TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2015 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY

2

3 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tärkeimmät tapahtumat Ympäristöasiat Muutokset hallituksessa ja yhtiön hallinnossa (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) Arvio tulevasta kehityksestä Tulosta koskeva toimenpide-esitys TASE, TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINTARKASTUSKERTOMUS LISÄTIETOJA VUODEN TOIMINNASTA VEDEN LAATU JA VESIENSUOJELU Päijänteen alueen raakavesitutkimus Otetun veden laadunseuranta PÄIJÄNNE-TUNNELIN RISKIT JA SUOJAUS Vesien hoidon suunnittelu Maankäyttö ja lupa-asiat sekä annetut lausunnot SUUNNITTELU- JA RAKENNUSTYÖT KÄYTTÖ Vedenotto Vesivoimatalous Huolto- ja kunnossapitotyöt TALOUS Osakkaiden maksut Käyttötalouden kustannusrakenne HALLINTO Yhtiö ja osakkaat Yhtiökokous Tilintarkastajat Hallitus Henkilökunta LIITTEET 1. Liittymän vuosimaksut Vesimaksun perusmaksut Päijänteen alueen raakavesitutkimus Tunneliveden tarkkailut 2015

4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Tärkeimmät tapahtumat Toimintavuoden 2015 aikana yhtiön tehtävät pääsääntöisesti hoidettiin HSY:n toimesta. Vuosi 2015 oli hydrologisilta olosuhteiltaan normaali. Veden laatu Päijänteessä oli hyvä erityisesti pääkaupunkiseudun vedenhankinnan kannalta keskeisellä eteläisellä alueella, huolimatta muun muassa valuma-alueen runsaista humuksen huuhtoutumista. Vettä johdettiin Päijänne-tunnelissa toimintavuoden aikana yhteensä 102,7 milj. m³, siitä 96,6 milj. m³ oli liittyjille toimitettua vesilaitosten raakavettä ja 6,1 milj. m³ vesistöihin pumpattua lisävettä. Investoinnit (kaikki summat alv 0%) olivat vuonna 2015 yhteensä euroa, jonka lisäksi lainoja lyhennettiin euroa ja rahoituskulut olivat euroa (koronvaihtosopimukset huomioituna). Investoinneista suurin oli 10 kappaleen yhtiön omien osakkeiden ostaminen Altia Oyj:ltä hintaan 1,7 milj. euroa, jota varten nostettiin uutta lainaa 1,7 milj. euroa. Investointeja sekä lainojen lyhennyksiä ja korkomenoja varten perittiin liittymän vuosimaksua yleisesti euroa/osake ja yhteensä euroa, Altia Oyj:n osuus pieneni 1.416,36 euroa osakekaupan johdosta. Laitoksen ylläpitomenot ja yhtiön hallintomenot olivat yhteensä euroa ja niitä kattavaa vesimaksun perusmaksua perittiin 515 euroa/osake ja yhteensä euroa, lisäksi vesimaksun perusmaksutuloihin kirjattiin euroa muuta tuloa. Vedenottomäärästä riippuvaiset Kymijoen vesivoimakorvaukset oheiskustannuksineen olivat euroa, joka edustaa noin 40 %:a normaalia alempaa tasoa. Kalliomäen voimalan energiatulot olivat hieman normaalia pienemmät, ollen euroa. Vesilaitosten raakaveden keskimääräiseksi yksikköhinnaksi muodostui 4,03 snt/m 3, mistä käyttökustannusten osuus oli 0,64 snt/m³. 1.2 Ympäristöasiat Päijänteen suojelu ja pohjaveden suojelu tunnelilinjalla ovat yhtiön toiminnassa keskeisiä tavoitteita laadun turvaamiseksi. Varsinkin tunnelin eteläpäässä on vanhaa - sekä suunnitteilla tai rakenteilla olevaa toimintaa, jota yhtiön tulee tarkoin seurata tunneliveden laadun varmistamiseksi. Veden johtaminen, yhtiön tuotantoprosessi, ei kuluta vettä eikä muita raaka-aineita tai aiheuta päästöjä ilmaan tai vesistöön. Johdettavan veden ylimääräinen potentiaalienergia hyödynnetään ns. vanhaa vesivoimaa edustavassa Kalliomäen voimalassa myytäväksi sähköksi, jonka määrä vuonna 2015 oli euroa. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen ( ) mukaan ympäristömenoiksi luokiteltavia kustannuksia aiheuttivat tunnelilinjan pohjavesiseurannan suorittaminen, yhteensä euroa Muutokset hallituksessa ja yhtiön hallinnossa (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) Yhtiökokous valitsi yhtiölle uuden hallituksen ja sen puheenjohtajan. Puheenjohtajaksi valittiin Kari Kuusisto (Hilkka Vahervuori). Uusiksi jäseniksi valittiin HSY:tä edustavat Terhi Koulumies (Matti Enroth), Matti Hilli (Juha Häkkinen), Antti Vuorela (Anna-Maria Kantola), Essi Kuikka (Anna Koppanen), Matti Kopra (Olli Sademies), Sirpa Kauppinen (Jouni Vauhkonen), Porvoota edustava Risto Saarinen (Mats Blomberg) sekä Nurmijärven kuntaa edustava Johanna Sahlstedt (Timo Ranta-Pere). 1

5 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Yhtiön sivutoimisena toimitusjohtajana on ollut Arto Kallio. 1.3 Arvio tulevasta kehityksestä Vuosi 2016 tulee olemaan yhtiön toiminnassa normaali. Yhtiöllä on osa-aikainen toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on yhtiön hallinnon hoitaminen (hallituksen kokoukset, talousarviot, tilinpäätökset, laskujen tarkastus / hyväksyntä, yhtiön nimissä annetut lausunnot) ja yhtiön etujen ajaminen tunnelinvarsi kuntien maankäytössä sekä tunnelin vaikutusalueella olevien vanhojen toimijoiden tekemisien vaikutusten seuraaminen. Yhtiön omaisuuden ylläpitäminen, taloushallinto ja tiedottaminen ovat sopimuksella ulkoistettu HSY:lle. 1.4 Tulosta koskeva toimenpide-esitys Yhtiön hallitus esittää, että tilikauden alijäämä ,75 euroa kirjataan edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille. 2

6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 2 TASE, TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TASE Rahayksikkö EURO V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot , , , ,57 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistetut , ,29 Rakennukset ja rakennelmat Omistetut , ,56 Koneet ja kalusto , , , ,19 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 462,52 462,52 462,52 462, , ,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,20 Saamiset saman kons. yrityksiltä , ,13 Muut saamiset , ,50 Siirtosaamiset 390,08 511, , ,94 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,70 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,98 3

7 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TASE Rahayksikkö EURO V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma , , , ,04 Muut rahastot Muut rahastot , , , ,70 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,12 Tilikauden voitto (tappio) , , , ,99 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,67 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,33 Saadut ennakot , ,59 Ostovelat , ,37 Velat saman konsernin yrityksille , ,92 Muut velat 0, ,01 Siirtovelat , , , , , ,99 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,98 4

8 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TULOSLASKELMA Rahayksikkö EURO LIIKEVAIHTO , ,23 Liiketoiminnan muut tuotot , ,33 Materiaalit ja palvelut Ulkopuoliset palvelut , , , ,07 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,25 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,17 Muut henkilösivukulut -877,58-851, , ,07 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,02 Liiketoiminnan muut kulut , ,76 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,64 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 1 390, ,78 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 14,50 38,31 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille , , , ,27 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,63 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , ,63 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 Tuloverot 2 628,65 632,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,63 5

9 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY RAHOITUSLASKELMA Rahayksikkö EURO Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä , ,63 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot , ,02 Rahoitustuotot ja -kulut , ,27 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , ,66 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis.(-)/väh.(+) , ,36 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) , ,55 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,57 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskul , ,36 Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta 14,50 38,31 Maksetut välittömät verot 2 628,65 632,00 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , ,52 Liiketoiminnan rahavirta (A) , ,52 Investointien rahavirta: Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,85 Saadut osingot investoinneista 1 390, ,78 Investointien rahavirta (B) , ,07 Rahoituksen rahavirta: Omien osakkeiden hankkiminen ,00 Pitkäaikaisten lainojen nostot ,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,33 Rahoituksen rahavirta (C) , ,33 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys(+)/vähennys(-) , ,12 Rahavarat tilikauden alussa , ,64 Rahavarat tilikauden lopussa , ,76 6

10 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet Pysyvien vastaavien arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelmien mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina lähtien tasearvosta , paitsi tunnelin poistot aloitettu Suunnitelmien mukaiset poistoajat ovat: Muut pitkävaikutteiset menot Perustamiskustannukset 30 vuotta Tutkimusmenot 5 Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Tunneli 40 Uudet ajotunnelit 40 Avouoma 20 Laitosrakennukset 30 Koneet ja kalusto Laitoskoneet ja putkistot 15 Kaukokäyttölaitteet 10 Kaukokäyttölaitteet, uusiminen Kaukokäyttölaitteet, muutokset Kaukokäyttölaitteet, lisäykset Konttorikoneet ja kalusto 5 Rahoitusvälineiden arvostus Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon. Eläkkeiden kirjaaminen Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot Yhtiö on alkaen HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän 80,5 %:sti omistama tytäryhtiö, jonka emoyhtiö on HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä laatii konsernitilinpäätöksen, jonka jäljennökset ovat saatavissa yhtiön pääkonttorista Opastinsilta 6 A, Helsinki. 7

11 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto Liittymismaksut , ,81 Vesimaksu perusmaksut , ,50 Vesimaksu käyttömaksut , ,12 Sähkön myyntitulot , , , ,23 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut Palkat , ,25 Eläkekulut 3 463, ,17 Muut henkilösivukulut 877,58 851,65 Yhteensä , ,07 Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana Toimihenkilöitä 1 1 Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineettomista hyödykkeistä , ,31 Poistot aineellisista hyödykkeistä , ,71 Yhteensä , ,02 Liiketoiminnan muut kulut Sis.palaverit ja henkilök.juhlat 172,02 Toimitilakulut , ,61 Kone- ja kalustokulut 803, ,21 Matkakulut 2 423, ,64 Edustuskulut 0,00 30,50 Markkinointikulut 310, ,45 Hallintokulut , ,73 Käyttökulut , ,62 Yhteensä , ,76 Tilintarkastajan palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastuspalkkiot 6 053, ,50 Veroneuvonta 0,00 0,00 Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot 1 390, ,78 Korkotuotot 14,50 38,31 Korkokulut , ,27 Muut rahoituskulut , ,09 Yhteensä , ,27 8

12 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Taseen liitetiedot Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkaineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Hankintameno , , , ,40 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , ,40 Kertyneet poistot , , , ,40 Tilikauden poisto , ,31 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , , ,40 Kirjanpitoarvo , ,57 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet Aineettomat yhteensä Hankintameno , , , ,82 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , ,82 Kertyneet poistot , , , ,94 Tilikauden poisto 0,00 0, , ,31 Kertyneet poistot , , , ,25 Kirjanpitoarvo ,00 0, , ,57 Aineelliset hyödykkeeaineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno , , , ,66 Lisäykset 0,00 0,00 0, ,12 Hankintameno , , , ,78 Kertyneet poistot ,00 0, , ,32 Tilikauden poisto 0,00 0, , ,90 Kertyneet poistot ,00 0, , ,22 Kirjanpitoarvo , , , ,56 9

13 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Taseen liitetiedot Käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Hankintameno , ,12 0,00 0,00 Lisäykset , , , ,85 Vähennykset 0,00 0, , ,85 Hankintameno , ,85 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,70 Tilikauden poisto , ,81 Kertyneet poistot , ,51 Kirjanpitoarvo , ,34 Aineelliset yhteensä Aineelliset yhteensä Hankintameno , ,07 Lisäykset , ,85 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno , ,92 Kertyneet poistot , ,02 Tilikauden poisto , ,71 Kertyneet poistot , ,73 Kirjanpitoarvo , ,19 Sijoitukset Hankintameno 462,52 462,52 Markkina-arvo , ,88 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,20 Myyntisaamiset konserni , ,13 Alv-saamiset , ,50 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Siirtosaamiset 390,08 511,11 Yhteensä , ,94 10

14 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Taseen liitetiedot Oma pääoma Osakepääoma , ,04 Osakepääoma , ,04 Liittymismaksut , ,21 Liittymismaksut , ,21 Peruskorjausrahasto , ,49 Peruskorjausrahasto , ,49 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ,00 0,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ,04 0,00 Kertyneet tappiot , ,12 Tilikauden voitto/tappio , ,63 Kertyneet tappiot , ,75 Oma pääoma yhteensä , ,99 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma Yhtiöllä ei ole jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,67 Yhteensä , ,67 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta , ,35 Yhteensä , ,35 Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavelka 3 836, ,67 Tulospalkkiovelka 447,00 Loma- ja tulospalkkojen sivukulut 803,21 719,97 Muut siirtovelat ,98 397,18 Siirtyvät korot , , , ,10 11

15 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY JÄLKILASKELMA LIITTYMÄN VUOSIMAKSUISTA 2015 Euroa Kaikki Kriisiajan osakkaat vedenhankinta Yhteensä Kumulatiivinen yli /alijäämä , , ,66 Perityt ennakot ,90 0, ,90 Investoinnit ,00 0, ,00 Lainojen lyhennykset ,33 0, ,33 Rahoitustuotot ja kulut ,64 0, ,64 Lainanotto , ,00 Kumulatiivinen yli /alijäämä , , ,59 JÄLKILASKELMA VESIMAKSUN PERUSMAKSUISTA 2015 Euroa Kumulatiivinen yli /alijäämä ,59 Perityt määrät ,00 Kulut ,32 Muut tuotot ,58 Yli/alijäämä ,26 Kumulatiivinen yli /alijäämä ,85 12

16 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Velat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 Kiinteistökiinnitykset , ,92 Velat, joiden vakuutena on yrityskiinnitys Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Yrityskiinnitykset , ,34 Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on solmittu suojaustarkoituksessa eli niillä suojataan vaihtuvakorkoisten lainojen tulevia korkokustannuksia. Sopimusten maturiteetti on enimmillään 7 vuotta. Jäljellä oleva pääoma , ,00 Markkina-arvo , ,00 Osakkeet kpl äänioikeus kpl Porvoon omistamat erityisehdoin 91 1ääni/osake 91 Muut osakkaiden omistamat ääni/osake 1209 Omat osakkeet nrot ei ole 0 Osakkeet yhteensä Kaikki yhtiön hallussa olevat osakkeet 10 kpl 0 Maksettu vastike ,00 0 Hallussa olevien osakkeiden suhteellinen osuus kaikista PSV:n osakkeista 0,77 % 0 13

17 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Päiväys ja allekirjoitus 14

18 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja säilytystavoista: Tilikaudella on käytetty seuraavia kirjanpitokirjoja: Päiväkirja atk-tulosteena Pääkirja atk-tulosteena Tasekirja erikseen sidottuna Tase-erittelyt erikseen sidottuna Tositelajit: 15Ostolask Ostojen kirjaustositteet paperitositteina 15KMAKS Käsinmaksu paperitositteina 15KOTIM Kotimaan maksatus paperitositteina 15MU Muistiotositteet paperitositteina 15TITO Kirjaukset tiliotteilta paperitositteina 15

19 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 3 TILINTARKASTUSKERTOMUS 16

20 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4 LISÄTIETOJA VUODEN TOIMINNASTA 4.1 VEDEN LAATU JA VESIENSUOJELU Päijänteen alueen raakavesitutkimus Päijänteen veden laatua tarkkailtiin vuonna 2015 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n tilauksesta saman ohjelman mukaan kuin aikaisemmin. Näytteenotosta, kasviplanktonnäytteiden analysoinnista ja raportoinnista vastasi Helsingin kaupungin ympäristökeskus lukuun ottamatta Asikkalanselän näytteenottoa, josta näytteet haki Päijätvesi ky. Vesikemiallisista ja klorofyllianalyyseistä vastasi MetropoliLab Oy. Tutkimukseen sisältyivät Päijänteen lisäksi eräät siihen laskevat vesireitit. Tarkkailussa päähuomio on kiinnitetty vesilaitostoiminnan kannalta haitallisten, lähinnä eräiden puunjalostuksessa syntyvien jäteaineiden seurantaan tavanomaisten veden laatuominaisuuksien ohella. Lisäksi on tarkasteltu raakaveden laatuun vaikuttavan orgaanisen aineen pitoisuutta sekä vedenottamon läheisyydessä myös kasviplanktonin määrää ja koostumusta sekä veden lämpötilaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Asikkalanselän veden laatu on pysynyt monessa suhteessa lähes ennallaan. Raakaveden hankinta-alueen, Asikkalanselän, vesi on edelleen hyvälaatuista. Alueen veden laatuun tosin edelleenkin vaikuttavat mm. valuma-alueelta huuhtoutuva humus sekä puunjalostusteollisuudesta peräisin olevat natrium ja sulfaatti. Veden rehevöityneisyyttä kuvaavan a-klorofyllin pitoisuuden mukaan Asikkalanselkä on yhä oligotrofinen eli niukkatuottoinen alue. Vaikka Asikkalanselän rehevöityminen ei viime vuosina ole ollut ongelma, kaikkia ravinnepäästöjä on kuitenkin syytä rajoittaa sen ehkäisemiseksi. Ilmastonmuutoksen vaikutusta tulee myös seurata, sillä se vaikuttaa alueen sademääriin, huuhtoutumiin, virtaamiin ja esimerkiksi vedenottamon raakaveden lämpötilaan. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan liitteenä Otetun veden laadunseuranta Vesi otetaan Päijänteen Asikkalanselältä noin 25 metrin syvyydestä, 360 metrin etäisyydellä rannasta. Helsingin Veden suorittama johdettavan veden laaduntarkkailu siirrettiin yhtiön kustannettavaksi. Näytteenottokohdat ovat vedenottamolla, Kalliomäen voimalassa ja Pitkäkosken vedenottamolla. Yhteenveto analyysituloksista on liitteenä 4. Yhtiöllä on myös Asikkalanselän vedenottamolla, Kalliomäen laitoksella, Korpimäen pumpaamolla ja Ylästön sulkukeskuksessa jatkuvatoimiset monimuotomittaukset, jotka mittaavat sameutta, TOC:a, DOC:a ja nitraattityppeä. Edellä lueteltujen mittausparametrien lisäksi laitteisto tarkkailee spektrin muotoa neljällä aallonpituusalueella (ns. Vedenkuva), joilla useat juomavedelle tyypilliset kontaminantit ovat havaittavissa. 17

21 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4.2 PÄIJÄNNE-TUNNELIN RISKIT JA SUOJAUS Vesien hoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa tehtiin vuoden 2008 kuluessa ja ehdotus valmistui lausunnoille vuoden 2008 lopussa. Yhtiön hallitus antoi jo aiemmassa valmisteluvaiheessa syksyllä 2007 Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon vesienhoidon suunnittelun keskeisistä kysymyksistä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota mm. Päijänteeseen reittivesistöjen kautta vielä tulevan, metsäteollisuudesta peräisin olevan kuormituksen vähentämiseen ja erityisesti hajakuormituksesta aiheutuvan rehevöitymiskehityksen torjumiseen, Päijännetunnelin suojaukseen ja pitkällä tähtäyksellä ehkä pääkaupunkiseudunkin intresseissä olevien laajojen pohjavesialueiden säilyttämiseen vedenhankinnan reservialueina sekä varavesistönä olevan Vantaanjoen veden laadun parantamiseen johtamalla jätevedet kokonaan joen ohi. Maankäyttö ja lupa-asiat sekä annetut lausunnot Vuosi 2015 on ollut normaalia hiljaisempi, yhtiöön on tullut 16 kpl tiedusteluja koskien lähinnä pora- tai maalämpöporakaivon poraamisesta. Lähes kaikkiin on lupa annettu joko koko kiinteistölle tai kiinteistön osalle. Suurin osa lausuntopyynnöistä koskee Vantaan aluetta, sitten tulee Tuusula ja harvakseltaan Hyvinkää ja Hausjärvi. Yhtiö sinällään ei voi kieltää tai sallia kiinteistöillä tapahtuvaa toimintaa, vaan lausunnoissaan ilmaisee mielipiteensä. Tunnelin eteläpäässä on kuitenkin sekä vanhoja toimijoita että uutta maankäyttöä suunnitteilla, jotka vaativat yhtiöltä tarkkaa seurantaa. 4.3 SUUNNITTELU- JA RAKENNUSTYÖT Käytännössä yhtiön koko omaisuus (tunneli ja laitokset) on peruskorjattu 2000-luvulla, eikä näköpiirissä ole suuria uudis- tai korjausrakentamiskohteita. Kalliomäen laitoksen yhteydessä oleva laitosohitus jää veden alle, jos Päijännetunnelin eteläosan painetaso nostetaan Päijänteen tasoon (tämä olisi poikkeustilanne, jota ei ole vielä ollut). Tämän varalle on tarkoituksen mukaista ainakin tehdä suunnitelmat lähitulevaisuudessa, käytännön rakentamisella ei ole kiirettä. 4.4 KÄYTTÖ Vedenotto Kokonaisvedenotto vuonna 2015 oli m 3, mistä vesilaitosten raakavedeksi toimitettiin m 3. Vesilaitosveden määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vesistöjen lisävedeksi pumpattu määrä oli m 3, joka oli n. 19 %suurempi kuin edellisenä vuonna. 18

22 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Kuukausittainen vedenotto tunnelista oli seuraava: Vedenkäyttö 2015, 1000 m³ KK HSY TSV Hyvinkää Porvoo KUVES Yhteensä Yhteensä Osuus 86,5 % 6,4 % 1,1 % 0,0 % 5,9 % Vesivaraus Vesiosuus Käyttöaste 44,9 % 49,0 % 21,7 % 0,0 % Vesivaraus on 13 m³/s, vesiosuus on siitä 60 % eli 7.8 m³/s (10 l/s/osake ja 6 l/s/osake). Vedenoton kehitys vuodesta 1983 alkaen on seuraava: milj. m3 115 PÄIJÄNTEEN VEDEN KÄYTTÖ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA vv HSY Helsinki Vantaa Espoo Kauniainen Kirkkonummi Tuusulan seutu Hyvinkää Vesistöjen lisävesi Porvoo 19

23 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Vesivoimatalous Kalliomäen voimalan energian tuotanto Kalliomäen voimala tuotti sähköä kaikkiaan MWh, josta myytiin MWh Vantaan Energialle, 373 MWh pumppausenergiaksi Hyvinkäälle. Voimalan tuottaman sähkön myyntitulot olivat euroa. Korvaus Caruna Oy:lle verkkoon annosta oli euroa Kymijoen korvaussähkön toimitus alkaen astui voimaan uusi sopimus yhtiön ja kymijoen voimalaitosten välillä, sopimuksella muutettiin vesivoiman menetyskorvaukset sähköntoimituksesta euroiksi. Menetetyn vesivoiman korvaukset maksettiin voimaloille kuukausittain jälkikäteen Päijänteestä otetun vesimäärän ja Kymijoen voimaloiden putouskorkeuksien vastaavien kuukausikeskiarvojen mukaan laskettuna. Vuonna 2015 määräytyi korvauksia maksettavaksi yhteensä euroa. Vuoden 2015 rahakorvaukset kuukausittain ja sen perusteena oleva voimalaitoksien yhteenlaskettu sähkötehon menetys (kwh) on esitetty ao. taulukossa. VUOSI 2015 Virtaama Toimitettu Energia m³ / kk kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä

24 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Korvausenergian määrä on vaihdellut vuosien kuluessa seuraavasti: Vuoden 2015 vedenottoa vastaavan vesivoimamenetyksen korvauksen kustannukset olivat yhteensä euroa, mikä on noin 0,47 senttiä tunnelista otettua vesikuutiota kohti. Kalliomäen voimalan tuottaman sähkön ostaja oli vuonna 2011 järjestetyn tarjouskilpailun perusteella Vantaan Energia Huolto- ja kunnossapitotyöt Vuoden aikana tehtiin pääsääntöisesti suunnitelman mukaisia ennakkohuoltoja. 4.5 TALOUS Osakkaiden maksut Yhtiön perustamissopimuksen tarkoittamat pääomamenot (investoinnit, lainojen hoitokustannukset) rahoitettiin edellisvuosien ylijämällä ja perimällä yleistä liittymän vuosimaksua euroa/osake, mikä tekee Porvoon lisämaksut huomioon ottaen yhteensä euroa. Kriisivesihankkeeseen liittyvää osuutta ei vuonna 2015 peritty osakkailta. Kumulatiivinen ylijäämä oli kaikkia osakkaita koskevalta osalta euroa ja kriisiajan vedenhankinnan osalta ylijäämää oli euroa. Lainoja oli yhtiöllä vuoden lopussa pankeista ja vakuutuslaitoksista yhteensä euroa, mikä on euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Perityt osakaskohtaiset liittymän vuosimaksut ovat toimintakertomuksen liitteenä 1. Käyttötaloudessa oli vedenottomäärästä riippumattomia vesimaksun perusmaksulla katettavia kuluja euroa ja tuloina perittiin 515 euroa/osake niiltä osakkailta, jotka ovat aloitta- 21

25 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY neet vedenoton eli yhteensä euroa. Kumulatiivinen ylijäämä on euroa, joka on tarkoitus käyttää vuonna 2016 sukellusrobottikuvauksiin. Vesimaksun perusmaksun osakaskohtaiset summat ovat liitteenä 2. Vesimaksun käyttömaksulla katettavia kuluja eli mm. energiakorvauksia Kymijoen voimaloille oheiskustannuksineen kertyi euroa, mistä oman energiatuotannon myyntitulot kattoivat 52 % Käyttötalouden kustannusrakenne Osakkailta ja muilta veden käyttäjiltä vuonna 2015 peritty vesimaksun perusmaksun yksikköhinta oli 0,64 snt/m 3 sekä käyttömaksun yksikköhinta ilman sähkötulohyvitystä 0,47 snt/m³. Käyttömenojen muodostumista ja suuruutta otettuun kokonaisvesimäärään nähden voidaan eritellä seuraavasti: Yksikkökustannus snt/m³ (alv 0%) Kustannuserä Henkilöstökulut - Palkat ja palkkiot 0,029 0,028 - Henkilöstösivukulut -- Eläkekulut 0,003 0, Muut henkilöstösivukulut 0,001 0,001 Liiketoiminnan muut kulut - Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut 0,000 0,000 - Toimitilat 0,059 0,054 - Kone- ja kalusto 0,001 0,002 - Matkat 0,002 0,003 - PR 0,000 0,002 - Hallinto 0,087 0,084 - Muut liikekulut -- Huolto- ja korjaus 0,078 0, käyttö 0,056 0, Muut 0,094 0,113 Vesivoimatalous - Vesivoimakorvaukset 0,356 0,499 - Voimalan kulut 0,022 0,024 Yhteensä ei sähkötuloja 0,788 1,009 Sähkötulot -0,179-0,200 Yhteensä, ml.sähkötulot 0,609 0,809 22

26 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY 4.6 HALLINTO Yhtiö ja osakkaat Perusasiakirjat Vuonna 1972 perustetun Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (Ruotsiksi Huvudstadsregionens Vatten Ab) tarkoituksena on erityisesti omistaa ja ylläpitää Päijänteen Asikkalanselältä Vantaalle Silvolan altaaseen ulottuvaa, Päijännetunnelin muodostamaa vedenhankintajärjestelmää sekä huolehtia sen käytöstä. Yhtiössä tehdyt osakkaiden vesivaraukset ja niiden mukaan jakautuvat osakemäärät ovat seuraavat: Osakas Vesivaraus Osakemäärä Muutos m 3 /s kpl kpl HSY 10, Porvoo 1, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 0, Hyvinkää 0, Altia Oyj 0, Kirkkonummi 0, Nurmijärvi 0, Altia Oyj 0, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy 0, Yhteensä 13, Yhtiön talouden ja hallinnon periaatteista on sovittu alun perin allekirjoitetussa osakkaiden välisessä perustamiseen liittyvässä sopimuksessa. Sitä täydentävät yhtiön ja kunkin osakkaan kesken solmitut liittymissopimukset. Nykyinen yhtiöjärjestys on rekisteröity vuonna Osakkeiden vuokraus Yhtiön hallituksen vuonna 2006 hyväksymä Porvoon yhteensä 5 osakkeen vuokraus Mäntsälälle ja Pornaisille sekä Porvoon 15 osakkeen muuttaminen ns. normaaliosakkeiksi tulivat voimaan Porvoo maksoi vuoden 2012 osalta liittymän vuosimaksut yhteensä 91 erikoisehtoisen osakkeen ja 20 normaalihintaisen osakkeen osalta. Normaalihintaiset osakkeet sisältävät 5 Mäntsälälle ja Pornaisille vuokrattua osaketta Osakkeiden hankkiminen yhtiölle allekirjoitetulla osakekauppakirjalla yhtiö osti Altia Oyj:ltä 10 kpl yhtiön omia osakkeita kauppahintaan euroa, yhtiön omistamilla osakkeilla ei ole äänioikeutta. 23

27 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Tilintarkastajat Yhtiökokouksen yhtiöjärjestyksen mukaisesti valitsemana tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Outi Koskinen. 24

28 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Hallitus Yhtiökokouksen valitseman hallituksen kokoonpano on ollut seuraava: Varsinainen jäsen Kari Kuusisto (HSY) Terhi Koulumies (HSY) Essi Kuikka (HSY) Matti Hilli (HSY) Sirpa Kauppinen (HSY) Matti Kopra (HSY) Antti Vuorela (HSY) Risto Saarinen (Porvoo) Johanna Sahlstedt (Nurmijärvi) Henkilökohtainen varajäsen Hilkka Vahervuori (HSY) Matti Enroth (HSY) Anna Koppanen (HSY) Juha Häkkinen (HSY) Jouni Vauhkonen (HSY) Olli Sademies (HSY) Anna-Maria Kantola (HSY) Mats Blomberg (Porvoo) Timo Ranta-Pere (TSV) Hallituksen puheenjohtajana on ollut Kari Kuusisto ja hallituksen keskuudestaan valitsemana 1. varapuheenjohtajana Sirpa Kauppinen sekä 2. varapuheenjohtajana Antti Vuorela. Alkuvuoden 2015 hallitukseen kuuluivat: jäseninä ja varajäseninä (suluissa): Kari Kuusisto (Hilkka Vahervuori), Essi Kuikka (Anna Koppanen), Matti Hilli (Juha Häkkinen), Sirpa Kauppinen (Jouni Vauhkonen), Matti Kopra (Olli Sademies), Antti Vuorela (Mirka Vainikka), Risto Saarinen (Mats Blomberg) ja Timo Ranta-Pere (Arto Tanskanen). Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. 25

29 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Henkilökunta Yhtiön toimihenkilöinä ovat olleet: Toimitusjohtaja Arto Kallio (osa-aikainen) 26

30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Liite 1 LIITTYMÄN VUOSIMAKSUT JA MAKSUERÄTAULUKKO V Yksikköhinnat - yhteiset / osake - kriisivesi 0 / osake alv 0% Vuosimaksut Maksuerät Kriisiajan I II III IV V Osakkeita Yhteiset vedenhankinta Yhteensä Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä ,00 0, , , , , , ,25 Porvoo , , , , , , ,53 * 91 erikoisehdot (6,44/8,5385) * 15 normaaliehdot * 5 Mäntsälä ja Pornainen, vuokratut Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ,00 0, , , , , , ,25 Hyvinkää , , , , , , ,00 Altia Oyj *) , , , , , , ,50 Kirkkonummi , , , , , , ,50 Nurmijärvi ,00 0, , , , , , ,25 Yhteensä ,26 0, , , , , , ,28 Liittymän vuosimaksu on perustamissopimuksen mukainen rakennusinvestointeihin perittävä maksu, jonka Pääkaupunkiseudun Vesi Oy tulouttaa omassa kirjanpidossaan. Summiin lisättävä ALV 24 % *) Altia Oyj möi osakkeensa yhtiölle

31 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Liite 2 VESIMAKSUN PERUSMAKSUT JA MAKSUERÄTAULUKKO V Yksikköhinta 515 / osake, brutto Perusmaksut Maksuerät Hyvitys I II III IV osakkeita Brutto, % Netto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä ,00 93, , , , , , ,89 Porvoo (Ab Svartså Vattenverk) , , , , , ,25 * omassa käytössä 106 kpl * Mäntsälä ja Pornainen 5 kpl Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ,00 3, , , , , , ,09 Hyvinkää , , , , , ,00 Altia Oyj 10 Kirkkonummi ,00 2, , , , , , ,42 Nurmijärvi 11 Yhteensä , , ,57 Muut vedenkäyttäjät Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä (8,1633 %) , , , , , ,61 Yhteensä , , , , ,25 Hyvitys Keski-Uudenmaan vesiensuojelun ky:n maksusta vesiosuuden ja v keskimääräisen vedenoton erotuksen (eli vapaiden vesiosuuksien) suhteessa niille perusmaksua maksaville osakkaille, joiden vedenottokohta on voimalan alapuolella. Summiin lisättävä ALV 24 %

32 Liite 3 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Päijänteen alueen raakavesitutkimus vuonna 2015 Katja Pellikka ja Marjut Räsänen

33 Kannen kuva: Asterionella formosa -piilevää Asikkalanselällä toukokuussa Kuvaaja: Marjut Räsänen / Helsingin kaupungin ympäristökeskus

34 PÄIJÄNTEEN ALUEEN RAAKAVESITUTKIMUS VUONNA JOHDANTO HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT SÄÄOLOT JA VIRTAAMA TULOKSET FYSIKAALIS-KEMIALLISET TULOKSET Yleistä Orgaaninen aines Orgaaniset halogeeniyhdisteet Natrium ja sulfaatti Kloorifenolit ja trihalometaanit Kloridi Väriluku Sameus VEDEN A-KLOROFYLLI, KASVIPLANKTON JA LÄMPÖTILAPROFIILI ASIKKALANSELÄLLÄ Veden a-klorofyllipitoisuus Kasviplanktonin lajisto ja biomassa Asikkalanselän ekologinen tila Lämpötilaprofiili Asikkalanselällä YHTEENVETO LIITTEET 1. Fysikaalis-kemialliset tulokset 2. Kasviplanktontulokset 3. Näytteenotto-ohjelma

35 1 Johdanto Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n vedenhankinta-alueena on ollut keväästä 1982 lähtien Päijänteen Asikkalanselkä. Päijänteen alueen tarkkailututkimuksen pääasiassa ns. "haitta-aineiden" osalta on tehnyt vuosina Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Vertailuaineistona on käytetty aikaisempia tutkimusselostuksia vuodesta lähtien. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n raakavedenottamo sijaitsee Päijänteen eteläosassa Asikkalanselällä, jossa veden laatu on monissa suhteissa ollut hyvää. Syksyllä 2013 julkaistun pintavesien ekologisen laatuluokittelun mukaan (aineisto pääasiassa vuosilta ) Päijänne luokittui hyväksi 2. Päijänteen säännöstely estää sitä luokittumasta erinomaiseksi. Vesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu oli Asikkalanselällä erinomainen 3. Vedenottoputken suu siirrettiin talvella 1996 ulommaksi ja syvemmälle. Päijännetunneliin vesi otetaan nykyisin 26 metrin syvyydeltä ja noin 350 metriä rannasta, jotta vesi saataisiin tunneliin ympäri vuoden viileänä (4 10 ºC). Päijänteen kuormitus on painottunut vesistön pohjoisosiin, missä Äänekoskenreitin metsäteollisuus (erityisesti orgaaniset aineet) ja Jyväskylän seudun puhdistetut asumajätevedet (erityisesti ravinteet) ovat olleet suuria kuormittajia. Orgaaninen pistekuormitus on nykyisin vain murto-osa 1980-luvun kuormasta ja fosforikuormitus on pienentynyt alle kolmannekseen ja 2000-luvuilla 4. Äänekosken tehtaiden BOD-kuorma (biologinen hapenkulutus vesistössä) ei ulotu Pohjois-Päijänteelle asti, mutta ravinnekuormasta (etenkin fosfori) osa yltää Pohjois- Päijänteelle asti. Typpikuormitus Pohjois-Päijänteelle on kasvanut 1990-luvulta alkaen Jyväskylän Seudun puhdistamon takia. Kankaan paperitehdas Jyväskylästä lopetti toimintansa tammikuussa 2010 ja Äänekosken paperitehdas joulukuussa Keski-Päijänteen suurin kuormittaja on aiemmin ollut Jämsänjokilaakson metsäteollisuus. Ravinteiden osalta etenkin keväisin hajakuormitus on nykyisin alueella merkittävin kuormittaja 5. Etelä-Päijänteellä hajakuormitus on selvästi suurin kuormittaja kasvinravinteiden osalta 6. Asikkalanselän kaakkoisosaan purkautuvat Vääksyn jätevedenpuhdistamon vedet, mutta puhdistamon jätevesien määrä on pieni. 7 Haitallisten jätevesipäästöjen kulkeutuminen ja pitoisuuksien laimeneminen alapuolisiin vesistönosiin riippuu paljolti purkuvesistön virtaamista. Tässä tutkimuksessa noudatettiin pääpiirteissään vuodesta 1986 samanlaisena jatkunutta ohjelmaa (liite 3). Veden laadun ja puhdistettavuuden arvioinnissa eri ainesten pi- 1 Vakkuri, T. & Toivanen, E : Päijänteen alueen raakavesitutkimus vuonna 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, Helsingin kaupunki, vesi- ja viemärilaitos. 2 Suomen ympäristökeskus. 2013: Pintavesien ekologinen tila Häme. 3 Suomen ympäristökeskus. 2015: Yleinen käyttökelpoisuusluokitus. - > Kartat ja tilastot > Vesien tila 4 Palomäki, A., Alaja, H. 2015: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailu vuonna Tutkimusraportti 132/2015. Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica. Jyväskylä. 5 Palomäki, A., Alaja, H., Hynynen, J. & Leppänen, A. 2015: Keski-Päijänteen yhteistarkkailu vuonna Tutkimusraportti 188/2015. Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica. Jyväskylä. 6 Saura, M. & Saukkonen, S. 1999: Etelä-Päijänteen kuormitus ja veden laadun turvaaminen. Suomen Ympäristö nro s. 7 Åkerberg, A. 2015: Vääksyn taajaman jätevedenpuhdistamon purkuvesistön (Päijänne) tarkkailu Vuosiyhteenveto. Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry:n tarkkailuraportti. 4

36 toisuudet ovat ratkaisevia. Tutkimuksen pääpaino on ollut puunjalostusteollisuudesta peräisin olevien haitallisten aineiden mm. orgaanisten klooriyhdisteiden seurannassa, eräiden tavanomaisten veden laadun ominaisuuksia mittaavien analyysien ohella. Mahdollisten planktonhaittojen seuraamiseksi on vedenottamon lähellä Asikkalanselällä tarkkailtu kasviplanktonin koostumusta ja määrää kasvukauden aikana. 2 Havaintopaikat ja menetelmät Havaintopaikat vuonna 2015 olivat samat kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (kuva 1). Näistä havaintopaikkoja 1, 2, 4 ja 8 on pidetty vertailualueina, jonne ei merkittäviä jätevesipäästöjä ole katsottu tulevan. Karisalmesta (12) otetut näytteet kuvaavat vedenhankinta-alueena käytetylle Asikkalanselälle virtaavaa vettä. Vedenottamolta metriä itään olevalta vesialueelta tutkittiin kasviplanktonin määrän ja lajiston ja veden a-klorofyllipitoisuuden vaihtelua kesäaikaan kahden viikon välein. Virtaamatietoja esitetään Karisalmen läheltä, Kalkkistenkoskesta, jonka kautta Päijänteen vesi virtaa Asikkalanselältä Kymijokeen. Fysikaalis-kemiallisia määrityksiä varten näytteet otettiin pintavedestä toukokuun lopussa ja lokakuun alussa. Ajat pyrkivät edustamaan kevään ja syksyn täyskiertoja, jolloin veden oletettiin olevan tasalaatuista pinnasta pohjaan. Pintavesinäytteen katsottiin edustavan koko vesipatsasta. Näytteet ottivat Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sertifioidut näytteenottajat. Asikkalanselällä a-klorofylli- ja kasviplanktonnäytteet otettiin kahden viikon välein touko-lokakuussa 0 10 metrin päällysvesikerroksesta kokoomanäytteinä. Näytteet Asikkalanselältä otti Päijätvesi ky. Näytteet analysoitiin Finas-akkreditoidussa testauslaboratorio T058 Metropoli- Lab:ssa standardimenetelmien mukaisesti (taulukot 1 ja 2). Kasviplanktonin kvantitatiivisen analysoinnin teki Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa FM Marjut Räsänen. Näytteet laskettiin laajalla kvantitatiivisella laskentamenetelmällä 8. Kasviplanktontulokset on tallennettu ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelun HERTTA-osuuden kasviplanktontietokantaan, josta ne ovat saatavissa ( Marjut Räsänen on kirjoittanut myös tämän raportin kappaleen Tuloksia on verrattu aikaisempien vuosien raportoituihin tuloksiin. Vuosina oli kolme ja vuosina kaksi havaintokertaa vuodessa Asikkalanselkää lukuun ottamatta. Osasta parametrejä vuodelta 1987 ja 1988 tulokset on jätetty käyttämättä kuvissa analyysituloksiin liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Näytteenottoajankohdalla ja näytteenottokertojen lukumäärällä on huomattava vaikutus vuosikeskiarvoon. Harvoin tapahtuva näytteenotto tuottaa satunnaistuloksia, koska pitoisuusvaihtelut ovat olleet hyvin suuria etenkin Pohjois- Päijänteellä jätevesipäästöjen ja vesistön virtaamien vaihteluista johtuen. Näin pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin mahdollista nähdä muutossuunnat, trendit. 8 Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. & Palomäki, A. 2011: Kasviplanktonin laskentamenetelmät. F7A5B0100ACD%7D/

37 Kuva 1. Päijänteen alueen raakavesitutkimusten havaintopaikat vuonna

38 Taulukko 1. Päijänteen alueen raakavesitutkimuksen haitta-ainemääritykset. Havaintopaikka Nro THM AOX Kloorifenolit Havaintoaika (kk) Matilanvirta 1 * * * V, X Hietamankoski 2 * V, X Kuusaankoski 3 * * * V, X Tarvaalankoski (Rautalammin reitti) 4 * V, X Kankarisvesi (Jämsänkosken yläp). 8 * V, X Jämsänjoki (Jämsä) 9 * * * V, X Haapakoski (Vaajakoski) 5 * * * V, X Kärkistensalmi 6 * * V, X Vanhanselkä 7 * * V, X Lehtiselkä 10 * * V, X Tehinselkä 11 * * V, X Karisalmi 12 * * * V, X Taulukko 2. Määritysmenetelmät, niiden määritysrajat ja mittausepävarmuudet. Määritys Menetelmä Määritysraja Mittausepävarmuus veden lämpötila kenttämittaus ph* SFS 3021:1979 0,2-pH-yks happi* SFS-EN 25813:1996 0,2 mg/l 10 % sameus* SFS-EN ISO 7027: ,1 FTU 10 % väriluku* SFS-EN ISO 7887:2011 2,5 Pt mg/l 10 % Method C kemiallinen hapenkulutus COD Mn* SFS 3036:1981 0,5 mg/l 10 % kalium (K)* SFS-EN ISO 11885:2009 0,03 mg/l 20 % natrium (Na)* SFS-EN ISO 11885:2009 0,08 mg/l 20 % kloridi (Cl)* sisäinen menetelmä 1 mg/l 10 % nitraattityppi (NO 3 -N)* SFS-EN ISO 13395/FIA 2 µg/l 15 % nitriittityppi (NO 2-N)* SFS 3029 mod. 2 µg/l 15 % sulfaatti (SO 4)* sisäinen menetelmä 1 mg/l 10 % kokonaisorgaaninen hiili (TOC)* SFS-EN 1484:1997 0,5 mg/l 15 % ultraviolettiabsorptio sisäinen menetelmä 0,001 AOX* EN ISO 9562: µg/l 15 % trihalometaanit SFS-EN ISO 15680:2004, muunneltu - kloroformi* < 0,5 µg/l 20 % - bromidikloorimetaani* < 0,5 µg/l 20 % - dibromikloorimetaani* < 0,5 µg/l 20 % - bromoformi* < 0,5 µg/l 20 % kloorifenolit SFS-EN 12673: kloorifenoli* < 50 ng/l 30 % - 3-kloorifenoli* < 60 ng/l 40 % - 4-kloorifenoli* < 60 ng/l 20 % - 2,6-dikloorifenoli* < 20 ng/l 20 % - 2,4 ja 2,5-dikloorifenoli* < 10 ng/l 40 % - 3,5-dikloorifenoli* < 20 ng/l 30 % - 2,3-dikloorifenoli* < 30 ng/l 30 % - 3,4-dikloorifenoli* < 30 ng/l 40 % - 2,4,6-trikloorifenoli* < 10 ng/l 20 % - 2,3,5-trikloorifenoli* < 20 ng/l 20 % - 2,3,4-trikloorifenoli* < 10 ng/l 20 % - 2,4,5-trikloorifenoli* < 10 ng/l 30 % - 2,3,6-trikloorifenoli* < 10 ng/l 20 % - 2,3,5,6-tetrakloorifenoli* < 50 ng/l 30 % - 2,3,4,5-tetrakloorifenoli* < 20 ng/l 30 % - 2,3,4,6-tetrakloorifenoli* < 20 ng/l 30 % - pentakloorifenoli* < 10 ng/l 30 % Klorofylli* SFS 5772: % Kasviplankton (alaviite 8 sivulla 5) * = akkreditoitu menetelmä 7

39 3 Sääolot ja virtaama Lämpötilatiedot (Lahti) on saatu Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsauksista. Sadanta-, virtaama-, vedenkorkeus- ja lumitiedot Päijänteen Kalkkisista ja jäätiedot Päijänteen Tehinselältä ja Verkkosaaresta on kerätty ympäristöhallinnon OIVAympäristö- ja paikkatietopalvelun HERTTA-osiosta ( Talvi oli viileä pakkastalvi, joskin kuukausien keskilämpötilat olivat vertailuarvoa korkeampia (kuva 2). Maaliskuun 2015 keskilämpötila oli hieman nollan yläpuolella. Huhti- ja toukokuut olivat ajankohtaan nähden tavanomaisia, mutta kesä- ja heinäkuut olivat viileitä. Poikkeuksellisesti elokuu oli vuoden lämpimin kuukausi. Syys- ja lokakuut olivat tavanomaisia, mutta marras- ja joulukuu olivat leutoja. Kuukauden keskilämpötila ei laskenut nollan alapuolelle loppuvuonna C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII vertailuarvo ( ) Kuva 2. Ilman lämpötila (kuukausikeskiarvo) Lahden sääasemalla vuosina 2014 ja 2015 sekä pitkän aikavälin ( ) vertailuarvo. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus 2014 ja Tammikuussa 2015 satoi paljon ja sadanta tuli lumena (kuva 3). Helmikuu oli sadannaltaan tavanomainen. Koko kevään ja kesän satoi melko paljon. Elokuu oli kuitenkin hyvin niukkasateinen. Loppuvuosi oli melko sateinen, mutta lokakuussa satoi vähän. Vuoden kokonaissademäärä oli tavanomaista suurempi. Jäätalvi oli edellisen talven tapaan poikkeuksellinen. Jäät tulivat Päijänteelle vasta joulukuun lopulla ja jääkansi oli koko talven tavanomaista ohuempi. Jäät sulivat Päijänteeltä paikoin jo maaliskuussa. 8

40 mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII vertailuarvo ( ) Kuva 3. Kuukauden sademäärä Päijänteen Kalkkisissa vuosina 2014 ja 2015 sekä pitkän aikavälin ( ) vertailuarvo. Lähde: OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu/hertta. Talvella lumen vesiarvo oli vain jonkin verran pienempi kuin vertailuarvo (kuva 4). Lunta alkoi kertyä lämpötilan laskiessa joulukuun puolivälin jälkeen, mutta sulaminen alkoi jo helmikuussa. Sulaminen oli kuitenkin hidasta ja lunta riitti huhtikuun loppuun asti. 120 Lumen vesiarvo (kg/m 2 ) talvi talvi talvi talvi vertailuarvo /10 11/10 21/10 1/11 11/11 21/11 1/12 11/12 21/12 1/1 11/1 Kuva 4. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) Päijänteen Kalkkisissa talvina , , , sekä pitkän aikavälin ( ) vertailuarvo. Lähde: Suomen ympäristökeskus. 21/1 1/2 11/2 Päivämäärä 21/2 1/3 11/3 21/3 1/4 11/4 21/4 1/5 11/5 21/5 Päijänteen vedenpinta oli elokuulle asti 2015 hieman tavanomaista korkeampi. Veden virtaama Kalkkisissa ei kuitenkaan alkuvuonna ollut suuri (kuva 5). Toukoelokuussa virtaama oli melko suuri johtuen kevään runsaista sateista. Syysjoulukuussa virtaamat olivat pieniä, sillä alkusyksy oli niukkasateinen. 9

41 400 m 3 /s I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII vertailuarvo ( ) Kuva 5. Virtaama (kuukausikeskiarvo) Päijänteen Kalkkisissa vuosina 2014 ja 2015 sekä pitkän aikavälin ( ) vertailuarvo. Lähde: OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu/hertta. 4 Tulokset 4.1 Fysikaalis-kemialliset tulokset Yleistä Tässä yhteydessä tavanomaisia veden fysikaalis-kemiallisia määrityksiä pidetään taustatietoina vesistön yleistä tilaa arvioitaessa. Päijänteen eteläosan (Tehinselkä ja Karisalmi) veden laatu on useimpien ominaisuuksien mukaan erinomainen. Pohjois-Päijänne on ollut Päijänteen alueista voimakkaimmin kuormitettu ja sen tila on kohentunut koko järven valuma-alueella tehostuneen jätevedenpuhdistamojen toiminnan ja puunjalostustehtaiden lopettamisen takia. Nitraattia (NO 3-N) tulee veteen mm. lannoitteista, ilmalaskeumasta ja typpeä sisältävien aineiden hajoamisesta. 9 Jämsänjoessa havaittiin syksyllä 2006 suuri nitraattipitoisuus, joka näkyy Jämsänjoen vuosikeskiarvossa (kuva 6). Vuodesta 2007 alkaen nitraattipitoisuus on ollut Jämsänjoessa aikaisempaa huomattavasti pienempi. Muilla havaintopaikoilla nitraatin määrä oli 2015 aikaisempien vuosien tasolla. Talousvedelle asetettu enimmäispitoisuus 10 on µg NO 3-N l -1 eli Päijänteen alueen tulokset alittavat sen moninkertaisesti. Syksystä 2002 lähtien nitraattitulokset on analysoitu aiempaa tarkemmalla menetelmällä. 9 Suomen Kuntaliitto ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 10 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 442/2014 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. 10