AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012"

Transkriptio

1 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E Turku AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VÄESTÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖENNUSTEET KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Rakennusjärjestys Pohjavesialueet Vesistöt Natura-alueet VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Vesihuoltolaitoksen yleiset periaatteet Periaatteet vesiosuuskuntien osalta RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Rahoitus maksuilla Ulkopuolinen rahoitus YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA VESIYHTYMÄT TALOUSVESI JÄTEVEDET LIETTEET TOIMINTAVARMUUS KEHITTÄMISTARPEET TALOUSVESI JÄTEVEDET LIETTEET B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE NYKYTILA ORGANISAATIO JA HALLINTO VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinta Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Poikkeusolojen vedenhankinta JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Jätevesien käsittely HULEVEDET ALUEELLINEN YHTEISTYÖ KEHITYSENNUSTEET AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

3 8.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS KEHITTÄMISTARPEET VEDENHANKINTA JA-JAKELU JÄTEVEDENKÄSITTELY C-OSA KOKO KUNNAN ALUE VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY UUDET VESIHUOLTOVERKOSTOT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kehittämistoimenpiteiden kustannukset Vaikutukset vesihuoltolaitoksen käyttömaksuihin EDELLISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN SUUNNITELMAN TOTEUTUS SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN TIIVISTELMÄ LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kehittämistoimenpiteet Mahdolliset viemäröintialueet Kehittämistoimenpiteiden kustannusvaikutus Asutuksen sijoittuminen KARTAT: 101 Yleiskartta (mk 1:25 000) 102 Toiminta-aluekartta (mk 1:15 000) / ARY / ARY / ARY LAUSUNNOILLE / ARY / ARY / JOT LUONNOS / ARY / ARY / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

4 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ: E JOHDANTO Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2035 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2035 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Auran kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen ja suunnitteluinsinööri, ins.amk Jonna Tuomiranta. Kunnasta kehittämissuunnitelman laatimiseen on osallistunut ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - Kunnanjohtaja Mika Joki - Tekninen johtaja Heikki Järvinen - Rakennustarkastaja Kari Tuohi - Rakennusmestari Pertti Viitanen - Aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu (Pöytyän kunta) - Ympäristönsuojelusihteeri Anna Järvinen (Kosken Tl kunta) - Terveystarkastaja Matti Palkén (Liedon kunta) Lisäksi suunnittelutyön ohjaukseen on osallistunut johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

5 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/32 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Auran kunta. Aura sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Loimaan seutukunnassa. Naapurikuntia ovat Lieto, Pöytyä, Rusko, Tarvasjoki ja Turku. Aura kuuluu Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 95,57 km 2, josta maapinta-alaa on 94,98 km 2 ja vesipinta-alaa 0,59 km 2. Vesipinta-ala on kokonaisuudessaan makeaa vettä. Tärkeimmät asutuskeskittymät ovat Asemanseutu, Kirkonkulma, Pitkäniitty, Käyrä, Järvenoja, Leppäkoski ja Karviainen. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Auran kunnan väkiluku vuonna 2010 oli vajaa asukasta. Viime vuosina väestömäärä on ollut kasvussa. Väestömäärän kehitys vuodesta 1980 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Auran väestömäärän kehitys vuosina (Tilastokeskus) Aura Asuntokuntien lukumäärä vuonna 2010 oli Keskimäärin yhdessä asuntokunnassa asui 2,4 asukasta. Kesämökkejä oli 89 kappaletta. Auran työpaikkojen määrä oli vuonna Työpaikoista yli puolet sijoittuu palvelualalle. Kunnan elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Auran elinkeinorakenne (Tilastokeskus/Auran kunta). Alkutuotanto Jalostus Palvelut Aura 5,7 % 40,4 % 52,6 % 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Auran väestömäärän ennustetaan lisääntyvän asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Väestöennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3 Auran väestöennuste vuodelle 2035 (Tilastokeskus) Aura

6 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/ KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Maakuntakaavalla ratkaistaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai useamman kuin yhden kunnan kannalta merkittäviä asioita. Kaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Entisten seutukaavojen uudistus maakuntakaavoiksi käynnistyi vuonna 2003 mm. Loimaan seutukunnan alueella. Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen. Maakuntakaavan laatimisesta on huolehtinut Varsinais-Suomen liitto Yleiskaavoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen laajoina kokonaisuuksina sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavaa voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (osayleiskaava). Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Auran kunnan taajamiin laadittu Auran osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Tämä osayleiskaavan merkitys maankäytön ohjaajana on melko vähäinen, sillä se ei ole nykyisten maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kaava. Kunnassa valmistaudutaan uuden yleiskaavan laatimiseen ja kaavoitustyö aiotaan käynnistää maakuntakaavan valmistuttua Asemakaavoitus Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittumista sekä rakennusten ja lähiympäristön toteutumista. Asemakaavassa määritellään kunkin alueen käyttötarkoitus, rakennustehokkuus, kulkuyhteydet ym. alueen rakentamisen kannalta merkittävät seikat. Asemakaavaa on laadittava kunnan kehityksen tai maankäytön ohjaustarpeen edellyttämässä tahdissa. Mahdollinen ranta-asemakaava tehdään yleensä maanomistajan toimesta. Auran kunnassa asemakaavoitettu alue sisältää Asemanseudun taajaman sekä sen läheisyydessä VT 9:n varrella olevat erilliset Auranportin ja Kuovin teollisuusalueen asemakaavat. Yhteensä asemakaavoitettua aluetta on n. 365 hehtaaria. Kaava-alueita on laajennettu sitä mukaa kuin kunnalle on hankittu lisämaata keskustaajaman läheisyydestä. Eri aikoina laadittujen asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi ja toteutumattomien asemakaavojen muutostyöt ovat lähivuosina ajankohtaisia. Vireillä olevia ja lähiaikoina vireille tulevia asemakaavoja ovat seuraavat: - Huuskanpellon yritysalueen asemakaavan muutos - Kunnanrantamaan asemakaava - Vaistonkujan asemakaavan muutos - Korttelin 4000 asemakaava ja asemakaavan muutos - Korttelin 70 asemakaavan muutos - Pikku-Lahdontien varren asemakaava ja asemakaavan muutos - Sillankorvantien alun asemakaavan muutos - Säästökallion alueen asemakaavan laajennus ja muutos

7 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/ Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksessä annetaan koko kuntaa tai kunnan osa-aluetta koskevia määräyksiä ja se ohjaa erityisesti asemakaavoittamattomalla alueella tapahtuvaa rakentamista. Kuntakohtaisella, paikalliset olosuhteet huomioon ottavalla rakennusjärjestyksellä voidaan edistää hyvää rakentamistapaa ja kaavoituksen toteutumista. Määräykset voivat koskea mm. rakennustöiden luvanvaraisuutta, rakennuspaikan ja rakennuksen kokoa, rakennelmia, aitoja, istutuksia sekä viemäröintiä. Auran kunnan nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna Pohjavesialueet Auran kunnan alueella sijaitsee kaksi luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjavesialueet on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitekartalla 101. Taulukko 2.4 Auran kunnan alueella sijaitsevat luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Pohjaveden muodostumisalue [km 2 ] Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä [m 3 /d] Käyrä I 0,65 30 Nautelanrahka II 0,38 0, Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Käyrän työsiirtolan pohjavedenottamo sijaitsee Aurajokilaaksossa. Ottamo saa vetensä savikerroksen alla olevista vettä johtavista kerroksista. Savikerrokset ovat useita metrejä paksuja. Pohjavesi virtaa alueella etelään. Nautelanrahkan pohjavesialueen pääsijaintikunta on Lieto. Nautelanrahka on pienialainen hiekkamuodostuma, jonka aines on pääasiassa soraista hiekkaa. Kerrospaksuudet ovat ohuehkot. Pohjavesi virtaa alueelta etelään. Vedenhankinnan kannalta alue on tyydyttävä Vesistöt Auran kunnan alueen vesistöt koostuvat Aurajoesta ja sen sivu-uomista. Aurajoen sivu-uomista Auran alueella ovat mm. Järvijoki, Lahnaoja, Salmelanoja ja Kuusirahanoja. Lisäksi Röykynoja yhtyy Järvijokeen ennen kuin Järvijoki laskee Aurajokeen. Aurajoki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa n. 70 km:n matkan Pöytyän, Auran, Liedon, Kaarinan ja Turun kautta Saaristomereen. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on 874 km 2. Aurajoen merkittävimpiä sivuhaaroja ovat Jalkalanjoki Aurajoen latvoilla, Savojärvestä laskeva Järvijoki, Liedon Savijoki ja Vähäjoki/Paattistenjoki Turussa. Aurajoen vesistöalue on yksi Lounais-Suomen vähäjärvisimmistä vesistöalueista. Alueella sijaitsee vain yksi järvi, 1,1 km 2 :n suuruinen Savojärvi Yläneellä. Lisäksi vesistöalueella on kaksi vedenottoa varten padottua allasta Turussa Halisissa ja Vähäjoen varrella Maariassa.

8 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/32 Savivaltainen maaperä soveltuu hyvin maatalouteen ja pellot kattavatkin noin 40 % Aurajoen valuma-alueen kokonaispinta-alasta. Aurajokilaakson laajojen peltoaukioiden luonnehtima kulttuurimaisema on yksi Suomen kansallismaisemista ja kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Tyypiltään Aurajoki on keskisuuri savimaiden joki. Suurin osa Aurajoen ravinteista on peräisin hajakuormituksesta, erityisesti maataloudesta. Arvioiden mukaan maatalouden osuus Aurajoen vesistöalueen fosforikuormituksesta on 69 % ja typpikuormituksesta 65 %. Haja-asutuksen jätevesillä on myös huomattava osuus vesistöalueen kokonaiskuormituksesta; fosforista vajaa 20 % tuli vuosina haja-asutuksesta. Haja-asutuksesta tulevien ravinteiden määrä on kuitenkin laskussa. Vaikka puhdistamojätevesien osuus Aurajoen kokonaiskuormituksesta on pieni, muodostavat ne kesäisin alhaisen virtaaman aikana pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Jätevesiä tulee Auran Asemanseudun, Pöytyän Riihikosken, ja Oripään taajamien puhdistamoilta. Myös luonnonhuuhtouma tuo ravinteita jokeen. Koska Aurajoki virtaa voimaperäisesti viljeltyjen savikkojen halki, on jokivesi sameaa ja runsasravinteista. Ekologiselta tilaltaan Aurajoki luokitellaan välttäväksi. Aurajokivarren jätevedenpuhdistamoiden aloitettua toimintansa ja 1980-luvuilla jokiveden laatu parani. Jokiveden laatu on yleensä heikompi joen yläjuoksulla johtuen asutuksen jätevesikuormituksesta ja jätevesien heikosta laimenemisesta alajuoksuun verrattuna. Yläjuoksulla on myös runsaasti kotieläintiloja, joista tulee kuormitusta. Etenkin vähävirtaamaisina kausina jätevesien vaikutus saattaa näkyä veden ravinne- ja bakteerimäärien kasvuna. Vuosien aikana alajuoksun fosforipitoisuus oli keskimärin 240 g/l ja typpipitoisuus 2615 g/l Natura-alueet Auran kunnan alueella sijaitsee osittain yksi Natura verkostoon kuuluva kohde, Kurjenrahka. Natura-alueen sijainti on esitetty liitekartalla 101. Tiedot Natura-alueesta on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.5 Aurassa sijaitsevat Natura-alueet. Natura-alue Pinta-ala [ha] Sijaintikunnat Natura-verkostoon liittämisen peruste Kurjenrahka Turku, Mynämäki, Masku, Rusko, Pöytyä, Aura SCI SCI = (Sites of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Kurjenrahkan luonto on vaihtelevaa ja karua, keidassoiden ja monin paikoin kallioisten metsien luonnehtimaa maastoa. Metsät ovat Pukkipalon aarnialuetta lukuun ottamatta pääasiassa eri-ikäistä talousmetsää. Monin paikoin soiden reunat on ojitettu, mutta soiden keskiosat ovat säilyneet varsin luonnontilaisina. Maaperä koostuu moreenista ja kalliopaljastumista. Suurin osa Kurjenrahkan kivennäismaasaarekkeista on jäätikkösyntyisiä moreenikumpuja. Suurin osa alueesta on kansallispuistona tai kuuluu kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan sekä soidensuojelun perusohjelmaan.

9 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/32 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraavassa taulukossa esitettyihin tavoitteisiin. Taulukko 3.1 Kunnan vesihuoltopalvelujen pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat. Tavoitetila Strategia Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää. Vedenjakelu toimii keskeytyksettä. Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d. Käytetään parhaita, teknistaloudellisesti hyödynnettäviä, raakavesilähteitä (esim. pohjavesialueet). Vedenhankinta ja -jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla. Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan ennakoivalla kunnossapidolla ja saneerauksella. Jäteveden viemäröinti ja käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista. Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaaajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet. Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät. Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon. Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä. Haja-asutuksen jätevedenkäsittely on toteutunut hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä. Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä. Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla. Edistetään osuuskuntien viemäriverkostojen rakentamista asiantuntija-apua antamalla. Tiedotetaan haja-asutusalueella asuvia kiinteistönomistajia asetuksen vaatimuksista ja tarvittavista toimenpiteistä. Tehdään yhteistyötä VALONIA:n jätevesiasiantuntijoiden kanssa.

10 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/ VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Seuraavan viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkostojen kunnon ylläpito Ensimmäinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Verkostojen kunnon ylläpitoon panostetaan ja jätevedenpuhdistamolle johdettavia vuotovesiä pyritään vähentämään. Riittävästä saneerauksesta huolehditaan. 2. Jätevedenkäsittelyn keskittäminen Turkuun Toinen painopiste on kunnan jätevedenkäsittelyn keskittäminen Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Auran Asemanseudun jätevedenpuhdistamon nykyinen ympäristölupa vanhenee vuonna Haja-asutuksen jätevesihuolto Kolmas painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoteen Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäriverkostoja haja-asutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista. Hajaasutuksen viemäröinti tapahtuu pääasiassa vesiosuuskuntien voimin. Kunnan vesihuoltolaitos rakentaa viemäriverkostot tavoitteellisille toimintaalueilleen Vesihuoltolaitoksen yleiset periaatteet Kunnan vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vesihuoltolaitos toimii omana yksikkönä, jonka kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidossa. - Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkoston ja jätevesiviemärin piiriin. - Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. Liittymismaksut voivat vaihdella alueittain. - Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. - Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin. - Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin.

11 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/ Periaatteet vesiosuuskuntien osalta Vesiosuuskuntien verkostojen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Kunta ei avusta vesiosuuskuntien verkostojen rakentamista rahallisesti. - Kunnalta on mahdollista saada asiantuntija-apua suunnitteluun ja rakentamisen toteutukseen. - Toteutussuunnitelmat tulee hyväksyttää kunnan vesihuoltolaitoksella ennen rakentamista. - Osuuskuntien on mahdollista saada lainantakaus kunnalta. Lainantakaus harkitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti ja päätöksen tekee kunnanvaltuusto. Takauksen ehtona on asianmukainen verkoston suunnittelu ja rakentaminen sekä valvonta. Vesiosuuskuntien verkostot on mahdollista siirtää kunnan vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolaitos ottaa verkostoja vastaan harkinnan mukaan. Verkostojen siirtämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostot voidaan luovuttaa kunnan vesihuoltolaitoksen omistukseen ja kunnossapidettäväksi. Kunta ei maksa linjoista korvausta osuuskunnalle. - Kunnan vesihuoltolaitos ei vastaa osuuskunnan veloista. - Verkostojen ja niihin liittyvien laitteiden tulee olla teknisesti ja toiminnallisesti hyväkuntoisia ja voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti rakennettuja. - Kaikista niistä linjaosuuksista, jotka tulevat kunnan vesihuoltolaitoksen vastuulle, on oltava luotettava dokumentti, josta ilmenee runkolinjojen, kaivojen, venttiilien ja muiden laitteiden sijainti- ja ominaisuustiedot. - Jäteveden linjapumppaamoilla tulee olla asianmukainen hälytyksensiirtojärjestelmä tai varaus järjestelmälle. - Kiinteistökohtaiset vesijohdot ja viemärit sekä kiinteistöpumppaamot jäävät kiinteistönomistajan hallintaan ja kunnossapitovastuulle. Jokaisessa tonttijohdossa on oltava sulkuventtiili. - Osuuskunnan jäsenenä olevat kiinteistöt siirtyvät kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkaiksi. 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittäviltä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuilla. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta mm. valtiolta Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot).

12 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/ Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jätevedenkäsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan ns. pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen käynnistämisestä tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maaja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELY-keskukset tekevät esitykset ja ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa.

13 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/ YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollista alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita.

14 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/32 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Auran kunnassa asutus on sijoittunut Asemanseutuun, Kirkonkulmaan, Pitkäniittyyn, Käyrään, Järvenojaan, Leppäkoskeen ja Karviaiseen. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteessä HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 5.1 VESIYHTYMÄT Aurassa toimii Pitkäniityn vesiosuuskunta. Osuuskuntaan on tällä hetkellä liittynyt neljä kiinteistöä (alle 15 asukasta). Lisäksi Käyrän työlaitoksella on käytössään vedenottamo sekä jäteveden pienpuhdistamo, jonne johdetaan myös Järykselän palstoitussuunnitelma alueen, Kirkonkylän rivitaloalueen ja Kirkonseudun koulun jätevedet (yhteensä n. 150 asukasta). 5.2 TALOUSVESI Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luontaisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 5.3 JÄTEVEDET Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011) tuli voimaan Alkuperäinen asetus on vuodelta Asetuksen myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta.

15 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/32 Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti alkuperäisen asetuksen voimaan tulon jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä. Vanhojen kiinteistöjen siirtymäaika on saakka. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jätevedenkäsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: - kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; - kiinteistön haltijan ja muiden kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteet; - kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön lain voimaan tullessa olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkoston rakentamiseen haja-asutusalueella. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 5.4 LIETTEET Haja-asutusalueella syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä otetaan vastaan Auran Asemanseudun jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2011 lietteitä tuotiin puhdistamolle m 3.

16 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/ TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6. KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 6.2 JÄTEVEDET Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksista. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2016 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Aurassa sijaitsee kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan vesihuoltolaitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). 6.3 LIETTEET Sako- ja umpikaivolietteitä otetaan tällä hetkellä vastaan Asemanseudun jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo on kuitenkin suunniteltu lakkautettavaksi, minkä jälkeen lietteiden vastaanotto tulee tapahtumaan mahdollisesti Turussa. Tällöin lietteiden kuljetusmatkat pidentyvät merkittävästi.

17 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/32 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7. NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Auran kunnallisesta vesihuollosta vastaa kunnan omistama vesihuoltolaitos. Laitoksesta vastaa kunnan tekninen lautakunta, jonka alaisuudessa toimii tekninen johtaja. 7.2 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinta Auran kunta ostaa käyttövetensä Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymältä. Kuntayhtymä omistaa Pihlavan vedenottamon, joka sijaitsee Oripään kunnassa Oripäänkankaan pohjavesialueella. Vesi toimitetaan Auraan Pöytyän kunnan läpi kulkevia vesijohtoja pitkin. Pihlavan vedenottamo on valmistunut vuonna Ottamo on muutoin alkuperäisessä kunnossa, mutta pumput on muutettu taajuusmuuttajakäyttöisiksi vuonna 1994 ja laitokselle on hankittu dieselkäyttöinen varavoimakone. Ottamon kuntokartoitus on laadittu vuonna Ottamon vedenottolupa on uusittu vuonna Auran ja Pöytyä kuntien yhteinen lupamäärä vedenottoon on m 3 /d. Auran kunnan osuus on kuukausikeskiarvona m 3 /d ja enintään m 3 /d yhden vuorokauden aikana. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pihlavan ottamon vedenottomäärät vuosilta Taulukko 7.1 Pihlavan pohjavedenottamolta pumpattu vesimäärä vuosina Pihlavan ottamo yksikkö Pumpattu vesimäärä m 3 /d Auraan m 3 /d Pöytyälle m 3 /d Oripäänkankaan pohjavesialueen vesi on laadultaan korkealuokkaista. Pihlavan ottamolta saatava vesi on täyttänyt Sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja -suositukset. Vedenottamon riskeistä merkittävin on soranotto pohjavesialueella ja sen läheisyydessä. Käyrän vankila saa käyttövetensä Käyrän pohjavesiesiintymästä. Esiintymän antoisuus on n. 30 m 3 /d. Käyrän vedenottamon ongelmana on ollut veden rautapitoisuus. Vedenottamon sijainti on esitetty liitekartalla 101.

18 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/ Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Auran kunnan vesijohtoverkostoon on liittynyt 94 % kunnan asukkaista. Seuraavassa taulukossa on esitetty Auran vedenkäyttö vuosina Taulukko 7.2 Vedenkäyttö Aurassa vuosina yksikkö Verkostoon liittyneet as Verkostoon liittyneet kiint Vedenkulutus m 3 /d ( Ominaisvedenkulutus l/as d Laskutettu vesimäärä m 3 /d Muu vedenkulutus (2 m 3 /d Laskuttamaton vesimäärä m 3 /d Laskuttamaton vesimäärä % 19,6 15,3 6,6 10,9 10,3 (1 Sis. Tarvasjoelle johdetun vesimäärän 5 m 3 /d. (2 Muu vedenkulutus: palokunnan käyttö, jääkiekkokaukaloiden jäähdytys, rakennusaikainen vesi, palopostien huuhtelu, jätevedenpumppaamot, uusien vesijohtojen huuhtelu, mattojen pesupaikat. Auran kunta myy vettä Liedon kuntaan. Vettä on myyty viime vuosina keskimäärin 3-9 m 3 /d. Auran vesijohtoverkosto on yhteydessä Liedon, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien verkostoihin. Tarvasjoen yhdysvesijohto pidetään suljettuna ja paine-erojen takia vettä voidaan johtaa vain Tarvasjoen suuntaan. Lisäksi on rakennettu vesijohtoyhteys Turun Seudun Vesi Oy:n syöttövesijohtoon. Liitos sijaitsee Lallin teollisuusalueella Pöytyän kunnan alueella. Toinen vesijohtoyhteys syöttövesijohtoon on suunnitteilla Auran Nuortentalon kohdalle. Rakennetun vesijohtoverkoston pituus on n. 112 km. Verkostoon kuuluu Asemanseudun alavesisäiliö, jonka tilavuus on 200 m 3. Alavesisäiliön tehtävänä on alentaa Pöytyästä tulevaa verkostopainetta Auran verkostossa. Verkosto on esitetty liitekartalla Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa varaottamoista ja - yhteyksistä. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään varmuusluokka II. Seuraavassa taulukossa on esitetty turvallisuusluokat ja niitä vastaavat vesimäärät Aurassa.

19 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/32 Taulukko 7.3 Vesihuoltolaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin luokkaa vastaavat vesimäärät Aurassa vuonna Poikkeustilanteessa käytössä Vaatimustaso Aurassa Luokka [l/as d] [m 3 /d] I > 120 > 446 II III IV < 20 < 74 Aurassa poikkeustilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa vedensaanti Pihlavan pohjavedenottamolta estyy. Tällöin Auran kunta pystyy ostamaan vettä Liedon kunnalta sekä tarvittaessa myös Turun Seudun Vesi Oy:ltä Pöytyän kunnan vesijohtoverkoston kautta. Auran varmuusluokka on I. 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Aurassa viemäriverkoston liittymisaste on 69 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevesimäärät vuosilta Taulukko 7.4 Jätevesimäärät Aurassa vuosina yksikkö Verkostoon liittyneet as Verkostoon liittyneet kiinteistöt Laskutettu jätevesimäärä m 3 /d Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä m 3 /d Asutus m 3 /d Teollisuus (Leaf Oy Aura) (1 m 3 /d Ominaisjätevesimäärä (ilman teollisuutta) l/as d Laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /d Laskuttamaton jätevesimäärä % 48,2 56,9 33,9 25,2 29,9 (1 Teollisuuden jätevesimäärä sisältää n. 60 kiinteistön asumajätevedet. Rakennetun jätevesiviemäriverkoston pituus on n. 38 km. Jätevedenpumppaamoja on 14 kappaletta. Verkosto on esitetty liitekartalla Jätevesien käsittely Auran kunnassa jätevedet käsitellään Asemanseudun jätevedenpuhdistamossa. Lisäksi Käyrän työsiirtolalla on käytössä jäteveden pienpuhdistamo. Asemanseudun puhdistamo on suunniteltu lakkautettavaksi. Jätevedet tullaan johtamaan rakennettavalla siirtoviemärillä Liedon kautta Turun Kakolanmäen puhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemäriin tullaan johtamaan myös Käyrän puhdistamon jätevedet.

20 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/32 Jatkossa myös Oripään sekä Pöytyän Riihikosken jätevedet tullaan johtamaan Auran kautta Turkuun. Aurasta tulee edelleen rakentaa siirtoviemäri Pöytyälle kuntien jätevesiä varten. Puhdistamot sekä suunnitellut siirtoviemäriosuudet on esitetty liitekartalla 101. Asemanseudun jätevedenpuhdistamo Asemanseudun jätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 valmistunut biologiskemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori poistetaan rinnakkaissaostuksena ferrosulfaatilla. Puhdistamolla käytetään lisäksi fillerikalkkia ja teollisuushienokalkkia toiminnan tehostamiseksi. Jälkiselkeytykseen syötetään ajoittain polymeeria. Esikäsittelyosa (tasaus, ilmastus ja jälkiselkeytys) Leaf Auran tehtaan jätevesille otettiin käyttöön vuonna Esikäsittelyyn johdetaan teollisuusjäteveden lisäksi osa kunnan asutusjätevedestä sekä rengaskanavan ylijäämälietettä ravinteiden (fosfori ja typpi) lisäämiseksi. Asemanseudun puhdistamon mitoitusarvot ovat: esikäsittelyn mitoitusvirtaama q mit 28,5 m 3 /h esikäsittelyn tasausaltaan mitoitusvirtaama Q mit 130 m 3 /d esikäsittelyn tasausaltaan maksimivirtaama q max 52 m 3 /h esikäsittelyn BOD 7 -kuorma kg/d rengaskanavan mitoitusvirtaama Q mit 710 m 3 /d rengaskanavan maksimivirtaama q max 52 m 3 /h rengaskanavan BOD 7 -kuorma 175 kg/d rengaskanavan fosforikuorma 6 kg/d rengaskanavan asukasvastineluku (AVL) as Vuonna 2011 puhdistettu jätevesimäärä oli keskimäärin 596 m 3 /d. Kunnasta tulevien asumajätevesien osuus oli keskimäärin 450 m 3 /d ja Leaf Auran makeistehtailta tulevien jätevesien osuus keskimäärin 147 m 3. Makeistehtaan jätevesikuormitus on noussut merkittävästi heinäkuusta 2011 lähtien, kun tehtaalla on siirrytty työskentelemään kolmessa vuorossa. Vuonna 2011 puhdistamolle tuotiin saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3. Saostus- ja umpikaivolietteiden lisäksi puhdistamolle tuotiin kuivatettavaksi ylijäämälietettä Tarvasjoen kunnan puhdistamolta 682 m 3, Oripään kunnan puhdistamolta 624 m 3 ja Käyrän työsiirtolan puhdistamolta 100 m 3. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Vuonna 2011 puhdistamolta vietiin yhteensä m 3 kuivattua lietettä kaatopaikalle kompostoitavaksi. Puhdistetut jätevedet johdetaan Aurajokeen. Asemanseudun puhdistamolle on myönnetty ympäristölupa vuonna Lupa koskee yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien, sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien sekä puhdistamolietteiden käsittelyä sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista Aurajokeen. Lupa on uusittava viimeistään , mikäli puhdistustoimintaa vielä tällöin jatketaan.

21 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/32 Luvan mukaan ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien kokonais- ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona, muilta osin puolivuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä asti seuraavat raja-arvot: Enimmäispitoisuus Vähimmäisteho BOD 7ATU, O 2 15 mg/l 95 % COD Cr, O 2 75 mg/l 90 % Fosfori, P 0,6 mg/l 93 % Ammoniumtyppi, N 5 mg/l 90 % (nitrifikaatioaste) Kokonaistyppi - 50 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Jos puhdistamon käyttöä jatketaan vielä jälkeen, ovat raja-arvot seuraavat: Enimmäispitoisuus Vähimmäisteho BOD 7ATU, O 2 10 mg/l 95 % COD Cr, O 2 60 mg/l 90 % Fosfori, P 0,3 mg/l 93 % Ammoniumtyppi, N 4 mg/l 90 % (nitrifikaatioaste) Kokonaistyppi - 70 % Kiintoaine 10 mg/l 95 % Jäteveden käsittelytulosten on lisäksi täytettävä BOD 7ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta Aurajokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistamon puhdistustehot puolivuosittain ja koko vuoden osalta vuonna 2011 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.5 Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta sekä vastaavat ympäristöluvan rajaarvot (puhdistusteho / lupaehto). Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja on lihavoituna alleviivattuna. I/2011 II/2011 Vuosikeskiarvo pitoisuus puhdistusteho pitoisuus puhdistusteho pitoisuus puhdistusteho [mg/l] [%] [mg/l] [%] [mg/l] [%] BOD 7ATU 32 / / / / / / 95 COD Cr 71 / / / / / / 90 Kokonaisfosfori 0,82 / 0,6 92 / 93 0,87 / 0,6 89 / 93 0,85 / 0,6 91 / 93 Kokonaistyppi ( / / / 50 Ammoniumtyppi (1(2 3,7 / 5 94 / 90 3,9 / 5 93 / 90 3,8 / 5 94 / 90 Kiintoaine 39 / / / / / / 90 (1 Lupavaatimus täytettävä vuosikeskiarvona. (2 Nitrifikaatioaste. Ilman ohituksia puhdistamo olisi täyttänyt ympäristöluvan pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset kaikilta osin molemmilla puolivuotisjaksoilla.

22 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/32 Asemanseudun puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/2006 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksien ja puhdistustehojen osalta. Puhdistustulosta ei saavutettu typen pitoisuuden ja puhdistustehon osalta. Ympäristöluvan mukaan asetuksen mukainen jäteveden käsittelytuloksen vaatimus typen osalta on kuitenkin täytettävä vasta Käyrän jäteveden pienpuhdistamo Käyrän pienpuhdistamo on Vapor Biox -tyyppinen rinnakkaissaostuslaitos. Fosfori saostetaan ilmastusaltaassa ferrosulfaatilla. Nitrifikaation tehostamiseksi prosessiin syötetään myös kalkkia. Puhdistamolle tulee suhteellisen paljon vuotovesiä. Käsitelty jätevesi johdetaan laitoksen vieressä Järvijokeen, joka laskee Aurajokeen. Puhdistamon piirissä on 50 lähialueen asukasta ja 6 kiinteistöä (mm. Kirkonseudun koulu). Lisäksi puhdistamolle johdetaan n. 30 asukkaan jätevedet Järykselän palstoitussuunnitelma-alueelta ja n. 25 asukkaan jätevedet Kirkonseudun rivitaloalueelta. Puhdistamon asukasvastineluku on asukasta. Lupaehdot edellyttävät seuraavia puhdistustuloksia: pitoisuus puhdistusteho BOD 7ATU <20 mg/l 85 % fosfori <1 85 typpi - - kiintoaine - - Lisäksi jätevedenkäsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon mm. huolehtimalla tarvittaessa ph:n säädöstä siten, ettei alkaliteetin liiallinen aleneminen estä nitrifikaatiota. 7.4 HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Yleisesti vanhoilla asuinalueilla ei ole erillisviemäröintiä, vaan hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti. Rakennettua sadevesiviemäriverkostoa on Aurassa n. 17 km.

23 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/ ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Aura hankkii käyttövetensä Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymän omistamalta Pihlavan vedenottamolta, joka sijaitsee Oripään kunnassa. Vesi toimitetaan Auraan Pöytyän kunnan kautta. Auran vesijohtoverkostosta on rakennettu yhteys myös Liedon kunnan verkostoon. Lisäksi Tarvasjoen kuntaan on vesijohtoyhteys. Aurasta on suunniteltu rakennettavaksi siirtoviemäri Liedon kautta Turkuun. Siirtoviemärin toteutuksen jälkeen Auran jätevedenkäsittely tulee tapahtumaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Aurasta on edelleen suunniteltu siirtoviemäri Pöytyän ja Oripään kuntiin, jolloin myös näiden kuntien jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Auran ja Liedon kautta Turkuun. Auran kunta on ollut mukana vuonna 2011 valmistuneessa Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. 8. KEHITYSENNUSTEET 8.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Arvioitaessa keskitettyyn vesijohtoverkostoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon väestöennuste, verkostojen laajeneminen sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien verkostojen piiriin. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän vesijohtoverkostoon. Ominaisvedenkulutuksen ennustetaan hieman laskevan. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenkulutusennuste vuoteen Taulukko 8.1 Auran vedenkulutusennuste vuoteen Yksikkö Väestömäärä as Liittyjät as Liittymisaste % Ominaisvedenkulutus l/as d Vedenkulutus m 3 /d Vedenkulutuksen ennustetaan olevan keskimäärin 940 m 3 /d vuonna Kasvua nykyiseen tulee 105 m 3 /d. Auran kunnan osuus Pihlavan ottamon vedenottoluvasta on m 3 /d. Pihlavan ottamolle on rakenteilla uusi kaivo, mikä lisää kapasiteettia jatkossa. Myös Turun Seudun Vesi Oy:ltä on mahdollista ostaa vettä tarvittaessa. Vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vastaamaan vuoden 2035 vedenkulutusennusteeseen.

24 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/ JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS Arvioitaessa keskitettyyn viemäriverkostoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon nykyiset viemäriverkostot ja verkostojen laajeneminen (kaava-alueiden rakentuminen, haja-asutusalueiden siirto- ja paineviemärihankkeet). Ominaisjätevesimäärän ennustetaan pysyvän nykyisellään. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevesimääräennuste vuoteen Taulukko 8.2 Auran jätevesimääräennuste vuoteen Yksikkö Väestömäärä as Liittyjät as Liittymisaste % Ominaisjätevesimäärä l/as d Jätevesimäärä (ilman teollisuutta) m 3 /d Teollisuuden jätevesi m 3 /d Jätevesimäärä (asutus + teollisuus) m 3 /d Asutuksen jätevesimäärän ennustetaan olevan keskimäärin 735 m 3 /d vuonna Kasvua nykyiseen tulee 250 m 3 /d. Tämän lisäksi jätevesimäärään tulee lisää teollisuuden osuus. Leaf Oy Auran tehtaan jätevesimäärä on ollut kasvussa. Vuonna 2011 tehtaan jätevesimäärä oli keskimäärin 200 m 3 /d. Mikäli teollisuuden jätevesimäärä pysyy nykyisellään, Auran kunnassa muodostuva jätevesimäärä vuonna 2035 on keskimäärin 935 m 3 /d. Asemanseudun jätevedenpuhdistamon mitoitusvirtaama on 710 m 3 /d, joten puhdistamon kapasiteetti ei ole riittävä vuoden 2035 ennustetulle jätevesimäärälle. Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa taas on riittävästi kapasiteettia ottaa vastaan myös Auran kunnan jätevesimäärät.

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

2011-2035. OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet Suunnitteluperusteet. Työ: E24627.10. Turku, 22.09.2011

2011-2035. OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet Suunnitteluperusteet. Työ: E24627.10. Turku, 22.09.2011 AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23614.10. Turku, 08.06.2010

NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23614.10. Turku, 08.06.2010 NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23614.10 Turku, 08.06.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013 TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24805.10 Turku, 20.06.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012 TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25458.10 Turku, 08.06.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010 KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23446.10 Turku, 20.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012 PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24991.10 Turku, 03.02.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi

Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi Vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt 26.4.2016 1 Kahdentyyppisiä ohituksia Kuivan ajan ohitukset Sähkökatkot, laiterikot, viemäritukokset, viemäririkot

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623. Tampere 31.8.2011

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623. Tampere 31.8.2011 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Punkalaidun-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623 Tampere 31.8.2011 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

2011-2035 TIIVISTELMÄ. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012

2011-2035 TIIVISTELMÄ. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012 AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET, ENNUSTEET SEKÄ TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS DRANGSFJÄRDIN KUNTA KEMIÖN KUNTA

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23134.10. Turku, 11.11.2009. Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä 11.11.

KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23134.10. Turku, 11.11.2009. Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä 11.11. KEMIÖNSAAREN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä 11.11.2009 Työ:.10 Turku, 11.11.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25480.10. Turku 3.5.2013. AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400

PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25480.10. Turku 3.5.2013. AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25480.10 Turku 3.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ:.10 Turku, 16.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

Maiju Hannuksela / ARY 02.11.2012

Maiju Hannuksela / ARY 02.11.2012 LAUSUNNOT JA JATKOTOIMET 1 (13) Maiju Hannuksela / ARY 02.11.2012 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS LOUNAIS-SUOMEN VIEMÄRÖINTIALUEIDEN LAAJENTAMISALUEET JA PRIORISOINTI E25168 YHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA

Lisätiedot

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot