehittäminen Arjen turvaa toimintamallin kehittäminen ENI-hankkeet: monenvälisten suhteiden ja kasvukäytävien kehittäminen monialaisesti Hajautettu koulutusmalli ja uudet oppimisympäristöt: oppimista ilman rakennuksia Yritysten palvelukonseptien kehittäminen Yritysten kehittämisrahoituksen ja rahoitusosaamisen kehittäminen Pilotit uuden teknologian hyödyntämisestä sote-palveluissa harvaanasutuilla maaseuduilla; kaupalliset ratkaisut: mikä toimii Lapissa, toimii missä vain otsikko aluerakenteen hajakeskittyneen kehittämisen mallista on hyvä. Lisäksi ehdotamme, että tekstissä korostetaan kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta: Emme tule hyväksymään, että Jäämeren käytävä Kirkenesiin nostetaan kehityskäytävistä hallitsevaan asemaan ja muut niputetaan yhteen toisarvoisiksi muut -vaihtoehdoiksi.

12 Nopein ja edullisin tapa saada yhteyksien kehittyminen vauhtiin on Salla Kantalahti -radan rakentaminen ja sen myötä Murmanskin käytävän avaaminen. Perämerenkaari on tärkeä solmukohta kaikille kehityskäytäville. Niillä kaikilla on oma vahva profiilinsa Satamat ja rautatieasemat ovat kehityskäytävien solmukohtia ja sen runko ovat rata- ja tieyhteydet, ja erityisesti raideliikennettä ekologisena liikennemuotona kehitetään. Lentoliikenne on tärkeä alueellisen kasvun edellytys, sillä sitä tarvitsee niin kehittyvä kansainvälinen matkailu kuin lisääntyvä teollisuus. Arktisen portin nopean avaamisen edistäminen esim. Murmanskin käytävän kautta Vahva koko Lapin yhteinen edunvalvonta Etelä-Suomen suuntaan arktisen alueen merkityksestä ja mahdollisuuksista Kehityskäytävien syntymistä tukevat hankkeet Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen tukeminen Hyvät fyysiset ja virtuaaliset yhteydet tänne, täältä ja täällä: teollisuuden ja matkailun tarvitsemat liikenneyhteydet (rautatie, lennot) sekä liikenne lento- ja rautatieasemilta matkailukeskuksiin ja muu alueen sisäinen liikenne o valtatie 82 o Salla-Kantalahti radan avaamiseen tähtäävät toimet o Laajakaista kaikilla o Venäjä-yhteistyön kehittäminen Innovatiiviset palvelut ja uudet toimintamallit tukevat asumista, hyvinvointia ja yrittämistä

13 kaikkialla Lapissa - Arjen turvaa -toimintamallin kehittäminen yhdessä Lapin sote-mallin kanssa - Lappi above ordinary -brändi osana ark(t)ista toimintaympäristöä tehdään globaalisti tunnetuksi eri aloilla. Kemijärven kaupunki - Lappi-brändi on erinomainen ja nostaa myönteisellä tavalla esiin lappilaisen identiteetin, asuinympäristön ja työn tekemisen edellytysten turvaamisen tärkeyden - vihreän talouden osalta Lapin tulee vahvistaa asemaansa; esitettyjen toimenpiteiden tulee tukea myös matkailun, puujalostus- ja metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden, logistiikan, luonnontuotealan, palvelujen ja muun toiminnan osa-alueita - syöttöliikenne matkailukeskuksiin Kemijärven radan kautta - yrittäjät ja yritykset esille maakuntaohjelmaan omilla rooleillaan, ei vain toimenpiteiden kohteina - s. 9 voisi lisätä osaamisen, koulutuksen ja ennakoinnin näkökulman - s. 9 kärkihankelistaan on lisättävä Kemijärven puuklusterikokonaisuus ja sen tarvitsemat yritys- ja toimintaympäristöhankkeet ja Soklin kaivos ja sen tarvitsemat yritys- ja toimintaympäristöhankkeet sekä tuotava esiin luonnontuotealan ja sen jatkojalostuksen kehittäminen - s. 10, 14 ja 18 on kirjattava Lapin kuntien elinkeinoyhtiöiden lisäksi kuntien yritysneuvonta- ja elinkeinopalvelut sekä toimintaryhmät - s. 11 kirjattava Itä-Lapin kuntayhtymän tilalle Itä-Lapin ammattiopisto - s. 12 nostettava esiin erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisy - s. 12 Lapin SOTE toimii ja tuottaa -osiosta tulisi poistaa viimeisen kappaleen sisältö

14 - s. 13 listasta on korjattava Lappilainen valmistuja on ilo yritykselle muotoon Lappilainen valmistuja on osaava voimavara yritykselle - s. 13 syrjäytymisen ehkäisyn lappilaiset keinot osioon lisättävä kohderyhmänä erityisesti nuoret - s. 16 lisättävä Kemijärvi-Salla-Kantalahti rata ja Soklin rata Kemijärven ja Sallan kautta logistisina teollisuuden kuljetusväylinä ja matkailullisina ekologisina käytävinä - s. 16 kohdan Alueille, joille kaistaa on haastavaa saada, olisi voitava luoda erillisratkaisuja toimivien yhteyksien luomiseksi jälkeen: Haastavien laajakaista-alueiden kuntien tulisi saada riittävästi tukea laajakaistayhtiöiden tai osuuskuntien perustamiseen, jotta laajakaistan rakentamistyö voidaan saattaa loppuun ennen vuoden 2017 päättymistä - s. 17 listaan on lisättävä kantatie 82:n perusparannus Kemijärvi-Vikajärvi välillä, sillä se on liikennemäärät huomioon ottaen liikenneturvallisuudeltaan heikko - s. 19 kappaleeseen Lapin kehittäminen perustuu tulisi lisätä luettelo palvelukeskuksista Kemijärvi, Sodankylä, Ivalo ja Kittilä - s. 20 ratalinjauksiin tulisi nostaa Kirkkoniemen lisäksi Kemijärvi-Salla-Kantalahti-Murmansk ratayhteys ja Soklin rata - s. 19 ja 20 karttakuvat pitäisi saada paremmiksi - Lapin maakuntaohjelman arviointiluonnokseen lisättävä s. 13 Itä-Lappi, Aluerakenteen näkökulmasta aktiviteetteja kohdistuu lähivuosina Perämerenkaarelle Kemi-Tornion alueelle, Itä-Lappiin ja Tunturi-Lappiin Keminmaan kunta -tiiviimpi visio, vision ensimmäinen osa riittää

15 -tulee tavoitella vahvempaa väestöpohjaa kuin asukasta, sillä työpaikkatavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää -mikä on kasvuyritys ja miksi tavoitellaan juuri niitä? -tulisi tavoitella pk-yritysten lukumäärän kasvua -ei saa unohtaa teollisuuden kehittymiseen sisältyvää kasvu- ja kehityspotentiaalia, maakunnan kehittämisen tulee perustua myös Perämerenkaaren teollisuuteen -Lapin korkeakoulukonsernin ja toisen asteen oppilaitosten tulee asettaa innovaatiotoiminta strategiseksi tavoitteeksi koulutus- ja tutkimustoiminnassaan ja luoda asiantuntija- ja tukijaverkostot -Lapin edunvalvonnan tulee keskittyä toimintaedellytysten säilyttämiseen, liikenneinfrastruktuuri ja tietoliikenne -välttämättömät toimintaedellytykset tulee turvata etä-, liikkuviin ja sähköisiin palveluihin perustuen -tuotava vahvemmin esille Teollisuus-Lapin potentiaali uuden yritystoiminnan ja sitä kautta työllisyyden luojana Meri-Lappiin ja koko maakuntaan -tulee huomioida teollisuuden toimialojen intressit luonnon ja luonnonvarojen hyödyntämisessä -Lappi-brändi ei saa estää teollisuus- ja kaivostoimintaa -kärkihankkeet: 1) Lapin yritysten liiketoimintojen uusiutuminen, 2) Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma,3 ) maa-, lento-, raideliikenteen ja satamien toiminnan kehittäminen sekä tietoja älyliikenteen kehittäminen

16 Kittilän kunta -kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ovat kannatettavia tavoitteita -tarvitaan vahvoja, yksilöityjä tekoja työllisyyden parantamiseksi ja erityisesti nuorten työttömyyden ehkäisemiseksi ja koulutustason nostamiseksi -strategiatasolla tulisi nostaa vielä selvemmin tavoitteeksi nuorten hakeutuminen koulutukseen ja siihen liittyvät tukitoimet -nimettävä konkreettisia keinoja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen sekä väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttamiseen -s tulisi mainita myös kansainväliset lentoyhteydet sekä matkailun tarpeet yhteyksien kehittämisen keinoina -s. 20 poistettava kappale, jossa kerrotaan Jäämeren käytävästä - kaikki Lapin kehityskäytävät on pidettävä mukana tarkastelussa tasavertaisina vaihtoehtoina -s 21 kartta on korjattava asianmukaiseksi ja siihen on lisättävä mahdollinen ratalinjaus Kolarista Skibotniin -Länsi-Lapin kehityskäytävä on muutettava Läntiseksi Jäämeren käytäväksi ja Jäämeren käytävä Itäiseksi Jäämeren käytäväksi -s.22 tulee kirjata, että Läntinen Jäämeren käytävä tukee kaivostoiminnan kuljetustarpeita Länsi-Lapissa -Lapin oma SOTE-malli tulee nostaa Lappi-sopimuksessa vielä voimakkaammin esille, koska kyseessä on Lapin tulevaisuuden ja maakunnan elinvoiman kannalta merkittävä asia, johon kaikkien Lapin kuntien tulee sitoutua

17 -s. 21 kartassa on säilytettävä Kolari-Kittilä-Sodankylä ratalinjaus -lisättävä tiehankkeina TEN 21 ja Rovaniemi-Kittilä tieyhteyden parantaminen, perusteena mm. matkailu ja kaivos Lapin ammattikorkeakoulu: Arvostamme osallistavaa toimintatapaa. Hyvää myös, että Lappi-sopimusta on pyritty kehittämään konkreettisempaan ja selkeämpiä valintoja ohjaavaan suuntaan Kärkihankkeita ei syytä nostaa esiin yksityiskohtaisella tasolla eikä esimerkkejä saa olla liikaa mieluummin kärkihankekokonaisuuksia Visio: siinä olisi nähtävä osaamisen, elinkeinoelämän kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmat Vihreä talous termi huono ei aukea ilman *Aluerakenteen kehittämiseen aktiivinen kulma Luonnonvarojen korkeampi jalostusaste tärkeintä Terästeollisuus mukaan perus- ja metsäteollisuuden rinnalle PK-sektorin kehittäminen vastaamaan teollisuuden ja kaivostoiminnan tarpeita Teollisuus ja palveluyrityksen panosten kohteena Esteetön ja turvallinen Lappi kokonaisuudeksi Lisätään arktista osaamista

18 Kärkihankkeita Turvataan elinkeinojen häiriötön toiminta Lapissa Lisätään alueen ja sen toimijoiden kv-näkyvyyttä ja vahvistetaan kv-verkostojen toimintaa Tuetaan monialaista, toimialat ylittävää yhteistyötä Hyödynnetään paikallista kulttuuria, olosuhteita ja elämäntapaa Tuetaan ja edistetään ideoiden ja innovaatioiden syntymistä ja kehittymistä Esteettömyys ja turvallisuus kilpailutekijäksi Kehitetään oppimis- ja TKI- ympäristöjä parannetaan tutkimuksen hyödynnettävyyttä Malmintutkimusalueiden jalostusarvon nostaminen toimintamallin luominen verkostoja hyödyntäen nostetaan kv- sijoitusten mahdollisuutta tehdään vientituote Toimijoiden yhteiset esiintymiset kv-areenoilla Turvallisuusverkostotoiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen arktisella alueella raja-alueiden toimijoiden yhteistyön kehittäminen Arjen turvaa kunnissa sekä esteetön matkailu

19 Tutkimuslaitosten sekä TKI- toimijoiden yhteistyön tehostaminen TKI ympäristöjen kehittäminen etäisyyksien hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen Virtuaalisten TKI- ja oppimisympäristöjen sekä virtuaalikampusten kehittäminen Vuorovaikutteisten verkkopalveluiden ja asioinnin kehittäminen Virtuaaliopetuksen ja sen sisältöjen kehittäminen Palveluiden ja tiedon saatavuuden lisääminen (tiedonhankinnan esteettömyys) Aluerakenne: tavoitteet ovat osin ristiriitaisia: ratalinjauksista kaivostoiminnan kannalta tärkeää Kolari-Kiiruna mutta toisaalta tavoitteen kuljettaa tavara Kemin Ajoksen kautta Rataväylien suunnittelussa huomioitavaa että Tornio Haaparannasta on jo ratayhteys Kiirunan ja Narvikin kautta Jäämerelle. Käyttö edellyttää raideleveyksien haasteiden huomiointia. Vastuut ja mittarit: Lapin korkeakoulukonserni vastuussa myös strategisista kumppanuuksista Lapin ELY-keskus Maakunnassa tehtävä aktiivisesti töitä, ettei pohjoisin kasvukeskus ole Oulussa - Tekstiä on tarpeen selkiinnyttää ja parantaa eri osa-alueiden loogisia yhteyksiä: Lapille tärkeistä näkökulmista ja painotuksista johdettu tahtotila, linjaukset ja toimenpiteet sekä keinot tahtotilaan pääsemiseksi. Tahtotilan toteutumista arvioidaan sekä laadullisesti että indikaattoreiden avulla. à puetaan tahtotila selkeäksi ja kootaan toimepiteet niiden saavuttamiseksi.

20 VAL I - Luonnonvarat lähtökohta ei luonto. (paitsi luonto sinänsä on mm. Lappi Brändin sisältö ja matkailun) - Luonnonsuojelualueet positiivisena mahdollisuutena matkailussa - hiljaisuuden ja tilaa hyödynnetään Lapin matkailussa - Luonnontuotteiden jalostusarvon nosto tärkeää - Biotalouden uudet liiketoiminta-alueet kuten biokomposiitit - Metsien osalta mainittava metsäalan palvelut (metsänomistajat, ekosysteemipalvelut) - Yritysten kasvuhakuisuuden rinnale kansainvälistyminen - Green care on Lapille mahdollisuus - Suojelualueet myös voimavarana - korostettava myös sosiaalisesti kestäviä toimintatapoja mm. metsänhoito/kyläyhteisöt, marjanpoiminta positiivisesti, kasvien kestävä keruu. - Edistetään luonnon ja KULTTUURIympäristöjen virkistyskäyttöä - Ilmastonmuutos: energian laatu ja määrä yrityksissä Ennakoivassa toimintamallissa keskeistä yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin yhteistyö Kasualojen huippuosaamisen kehittäminen (Älykäs) ennakkoluulottomat koulutuksen pilotit käyttöön, jotta oppimisympäristöt saadaan täysin

21 hyödynnettyä VAL 2 Aikuiskoulutuksen räätölöidyt ratkaisut Työelämän laatua tulee kehittää kokonaisvaltaisesti, huomoiden sekä yritykset (mikro/pk) että julkisen sektorin (kunnat muu) tuottavuuden paraneminen. Tavoitteena myös työurien pidentäminen Työllistymistä tukevat palvelut lappilaisille, asiakaslähtöisesti ja monialaisesti. Kehitetään ennaltaehkäisevään toimintaan Arjen turvaa kunnissa pilottihankkeen mallin mukaisesti (kunnat/järjestöt) Kärkihankkeet: VT-4 Kemi-Oulu yhteysvälin parantaminen (ykköshanke ELY) Satamien kehittämisen toimet riittävällä tasolla, ei syytä nostaa Ajoksta esille Ratayhteydet oikea termi vastuisiin myös liikennevirasto (satama/rautatiet) Toimivat tietoliikenneyhteydet pitäisi määritellä palvelunäkökulmasta ei toteutustavasta (vrt. laajakaista kaikille) Haettava myös riittävää rahoituspohjaa tietoliikenneyhteyksille. (maaseuturahasto/kylähankkeet) Ei valita yhtä ykkös käytävää Arktiselle portlle à selvitystyön tulee tuottaa riittävästi tietoa

22 ennen ratkaisua Kemi-Tornio tulee kehittymään yhtenä Barentsin alueen logistisena keskuksena ( Biopolttonestelaitoksen tilanne ajantasalle VAL 3 Kemin kaupunki: Määrälliset tavoitteet ok. visio vaikuttaa asianmukaiselta ja tavoittelemisen arvoiselta: Työttömyysaste kunnianhimoisemmaksi kuin alle 14% Mahdollisimman korkea jalostusaste on Lapille ykkösasioita Sopimuksessa tulisi antaa enemmän painoarvoa Lapin tulevan kehityksen kannalta keskeiselle toimijalle Metsäteollisuudelle. Ohjelmaa kokonaisuutena vaivaa liika laveus ja priorisoinnin puute. Myönteistä on, että sopimuksessa pyritään enemmän tekemään ja toteuttamaan kuin kehittämään ja suunnittelemaan. luonnonvaroja jalostavan teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja pk-yritysten uusien jalostusratkaisujen syntymistä edistetään Huomioitava uudet, ekologiset ratkaisut jotka luovat uutta liiketoimintapotentiaalia Suuntauksena tulee olla yritysten tarvelähtöisen TKI-toiminnan tukeminen Toimivien liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien turvaaminen on oikea strateginen valinta Aluerakenne: pois. ratahanke (ei sisältöä ei kärkihankkeita) Virtuaalinen elämäntapa on syytä selkeästi määritellä jotta se ei sodi Lapin aitojen elämysten korostamista Innovaatio- ja kasvuohjelma luonnonvaroja jalostaville pk-yrityksille teollisuuspalveluyrityksille

23 Kolarin kunta: Ohjelma on pääpirteittäin hyvä matkailuyrityksille Lumi- ja jäärakentamisen uudet sovellukset Tornion LNG terminaali (Röyttä) Arktisen luonnonvaratutkimuskeskuksen perustaminen Olosuhdeosaamisen kaupallistaminen arktisessa teollisuudessa ja kaivostoiminnassa Lentoliikenteen laadun ja saavutettavuuden turvaaminen Ajoksen sataman kehittäminen ja meriväylän syventäminen Ajoksen satamaan Kemi-Oulu moottoritie Yritysten digiosaamisen valmennusohjelmat Pohjoismaisuus vahvemmin esille rajakauppa-alue ja rajayhteistyö Liikenneyhteydet: Kemi-Oulu tieyhteyden parantaminen sekä VT 21 parantaminen Rautatieliikenteessä Läntinen jäämeren käytävä tasavertaiseksi kehittämisvaihtoehdoksi Hyvinvointiin on otettava syvällinen ja laaja ote Lapin aluehallintovirasto -peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen ja keinot tämän toteuttamiseksi on nostettava vahvemmin esille

24 -alueen kiinnostavuuden edellytyksenä on ennen kaikkea keskeisten peruspalvelujen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palvelujen saatavuus -Lapin aluehallintovirasto ei voi ottaa vastuuta Lapin sote-mallin käyttöönotosta, mikäli eduskunta hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevan esityksen -olisi tuotava esiin tarkemmin rajattuja tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä lähivuosille -asiakirjan on oltava sisällöllisesti ja kielellisesti selkeä ja ymmärrettävä Lapin Kauppakamari -luonnoksessa on onnistuttu selkiyttämään keskeisimmät tavoitteet strategisiksi kokonaisuuksiksi, mutta strategisten tavoitteiden sisältöjä ja toimenpiteitä on vielä tarkennettava -maakuntastrategian visio on realistinen, mutta tavoite arktisten alueiden tunnetuimmaksi matkailukohteeksi nostamisesta vaatii tahtotilan lisäksi huomattavia rahoituspanostuksia -vihreän talouden maakunta arvopohjaisena valintana on oikean suuntainen, mutta maakunnallisten tavoitteiden näkökulmasta sopivampi arvovalinta olisi kestävän talouden maakunta -teollisuuden ja sen synnyttämien uusien työpaikkojen näkeminen osana tulevaisuuden Lappia jää ohueksi -Lapilla on edelleen hyvät mahdollisuudet kehittyä vientimaakuntana ja maakunta voi vielä teollistua lisää -rakennemuutos on myös mahdollisuus ja ilmiö, jota voi rakentaa proaktiivisesti vahvistamalla teollisuuden kilpailukykyä ja rakentamalla sitä houkuttelevaksi myös uudelle teollisuudelle -liikenneyhteyksien tavoitteita tulee selkeyttää -Jäämeren ratayhteys on yksi Lapin kilpailukykyä nostava tekijä, jota on tarkasteltava laajemmassa

25 kansainvälisessä mittakaavassa eikä vain lappilaisen liikenneyhteytenä -Jäämeren ratayhteyden konkreettista linjaamista ei voi tehdä maakuntastrategiassa -maakunnan kilpailukyvylle Jäämeren rataa ajankohtaisempia liikennehaasteita ovat rikkidirektiivin vaikutusten kompensaatio, typpipäästörajoituksiin ja energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksiin varautuminen, rajanylitysten harmonisoinnin ongelman ratkaiseminen, talvimerenkulun turvaaminen, alemman tieverkon kunnosta huolehtiminen ja Perämeren satamien kehittäminen -keskusten ja keskittymien asemesta tulisi keskittyä rakentamaan laajempia kokonaisuuksia kasvukäytävineen -strategisten valintojen toimenpiteet on priorisoitava -Suomen arktinen strategia ja Lapin merkitys strategian toteuttamisessa on mainittava vähintään asiakirjan loppuosassa osana yhteen sovittavaa tekemistä -elinkeinoelämän näkökulmasta määrälliset tavoitteet työpaikkojen, yritysten liikevaihdon ja lukumäärän osalta on asetettu alakanttiin -vuoden 2040 Lapille yritystä olisi riittävän haasteellinen tavoite -kärkihankkeet tulee päivittää ajanmukaisiksi Lapin liikennejärjestelmätyöryhmä: - Barentsin alueen kehityskuva ja naapurimaiden liikenneratkaisut tulee ottaa kokonaisuudessaan huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. - Rajanylitysten pullonkaulat tulee ratkaista - ei yhtä Jäämeren rautatievaihtoehtoa (tulossa mm. Barents Freeway tavaraliikenteen ennuste -

26 - Vientiteollisuuden liikenteellisten toimintaedellytysten turvaaminen ensisijaista (rikkidirektiivin vaikutusten kompensaatio, typpipäästörajoituksiin ja energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksiin varautuminen, rajanylitysten pullonkaulojen ratkaisut, talvimerenkulun turvaaminen, alemman tieverkon kunnosta huolehtiminen, Perämeren satamien kehittäminen - lentoasemaverkon säilyttäminen Kärkihankkeet: Lapin lentoliikennejärjestelmä kehitetään monipuolisemmaksi ja alueen kehitystä tukevaksi Kehitetään lentoliikennejärjestelmää aidosti kansainvälisestä näkökulmasta ja useamman kauttakulkuaseman mallin näkökulmasta (Norjan malli) Kehitetään suorien kv- lentoyhteyksiä maakunnallisilta lentoasemilta Lisätään kilpailua Kehitetään matka- ja palveluketjuja Kehitetään Barentsin poikittaisliikennettä useamman kauttakulkulentoaseman Jäämeren käytävän liittäminen TEN-T-verkkoon VT 4 Kemi-Oulu VT 21 Palojoensuu-Kilpisjärvi Lapin sisäisen turvallisuuden yhteistyöverkosto Mainitaan turvallisuus sekä tekstiosassa että nostetaan kärkihankkeiksi Matkailun turvallisuuden yhteistoimintamallit (ennaltaehkäisy, sektoriyhteistyö) Visioon lisäys turvallisuudesta

27 Lappi sopimuksen10 teesiä: viihtyisä, turvallinen ja innostava ympäristö Lappi Euroopan turvallisin alue lisäyksiä s. 9, 13,13,14,16 turvallisuudelle Lapin yliopisto -lappilaisen tutkimus- ja koulutussektorin merkitys kasvaa entisestään -maakunta on voimakkaassa rakennemuutoksessa ja erityisesti tuolloin korostuu osaamisen kehittäminen ja sen turvaaminen -tieteellä ja tutkimusosaamisella on merkitystä alueiden kehittämisessä -lukuun 3.2. tulisi kirjata maininnat tutkimustiedon ja tieteen merkityksestä alueiden kehittämisessä ja että lappilainen tiedeverkosto on osaltaan luomassa mahdollisuuksia korkeatasoiselle aluekehitystyölle ja luovat kuvaa kansallisesti ja kansainvälisesti vahvasta osaamisen maakunnasta; Lapissa tehdään ja Lappiin välitetään eri mekanismein korkeatasoista arktista tutkimusta -taiteen ja kulttuurin merkitys ja positiivinen vaikutus on perusteltua nostaa enemmän esille -arktisuuteen liittyvissä elementeissä on edelleen potentiaalia uusien merkityksellisten elämysten innovoinnissa ja jatkokehittelyssä -Lapin yliopiston taiteellinen toiminta sekä kansainväliset verkostot ja kontaktit voisivat olla merkittävämmässä roolissa, mikäli edellytykset turvataan ja merkitys maakunnassa tunnustetaan -käytännön ratkaisut ovat avainasemassa kilpailukyvyn kannalta, esim. korkeakoulukonserniyhteistyössä on luotu uutta osaamista, jossa yhdistyvät tieteen ja taiteellisen toiminnan ja ammatillisten käytäntöjen toisiaan tukeva vuorovaikutus -uuden osaamisen siirtäminen yrityksiin systemaattisella koulutuksella ja kehittämistoiminnalla

28 -julkisen sektorin toiminta on murrosvaiheessa sekä kansallisesti että alueellisesti -Lapin harva-asutus luo edelleen tarpeita joustavoittaa julkisia palveluja -ohjelma-asiakirjassa voitaisiin ottaa rohkeampi ote lappilaisen julkisen sektorin uudenlaiseen kehittämistyöhön, uudet julkisen sektorin toimintatavat -julkisten palvelujen osalta voitaisiin Lapissakin noudattaa älykkään erikoistumisen periaatteita, mm. palvelumuotoilemalla uusia innovatiivisia toiminta-, palvelu- ja yhteistyökonsepteja lappilaisten hyvinvoinnin edelleen kehittämiseksi -on tärkeää, että samalla kun luodaan edellytyksiä uusille elinkeinoille, rakennetaan ja ratkaistaan niiden mukanaan tuomat taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset haasteet paikallisessa kontekstissa niin, että niille löytyy alueellinen legitimaatio -saametutkimukseen on panostettava; yliopistolla on velvoite kehittää saamelaisuuteen liittyvää oikeus- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta -yliopisto toivoo, että LUC-käsitteen sijasta käytettäisiin Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisten yksikköjen vakiintuneita nimikkeitä asiayhteydestä riippuen (matkailualan koulutuksen ja tutkimuksen instituutti MTI, pohjoisen kulttuuri-instituutin verkosto PKI tai sosiaalialan yhteistyöverkosto Sosiopolis) -Lapin yliopisto itsenäisenä instituutiona vakiintuneella organisaationimellä Lapin yliopisto Lapin Yrittäjät -maakuntastrategian ja maakuntaohjelman yhdistäminen Lappi-sopimukseksi on oikea valinta -elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja Lapin elinvoimaisuus voidaan turvata asetetuilla strategisilla valinnoilla -sukupolvenvaihdosten/omistajanvaihdosten turvaaminen on Lapin palvelurakenteen säilyttämisen

29 kannalta välttämätöntä -Lappi tarvitsee yli 2000 uutta yrittäjää kymmenen vuoden sisällä, jos yritysten työpaikat halutaan säilyttää -Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin perustuva ennuste antaa epärealistisen kuvan Lapissa toimivien yritysten määrästä -uusien yritysten syntyminen ja sijoittuminen alueelle sekä muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi ovat tavoitteita ja edellytyksiä maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisäämiselle -kansainvälistymisen edellytyksenä on Lapin tunnettuuden edistäminen ja yhtenäisen Lappi-kuvan luominen -Lapin kansainvälinen markkinointi tulee ottaa kärkihankkeeksi -Lapin Yrittäjät kannattaa yhden vahvan kehityskäytävän mallia, kun kaikkien vaihtoehtojen määrälliset ja laadulliset perusteet ovat selvillä; edellytyksenä on, että tässä vaiheessa myös Länsi-Lapin kehityskäytävämallissa on mukana ratalinjaus Kemi-Torniosta Tromssaan Meri-Lapin kehittämiskeskus: Visio on tavoittelemisen arvoinen, joskin laaja. Tulee selkeämmin ottaa huomioon sekä Teollinen Lappi että Elämys-Lappi. Huomioitava eri toimialojen yhteensovittamisen tarpeet vision toinen osa on tarpeeton väestömäärä on realistinen, mutta tulisiko tavoitella vahvempaa väestöpohjaa. Työpaikkatavoite vaatinee isomman väkulukutavoitteen uusien yritysten tavoittelussa on syytä korostaa pk-yritysten (10-50hlö) määrän kasvua. Olisiko syytä tavoitella vähemmän uusia yrityksiä ja suunnata tavoitetta näin kohti pk-yritysmäärän kasvua työttömyysastetavoite realistinen Valinnassa I on vaarassa unohtua teollisuuden kehittymiseen sisältyvä kasvu ja

30 Lappi brändistä ei voi luoda teollista toimintaa estävää kehittämispotentiaali Lapin kehittämisen tulee perustua myös Perämerenkaaren teollisuuteen Mahdollisimman korkeat jalostusasteet 1. asia luonnonvaroja jalostavan teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja pk-yritysten uusien jalostusratkaisujen syntymistä edistetään VAl I Huomioitava uudet, ekologiset ratkaisut jotka luovat uutta liiketoimintapotentiaalia Suuntauksena tulee olla yritysten tarvelähtöisen TKI-toiminnan tukeminen mainittava vahva metalliteollisuus Pohjoiskalotin alueen työmarkkinoiden toimivuus ja rajaesteiden purkaminen Barentsin alue sinänsä liian laaja kuvaamaan esim. työvoimatarpeisiin vastaamista (Nenets, Komi, Arkangel) Perämerenkaaren merkittävät teknologia- ja innovaatioympäristöt on nostettava esiin mm. niiden kv- aseman vuoksi à Digipolis jaloterässtudio Lapin amk: n roolia Kemi-Tornion alueella ei saa vaarantaa Lapin edunvalvonnan tulee keskittyä Lapin liikenneinfrastruktuurin säilyttämiseen (kehittämisen)sekä tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen ja hyödyntämiseen Olemassaolevien yhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen ovat jääneet erilaisten Jäämerenrata-linjausten varjoon. Botnian käytävän liittäminen osaksi TEN-T ydinverkkoa

31 Korostettava Perämerenkaaren alueen liikenneyhteyksiä. Lapin teollisuuden päävirrat kulkevat Meri-Lapin kautta ja on yksi Lapin tärkeimmistä logistisista keskittymistä Aluerakennevalinnoissa on kehitettävien alueiden ulkopuolelle jäävien asukkaiden välttämättömät toimintaedellytykset turvattava etä-, liikkuvien ja sähköisten palveluiden avulla Ei yhtä jäämerenlinjausta ylitse muiden Innovaatio- ja kasvuohjelma luonnonvaroja jalostaville pk-yrityksille teollisuuspalveluyrityksille matkailuyrityksille Lumi- ja jäärakentamisen uudet sovellukset Tornion LNG terminaali (Röyttä) Arktisen luonnonvaratutkimuskeskuksen perustaminen Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma Olosuhdeosaamisen kaupallistaminen arktisessa teollisuudessa ja kaivostoiminnassa yrityslähtöinen TKI-toiminta Kemi-Tornion Lentoliikenteen palvelutason ja saavutettavuuden turvaaminen

32 Ajoksen ja Röyttän satamien kehittäminen ja meriväylän syventäminen Ajoksen satamaan Bothnian käytävän kehittäminen rajat ylittävä henkilöliinne mm.luulaja yhteys radan sähköistäminen Kemi-Oulu moottoritie Yritysten digiosaamisen valmennusohjelmat aluerakenne: Korostettava Perämerenkaaren alueen liikenneyhteyksiä. Lapin teollisuuden päävirrat kulkevat Meri-Lapin kautta ja on yksi Lapin tärkeimmistä logistisista keskittymistä Aluerakennevalinnoissa on kehitettävien alueiden ulkopuolelle jäävien asukkaiden välttämättömät toimintaedellytykset turvattava etä-, liikkuvien ja sähköisten palveluiden avulla Ei yhtä jäämerenlinjausta ylitse muiden MTT (huom! Myös liite) Lappi sopimuksen vahvuutena ovat osallistava ote ja sektoreita yhdistävät yleistavoitteet. mahdollisuuksien ja toimintaperiaatteiden kuvaukset jäävät kuitenkin pääosin liian yleiselle tasolle, koska niitä on avattu toimialoittain vähän.

33 Lisäys tai täsmennysesityksiä: Lapin kehittämisen strategiset valinnat ja toimenpiteet otsikon alle lisätään alaotsikko Lapin elintarviketuotannosta arvoketjuineen, sillä elintarvikealalla on hyvät kasvunäkymät. Viittaus luonnonvarojen jalostamisessa teolliseen toimintaan antaa ymmärtää, että kyseessä on ainoastaan kaivannais- ja metsä-teollisuus. Kuitenkin juuri uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva maaseutuyrittäjyys (sis. maa- ja puutarhatalous, luonnontuoteja elintarvikealat) antaa lappilaisille mahdollisuuden työllistää itse itsensä esim. pienissä raaka-aineita jatkojalostavissa yrityksissä. Siksi kehittämispanoksia tulee ohjata myös muihin kuin nykyisiin aluekeskuksiin. Esitetään, että Lappi-sopimuksen tiivistelmään lisätään: Lappi voi hyvin / ruokitaan lappilaisilla elintarvikkeilla. täydennys kohtaan neljä: Lapin aluerakenne kehittyy hajakeskittyneesti kylien elinvoimaisuus turvaten lisäys viidenneksi kohdaksi: Lappi on lähiruokamaakunta oikea termi metsäala Lappilaisen maatalouden kasvuodotus on tosiasiassa sen historian huonoin. Matkailun ja kulutustrendien myötä lappilaisen ruokaketjun kasvunäkymät ovat valoisat. Monipuolinen maaseutuyrittäminen edellyttää sitä, että elinkeinoja ja asumista tukevia alueita kaavoitetaan ja infrastruktuuria rakennetaan myös asutuskeskusten ulkopuolelle ja lappilaisia tuotteita tarjotaan ja kulutetaan nykyistä enemmän maakunnan alueella. Esitys vastuut ja mittarit luetteloon: ryhmiin yksi ja kaksi lisätään ProAgria ja Luonnonvarakeskus ja ryhmään kolme Luonnonvarakeskus. Monimuoto opetus, teoriaa demonstroivat laboratoriot ja muut kokeelliset oppimisympäristöt ja virtuaalipalveluiden kehittäminen ovat laatutyön keskiössä.

34 Osaaminen ja innovaatioympäristössä olisi hyvä mainita myös Luonnonvarakeskus kaupan erityisvaateet yhteyksien osalta Sähkön ja polttoaineiden jakeluverkostoa on kehitettävä hajautettujen energiaratkaisujen näkökulmasta. Lapin maaseudun kylät sijaitsevat keskellä asutus- ja matkailukeskusten verkostoa, jolle ne tuottavat monipuolisia tuotteita ja palveluja. Tuetaan kylien välistä sekä kylien ja keskusten välistä yhteistyötä arvoketjujen rakentamisessa. Kartan kehittämisvyöhykkeitä on vaikea hahmottaa. Puuttuu kuvaus kehittämisvyöhykkeiden väliin jäävistä vyöhykkeistä - Lisättävä EU:n arktinen ohjelma ja arktinen informaatiokeskus - Lisättävä Suomen arktinen ohjelma uusiutuvien luonnonvarojen sekä maa- ja metsätalouden kehitysnäkymien monipuolisempi tarkastelu kehitetään lappilaista elintarviketuotantoa koko arvoketjussa ja edistetään lähiruokaketjuja luonnonvaroja hyödynnetään monipuolisesti ja kestävästi tunnistetaan kasvun vaikutukset ekosysteemipalveluihin, yhteisöihin ja aluetalouteen sovitetaan yhteen erilaisia maankäyttötapoja ja kehitetään vuorovaikutteisia toimintatapoja sovelletaan uusia toimintatapoja yritysten tarvitsemien palveluiden tuottamiseen edistetään lähidemokratiaa kylissä monialayrittäjyyden ja monipaikkaisuuden tukeminen yrityshautomot biotalous- ja agroforestrykylät pienimuotoisen elintarvikejalostuksen kehittäminen energiaomavarainen maaseutuyritys luomustrategiat yritysverkostojen logistiikkaratkaisut arktinen maa- ja puutarhatalous ja pohjoinen laatu

35 hyvinvointimatkail -kaivosteollisuus ja matkailu korostuu, mutta arktisesta maataloudesta, elintarviketuotannosta ja luonnontuotteista ei puhuta juuri lainkaan -syytä kiinnittää huomiota alkutuotantoon osana biotaloutta. Biotalous käsite tulee avata lukijalle ja sitä pitää painottaa enemmän -Lapin tutkimusverkosto jää ohjelmassa koulutusorganisaatioiden varjoon -arktisen matkailun vetovoimatekijät esiteltävä -elintarvike-, luonnontuote- ja viheralojen sekä uusiutuvan energiayrittäjyyden hyödyntäminen matkailussa lisättävä -MTT ei suosittele kaivosteollisuuden nostoa ykkösasiaksi, koska ala pitkälti ulkomaisten omistajien käsissä. Arktisuudella ei sinänsä merkitystä kaivosteollisuudelle -lukijalle jää epäselväksi, kenelle ohjelma tarkoitettu. Muokattava ohjelman pääkohderyhmän näkökulmasta. Olisi kuvattava toteutetaanko ohjelma yksittäisillä hankkeilla vai työohjelmilla -yksityiskohtaisia huomioita erillisessä liitteessä

36 Kärkihankkeet: Muonion kunta -maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta asialliset -strategiset valinnat ovat perusteltuja, mutta niiden toteuttamiseksi tarvitaan enemmän konkretiaa -s. 20 kappale, jossa kerrotaan Jäämeren käytävästä, on poistettava -s 21 kartta on korjattava asianmukaiseksi ja siihen on lisättävä mahdollinen ratalinjaus Kolarista

37 Skibotniin -s 21 kartta on korjattava asianmukaiseksi ja siihen on lisättävä mahdollinen ratalinjaus Kolarista Skibotniin -Länsi-Lapin kehityskäytävä on muutettava Läntiseksi Jäämeren käytäväksi ja Jäämeren käytävä Itäiseksi Jäämeren käytäväksi -s.22 tulee kirjata, että Läntinen Jäämeren käytävä tukee kaivostoiminnan kuljetustarpeita Länsi-Lapissa -Tromssan alue ja Perämerenkaari kannattaa kytkeä yhteen -Laurila-Tornio-Kolari radan sähköistys tulee toteuttaa -s. 17 oleviin kärkihankkeisiin on lisättävä valtatie 21:n perusparantaminen -s. 17 on mainittava myös kansainväliset lentoyhteydet ja matkailun tarpeet yhteyksien kehittämisen keinoina -kaikki Lapin lentoasemaverkoston lentoasemat tulee säilyttää ja niitä tulee kehittää paikallisista lähtökohdista -selkeäksi tavoitteeksi on kirjattava kattavien ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen koko Lappiin ja esitettävä keinoja sen toteuttamiseen -Lapin liiton on selkeytettävä linjauksiaan tuulivoiman rakentamisessa. Maakuntakaavassa tulee huomioida, että tuulivoimarakentaminen ei sovellu matkailullisesti ja maisemallisesti merkittäville alueille. -lähienergian osalta on listattava kaikki kunnissa olevat pienetkin hankkeet

38 -koulutuksen ja rajakaupan yhteistyön lisäämismahdollisuuksia on selvitettävä -on otettava vahvemmin kantaa koulutukseen, erityisesti toisen asteen koulutuksen verkon ja yrittäjyyskasvatuksen turvaamiseksi -koulutuksella on suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle ja ylipäänsä elämisen edellytyksille -on kiinnitettävä paremmin huomiota Länsi- ja Itä-Lapin väliseen tasapainoon -ohjelmaluonnoksessa jää epäselväksi, miten ja mitä palveluja sopimuksen hajakeskittyneessä palvelurakenteessa turvataan Länsi-Lappiin -Lapin liiton on jatkettava aktiivista työtä Lapin oman SOTE-mallin hyväksi ja vastaavaa aloitteellisuutta myös muissa maakunnan kannalta oleellisissa asioissa Pelkosenniemen kunta: Luonnosversio on hyvä pohja. Edellisvuosina hirttäydyttiin ehkä liian tiukkoihin kärkihankelinjauksiin. määrälliset tavoitteet: as: +930 on liian alhainen. Meidän on tehtävä kovasti töitä, jotta kaikki uudet työntekijät voisivat asettua asumaan Lappiin. Se vaatii melkoisia ponnistuksia myös kuntatasoilla, asuminen, päivähoito, terveydenhoito jne. uudet yritykset: +300 on liian korkea, koska meidän yrittäjät vanhenevat ja meillä on käsissä melkoinen urakka saada jatkajia jo olemassa olevaan yrityskenttään. Ehkä Uutta resursointia koko Lappi tasolle tekemään uutta työtä. Kasuyritykset: Liian pieni, koska helpointa on synnyttää uusia työpaikkoja jo olemassa olevaan yrityskantaan, pitää olla noin Resursseja yritysrajapintaan tekemään arvokasta "yritysasiamiesten" työtä ja PIKAISESTI. Tällä hetkellä sitä työtä tekevät aidosti kuntien elinkeinomiehet (TE-toimistot muuttuneet puhelinkeskuksiksi, ELY:llä ei ole kenttäresursseja. )

39 1.Yritysrajapinnassa aidosti työtätekevien resurssuinti ja osaamisen kehittäminen sekä verkostointi. Vain näin pystytään yrityssektoria aktivoitumaan kehittämiseen ja uudistumiseen. 2. Uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen. 1. Hajautetun kolutusmallin kehittäminen, koulutus ei tarvi "aina" kiinteitä seiniä ja vain yhtä paikkaa missä koulutusta annetaan. 2. Lappi kantaa huolta myös heikommassa työmarkkinatilanteessa olevista lappilaisista. 3. Yritysten palvelukonseptin kehittäminen ja resurssointi ( kuten edellä, oikeassa yritysrajapinnassa PK-sektorilla). 4.Yritysten kehittämisja investointiavustusmallin kehittäminen ja Lapin rahoitusmäärän kasvattaminen. 5. Pilottikokeilut uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen lapin harvaan asutulla maaseudulla vanhusten kotona-asumisen tulemiseen ja terveydenhuoltoon. 1. Nykyisten liikenneväylien kunnon parantaminen, pienellä tekemisellä hyvä mieli. Aluerakenne: Elävä maaseutu asettuu sinne missä se on oikeasti elävä. Vihreän talouden maakunta, asia on avattu kyllä erikseen hyvin, mutta sanalle jokin muuta vaihtoehtoa. Pellon kunta -ohjelmaluonnoksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle maakunta- ja aluekeskusten sisäinen tavoitettavuus; poikittaiset kulkuyhteydet ja lappilaisten turvallisuus vaatii tämän huomioimista -Pellon kunnan elinkeinorakenne nojaa vahvasti logistiikkaan ja pienteollisuuteen ja matkailuelinkeino on vahvassa nousussa, joten liikenneyhteyksien on oltava kunnossa -yhtään Jäämerenrataa koskevaa vaihtoehtoa ei tule asiakirjassa linjata pois eikä myöskään asettaa toista vaihtoehtoa toisen edelle, sillä esim. Kolari-Skibotn-Tromssa yhteydellä on laaja kansallinen ja