Yhteinen kirkkoneuvosto TASEKIRJA

Transkriptio

1 TASEKIRJA

2 Sisällysluettelo Saatesanat Yleiskatsaus Hallinto Henkilöstö Väkiluku Talousarvion toteutumavertailu seurakunnittain ja yksiköittäin OULUN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA KARJASILLAN SEURAKUNTA TUIRAN SEURAKUNTA OULUJOEN SEURAKUNTA OULUN TUOMIOROVASTIKUNTA PALVELUYKSIKÖT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTYMÄN JOHTO VIESTINTÄPALVELUT SEURAKUNTATYÖN ERITYISPALVELUT KIINTEISTÖPALVELUT HAUTAUSPALVELUT HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT HENKILÖSTÖPALVELUT LAHJOITUSRAHASTOT HAUTAINHOITORAHASTO TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TALOUSARVIOVERTAILU TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT KÄYTTÖOMAISUUS JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN SIJOITUSTEN POISTOT RAHASTOJEN ARVOPAPERIT HAUTAINHOITORAHASTO HAUTAINHOITORAHASTON RAHOITUSLASKELMA HAUTAINHOITORAHASTON TASE TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT KONSERNIN TULOS TILINTARKASTAJAN TASEMERKINTÄ

3 Saatesanat Vuosi 2012 oli monella tapaa muutosten vuosi Oulun seurakuntayhtymälle ja seurakunnillekin. Vuoden kulkua sävytti merkittävästi vuoden 2013 alusta tapahtunut yhtymän laajentuminen kolmella uudella seurakunnalla. Töitä muutoksen varmistamiseksi ja onnistumiseksi tehtiin niin luottamushenkilöhallinnossa kuin työntekijöiden parissa. Merkittävää muutoksen läpiviennissä oli työntekijöiden vahva osallisuus. Työn tekemisen tavat ja kulttuurit olivat jossain tapauksissa hyvinkin erilaiset ja vaati aikaa oppia tuntemaan ja ymmärtämään toisia. Siihen käytetty aika tuli kuitenkin palkittua hyvänä lopputuloksena, jonka niin tuomiokapituli kuin kirkkohallituskin totesivat tyydytyksellä. Nyt on tietysti ymmärrettävä, että täydellinen lopputulos ei varmaankaan ole, ja on oltava valmiutta ja rohkeutta tulevina vuosina myös korjata mahdollisesti havaittavat virheratkaisut. Toinen merkittävä uusi asia oli KIPAn eli Kirkon Palvelukeskuksen toiminnan aloitus. Oulu suurena yhtymänä on toiminut pilottina ja joutunut kohtamaan myös uuden toiminnon lastentaudit. Tässäkin on kuitenkin oltava valmiutta katsoa enemmän mahdollisuuksiin kuin ongelmiin ja oltava valmis ratkaisuhakuisesti rakentamaan yhteistä palvelukeskusta. Molemmat edellä kuvatut muutokset ovat näkyneet henkilöstölle muutoksina tehtävissä ja tehtäväkuvissa. Seurakuntalaisille muutoksen vaikutukset ovat olleet toivon mukaan sangen vähäiset. Talouden osalta kulunut vuosi oli pitkästä aikaa ensimmäinen, jolloin tulokehitys oli menokehitystä hitaampaa. Tämän seurauksena käynnistettiin talouden tasapainottamissuunnitelma, jonka vuoden 2013 aikana tulee hallinnolliseen käsittelyyn. Toiminnallisesti rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista huolimatta kulunut vuosi oli hyvä. Seurakunnallinen toiminta jatkui entiseen tapaan ja uusiakin toiminnan muotoja löydettiin. Henkilöstölle tehty työhyvinvointikysely osoitti, että seurakuntamme ja yhtymä on pääosin hyvä työpaikka. Vuoden aikana tehtiin myös julkisuuskuvatutkimus, jonka yksi keskeinen viesti oli, että seurakuntien toimintaa arvostettiin mutta samalla suuri osa oululaisista tuntee sangen huonosti seurakunnat ja niiden toiminnan. Tulevia vuosia ajatellen, on tärkeää edelleen pitää huolta työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Samalla on myös määrätietoisesti huomioitava julkisuuskuvatutkimuksen anti ja suunnattava resursseja toimintaa sinne missä seurakuntalaiset ovat. Seurakunnasta ei saa tulla sisäänpäin lämpiävä yhdistys. Matti Pikkarainen yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja 2

4 1. Yleiskatsaus Kulunut vuosi lyhyesti ilmaistuna on ollut muutoksen vuosi. Muutos on ollut sekä aktiivista toimintojen uudelleenjärjestelyä että samalla se on ollut varautumista tulevaisuuteen. Kuntapuolella vuonna 2010 tehdyt päätökset käynnistivät seurakunnissamme ja yhtymässä prosessin, jonka tavoitteena on monipuolinen ja palveleva laajentunut seurakuntayhtymä. Uusien seurakuntien eli Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon liittyminen Oulun seurakuntayhtymään vuoden 2013 alusta on näkynyt jo niin hallinnon kuin toimintojenkin alueella. Kuluneen vuoden aikana on työntekijöiden valmistelun avulla tehty hallintoelimissä päätökset laajentumisesta sekä linjauksista tulevalle toiminnalle. Päätösten toimeenpano on aloitettu välittömästi päätösten jälkeen. Kokonaisuutena on yhdistetty ne toimet, jotka tukipuolella palvelevat koko laajaa yhtymää. Itse seurakunnallisen toiminnan osalla on korostettu seurakuntien omaleimaisuuden merkitystä. Kun uutta laajentuvaa yhtymää suunniteltiin päätöksentekoa varten, haluttiin ottaa huomioon niin nykyisen Oulun tilanne ja tarpeet kuin samanvertaisina myös kolmen liittyvän seurakunnan ajatukset. Olennaista on kuitenkin se, että ratkaisut tulevat tukemaan perustehtävämme toteutumista. Toinen näkyvä muutos oli Kirkon palvelukeskuksen (KIPA) toiminnan aloitus Oulussa. Tämä merkitsi muutosta erityisesti talous- ja henkilöstötoiminnoissa. Oulun yhtymästä siirtyi henkilöstöä KIPA:n palvelukseen, mikä aiheutti haasteita omalle toiminnalle. Sujuva yhteistoiminta KIPAN kanssa oli ensiarvoisen tärkeää, jotta toiminnot saatiin hoidettua. Merkittävin investointiratkaisu oli Isokatu 17 eli keskustan seurakuntatalon uudisrakentaminen sekä tuomiokirkkoseurakunnan että yhtymän toimintojen keskukseksi. Yksi merkittävä asia, joka on korostunut vuoden 2010 lokakuusta alkaen, on ollut jäsenkato. Yhä useampi seurakuntiemme jäsen on katsonut, että hän ei enää halua kuulua jäsenenä seurakuntiimme. Tämä kehitys on valitettava ja jokainen lähtijä on meille menetys. Kun syitä pohdimme, emme voi ulkoistaa niitä itsemme ulkopuolelle vaan meidän on yhä uudelleen kysyttävä mikä meidän olemisessamme ja toiminnassamme saa aikaan nuo ihmisten ratkaisut. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous kasvoi vuoden 2011 alkupuoliskolla hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä lisääntynyt epävarmuus, erityisesti euroaluetta koskien, välittyi nopeasti reaalitalouden puolelle ja vuonna 2012 kasvu tyrehtyi kokonaan. Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,5 % ja kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua ennustetaan kertyvän 1,7 %. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vielä vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvulukuihin. Työllisyys on lähtenyt vuoden 2012 lopulla heikkenemään ja työllisyys supistuu myös vuonna Vuonna 2013 työttömyysasteen on arvioitu kohoavan 8,1 prosenttiin. Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä vuonna Kasvun hidastumiseen vaikuttavat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän heikkous. Joulukuun suhdanne-ennusteessa arvioidaan Suomen talouden pysyvän noin edellisvuoden tasolla Talouden kasvu on miltei kokonaan kotimaisen kysynnän varassa, silla vienti jää 3

5 vaimeaksi. Vaihtotase on vuodesta 2011 alkaen alijäämäinen. Edellisen kerran vastaava alijäämä oli 1990 luvun alussa. Alijäämäisyyden arvioidaan jatkuvan jonkun aikaa. Suomi ennusteita ** 2013** 2014** BKT:n kehitys % -8,5 3,3 2,7-0,1 0,5 1,7 Viennin kehitys % -21,3 7,5 2,6-1,7 1,1 4,2 Ansiotasoindeksi 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 2,5 Inflaatio % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,2 2,1 Työttömyys % 8,2 8,4 7,9 8,1 8,0 8,0 Seurakuntayhtymän taloudellinen kehitys Vuonna 2012 Oulun seurakuntayhtymän tilikauden tuloksen arvioitiin olevan 718 tuhatta euroa alijäämäinen, mutta se kääntyikin tuhatta euroa ylijäämäiseksi. Tilanteen koheneminen johtui mm. seuraavista syistä: Tilikauden aikana yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä purettiin tehtyä eläkevarausta. Eläkevarauksella korotettiin peruspääomaa tuhannella eurolla ja tuloutettiin tuhatta euroa. Kirkollisverotulot olivat 694 tuhatta euroa arvioitua pienemmät ja yhteisöverot olivat tuhatta euroa pienemmät, nettovaikutus oli tuhatta euroa negatiivinen. Toimintatuotot olivat 859 tuhatta euroa arvioitua suuremmat, josta vuokratuottojen osuus oli 431 tuhatta euroa sekä kolehtien ja keräystuottojen osuus 121 tuhatta euroa arvioitua suurempana. Rahoitustuotot olivat tilikaudella tuhatta euroa. Talousarviossa ne olivat 900 tuhatta euroa ja edellisenä vuonna 945 tuhatta euroa. Tilikauden aikana myydyistä kiinteistö ja asunto-osakkeita saatiin luovutusvoittoja yhteensä tuhatta euroa. Talouden tasapainottamistoimien mukaisesti toimintakulujen kasvu pysähtyi vuonna Viime vuonna toimintakulut kasvoivat tuhatta euroa verrattuna edelliseen tilinpäätökseen. Talousarvion mukaiset toimintakulut olivat tuhatta euroa suuremmat kuin toteuma. Varaumien käytössä oltiin pidättyväisiä. Oulun seurakuntayhtymän laskennallinen osuus eläkevastuusta oli tuhatta euroa vuoden 2012 lopussa. Verotulojen kehitys Verotulot pienenivät 4,19 prosenttia edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Talousarvioon verrattuna laskua oli 7,13 prosenttia. Tilinpäätökseen 2011 verrattuna kirkollisverot nousivat 0,76 prosenttia ja yhteisöverojen lasku oli 35,24 prosenttia. Vuonna 2012 kirkollisverotuloprosentti oli 1,25 ja yhteisöverotuloista kirkon osuus oli vielä 2,55 prosenttia. Vuonna 2012 yhteisöveroista tilitetään kirkolle 2,15 prosenttia, jonka vaikutus verokertymän pienenemiseen koko kirkon osalta on arvioitu olevan noin seitsemän prosenttia. 4

6 2. Hallinto Ylintä päätösvaltaa seurakuntayhtymässä käyttää yhteinen kirkkovaltuusto siten kuin siitä kirkkolaissa on säädetty. Yhteinen kirkkovaltuusto Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa valittiin yhteiseen kirkkovaltuustoon 51 jäsentä toimikaudeksi Vuonna 2012 varsinaiset jäsenet olivat seuraavat: Sallinen Reijo, eversti evp., puheenjohtaja Rysä Marja, opetusneuvosto, varapuheenjohtaja jäsenet: Aakko Antero, myyntijohtaja, insinööri af Hällström Pertti, yrittäjä, myyntipäällikkö Alamäki Marjo, kasvatustieteen maisteri Alasaarela Esko, dosentti Arranto Jouko, lääkäri Dickson Leena, toimintaterapeutti Hannula Martti, diplomi-insinööri Heikkilä Paula, KM päiväkodin johtaja Heinonen Sirpa, FM Hirvenoja Anna-Liisa, rehtori emerita Huttu-Hiltunen Antti, apulaisjohtaja, kasvatustiet. maisteri Härö Jonna-Marleena, tiedekeskuksen johtaja Isokangas Keijo, HTL, JHTT saakka, tilalle Junttila Eveliina, kotiäiti Juntunen Viljo, teologian tohtori, rovasti Jämsä Marjo, hammaslääkäri Jämsä Mikko, ammatillinen erityisopettaja Kaikkonen Ville, opiskelija saakka, tilalle Pussinen Miia, sosionomi Kakko Matti, sairaalaneuvos, YTM Kemppainen Marjo, kasvatustieteen ja draaman opettaja, teatteriohjaaja Kivioja Arto, diplomi-insinööri, yrittäjä Kopperoinen Miika, toimitusjohtaja, fil.yo Kumpulainen Marjo, FM, kouluttaja Lahti Liisa, erikoislääkäri Laine Hans, diplomi-insinööri Lämsä Anna-Liisa, KT, tutkimuspäällikkö Lämsä Arja, lehtori Lääveri Seppo, myyntineuvottelija Myllylä Sirkka-Liisa, palvelukeskuksen johtaja Okkonen Tuula, FT, historian opettaja Pajala-Mäkivierikko Jaana, sosiaaliohjaaja Pohjola Tuija, uinninopettaja, projektisuunnittelija Portaankorva Maria, KM, musiikkiluokanopettaja 8.6. saakka, tilalle Mäntylä Jasmin, juontaja Pylväs Marja-Liisa, rekrytoija Pyörälä Pirjo, FM Päkkilä Maija, FM Ranua Jouni, sähköurakoitsija Raudaskoski Mikko, rehtori, erityisopettaja Riihiaho Pirkko, esh, diakonissa Rysä Marja, opetusneuvos Sainio Marjatta, eläkeläinen Sallinen Reijo, eversti evp. Siikaluoma Teuvo, alueasiamies Sohlo Heljä, peruskoulun luokanopettaja Talvitie Mari-Leena, DI Tarkkinen Tauno, huoltopäällikkö Telkki Pertti, rovasti, emeritus Kemin kirkkoherra Tervo Jukka, YTT Tuppurainen Tytti, FM, projektisuunnittelija Wathén Marja, yrittäjä Vimpari Taru-Tuulia, TtM, opettaja Vuollo Kari, tullitarkastaja Pöytäkirjanpitäjänä toimi yhtymäjohtaja Ilpo Kähkönen. Yhteinen kirkkovaltuusto ( ) kokoontui 7 kertaa. Käsiteltyjen asioiden määrä oli 89. 5

7 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkohallituksen täysistunto päätti , että Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän nykyisissä seurakunnissa ja seurakuntayhtymään liittyvissä Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon seurakunnissa ei toimiteta ylimääräisiä seurakuntavaaleja. Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto sekä Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon seurakuntien seurakuntaneuvostot muodostetaan lukien kulumassa olevan vaalikauden ajaksi kirkkolain 8 luvun 5 :n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti edellisten vaalien tuloksen perusteella. Tarvittaviin täytäntöönpanotoimiin on asianomaisten ryhdyttävä hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta Yhteinen kirkkovaltuusto ( ) valtuutti uuden yhteisen kirkkovaltuuston ( ) jo vuoden 2012 puolella päättämään vuotta 2013 koskevista asioista. Sallinen Reijo, eversti evp., puheenjohtaja Manninen Marja, opettaja/eläkeläinen, varapuheenjohtaja jäsenet: Aakko Antero, myyntijohtaja, insinööri af Hällström Pertti, yrittäjä, myyntipäällikkö Alakärppä Markus, rakennusinsinööri Alamäki Marjo, kasvatustieteen maisteri Alasaarela Esko, dosentti Annala Markku, tj., eläkeläinen Arranto Jouko, lääkäri Hannula Martti, diplomi-insinööri Heikkilä Paula, KM päiväkodin johtaja Heinonen Sirpa, FM Hekkala Rauno, varastotyöntekijä Hirvenoja Anna-Liisa, rehtori emerita Huttu-Hiltunen Antti, apulaisjohtaja, kasvatustiet. maisteri Härö Jonna-Marleena, tiedekeskuksen johtaja Juntunen Viljo, teologian tohtori, rovasti Jurmu Matias, yhteisöpedagogiopiskelija Jämsä Marjo, hammaslääkäri Jämsä Mikko, ammatillinen erityisopettaja Kakko Matti, sairaalaneuvos, YTM Kivioja Arto, diplomi-insinööri, yrittäjä Kokkoniemi Jouni, eläkeläinen Korkiakoski Antti, kaupallinen johtaja Kouri Arto, rovasti Kumpulainen Marjo, FM, kouluttaja Kylén Henri Lahti Liisa, erikoislääkäri Laine Hans, diplomi-insinööri Laiti Sauli, ravintolakokki Laukkanen Johanna, apip-ohjaaja Lehtonen Leena Maria, toimintaterapeutti Lämsä Arja, lehtori Manninen Marja, opettaja/eläkeläinen Myllylä Sirkka-Liisa, palvelukeskuksen johtaja Okkonen Tuula, FT, historian opettaja Pajala-Mäkivierikko Jaana, sosiaaliohjaaja Pelkonen Jyrki, poliisiylitarkastaja saakka, tilalle Toljamo Esko, luokanopettaja, eläkeläinen Pyörälä Pirjo, FM Päkkilä Maija, FM Ranua Jouni, sähköurakoitsija Raudaskoski Mikko, rehtori, erityisopettaja Riihiaho Pirkko, esh, diakonissa Rysä Marja, opetusneuvos Sainio Marjatta, eläkeläinen Sallinen Reijo, eversti evp. Similä Minna, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja Sohlo Heljä, peruskoulun luokanopettaja Talvitie Mari-Leena, DI Tervonen Tuula, rehtori Tuppurainen Tytti, FM, kansanedustaja Wathén Marja, yrittäjä Väänänen Martti, konttorinjohtaja, eläkeläinen Pöytäkirjanpitäjänä toimi yhtymäjohtaja Ilpo Kähkönen. Yhteinen kirkkovaltuusto ( ) kokoontui kolme kertaa. Käsiteltyjen asioiden määrä oli 43. 6

8 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto toimii seurakuntayhtymän yhteisenä valmistelu-, toimeenpano- ja hallintoelimenä. Pikkarainen Matti tuomiorovasti, puheenjohtaja Kivioja Arto, dipl.ins., yrittäjä, varapuheenjohtaja jäsenet: Aakko Antero, myyntijohtaja Hannula Martti, diplomi-insinööri Korkiakangas Eveliina, terveystieteiden opettaja Liukkonen Juhani, kenttärovasti, kasvatustieteen tohtori Lämsä Arja, lehtori Myllylä Sirkka-Liisa, palvelukeskuksen johtaja Portaankorva Maria, KM, musiikkiluokan opettaja Päkkilä Maija, FM Raudaskoski Mikko, rehtori, erit. opettaja Sandelin Harry, toimitusjohtaja, ekonomi Wathén Marja, yrittäjä varajäsen: Ranua Jouni, sähköurakoitsija varajäsenet: Siikaluoma Teuvo, alueasiamies Vuollo Kari, tullitarkastaja Sohlo Heljä, peruskoulunopettaja Pakanen Jouni, työmaavastaava Korpela Sinikka, aluekoordinaattori Aittola Maija, korvalääkäri Korvenheimo Pia-Riitta, KM, luokanopettaja Turtinen Seija, lähihoitaja Piikivi Olli, evl. evp. Arranto Jouko, lääkäri Kanniainen Pirjo, sairaanhoitaja Sihteerinä toimi hallintosihteeri Kaisu Nissinen. Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui toimintavuonna 12 kertaa. Käsiteltyjen asioiden määrä oli 243. Yhteinen kirkkoneuvosto Pikkarainen Matti tuomiorovasti, puheenjohtaja Kivioja Arto, dipl.ins., yrittäjä, varapuheenjohtaja jäsenet: Hannula Martti, diplomi-insinööri Hekkala Rauno, varastotyöntekijä Korkiakangas Eveliina, terveystieteiden opettaja Korvenheimo Pia-Riitta, KM, luokanopettaja Lahdensivu Irja, sosionomi Liukkonen Juhani, kenttärovasti, kasvatustieteen tohtori Lämsä Arja, lehtori Myllylä Sirkka-Liisa, palvelukeskuksen johtaja Päkkilä Maija, FM Raudaskoski Mikko, rehtori, erit. opettaja Sandelin Harry, toimitusjohtaja, ekonomi Sarajärvi Osmo, yrittäjä Siikaluoma Teuvo, alueasiamies Wathén Marja, yrittäjä Väänänen Martti, konttorinjohtaja, eläkeläinen varajäsen: Ranua Jouni, sähköurakoitsija varajäsenet: Vuollo Kari, tullitarkastaja Korkiakoski Antti, kaupallinen johtaja Sohlo Heljä, peruskoulunopettaja Hirvenoja Anna-Liisa, rehtori emerita Ruuskanen Katri, lähihoitajaopiskelija Pakanen Jouni, työmaavastaava Korpela Sinikka, aluekoordinaattori Aittola Maija, korvalääkäri Turtinen Seija, lähihoitaja Okkonen Tuula, FT, historian opettaja Piikivi Olli, evl. evp. Jämsä Pentti, eläkeläinen Hämeenniemi Raimo, asiakkuuspäällikkö Kanniainen Pirjo, sairaanhoitaja Jurmu Matias, yhteisöpedagogiopiskelija Esittelijöinä yhteisessä kirkkoneuvoston kokouksissa toimivat: Kähkönen Ilpo yhtymäjohtaja Korpi Sakari viestintäjohtaja Pitkäaho Seppo henkilöstöpäällikkö Valjus Jaana kiinteistöjohtaja Vuontisjärvi Tuomo hautaustoimen päällikkö Sihteerinä toimi hallintosihteeri Kaisu Nissinen. Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui toimintavuonna 3 kertaa. Käsiteltyjen asioiden määrä oli 67. 7

9 Yhteisen kirkkovaltuuston asettamat johtokunnat Hallintojohtokunta jäsenet: Vuollo Kari, tullitarkastaja, puheenjohtaja Hirvenoja Anna-Liisa, rehtori emerita Juntunen Viljo, teologian tohtori, rovasti Kaunisto Irene, opettaja Okkonen Tuula, FT, historian opettaja Still Matti, tekninen suunnittelija, herastuomari, varapuheenjohtaja Yhteisen kirkkoneuvoston edustajana Päkkilä Maija, FM varajäsenet: Pennanen Martti, rovasti Jämsä Marjo, hammaslääkäri Tervo Jukka, YTT Leskelä Martta, kauppatieteiden maisteri Kemppainen Marjo, kasvatustieteen ja draaman opettaja, teatteriohjaaja Leskinen Kalevi,diplomi-insinööri Wathen Marja, yrittäjä Esittelijänä toimi henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho, sihteerinä henkilöstöpalvelusihteeri Ritva Sanaksenaho. Hautaustoimen johtokunta jäsenet: Lämsä Anna-Liisa, tutkimuspäällikkö, puheenjohtaja Heinonen Sirpa, FM Komulainen Jarmo, suunnittelupäällikkö, varapuheenj. Launonen Esa, lehdenjakaja Rasvala Ulla, vammaispalvelupäällikkö Tarkkinen Tauno, huoltopäällikkö Yhteisen kirkkoneuvoston edustajana Hannula Martti, diplomi-insinööri varajäsenet: Korvenheimo Pia-Riitta, KM, luokanopettaja Savela Ulla, terveydenhoitaja Kainulainen Markku, henkilökuntapäällikkö Määttä Martti, eläkeläinen Hukka Jaana, FM af Hällström Pertti, yrittäjä, myyntipäällikkö Myllylä Sirkka-Liisa, palvelukeskuksen johtaja Esittelijänä toimi hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuontisjärvi, sihteerinä toimistosihteeri Terhi Koukkari. Kiinteistöjohtokunta jäsenet: Lääveri Seppo, myyntineuvottelija, puheenjohtaja Heikkilä Jari, kaupunginarkkitehti Hänninen Juha, kapteeni, turvallisuuspäällikkö Niemelä Arja, arkkitehti, varapuheenjohtaja Röpelinen Anja, kaavoitusarkkitehti Vallström Maila, tilitoimistoyrittäjä Yhteisen kirkkoneuvoston edustajana Aakko Antero, myyntijohtaja, insinööri varajäsenet: Keski-Filppula Jukka, filosofian opettaja, FM Ranua Jouni, sähköurakoitsija Korkeamäki Oiva, hallintonotaari Tuomivaara Päivi, sairaanhoitaja Välikangas Terttu, insinööri, liikennesuunnittelija Pyörälä Pirjo, FM Sandelin Harry, ekonomi Esittelijänä toimi kiinteistöjohtaja Jaana Valjus, sihteerinä kiinteistösihteeri Anne Hautamäki. Seurakuntatyön erityispalveluiden johtokunta jäsenet: Riihiaho Pirkko, diakonissa, erikoissairaanhoitaja, puheenjohtaja Ervelius Tuula, ylihoitaja Jämsä Marjo, hammaslääkäri Mattson Roy, lastentarhanopettaja Telkki Pertti, rovasti, varapuheenjohtaja Vilhunen Yrjö, insinööri Yhteisen kirkkoneuvoston edustajana Korkiakangas Eveliina, terveystieteiden opettaja varajäsenet: Heikkilä Paula, KM, päiväkodin johtaja Närhi Tarja, aloiteasiainhoitaja Mäntylä Jasmin, juontaja Tikanmäki Matti, diplomi-insinööri Pönkkö Antti, agrologi Laxenius Otso, toimihenkilö Raudaskoski Mikko, rehtori, erityisopettaja Esittelijänä toimii seurakuntatyön erityispalvelujen ko. työalan tiimiesimies. 8

10 3. Henkilöstö Henkilöstötilinpäätöksestä puuttuu vuosittaiset tunnusluvut johtuen Kirkon palvelukeskuksen käyttöönoton ongelmista. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän henkilöstö on Oulun seurakuntayhtymän keskeinen voimavara, josta on huolehdittava laadukkaan toiminnan varmistamiseksi. Tämän voimavaran arvo on kasvanut ja tulee nopeasti kasvamaan keski-iän noustessa ja kilpailun ammattitaitoisesta työvoimasta kasvaessa. Myös taloudellisesti katsottuna työvoiman arvo näkyy seurattaessa vuosittaisia toimintamenoja, joista yli puolet on henkilöstömenoja. Henkilöstön määrä vuoden 2012 lopussa oli 306. Henkilöstön määrä lisääntyi neljällä työntekijällä. Lisäksi seurakuntayhtymässä oli käynnissä vuoden aikana erimittaisia projekteja. Määräaikaiset virat/työsuhteet on pyritty vakinaistamaan työn jatkuvuuden, suunnitelmallisuuden ja työhön sitoutumisen näkökohdat huomioon ottaen. Määräaikaisia virkoja/työsuhteita käytetään pääsääntöisesti määräaikaisissa projekteissa tai eläkejärjestelyiden yhteydessä Teologit Kanttorit Diakonian viranhaltijat Nuorisotyönohjaajat Toimisto ja hallinto, emännät Lastenohjaajat Hautaustoimen henkilöstö Kiinteistötoimen henkilöstö Muut hengellisen työn tekijät Projektityöntekijät Kirkonpalvelutyöntekijät Yhteensä Yllä olevasta taulukosta näkee, että seurakuntayhtymän päätoimisten virkojen ja työsuhteiden lukumäärä on pysynyt pääosin samalla tasolla viime vuodet. (osa-aikainen työntekijä näkyy tilastossa yhtenä työntekijänä, tilanne ) Tuomiokirkkoseurakunta Karjasilta Tuira Oulujoki Yhteiset seurakuntapalvelut Hautauspalvelut Kiinteistöpalvelut Hallinto *) Keskusrekisteri Viestintäpalvelut Yhteensä Vuonna 2012 henkilöstömenot nousivat 1.6 % normaalien vuosikorotusten sekä työnantajamaksun nousun vuoksi. Tulevaisuuden haasteena tulee edelleen olemaan henkilöstömenojen kehityksen tarkka seuranta. Haaste painottuu varsinkin henkilöstömäärään ja sen painotuksiin, koska palkat pääosin määräytyvät sopimuksien mukaisesti. Palkitsemisessa keskitytään vastaamaan 9

11 työntekijöiden palkitsemiseen osaamisen mukaan ja seurakuntayhtymän palkitsemistaso pidetään kilpailukykyisenä. Henkilöstöasioiden osalta työ painottui vuonna 2012 laajentumistyöryhmän nimeämän henkilöstötyöryhmän työskentelyyn, jonka tavoitteisiin kuuluu mm. tehtäväkuvauksien yhtenäistäminen, erilaiset palkitsemiseen kuuluvat osiot sekä lomakkeiden ja erilaisten henkilöstön menettelytapojen yhtenäistäminen. Lisäksi johtavat viranhaltijat työskentelivät aktiivisesti seurakuntien johtamisjärjestelmien yhtenäistämiseksi sekä valmistelivat liittyvien seurakuntien tukipalveluiden työntekijöiden siirtymisen seurakuntayhtymän palveluyksiköiden työntekijöiksi. Henkilöstöstrategian mukaisesti työskentelyssä huomioitiin jo tulevien vuosien haasteet, jotka liittyvät voimakkaan eläköitymisen tuomiin mahdollisuuksiin. Tiimiesimiesten toimintamallia ja tehtäviä yhtenäistettiin ja heitä koulutettiin mm. uuden palkkausjärjestelmän tuomien haasteiden sekä yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän varhaisen tuen käytön osalta. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa saatiin päätökseen työhyvinvointi- ja riskikartoitus ja otettiin käyttöön suunnatun työhyvinvointikartoituksen tuloksien perusteella kohdistettua työnohjausta. Lisäksi osan vuotta seurakuntayhtymässä toimi muutoskoordinaattori yhteistyössä Kirkon palvelukeskuksen kanssa helpottamaan työntekijöiden sopeutumista muutosten tuomiin haasteisiin. Yhteinen kirkkovaltuusto perusti edelleen pääosin uudet virat seurakuntayhtymään. Vuoden aikana yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä sekä uusien seurakuntien liittymissopimuksella saatettiin loppuun prosessi, jossa kirkkolain suomin mahdollisuuksin kaikki mahdolliset virat muutettiin seurakuntayhtymän viroiksi ja työsuhteiksi, sijoituspaikkana seurakunta tai palveluyksikkö. Lisäksi nimikkeet yhdenmukaistettiin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ja palveluyksiköiden osalta. Henkilöstön koulutus tapahtui Oulun ev.-lut. seurakunnissa kirkon henkilöstökoulutusta koskevan suositussopimuksen, Kirkon työmarkkinalaitoksen sekä työmarkkinajärjestöjen sopimusten perusteella sekä yhteisen kirkkoneuvoston antamien sovellutusohjeiden mukaisesti. Koulutukseen varattu määräraha oli entisellä tasolla eli 1,2 % talousarviossa palkkoihin varatusta määrärahasta. Palkkamäärärahasta 0,8 % jaettiin henkilöstömenojen suhteessa seurakunnille ja palveluyksiköille ja loput 0,4 % varattiin vuoden aikana tuleviin tarpeisiin, koskien lähinnä tehtävien onnistuneen hoidon kannalta välttämätöntä sisäistä koulutusta. Vuosittainen kehityskeskustelu on esimiehen ja alaisen välinen suunnittelu- ja palautteenantotilaisuus. Samoin kehityskeskustelussa käydään läpi esimiessuhteet, sijaisuudet, koulutustarpeet, avaintehtävät sekä työn tulokset. Jokaisella työntekijällä on lisäksi oltava tehtävänkuvaus, jonka avulla määritellään myös tehtävän vaativuusryhmä ja peruspalkka. Tehtävänkuvaus päivitetään vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Työilmapiirikysely toteutettiin vuonna 2012 ja siinä oli mukana myös liittyvät seurakunnat. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa henkilöstötyytyväisyyttä ja vastaajien odotuksia toimintaa kohtaan. Tulokset käsitellään vuoden 2013 alkupuolella työntekijäkokouksissa ja tuodaan tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle ja yhteistyötoimikunnalle. Lainmukainen työterveyshuolto on järjestetty Condia Oy:ssä, alkaen Suomen Terveystalo Oy:ssä. Työterveyshuollon painopiste on viime vuosina enenevässä määrin ollut ennaltaehkäisevässä ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea tarve panostaa ennakoivaan työterveyshuoltoon ja henkilöstön hyvinvointiin, mutta osaltaan myös Kelan muuttuneet korvausperusteet. Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki yli 4 kuukauden mittaisessa työsuhteessa olevat. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti työterveyshuollon määräaikaiset terveystarkastukset tehdään seurakunnittain ja palveluyksiköittäin ja niihin sisällytetään työolosuhdekysely sekä riskiarviointia. Tarkastukset painottuivat toimintasuunnitelman mukaisesti Tuiran seurakunnassa ja hautauspalveluissa työskentelevään 10

12 henkilöstöön vuonna Lisänä tehtiin suunnattuja työhyvinvointikartoituksia. Vuonna 2012 sairauspoissaolojen määrä on ollut 11,8 pv/työntekijä (v.2011 sairauspoissaolot 13 pv/työntekijä). Seurakuntayhtymän työntekijöitä on ohjattu aktiivisesti kuntoutukseen. Kuntoutusta on annettu kirkkohallituksen kautta varhaisvaiheen Aslak-kuntoutuksena tai pienryhmämuotoisena TYKkuntoutuksena. Kuntoutusaika on henkilöstölle palkallista siitä alkaen, kun työ- ja virkaehtosopimukset ovat sen mahdollistaneet. Kuntoutus on järjestetty kirkkohallituksen ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työterveyshuollon lisäksi seurakuntayhtymä on järjestänyt työntekijöille myös ylimääräisiä mahdollisuuksia, varsinkin fyysisen, kunnon ylläpitämiseen. Työntekijöillä oli mahdollisuus käyttää työnantajan tuella hieronta-, kuntosali- ja uimahallipalveluja. Työsuojelua toteutetaan seurakuntayhtymässä osana yhteistoimintaa. Työsuojelutoiminnan tavoitteena on edistää suunnitelmallisesti työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työssä jaksamista. Vuosittaisen toimintasuunnitelman mukaisesti tehdään työpaikkakäyntejä yhteistyössä terveyshuollon kanssa. Työsuojelun toimintaohjelman mukainen riskikartoitus saatiin päätökseen Karjasillan seurakunnassa, jonka jälkeen prosessi aloitettiin Isokatu 9:ssä työskentelevien osalta. 4. Väkiluku Oulun ev.-lut. seurakuntien läsnä olevan väestön väkiluku oli vuoden 2012 päättyessä henkeä. Se kasvoi edellisestä vuodesta noin 700 hengellä. Päättyneen vuoden aikana kastettujen määrä nousi aavistuksen verran ja toisaalta kuolleiden määrä hieman laski. Vuonna 2012 kastettiin lasta (edellisenä vuonna 1 695), kuolleita oli 802 (edellisenä vuonna 824). Syntyneiden ja kuolleiden erotuksena seurakuntien väkiluku kasvoi 899 jäsenellä (edellisenä vuonna 871:llä). Muuttovoittoa oli henkilöä. Kirkkoon liittyi 461 henkeä (vuonna 2011 liittyjiä oli 418), ja siitä erosi henkeä (edellisvuonna eroajia oli 1 709). Oulun kaupungin väkiluku oli kertomusvuoden lopussa henkeä. Se kasvoi menneen vuoden aikana noin hengellä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus laski Oulussa vajaan prosenttiyksikön verran ja oli vuoden 2012 lopussa 76,8 % (koko maassa 76,4 %). Kristillisten kirkkojen jäsenet muodostavat kuitenkin edelleen huomattavan enemmistön suomalaisista. Erityisesti pohjoisessa Suomessa se merkitsee myös sitä, että kastettujen ja rippikoulun käyneiden osuus on erittäin korkea. Avioliittoon vihkimisissä kirkollisen toimituksen osuus on Oulussa laskenut viime vuoden aikana ( ,6 % ,3 %), mutta on edelleenkin suhteellisen korkea esimerkiksi moniin Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin verrattuna. Seurakuntien jäsenmäärät Seurakunta Tuiran seurakunta Oulujoen seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Karjasillan seurakunta YHTEENSÄ

13 5. Talousarvion toteutumavertailu seurakunnittain ja yksiköittäin Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi. OULUN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Yleiskatsaus Tuomiokirkkoseurakunnan toiminnan ydin on kertomusvuonna ollut alla mainituissa tavoitteissa, jotka jokainen tiimi on omissa suunnitelmissaan huomioinut. Näkyvyyttä seurakunnan toiminta on saanut mm. suurten kirkkomusiikkiteosten esityksissä, Cafe Kryptan laajentuneesta toiminnasta ja erityisesti siitä, että toiminta kokonaisuudessaan nosti Oulun tuomiokirkon maamme tiekirkkojen joukossa kolmanneksi suosituimmaksi kirkoksi (15563 vierailijaa ja kävijöitä 45 eri maasta). Seurakuntaneuvosto on pitänyt 7 kokousta ja asiakohtia on ollut 88 kappaletta. Johtokunnat ovat olleet kasvatus-, lähetys- ja diakoniatyössä. Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Kirkon jäsenyyden vahvistaminen luomalla toiminnan ja viestinnän kautta myönteistä mielikuvaa Oulun seurakunnista Musiikkitapahtumia seurakunnassa on ollut runsaasti ja musiikinalan aktiivisia harrastajia ja ammattiopiskelijoita on rekrytoitu vapaaehtoisiksi toteuttajiksi musiikkimatineoihin ja urkupreludeihin, jotka järjestetään kerran kuukaudessa olevan sanajumalanpalveluksen yhteyteen. Kuluneen vuoden aikana konsertteja on ollut yhteensä 61 ja muita musiikkitilaisuuksia 41. Kaiken kaikkiaan musiikkitilaisuuksiin osallistui kuluneen vuoden aikana yhteensä yli ihmistä. Vuoden aikana toteutettiin kaksi suurta kirkkomusiikkiteosta: F. Mendelssohnin Elia-oratorio ja J. S. Bachin Jouluoratorio Tuomiokirkkoseurakunnalla on kaksi omaa kuoroa, Tuomiokirkkokuoro ja Katedraalikuoro. Tuomiokirkon pääjumalanpalveluksessa avusti joku kuoro kolmekymmentäviisi kertaa kuluneen vuoden aikana. Yksi aktiivinen yhteistyötaho on ollut Pohjan sotilassoittokunta. Yhteistyössä heidän kanssaan järjestetty virsilauluilta kokosi yli 500 ihmistä laulamaan isänmaallisia virsiä tuomiokirkkoon. Diakoniatyö on koonnut seurakuntalaisia eri tapahtumiin mm. diakonian aamuun, jossa kohderyhmänä ovat työttömät ja vähävaraiset. Kävijämäärä diakonian aamussa on kasvanut koko ajan. Perinteinen jouluruokailu Ravintola Rauhalassa saavutti alueemme vähävaraisia ja työttömiä diakonian asiakkaita. Kasvatustyön toimintakenttää on entisestään laajennettu eri ikäryhmiä huomioiden. Henkilökuntaa sekä toimintaa on tuotu esille tiedotusvälineissä. Lisäksi on panostettu henkilökohtaiseen tiedotukseen. 2. Jumalanpalveluselämän kehittäminen Vuoden aikana on keskitytty jumalanpalveluselämän kokonaisuuden kehittämiseen. Tällöin on huomioitu tuomiokirkon pääjumalanpalvelus ja muut jumalanpalvelukset ja hartaudet. Tärkeää on ollut kaikkien työntekijäryhmien aktiivinen osallistuminen. Seurakuntalaisten aktiivisuutta on 12

14 lisätty ottamalla kirkonisännät mukaan jumalanpalvelusten toimittamiseen. Jumalanpalveluksiin osallistui noin ihmistä, joka on sama määrä kuin edeltävänä vuonna. Jumalanpalvelusten kehittämisen yksi osa on ollut musiikin monipuolinen käyttö. Urkupreludit ja musiikkimatineat on otettu osaksi tuomiokirkkoseurakunnan jumalanpalveluselämää. Kotiehtoollisten mahdollisuutta laajennettiin kuluvana vuonna diakonian työvälineenä. Kirkkovuoden suurimmat juhlat kokosivat joulu- ja pääsiäisvaellusten muodossa noin 1500 alueemme päiväkotilaista ja koululaista. Vaellukset toteutettiin yhdessä kasvatustyön eri ikäisten vapaaehtoisten sekä Diakonia-ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa. 3. Toimintakulttuurin rakentaminen toimintaympäristön muutoksessa Tuomiokirkkoseurakunnan musiikkityö on ollut merkittävässä roolissa yhteisen konserttitoiminnan kehittämisessä uuden Oulun alueella. Yhteistyössä suunniteltu konserttikalenteri toimii hyvin ja kanttoriresurssien käyttö toimituksissa yli seurakuntarajojen auttaa jakamaan työtä tasaisemmin myös ruuhkaisimpina lomakuukausina. Yksi kuluneena vuonna käynnistetty hanke on surumusiikkinäytteiden äänittäminen seurakuntien nettisivuille. Oulun seurakuntien ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteinen kirkkomusiikkiviikko toteutui kuluneena vuonna ensimmäisen kerran. Kirkkomusiikkiviikon aikana oli runsaasti konsertteja eri puolilla kaupunkia. Kokemukset kirkkomusiikkiviikosta olivat hyvin positiiviset ja kannustavat, niinpä siitä on tarkoitus tehdä jokavuotinen tapahtuma. Diakoniatyön ja Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen muutokset ovat näkyneet haasteena asiakastyössä. Lisäksi suuret muutokset atk-ohjelmissa heijastuivat myös diakoniatyön ajankäyttöön. Yhteistyö on ollut vilkasta esim. työttömien yhdistyksen, asukastuvan sekä Diakin kanssa. Kasvatustyössä on linjattu yhteisiä käytäntöjä mm. päiväkerhotyöhön ja isoistoimintaan. Lähetystyö kirkon ydintehtävänä huomioitiin mm. Cafe Kryptassa, joka oli avoinna työllistäen yhdeksän setelinuorta ja yhden kuukausipalkkaisen kahvilatyöntekijän. Kesän tuotto lahjoitettiin Suomen Lähetysseuran tasauskeräykselle Tansanian naisten työelämän tukeminen. Nuoret asettivat tavoitteeksi kerätä kesän aikana rahaa 50 ompelukoneeseen. Kesän tuotto ylitti tavoitteen ja sillä saatiin 80 ompelukonetta. Cafe Krypta oli avoinna karkauspäivänä, YK:n päivänä ja viikon ennen joulua. Jouluajan tuotto oli Syyskaudella Lähetyssopen toiminta siirtyi kryptaan. Cafe Kryptan toiminta on ollut merkittävää paitsi lähetysasian tunnetuksi tekemisen myös seurakuntalaisten yhteisöllisyyden ja kirkon julkikuvan kannalta. Nimikkosopimuksia muutettiin. Leena Pasasen jäätyä eläkkeelle sopimuksen tilalle tehtiin uusi sopimus Riitta ja Olavi Heinon työn tukemiseksi Malawissa. Talous Yksikkö TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toimintatuotot euro Toimintakulut Toimintakate (nettokulut)

15 KARJASILLAN SEURAKUNTA Yleiskatsaus Toimintavuosi on ollut vireä sisältäen runsaasti uusia avauksia monilla eri työaloilla. Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Keskeiset seurakuntakohtaiset tavoitteet ovat linjassa seurakunnan eri työalojen ja alueiden yksityiskohtaisten toimintavuoden 2012 suunnitelmien kanssa 1. Kirkon jäsenyyden vahvistaminen luomalla toiminnan ja viestinnän kautta myönteistä mielikuvaa Oulun seurakunnista Karjasilta on diakoninen seurakunta, joka keskittyy sille annettuun ydintehtävään, ilosanoman julistamiseen sanoin ja teoin. Seurakunta jatkaa profiloitumistaan levon ja toiminnan yhteisönä sillä tavoin, että toiminnassakin mahdollisuus lepoon on ytimessä. Diakoniatyön asiakaskontaktit ovat lisääntyneet. Seurakuntalaisia vähän kiinnostavia toimintoja on rohkeasti lopetettu. Työntekijöiden selkeä vastuuttaminen sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän tehtäviin on tuottanut hyvän tuloksen. Kaksivuotisena toteutettu isoskoulutus on osallistanut nuoria aiempia vuosia laajaalaisemmin seurakunnan elämään ja toimintaan. Levon hahmottaminen seurakunnallisen elämän ytimeksi näkyy jumalanpalveluselämän uusien mahdollisuuksien löytämisenä yhdessä maallikkovastuunkantajien kanssa sekä pyhäkoulutyön lukuisina uusina muotoina 2. Jumalanpalveluselämän kehittäminen Osallistumista kirkkohallituksen käynnistämään jumalanpalveluksen kehittämishankkeeseen hyödynnetään aktiivisesti: erityinen huomio kiinnitetään kausisuunnitteluun, avoimeen yhteisöllisyyteen, palvelutehtäviin yhdessä seurakuntalaisten kanssa, henkilökohtaisen osallisuuden kokemisen tukemiseen, sujuvuuteen, musiikilliseen toteutukseen, asennekasvatukseen ja viestintään. Vahvuuksia jalostetaan. Seurakuntakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu erinomaisesti, yli odotusten. Kausisuunnittelussa on edelleen kehittämisen tarvetta. 3. Toimintakulttuurin rakentaminen toimintaympäristön muutoksessa Työalat suunnittelevat ja jalkauttavat toimintansa toimintaympäristön tarpeet huomioiden kiinteässä yhteistyössä moniammatillisen aluetyön kanssa. Avoimuus hedelmälliseen yhteistyöhön yli seurakuntarajojen. Karjasillan seurakunta tukee osaltaan uusien seurakuntien kotiutumista Oulun seurakuntayhtymään ja on valmis oppimaan tulokkaiden hyvistä käytänteistä. Työalojen ja moniammatillisen aluetyön yhteistyön tiivistymisen tulokset heijastuvat työalakohtaisen toiminnan onnistuneessa integroinnissa alueiden yhteisölliseen jumalanpalveluselämään. 14

16 Verkostoituminen aluetyön kautta on ollut toimintavuonna erittäin moniulotteista ja osallistavaa. Seurakuntarajat ylittävä yhteistyö ei ole lisääntynyt eikä uusien seurakuntien kotiutumisen tukemisen onnistumisesta ole näyttöä. Talous Yksikkö TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toimintatuotot euro Toimintakulut Toimintakate (nettokulut)

17 TUIRAN SEURAKUNTA Yleiskatsaus Tuiran seurakunnan väkiluku kasvoi huomattavasti erityisesti muuttovoiton ansiosta. Kirkosta eroaminen väheni ja kirkkoon liittyi sama määrä kuin edellisenä vuonna. Väkiluku oli vuoden lopussa henkeä. Seurakunnan toiminnan tunnusluvuissa ei tapahtunut huomattavia muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Kun yhtymä siirtyi syksyllä Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi ja samanaikaisesti työterveyshuolto teki Tuirassa laajan ja perusteellisen työpaikkaselvityksen, nämä kuormittivat tavanomaista enemmän työyhteisöä ja vaikuttivat jossain määrin kielteisesti yksittäisten työntekijöiden jaksamiseen. Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Kirkon jäsenyyden vahvistaminen luomalla toiminnan ja viestinnän kautta myönteistä mielikuvaa Tuiran seurakunnasta Toimintasuunnitelman mukaisesti on työntekijäkokouksissa ja tiimipalavereissa painotettu laadun merkitystä, huolellista valmistautumista tehtäviin ja aitoa läsnäoloa ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa. Toiminta on rakennettu pääosin entisen pohjalle. Tuira on ollut edelleen aktiivinen toimija yhteistyössä toisten seurakuntien kanssa erityisesti lapsi-, nuoriso- ja perhetyön tapahtumissa ja kehittämishankkeissa. Oman seurakunnan toiminnassa on ollut ilahduttavaa esimerkiksi pyhäkoulutyön ja eräiden perhetyön toimintojen monipuolistuminen ja kasvu, diakonian mielenterveystyö eri toimijoiden verkostossa sekä lähetystyön Koskelan seurakuntakodille järjestämät leiripäivät, joihin osallistui peruskoulun alaluokilta n lasta. Musiikkityö toi seurakuntatyölle näkyvyyttä mm. tammikuulla Tuiran kirkossa onnistuneesti toteutetulla konserttisarjalla Musiikkia talvipäivän siniseen hetkeen. Työntekijöiden rinnalla vapaaehtoiset ovat toimineet monin tavoin aktiivisesti. Tuiran viestinnällistä näkyvyyttä on kehitetty yhteistyössä seurakuntayhtymän viestinnän kanssa. Joulun edellä toteutettiin Rauhan Tervehdyksessä onnistuneet seurakuntasivut. 2. Jumalanpalveluselämän kehittäminen Tuira on ollut edelleen mukana kirkkohallituksen valtakunnallisessa jumalanpalveluselämän kehittämishankkeessa. Siihen liittyviin koulutustilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti. Toimintasuunnitelmassamme kehittämiskohteiksi vuodelle 2012 oli valittu Tuiran kirkon iltamessu, Pateniemi-Rajakylän alueen kirkkopiirin jumalanpalveluselämä ja nuorten jumalanpalveluselämä. Tuiran iltamessu on vakiinnuttanut paikkansa oululaisessa jumalanpalveluselämässä, mutta vapaaehtoisten avustajien osuutta messussa pitää vielä vahvistaa. Pateniemi-Rajakylän alueella vakiintui muutaman kerran vuodessa vietettävä eväsmessu, jossa messun jälkeen vietetään diakoninen ruokailu. Muutoin jumalanpalveluselämän kehittämisessä kirkkopiirissä riittää vielä tekemistä. Nuorten jumalanpalvelusten osalta kokeiltiin erilaisia vaihtoehtoja, joista löytynee jatkossa toimiva malli. Kaiken kaikkiaan seurakunnassa jatkui hyvin monimuotoinen jumalanpalveluselämä, jossa myös vapaaehtoisten avustajien osuus vahvistui. Onnistuimme myös kääntämään jumalanpalveluksiin osallistujamääriä nousuun: pääjumalanpalveluksiin osallistui (v. 2011, ), muihin jumalanpalveluksiin (v.2011, 20246) ja ehtoollisella käyntejä oli (v. 2011, ). 16

18 3. Toimintakulttuurin rakentaminen toimintaympäristön muutoksessa Valmistauduttaessa seurakuntayhtymän laajentumiseen monet työntekijämme ovat olleet rakentamassa yhteisiä toimintalinjauksia. Omassa työyhteisössä on korostettu tehtyihin linjauksiin sitoutumista. Yhtenä keskeisenä näkökulmana on ollut seurakuntalaisten palvelu seurakuntarajoista riippumatta. Oman seurakunnan sisällä toiminnan muotoja on kehitetty ottaen huomioon alueiden erilaisuus. Maahanmuuttajia ajatellen Tuira toimi aktiivisesti, jotta englanninkieliset jumalanpalvelukset Pyhän Luukkaan kappelilla käynnistyivät muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen. Sosiaalinen media uutena toimintaympäristönä vakiintui ja vahvistui erityisesti nuorisotyössä ja nuorten aikuisten toiminnassa. Talous Yksikkö TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toimintatuotot euro Toimintakulut Toimintakate (nettokulut)

19 OULUJOEN SEURAKUNTA Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Kirkon jäsenyyden vahvistaminen luomalla toiminnan ja viestinnän kautta myönteistä mielikuvaa Oulun seurakunnista Vuoden 2012 toiminnassa on huomioitu perhekeskeisyys ja raja-aitojen ylittäminen (mm. seurakuntapäivät, motoristikirkko, taskulamppuhiippailu, kutsujumalanpalvelukset). On kehitetty seurakuntakohtaista Rauhan Tervehdyksen tiedotusta ja toimittu työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseksi (mm. työyhteisön kehittämispäivä). 2. Jumalanpalveluselämän kehittäminen Perhekirkot ja perhemessut vakiinnuttivat paikkansa jumalanpalveluselämässä. Seurakuntalaisten osallistumista jumalanpalvelusten toteuttamiseen on kehitetty mm. järjestämällä koulutusta sekä nimeämällä maallikkoehtoollisavustajia. 3. Toimintakulttuurin rakentaminen toimintaympäristön muutoksessa Toiminnassa on mukauduttu yhtymän muutoksiin (mm. nuorisotyössä) ja on keskitytty oman perustehtävän suorittamiseen. Talous Yksikkö TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toimintatuotot euro Toimintakulut Toimintakate (nettokulut)

20 OULUN TUOMIOROVASTIKUNTA Yleiskatsaus Tuomiorovastikunnassa tehty seurakuntatyö on edelleen selkiintynyt ja vakiintunut. Sitä on tukenut merkittävästi se, että lääninrovasti on toiminut kirkkoherrojen kokouksen puheenjohtajana. Kun tuomiokapituli liitti tuomiorovastikuntaan alkaen uusina seurakuntina Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon sekä Iin, rovastikunnallista toimintaa jouduttaneen jatkossa joiltakin osin muovaamaan uudestaan. Hannu Ojalehdon virkakausi tuomiorovastikunnan lääninrovastina lakkasi hänen omasta pyynnöstään Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Jatketaan kirkollisten toimitusten laadukkaaseen hoitamiseen tähtäävää kehittämistyötä. Papiston yhteispäivystykseen palkataan päätoiminen toimistohenkilö, joka sijoitetaan hallinnollisesti tuomiokirkkoseurakuntaan. 2. Kehitetään ja koordinoidaan seurakuntien yhteistä musiikkityötä. Toteutetaan Oulun kirkkomusiikkiviikko. Seurakuntien kanttoreista yksi toimii ovo. rovastikuntakanttorina. 3. Rovastikunta koordinoi Itä-Suomen yliopiston kanssa tapahtuvan teologian opiskelijoiden työssä oppimisen. 4. Kehitetään ja koordinoidaan seurakuntien yhteistä lähetystyötä painopisteinä vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja lähetystyön näkyvyys. Tätä tehtävää varten rovastikunnassa on päätoiminen lähetystyön koordinaattori. 5. Valmistaudutaan yhtymän laajentumisesta seuraavaan rovastikuntajaon muutokseen. 1. Kirkollisia toimitusten laadukasta hoitamista käsiteltiin rovastikunnan papiston seminaaripäivässä ja myös kirkkoherrojen kokouksissa. Papiston yhteispäivystykseen perustettiin seurakuntasihteerin työsuhde, johon valittiin Arja Taskila. 2. Lääninrovasti nimesi kirkkomusiikin rovastikuntavastaavaksi Karjasillan kanttori Sirpa Ilvesluodon. Lääninrovasti osallistui myös säännöllisesti rovastikunnan kanttoreiden kokouksiin, joissa koordinoitiin ja kehitettiin rovastikunnallista yhteistyötä kirkkomusiikissa. Kirkkomusiikkiviikko toteutui. 3. Itä-Suomen yliopistossa opiskelevien teologien työssä oppimisen koordinointi hoidettiin rovastikunnallisesti. Opiskelijoita oli kaikkiaan kuusi. 4. Rovastikunnallinen lähetystyö jatkui edellisten vuosien tapaan. Vapaaehtoisten toiminta jatkui erityisesti Siiven tiloissa vireänä. Aktiivisella tiedotuksella saatiin työlle lisää näkyvyyttä. Seurakuntien lähetysjohtokuntien nimeämien edustajien ja työalasta vastaavien työntekijöiden yhteistyökokous kokoontui kaksi kertaa. Lähetystyön koordinaattorina toimi Ulla Mäkinen. 5. Loppuvuodesta valmistauduttiin uuteen rovastikuntajakoon ja lääninrovastin vaihtumiseen. Talous Yksikkö TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toimintatuotot euro Toimintakulut Toimintakate (nettokulut)

21 PALVELUYKSIKÖT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Yleiskatsaus Luottamushenkilöhallinto linjasi laajentuvan yhtymän strategiset asiakokonaisuudet. Uusi yhteinen kirkkovaltuusto ja uusi yhteinen kirkkoneuvosto saivat valtuutuksen käsitellä vuoteen 2013 kohdistuvat asiat ja se hyväksyi tuloveroprosentin, talousarvion 2013 sekä toiminta ja taloussuunnitelman vuosille Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Yhteinen kirkkovaltuusto 1. Strateginen talouden ja toiminnan turvaaminen liitostilanteessa. 2. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden hyväksyminen ja toteuttamisen arviointi. 3. Tarkastellaan ja linjataan hallinto- ja toimintarakenteet liittymäprosessin yhteydessä. 4. Liittymisiä linjattiin 16.4 kokouksessa seurakunnallisen ja seurakuntatyön erityispalvelujen osalta, laajentumiseen liittyvä valtuustoseminaari järjestettiin 22.5 ja liittymissopimus hyväksyttiin 28.5 kokouksessa. Hautainhoitorahaston omistama Kiinteistö Oy Isokatu 22 maapohjineen (osuus Citytalosta) myytiin huhtikuussa ja Kiinteistö Oy Kirkkokatu 5 (Öbergin talo) myytiin kesäkuussa. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksia oli10 joissa käsiteltyjä asiapykäliä oli 53 kappaletta. Suurin rakentamispäätös oli keskustan seurakuntatalon uudisrakentaminen. 5. Laajentuneen yhtymän talousarvio ja toimintasuunnitelmat hyväksyttiin joulukuun kokouksessa. 6. Hallinto- ja toimintarakenteiden tarkastelu on vielä valmistelussa. Tilintarkastus Suoritetaan Kirkkojärjestyksen 15 luvun 11 :n ja taloussäännön mukainen tarkastus. On suoritettu, lisäksi tietohallinnon tarkastus on saatettu loppuun. Yhteinen kirkkoneuvosto 1. Johdetaan yhtymän hallintoa sekä hoidetaan yhtymän omaisuutta ja taloutta seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien etua valvoen. 2. Tuetaan yhtymän laajentumista kuntaliitoksissa. 3. Saatetaan ympäristödiplomi hanke loppuun ja otetaan asia huomioon seurakuntien toiminnassa mm. ympäristökasvatusohjelman myötä. 1. Yhteinen kirkkoneuvosto johti yhtymän hallintoa. Kokouksia oli 15 ja käsiteltäviä asiapykäliä oli 205 kappaletta. 2. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän viranhaltijoiden/työsuhteisten työntekijöiden tehtävänkuvaukset päivitettiin helmikuussa laajentuvan yhtymän mukaisiksi. Yhteinen kirkkoneuvosto valmisteli liittymisasiat yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. 3. Ympäristödiplomi-hanke on saatettu loppuun ja se jätetty auditoitavaksi. 20

22 Talous Yksikkö TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toimintatuotot euro Toimintakulut Toimintakate (nettokulut) Avustukset Talousarviossa vuonna 2012 on osoitettu kirkon ulkomaiselle työlle kaksi prosenttia arvioidusta kirkollisverotulosta ( euroa). Määrärahasta on osoitettu 60 % lähetystyölle ( euroa) ja 40 % ( euroa) kansainväliseen diakoniaan ja kirkkojen väliseen avustustoimintaan Kirkon Ulkomaanavun kautta sekä avustuksiin Viron ja Inkerin kirkolliseen työhön. Avustukset euro TP 2011 TA 2012 TP 2012 Lähetysjärjestöt Suomen merimieskirkko Kirkon ulkomaanapu ja Viron ja Inkerin kirkollinen työ Kirkollisiin tarkoituksiin Yhteensä Toteutui suunnitellun mukaisesti Aloitteet ja ponnet Aloite Kaukovainion kappelin käyttötarkoituksen selvittämisestä Karjasillan seurakunnan seurakuntaneuvosto esitti aloitteen Oulun seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle. Aloite on valmistelussa. --- Aloite: selvitys kiinteistömassan määrästä, kunnosta ja tarpeellisuudesta Matti Still, Antero Aakko ja Olli Piikivi jättivät aloitteen yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa talousarvio vuodelle 2011 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma käsittelyn yhteydessä. Aloite on valmistelussa. --- Aloite, valmistelutyöryhmä Yhteinen kirkkovaltuusto vastaanotti kokouksessaan 26 henkilön allekirjoittaman aloitteen. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi alla olevan lausunnon vastaukseksi aloitteeseen: Oulun seurakuntayhtymässä on tehty valtuustoaloite, jossa on vaadittu luottamushenkilöiden mukaantuloa uuden seurakuntayhtymän rakennemallin suunnitteluun. Hyvä asia on se, että luottamushenkilöiden taholta on kiinnitetty huomiota laajentumisprosessiin ja työntekijöiden hyvinvointiin muutosprosessin keskellä. Laajentumisprosessi lähti liikkeelle, kun valtioneuvoston asettama kuntajakoselvittäjä otti yhteyttä tuomiorovastiin ja pyysi, että hän tavatessaan Oulussa uuden Oulun kuntaprosessiin osallistujia, voisi samassa yhteydessä tavata myös uuden Oulun seurakuntien kirkkoherrat ja Oulun seurakuntayhtymän sekä laajentumisessa seurakuntayhtymään liittyvien seurakuntien taloudesta vastaavat henkilöt. Vuodesta