Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana"

Transkriptio

1 ArviD-julkaisuja 05/2005 Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana Esiselvitys Digi-tv-klusteriohjelma

2

3 ArviD-julkaisuja 05/2005 Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana Esiselvitys ISBN , ISBN (verkkojulkaisu) ArviD-julkaisuja 05/2005 Helsinki 2005

4

5 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Minna Tarkka (m-cult uuden mediakulttuurin keskus) Kari A. Hintikka, Oili Salminen (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus) Julkaisun nimi Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Tiivistelmä Raportti kokoaa tulokset Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana -esiselvityksestä, jonka toimeksiantajina olivat hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma (valtiovarainministeriö, oikeusministeriö) ja ArviD-ohjelma (liikenne- ja viestintäministeriö). Esiselvitys kartoitti keinoja, joilla digitaalinen televisio voisi edistää kansalaisten, järjestöjen ja hallinnon vuorovaikutusta yhteiskunnallisessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Painopisteenä oli osallisuuden laaja määritelmä: kansalaisten osallistuminen tietoon, päätöksentekoon, suunnitteluun sekä ns. toimintaosallisuus, jossa huomioidaan myös kansalaisten oma tuotanto ja vertaisviestintä. Teknologian osalta esiselvitys rajattiin vuoden 2007 digitaalisen television toimintaympäristöön sekä kansalaisvaikuttamisen palvelujen toteuttamiseen osana monikanavaympäristöä. Esiselvityksen taustatutkimus kartoitti kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon tarpeita sekä toimivia malleja jo toteutetuista palveluista. Hankkeen puitteissa tehtiin laaja haastattelukierros digitaalisen television ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa sekä järjestettiin kaksi työpajaa: vuorovaikutustyöpaja senioreille (Kuluttajatutkimuskeskus) ja kehittäjien konseptityöpaja. Kaikkiaan esiselvitykseen toi näkemyksensä 150 osallistujaa. Raportissa on neljä pääosaa: 1) Yleinen osuus, joka kuvaa kansalaisvaikuttamisen ja digitaalisen television haasteita ja mahdollisuuksia poliittisen kulttuurin ja digitaalisen viestinnän muuttuvassa ympäristössä. 2) Toimintaympäristön kuvaus 2005, jossa kuvataan toimijakentän tilanne haastattelujen valossa sekä esitellään ja arvioidaan parhaita käytäntöjä kotimaassa ja ulkomailta palveluesimerkein. 3) Konsepti- ja formaattiluonnokset, joissa esiselvityksen aineiston pohjalta hahmotellaan yleisiä malleja ja geneerisiä palveluja kansalaisten osallistumiseen ja vaikuttamiseen digi-tv:ssä. 4) Johtopäätökset ja suositukset, jotka tiivistävät tulokset ja esittävät jatkotoimenpiteitä. Avainsanat (asiasanat) kansalaisvaikuttaminen, osallistuminen, kuuleminen, digitaalinen televisio, monikanavaympäristö Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ArviD-julkaisuja 05/2005 Kokonaissivumäärä Jakaja JP-Epstar Kieli suomi ISBN , (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

6 Utgivare Författare (uppgifter on organet: organts namn, ordförande, sekreterare) Minna Tarkka (m-cult) Kari A. Hintikka, Oili Salminen (TIEKE) Publikation (även den finska titeln) Digi-tv som kanal för medborgarinflytande PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Referat Rapporten samlar resultaten av förutredningen Digi-tv - en kanal för medborgarinflytande. Uppdragsgivare för förutredningen var regeringens Politikprogram för medborgarinflytande (Finansministeriet, Justitieministeriet) och ArviD-programmet (Kommunikationsministeriet). Förutredningen kartlade medel genom vilka digitaltelevisionen kan främja medborgarnas, organisationernas och förvaltningens växelverkan i den samhälleliga verksamheten och beslutsprocessen. Tyngdpunkten var en bred definition av delaktighet: medborgarnas deltagande i information, beslutsfattande, planering och s.k. delaktighet i verksamhet, som också beaktar medborgarnas egen produktion och kommunikation mellan jämställda. För teknikens del avgränsades förutredningen till verksamhetsmiljön för 2007 års digitala television och genomförande av tjänster för medborgarinflytande som en del av flerkanalsmiljön. Bakgrundsundersökningen till förutredningen kartlade medborgarsamhällets och förvaltningens behov och fungerande modeller av redan genomförda tjänster. Inom ramen för projektet gjordes en omfattande serie intervjuer med aktörerna inom den digitala televisionen och medborgarinflytande och ordnades två workshops: en växelverkan-workshop för seniorer (Konsumentforskningscentralen) och en konceptverkstad för utvecklare. Totalt framförde 150 deltagare sina synpunkter inom ramen för förutredningen. Rapporten består av fyra huvuddelar: 1) En allmän del, som beskriver medborgarinflytandets och digitaltelevisionens utmaningar och möjligheter i den föränderliga miljö som utgörs av politisk kultur och digital kommunikation. 2) Beskrivning av verksamhetsmiljön 2005, som skildrar situationen för aktörsfältet i ljuset av intervjuer och presenterar och evaluerar den bästa praxisen inom landet och utomlands med exempel på tjänster. 3) Koncept- och formatutkast, med vilka och utifrån materialet i förutredningen gestaltas allmänna modeller och generiska tjänster för medborgarnas delaktighet och inflytande i digi-tv. 4) Slutledningar och rekommendationer, som sammanfattar resultaten och presenterar fortsatta åtgärder. Nyckelord Övriga uppgifter Series namn och nummer ArviD publikationer 05/2004 Sidoantal Språk finska Distribution JP-Epstar ISBN , (www publikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig

7 The publisher Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Minna Tarkka (m-cult) Kari A. Hintikka, Oili Salminen (TIEKE) Name of the publication Civic participation in digital television DESCRIPTION Date of publication Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Abstract The report publishes results from the research project Digital television and civic participation, commissioned by the Government s Programme on Citizenship Politics (Ministry of Finance, Ministry of Justice) and the ArviD programme of the Ministry of Transport and Communications. The objective of the research was to find means through which digital television could enhance the interaction of citizens, organisations and government in decision-making and social development. The focus was on a wide definition of civic participation: in addition to citizen s access to and participation in information, decision-making and planning, the research emphasised the citizens activity as producer in peer-to-peer communications. Technologically the research was framed within the landscape of the year 2007, situating digital television in a multi-channel networked environment. The research mapped out needs from the points of view of civil society and government and collected best practices from existing services. The project involved extensive interviews with actors of civil society and digital television as well as concept workshops with senior citizens (National Consumer Research Centre) and DTV developers. Altogether 150 persons contributed their views to the project. The report has 4 main parts: 1) A general overview describes the challenges and opportunities of civic participation and digital television in the changing landscape of political culture and digital communications. 2) An overview of the situation in 2005 describes the interviewed actors motivations and presents good practices from Finland and internationally. 3) Concept and format sketches present generic models and services for civic participation in digital television. 4) Conclusions and recommendations for policy, production and development Keywords civic participation, hearings, digital television, multi-channel services Miscellaneous Serial Name and number ArviD publications 05/2005 Pages, total Distributed by JP-Epstar Language Finnish ISBN , (www publication) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

8

9 Esipuhe Tämä esiselvitys digitaalisesta televisiosta kansalaisvaikuttamisen kanavana on teetetty osana valtiovarainministeriön vetämää Kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa -hanketta. Hanke toteuttaa omalta osaltaan hallituksen poikkihallinnollista kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa, jonka vastuuministeriönä on oikeusministeriö. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisen demokratian toimivuutta. Yhdeksi politiikkaohjelman neljästä keskeisestä tavoitteesta on asetettu perinteisten ja uusien kansalaisvaikuttamisen kanavien ja mahdollisuuksien kehittäminen niin, että ne tukevat kansalaisten täyttä osallistumista yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan. Esiselvitys kytkeytyy vahvasti liikenne- ja viestintäministeriön ArviDklusteriohjelmaan, jonka tehtävänä on edistää digi-tv-kanavan käyttöä tukemalla helppokäyttöisten ja innovatiivisten palveluiden kehittymistä koko skaalalla viihteestä asiointiin, käynnistämällä palvelutuotannon perusedellytyksiä parantavia toimia ja luomalla klusterin toimijoiden laajan yhteistyöverkoston. ArviD-ohjelma käynnistyi ja kestää vuoden 2005 loppuun. Esiselvityksessä on kartoitettu tarpeet digi-tv:n käytölle kansalaisvaikuttamisen kanavana sekä olemassa olevia toimijoita ja toimivia malleja. Kiinnostuneita toimijoita on haastateltu ja kutsuttu kahteen workshopiin hahmottelemaan ja arvioimaan uusia mahdollisuuksia monimuoto-ohjelmaformaateiksi kansalaisvaikuttamisen tukemiseksi. Monimuoto-ohjelmaformaateissa hyödynnetään kodeissa käytössä olevan tekniikan mahdollisuuksia: digi-tv, Internet, kännykät, jne. Tekijät ovat kirjanneet raporttiin työnsä tulokset omina näkemyksinään. Evästyksiä työlle ovat kokouksissaan antaneet Kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa -hankkeen työryhmän jäsenet: Asunta, Hanna-Leena, Suomen kylätoiminta ry Harjuhahto-Madetoja, Katrina, valtioneuvoston kanslia Heikkilä, Heikki, Tampereen yliopisto Holkeri, Katju, valtiovarainministeriö Kauppinen, Pirkko, oikeusministeriö Kekki, Kirsti, opetusministeriö Kurikka, Päivi, Suomen Kuntaliitto Lahti, Jari, Yleisradio Oy Mölläri, Markku, sisäasiainministeriö Niemelä, Seppo, oikeusministeriö Pakarinen, Mikko Turun kaupunki Saarijärvi, Marjukka, liikenne- ja viestintäministeriö Sassi, Sinikka, Helsingin yliopisto Suurhasko, Margit, valtiovarainministeriö vii

10 Terho, Arja, valtiovarainministeriö Toivanen, Päivi, ulkoasiainministeriö Esiselvityksen tilaajia ovat valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Esiselvityksen tekijä on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, josta työhön osallistuivat erityisasiantuntija Kari A. Hintikka ja viestintäpäällikkö Oili Salminen. TIEKE:n alihankkijana toimi toiminnanjohtaja Minna Tarkka m-cultista. Kiitämme kaikkia niitä tahoja, jotka ovat olleet mukana hankkeen toteutuksessa. Helsingissä 26. huhtikuuta 2005 Arja Terho Seppo Niemelä Marjukka Saarijärvi Neuvotteleva virkamies Ohjelmajohtaja Neuvotteleva virkamies viii

11 Yhteenveto Tiivistelmä julkaisun keskeisistä johtopäätöksistä ja suosituksista. Johtopäätökset Digitaalinen televisio ja kansalaisvaikuttaminen: toimijat etsivät toisiaan Kansalaisvaikuttamisen ja osallistumisen kehittämiseen vallitsee kasvava kiinnostus toimijoiden keskuudessa. Tahot ja tahdot eivät vielä kohtaa toisiaan: kansalaisyhteiskunnan toimijoilta puuttuu taitoja ja ympäristöjä, jotka mahdollistavat aidon osallistumisen; hallinto puolestaan kaipaa tehokkaampia keinoja saavuttaa ja motivoida kansalaisia osallistumiseen. Digitaalisen television mahdollisuudet ja haasteet kansalaisvaikuttamisessa Televisiotoiminnan vahvuuksia ovat alueellinen jakelu ja kansallinen saavutettavuus. Digitaalisen television kansalaisvaikuttamiselle tuomia lisäarvoja ovat audiovisuaalisen kerronnan ja vuorovaikutteisten esitystapojen tehokkuus tiedon välittämisessä. Haasteellisimmat seikat liittyvät teknisen laiteympäristön vakiintumattomuuteen. Hallinnon näkökulmasta kansalaisnäkökulmaan Kansainvälinen suuntaus on siirtyä yksisuuntaisesta, hallinnolta kansalaisille suuntautuvasta toiminnasta kohti vuorovaikutteista, hallinnon ja kansalaisten kumppanuutta korostavaan hallintotapaan. Suomen hallinto on omaksunut sähköisiä asiointi- ja kuulemistapoja ripeästi ja laajamittaisesti. Uusien osallistuvien muotojen kehittämisen ohella kaivataan edelleen perinteisiä tiedotus- ja kuulemistoimia. Asiantuntijakulttuurista moniäänisyyteen Osasyy suomalaisten kansainvälisesti heikkoon yhteiskunnalliseen osallistumiseen voi olla politiikan ja mediatuotannon asiantuntijavetoisuus. Kulttuuri- ja teknologiatuotannossa kehitetyt osallistuvat menetelmät ovat sovellettavissa myös digitaalisen television tuotantoon kansalaisten voimallistamiseksi. Sananvapautta ja erityisryhmiä korostavat digitaalisen television kanavakonseptit ovat moniarvoisen yhteiskunnan mahdollisuuksia myös Suomessa. ix

12 Julkisen palvelun monet haasteet Julkisen palvelun televisiotoiminnalle kohdistuu uusia haasteita. Vuorovaikutteisten tuotantomallien omaksumisen ohella olisi vastattava myös kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon viestintätarpeisiin, joihin liittyen BBC:n kansalaislähtöiset palvelut edustavat kansainvälisesti parhaita käytäntöjä. Vertaisverkot, kansalaiset ja paikallisuus osallisuuden edistäjinä Kansalaiselta kansalaiselle tapahtuva vertaisviestintä on osallistuvan hallintatavan perusta sekä tehokas keino muodostaa mielipiteitä ja suodattaa tietoa monimutkaisista ilmiöistä. Peer-to-peer- ja citizen-to-citizen-viestintä sekä paikalliset e- demokratiasovellukset motivoivat kansalaisia ja tuovat mahdollisuuksia myös digitaalisen television monikanavaformaateille. Vaikuttamisen vaikuttavuus ja osallistumisen osaaminen Osallistumis- ja kuulemisprosessien vaikuttavuus lisää kansalaisten motivaatiota. Julkisten toimijoiden olisi sähköisiä kanavia käyttäessään kiinnitettävä erityistä huomiota aloitteellisuuden, palautteen, prosessien moderoinnin ja oikea-aikaisuuden toteutumiseen. Hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuutta korostava keskustelukulttuuri vaatii uusia media- ja vuorovaikutustaitoja kaikilta osapuolilta. Uudet kanava- ja portaalitoimijat Uudenlaiset yhteistoiminnalliset organisaatiot, kanavayhteenliittymät ja portaalitoimijat ovat tehokkaita kansalaisaktiivisuuden kanavoijia tarjotessaan resursseja toimijoille ja toimiessaan mikro- ja makrotason välittäjinä. Toimijoiden taloudellinen perusta ja tuotanto-osaaminen ovat toisinaan riittämätöntä, mikä kaipaa kehitystoimenpiteitä. Uudet paluukanavaformaatit Laajamittaisen kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia valtakunnan tv-kanavilla rajaavat mm. kaistaan ja päätelaitteisiin liittyvät syyt. Www tarjoaa paluukanavan kautta monia uusia mahdollisuuksia, joiden käyttöönottoa nopeuttaa jo käynnistynyt järjestöjen www-tuotanto. Osa malleista sopisi myös valtakunnallisten tv-kanavien sekä kaapeli- ja paikallistelevisioiden tarjontaan. Haasteet mediakasvatukselle Yhteiskunnallisesti aktiivisen, sähköisiä välineitä hyödyntävän mediakansalaisen kasvattaminen on pitkä prosessi ja mediataitojen merkitys kasvaa jatkuvasti. Koulujen ohella myös paikalliset mediapajat ja yhä kasvavassa määrin kirjastot tietoyhteiskuntaan opastavina tahoina ovat tärkeitä informaalin oppimisen ympäristöjä. x

13 Rahoitustarpeet ja pilottiväsymys Niin kansalaisvaikuttamisen kuin digitaalisen television kehittyminen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta ja tukitoimia. Kentällä havaittu pilottiväsymys liittyy projektimuotoiseen rahoitukseen sekä talousmallien ja laiteympäristön vakiiintumattomuuteen. Suositukset Julkishallinto kehittämään osallistumisen muotoja digi-televisioon Hallinto voi toteuttaa julkisuuslain edellyttämää aktiivista tiedontuotantovelvoitetta digitelevisiossa toteuttamalla kampanjoita ja tietoiskuja kuulemisprosesseihin liittyen ja kohdentamalla järjestöille ja erityisryhmille tiedotusta osallistumismahdollisuuksista. Hallinnon tehtävä on mahdollistaa ja nopeuttaa kansalaisvaikuttamisen sovelluskehitystä esim. rahoittamalla kärkihankkeita ja suunnattuja tutkimus- ja kehityshakuja. Alueellisen julkis-yksityisen yhteistyön lisääminen Vahvasti kehittyvä julkis-yksityinen yhteistyö eli PPP (Public-Private-Partnership) sisältää uusia toiminta-, talous- ja kumppanuusmalleja, joiden osaamista tulisi kehittää. Suositeltavia toimenpiteitä ovat PPP-hautomotoiminta sekä media- ja viestintä-alan oppilaitoksista valmistuneiden nuorten ammattilaisten jatkokoulutus. Valtakunnalliset järjestökoalitiot hyödyntämään digi-tv:n mahdollisuuksia Valtakunnalliset ja keskusjärjestökoalitiot voisivat alkaa kehittää suuria yleisöä kiinnostavia ohjelmamuotoja. Digitaalisen televisioon liittyvän toiminnan vähäisyys järjestöissä johtuu myös tiedonpuutteesta, joten tiedotus ja hyötyjen osoittaminen järjestöille on tarpeen. Sisältö- ja palvelukehityksen nopeuttaminen Tällä hetkellä digitaalisen television ohjelmointi- ja konseptikehitys on pitkälti teknologia- ja kaupallisten toimijoiden varassa. Digitaalisen television tv-tuotannoissa tarvitaan kuitenkin myös mediatuotantoyhtiöiden osaamista ja lisäksi kansalaisvaikuttamisen konseptit edellyttävät lisäksi julkishallinnon ja kansalaisjärjestöjen osallistumista. Tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyödyntäminen Tutkimusyksiköissä on kehitetty TEKESin ja yritysten tuella runsaasti teknologiaa, joka soveltuu kansalaisvaikuttamisen palveluihin. Mainittavia alueita ovat open source- standardeihin ja peer-to-peer teknologiakehitys, simulaatiot ja tiedon visualisotinti, yhteisölliset monikäyttäjäsovellukset sekä mm. semantic web-kehitys. Näiden teknologioiden soveltamista kansalaisvaikuttamisen palveluihin tulisi nopeuttaa. xi

14 Yhteistoiminnallisen portaali- ja kanavatoiminnan tuki Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, julkisen sektorin ja jakelijoiden välille tarvitaan yhteistoiminnallisia organisaatioita, jotka voivat jakaa tiedon tuotannon ja jakelun resursseja sekä aktivoida jäsenistöä ja kohderyhmiä osallistumiseen. Näiden välittäjätahojen syntyminen on edellytys osallistuvalle viestinnälle ja niiden kehittämistä tulisi tukea. Tietotupien ja videopajojen paluu Tietotuvat ja videopajat sekä kirjastot ovat keskeisiä uusien kansalaistaitojen koulutusympäristöjä, joiden kehittämistä tulisi tukea kansallisella, alue- ja kunnallistasolla. Rahoitusinstrumenttien kehittäminen ja pitkäjänteisyys Pitkäjänteisiä julkisia rahoitusmuotoja on kehitettävä kansalaisvaikuttamisen ja osallistumisen toteuttamiseksi. Kuulemisen ja osallistumisen yhdenmukaistaminen, tuotteistus ja vienti Kehitettävien palvelukonseptien yhdenmukaistaminen ja keskinäisen yhteensopivuuden takaaminen mahdollistavat konseptien monistamisen ja mahdollisen viennin. Tulisi selvittää lähtökohdat e-governance-palvelujen vientikehitykselle. Digi-tv-klusteritoiminnan jatkaminen Digitaalinen tv-toiminta tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiseen, mutta kentän eri toimijoiden olisi löydettävä toisensa. Suositeltavaa on ArviDklusteriohjelman kaltaisen toiminnan jatkaminen kahdella vuodella Uusissa klusteriohjelmissa tulisi huomioida kansalaisvaikuttamisen toimijoiden mukanaolo ja edistää toimijoiden yhteistyötä esim. suunnatuin hauin. Must carry -probleeman ratkaiseminen Suomessa maanpäällinen ja kaapelijakelu ovat poikkeuksellisen tasaväkisessä suhteessa. Tämä on ongelmallista erityisesti valtakunnallisten tuotantojen kannalta, jos tuotanto ei ole osa tv-kanavan tarjontaa. Kaapeli-tv-yhtiöiden mielestä Digitan pitäisi maksaa "ylimääräisestä" lähetysvirrasta, kun taas Digitan käsityksen mukaan kaapeli-tv:t saisivat lisää asiakkaita hyödyttävää aineistoa. Jos paluukanava yleistyy sisältöjakelun kanavana, niin ongelma pääosin poistuu. Saavutettavuus ja käytettävyys taattava Esiselvityksessä lähdettiin liikkeelle oletuksesta, että digitaalisen television laiteympäristöön ja käytettävyyteen liittyvät ongelmat on ratkaistu 2007 loppuun mennessä. Kanxii

15 salaisvaikuttamisen digitaalisessa televisossa on mahdollista vain, mikäli ohjelmat ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja helppokäyttöisiksi suunniteltu. LVM:n, TE- KESin ja muiden toimijoiden tulisi jatkaa digi-tv.n käytettävyyteen liittyviä toimia sekä pyrkiä vahvistamaan teknistä toimintaympäristöä huomioiden mm. päätelaitteet, kapasiteetin ja paluukanavaratkaisujen tarpeet. xiii

16 Termit ja lyhenteet Kansalaisvaikuttamisen sanastoa Argumentointi Demokratia Hallinta / Hallinto Mielipiteen tai väitteen perusteltu ilmaiseminen ja puolustaminen vastaväitteiltä. Kaiken poliittisen, filosofisen tai aatteellisen keskustelun ja väittelyn perusta. Joko edustukselliseen tai suoraan kansanvaltaan perustuva hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia on yleensä edustuksellista eli tapahtuu jonkinlaisen kansanedustuslaitoksen välityksellä. Tämän takia äänioikeus ja säännölliset, vapaat vaalit ovat käytännön demokratian tärkeä alue. Täysin suoraa kansanvaltaa, jossa asioista päätettäisiin kansan-äänestyksillä, ei liene käytetty missään. Deliberatiivisessa demokratiassa korostuu äänestämisen sijaan tahojen välinen keskustelu ja eri näkökulmien harkinta. Hallintoa ja hallituksen (government) näkökulmaa täydentävä näkökanta, joka keskittyy hallintaan ja hallintotapaan (engl. Governance). Hallintanäkökulma korostaa päätöksenteon monitahoista ja verkostomaista ongelma- ja toimijakenttää sekä uusia yhteistyön muotoja hallinnon, yrityssektorin ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kansalais- tai kuntalaisadressi Kuntalaisille merkityksellisen asian puolesta kerättävä nimilista esimerkiksi aloitteen tueksi. Kansalaisaktivismi Kansalaisyhteiskunta Kolmas sektori Yksityisten kansalaisten tai pienten kansalaisryhmien tietoista, julkista toimintaa jonkin asian muuttamiseksi. Hallinto- ja yrityssektorien ulkopuolelle jäävä toiminta, jossa toimijana ovat järjestöt, liikkeet ja yksityiset kansalaiset. Kolmas sektori tarkoittaa niitä yhteisöjä ja toimintoja, jotka eivät ole julkisyhteisöjä tai yrityksiä. Kolmannen sektorin toiminta on kaikille avointa ja se on ainakin osittain vapaaehtoista. Toiminnalla ei tavoitella voittoa ja siitä saatava hyöty kohdistuu laajasti koko ympäröivään yhteiskuntaan eli on ns. yleishyödyllistä. Kolmannen sektorin xiv

17 toiminta on järjestäytynyttä ja voimassa olevien lakien ja asetusten mukaista. Kuuleminen Hallinnon keräämä palaute kansalaisilta esimerkiksi lakialoitteeseen liittyen. Kuuleminen voi toteutua esimerkiksi kirjallisten lausuntokierrosten, kuulemistilaisuuksien tai verkkofoorumien puitteissa. Osallistaminen / Osallistuminen Osallistaminen on ylhäältä alaspäin, hallinnosta kansalaisille suuntautuvaa toimintaa, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista kansalaisille. Osallistuminen on kansalaisten aktiivista toimintaa, joka voi toteutua keskinäisenä, järjestöissä tai suuntautua hallintoon. Osallisuus Sananvapaus Vaikuttaminen Valtaistaminen Periaate, jonka mukaan kansalaisella on oltava mahdollisuus sekä saada tietoa päätöksenteosta että päästä vaikuttamaan siihen. Osallisuus on liittymistä, jossa osallistuja tulee osaksi ryhmää tai toimintoa. Kansalaisen oikeus sekä ilmaista vapaasti mielipiteensä että saada vapaasti tietoa. Tässä tapauksessa vaikuttaminen viittaa yhteiskunnalliseen toimintaan, jolla pyritään saamaan aikaan toimijoiden haluamia muutoksia yhteiskuntapolitiikan eri alueilla yleisesti hyväksytyillä tavoilla. Vaikuttamisessa toimijoita ja kohteita ovat mm. poliittiset päätöksentekijät, media, järjestöt, organisaatiot ja yritykset. Valtaistaminen, voimistuminen (empowerment) tarkoittaa sekä yksilön että ryhmän oman päätäntävallan ja voimavarojen lisääntymistä prosessitoiminnan kautta. Yhteistyön avulla tuotettu tieto ja osaaminen lisäävät tietoisuutta. Digitaalista voimistumista edistetään opettelemalla esim. tieto- ja viestintätekniikan käyttötapoja. Verkkodemokratia, e-demokratia Kansalaisten liittäminen päätöksentekoprosessiin ja muu kansalaisvaikuttaminen internetiä ja muuta verkkoviestinnän teknologioita käyttämällä. Lähteet: *Vallakas - kuntalaisen vaikuttamisopas Käsitepankki xv

18 Digitaalisen television sanastoa Digi-tv, DTV, digitaalinen televisio Digitaalisessa muodossa tapahtuva tv-signaalin lähettäminen ja vastaanottaminen erillisen sovittimen tai sovitinominaisuudella varustetun tv-vastaanottimen avulla. Digiboksi, digisovitin, digipääte Yleisnimitys lisälaitteille, joita käytetään digitaalisten tvlähetysten vastaanottamiseen ja vuorovaikutteisten palvelujen käyttöön. analogisella televisiolla. Digisovitin muuntaa digitaalisen signaalin vanhaan analogialaitteeseen sopivaksi. Modeemin tai vastaavaa paluukanavayhteyttä käsittelevä malli voi tuoda myös internet-yhteyden kuvaruudulle. Digiteksti-tv / Superteksti-tv Analogisen teksti-tv:n laajennettu muoto, jossa voidaan esittää erilaisia aineistotyyppejä tekstitelevisiota monipuolisemmin. Paluukanava Paluukanavalla tarkoitetaan menetelmää tai järjestelmää, jolla tietoa voidaan lähettää digi-tv:n vastaanottopäästä takaisin lähettäjäpäähän tai palvelun tarjoajalle. Uuden median ja verkkotuotannon sanastoa Chat Sovellus ja virtuaalinen verkkotila, jossa voi viestiä esimerkiksi internetissä tai televisiossa kahden tai useamman ihmisen kesken yhtäaikaisesti. Cross media/ hybridimedia Usean kanavan tai viestintävälineen muodostama monimuotokonsepti tai yhteinen sisältö- tai palvelu-okonaisuus, jossa yksittäisessä välineissä hyödynnetään niiden erityispiirteitä, kuten tekstiviestejä kännykällä ja audiovisuaalisen aineiston massajakelua televisiossa. Hypermedia Hyperteksti Käytettävyys Esityskokonaisuus, jossa eri aineistotyyppejä on linkitetty toisiinsa hypertekstin tavoin ja käyttäjällä on jossain määrin mahdollisuus valita etenemistapansa epälineaarisesti. Tekstin epälineaarinen esitystapa, jossa eteneminen tapahtuu tekstilinkkien välityksellä. Käytettävyydellä (engl. usability) tarkoitetaan yleensä sitä, kuinka helposti ja tehokkaasti jonkin järjestelmän, kuten www-palvelun tai laitteen, toimintoja voidaan käyttää haluttuun tarkoitukseen. xvi

19 Käyttäjäkokemus Käyttöliittymä Moderointi Monikanavaisuus Multimodaalisuus P2P Portaali RSS Saavutettavuus Semantic Web Tiedon visualisointi Käyttäjäkokemuksella kuvataan käyttötilanteen kokonaisvaltaisuutta, sisältäen käytettävyyden ohella myös palvelun elämyksellisyyden. Käyttöliittymä on rajapinta palvelun toimintoihin. Käyttöliittymä on usein se näkyvä ja kosketeltava osa käytettävyyttä, johon kohdistuu sekä järjestelmän suunnittelijan huomio että käyttäjän kritiikki. Sisältöjen muokkaus, tiivistäminen sekä asiallisuuden valvominen, esimerkiksi www-keskusteluryhmissä ja virtuaaliyhteisöissä. Cross median ja hybridimedian kaltainen ajattelutapa, jossa palveluja tai niiden osia tarjotaan parhaiten sopivan kanavan tai välineen kautta. Multimodaalisuus tarkoittaa esityksen moniaistisuutta, koostuen esimerkiksi tekstistä, kuvasta, äänestä ja liikkeestä. P2P (peer-to-peer) on käsite, jolla tarkoitetaan sisältöjen jakelua hajautetussa vertaisverkossa. Näissä verkoissa ei ole varsinaisia palvelimia tai keskusjohtoisuutta, vaan sovellukset etsivät aineistoja käyttäjien omilta tietokoneilta. Aloitus- ja www-palvelukokonaisuus, jossa eri sisältöjä tai palveluita on koottu yhteen, usein eri sisällöntuottajilta ja palveluntarjoajilta. (Really Simple Syndication; Rich Site Summary) Uutisotsikkojen kaltainen dynaaminen syöte, jolla voi automatisoidusti välittää esimerkiksi tietoja uutisista, tapahtumista tai sisältöpäivityksistä verkkopalvelusta toiseen tai RSSselainohjelmaan. Kaikille käyttäjille tarjottu mahdollisuus osallistua ja saada elämyksiä, (tässä selvityksessä erityisesti digitaalisten ja verkottuneiden päätelaitteiden kautta). Semanttinen web tai merkityksellinen internet tarkoittaa joukkoa teknologioita, joiden tarkoitus on saada WWW:n sisällön merkitykset tietokoneen ymmärrettävään muotoon. Semanttisen webin sovellusalueita ovat muun muassa tiedonhaku ja dynaamisesti muotoutuvat sisältö- ja palvelukokonaisuudet. Lähestymistapa, jolla laajoja sisältökokonaisuuksia, kuten www-keskusteluja tai luonnontieteellistä informaatiota, pyritään jäsentämään helpommin hahmotettavaan kuvalliseen muotoon. xvii

20 Vuorovaikutteisuus Vuorovaikutteisuus tarkoittaa, että käyttäjällä on mahdollisuus vaikuttaa kohteen tilaan, esimerkiksi sovelluksessa tai sisällössä etenemisten tai lopputuloksen suhteen. Vuorovaikutussuunnittelu/ Osallistuva suunnittelu Menetelmäkokonaisuus, joka korostaa vaiheittain kohti sovellusta jalostuvaa kehitystä, jossa käyttäjien näkökulma on lähtökohta ja jatkuvan palautteen lähde. Virtuaaliyhteisö Weblog WWW Wikipedia Yhteisöllisyys Tietoverkoissa tai muissa virtuaalitiloissa keskenään viestivä yhteisö, jonka jäseniä yhdistävät esimerkiksi harrasteet, ajanviete tai yhteistoiminta tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi. Blogi, nettipäiväkirja, verkkoloki, henkilökohtainen verkkojulkaisu. Www-kokonaisuus, joka eroaa perinteisistä kotisivuista aktiivisella päivityksellään sekä tekijän henkilökohtaisella kommentointityylillä. (World Wide Web) on internetissä toimiva hypertekstijärjestelmä, joka mahdollistaa myös muun media-aineiston levittämisen ja monipuolisten palvelujen tarjonnan. Wikipedia on niin sanotun vapaan sisällön sanakirja, jossa jokainen voi muokata toisten tuottamia aineistoja ja näin tarkentaa määrittelyjä jatkuvasti. Digitaalisten ja verkkopalveluiden piirre, joka korostaa ihmisten välistä kanssakäymistä, mielipiteiden vaihtoa ja yhteistä sisällöntuotantoa. xviii

21 Sisältö Esipuhe...vii Yhteenveto...ix Termit ja lyhenteet...xiv 1 Johdanto ja tiivistelmä Taustaa Toimeksianto ja rajaus Tutkimuksen näkökulma ja selvitystyön kulku Kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia ja haasteita digitaalisessa televisiossa Kansalaisvaikuttaminen Digitaalinen televisio Osallistuvat tuotanto- ja suunnittelumenetelmät Selvityksen tuloksia Toimintaympäristö Suomessa Esiselvityksen kohderyhmät Hanke- ja palvelukuvauksia sekä arviointi Konsepti- ja formaattiluonnoksia Konseptoinnin taustoitus Kansalaisvaikuttamisen muotojen soveltuvuus digi-tv:oon Yleinen malli osallistumiselle Yleinen malli vaikuttamiselle Yhteistyömuotoja tuotantoon ja jakeluun Ohjelmaideoita Päätelmät ja suositukset Loppupäätelmät Suositukset Lähteet ja lista haastatelluista...62 LIITE: Tiivistelmä esiselvityksen työpajoista...68 xix

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 11.5 2016 Päivi Nurminen, VNK Esityksen agenda: Taustaa: Miksi uusi hanketietopalvelu? Tavoitteet Mikä tulee muuttumaan?

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun?

Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun? Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun? Neuvotteleva virkamies, HT Inga Nyholm Valtiovarainministeriö Säädösvalmistelun kehittäminen

Lisätiedot

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Johanna Seppälä Vuorovaikutuspäällikkö Helsingin kaupunginkanslia Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia 23.11.2016 23.11.2016 2 Osallisuusmallin valmistelu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta..

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta.. Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta.. Helsingin kokemuksia sähköisestä osallistumisesta Heli Rantanen, projektipäällikkö Tietotekniikka- ja viestintäosasto Asukasyhteistyötiimi Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

otakantaa.fi ja kuntalaisaloite.fi työkaluina osallisuuteen Rauna Nerelli, Laura Nurminen Oikeusministeriö

otakantaa.fi ja kuntalaisaloite.fi työkaluina osallisuuteen Rauna Nerelli, Laura Nurminen Oikeusministeriö otakantaa.fi ja kuntalaisaloite.fi työkaluina osallisuuteen Rauna Nerelli, Laura Nurminen Oikeusministeriö Osallistumisympäristö-hanke www.otakantaa.fi Avoimen valmistelun vuorovaikutteinen palvelu www.kansalaisaloite.fi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta Tehtävän yhteenvetoa Työryhmän tehtävät Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannustehokkuus 1. Suunnitelma asukkaiden osallistamisesta, kuulemisesta

Lisätiedot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Eurooppalainen yhteistyö ja alueelliset ELO-ryhmät

Eurooppalainen yhteistyö ja alueelliset ELO-ryhmät Eurooppalainen yhteistyö ja alueelliset ELO-ryhmät Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto 4.11.2013 Salmia ELGPN-työkirja 2012 Elinikäisen ohjauksen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot