kuuroudesta viittomakielestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kuuroudesta viittomakielestä"

Transkriptio

1 kysymyksiä & vastauksia kuuroudesta viittomakielestä

2 Onhan se totta, että kuuro ei kuule. Tavallisessa elämänmenossa se ei paljon tahtia haittaa: opiskellaan, käydään töissä, eletään perhe-elämää ja harrastetaan kaikenlaista. Viittomakielellä. Ongelmiakin on, mutta myös ratkaisuja. 2

3 1 Kuka on viittomakielinen kuuro? Mistä kuurous johtuu? Pitääkö sanoa kuuro vai kuulovammainen? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot itse pitävät itseään ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä, viittomakielisinä. Viittomakielisessä yhteisössä keskinäinen vuorovaikutus on vaivatonta ja siellä on helppo tulla ymmärretyksi. Yhteiset kokemukset, historia ja elämäntapa sitovat viittomakielisiä yhteen. Vuosittain Suomessa syntyy kuuroa, arviolta n. 0,8 promillea väestöstä. Perinnöllisyyden lisäksi kuurous voi johtua raskauden aikaisista komplikaatioista tai olla seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta. Vielä silloin tällöin törmää vanhaan kuuromykkä termiin. Modernista kielenkäytöstä se on poistunut. Lääketieteellisesti kuurous määritellään kuulovamman asteen perusteella ja tämä näkökulma usein määrittää yhteiskunnan palveluja. Hallintokielessä käytetään usein käsitettä kuulovammainen, mutta kuurot itse suosivat termiä kuuro. Aina ei ole ristiriidatonta sovittaa yhteen yhteisön ja yhteiskunnan näkemyksiä. 3

4 Suomenruotsalaisia viittomakielisiä on noin 300, heistä noin puolet on kuuroja. He asuvat pääasiassa Etelä- Suomessa ja Pohjanmaalla. Tässä ryhmässä käytetään suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomenruotsalaisten viittomakielisten toinen kieli on ruotsi, jota he käyttävät lukemiseen ja kirjoittamiseen.

5 Viittomakieliset Viittomakieli on henkilön äidinkieli silloin, kun ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai joku hänen vanhemmista sisaruksistaan on viittomakielinen ja viittomakieltä on käytetty lapsen kanssa syntymästä lähtien. Viittomakieli äidinkieli Viittomakieli toinen kieli Viittomakieli on henkilön toinen kieli silloin, kun hän oppii sen lapsuudessaan puhutun kielen rinnalla. Viittomakieltä käyttävät Viittomakieli on henkilön ensikieli silloin, kun ainakin toinen hänen vanhemmistaan on oppinut sitä toisena tai vieraana kielenä ja sitä on käytetty lapsen kanssa varhaislapsuudessa. Joskus viittomakieltä ei käytetä Viittomakieli ensikieli Viittomakieli vieras kieli perheessä, vaan lapsi oppii sen kodin ulkopuolella muilta viittomakielisiltä. Viittomakieli on vieras kieli niille henkilöille, jotka ovat oppineet sitä yleensä vasta aikuisina, joko muodollisessa kielenopetuksessa tai sattumanvaraisemmin viittomakieltä käyttäviltä henkilöiltä. Viittomakieliset 5

6 2 Mitä on viittomakieli? Onko viittomakieli kansainvälistä? Suurimmalle osalle kuuroista viittomakieli on äidinkieli kieli, jota he hallitsevat parhaiten ja käyttävät jokapäiväisessä elämässä. Viittomakielellä ajatellaan, nähdään unia ja haaveillaan. Viittomakielet ovat syntyneet spontaanisti kuurojen keskuudessa luontaisesta tarpeesta vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Viittomakieliseen yhteisöön kuulumisessa ratkaisevaa ei ole kuulon aste, vaan viittomakielen käyttö ja ryhmään samaistuminen. Viittomakieli voi olla myös kuulevan henkilön äidinkieli. Kirjoitettu suomen tai ruotsin kieli on useimmille viittomakielisille toinen kieli. 6

7 Viittomakielisten kuurojen lukumäärää ei voida määritellä väestölaskennan perusteella. Kuurojen Liitto ry on arvioinut, että viittomakieli on äidinkieli noin kuurolle Suomessa. Myös kuurosokeat käyttävät viittomakieltä tunto- ja liikeaistien kautta. Vastoin yleistä käsitystä viittomakieli Viittomakielissä viittomat ovat puhuttujen ei ole kansainvälistä. kielten sanoja vastaavia yksiköitä. Käsien liikkeiden lisäksi myös ilmeet, suun ja vartalon liikkeet ovat viittomakielisen ilmaisun kieliopillisia osia. Viittomakielessä on murteita, arki- ja juhlatyylejä sekä slangeja. Maailmassa on satoja eri viittomakieliä. Viittomakieli on tunnustettu Suomessa vuonna 1995 perustuslaissa. Suomalaisen viittomakielen perussanakirja - suvi.viittomat.net 7

8 3Mitä jos perheeseen syntyy kuuro lapsi? Mikä on implantti? Kuuroista lapsista 90 % syntyy kuuleviin perheisiin. Jos vanhemmat epäilevät, että lapsi ei kuule kunnolla, on ensimmäinen yhteydenottopaikka oma neuvola, joka tarvittaessa ohjaa eteenpäin jatkotutkimuksiin. Kuuron tai kuulovammaisen lapsen perhe voi saada viittomakielen tai viittomakommunikaation opetusta sopeutumisvalmennuksena vammaispalvelulain perusteella. Opetus voidaan antaa kotona tai erilaisilla kursseilla. Nykyisin implantti eli sisäkorvaistute on hyvin yleinen kuulon apuväline. Istute ei kuitenkaan takaa kaikille täydellistä puheen kuulemista. Lisäksi tilanteissa, joissa istutetta ei voi käyttää, lapsi on käytännössä kuuro. Viittomakielen käyttäminen puhekielen rinnalla antaa lapselle hyvät eväät elämään. Viittomakieli ja puhekieli täydentävät toisiaan. 8

9 Jokaiselle lapselle on taattava mahdollisuus kaksi- ja monikielisyyden kehittymiseen ja sen myötä monipuoliseen kokonaiskehitykseen, koulunkäynnin onnistumiseen ja ammatin saamiseen. Myöhemmin lapsi voi luontevasti valita kielen kulloisenkin tilanteen mukaan. 9

10 4 Missä kuurot käyvät koulua? Voiko kuuro opiskella yliopistossa? Missä ammatissa kuuroja on? Kuurojen lasten määrä perusopetusta antavissa kuulovammaisten kouluissa on vähentynyt radikaalisti. Tämä on osin seurausta sisäkorvaistutteen yleistymisestä, SI-lapset ohjataan pääsääntöisesti yleisopetuksen pariin. Viittomakielen asema opetuskielenä on heikko. Viittomakielinen lapsi tarvitsee viittomakielistä yleisopetusta, mutta kaikissa opetusryhmissä sitä ei aina huomioida. Omakielistä opetusta ei voida korvata tulkkauksella tai avustajapalveluilla. Viittomakieli on kieli, jolla kuuron lapsen oppiminen tapahtuu. Viittomakieliset nuoret hakeutuvat toisen asteen opintoihin pääasiassa kuulevien pariin ja käyttävät opiskelussaan tulkkia. Moni jatkaa opinnoissa ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Erillisiä opintolinjoja kuuroille on tarjolla suhteellisen vähän. 10

11 Jyväskylä tarjoaa ainoana yliopistona Suomessa viittomakielistä luokanopettajakoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on saada päteviä viittomakielisiä luokanopettajia, jotka opettavat viittomakielisiä oppilaita heidän omalla äidinkielellään viittomakielisessä perusopetusryhmässä tai viittomakieltä käyttäviä oppilaita yleisessä perusopetuksessa. Kuuro voi ajaa AB-ajokortin, mutta ammattimainen ajo ei yleensä olemassa olevien rajoitusten vuoksi ole mahdollista. Viittomakielinen työasiamies tarjoaa ja välittää palveluita edistäen asiakkaan työllistymisja opiskelumahdollisuuksia. Työasiamiesten yhteystiedot löytyvät Kuurojen Liiton kotisivulta.

12 Rap-artisti SIGNMARK Tänä päivänä kuurot työskentelevät monilla eri aloilla tuiki tavallisissa ammateissa. Julkisuuteen nousseita ja erikoisempia ammatteja edustavat mm. tv-toimittaja, rap-artisti, tuottaja ja tanssija.

13 13

14 Mitä viittomakielisiä palveluja on tarjolla? 5 Kuuroilla on oikeus palveluihin omalla äidinkielellään viittomakielellä. Tulkkipalvelu on yksi tärkeimpiä viittomakielisten palveluista. Se mahdollistaa kuurolle vuorovaikutuksen kaikilla elämän alueilla ja yhteiskunnan jäsenenä. Palvelun järjestäminen on siirtymässä Kelan vastuulle syksyllä Tulkkipalvelu on joidenkin palveluiden saavuttamisen kannalta toimiva ratkaisu. Osa palveluista on kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että tarvitaan suoraa viittomakielistä kommunikaatiota palvelun tuottajan ja asiakkaan välillä. Ihmisille tärkeiden palveluiden, kuten hoivan ja sosiaalisten palvelujen, tulisi olla omakielisiä. 14

15 Muita tärkeitä viittomakielisiä palveluja ovat Eri järjestöjen tarjoamat koulutus-, kuntoutus- ja virkistyspalvelut eri-ikäisille Kuurojen Liiton nuorisotoiminta, senioritoiminta ja kulttuuripalvelut Omakieliseen tiedonsaantiin liittyvät palvelut, kuten Viittomakieliset uutiset ja Kuurojen Liiton videoohjelmapalvelu sekä netti-tv Koko Suomen kattavat Kuurojen Liiton työasiamiesten ja kuntoutussihteerien palvelut Seurakuntien ja kirkkojen palvelut, kuurojenpapit Ikääntyneille ja vammaisille kuuroille on muutamilla paikkakunnilla tarjolla viittomakielistä asumis-, kotisairaanhoito- ja kotipalvelua. Palveluntuottajia ovat mm. Kuurojen Palvelusäätiö ja Aspa Palvelut Oy. Lisätietoja ViPat-sivuilta,

16 18

17 6 Minkälaista on kuurojen kulttuuri? Mitä tarkoittaa kuuron oma maailma? Kuurojen kulttuurin elinehtoja ovat viittomakieli ja yhteisöllisyys. Kuurojenyhdistyksiä on kutsuttu kuurojen toiseksi kodiksi Ne ovat aina olleet paikkoja, joissa viittomakieli ja kuurojen kulttuuri kukoistavat. Arjessa mahdollisuuksia kielelliseen vuorovaikutukseen on vähän, toista viittomakielistä kuuroa ei aina ole omalla työpaikalla ja naapurustossa. Yhdistykset tarjoavat kuuroille tietoa, edunvalvontaa, kulttuuria, harrastuksia ja sosiaalista yhteisöllisyyttä. Kulttuuri on yhteisölle tärkeä voimavara, esimerkkinä vaikkapa viittomakielinen runous. Suurin kulttuuritapahtuma on kuurojen valtakunnalliset kulttuuripäivät, jotka järjestetään joka toinen vuosi yhteistyössä kuurojenyhdistysten kanssa. Kuurojen Liiton Teatteri Totti tuottaa viittomakielisiä teatteriesityksiä ja jopa viittomakielistä oopperaa. 17

18 URHEILU Eri urheilulajeissa järjestetään omat mestaruuskisat, turnaukset ja maaottelut. Kansainväliset kesä- ja talviolympialaiset, Deaflympics, järjestetään joka neljäs vuosi. Suomen Kuurojen Urheiluliitto on Suomen vanhin vammaisurheiluliitto ja se kokoaa yhteen kuurojen yhdistysten urheilukerhot. Suomen Kuurojen Urheiluliitto 18

19 KUUROJEN OMA MAAILMA käsittää kuurojen yhteisön ja sen kulttuurin. Viime vuosina on käytetty myös käsitettä Deafhood, kuurous. Samanaikaisesti voimakas yhteisöllisyys on kuitenkin muuttanut muotoaan ja mm. yhdistysten merkitys on vähentynyt. Nuoret liikkuvat sujuvasti sekä kuurojen että kuulevien maailmassa ja yhteydenpito hoituu verkossa. Yhteisöllisyys ei tunne maiden rajoja. Kuuroilla on kautta historian ollut paljon kansainvälisiä kontakteja. Vaikka viittomakieli ei ole kansainvälistä, on kommunikointi yli rajojen vaivatonta ja kuurot matkustelevatkin paljon maailmankansalaisina.

20 7Miten toimin viittomakielisen asiakkaan kanssa? Ota rennosti kun tapaat viittomakielisen kuuron! Katso suoraan häntä kohti, sillä katsekontakti on kuurolle tärkeä. Huomion kiinnittämiseksi voit heilauttaa kättäsi tai taputtaa kevyesti olkapäälle. Huutaminen on turhaa Miten kommunikoin kuuron kaverin kanssa? Jos et osaa viittoa, voit keskustella kuuron henkilön kanssa kirjoittamalla. Kirjoitetun kielen taito kuuroilla vaihtelee, käytä aluksi selkeää kieltä. Yhteydenpito viittomakielisen kanssa käy helpoimmin tekstiviesteillä tai sähköpostilla. 20

21 Mistä saan tulkin? Viittomakielisellä kuurolla on oikeus käyttää tulkkipalvelua. Viittomakielen tulkki on kielenkääntäjä, joka ei avusta eikä hoida asioita asiakkaansa puolesta. Tulkit noudattavat ammattieettistä säännöstöä ja ovat vaitiolovelvollisia kaikesta, mitä saavat tietoonsa toimeksiantojen yhteydessä. Viittomakielen tulkin voit tilata alueellasi toimivasta tulkkikeskuksesta, yhteystietoja: Syksystä 2010 alkaen saat Kelasta lisätietoja tulkin tilaamisesta. 21

22 Missä voi opiskella viittomakieltä? Viittomakieltä opit olemalla kuuron kanssa. Viittomakielen oppiminen on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin minkä tahansa muun kielen oppiminen. Viittomakieltä voi opiskella harrastuksena tai ammatiksi asti. Viittomakielen alkeiskursseja järjestävät mm. jotkut kuurojenyhdistykset, Kuurojen kansanopisto, kansalais- ja työnväenopistot sekä muutamat yliopistot. Lisätietoja Kuurojen kansanopiston kursseista: Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto ja viittomakielentulkin tutkinto tarjoavat tutkintoon johtavaa opetusta, Jyväskylän yliopistossa on mahdollista suorittaa maisterin tutkinto suomalaisessa viittomakielessä. Viittomakielen perusopinnot voi suorittaa myös Jyväskylän avoimen yliopiston kautta. Turun yliopistossa viittomakielestä on tarjolla perusopinnot. Suomenruotsalaisen viittomakielen opintoja on tarjolla hyvin heikosti. Kaikki edellä mainitut opinnot keskittyvät suomalaiseen viittomakieleen. 22

23 A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W Y Z Å Ä Ö VISUALIFE 2008 / OUTI KUJALA SORMIAAKKOSET X 23

24

25 8 Miten kuuro herää yöllä vauvan itkuun tai aamulla töihin? Miksi kuuroja usein sanotaan teknologian edelläkävijöiksi? Aikoinaan kuurot keksivät itse erilaisia apuvälineitä, kuten valoovikelloja ja vauvan itkuhälyttimiä. Äidit saattoivat sitoa langan vauvan kehdosta esim. omaan varpaaseensa, jotta heräisivät lapsen itkuun. Nykyään tyynyn alle laitettu värinäherätyskello herättää aamuisin ja päivittäisessä kommunikaatiossa käytetään kännyköitä tekstiviestein tai kuvayhteyksillä. Etätulkkauspalvelun kautta voidaan hoitaa asioita vaikka pankissa. Illalla kavereiden kanssa viestitetään messengerissä tai facebookissa. Tiedonsaanti ja esteetön asioimismahdollisuus ovat hyvinvoinnin avainkysymyksiä. Jatkuvaa edunvalvontaa tarvitaan mm. hälytyspalveluiden kehittämisessä, viittomakielisessä tiedonvälityksessä ja informaation saavutettavuudessa. Esimerkiksi televisiokanavien viittomakielinen ohjelmatarjonta ja ohjelmien tekstitys on Suomessa vielä vähäistä. 25

26 Tekniikka tarjoaa kuuroille uusia mahdollisuuksia ja kuurot ovatkin usein edelläkävijöitä uusien kommunikaatiovälineiden käyttöönotossa. Kuurot ottivat tekstiviestit heti osaksi arjen kommunikaatiota ja hankkivat ensimmäisten joukossa suoran kuvayhteyden mahdollistavat 3G-puhelimet. Kehitystyössä nojataan paljon Design for All -ajatteluun. Se tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden suunnittelua siten, että ne ovat mahdollisimman monen käyttäjän saavutettavissa. Avainsanoja ovat saavutettavuus, esteettömyys ja käytettävyys. Lisätietoja eri apuvälineistä saa sosiaalitoimistosta tai sairaaloiden kuntoutusohjaajalta. Kuurojen Liiton kuntoutussihteerit auttavat eri asioissa, myös apuvälineiden hankinnassa. 26

27 9Mikä on Kuurojen Liitto? Miksi edunvalvonta on tärkeää? Eivätkö kuurojen asiat ole Suomessa hyvin? Kuurojen Liitto on etu-, palvelu- ja asiantuntijajärjestö. Tehtävänä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Liiton edunvalvontatyö pitää sisällään kaiken yhteiskunnallisen valvonnan ja seurannan. Palveluja ovat mm. kuntoutussihteerien, työasiamiesten ja järjestöohjaajien tarjoamat maksuttomat neuvontapalvelut kaikkialla Suomessa ja erilaiset kurssit ja koulutustapahtumat. Kulttuuri-, teatteri-, nuoriso- ja senioritoiminnalla on liitossa pitkät perinteet. Liitto tuottaa myös viittomakielisiä tiedotteita ja viittomakielistä netti-tv:tä. Vahvasta vapaaehtoistoiminnasta on vähitellen tullut pysyvä osa hyvinvointipalveluja. Asiantuntijana liitto on vahvimmillaan viittomakieleen ja kuurojen esteettömyyteen liittyvissä asioissa. Liiton toiminta on kansainvälisestikin arvostettua. 27

28 Kuurojen Liiton visio Viittomakieli elää vahvana moniarvoisessa, monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto on alansa johtava etu- ja palvelujärjestö sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Alueellisten jäsenyhdistysten lisäksi on viime vuosina syntynyt yhdistystoimintaa eri teemojen ympärille. Mm. ruotsinkielinen toiminta on pitkälti keskittynyt Finlandssvenska Teckenspråkiga rf yhdistyksen ympärille. Kerran vuodessa jäsenyhdistykset kokoontuvat liittokokoukseen, jossa valitaan Kuurojen Liiton hallitus. 28

29 2000-luvulle tultaessa liiton toiminnan painopiste on vähitellen siirtynyt edunvalvontaan. Suomen lainsäädännön mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia ja syrjintä mm. kielen tai vammaisuuden perusteella on kielletty. Kansainvälisessä mittakaavassa peruspalvelut toimivat Suomessa, mutta kielellisten oikeuksien toteutumisessa on vielä paljon haasteita. Mm. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen soveltaminen Suomen lainsäädäntöön on paljon aktiivista edunvalvontatyötä vaativa prosessi. Kuurojen Liiton kielipoliittinen ohjelma on luettavissa: Viittomakielipoliittinen_ohjelma Kuurojen Liitolla on monipuoliset kansainväliset suhteet. Maailmanlaajuisessa yhteistyössä sillä on näkyvä asema Kuurojen maailmanliiton toiminnassa ja edustukset Kuurojen Euroopan unionissa ja Kuurojen pohjoismaisessa neuvostossa. Kehitysyhteistyö on keskeinen osa Kuurojen Liiton kansainvälistä toimintaa. Lisätietoja Kuurojen Liiton toiminnasta

30 10Kuinka paljon kuuroja on maailmassa? Mikä on WFD? Maailmassa arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kuuroa. Kuurojen maailmanliiton mukaan kuuron asema on edelleen heikko, sillä arviolta 80% maailman kuuroista ei pääse lainkaan kouluun. Suurin osa heistä elää kehitysmaissa. Vuonna 2009 voimaan tulleen YK:n vammaisia henkilöitä koskevan yleissopimuksen mukaisesti hallitusten pitää mm. tunnustaa viittomakielen asema lainsäädännössä, edistää viittomakielen tulkkipalveluiden saavutettavuutta ja taata kuuroille viittomakielinen koulutus. Ainoastaan siten voidaan taata kuurojen ihmisoikeudet, joita poljetaan edelleen räikeästi ympäri maailmaa. Kuurous ja viittomakielisyys yhdistävät kuurot ihmiset ja heidän järjestönsä verkostoksi ja kansainväliseksi kuurojen yhteisöksi. Vaikka eri maissa on omat viittomakielet, sujuu kuuroilta kommunikointi yli kielirajojen helpommin kuin puhuttujen kielten käyttäjillä. Eri tapahtumat, kuten joka neljäs vuosi järjestettävä maailmankongressi, kokoavat kuuroja kaikkialta maailmasta. 30

31 Faktoja kuurojen asemasta maailmalla Lähes kaikkialla kuurot saavat äänestää vaaleissa todellisuudessa äänestäminen on vaikeaa, koska suuri osa kuuroista on lukutaidottomia 80% maailman kuuroista ei pääse lainkaan kouluun omakielistä opetusta saa vain 1-2 % 68% kuuroista on mahdollisuus ajaa ajokortti - kuuroja pidetään riskinä liikenteelle monissa maissa 42% valtioista viittomakielellä on virallinen asema lainsäädännössä, mutta käytännössä tämä ei tarkoita usein mitään, koska resursseja palveluiden tuottamiseen ei ole 7% valtioista ollaan sitä mieltä, että kuuroilla ei ole lainkaan oikeutta opetukseen 31

32 World Federation of the Deaf, Kuurojen maailmanliitto on kansainvälinen kuurojen itsensä perustama yhteistyöjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kuurojen yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä täysmittaista osallistumista yhteiskunnallisessa toiminnassa. Kansalaisjärjestönä se toimii paljon yhteistyössä YK:n ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Maailmanliitossa on mukana 130 jäsenjärjestöä. 32

33

34 Keneen voi ottaa yhteyttä? Kuurojen Liitto ry Kuurojen Liitto ry on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Kuuloliitto ry Erityisesti huonokuuloisten ja kuuroutuneiden etujärjestö,joka valvoo oikeuksia ja turvaa palvelut, tukitoimet ja apuvälineet sekä ehkäisee kuulovammojen syntyä. Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry Kuurojen, huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja kuulomonivammaisten lasten vanhempien liitto, joka tarjoaa monipuolista tietoa perheille ja muille kiinnostuneille. 34

35 Kuurojen Palvelusäätiö Kuurojen palvelusäätiö on sosiaalialan järjestö, joka tarjoaa viittomakielisiä asumis- ja työpalveluja kuuroille ja kuurosokeille henkilöille. Suomen Kuurosokeat ry Yhdistys valvoo kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten oikeuksia, tuottaa heille palveluita, toimii kuurosokeusalan asiantuntijana ja järjestää yhteistä toimintaa. WFD World Federation of the Deaf eli Kuurojen maailmanliitto on kansainvälinen kattojärjestö, joka edustaa kuurojen kansallisia järjestöjä kansainvälisessä yhteistyössä. 35

36 Kuurojen Liitto ry PL 57 (Käyntios. Ilkantie 4) Helsinki puhelin faksi s-posti websivu Graafinen suunnittelu, repro ja kuvitus: Patrick Wiche, Moxio Ab.

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

KUNTALAISALOITE JOENSUUN KAUPUNGIN VIITTOMAKIELISTEN PALVELUISTA Joensuun kaupunginvaltuustolle

KUNTALAISALOITE JOENSUUN KAUPUNGIN VIITTOMAKIELISTEN PALVELUISTA Joensuun kaupunginvaltuustolle 1 KUNTALAISALOITE JOENSUUN KAUPUNGIN VIITTOMAKIELISTEN PALVELUISTA Joensuun kaupunginvaltuustolle Viittomakielinen yhteisö ja paikallinen kuurojen yhdistys Pohjois-Karjalan Kuurot ry on perustettu 1942

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO Opetusneuvos Leena Nissilä Eduskunnan sivistysvaliokunta

ASIANTUNTIJALAUSUNTO Opetusneuvos Leena Nissilä Eduskunnan sivistysvaliokunta ASIANTUNTIJALAUSUNTO Opetusneuvos Leena Nissilä 15.1.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle viittomakielilaiksi (HE 294/2014) Taustaa Totean Opetushallituksen puolesta lausuntona

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

VIITTOMAKIELISET OPPILAAT PERUSOPETUKSESSA. Oppaat ja käsikirjat 2016:2

VIITTOMAKIELISET OPPILAAT PERUSOPETUKSESSA. Oppaat ja käsikirjat 2016:2 VIITTOMAKIELISET OPPILAAT PERUSOPETUKSESSA Oppaat ja käsikirjat 2016:2 Viittomakieliset oppilaat perusopetuksessa Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2016:2 ISBN 978-952-13-6246-0 (nid.) ISBN 978-952-13-6247-7

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Syväsalmi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Helsingin Kuurojenyhdistys ry esittää näkyvää kampanjaa, työnantajien kuuroja

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.

Lisätiedot

Kokemuksia vammaisuudesta kuinka nähdä mahdollisuudet esteiden sijaan

Kokemuksia vammaisuudesta kuinka nähdä mahdollisuudet esteiden sijaan Kokemuksia vammaisuudesta kuinka nähdä mahdollisuudet esteiden sijaan 1 Mitä palveluita olen saanut ja miten ne ovat mahdollistaneet sujuvan arjen? Anna Caldén Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018 Kuka

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Saavutettavuus esittävissä taiteissa

Saavutettavuus esittävissä taiteissa Saavutettavuus esittävissä taiteissa Saavutettavuusasiantuntija Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille -palvelu Sirkuksen tiedotuskeskuksen toimisto 30.1.2018 Alustuksen sisältö Kulttuuria kaikille -palvelusta

Lisätiedot

Kielelliset. linjaukset

Kielelliset. linjaukset Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Vammaisjärjestöt. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry (www.stroke.fi)

Vammaisjärjestöt. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry (www.stroke.fi) Vammaisjärjestöt Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry (www.stroke.fi) Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry järjestää sopeutumisvalmennuskursseja kuntoutumisen eri vaiheissa oleville lapsille perheineen. Koulutus-

Lisätiedot

Saavutettavaa suunnittelua,

Saavutettavaa suunnittelua, Saavutettavaa suunnittelua, Antti Raike CAS, Aalto-yliopisto http://people.aalto.fi/ esteetöntä viestintää September 29, 2015 September 29, 2015 2 September 29, 2015 3 ! http://youtu.be/zqeygyqon8g September

Lisätiedot

Viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus 12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO

TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO POHJOIS-SAVON OPISTO KUOPIO Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Toisen asteen ammatillinen koulutus Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Selkeä ilmaisu on kaikkien etu

Selkeä ilmaisu on kaikkien etu Selkeä ilmaisu on kaikkien etu Joulun piiri 12.12.2013 Leealaura Leskelä Selkokeskus Copyright: Selkokeskus 2013 Miten selkeästi ilmaistu? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OIKEUS OMAKIELISIIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN

OIKEUS OMAKIELISIIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN Tietopaketti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle OIKEUS OMAKIELISIIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN Asiakkaana viittomakielinen kuuro KUULOVAMMAISIIN LIITTYVISTÄ KÄSITTEISTÄ Kuulovammainen on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen

Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen Antti Raike Medialaboratorio, TaiK araike@uiah.fi http://www.uiah.fi/~araike/ http://elokuvantaju.uiah.fi/ 1/20 Esityksen rakenne Johdanto Esimerkkejä Huoneistokeskus

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Miksi vammaistukipäätöksissä on paljon alueellisia

Lisätiedot

Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle

Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle 2019 2020 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON YHTEISTYÖOPPILAITOKSILLE JYU. Since 1863. OPINTOMME SOPIVAT: OPINTOJAKSOT PERUSOPINTOTASO / yliopistojen

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Kielet näkyviin ja kuuluviin Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Syrjintä loppukoon. Viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä. Heli Mikkola

Syrjintä loppukoon. Viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä. Heli Mikkola K u u r o j e n L i i t t o r y : n j u l k a i s u j a 6 5 Syrjintä loppukoon Viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä Heli Mikkola Syrjintä loppukoon Viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä Tämän

Lisätiedot

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät 8.5.2018 Klaara-työpaja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Yleissopimus

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Teksti-tv:n käyttöä selvittävä tutkimus valmistui

Teksti-tv:n käyttöä selvittävä tutkimus valmistui Numero 1/2013 27.5.2013 Kuuloliiton yhdistystiedote Yhdistysten kehittämiskeskustelut käynnistyivät Teksti-tv:n käyttöä selvittävä tutkimus valmistui Tekstitysseminaaria pystyi seuraamaan netti-tv:n kautta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset

Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset Yhdistysohjelma Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset TOIMINTA 1. Yhdistyksen perustoimintaa ja ohjelmaa rakennetaan rohkeasti uudelleen Yhdistyksen toiminta on jäsenlähtöistä ja se näyttäytyy raikkaana

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kuurojen Liitto ry:n julkaisuja 69 SUOMEN VIITTOMAKIELISTEN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISOHJELMA. Helena Torboli & Maija Pulkkinen

Kuurojen Liitto ry:n julkaisuja 69 SUOMEN VIITTOMAKIELISTEN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISOHJELMA. Helena Torboli & Maija Pulkkinen Kuurojen Liitto ry:n julkaisuja 69 SUOMEN VIITTOMAKIELISTEN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISOHJELMA Helena Torboli & Maija Pulkkinen 1 2 Suomen viittomakielisten ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisohjelma

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot