Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa - esiselvityshankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa - esiselvityshankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 2014 Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa - esiselvityshankkeen loppuraportti Minna Buure, Marjukka Heikkilä, Markku Paakki Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom [Kirjoita teksti]

2 1

3 2 Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Raportin kirjoittamisesta vastannut työryhmä: Buure Minna, projektisuunnittelija, Socom Oy Heikkilä Marjukka, erikoissuunnittelija, Socom Oy Paakki Markku, harjoittelija Taitto: Kortelainen Kai, kehittämissuunnittelija, Socom Oy Raikerus Lari, harjoittelija Julkaisija: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Laserkatu Lappeenranta

4 3

5 4 Sisällysluettelo Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa... 2 Kuvaluettelo... 5 Taulukkoluettelo... 5 Tiivistelmä Taustaa Tavoitteet ja kohderyhmä Toteutus ja tulokset Kartoitus kulttuurialan toimijoista ja verkostoista Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta Ymmärrystä - Työpajat Kulttuuri vanhuspalveluissa - nykytila Kulttuuri vanhuspalveluissa - tavoitetila Ehdotetut toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi Arvoverkolla yhteistyön hyötyjen näkyvyyttä Kulttuuripalvelujen tuettu tuotteistaminen Kuvaus kulttuurialan tuetun tuotteistamisen mallista Kulttuurialan palvelut näkyviksi, saataville ja saavutettaviksi vanhuspalveluissa kartoitus ja kuvaus soveltuvista tuotteistustyökaluista Kulttuuripalvelut osana vanhuspalvelujen palveluprosesseja Armilan sairaalan palvelutarpeen arvioinnin ja kuntoutuksen prosessi Omaishoidon prosessi Palveluasumisen prosessi, jossa kulttuuri on huomioitu osana arkea Johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteitä Liitteet Liite 1 Aikaisemmat kehittämishankkeet tulosten hyödyntäminen Liite 2 Työryhmän kokoonpano, Etelä-Karjala Liite 3 Työryhmän kokoonpano, Kymenlaakso Liite 4 Arvoverkkotyöpajan osallistujat, Etelä-Karjala Liite 5 Arvoverkkotyöpajan osallistujat, Kymenlaakso Liite 6 PALETTI Arvoverkko Kaakkois-Suomi Liite 7 Armilan sairaalan kuntoutuskeskuksen kuntoutuksen prosessi Liite 8 Omaishoidon prosessi Kouvolassa ja Imatralla Liite 9 Osallistumisen Hurmaa toimintamalli... 49

6 5 Kuvaluettelo Kuva 1. Daniela Grudinschi Kuva 2. Arvoverkkotyöpajatyöskentelyä Etelä-Karjalassa Kuva 3. Vahvuudet toimijatahoittain Kuva 4. Arvoverkko, Eksoten ikäihmisten palvelujen koetut hyödyt yhteistyöstä Kuva 5. Arvoverkko, ikäihmisten palvelujen koettu ja tuottama hyöty yhteistyölle Kuva 6. Luovan alan ja soveltavan taiteen toimijoiden tarjonta eri palveluissa ja järjestelmissä Kuva 7. Jakoon.fi -palvelun ulkoinen toiminta ja rakenne Kuva 8. Jakoon.fi -palvelun sisäinen toiminta ja rakenne Taulukkoluettelo Taulukko 1. Yhteistyön haasteet koskien asenteita, toimijatahojen vahvuudet sekä toimenpiteet haasteiden ratkaisemiseksi toimijoiden vahvuuksia ja osaamista hyödyntäen Taulukko 2. Tuotettavan sisällön laatuun liittyvät haasteet... 18

7 6 Tiivistelmä Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa esiselvityshanke oli Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin toteuttama ESR-rahoitteinen kertakorvausprojekti (lump sum), joka käynnistyi ja päättyi Hanke toteutettiin Kaakkois-Suomen alueella yhteistyössä Kaakkois-Suomen kuntien, Saimaan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön sekä ostopalveluna Amusa Suomi Oy:n kanssa. Projektin varsinaista kohderyhmää olivat kaakkoissuomalaiset taiteen ja kulttuurin tekijät. Osallistujajoukko muodostui Kaakkois-Suomen kuntien kulttuuritoimen ja vanhuspalvelujen toimijoista ja ikäihmisten edustajista sekä alueen kulttuurintekijöistä. Projektin tuloksina syntyi 1) ymmärrystä kulttuuripalvelujen merkityksestä vanhuspalvelujen palvelukokonaisuuksissa hyvinvoinnin lisääjänä, 2) toimiva verkosto, jossa oli mukana kuntien ja kuntayhtymien edustajia sekä luovien alojen edustajia, 3) yhteistyön hyötyjen näkyvyyttä; arvoverkkokartta eri osapuolille ja sitä kautta syntyvästä lisäarvosta asiakkaille, 4) selvitys toimintamallista, työkalusta tai järjestelmästä, jonka avulla luovan alan ja soveltavan taiteen sisällöistä voidaan tuotteistaa palveluita hyvinvointialan tarpeisiin ja saavutettavaksi sekä 5) tuetun tuotteistamisen malli ja palveluprosessien tavoitetilojen mallit pohjaksi laajemmalle jatkohankkeelle mallien pilotoimiseksi ja käytäntöön viemiseksi. Hankkeessa hyödynnettiin alueella sekä valtakunnallisesti aikaisemmin tehtyä kehittämistyötä, jossa kulttuuria on tuotu ikäihmisien hyvinvointia edistäviin palveluihin. Samalla kartoitettiin kulttuurialan toimijaverkostoja Kaakkois-Suomessa. Kartoitettuja verkostoja hyödynnettiin keskusteluissa ja ymmärryksen lisäämiseksi kulttuurin eduista ikäihmisien hyvinvoinnille työryhmissä ja arvoverkkotyöpajoissa. Kartoitettuja verkostoja hyödynnettiin ymmärryksen lisäämiseksi (kulttuurin eduista ikäihmisten hyvinvoinnille) keskustelujen, työryhmien ja arvoverkkotyöpajojen avulla. Alueelle koottiin oma verkosto, jossa oli sekä kulttuuritoimijoita ja taiteilijoita että ikäihmisiä ja ikäihmisten palveluja järjestäviä ja kehittäviä tahoja. Lisäksi koottiin kaksi alueellista työryhmää. Työryhmät koostuivat sekä kulttuurin ja luovien alojen edustajista, ikäihmisten palvelujen edustajista, ikäihmisten edustajista sekä oppilaitoksien ja järjestöjen edustajista. Työryhmissä keskusteltiin kulttuurin merkityksestä ikäihmisen hyvinvoinnille ja haettiin yhteistä ymmärrystä kulttuurin vaikutuksista sekä yleisiä edellytyksiä, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta kulttuuripalveluja olisi saatavilla ja saavutettavissa ikäihmisille. Monitoimijaisesta yhteistyöstä saatavia hyötyjä eri osapuolille ja syntyvää lisäarvoa asiakkaille tehtiin näkyväksi arvoverkkotyöpajojen avulla. Arvoverkkotyöpajojen avulla saatiin näkyväksi monitoimijaisesta yhteistyöstä saatavia hyötyjä eri osapuolille, sekä siitä syntyvää lisäarvoa asiakkaille. Työpajoihin osallistui kuntien vanhus- ja kulttuuripalvelujen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin ikäihmisten palveluja tuottavien tahojen edustajia ja taiteilijoita sekä oppilaitoksien edustajia. Työpajoissa kartoitettiin eri osapuolien osaamista ja vahvuuksia sekä yhteistyön nykyisiä haasteita. Lisäksi toimijaverkoston kanssa työstettiin toimenpide- ja ratkaisuehdotuksia toimijaverkoston olemassa olevaan osaamiseen ja vahvuuksiin nojaten. Hankkeessa suunniteltiin ja kuvattiin myös tuetun tuotteistamisen malli sekä palveluprosessien tavoitetilojen mallit vanhuspalveluiden käyttöön. Lisäksi kartoitettiin työkaluja kulttuurin tuotteistamiseksi ikäihmisten hyvinvointipalveluiksi. Tarkastelun kohteena oli kolme erilaista ikäihmisten palveluprosessia, joihin kulttuuri ja taide voidaan ottaa osaksi. Tarkastellut prosessit olivat Armilan sairaalan

8 7 kuntoutuskeskuksen prosessi (Eksote), omaishoidon prosessi (Kouvola, Imatra, Eksote) ja palveluasumisen prosessi, jossa kulttuuria on jo huomioitu (Kotka, Pyhtää, Virolahti). Selvityksien pohjalta esitettiin jatkotoimenpiteitä, joilla kulttuuri saadaan osaksi vanhuspalveluita ja kulttuurin tarjonnan ja kysynnän välinen toiminnan ja tiedonkulun katko voidaan ratkaista. 1 Taustaa Tutkimusten mukaan taide ja kulttuuri lisäävät elinvuosia, elämänlaatua, sosiaalista yhdessäoloa ja aktivoivat kanssakäymistä. Kulttuuripalveluja voidaan käyttää ennakoivasti osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä sekä osana hoitotyön palveluprosesseja. Huolimatta tutkimuksellakin osoitetuista hyödyistä hyvinvointiala ei osaa hyödyntää kulttuuripalveluja asiakkaan hyvinvoinnin edistämisessä. Syynä tähän on, ettei kulttuuripalveluiden merkitystä ole sisäistetty sosiaali- ja terveysalalla eivätkä kulttuuripalvelujen tarjonta ja palvelujen tarve kohtaa. Kulttuurin tekijät eivät puolestaan osaa, eikä heillä ole resursseja oman tarjonnan näkyväksi tekemiseen hyvinvointialan toimijoille. Tähän tarvittaisiin välittävää toimijaa, työkalua tai järjestelmää. Lisäksi kulttuuripalvelujen tuotteistus ja asiakashyötyjen esittäminen ontuvat. Valtaosa suomalaisista luovan alan ja soveltavan taiteen toimijoista toimivat yksin muutaman alan toimijan yhteenliittyminä. Suurempia soveltavan taiteen toimijoita tai toimijaryhmiä on varsin pieni määrä ja tässä ryhmässä korostuvat ennen kaikkea taideoppilaitokset ja teatterit. Alan ongelmana on usein myös potentiaalisen asiakaskunnan maksukyvyn sekä -halun puute. Valitettavan usein luovan alan toimijoiden tarjontaa pyritään esimerkiksi saamaan kaupunkien ja kuntien tapahtumiin maksutta tai hyvin pientä korvausta vastaan. Esiopetus- ja perusopetustoimijat ovat budjetoineet luovan alan ja kulttuurin palveluiden hankintaan vuosittain määrärahoja, mutta useissa alan toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt selväksi, ettei esimerkiksi vanhusten hoidon alueella ole vastaavaa budjetointia, vaan palveluita ostetaan paikallisten toimijoiden oman rohkeuden ja muilta momenteilta siirtyvien varojen turvin. Kulttuurialan ja hyvinvointialan vuoropuhelun kautta on mahdollisuus a) olemassa olevien kulttuuripalvelujen saatavuuden/saavutettavuuden parantamiseen, b) löytää uusia kulttuuripalveluista hyötyviä asiakasryhmiä, c) kehittää uusia hyvinvointia edistäviä kulttuuripalveluja sekä d) lisätä kulttuurituottajien työllisyyttä. Tämä on Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa esiselvityshankkeen loppuraportti. Hanke oli ESRrahoitteinen kertakorvausprojekti (lump sum) ja kuului Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon- ja työvoimapolitiikan toimialaan. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvisti projektin kokonaiskustannuksiksi ,00 euroa. Hanke käynnistyi ja päättyi Tavoitteet ja kohderyhmä Projektin tavoitteena oli: 1. saada luovan alan sekä soveltavan taiteen tekijät ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat kohtaamaan ja näkemään yhteiset synergiaedut sekä yhteistyön kautta avautuvat uudet mahdollisuudet palvelujen

9 8 kehittämisessä ja tuottamisessa yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja lisätä näin kulttuurintuottajien työllistymismahdollisuuksia. 2. selvittää: a) toimintamalli/työkalu/järjestelmä, jonka avulla luovan alan ja soveltavan taiteen sisällöistä voidaan tuotteistaa palveluita hyvinvointialan tarpeisiin ja saavutettavaksi b) miten kulttuuripalvelut voidaan integroida osaksi valittuja vanhuspalvelujen palveluprosesseja Projektin varsinaista kohderyhmää olivat kaakkoissuomalaiset taiteen ja kulttuurin tekijät. He osallistuivat työpajoihin. Hankkeen tulokset edistävät taiteen ja kulttuurin tekijöiden työllisyyttä ja siten he ovat tämän esiselvityshankkeen tulosten lopulliset hyödyn saajat. Välillisenä kohderyhmänä olivat kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä kulttuuritoimen toimijat Imatralta ja Lappeenrannasta, Kouvolan hyvinvointipalveluista sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä. He osallistuvat esiselvityshankkeen työpajoihin ja toimintamallien selvitystyöhön. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ja tahoja, joihin projektin toiminta kohdistui, olivat alueen ammattikorkeakoulujen opettajat ja opiskelijat sekä kuntien vanhuspalvelujen piirissä olevat asiakkaat. Asiantuntijapalveluina ostettiin tuotteistus/teknistä osaamista. Projektin ohjausryhmä koostui Kouvolan, Imatran ja Lappeenrannan kulttuuritoimen edustajista, Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Haminan/Kotkan vanhuspalvelujen edustajista, luovien alojen edustajista Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta, järjestöjen edustajasta, ELY-keskuksen edustajasta sekä Socomin edustajasta. 3 Toteutus ja tulokset 3.1 Kartoitus kulttuurialan toimijoista ja verkostoista Paletti-hankkeessa tutustuttiin ja hyödynnettiin alueella sekä valtakunnallisesti aikaisemmin tehtyä kehittämistyötä, jossa kulttuuria on tuotu ikäihmisien hyvinvointia edistäviin palveluihin. Samalla kartoitettiin kulttuurialan toimijaverkostoja. Kartoitettuja verkostoja hyödynnettiin keskusteluissa ja ymmärryksen lisäämiseksi kulttuurin eduista ikäihmisien hyvinvoinnille työryhmissä ja arvoverkkotyöpajoissa. Lisäksi verkostoja hyödynnettiin, kun valittiin Paletti-hankkeeseen kuvattavat ja kehitettävät organisaatiorajat ylittävät ikäihmisten kulttuuria sisältävät palveluprosessit. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä on toteutettu seuraavia hyvinvointialan ja kulttuurialan pääasiassa Kaakkois-Suomessa mutta myös valtakunnallisia kehittämishankkeita. Socom on hallinnoinut tai ollut osatoteuttajana hankkeissa: Iloa ja kuntoa kulttuurista KARTOITUS KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUISTA KAAKKOIS- SUOMESSA ( ) Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön hanke KATSOMOSTA ESTRADILLE Ikäihmiset kulttuurin tuottajina Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia aivoterveyteen. Palvelumallien kehittämistä kansalaislähtöisesti Muita alueella meneillään olevia ja aikaisempia hankkeita: Kulttuurikutinaa hanke, toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Karjala-Instituutti Kulttuurivirta, Kouvolan kaupunki

10 9 Osallistumisen hurmaa, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry Luottamus-hanke, Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-HUMAK Voima Imatralla ja Kouvolan seudun kehittämisyhtiö Kouvola Innovation eli Kinno Valtakunnallista tutkimusta ja hankkeita: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia aivoterveyteen. Palvelumallien kehittämistä kansalaislähtöisesti. Ylimaakunnallinen hanke, hallinnoijana Turun ammattikorkeakoulu Rakenteita ratkomassa -hanke Toimijoita ja verkostoja: Kaakon taide Taiteen edistämiskeskus, muotoilun läänintaiteilija ja tuottaja-läänintaiteilija Kulttuurihyvinvointia Turussa verkosto Hankkeista, toimijoista ja verkostoista tarkemmin tietoa liitteessä Aikaisemmat kehittämishankkeet tulosten hyödyntäminen (Liite 1). Kaakon taide on viidestä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimivasta taiteilijaseurasta rakentuva taiteilijoiden muodostaman verkosto, jossa on mukana myös alueen kaupungit. Kaakon taide parantaa taiteilijoiden asemaa, lisää taiteen tavoitettavuutta sekä tuo taidetta arkeen ja matkailijoiden saataville. Luova Etelä-Karjala -tunnuksen alle on rakentunut maakunnan luovien tekijöiden verkosto. Tunnuksen saaneita tuotteita ja palveluita voi ostaa eteläkarjalaisista liikkeistä ja tilata suoraan tekijöiltä. Taiteen edistämiskeskus ja Kaakkois-Suomen kaksi läänintaiteilijaa edistävät taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä myöntämällä apurahoja ja avustuksia sekä tukemalla hanke- ja verkostotyötä. Rakenteita ratkomassa - meneillään olevassa hankkeessa kartoitetaan valtakunnallisesti toteutettuja ja meneillään olevia kulttuurin hyvinvointihankkeita. Kaakon taiteen ja Taiteen edistämiskeskuksen edustajat ovat osallistuneet Paletin työryhmiin ja suunnitteluun. Rakenteita ratkomassa hankkeen taidekoordinaattorin kanssa on keskusteltu kulttuurin hyvinvointihankkeiden haasteista. Merkittäviä haasteita, joita Paletti hankkeessa ja jatkohankkeessa tarkastellaan, ovat kehitettyjen toimintamallien jatkuvuuden puute ja taiteilijoiden ansaintamallin ja kulttuuripalvelujen resurssien puute. Iloa ja kuntoa kulttuurista KARTOITUS KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUISTA KAAKKOIS-SUOMESSA selvitti kulttuurin hyvinvointipalvelujen kysyntää ja markkinoita alueella sekä tuotti kartoituksen kulttuurin hyvinvointihankkeista alueella vuosina Kulttuurikutinaa hanke loi verkostoja, kouluttautumismahdollisuuksia ja näkyvyyttä luovien alojen toimijoille Etelä-Karjalassa. Lisäksi hanke tuki Luova Etelä-Karjala -brändin kehittämistä sekä organisoi Kompastu kulttuuriin -toimintaa, jossa tavoitteena oli tuoda maakunnan kulttuuriosaajien töitä kaikkien eteläkarjalaisten ulottuville. ( ). "Kutkasta kulttuurikutinaa" -hanke oli jatkoa Etelä-Karjalan taide ja kulttuuri KUTKA hankkeelle. Paletti-hankkeessa on hyödynnetty Kulttuurikutinaa hankkeen kokemuksia. Projektihenkilöstö on tutustunut ja osallistunut taiteilijoille järjestettyihin koulutustilaisuuksiin, joita voidaan hyödyntää taiteilijoiden valmiuksien ja yrittäjyyden tarkastelussa. Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hanke kuvasi ikääntyneiden maahanmuuttajien tilannetta Suomessa, hanketoimintaa oppimisympäristönä sekä sosiokulttuuristen työmenetelmien soveltamista inkerinsuomalaisten paluumuuttajien, somalinaisten sekä erilaisten monikulttuuristen ryhmien

11 10 toiminnoissa. Hankkeessa käytettiin eheyttävää elämäntarinatyöskentelyä, toiminnallisia ryhmiä ja erilaisia taidetta hyödyntäviä menetelmiä. Hanke toi esille monialaisen yhteistyön ja sosiokulttuuristen työmenetelmien mahdollisuudet vanhustyössä ja toteutettiin KATSOMOSTA ESTRADILLE Ikäihmiset kulttuurin tuottajina hankkeessa kehitettiin menetelmiä, joilla ikäihmisillä olisi mahdollisuus toteuttaa itseään taiteen ja kulttuurin saralla. Lisäksi kehitettiin menetelmiä ja toimintamalleja, joilla sosiokulttuuriset työmenetelmät saadaan osaksi vanhustyön arkea. ( ). Meneillään olevassa Kouvolan Kulttuuri virta hankkeessa tuetaan ikäihmisten hyvinvointia taidekasvatusmenetelmillä. Osallistumisen hurmaa hankkeessa jalkautettiin ja juurrutettiin tutkimuksin osoitettuja tuloksia, joita kulttuuri tuottaa ikäihmisien koetulle elämänlaadulle, hyvinvoinnin lisääntymiselle, itsetunnon kasvulle, muistitoimintojen heikkenemisen hidastumiselle ja eliniän pitenemiselle. Myös sosiaalinen yhdessäolo ja harrastustoiminta ylläpitävät hyvinvointia ja fyysistä terveyttä. Kohderyhmänä olivat työntekijät yhdistysten hoivayksiköissä, vapaaehtoistyöntekijät sekä omaishoitajat. ( ). Kulttuuri virta hankkeen hyvät kokemukset ikäihmisille muotoilluista ja toteutetuista kulttuuripalveluista ja palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta ovat yksi lähtökohta Paletin toimintamallien kehittämisessä. Osallistumisen hurmaa hankkeessa on kehitetty Koskenrinteen palvelukeskuksen toimintamallia, joka on valittu yhdeksi Paletti-hankkeessa tarkasteltavaksi palveluprosessiksi. Luottamus hanke toteutettiin palvelumuotoiluprosessina, jossa luotiin uusia menetelmiä ja toimintamuotoja yritysneuvonnan ja valmennuksen tueksi sekä korkeakoulujen yrittäjyysopetukseen ja kehitettiin korkeakoulujen ja yritysneuvonnan yhteistyötä. Pumppu-hankkeessa käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä yhdistämään taiteilijoiden kehittyvää yrittäjäidentiteettiä ja ammattiidentiteettiä. Työpajoihin osallistui yritysneuvojia, kokeneita luovien alojen yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia. Pumppu-hankkeen Seteli-osahankkeen palvelusetelin hyödyntämistä voi tarkastella myös kulttuuripalveluihin sovellettaviksi. 3.2 Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta Projektin toteutumisen kannalta oleellista oli koota alueelta toimiva verkosto, jossa oli sekä kulttuuritoimijoita ja taiteilijoita että ikäihmisiä ja ikäihmisten palveluja järjestäviä ja kehittäviä tahoja. Verkoston kokoamisessa hyödynnettiin olemassa olevia hyvinvointialan ja kulttuurialan verkostoja. Lisäksi projektin yhteistyökumppanit toivat omat verkostonsa yhteiseen pöytään, jolloin onnistuttiin saamaan aikaan sekä maantieteellisesti että substanssiltaan kattava verkosto. 3.3 Ymmärrystä - Työpajat Paletti-hanke organisoitiin siten, että koottiin kaksi alueellista työryhmää, yksi Etelä-Karjalan alueelle ja yksi Kymenlaakson alueelle. Työryhmät koostuivat laajasti sekä kulttuurin ja luovien alojen edustajista, ikäihmisten palvelujen edustajista, ikäihmisten edustajista sekä oppilaitoksien ja järjestöjen edustajista. Työryhmiin kutsutut tahot kontaktoitiin hankkeen kumppanien verkostojen kautta ja kukin taho valitsi osallistujansa työryhmiin. Työryhmissä keskusteltiin kulttuurin merkityksestä ikäihmisen hyvinvoinnille ja haettiin yhteistä ymmärrystä kulttuurin vaikutuksista sekä yleisiä edellytyksiä, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta kulttuuripalveluja olisi saatavilla ja saavutettavissa ikäihmisille. Työryhmät kokoontuivat ja työskentelivat työpajoina Lappeenrannassa ja sekä Kouvolassa ja Työryhmien osallistujalistat ovat tämän raportin liitteinä (Liite 2) ja (Liite 3).

12 Kulttuuri vanhuspalveluissa - nykytila Lappeenrannan työryhmän toinen työpaja toteutettiin Learning Cafe menetelmällä. Työpajan edustajat jaettiin kahteen ryhmään, joissa keskusteltiin alustusten jälkeen teemoista 1) vanhuspalvelujen nykytila ja 2) tavoitetila. Learning Cafe-menetelmän tavoitteena oli saada kaikkien osallistujien ja ammattiryhmien äänet kuulluiksi. Ikäihmisille suunnatun kulttuuritarjonnan vähyys Keskusteluissa nousi esiin vanhuksille tarjottavan kulttuuritarjonnan riittämättömyys ja, että sisältö ja laatu eivät kohtaa ikäihmisiä. Tarjonnan sisältö luodaan usein ulkopuolelta eikä ikäihmislähtöisesti. Kulttuuritarjonnan saatavuushaasteina nähtiin kulkuyhteydet. Tarjonnan suhteen löytyi paljon paikkakuntakohtaisia eroja niin määrässä kuin laadussa. Voisiko puhtaasti ikäihmisten tarpeisiin toteutettu vanhusten kulttuurikeskusidea ja toimintamalli toimia, kuten lasten kulttuurikeskus METKU? Ajan huomioiminen ikäihmisten kanssa toimintaa suunniteltaessa sekä kulttuurikokemusten purkaminen palvelun jälkeen olivat ikäihmisille tärkeitä. Ikäihmisten laitospalveluissa kulttuuria on alettu hyödyntää. Kotona asuvien kohdalla tämä on haastavaa ja edellyttäisi tarjonnan kehittämistä, tietoa tarjonnasta ja kulttuuripalvelujen käytön mahdollistamista. Resurssit Resurssitilannetta kulttuuripalveluissa, kuten muissakin palveluissa, kuvasivat yleiset säästöt. Ikäihmisille suunnattu kulttuuripalvelu ei vaadi vanhuspalvelujen (palveluntarjoajan) työntekijöiltä välttämättä mitään suuria toimenpiteitä, vaan sitoutumista uusiin menetelmiin ja kokeiluihin. Vastuuhenkilöiden ja yhteyshenkilöiden nimeämistä pidettiin tarpeellisena. Arjen tekemiseen tulisi löytää aktiivisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Eri tahojen yhteistyö Kotihoidon mahdollisuudet antaa tietoa tarjolla olevista kulttuuripalveluista ikäihmisille, heidän omaisilleen tai läheisilleen eivät toimi. Onko maailma eriytynyt nuorten ja ikäihmisten välillä asenteen, taustan, historian tms. vuoksi? Mentoroinnin eli molemminpuolisen oppimisen puute koettiin ongelmana Kulttuuri vanhuspalveluissa - tavoitetila Kulttuurin vaikutuksista ikäihmisiin ja kulttuurin soveltamisen mahdollisuuksista löytyy tutkimuksia, mutta lisätutkimusta tarvitaan ja tulosten siirtäminen käytäntöön ontuu vielä. Hyvinvoinnin tutkimuksiin on suunnattu rahaa. Henkilöstö ymmärtää kulttuurin ja taiteen merkityksen. Toiminta ei saa olla satunnaista, vaan kaipaa jatkuvuutta. Ikäihmiset voivat saada äänensä kuuluviin taiteen kautta. Toiminnan tulee olla ihmisläheistä ja siinä tulisi huomioida, että kaikkia ikäihmisiä ei kiinnosta kaikki kulttuuritarjonta. Tämä kaipaa keskustelua kulttuurin sisällöstä ja sen konkreettisen toteuttamisen tavoista sekä ikäihmisten toiveiden ja elämänhistorian huomioimisen tärkeydestä. Nuorten taiteilijoiden kohdalla kaivataan mentorointia kohdata ikäihmiset. Yhteinen tekeminen huomioisi sekä ikäihmiset että toimisi hyvänä mallina esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten hyväksi. Tarvittaisiin vertaisryhmätoimintaa. Toimintaa tulisi suunnata kohti seniorikulttuuria, joka ei olisi kopio mistään muusta vaan olisi ikäihmisten omista toiveista lähtöisin. Julkisen sektorinkin säästöpaineissa resurssien suuntaamista uudella tavalla kaivataan. Palveluiden piirissä olevien ikäihmisten määrä lisääntyy kaiken aikaa. Tarvitaan uusia avauksia, kuten luovan alan opiskelijoiden ohjaukseen kohtaamisen oppimista sekä liiketoiminnan ja yrittäjyyden oppimista. Kokeneemmat taiteilijat voisivat toimia toiminnan ja oppimisen aktivaattoreina.

13 12 Verkosto nähtiin tarpeellisena, mutta sen koordinaatio on ratkaistava. Myös tehtävien ja vastuiden määrittäminen sekä tarjonnan kokoaminen yhteen tulisi selkeyttää. Ikäihmisten elämäntarinoissa on usein jokin kosketus kulttuuriin. Tämän jatkumista sekä omaisten aktivointia tulisi korostaa. Taidelaitokset voisivat räätälöidä esityksiään vanhusryhmillä erilasin kokoonpanoin. Toteuttamisessa kaivataan avustavia palveluita, kuten kuljetuksia Ehdotetut toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi Nykytilan ja tavoitetilan pohjalta määritettiin, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta päästään kohti tavoitetilaa. Teemaa käsiteltiin kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon näkökulmista. Tulisi löytää viestintäkanavat, joiden kautta kulttuuripalveluiden tuottajia ja tuotteita tavoitetaan. Esimerkiksi uutisointia paikallismedioissa ja muuta tiedonvälitystä tulisi kehittää. Kulttuuripalvelujen tarjonta tulisi saada koottua kaikkien ulottuville. Kotiin tuotujen ikäihmisten palveluiden kehittämisessä tulee huomioida myös kulttuuri. Ikäihmisten kuuleminen eli tieto siitä, mitä he haluavat, on tärkeä lähtökohta. Tulisi selvittää myös kylä- ja korttelitoiminnan mahdollisuudet. Kuntouttava työotetta ja asiakaslähtöistä toimintatapaa tulisi edelleen vahvistaa. Taiteilijat voisi ottaa mukaan vanhuspalvelujen työntekijöiden työpareina siten, että molemmin puolinen osaaminen tulisi hyödyntää sekä vuorovaikutustaidoissa että taidetuokion käytännön toteuttamisessa. Verkostoitumalla yksiköt ja toimijat sekä asukkaat mukaan ottaen syntyisi uusia ja jalostettuja ideoita ja toteutukseen synergiaetuja. Kulttuuri ei ole aina hienoa ja erikoista, vaan yhtymäkohtia normaaliin arkeen tulisi löytää. Kulttuuripalveluiden tarjonnan kehittäminen erilaisten asiakkaiden tarpeisiin soveltuviksi niin kotona kuin laitoksessa asuville on yksi tarvittavista toimenpiteistä. Taiteen polku tulisi soveltaa ikäihmisen toimintakyvyn mukaiseksi. Esteettömyyden ja erilaisten asiakastarpeiden huomioiminen on tärkeää. Vuorovaikutuksen tulisi olla heittäytyvää, kuulevaa ja kuuntelevaa sekä läsnä olevaa. Kokemusten ja elämysten merkitys ikäihmisillä tulisi ottaa huomioon toimintakyvyn heikkenemisestä, muistisairaudesta tms. huolimatta. Tässä hyvä tapa olisi mentorointi. Ympäristössä, huoneiden sisustuksessa ja viihtyvyydessä voisi hyödyntää taidetta ja taiteilijoiden osaamista. Yksiköissä tulisi olla nimetyt kulttuurivastaavat. Työntekijöiden omaa osaamista ja kiinnostusta kulttuuriin tulisi hyödyntää enemmän. 3.4 Arvoverkolla yhteistyön hyötyjen näkyvyyttä Arvoverkko on väline, jolla voidaan tuoda näkyväksi, miten toimijoiden resursseja suuntaamalla yhteisesti tunnistettuihin haasteisiin voidaan tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja verkoston jäsenille. Verkostot toimivat tehokkaasti silloin, kun verkoston toimijoiden yhteistyössä pystytään ratkaisemaan palvelujen järjestämiseen liittyvät ongelmat sekä toimijoiden yhteistyöhön liittyvät ongelmat. Yleisesti tiedetään, että uusia, innovatiivisia, luovia ja tehokkaita tapoja tuottaa palveluja syntyy etenkin silloin, kun toimijat pystyvät keskittymään omaan ydinosaamiseen ja hyödyntämään verkoston muiden jäsenten erityisosaamista tehokkaasti. Monialaosaamista syntyy eniten silloin, kun verkostoidutaan muiden alan toimijoiden kanssa. Muiden alojen osaamisen hyödyntäminen tekee omasta tarjonnasta monipuolisemman ja ehkä laadukkaammankin.

14 13 Arvoverkkokartta on puolestaan visuaalinen kuva siitä, mitä lisäarvoa osapuolet tuovat yhteistyöverkostoon ja miten arvovirrat kulkevat toimijoiden välillä. Arvo voi olla aineellinen (esim. palvelu, raha) tai aineeton (esim. tietoa, osaamista, kokemusta). Kyseessä on ennen kaikkea työkalu yhteistyön tehostamiseen ja sen johtamiseen. Arvoverkkotyöskentely on tehokas menetelmä tutustuttaa toimijat nopeasti toisiinsa ja toistensa osaamiseen ja muihin resursseihin. Työskentely tarjoaa hyvän lähtökohdan yhteiselle keskustelulle ja yhteisten intressien tunnistamiselle. Kuva 1. Daniela Grudinschi Arvoverkon avulla voidaan hahmottaa osapuolten aineettomien ja aineellisten resurssien lisäksi, miten eri toimijoiden roolit olisi järkevä jakaa, mitä lisäarvoa jokainen tuo verkoston toimintaan ja mitä hyötyä jokainen saa yhteistyöstä. Lisäksi arvoverkon avulla pystytään johtamaan yhteistyötä ja arvioimaan yhteistyön kehittymistä. Arvoverkko toimii parhaimmillaan motivoinnin välineenä, koska sen avulla voidaan tehdä näkyväksi, miksi yhteistyö kannattaa ja mistä jäätäisiin paitsi ilman yhteistä toimintaa. Arvoverkkotyöpajat Monitoimijaisen yhteistyön hyötyjen näkyväksi tekemiseen käytettiin arvoverkkotyöpajamenetelmää. Toteutettiin arvoverkkotyöpajat, joista kaksi kokoontui Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja sekä kaksi Kymenlaaksossa Kouvolassa ja Työpajoissa olivat edustettuina kolmas sektori, oppilaitokset, taiteilijat, kulttuuripalvelut, ikäihmisten palvelut ja yksityinen sektori. Työpajojen osallistujalistat ovat tämän raportin liitteinä. (Liite 4) ja (Liite 5). Arvoverkkotyöskentely koostui neljästä vaiheesta: 1) Tunnistettiin käsitykset lisäarvon tuomisesta yhteistyöhön 2) Tunnistettiin haasteet 3) Tunnistettiin verkoston osallistujien vahvuudet ja resurssit (aineelliset ja aineettomat pääomat) 4) Muutettiin vahvuudet ja resurssit toimenpiteiksi haasteiden ratkaisemiseksi

15 14 Ensimmäisissä arvoverkkotyöpajoissa tunnistettiin, mitä annettavaa kullakin taholla oli yhteistyölle sekä mitä hyötyä saa yhteistyöltä ja tunnistettiin haasteet sekä vahvuudet ja resurssit. Kuva 2. Arvoverkkotyöpajatyöskentelyä Etelä-Karjalassa Kuva 3. Vahvuudet toimijatahoittain Eksoten ikäihmisten palveluiden koetut hyödyt yhteistyöstä Yksityinen sektori Kolmas sektori Täydentää julkisen ja Eksotenpalveluita Tietoa Verkostoitumista Ideoita Resurssien säästö paikallisen yhteistyön avulla Rahoitusta Oppilaitos Kumppanuutta Resursseja (työ, aika, tilat ) Osaamista, tietoa ja näkemystä verkkopalvelun toimivuuden toteuttamisesta Tiedotusapua Kulttuurin verkko- ja muiden palveluiden testausapua Ikäihmisten palvelut (Eksote) Työelämäosaamista Harjoittelijioita Opinnäyte- ja tutkimusaiheita Hankekumppamuutta Työelämään ideoita, päivitettyä tietoa ja taitoa Työtilaisuuksia Kokemuksia erilaisista toimintamalleista ikäihmisten hyvinvointipalveluihin Ammattitaidon jakamista Uusien mahdollisuuksien kokeilua ja hyödyntämistä Taiteilijat Toiminnan suunnittelua ja koordinointia Tietoa ja taitoa ikäihmisten palveluista Kultuuripalveluiden suunnitteluapua Viestintä- ja markkinointiapua Kulttuuripalvelut (kaupunki)

16 15 Kuva 4. Arvoverkko, Eksoten ikäihmisten palvelujen koetut hyödyt yhteistyöstä Ikäihmisten palvelujen saama ja tuottama hyöty yhteistyöverkostossa Kolmas sektori Yksityinen sektori Apua ja läsnäoloa välitettäväsi Innovatiivisia kehittämismuotoja ja välineitä tutkimustyöhön mm. palvelumuotoilu Opiskelijoiden tärkeys, monipuolinen panos ja toiminta tapahtumissa ja tilaisuuksissa Oppilaitos Kokemusta ja tietoa sähköisen palvelun kehittämisen pohjaksi Yhteistyötä Ammattitaitoa Ikäihmisten palvelut (Kouvola) Iloa, elämyksiä, irtiottoja arjesta Uusia ideoita Uudistusta palvelujärjestelmään, mahdollisuus tarjota yksilöllisempiä tukipalveluita kotona asumisen tukemiseen Työkaluja toiminnan kehittämiseen asiakkaan näkökulmasta Yhteistyötä Ammattiosamista Tietoa kehittämiseen palautteen pohjalta Tieto kohteista, joihin suunnata palvelu/tuote Ositiivista yhteistyötä Vuorovaikutusta Lisää töitä Kulttuuripalvelut (kaupunki) Yhteistyö- ja asiantuntijakumppanuutta Hankekumppanuutta Verkostoja Opinnäyte-, seminaari- ja projektitöiden aiheita ja ohjausta Harjoittelupaikkoja, valmistuville töitä Opiskelijoita, uusia näkökulmia, nuorten ja iäkkäämpien kohtaamista Kokemuksellisuutta, iloa osallisuudesta Elämyksiä, irtiottoja arjesta Uusia ideoita Taiteilijat Kuva 5. Arvoverkko, ikäihmisten palvelujen koettu ja tuottama hyöty yhteistyölle Tunnistettiin viisi haastetta: 1) resurssit, 2) prosessit, 3) asenteet, 4) tiedon kulku ja palveluiden saavutettavuus sekä 5) koordinointi ja johtaminen. Alla olevassa taulukossa on esimerkinomaisesti esitetty asenteisiin liittyvät haasteet sekä toimenpiteet haasteiden ratkaisemiseksi toimijoiden vahvuuksia ja osaamista hyödyntäen. Kaikki arvoverkkotyöpajojen pohjalta tehdyt taulukot (resurssit, prosessit, asenteet, tiedon kulku ja palveluiden saavutettavuus sekä koordinointi ja johtaminen) löytyvät raportin liitteestä (Liite 6). Taulukko 1. Yhteistyön haasteet koskien asenteita, toimijatahojen vahvuudet sekä toimenpiteet haasteiden ratkaisemiseksi toimijoiden vahvuuksia ja osaamista hyödyntäen Haaste 3. Asenteet 3.1 Eriävät näkemykset siitä, mitä kulttuuri on 3.2 Ennakkoluulot ja muutosvastarinta 3.3 Yhteistyöhalukkuuden löytyminen Vahvuus/Osaaminen jolla voidaan ratkaista ongelma (KENEN VAHVUUS) Kolmas sektori: Luotettavuus Laaja olemassa oleva verkosto on käytettävissä ja yhteistyöhalukkuus eri toimijoiden kanssa Uusien asioiden oppimishalu Myönteinen asenne Yhteistyökykyisyys Usein uusien toimintamallien luoja; monipuolinen ideatarjonta vanhusten parissa toteutettavaan Toimenpiteet /ratkaisut (vahvuuksien käyttö haasteiden ratkaisemiseksi) 3.1 Eriävät näkemykset siitä, mitä kulttuuri on Keskustelua hyvistä käytännöistä; seminaarit ja koulutukset Positiivisten taidekokemusten vahvistaminen ja esiintuonti Taide on tekemistä, sanavalinnat ja kieli vaikuttavat Erilaisten näkemyksien hyväksyminen 3.2 Ennakkoluulot ja muutosvastarinta Erilaiset käytännöt, työkulttuurien erilaisuus; tiedon lisääminen muiden toiminnasta

17 16 kulttuuritoimintaan Oppilaitos: Luovuus ja uudet ideat Alueellinen vaikuttavuus: työelämän monipuolinen vahvistaminen Taiteilijat: Poikkitaiteellisuus Tunneäly ja tilannetaju, kommunikointitaidot Avoimuus, innostuneisuus, rohkeus, luova hulluus, elämykset, ilo ja energia Yhteistyökyky Kulttuuripalvelut Kulttuurikasvatuksen ja eri taiteen lajien tuntemus ja jakaminen verkoston käyttöön Mahdollisuus toimia yhteistyössä verkostossa, vuorovaikutus laadukkaiden ja mielekkäiden kulttuurituotteiden kehittämiseksi Ikäihmisten palvelut: Innostus uusien toimintamuotojen kokeiluun Joustavuus, yhteistyön onnistuminen nopeallakin aikataululla Vanhat toimintatavat estävät uusien synnyn; pelko vs. uskallus uuteen ja erilaiseen; vanhasta pois oppiminen Hoitotyön ja taiteen koulutuksessa hyvät esimerkit ja menetelmäoppaat Kulttuurin roolin tiedostaminen terveyden edistämisessä, kulttuuri kuuluu arkeen Hyvä kokemus muokkaa asenteita Roolien vaihtaminen, asiakkaan asemaan asettuminen toisiko ymmärrystä Asennemuutos ajattelussa: Ikääntyminen elämänvaiheena ei ole pelkkää sairautta, vaan siihen kuuluu koko elämän kirjo; mielenvirkeys, toiminnallisuus elämässä, kulttuuri perusoikeutena 3.3 Yhteistyöhalukkuuden löytyminen Yhteisen sekä oman hyödyn näkeminen, WIN-WIN Vaikuttavuuden ymmärtäminen Tiedon lisääminen PPP Pieni Positiivinen Pakko/tuuppaminen Yhteisöllisyys Konkretian näkeminen; miten näkyy arjen työssä Vanhusten kanssa työskentelevien koulutuksessa arvot ja moniammatillisuus mukana Arvoverkkotyöskentelyn teoria ja menetelmä on kuvattu Kumppanuuskäsikirjassa. Haikara, Pirkko, Maijanen, Heini. Kumppanuuskäsikirja - näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A. 8:2014, s.42-64

18 17 4 Kulttuuripalvelujen tuettu tuotteistaminen 4.1 Kuvaus kulttuurialan tuetun tuotteistamisen mallista Amusa Suomi Oy:n asiantuntijat selvittivät Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy:n (Socom) toimeksiannosta toimintamallia ja sähköistä työkalua tai järjestelmää, jonka avulla luovan alan ja soveltavan taiteen sisällöistä on mahdollista tuotteistaa palveluja hyvinvointialan tarpeisiin ja saavutettavaksi. Selvityksessä suunniteltiin ja kuvattiin tuetun tuotteistamisen malli sekä palveluprosessien tavoitetilojen mallit vanhuspalveluiden käyttöön. Keskeiset ongelmat sisällöntuotannossa Mediakentän pirstaloituminen, lukemattomien uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto sekä muutokset median kulutuksessa sekä viestintätottumuksissa ovat luoneet ympäristön, jossa kaikkien omasta toiminnastaan ja tarjonnastaan tiedottavien toimijoiden pitää kyetä levittämään viestinsä lukemattomiin eri kohteisiin. Tämä luo ongelmia erityisesti pienille yrityksille sekä yksittäisille toimijoille - kuten luovan alan ja soveltavan taiteen toimijat ovat. Alla oleva kuva havainnollistaa haasteita, joita suuri määrä eri palveluita luo pienille toimijoille. Luovan alan ja soveltavan taiteen toimijat (A-E) joutuvat nykyisellään kertomaan omasta tarjonnastaan (värilliset nuolet) lukemattomiin erillisiin palveluihin ja järjestelmiin (harmaat laatikot), niin sähköisessä kuin reaalimaailmassakin. Kuva 6. Luovan alan ja soveltavan taiteen toimijoiden tarjonta eri palveluissa ja järjestelmissä Toisaalta erilaisten sähköisten palveluiden kuten kunnallisten ja maakunnallisten verkkosivustojen, mobiilipalveluiden, infonäyttöjärjestelmien - ja pian myös digitaalisen television sisältöpalveluiden - valmistajien näkemys sisällöntuotannosta on yksioikoinen. Usein sisällön kuvitellaan materialisoituvan

19 18 palveluun itsestään, kunhan vain teknologinen pohja - esimerkiksi verkkosivusto - on olemassa. Näin ei kuitenkaan ole. Sisällön jakelun ongelmien ohella luovan alan ja soveltavan taiteen toimijoita rasittaa toinen keskeinen ongelma: sisällöllisen laadun varmistaminen. Keskeisimmät sisällön laatuun liittyvät ongelmat on eritelty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2. Tuotettavan sisällön laatuun liittyvät haasteet Haaste Viestin kohdistaminen Sisällön sopiva määrä Kuvien ja muun median käyttö Sisällön ymmärrettävyys Kieliversiot Kuvaus Omasta tarjonnasta kertominen on osoittautunut haasteelliseksi luovan alan toimijoille. Useat toimijat eivät kykene kirjoittamaan oman tarjontansa esittelyä. Palvelun ostamisen kannalta viesti pitää kohdistaa vastaamaan ostajan tarpeita ja palvelun hinta sekä kohderyhmä on pystyttävä kommunikoimaan viestin vastaanottajalle. Viestisisällön määrä on osoittautunut ongelmalliseksi. Samaan aikaan kun valtaosa luovan alan toimijoista kykenee kertomaan tarjonnastaan hädin tuskin kahta virkettä, voi pieni joukko toimijoista tuottaa sivutolkulla tekstiä. Kuvien ja muun mediamateriaalin, kuten videon tai ääninäytteiden käyttäminen on luovalla alalla haasteellista. Kuva- ja valokuvataiteilijat pyrkivät välttämään kuviensa näyttämistä pelätessään niiden väärin käyttöä. Ääni- ja videomateriaalien kohdalla tekijänoikeusjärjestöt tekevät julkaisemisesta hankalaa ja kallista tai vaikeaa - vaikka tässä kyse on toimijoiden omasta sisällöstä. Sen jälkeen, kun toimijoiden tarjonnasta on kyetty tuottamaan levityskelpoista sisältöä, nousee ongelmaksi usein sen ymmärrettävyys. Usein näyttelijä, kuvataiteilija tai laulaja eivät ole samalla kirjoittajia, jolloin viestistä tulee vaikeasti ymmärrettävää tai siinä keskitytään ostajan kannalta epäolennaisuuksiin. Sisällön kieliversiot ovat tärkeitä matkailutoimialalla ja Suomen kaksikielisillä alueilla. Molemmissa tapauksissa ruotsin- tai venäjänkielisen version puuttuminen voi olla este sisällön hyödyntämiselle. Luonnollisesti myös englanninkielisen sisällön tarve on ilmeinen.

20 Kulttuurialan palvelut näkyviksi, saataville ja saavutettaviksi vanhuspalveluissa kartoitus ja kuvaus soveltuvista tuotteistustyökaluista Tässä hankkeessa kartoitettiin työkaluja kulttuurin tuotteistamiseksi ikäihmisten hyvinvointipalveluiksi. Seuraavat neljä palvelujen tuotteistamisen ohjelmaa soveltuivat myös kulttuuripalvelujen tuotteistamiseen ja palvelumuotoiluun, vaikka ne oli suunniteltu pääasiassa matkailupalvelujen tuotteistamiseen. Työkalut olivat: IdeatRahax-ohjelma Tarinakone aloittaville yrityksille suunnattu Palmu Business Simulator kulttuurin ja matkailun sisältöjen kokoamiseen ja jakeluun kehitetty Amusan Jakoon-palvelu IdeatRahax ohjelma IdeatRahax ohjelman neljävaiheinen innovaatioprosessi opastaa käyttäjää vaihe vaiheelta luomaan asiakaskeskeisen palvelutuotteen. Prosessin eri vaiheissa työstetään sekä työkaluja että uutta tuotetta. Innovaatioprosessin vaiheet ovat: 1. Starttitiedot ja Ideat, 2. Protokonsepti, 3. Palvelujärjestelmä ja 4. Kampanja. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan, mille asiakasryhmälle tuotetta suunnitellaan ja päätetään, mistä idea-aihioista aletaan kehittämään uusia tuotteita. Toisessa vaiheessa suunnitellaan ideasta protokonsepti, optimoidaan konseptin kilpailukyky, ansaintalogiikka ja palveluprosessi. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan käytännön palvelujärjestelmä, arvioidaan tuoteriskit, määritellään hinnoittelu ja testataan palvelutuote käytännössä. Neljännessä vaiheessa kootaan markkinointiviestin eri osat edellisten vaiheiden pohjalta ja suunnitellaan uudelle innovatiiviselle tuotteelle lanseerauskampanja. Ohjelma on kehitetty Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämässä MATKAILUSTA LAATUA KOKO ELÄMÄÄN hankkeessa , joka on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama. Ohjelman innovaatioprosessi on muokattu alun perin Poskelan 2006 luomasta innovaatioprosessimallista. Ohjelman kautta voi kehittää elämyspalveluun, palvelumuotoilu- ja palveluliiketoimintaan soveltuvia tuotteita, ja se soveltuu kulttuuripalveluiden tuotteistamiseen. IdeatRahax ohjelma ei kuitenkaan ratkaise tai helpota kulttuuripalveluiden tarjoajien ja tarvitsijoiden/ostajien kohtaamista, vaan tarvitaan vielä helppokäyttöinen linkki ja palvelu näiden välille. Tarinakone-ohjelma Tarinakone-ohjelma auttaa luomaan erottuvia ja merkityksellisiä palveluita. Tarinalähtöisen palvelumuotoilun avulla palvelusta tulee asiakkaalle tarinallinen kokemus. Tarinakone ohjaa käyttäjää tunnistamaan parhaat tarinaelementit ja luomaan niistä tarinaidentiteetin, joiden avulla palveluiden tuotteistaminen ja markkinoinnin suunnittelu on helpompaa. Tarinakone on vuonna 2008 perustettu tarinalähtöisen palvelumuotoilun asiantuntijatoimisto, jolla on tukenaan laaja yhteistyökumppaniverkosto. Tarinakone auttaa kehittämään ja erilaistamaan palveluitaan tarinallistamisen avulla (yrityksen ydinviesti, Stooripuu, hahmot, teemat, lähtökohta tarinan asiakkaalle jalkauttamiseksi (kerronnan keinot ja tavat) omassa palveluympäristössä, markkinoinnissa ja palveluissa)

21 20 Tarinakone soveltuu hyvin matkailualan yritysten palvelujen tuotteistamiseen, mutta sitä voidaan hyödyntää myös kulttuuripalvelujen tuotteistamiseen tarinallisin keinoin ikäihmisien hyvinvoinnin edistämiseksi. Palmu Business Simulator https://simulator.palmu.fi/ Palmu Business Simulatorin tehtävänä on antaa käyttäjälle parempi ymmärrys palvelumuutoksien kokonaisvaikutuksista myyntiin, palvelun tuottamisen kustannuksiin ja asiakaskokemukseen. Simulaattori tuo yhteisen ymmärryksen palvelumuutoksien oleellisista liiketoiminnallisista mittareista ja auttaa tekemään perustellumpia ja yhteisesti ymmärrettyjä päätöksiä. Palmu Business Simulator on palveluliiketoimintaan palvelumuotoilun keinoin soveltuva työkalu, jolla voidaan: selvittää kehitysidean liiketoiminta-arvo - väline auttaa löytämään kehitysideoiden joukosta ne, joilla on eniten sekä liiketoiminnallista arvoa että aitoa arvoa asiakkaille ja ymmärtämään, mitä täysin uuden palvelun tuottaminen tulisi vaatimaan maksimoida investoinnin tuotto - väline auttaa selvittämään, miten kohdentaa olemassa olevat kehitysvarat parhaalla mahdollisella tavalla ja varmentamaan yhteisen tavoitteen ja kehityksen oikean kohteen perustella järjestelmävalinta liiketoiminta-arvolla tehdä parempia investointiehdotuksia arvioida projektin elinkelpoisuus mitata palvelun asiakasarvo Valtaosa suomalaisista luovan alan ja soveltavan taiteen toimijoista ovat pieniä muutaman alan toimijan yhteenliittymiä tai yksittäisiä taiteilijoita. Suurempia soveltavan taiteen toimijoita tai -ryhmiä on varsin pieni määrä ja tässä ryhmässä korostuvat ennen kaikkea taideoppilaitokset ja teatterit. Palmu Business Simulator on monipuolinen väline, mutta työkaluna kulttuuritoimijoiden tarpeisiin raskaahko. Jakoon.fi palvelu Jakoon.fi on palvelu hyvinvoinnillisen, matkailullisen, liikunnallisen jne. sisällön tuotantoon, jalostamiseen ja avoimeen jakeluun. Palvelun avulla sisällön tuottajat voivat avustetusti tuotteistaa omat tuotteensa, palvelunsa, uutisensa ja tapahtumansa ostettaviksi kokonaisuuksiksi. Kaikki syntyvä sisältö jaellaan avoimen rajapinnan kautta kenen tahansa julkaistavaksi ja hyödynnettäväksi Creative Commons lisenssillä. Jakoon.fi -palvelussa on valmiina käyttäjien ja sisällön hallintajärjestelmät. Toimialakohtaisella räätälöinnillä sisällön syöttö on mahdollista muokata vastaamaan sisällön vastaanottajien erityistarpeita. Jakoon.fi -palvelussa: Sisällön tuottaja saa viestinsä yhdellä työllä suureen jakeluun. Luovien alojen ja soveltavan taiteen sisällöt kootaan keskitetysti ja jaellaan useassa kanavassa sähköisissä sekä perinteisissä medioissa. Sisällön jakelijat saavat palveluihinsa automaattisesti laadukasta ja ajankohtaista sisältöä. Sisällöt jaellaan rajapintojen, syötteiden ja upotteiden kautta kaikille halukkaille julkaisijoille maksutta - ei haasteita, eikä mustasukkaisuutta sisällön omistamisen kohdalla. Sisällön tuottajaa autetaan kertomaan oikeita asioita. Tiedot kerätään web-pohjaisella Jakoon.fi - tuotteistustyökalulla, joka kyselevästi opastaa sisällön syöttäjää kertomaan tuotteistaan ja palveluistaan juuri oikeita asioita. Skaalautuu joustavasti erikokoisiin palveluihin ja halutuille muille sivustoille ja järjestelmiin.

22 21 Sisällöt myös mobiililaitteisiin, ruutukehiin, digi-tv:hen sekä perinteisiin ei-sähköisiin medioihin - kuka tahansa voi ottaa ja julkaista sisällön maksutta siellä missä haluaa. Sisällöt jaellaan avoimesti Creative Commons lisenssillä. Vaatii sisällön syöttäjiltä sitoutumista, mutta mahdollistaa sisällön jakelun. Teknisesti Jakoon.fi on toteutettu Drupal -julkaisujärjestelmällä. Koko järjestelmä on edullinen, helppokäyttöinen ja perustuu avoimeen lähdekoodiin. Luovien alojen ja soveltavan taiteen tekijät maksavat palvelun käytöstä pienen käyttömaksun. Palvelun maksullisuus vahvistaa käyttäjien sitoutumista ja mahdollistaa myös käyttäjien luotettavan identifioinnin sekä tarvittaessa jäljittämisen. Jakoon.fi edellyttää käyttäjien omaa aktiivisuutta omista palveluista kertovan sisällön luomisessa ja ylläpidossa, mutta yhdellä sisällön syötöllä käyttäjä saa viestintä lukemattomiin eri palveluihin ja tavoittaa merkittävästi aikaisempaa suuremman yleisön. Vastaanottajille palvelu on ilmainen ja vaatii kertaluonteisena toimenpiteenä pienen työmäärän rajapintaintegraatiossa tai vaihtoehtoisesti syötteiden tai upotteiden hyödyntämisessä. Alla olevassa kuvassa havainnollistetaan Jakoon.fi -palvelun toimintaa ulkoisesti suhteessa sisällön syöttäjiin (luovan alan sekä soveltavan taiteen toimijat) ja sisällön julkaisijoihin (web-palvelut, infonäytöt, mobiilipalvelut jne.) Vasemmalla sisällön tuottajat (A-E), keskellä Jakoon.fi -tekninen järjestelmä ja oikealla sisältöä julkaisevat järjestelmät. Kuva 7. Jakoon.fi -palvelun ulkoinen toiminta ja rakenne Alla olevassa kuvassa havainnollistetaan Jakoon.fi -palvelun toimintaa sisäisesti; kuinka sisällön laatiminen sekä stilisointi-, käännös- ja laaduntarkistuspalvelut toimivat suhteessa toisiinsa. Käyttäjä voi valita, käyttääkö stilisointi- ja/tai käännöspalveluita. Sisällön laadullinen stilisointi ja käännöspalvelut toteutetaan joukkoistamisen kautta ja toteutetaan markkinavetoisesti.

23 22 Kuva 8. Jakoon.fi -palvelun sisäinen toiminta ja rakenne Keskeistä palvelun vakiinnuttamisessa käyttöön on käytön ohjeistaminen ja ensimmäisen aallon käyttäjien kouluttaminen sekä ennen kaikkea palvelun sisällön räätälöinti vastaamaan hyvinvointialan tarpeita.

24 23 5 Kulttuuripalvelut osana vanhuspalvelujen palveluprosesseja Tässä hankkeessa tarkasteltiin kolmea erilaista ikäihmisten palveluprosessia, joihin kulttuuri ja taide voidaan ottaa osaksi. Nykytilan palveluprosessit on pääosin kuvattu valmiiksi kussakin organisaatiossa. Kahdessa näistä prosesseista on edelleen kehitetty tavoitetilan prosessit, joissa kulttuuri on mukana. Tämä prosessien tarkastelu toteutettiin yhteistyössä palveluyksiköiden vastaavien työntekijöiden ja projektihenkilöstön kesken. Tässä hankkeessa työryhmissä ja arvoverkkotyöpajoissa esiin nousseet näkökulmat kulttuurin mahdollisuuksista ikäihmisten palveluissa otettiin huomion prosessien kehittämisessä. Tarkastellut prosessit olivat: Armilan sairaalan kuntoutuskeskuksen prosessi (Eksote) Omaishoidon prosessi (Kouvola, Imatra, Eksote) Palveluasumisen prosessi, jossa kulttuuria on jo huomioitu (Kotka, Pyhtää, Virolahti) 5.1 Armilan sairaalan palvelutarpeen arvioinnin ja kuntoutuksen prosessi Palvelutarpeen arvioinnin prosessia tarkasteltiin Armilan kuntoutusprosessin kehittämisen rinnalla. Armilan sairaalan kuntoutuksen prosessi valittiin yhdeksi tarkasteltavaksi prosessiksi, koska kuntoutuskeskuksen rooli on muuttumassa. Kuntoutuksen merkitys tulee painottumaan perinteisistä lääkinnällisen, psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kuntoutuksen menetelmistä myös uusien asiakkaan hyvinvointia lisäävien mahdollisuuksien käyttöön. Kulttuurista tulee osa toimintakykyä edistävää toimintaa. Kulttuuripalveluita käsiteltiin kahdesta näkökulmasta: 1) kulttuuri osana keskuksen antamaa kuntoutusta ja 2) keskuksen ympäristön ja tilojen asiakaslähtöiset hyvinvointia, omatoimisuutta ja toimintakykyä sekä kuntoutumista edistävät mahdollisuudet ja soveltuvuus. Ympäristön muokkaaminen asiakaslähtöiseksi voidaan toteuttaa monin eri tavoin, esimerkiksi taiteen, musiikin, asiakkaan käytännönläheisten perustoimien edistämisen, värien, valaistuksen, äänien, ilmastoinnin, muotojen, tilojen asiakaslähtöisen suunnittelun ja toteutuspaikan keinoin. Palvelutarpeen arvioinnin haasteita nykytilasta tavoitetilaan on suunniteltu toteutettavan Kotoa kotiinperiaatteen mukaisesti vuoden 2015 alusta lähtien, jolloin selvitetään, mitä asiakasta kuntouttavia toimenpiteitä annetaan Armilassa ja miten niiden jatkuvuus voidaan toteuttaa kotikuntoutuksessa. Tämä edellyttää, että sairaalalla ja kotihoidolla on yhteiset toimintaohjeet, jolloin psykososiaaliset kysymykset asiakkaan kotiympäristön suhteen selvitetään ja ikäihmisten kuntoutuminen järjestetään asiakaslähtöisesti. Tieto asiakkaan aikaisemmista kulttuuri- ja muista harrastuksista kirjataan ylös palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Armilan moniammatillinen tiimi suorittaa asiakkaan tilan arvioinnin, tekee kuntoutussuunnitelman ja toteuttaa sen. Kuntoutuksen jakson jälkeen asiakas siirtyy kotikuntoutukseen ja jatkaa aloitettua kuntoutusohjelmaa. Toimintamallista puuttuu linkki asiakkaiden tarpeiden ja kulttuurin tarjonnan väliltä. Sähköinen tai muu palvelu, johon luovien alojen edustajat voisivat laittaa palveluita tarjolle ja asiakkaat löytää

25 24 kulttuuripalveluja, tulisi kehittää ja integroida toimintamalliin. Kehittämiskohteita ovat lisäksi kulttuuritoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, riittävät resurssit ja rahoitus. Liitteenä oleva Armilan kuntoutuksen nykytilan ja tavoitetilan prosessikaavio on muokattu Armilassa kuvatusta prosessista, jota on tarkasteltu kulttuurinäkökulmasta (Liite 7). 5.2 Omaishoidon prosessi Omaishoidon tavoitteena on omaishoidon järjestäminen, omaishoitoperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen sekä hoidettavan toimintakyvyn tukeminen ja ylläpitäminen. Omaishoitoyksiköt antavat ensisijaisesti lyhytaikaista, muutaman tunnin hoitoapua esim. hoitajan asiointikäyntien tai virkistäytymisen ajaksi. Omaishoitajan lakisääteinen vapaa on mahdollista korvata omaishoidon sijaistuspalvelulla. Apua saavat ensisijaisesti omaishoitajat, joita hoivatyö sitoo ympärivuorokautisesti. Omaishoidon palveluprosesseja lähestyttiin haastattelemalla omaishoidon henkilöstöä Kouvolassa ja Imatralla. Haastattelut käsittelivät omaishoidon nykytilaa, tavoitetilaa ja haasteita sekä esteitä tavoitetilan saavuttamiseksi, kun kulttuuria hyödynnetään osana omaishoitoa. Kouvolan haastattelussa hyvänä nykytilassa nähtiin se, että omaishoidon palkkiot eivät ole määrärahasidonnaisia, omaishoidon vapaapäivien hoidosta ei tällä hetkellä mene erillistä maksua ja, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa on kehittynyt. Lisäksi omaishoidon vapaiden viettoon on olemassa vaihtoehtoisia paikkoja ja tapoja, kuten perhehoito, sijaishoito, yksityiset palveluntuottajat ja omaishoidon lähihoitajien palvelut sekä päiväkeskukset. Kulttuurin hyödyntäminen tällä hetkellä oli hajanaista eikä koordinoitua toimintaa ollut, vaikka vanhustyössä kulttuurilla on tutkimuksin osoitetut selkeät hyödyt. Omaishoidon kontaktit olivat harvoja ja asiakkaat/kohderyhmät hyvin erilaisia. Toisaalta yhteistyö teatterin kanssa oli jo olemassa ja esimerkiksi asumispalveluyksiköissä kulttuuritoiminta oli luonteva osa ohjelmaa. Tulevaisuudessa omaishoidon tavoitetilaan kuului hyvä, tiivis asiakkaan tarpeita vastaava hoitosuhde, omaishoidon vapaapäivien sujuvuus, palvelusetelien monipuoliset käyttömahdollisuudet ja omaishoitajien tukiverkkojen luominen. Tavoitteena oli, että työntekijät tuntevat hyvin asiakkaat. Lisäksi resursseja, myös henkilöresursseja (palveluohjaajat ja lähihoitajat koteihin), säännölliseen yhteydenpitoon tulisi olla riittävästi. Valtaosa omaishoitajista oli iäkkäitä. Lisäksi ei-virallisia hoitajia, joilla ei ollut omaishoidon sopimusta, oli lukuisia. Suurimmaksi haasteeksi nousi omaishoitajien yksinäisyys ja väsymys. Haasteena oli, miten saada omaishoitajat ja hoidettavat kotoa pois virkistymään, kun he eivät jaksa lähteä aktiviteetteihin, vaikka niitä olisi tarjolla. Kulttuuripalveluista ja tarjonnasta tiedottamisessa oli kehitettävää. Omaishoidon nykytilan prosessi ja tavoitetilan prosessi siten, että kulttuuri on osa palveluita, on kuvattu tämän raportin liitteenä (Liite 8).

26 Palveluasumisen prosessi, jossa kulttuuri on huomioitu osana arkea Kulttuuripalvelut palveluasumisessa Toimintamallin/palveluprosessin kehittämisen kuvaus Osallistumisen hurmaa hankkeen pohjalta Osallistumisen hurmaa oli Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n hallinnoima kulttuurihanke. Koskenrinteen lisäksi hankkeessa olivat mukana Pyhtään Mäntyrinne ry, Maria-kodin kannatusyhdistys ry sekä Palveluyhdistys Rateva ry. Hanke oli kolmivuotinen ja sitä rahoitti RAY. Hankkeen piirissä olleet palvelutalot olivat kooltaan erilaisia. Pienimmässä yksikössä Ratevassa oli esimerkiksi kolme vakituista hoitajaa ja suurimmalla Koskenrinteellä noin 100 hoitajaa. Koskenrinteellä kaikki yksiköt olivat dementiayksiköitä (joitakin yksittäisiä asukkaita, joilla ei em. diagnoosia). Tarkastelun kohteena haastattelussa oli ympärivuorokautisen hoivan yksiköt Koskenrinteellä. Asukkaat olivat ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia muistisairaita, joiden keski-ikä oli yli 80 vuotta. Suurin osa asukkaista oli naisia, joista jokainen asui omassa huoneessaan, mutta kaikki eivät pystyneet osallistumaan ryhmätoimintoihin kuntonsa takia, koska olivat vuodepotilaita. Miten nykyinen tilanne kulttuurin tuomisessa toimintaympäristöihin toimii? Kulttuurituokioita tullaan uuden toimintamallin käyttöönoton jälkeen pitämään palvelutalossa vähintään kolme kertaa viikossa (vielä tällä hetkellä asia ei ollut näin, vaan osastot poikkesivat suuresti aktiivisuuden suhteen). Henkilökunnan taidot kartoitetaan (kulttuurilainaamo) ja työntekijä voi itse päättää, kuinka toteuttaa kulttuurituokion sisällön. Toimintasuunnitelmaan kirjataan etukäteen, mitä nämä tuokiot sisältävät ja kuka tuokion pitää (esimerkiksi omaan henkilökuntaan kuuluva, vapaaehtoistoimija vai toiselta osastolta lainassa oleva henkilö). Toteutuneiden tuokioiden kirjaaminen tapahtuu IMS-tietojärjestelmään. Nimetään vastuuhenkilö, joka kirjaa kulttuurituokiot ja niistä voidaan pitää jatkossa myös tilastoja. Yhteiset tapahtumat sijoittuivat palvelutalossa pääsääntöisesti yhteiseen isoon tilaan. Kulttuurin huomioiminen ympäristössä pystyttiin toteuttamaan vaihtelevasti yhteisissä tiloissa ja pihoissa. Palvelutaloissa toteutettiin viime keväänä onnistunut pihaprojekti, joka suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä asukkaiden kanssa. Palvelutaloihin otettiin lemmikkejä (kanoja ja kissa). Yhdessä tekeminen oli merkityksellistä ikäihmisille. Kokemusten jakaminen oli myös merkityksellistä. Käytännön positiivisten esimerkkien kautta henkilökunta näki asukkaiden voimavarat ja sai myönteisiä kokemuksia omista voimavaroistaan esim. ryhmien vetämisestä. Henkilökunta lähti helpommin omalta mukavuus- ja vahvuusalueeltaan toteuttamaan toimintaa, joka muutti työskentelykäytäntöjä palvelutalon arjessa. Kulttuurinen työote helpotti myös hoitotyötä. Kun tunnettiin asukkaan elämänhistoriaa ja mieleisiä asioita, voitiin arjen hoitotilanteissa nämä huomioida. Vaati paljon suunnittelua, jotta kulttuurituokioiden toteuttaminen saatiin soviteltua palvelutalon päiväohjelmaan. Johtajuuden merkitys oli suuri ja vaikutti ratkaisevasti siihen, kuinka kulttuuri haluttiin ottaa mukaan arkeen. Hoitajien asenne oli myös haasteena. Kiire ja henkilökunnan rajallisuus kerrottiin esteeksi ja koettiin, että kaikki aika menee hoitotyöhön. Henkilökunnan omaa osaamista, myös kulttuurin osalta, hyödynnetään vielä vaihtelevasti.

27 26 Omaisten mukanaolo kulttuuripalveluiden mahdollistamisessa oli heikkoa tällä hetkellä ja usein he mielsivät, että hoitopaikka huolehtii asiakkaan kaikista tarpeista ilman heidän osallistumistaan. Kehitettävää (esteitä) kulttuurin tuomisessa hoivayksikön arkeen Henkilökunta koki, että ei ole aikaa eikä riittäviä taitoja (toteuttaa kulttuuria työssään). Henkilökunnan resurssit olivat toisissa yksiköissä niin tiukoilla, ettei ollut mahdollisuuksia kulttuurin toteuttamiseen, esimerkiksi retkiin yms. Kaivattiin monesti persoonan peliin laittamista jokapäiväisen työn lomaan Arjen työskentelyä toteutettiin usein rutiinipainotteisesti. Ei voitu joustaa niistä ajallisesti tai paikallisesti (aamu- ja iltatoimet, ruokailut, saunotukset tms. tiettyinä kellonaikoina) Asukkailta voisi kysyä, miten he haluaisivat päivärytmiään suunnitella (herääminen, ruokailut yms. joustavammiksi ja yksilökohtaisemmiksi) Kaikki asukkaat eivät halunneet osallistua. Rajoitteena oli usein asukkaiden toimintakyky. Huonokuntoiset asukkaat vaativat enemmän resursseja, esimerkiksi vuodepotilaiden yksilölliset kulttuuripalvelut oli hankala toteuttaa. Henkilökunnalla tai ulkopuolisella toteuttajalla olisi oltava aikaa asukkaan motivointiin ennen toteutusta. Taloudelliset resurssit estivät taiteilijoiden käyttämistä arjessa. Miten löytää kulttuurin toteuttajia. Tieto hyvistä toimijoista ja heidän kyvyistään toimia ikäihmisten parissa tulisi olla helposti saatavissa. Taiteilijoiden ja henkilökunnan/hoivayksikön välisissä toimintakäytännöissä oli kehitettävää. Millaisia toimintakäytäntöjä luodaan. Miten saadaan kulttuuritoiminnot arkeen. Henkilökunnan taitojen kehittäminen/kouluttaminen Ikäihmisille räätälöityä materiaalia (kulttuuritarjontaa) tarvittiin hoivayksiköihin; materiaalia oli, kun osasi etsiä ja soveltaa. Tavoitetila Tavoitteena oli, että kulttuuri olisi mukana kiinteästi hoivatyön rinnalla lisäämässä asukkaiden hyvinvointia. Hoivakodit voisivat olla eri tavoin painottuneita hyödyntäen esimerkiksi ympäristön tai henkilökunnan vahvuuksien. Palveluyksiköissä ihmisen taustat ja kiinnostus kulttuuriin tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti. Henkilökunta olisi monitaitoista. Erilaiset mahdollisuudet kulttuurin viemiseksi ikäihmisen arkeen tulisi olla tiedossa ja helposti löydettävissä. Miten tavoitetilaan pääsee? Palvelutaloihin tulisi nimetä kulttuuritoiminnan vastuuhenkilöt sekä yhdistyskohtaiset kulttuurikoordinaattorit, joiden tehtäviin kuuluisi kulttuuritoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö, aineellisten mahdollisuuksien lisääminen, avustusten hakeminen ja verkostoissa toimiminen. Henkilökunnalla olisi hyvä olla tieto, mitä ihmisen elämänhistoriaan on kuulunut ja mitkä ovat olleet hänen mielenkiinnon kohteitaan. Hyvä käytäntö voisi olla, että palvelutaloon muutettaessa kirjattaisiin elämänkaarilomake. Toinen vaihtoehto olisi, että omahoitaja kirjaa 100 asiaa asukkaasta, jolloin tulisi kirjattua elämänhistoriaa ja asukkaalle tärkeitä asioita. Tämän jälkeen asiat jaettaisiin muulle henkilökunnalle. Asiakkaan toimintakyky kartoitettaisiin yksilöllisesti ja suunniteltaisiin toiminnot sen mukaisesti. Jokapäiväisissä asioissa täytyisi taata ikäihmisen itsemääräämisoikeus.

28 27 Toimintaa suunniteltaessa tulisi huomioida, että tarvitaan sekä ryhmätoimintoja että asukkaalle annettavaa yksilöllistä aikaa. Omahoitajalla oli viikossa sovittu määrä omaa aikaa hoidettavalleen, joka saisi päättää, miten tämän ajan käyttää. Asukkaat ja työntekijät saisivat mahdollisuuden positiivisiin kokemuksiin kulttuurin hyödyntämisessä palvelutalon arjessa. Tulee luoda verkostoja vapaaehtoistoimintaan, jotta löydettäisiin ja pystyttäisiin hyödyntämään vapaaehtoistyön mahdollisuudet kulttuurin viemisessä ikäihmisen arkeen. Palvelukeskus Koskenrinteen nykytilan ja tavoitetilan prosessit/toimintamalli siten, että kulttuuri oli osa palveluita, oli kuvattu Osallistumisen hurmaa kulttuurihankkeen julkaisussa. Kuvattua toimintamallia tullaan hyödyntämään jatkokehittämisessä. Prosessin/toimintamallin kuvaus on tämän raportin liitteenä (Liite 9).

29 28 6 Johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteitä Taiteilijoiden asema työmarkkinoilla on muuttunut. Työllisten ja työsuhteessa toimivien taiteilijoiden osuudet ovat laskeneet ja työttömien sekä vapaina taiteilijoina ja yrittäjinä toimivien osuudet puolestaan nousseet. Nuorten taiteilijoiden kohdalla kaivataan uusia avauksia toiminnasta ikäihmisten kanssa. Nuoret taiteen tekijät tarvitsevat muuttuneessa toimintaympäristössä myös liiketoimintaosaamista niin, että kulttuurialoilta valmistuvat ammattilaiset pystyvät toimimaan ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Kulttuuripalvelut eivät ole tällä hetkellä kaikkien potentiaalisten asiakasryhmien saavutettavissa kuin satunnaisesti (esim. kotona asuvat heikentyneen toimintakyvyn omaavat ikääntyneet, kotihoidon ja omaishoidon asiakkaat, palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaat). Ikäihmisille tarjottavan kulttuuritarjonnan sisältö ja laatu eivät kohtaa ikäihmisiä ja sisältö luodaan usein ulkopuolelta eikä ikäihmislähtöisesti. Tässä nähdään kysynnän kasvun ja sitä kautta nuorten taiteilijoiden työllistymisen mahdollisuuksia, jos näiden palvelujen kysynnän ja tarjonnan välille luodaan puuttuva linkki ja toisaalta palveluja muotoillaan erilaisten asiakasryhmien tarpeita vastaaviksi. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja verkostot ovat tärkeitä, mutta niiden koordinaatio on ratkaistava. Tehtävien ja vastuiden määrittäminen sekä tarjonnan kokoamista yhteen tulisi selkeyttää. Verkostot tulisi ulottaa vapaaehtoistoimintaan ja kolmanteen sektoriin, kuten kylä- ja korttelitoimintaan, jotta löydettäisiin vapaaehtoistyön mahdollisuudet kulttuurin viemisessä ikäihmisten arkeen. Kotihoidon mahdollisuudet kulttuuritiedon siirtämiseen ikäihmisen omaisille, läheisille tai ystäville tulisi hyödyntää. Kotihoidon mahdollisuuksia kulttuuritiedon siirtämisessä ikäihmisille, ikäihmisten omaisille sekä läheisille tulisi parantaa. Tietosuoja-asiat nousivat esiin yhteistyökysymyksissä. Kulttuuripalveluista ja tarjonnasta tiedottamisessa oli kehitettävää. Kotiin tulisi löytää viestintävälineet, joilla kulttuuripalveluiden tuottajia ja tuotteita tavoitetaan. Esimerkiksi uutisointia paikallismedioissa ja tiedonvälitystä tulisi kehittää hyödyntäen erilaisia viestintäkanavia. Lisäksi kaivataan avustavia palveluita, kuten kuljetuksia. Jotta hanketyössä luodut toimintamallit eivät jää vain hankkeiden aikaisiksi kokeiluiksi, tarvitaan jatkuvuutta turvaavia käytäntöjä ja rakenteita sekä tietoa päättäjille toimintamallien tuomasta kustannusvaikuttavuudesta (hyvinvointivaikutuksista asiakkaille ja kustannusvaikutuksista verrattuna aikaisempaan toimintaan). - selvittämällä kustannus- ja hyvinvointivaikutuksia vaikuttavan toiminnan vakiinnuttamiseksi - selvittämällä kustannustehokasta liiketoiminta-/kumppanuusmallia toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi - luomalla sähköinen sovellus kulttuuripalvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi ja sitä kautta nuorten taiteen tekijöiden työllisyyden parantamiseksi sekä jalkauttamalla se käytäntöön Uuden avoimiin rajapintoihin ja avoimeen sisältöön perustuvan palvelumallin vakiinnuttaminen käyttöön koko Suomessa tulee vaatimaan useiden merkittävien toimijoiden yhteistyötä ja selkeiden sekä helposti omaksuttavien Best Practise -mallien rakentamista.

30 29 Liitteet Liite 1 Aikaisemmat kehittämishankkeet tulosten hyödyntäminen Sisältö Aikaisemmat kehittämishankkeet - tulosten hyödyntäminen 1. Socomin aikaisemmat, kulttuuriin hyvinvointipalveluissa liittyvät hankkeet Iloa ja kuntoa kulttuurista KARTOITUS KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUISTA KAAKKOIS- SUOMESSA Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hanke KATSOMOSTA ESTRADILLE Ikäihmiset kulttuurin tuottajina Alueella meneillään olevia sekä aikaisempia hankkeita ja selvityksiä Kulttuurikutinaa -hanke Kulttuurivirta Osallistumisen hurmaa ( ) Luottamus-hanke (2014) Muualla Suomessa toteutettuja hankkeita 33 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia aivoterveyteen. Palvelumallien kehittämistä kansalaislähtöisesti Toimijoiden ja verkostojen kartoittaminen Kaakon taide Taiteen edistämiskeskus Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkosto 34

31 30 1. Socomin aikaisemmat, kulttuuriin hyvinvointipalveluissa liittyvät hankkeet 1.1 Iloa ja kuntoa kulttuurista KARTOITUS KULTTUURIN HYVINVOINTIPALVELUISTA KAAKKOIS-SUOMESSA Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa Kaakkois-Suomen alueen kulttuuripalveluja, jotka olisivat jatkossa hyödynnettävissä hyvinvointityössä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kulttuurin hyvinvointipalvelujen kysyntää ja markkinoita alueella. Kartoitus tehtiin Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan toimeksiantona ja sen toteutti Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Kartoitus oli osa opetusministeriön käynnistämää Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaa Kaakkoissuomalaisia kulttuurin hyvinvointihankkeita ja projekteja: Muistojen talo (Hohenthal-Antin 2009, ) Yhdessä olemme enemmän hanke ( ) Työryhmässä olivat mukana: Haminan Seudun Hengitysyhdistys ry, Haminan Seudun Reumayhdistys ry, Haminan Kuulo ry, Kymenlaakson Afasia- ja Aivohalvausyhdistys ry, Kymenlaakson Syöpäyhdistys ry, Haminan Rouvasväenyhdistys ry ja Ravimäkiyhdistys ry. Työryhmän toimintaa koordinoi Yhdessä olemme enemmän -kehittämishanke. Hymykuopat hanke ( ) (www.kolmaslahde.fi) Hulda ja Kaarle taiteen polulla ( ) (www.taidelinkki.net) Taideapteekki ( ) Etelä-Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa Taideapteekki kokosi Etelä-Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan esiintyvistä taiteilijoista verkoston, jonka tehtävänä oli järjestää elämyksiä erilaisten hoito- tai palveluyksiköiden asiakkaille ja henkilökunnalle. Taideapteekin tavoitteena oli järjestää lämminhenkisiä yhteisiä ilonhetkiä kaikille osapuolille sekä tutkia näiden elämysten vaikuttavuutta. Taideapteekilla oli kaksi kohderyhmää. Toisaalta kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan ja EteläKymenlaakson esiintyvät taiteilijat ja toisaalta kohdeyleisö, eli hoito- ja palveluyksiköiden asiakkaat ja henkilökunta sosiaali- ja terveysalalla Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hanke Monikulttuurinen, ikääntyneille maahanmuuttajille suunnattu innovatiivisten toimintamallien kehittämishanke, Euroopan aluekehitysrahaston tukema InnoELLI Senior ohjelma , muodostui kolmesta alueellisesta osahankkeesta. KUTSU kohtaamisia taiteen äärellä Socom koordinoi osahanketta, joka toteutettiin Haminassa, Kotkassa ja Lappeenrannassa. Sovintoon elämän kanssa Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke oli nimeltään Sovintoon elämän kanssa ja se toteutettiin Helsingissä ja Vantaalla. KOTOa Turun ammattikorkeakoulu koordinoi osahanketta KOTOa, joka toteutettiin Turussa. Hanke selvitti ikääntyneiden maahanmuuttajien tilannetta Suomessa, hanketoimintaa oppimisympäristönä sekä sosiokulttuuristen työmenetelmien soveltamista inkerinsuomalaisten paluumuuttajien, somalinaisten sekä erilaisten monikulttuuristen ryhmien toiminnoissa. Eheyttävää elämäntarinatyöskentelyä, toiminnallisia ryhmiä ja erilaisia taidetta hyödyntäviä menetelmiä kuvattiin erilaisista näkökulmista. Hanke

32 31 toi esille monialaisen yhteistyön ja sosiokulttuuristen työmenetelmien mahdollisuudet vanhustyössä. Se suunnattiin etenkin vanhustyössä toimiville sekä sosiaali-, terveys- ja kulttuurialojen koulutuksissa hyödynnettäväksi. Nylund, Arja. (2008). Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön hanke. Teoksessa. Nylund, Arja (toim.) Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 69, Turun ammattikorkeakoulu, Turku, s KATSOMOSTA ESTRADILLE Ikäihmiset kulttuurin tuottajina Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom käynnisti vuonna 2005 Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille verkostohankkeen, jossa olivat mukana Kotka, Lappeenranta, Hamina, Joutseno ja Kuusankoski. Koulutusyhteistyökumppanina oli Humanistisen ammattikorkeakoulun Joutsenon kampus. Hankkeen rahoitus saatiin Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahoista. Hankkeen tavoitteita olivat antaa ikäihmisille mahdollisuus toteuttaa itseään taiteen ja kulttuurin saralla sekä kehittää menetelmiä ja toimintamalleja, joilla sosiokulttuuriset työmenetelmät saadaan osaksi vanhustyön arkea. Taipale, Minna. (2007). Aluksi. Teoksessa. Hohenthal-Antin, Leonie, Krekula, Leena, Rasi, Taina, Schweitzer, Pam, Taipale, Minna, Taipale, Mona, Trilling, Angelika, Väätämöinen, Maija. KATSOMOSTA ESTRADILLE Ikäihmiset kulttuurin tuottajina. Kaakkois-Suomen sosiaalialan julkaisuja A. 4:2007, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Lappeenranta, s Alueella meneillään olevia sekä aikaisempia hankkeita ja selvityksiä 2.1 Kulttuurikutinaa -hanke Kulttuurikutinaa -hanke luo verkostoja, kouluttautumismahdollisuuksia ja näkyvyyttä luovien alojen toimijoille Etelä-Karjalassa. Kohderyhmään kuuluvat eri-ikäiset toimijat ympäri maakunnan, joille pyritään tuomaan kulttuurin kautta eri tavoin uudenlaisia ideoita ja piristystä alueelle: eli kutinaa kulttuurista. Kulttuurikutinaa järjestää koulutuksia sekä tarjoaa luoville aloille lisää näkyvyyttä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön. Hanke tukee Luova Etelä-Karjala -brändin kehittämistä sekä organisoi Kompastu kulttuuriin toimintaa, jossa tavoitteena on tuoda maakunnan kulttuuriosaajien töitä kaikkien eteläkarjalaisten ulottuville. "Kutkasta kulttuurikutinaa" -hanke toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala-instituutissa ja se on jatkoa Lappeenrannan kaupungin kehittämisyksikön ja TKI-HUMAK Voiman toteuttamalle Etelä- Karjalan taide ja kulttuuri KUTKA -hankkeelle. Kulttuurikutinaa -hanke kestää syksystä 2012 vuoden 2014 loppuun saakka. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Karjalan kulttuurirahasto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kulttuurivirta Kouvolassa toteutetaan nyt peruskouluissa Kulttuuripolkua, taidekasvatusmenetelmillä tukea koulutyöhön. Ensi vuoden alusta lukien Kouvolassa alkaa toimia Ikäihmisten Kulttuurivirta, jossa tuetaan ikäihmisten hyvinvointia taidekasvatusmenetelmillä.

33 32 Paikkakunnan omien taiteilijoiden, käsityöläisten, muusikoiden, tanssinopettajien, teatteriohjaajien, kuvataiteilijoiden, elokuvan tekijöiden työpajat toteutetaan osallistujien huovuttaessa ja tarinoita kuunnellessa, tanssien, musiikista nauttien, draaman avulla työstäen, taidenäyttelyyn tutustuen ja elokuvia tehden. Osallistujien on mahdollista saavuttaa näin onnistunut taidekokemus itselleen. Monesti taiteen keinoin voidaan ilmaista tuntemuksia haastaen yksilön toimintaympäristö mukaan. Palvelujen maksuttomuus ikäihmisten sekä lasten ja nuorten kohdalla on usein perusteltua monikulttuurisessa maailmassamme. Yhä uusien asiakasryhmien kohtaamisen tarve on osoitus kulttuurikasvatuksen mahdollisuuksista tukea kuntalaisen pienen ja iäkkään asiakkaan arkea. Kirjoittaja on Jaana Vuorio-Palmumaa, Kouvolan kaupungin kulttuurikasvatuskoordinaattori 2.3 Osallistumisen hurmaa ( ) Hanke on kotkalaisen Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n hallinnoima kulttuurihanke. Koskenrinteen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pyhtään Vanhustenhuoltoyhdistys ry, Maria-kodin kannatusyhdistys ry Kotkasta sekä Palveluyhdistys Rateva ry Miehikkälästä. Yhdistykset sijoittuvat näin helminauhaksi kaakkoiselle rannikkoseudulle. Projekti pohjautuu Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi hankkeen toimenpide-ehdotuksiin. Ohjelmassa esitetään, että kulttuuritoiminta ja taidelähtöiset menetelmät integroidaan kiinteäksi osaksi kokonaisuutta myös vanhustyössä. Kulttuuri ei siis enää ole irrallinen, vain juhlahetkiin ja joihinkin ennalta suunniteltuihin kerhohetkiin kuuluva elementti. Nykyisin onkin jo paljon useista tutkimuksista saatua tietoa kulttuuri- ja taideharrastusten vaikutuksista ikääntyvien ihmisten hyvinvointiin. Näitä ovat mm. koetun elämänlaadun ja hyvinvoinnin kasvu, itsetunnon kasvu muistitoimintojen heikkenemisen hidastuminen ja eliniän piteneminen. Myös sosiaalinen yhdessäolo ja harrastustoiminta ylläpitävät hyvinvointia ja fyysistä terveyttä. Nämä tulokset on nyt tavoitteena jalkauttaa ja juurruttaa osaksi vanhustyötä, niin että hyväksi koettuja käytäntöjä ja toimintamalleja voidaan hyödyntää laajemminkin. Taiteen ja kulttuurin käyttö hoitotyötä rikastuttavana ja helpottavana työmuotona tulisi olla systemaattista ja monipuolista. Näin siitä on eniten hyötyä ja iloa kaikille osapuolille. Projektin kohderyhmänä ovat työntekijät mukana olevien yhdistysten hoivayksiköissä, vapaaehtoistyöntekijät sekä omaishoitajat Luottamus-hanke (2014) Palvelumuotoiluprosessina etenevä hanke kehittää uusia menetelmiä yritysneuvontaan ja -valmennukseen luovien alojen erityispiirteisiin keskittyen. Luottamus Luovien alojen identiteetistä luovan talouden yrittäjävalmiuksiin hanke on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa käynnistynyt kehittämishanke, jossa luodaan uusia menetelmiä ja toimintamuotoja yritysneuvonnan ja valmennuksen tueksi. Menetelmät tukevat luovien alojen yrittäjäksi aikovaa lannistumatta tekemään erilaisia kokeiluja ja yhdistämään kehittyvää yrittäjäidentiteettiä ja ammattiidentiteettiään. Uusiin kehitettäviin toimintamuotoihin voi kuulua esimerkiksi peli, jossa sovitellaan omaa osaamista ja intoa yrittäjän todellisuuteen. Sen tarkoitus on vahvistaa yrittäjäidentiteetin kehittymistä ja halua miettiä

34 33 myös rahoitusta ja toimeentuloa. Sen jälkeen voi siirtyä vaikkapa yksityiskohtaisempaan liiketoimintasuunnitelman tai starttirahahakemusten laadintaan. Hankkeen rungon muodostavat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa järjestettävät työpajat, joissa palvelumuotoilun menetelmillä kehitetään uusia työkaluja ja toimintatapoja. Pajoihin osallistuu sekä yritysneuvojia, kokeneita luovien alojen yrittäjiä että yrittäjäksi aikovia. Hankkeen toteutusaika on tämän vuoden loppuun. Yritysneuvonnan ja valmennuksen tukemisen lisäksi hankkeessa kehitetään uusia työkaluja korkeakoulujen yrittäjyysopetukseen ja kehitetään korkeakoulujen ja yritysneuvonnan yhteistyötä. Hankkeen tuotokset ovat sovellettavissa valtakunnallisesti. Hanketta toteuttavat Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-HUMAK Voima Imatralla ja Kouvolan seudun kehittämisyhtiö Kouvola Innovation eli Kinno. Myös Saimaan ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana mukana. Hanketta rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto. 3. Muualla Suomessa toteutettuja hankkeita Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia aivoterveyteen. Palvelumallien kehittämistä kansalaislähtöisesti Hanke on Pumppu-hankkeen Turun seudun TEHU-osahanke: Tuotteistetut hyvinvointipalvelut. Tehokkaan toiminnan edellytys seudullisesti toimivassa tuottaja-tilaajamalleissa. Ylimaakunnallisessa Pumppu-hankkeessa tavoitteena on ollut vastata yhteiskunnalliseen tarpeeseen luomalla uudenlaisia hyvinvointipalveluita ja niiden tuottamisen tapaa kehittämällä monituottajuuden toimintatapoja, käyttäjälähtöisesti suunniteltuja palvelukonsepteja sekä palveluiden saumattomuutta. Tähän on pyritty kohtauttamalla palveluntarjoajia ja asiakkaita sekä tuotteistamalla osaamista ja palveluita. Hankkeessa on pyritty vahvistamaan käyttäjän roolia ja tarvelähtöisyyttä palveluprosesseissa. TEHU-osahankkeessa kehitettiin alueellisia hyvinvointipalvelurakenteita kansalaislähtöisestä näkökulmasta. Hanke toteutui ajalla ja sen rahoittivat Etelä-Suomen aluekehitysrahasto 70% ja Turun ammattikorkeakoulu 30% kokonaisbudjetista. Malmivaara, Helena, Kivelä, Suvi (toim). Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen. Palvelumallien kehittämistä kansalaislähtöisesti. TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN OPPIMATERIAALEJA 89, Turun ammattikorkeakoulu, Turku 2014, s Toimijoiden ja verkostojen kartoittaminen 4.1 Kaakon taide Kaakon taide on perustettu parantamaan taiteilijoiden asemaa, lisäämään taiteen tavoitettavuutta, tuomaan taidetta arkeen ja matkailijoiden saataville. Varastossa on vanhoja keinoja, tuoreita tapoja ja mieli avoinna uusille aatoksille.

35 34 Kaakon taide yhdistää kaikki visuaalisten taiteiden ammattitaiteilijat ja kaksi maakuntaa. Viidestä taiteilijaseurasta rakentuva Kaakon taide on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimivien taiteilijoiden muodostaman verkosto. Kaakon taiteen tavoite on tuoda yhteen ihmiset, taiteet ja taiteilijat. Kaakkoissuomalaisiin taiteilijaseuroihin (Etelä-Karjalan Taiteilijaseura, KOUTA Kouvolan taiteilijaseura, Kotkan Taiteilijaseura, Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset TÄKY ja Korutaideyhdistys) kuuluu liki 300 jäsentä, jotka ovat kuva-, koru-, media-, valokuvataiteen ja taidekäsityön ammattilaisia. Kaakon taidetta vankistaa alueen kaupunkien mukanaolo verkoston toiminnassa. Verkostoa ovat tukemassa Lappeenrannan, Kotkan ja Kouvolan kaupungit, Taiteen edistämiskeskus Kaakkois-Suomi, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaliitot sekä Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto. Kaakon taiteelle on rakentanut pohjaa Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan rahoittama Taidelinkki-hanke ( ) tekemän työ. Taidelinkki on työskennellyt läänintaiteilija Sirpa Hynnisen johdolla kuvataiteiden edistämiseksi. Taidelinkin kautta on työllistetty kaakkoissuomalaisia kuvataiteilijoita ja tehty heidän työtään tunnetuksi. Taideverkoston edellytyksiä on kartoitettu Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala-instituutin toteuttamassa esiselvityshankkeessa, jonka loppuraportti Samaa seittiä kutomaan julkaistiin vuonna Kaakon taiteen vetäjänä toimii taidehistorioitsija FM Anna Vilkuna Taiteen edistämiskeskus Kaakkois-Suomessa työskentelee muotoilun läänintaiteilija ja tuottaja-läänintaiteilija. Läänintaiteilijat työskentelevät hajautetun mallin mukaisesti, muotoilun läänintaitelija Kouvolassa ja tuottaja-läänintaiteilija Kotkassa. Kouvolassa sijaitseva Kaakkois-Suomen toimipiste palvelee Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan asiakkaita. Taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä edistetään myöntämällä apurahoja ja avustuksia sekä tukemalla hanke- ja verkostotyötä. Patrik Ikäläinen, tuottaja-läänintaiteilija, toimikausi Toimii Kasvava keskus hankkeessa, jonka ensisijaisena kohderyhmänä ovat uupumuksen tai masennuksen vuoksi opiskelu- tai työelämästä syrjäytyneet, tai vakavan syrjäytymisuhan alla olevat. Projektin päämääränä on löytää toimivat käytännöt kohderyhmien opiskelu- ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiselle. Lisäksi tekee yhteistyössä nuorisoteatterin kanssa taiteen vaikuttavuusanalyysiä, jossa on mahdollista tarkastella taloudellisen näkökulman lisäksi myös laadullisia vaikutuksia sosiaalisen pääoman kannalta. Menetelmänä on ns. SROI-analyysi (Social Return on Investment). Talous ja sosiaalinen pääoma Kotkan Nuorisoteatterissa Outi Turpeinen, muotoilun läänintaiteilija, toimikausi Läänintaiteilijana tavoitteena on edistää julkista taidetta Kaakkois-Suomessa yhteistyössä rakennuttajien, kuntien ja kaupunkien kanssa. Julkinen taide rikastuttaa ihmisten arkea tuomalla taidetta kotinurkkiin oman asuintalon rappukäytävään tai vaikka sairaalan aulaan. Työnkuvassa kiinnostavaa on edistää taiteilijoiden ja muotoilijoiden verkottumista rakennushankkeista päättävien kanssa.

36 Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkosto Turkulaiset hoiva- ja sosiaalialan sekä kulttuurin toimijat yhdessä ovat perustaneet Kulttuurihyvinvointia Turussa verkoston, jossa Turun AMK Taideakatemia on ollut vahvasti mukana. Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkosto on vapaamuotoinen ja vailla omaa rahoitusta. Yhteisenä tavoitteena on saada alueelle kulttuurihyvinvoinnin keskus, joka kokoaa toiminnan, välittää tietoa ja toimintamalleja valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Anna-Mari Rosenlöf, taidekoordinaattori, Rakenteita ratkomassa -hanke puh anna-mari.rosenlof (at) minedu.fi Monen Taideakatemiasta valmistuvan työnkuvaan sisältyy moniammatillinen yhteistyö hoiva- ja sosiaalipalvelujen kanssa. Tarkoitus ei suinkaan ole, että yksinäinen taiteilija purjehtii sisään laitokseen. Parhaimmillaan eri alojen asiantuntijat muodostava työtiimin, joka yhdessä miettii taidelähtöisiä lähestymistapoja. Care Music -hankkeessa toteutettiin hoivamusiikkitoimintaa mm. TYKS:ssä, sosiaalipalveluiden asiakkaiden omissa kodeissa sekä vanhusten hoivakodeissa. Hoivamusiikkityö on suunnattu koko hoito- ja hoivayhteisön hyvinvoinnin parantamiseen. Mimo -hankkeessa kehitettiin ja sovellettiin taidelähtöisiä menetelmiä ja työkaluja sosiaalialalle sekä ennakoivaan nuorisotyöhön. Esimerkiksi Salon terveydenhoitajaopiskelijat ja Taideakatemian teatteriohjaajaopiskelijat ovat kolmen vuoden ajan toteuttaneet nuorten ehkäisevää päihdetyötä Salon seudulla yhdessä päihdetyöntekijöiden kanssa. Koko hanketoiminnassa yhtenä tärkeänä lähtökohtana on hankkeiden opinnollistaminen. Uusien hankkeiden kriittinen kysymys onkin, missä määrin niihin saadaan nivottua opiskelijoita. Opiskelijat ovatkin avainasemassa uusien hankkeiden kehittämisessä.

37 36 Liite 2 Työryhmän kokoonpano, Etelä-Karjala Ahonen Päivi Lappeenrannan palvelukeskussäätiö Hallikainen Maija Imatran työväenopisto Hokkanen Helena Lappeenrannan kaupunki, kulttuuritoimi Jähisalo Marja Amusa Oy Kajastila-Hämäläinen Laura Lappeenrannan palvelukeskussäätiö Laasonen Kaisu Saimaan ammattikorkeakoulu Lajunen Kirsi Työ- ja hyvinvoinnin laitos Pirilä-Martti Minna Metku Pötry Päivi-Linnea Lappeenrannan kaupunki kulttuuritoimi Rautiainen Helena Saimaan ammattikorkeakoulu Suutari Ritva LPR:n palvelukeskussäätiö, Kasarminportti Särkinen Ulla Imatran kaupunki Taipale Mona Lappeenrannan kaupunki Tuomi Jaakko Lappeenrannan vanhusneuvosto Turpeinen Outi Kaakkois-Suomen taidetoimikunta Valavuo Kaisa Eksote Viitikko Tarja Eksote Vilkuna Anna Kaakon taide Wright Helena Saimaan ammattikorkeakoulu Liite 3 Työryhmän kokoonpano, Kymenlaakso Ikäläinen Patrik Kiiski Kirsi Lindroos Heikki Valta Meri Vuorio-Palmumaa Jaana TAIKE Kouvolan kaupunki Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kouvolan kaupunki

38 37 Liite 4 Arvoverkkotyöpajan osallistujat, Etelä-Karjala Bloiku Elisa Suomen Punainen Risti Haiko Heidi Helen Tuula Huuhtanen Marja Jähi-Salo Marja Koral Sanna Laasonen Kaisu Niiranen Virve Niiranen Jari Paajanen Raili Pirilä-Martti Minna Silventoinen Päivi Sokura Jenni Staven Aapo Suutari Ritva Taipale Mona Viitikko Tarja Vilkuna Anna Taiteilija Eksote Imatra Amusa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Saimia Kaiku Kaiku Eksote Lpr:n kaupunki Eksote Taiteilija Taiteilija Lpr:n palvelukeskussäätiö Lpr:n kaupunki Eksote Kaakon Taide Liite 5 Arvoverkkotyöpajan osallistujat, Kymenlaakso Hinkkuri Arja Kouvolan kaupunki Jähi-Salo Marja Amusa Kaasalainen Marja Suomen Punainen Risti Klemola Piia Toimintavoima Koivula Tarja Kouvolan kaupunki Koral Sanna Opiskelija, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Liikkanen Satu Koskenrinne ry Metsärinne Minna Taiteilija Mäkelä-Marttinen Leena Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Outinen Janne Taiteilija Palmros Nina Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Pajari Merja Palvelutalo Mäntyrinne ry Peräkylä Hanna Taiteilija Suni Satu Koskenrinne ry Valta Meri Kyamk Vuorio-Palmumaa Jaana Kouvolan kaupunki

39 38 Liite 6 PALETTI Arvoverkko Kaakkois-Suomi Kolmannen sektorin saama ja tuottama hyöty yhteistyöverkostolle Oppilaitosten saama ja tuottama hyöty yhteistyöverkostolle

40 39 Ikäihmisten palvelujen saama ja tuottama hyöty yhteistyöverkostolle Yksityisen sektorin saama ja tuottama hyöty yhteistyöverkostolle

41 Resurssit, prosessit, asenteet, tiedon kulku ja palveluiden saavutettavuus sekä koordinointi ja johtaminen, toimijatahojen vahvuudet ja toimenpiteet, joilla haasteita voidaan ratkoa 40

42 41

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi!

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot