KYSYMYKSIÄ 2002 ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSYMYKSIÄ 2002 ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN RAPORTTI"

Transkriptio

1 SUOMEN VENÄJÄNKIELISEN VÄESTÖNOSAN KYSYMYKSIÄ 2002 ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN RAPORTTI Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Annankatu 44, Helsinki Puh. (09) , telekopio (09) ISBN Helsinki 2003

2 Saatteeksi Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto jätti Etnisten suhteiden neuvottelukunnalle aloitteen ja täydentävän ehdotuksen Suomen venäjänkielisen väestönosan tutkimusta kartoittavan ad hoc -työryhmän perustamiseksi. Etnisten suhteiden neuvottelukunta päätti asettaa neuvottelukunnan työjaoston esityksestä Suomen venäjänkielistä väestönosaa koskevaa tutkimusta selvittävän ad hoc -työryhmän. Neuvottelukunta päätti tukea raportin kääntämistä venäjän kielelle. Työryhmän tehtävänä oli selvittää ja arvioida Suomessa tehtyä venäjänkielistä väestöä koskevaa tutkimustoimintaa sekä kartoittaa mahdolliset lisätarpeet jatkotutkimuksille. Ad hoc -työryhmä aloitti työnsä huhtikuussa 2002 ja luovutti raporttinsa Suomen venäjänkielisen väestönosan kysymyksiä 2002 Etnisten suhteiden neuvottelukunnalle Ad hoc työryhmä laajensi itse tehtäväänsä alkuperäisestä neuvottelukunnan vahvistamasta toimeksiannosta varsin laajaksi, kuten raportista ilmenee. Raportti on informatiivinen ja useat siinä ehdotetut toimenpiteet koskevat kaikkia maahanmuuttajia ja liittyvät Suomen vähemmistöpolitiikkaan. Etnisten suhteiden neuvottelukunta lähettää raportin valtioneuvoston kanslialle, opetusministeriölle, oikeusministeriölle, työministeriölle, sisäasiainministeriölle, ulkoasiainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle, Suomen kuntaliitolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle, Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, työelämän keskeisille osapuolille ja vähemmistö- ja maahanmuuttokysymyksiä käsitteleville kansalaisjärjestöille ja tahoille. Helsingissä Risto Laakkonen Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

3 2 SISÄLTÖ: JOHDANTO SUOMEN VENÄJÄNKIELISEN VÄESTÖNOSAN TAUSTAA Venäläiset Suomessa Inkerinsuomalaiset Etnisiä vähemmistöjä koskevan tilastoinnin puutteita SUOMEN MAAHANMUUTTO- JA VÄHEMMISTÖPOLITIIKKAA Kansainvälisiä sopimuksia Suomea sitovia kielellisiä vähemmistöjä koskevia kansainvälisiä sopimuksia Kieliolojen valvonnasta ja säätelystä Suomessa Normit ja niiden seuranta Perustuslaki Ulkomaalaislaki Kansalaisuuslaki Kotouttamislaki Kotouttamislain toimeenpanon seuranta Varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet Varhaiskasvatus ja lapsiperheiden tuki Koulutusta koskevat lait ja opetussuunnitelmat Koululakien seuranta Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen / rinnastaminen Kielisäännöksiä Laki etnisen yhdenvertaisuuden turvaamisesta Laki maahanmuuttajan erityistuesta Ohjelmat ja linjaukset Hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen ohjelma Hallituksen etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen toimintaohjelma Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset Vähemmistöasioita käsitteleviä elimiä Etnisten suhteiden neuvottelukunta Vähemmistövaltuutettu Suomen vähemmän puhuttujen kielten toimisto (FIBLUL) VENÄJÄNKIELISEN VÄESTÖNOSAN ASEMA SUOMESSA Venäjänkielisen väestönosan asemaan liittyviä epäkohtia Kielellisten oikeuksien toteutuminen Pääväestön asenteista johtuva syrjintä Syrjintä työhönotossa Vähemmistöaseman virallisesta tunnustamisesta... 26

4 3 4 VENÄJÄNKIELISTEN MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESTA Suomalaisen ja venäläisen koulukulttuurin eroja Venäjä äidinkielenä -opetuksesta Oma- ja kaksikielisestä opetuksesta Venäjänkieliset koulut Venäjänkieliset päiväkodit Suomi / ruotsi toisena kielenä opetuksen puutteita Maahanmuuttajakoulutuksesta ja työllistymisestä VENÄJÄNKIELISILLE SUUNNATUT INFORMAATIOPALVELUT JA TIEDOTUSVÄLINEET Informaatiopalvelut ja kirjastot Kielipalvelut Venäjänkielisiä tiedotusvälineitä VENÄJÄN KIELEN ASEMA JA SÄILYTTÄMINEN SUOMESSA Venäjän kielen ja kulttuurin opetuksesta Suomessa Venäjän kielen säilyttäminen ja kielenhuolto Suomessa VENÄJÄNKIELISET JÄRJESTÖT JA USKONNOLLISET YHTEISÖT Venäjänkielisten järjestöjen toiminnasta Venäjänkieliset uskonnolliset yhteisöt TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA Työryhmän suositukset toimenpiteiksi Venäläisasiain neuvottelukunnan tehtävät, toimintamalli ja kokoonpano Neuvottelukunnan kokoonpano Neuvottelukunnan yleiset tehtävät Strategian kehitystehtävät Neuvottelukunnan toimintamalli ja eri sidosryhmien edustus Ehdotuksia lisätutkimuskohteiksi LIITTEET LIITE 1: Raportissa käytettyjä lyhenteitä LIITE 3: Suomen venäjänkielistä väestöä koskevia tutkimuksia vuosina LIITE 4: Nykyisiä tutkimushankkeita LIITE 5: Suomen venäjänkielistä väestöä koskevia tilastoja LIITE 6: Venäjänkielisiä järjestöjä LIITE 7: Lausuntoja ja raportteja, joita on huomioitu työryhmän raportissa LIITE 8: Lausunto Suomen venäjänkielisen väestön vähemmistöstatuksesta LIITE 9: Työryhmälle toimitettuja aloitteita ja esityksiä... 91

5 4 JOHDANTO Etnisten suhteiden neuvottelukuntaan (ETNO) päätettiin perustaa määräaikainen työryhmä selvittämään Suomen venäjänkielisen väestönosan kysymyksiä. Työryhmä perustettiin ja sen tehtävät määriteltiin Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liiton (SVYL) aloitteesta. Työryhmän tehtävänä oli selvittää venäjänkielisen väestönosan asemaa vuonna 2002 ja laatia suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Työryhmä keskittyi erityisesti venäjänkielisen väestönosan kieltä, kulttuuria, koulutusta ja oikeuksia koskeviin kysymyksiin. Loppuraporttiin on kirjattu yhteensä 37 laajuudeltaan eritasoista suositusta. Työryhmä aloitti toimintansa huhtikuussa 2002 ja kokoontui kymmenen kertaa. Kesäkuussa lähetettiin venäjänkielisten asemaa kartoittava kysely venäjänkielisille järjestöille. Joulukuussa järjestettiin seminaari, jossa esiteltiin työn tuloksia. Seminaariin osallistui yhteensä noin sata venäjänkielisten järjestöjen edustajaa, viranomaisia ja tutkijoita. Kyselyssä ja seminaarissa esille tulleita asioita on huomioitu tässä raportissa. Tehtävänä oli myös arvioida ja koota saatavissa olevaa tutkimustietoa sekä tehdä ehdotuksia lisätutkimuskohteiksi. Luettelo vuosina tehdyistä Suomen venäjänkielistä väestöä koskevista tutkimuksista ja raporteista on tämän raportin liitteenä (liite 3). Tutkimuksia on käytetty myös raportin lähdeaineistona. Nykyisiä tutkimushankkeita on esitelty liitteessä 4. Työryhmän työ osoitti Suomen venäjänkielisen väestöryhmän historiallisen ja oikeudellisen aseman monivivahteisuuden. Lisäksi korostuivat kielen ja kulttuurin säilyttämisen merkitys integroitumisprosessissa sekä kansalaismielipiteiden kuulemisen tärkeys. Venäjänkielisen väestönosan kysymykset Suomessa tarvitsevat jatkuvaa ja riittävää huomiota sekä avointa keskustelua. Ne ovat tärkeitä kieli- ja kulttuurivähemmistön aseman kannalta, mutta myös vähemmistön mahdollisuuksien kannalta vaikuttaa oman asemansa määrittelyyn.

6 5 Työryhmän puheenjohtajana toimi ylitarkastaja Pekka Lampinen opetusministeriöstä ja jäseninä suunnittelija Mikko Cortés Téllez opetusministeriöstä, venäjänkielisten edustaja ETNO:ssa Kirill Gluschkoff, venäjänkielisten edustaja ETNO:ssa toiminnanjohtaja Irinja Karvonen Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistyksestä, vanhempi tutkija Seppo Lallukka Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista, venäjänkielisten edustaja ETNO:ssa maahanmuuttajaneuvoja Anna Leskinen, ylitarkastaja Anja Lyra työministeriöstä, FIBLUL:n varapuheenjohtaja Eugen Novitsky ja venäjänkielisten edustaja ETNO:ssa filosofian tohtori Sergei Smirnov. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana oli johtaja Valdemar Melanko Venäjän ja Itä- Euroopan instituutista. Asiantuntijana oli myös päätoimittaja Eilina Gusatinsky Spektr-lehdestä. Työryhmän sihteerinä toimi projektisihteeri Leila Juusola Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista. Helsingissä Pekka Lampinen (pj) Mikko Cortés Téllez Irinja Karvonen Anna Leskinen Valdemar Melanko Sergei Smirnov Kirill Gluschkoff Seppo Lallukka Anja Lyra Eugen Novitsky Leila Juusola (siht.)

7 6 1 SUOMEN VENÄJÄNKIELISEN VÄESTÖNOSAN TAUSTAA 1.1. Venäläiset Suomessa Ennen toista maailmansotaa venäläisiä muutti Suomeen pääasiassa kolmessa aallossa. Niistä ensimmäinen muodostui talonpojista, jotka siirrettiin Venäjältä Karjalan kannakselle luvun alussa Ruotsi-Suomelta vallatuille alueille. Alueet järjestettiin hallinnollisesti Venäjän yhteyteen Viipurin kuvernementiksi, josta käytettiin nimitystä Vanha Suomi. Kannakselle syntyivät venäläiskylät, joiden asukkaat tunnettiin laajalti muuallakin Suomessa kyyröläläisinä savenvalajina. Kun Vanha Suomi vuonna 1812 liitettiin muuhun Suomeen, venäläissyntyisistä talonpojista tuli samalla Suomen suuriruhtinaskunnan kansalaisia. Venäläisten osuus Vanhan Suomen kaupunkiväestöstä oli tuolloin 30 prosenttia, saksalaisia oli 14 prosenttia ja ruotsinkielisiä 12 prosenttia. Toinen aalto muodostui venäläisistä virkamiehistä, sotilaista, ortodoksisen kirkon papeista ja kauppiaista, jotka saivat autonomian aikana luvan asettua Suomen suuriruhtinaskuntaan. Osa heistä jäi maahan myös eläkkeelle siirryttyään. Venäläisten osuus Suomen väestöstä koko autonomian ajan oli noin 0,2 prosenttia. Vuonna 1880 maassa asui pysyvästi venäläistä, vuonna 1900 heitä oli ja vuonna 1910 määrä nousi 7 400:een. Eniten heitä asui Helsingissä ja Viipurissa. Esimerkiksi vuoteen 1850 mennessä venäläisten osuus Helsingin kauppiaiden keskuudessa oli 40 prosenttia. Viipurin kauppiaista noin puolet oli venäläisiä. Suomen itsenäistymisvuonna 1917 maassa oli kuutisen tuhatta ja vuonna 1920 noin viisi tuhatta venäläistä. Määrän lasku johtui siitä, että osa sulautui ruotsinkieliseen väestöön ja osa muutti takaisin Neuvosto-Venäjälle. Kolmantena aaltona olivat Venäjän vallankumousta paenneet. Muun muassa Kronstadtin kapinan seurauksena Suomeen muutti vuonna 1921 noin pakolaista. Heistä monet jäivät maahan pysyvästi. Suurimmillaan venäläisten lukumäärä oli vuonna 1922, jolloin heitä oli Heistä puolet oli venäläisiä emigrantteja, puolet inkeriläisiä ja Itä-Karjalan pakolaisia. Vuoden 1922 jälkeen pakolaisten määrä kääntyi laskuun, sillä monet heistä jatkoivat matkaansa suurimpiin emigranttisiirtokuntiin Pariisiin, Brysseliin, Berliiniin ja Prahaan. Toisen maailmansodan alkaessa Suomen venäläisyhteisöön kuului eräiden tietojen mukaan noin henkeä. Jatkosodan aikana Suomeen siirrettiin inkeriläistä, joista palautettiin myöhemmin Neuvostoliittoon. Sodan jälkeen osa venäläisistä muutti maasta, toisaalta sulautuminen suomen- tai ruotsinkieliseen väestöön voimistui. Vielä 1920-luvulla Suomen venäjänkielisillä oli vilkasta yhdistystoimintaa, mutta sodan jälkeen poliittisesti arkana aikana toiminta keskittyi muutaman harvan yhdistyksen ja seurakuntien ympärille. Vuodesta 1940 vuoteen 1960 Suomen venäläisten tilastoitu määrä väheni 7 210:stä 2 750:een luvulta lähtien Suomeen on muuttanut kasvava määrä venäläisiä. Neuvostoliitosta luvuilla Suomeen muuttaneista suurin osa oli solminut avioliiton Suomen kansalaisten kanssa.

8 luvulla muuttoliike vilkastui huomattavasti inkerinsuomalaisten ja muiden suomalaissukuisten paluumuuttajien myötä. Heistä suuri osa on venäjänkielisiä. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet muodostavat nykyään suurimman maahanmuuttajaryhmän Suomessa. Lauri Hannikaisen (2002) mukaan uusimmat muuttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Suurimman ryhmän muodostavat inkerinsuomalaiset ja muut syntyperältään suomalaiset, jotka enimmäkseen käyttävät venäjää pääkielenään. Toisena ryhmänä ovat etniset venäläiset, jotka ovat tulleet Suomeen työ- tai perhesyistä enimmäkseen Venäjältä tai Virosta. Kolmas ja pienin ryhmä koostuu entisistä Neuvostoliiton kansalaisista, jotka eivät ole venäläisiä eivätkä virolaisia, mutta joiden pääkieli on venäjä. Vuoden 2001 lopun tilastojen mukaan Suomessa asui Venäjän kansalaista. Venäjän äidinkielekseen ilmoittaneita oli Ns. vanhavenäläisiä ja heidän jälkeläisiään on Suomessa He asuvat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, mutta myös Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Kotkassa, Turussa ja Tampereella. Tilastoissa otetaan huomioon vain Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilapäisillä oleskeluluvilla Suomessa oleskelevia siirtolaisia alettiin tilastoida alkaen. Työministeriön puoltamia lausuntoja työlupia varten annettiin Venäjän kansalaisille vuoden 2001 aikana. Vuonna 2002 venäläisten hakemista luvista sai puoltavan lausunnon hakemusta. Valtaosa haetuista työluvista kohdistuu kausiluonteisiin töihin. Venäjänkielisten asukkaiden määrä Suomessa on viime aikoina kasvanut noin 2 000:lla vuodessa (siirtolaisia lukuun ottamatta). Lähitulevaisuudessa maahanmuuton odotetaan jatkuvan kasvavana. Eräässä asiantuntija-arviossa (Alanen, 2002) on esitetty vaihtoehtoja muuttovoitosta, jota Suomi vuoteen 2013 mennessä saisi IVY-maista. Varovaisen arvion mukaan määrä olisi henkeä. Voimakkaan siirtolaisuuden vaihtoehdon mukaan muuttovoitto olisi henkeä Inkerinsuomalaiset Inkerinsuomalaiset ovat Suomen alueelta 1600-luvulta lähtien Inkerinmaalle muuttaneita alueen siirryttyä Ruotsin haltuun Stolbovan rauhassa. He ovat yksi ryhmä niitä entisen Neuvostoliiton kansalaisia, joilla on suomalainen syntyperä. Inkeriläiset tarkoittaa kaikkia Inkerinmaan suomalais-ugrilaisia väestöryhmiä, eli inkerinsuomalaisten lisäksi ortodoksisia inkeroisia ja vatjalaisia, jotka eivät ole koskaan asuneet Suomen alueella. (Takalo, 1994) Eri puolilla entistä Neuvostoliittoa asuvien inkerinsuomalaisten määrän arvioidaan olevan noin Heistä noin kolmannes asuu vanhalla Inkerinmaalla (Pietarissa ja Leningradin alueella), kolmannes Karjalassa ja kolmannes Virossa. Paluumuuttojonossa on tällä hetkellä noin inkerinsuomalaista. Suomeen saapuneet inkerinsuomalaiset paluumuuttajat voidaan jakaa kolmeen sukupolveen: Inkerinmaalla ennen toista maailmansotaa syntyneet, sodan jälkeen inkerinsuomalaisten avioliitoista syntyneet ja seka-avioliitoista syntyneet (toinen vanhemmista inkerinsuomalainen ja toinen esimerkiksi venäläinen tai virolainen).

9 8 Vanhin sukupolvi on viettänyt lapsuutensa Inkerinmaalla suomalaisessa kyläyhteisössä ja käynyt suomalaista koulua. Tämän polven inkerinsuomalaisilla on selkeä suomalainen identiteetti. He puhuvat sujuvaa suomea ja ovat uskonnoltaan luterilaisia. Toisen sukupolven inkerinsuomalaiset ovat syntyneet eri puolilla Neuvostoliittoa ja monet heistä ovat joutuneet pitämään vähemmistötaustansa salassa. Tämän polven suomen kielen ja kulttuurin tuntemus on vähäistä. Heidän ongelminaan Suomessa ovat usein työttömyys, huono kielitaito ja epävarmuus omasta identiteetistä. Kolmas sukupolvi muodostuu nuorista aikuisista, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet joko Virossa tai Venäjällä. Heidän kosketuksensa suomalaisuuteen tai inkerinsuomalaisuuteen on hyvin vähäistä. Tämän sukupolven sopeutuminen Suomessa vertautuu käytännössä venäläisten ja virolaisten maahanmuuttajien sopeutumiseen. Kun inkerinsuomalaisten maahanmuutto 1980-luvun lopulla alkoi, Suomessa vallitsi taloudellinen korkeasuhdanne ja työvoimapula. Paluumuutto nähtiin myönteisenä ilmiönä sekä työmarkkinoiden että koko yhteiskunnan kannalta. Koska yrityksillä oli pulaa työvoimasta, työn saannissa ei ollut aluksi ongelmia. Korkeasuhdanteen käännyttyä lamaksi paluumuutto jatkui entisellään. Tiedolla siitä, että Suomessa on korkea työttömyys ja työn saanti siten vaikeaa, ei ollut merkittävää vaikutusta muuttopäätöksiin. Nylund-Ojan ja Pentikäisen (1997) mukaan paluumuuton ongelmat johtuvat siitä, että Suomessa ei ollut lainkaan varauduttu paluumuuttajien tuloon eikä siihen, että he puhuvat enimmäkseen venäjää. Paluumuuttoon on Suomessa kiinnitetty huomiota myös lähinnä työvoimaja sosiaalipoliittisesti. Ilmiötä tulisi heidän mukaansa tarkastella ennen kaikkea kulttuurisesti sekä lähtijöiden että vastaanottajien kannalta. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä inkerinsuomalaisille on, että hakija osallistuu lähtömaassa järjestettyyn maahanmuuttovalmennukseen. Muuttovalmennusta järjestetään Virossa, Pietarissa ja Petroskoissa, ja sen toteuttamisesta vastaa työministeriö. Moskovan edustuston kautta tuleville paluumuuttajille muuttovalmennusta ei voida järjestää pitkien etäisyyksien takia. Maahanmuuttovalmennuksen laajuus on viisi opintoviikkoa (170 tuntia). Eduskunta hyväksyi tammikuussa 2003 ulkomaalaislakiin tehdyn muutosesityksen, jonka mukaan inkerinsuomalaisilta vaaditaan määrättyä suomen tai ruotsin kielen taitotasoa ennen oleskeluluvan myöntämistä. Kielitestejä inkerinsuomalaisille alettaneen järjestää syyskuusta 2003 alkaen. (katso kohta ) 1.3. Etnisiä vähemmistöjä koskevan tilastoinnin puutteita Tietojen rekisteröinti väestötietojärjestelmään perustuu kansalaisten ja viranomaisten antamiin lakisääteisiin ilmoituksiin. Väestörekisterikeskuksen antamien tietojen perusteella Tilastokeskus laatii tilastoja mm. kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan, joiden perusteella etnisiin vähemmistöön kuuluvista on saatavissa tietoja.

10 9 Tilastotiedoista ei kuitenkaan voida päätellä esimerkiksi venäjänkielisten henkilöiden ja kansallisuudeltaan venäläisten todellista määrää. Kielirekisteröinnissä noudatetaan periaatetta, että ihmisillä on ainoastaan yksi oma kieli, joten kaksikielinen henkilö ei voi merkityttää molempia kieliä rekisteriin. Erityisesti ns. vanhavenäläisistä useimmat ovat Suomen kansalaisia ja kaksikielisiä, vaikka heidän äidinkielekseen on merkitty suomi tai ruotsi. Kun tilastoja tarkastellaan kansalaisuuden mukaan, Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat eivät erotu. Syntymämaan perusteella toinen sukupolvi ei erotu ja mukaan tulevat myös ulkomailla syntyneet suomalaiset. Tilastoinnissa ja määritelmissä on lisäksi paljon epäselvyyksiä ja sekaannusta venäjänkielisten ns. emigranttien, paluumuuttajien, maahanmuuttajien ja pakolaisten kohdalla. 2 SUOMEN MAAHANMUUTTO- JA VÄHEMMISTÖPOLITIIKKAA 2.1. Kansainvälisiä sopimuksia Suomea sitovia kielellisiä vähemmistöjä koskevia kansainvälisiä sopimuksia Suomi on osallisena useissa kansainvälisissä sopimuksissa, jotka koskevat venäjän kielen ja kulttuurin sekä vähemmistöjen asemaa Suomessa. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 8/1976) monet määräykset koskevat kielellisten vähemmistöjen oikeuksia. Esimerkiksi 27 artiklan mukaan kansallisilla, uskonnollisilla ja kielellisillä vähemmistöillä on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan ja käyttää omaa kieltään. Vuonna 1994 annetussa yleisessä huomautuksessa (n:o 23; 50) korostetaan sopimusvaltioiden velvollisuutta ryhtyä positiivisiin erityistoimenpiteisiin vähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 60/1991) 30 artiklan mukaan vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan ja käyttää omaa kieltään. YK:ssa on myös hyväksytty vuonna 1992 julistus kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin tai kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista. Julistus ei ole kuitenkaan oikeudellisesti sitova asiakirja. Vuonna 1992 solmittiin Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista (SopS 63/1992). Sen 10 artiklan mukaan sopimuspuolet tukevat suomalaisten ja suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ja vastaavasti Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa. Sopimuspuolet myös suoje- Toisaalta Suomen tietosuojalainsäädäntö (henkilötietolain 3 luvun 11 ; 523/1999) kieltää sellaisten arkaluontoisten henkilötietojen tallentamisen, jotka on tarkoitettu muun muassa kuvaamaan rotua tai etnistä alkuperää.

11 10 levat toistensa kieliä, kulttuuria ja historian muistomerkkejä. Sopimuksen voidaan katsoa edellyttävän ainakin venäjän kielen suojelua Suomessa. Samana vuonna Suomi ja Venäjä solmivat myös sopimuksen yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen alalla (SopS 100/1992). Sen 4 artiklan mukaan sopimuspuolet tukevat Venäjän suomensukuisen väestön sivistyksellisiä yhteyksiä Suomeen ja Venäjältä peräisin olevien mahdollisuuksia vaalia omaa kulttuuriperinnettään Suomessa. Euroopan neuvoston hyväksymä ja Suomen ratifioima kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (SopS 2/1998, puitesopimus) tuli voimaan Suomessa Sopimuksessa määritellään ne periaatteet, joiden mukaisesti sopimusvaltioiden on omalla alueellaan suojeltava kansallisia vähemmistöjään. Suomi ei sopimusta ratifioidessaan määritellyt, mitkä ryhmät on katsottava kansallisiksi vähemmistöiksi. Puitesopimusta valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea, jota avustaa neuvoa-antava komitea. Valvontaa varten sopimusvaltiot toimittavat määräaikaisraportteja, joiden pohjalta ministerikomitea voi antaa sopimusvaltioille suosituksia. Suomen ensimmäinen raportti toimitettiin Euroopan neuvostolle vuonna Raportissa annettiin tietoja mm. perinteisistä kansallisista vähemmistöistä, ja tunnustettiin de facto mm. vanhavenäläiset vähemmistöksi. Neuvoa-antava komitea antoi Suomen toista raporttia varten venäjänkielisiä koskevia suosituksia vuonna Komitean mielestä ensinnäkin jako vanhavenäläisiin ja uusvenäläisiin on teoreettinen. Toiseksi komitea ehdotti venäläisasiain neuvottelukunnan perustamista Romani- ja saamelaisasiain neuvottelukuntien mallin mukaan. Kolmanneksi komitea ehdotti Suomen kahden suomalais-venäläisen koulun opetussuunnitelman muuttamista siten, että niissä huomioitaisiin myös venäjää äidinkielenään puhuvat. Koulut on nyt suunnattu lähinnä äidinkieleltään suomalaisille lapsille, vaikka niissä on myös maahanmuuttajaoppilaita. Komitean mielestä myös venäjänkielisiä ohjelmia tulisi lisätä Suomen tiedotusvälineissä ja venäjänkieliselle tiedotusvälineille tulisi antaa enemmän valtion tukea. Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi lopulliset Suomea koskevat suosituksensa neuvoa-antavan komitean raportin pohjalta vuonna Venäjänkielisen väestön osalta ministerikomitea kehotti harkitsemaan puitesopimuksen täytäntöönpanoa erityisesti koulutuksessa ja tiedotusvälineiden osalta. Suositustensa ohella ministerikomitea kehotti ottamaan huomioon myös kaikki neuvoa-antavan komitean tekemät havainnot. Suomi on ratifioinut myös Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (SopS 23/1998, vähemmistökielisopimus), joka tuli voimaan Ratifioituaan peruskirjan Suomi sitoutui täyttämään ruotsin kielen (vähemmän puhuttu virallinen kieli) ja saamen kielen (alueellinen kieli) osalta peruskirjassa säädettyjä erityisvelvoitteita. Lisäksi Suomi on antanut julistuksen, jonka mukaan se soveltaa sopimuksen tavoitteita ja periaatteita romanin kieleen ja muihin ei-alueellisiin kieliin. Peruskirjaan liittyvässä raportoinnissa muina ei-alueellisina kielinä on käsitelty venäjän, jiddishin ja tataarin kieliä. Vähemmistökielisopimuksen täytäntöönpanoa valvoo asiantuntijakomitea, jossa on yksi jäsen kustakin sopimusvaltiosta. Valvonta toteutuu sopimusvaltioiden toimittamien määräaikaisraporttien pohjalta. Suomi antoi ensimmäisen raporttinsa vuonna Asiantuntijakomitea huomautti Suomelle vuonna 2001 muun muassa venäjänkielisten lasten rajoittuneista mah-

12 11 dollisuuksista opiskella venäjää peruskouluissa ja päiväkodeissa. Suomea koskeva toinen raportti, jossa on huomioita myös venäjän kielen osalta, valmistuu vuoden 2003 alussa. Nizzan huippukokouksessa joulukuussa 2000 hyväksyttiin julistuksena Euroopan unionin perusoikeusasiakirja. Sen 21 artiklan mukaan kaikenlainen syrjintä muun muassa kielen perusteella on kielletty. Perusoikeuskirjan 22 artiklassa todetaan unionin kunnioittavan kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta. Perusoikeuskirjaa sovelletaan paitsi unionin elimiin myös jäsenvaltioihin silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta Kieliolojen valvonnasta ja säätelystä Suomessa Vaikka Suomen kielellisiä oikeuksia koskeva lainsäädäntö on kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden edellyttämässä kunnossa, käytäntö ei aina vastaa lain asettamia vaatimuksia. Euroopan neuvoston valvontaelimien havainnot ja suositukset ovatkin pääosin koskeneet kielellisten oikeuksien käytännön toteutumisessa ilmeneviä puutteita. Suomen kieliolojen raportointiin kansainvälisille valvontaelimille tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Kieliolojen valvonta- ja raportointijärjestelmä Suomessa ei ole riittävän tehokas. Raportoinnin tulisi perustua systemaattiseen seurantaan ja tutkimustietoon ja sen tulisi heijastaa myös kansalaisjärjestöjen käsityksiä kielioloista. Toisin kuin joissakin muissa maissa (esimerkiksi Ranskassa, Norjassa ja Unkarissa) Suomesta puuttuu toimielin tai ministeriö ja sen alainen hallinto, jonka nimenomaisena tehtävänä olisi kieliolojen kehittäminen. Suomessa perusoikeuksien ja kielellisten oikeuksien toteutumisen valvonta kuuluu eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille, mutta vain osana heidän laajaa tehtäväkenttäänsä. Hallituksen syksyllä 2002 eduskunnalle antamassa esityksessä uudeksi kielilaiksi (HE 92/2002) ehdotettiin joitakin korjauksia kieliolojen valvontaan. Lakiesityksen mukaan oikeusministeriöllä olisi erityisvastuu kielilain soveltamisen seuraamisessa. Ministeriö voisi myös antaa suosituksia kielilainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä, ja se voisi tehdä aloitteita epäkohtien korjaamiseksi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen uudeksi kielilaiksi helmikuussa Uuden lain mukaan valtioneuvosto antaa eduskunnalle vaalikausittain kertomuksen kielilain soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kertomuksessa tulee tarpeen mukaan tuoda esiin lainsäädännön puutteita ja sellaisia kielellisiä tarpeita, joita laissa ei ole huomioitu. Ehdotuksella tavoitellaan nykyistä parempaa kielilainsäädännön valvontaa ja seurantaa. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä. Ilmaisulla "ainakin" mahdollistetaan, että kieliolojen muuttuessa kertomuksessa voidaan tarpeen mukaan käsitellä myös muiden kieliryhmien, esimerkiksi suurimpien maahanmuuttajaryhmien, oikeudellista tai tosiasiallista asemaa kielellisestä näkökulmasta. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on, että ainakin venäjän kielen asemaa käsitellään ensimmäisessä eduskunnalle annettavassa kertomuksessa.

13 Normit ja niiden seuranta Keskeisimmistä kielikysymyksistä säädetään Suomessa perustuslaissa, johon sisältyvät kansalliskieliä koskevat yleissäännökset ja perussäännökset vähemmistöryhmien kielellisistä oikeuksista. Uudella kielilailla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet perustuslaissa edellytetyllä tavalla. Lakiin sisältyy viittauksia muita kieliä koskevaan lainsäädäntöön sekä kielisäännöksiä sisältävään erityislainsäädäntöön. Seuraavassa on koottu tärkeimpiä maahanmuuttajia ja vähemmistöryhmiä koskevia lakeja ja niihin sisältyviä kielisäännöksiä Perustuslaki Suomi on sitoutunut toteuttamaan ja noudattamaan syrjimättömyyden ja tasavertaisuuden periaatteita uudessa perustuslaissa (731/1999), jonka 17 :ssä sanotaan: saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Suomen solmimissa ja vuonna 1998 voimaan astuneissa vähemmistökieliä ja kansallisia vähemmistöjä koskevissa sopimuksissa venäjänkieliset ja muut vähemmistöt, kuten juutalaiset ja tataarit, on tulkittu kuuluviksi perustuslaissa mainituiksi muiksi ryhmiksi Ulkomaalaislaki Ulkomaalaisten maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta sekä maasta poistumisesta säädetään ulkomaalaislaissa (378/1991) ja sen nojalla annetussa ulkomaalaisasetuksessa (142/1994). Vuonna 1996 ulkomaalaislakiin (511/1996) lisättiin uusi pykälä (18 a). Siinä määritellään edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevalle henkilölle, jolla on suomalainen syntyperä. Lain mukaan vähimmäisedellytys on se, että kaksi isovanhemmista on ollut merkittynä asiakirjaan kansallisuudeltaan suomalaisena. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on myös hakijan osallistuminen lähtömaassa järjestettyyn maahanmuuttovalmennukseen. Eduskunta hyväksyi tammikuussa 2003 pykälän 18 a muuttamisen (HE 160/2002) siten, että entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevilta inkerinsuomalaisilta edellytetään määrättyä suomen tai ruotsin kielen taitotasoa ennen oleskeluluvan myöntämistä. Vaatimus ei koske esimerkiksi perheenjäseninä tai työntekijänä oleskelulupaa hakevia. Uudessa säännöksessä kuvataan myös mm. jonotusmenettely ja asunnon hankkimiseen liittyvä menettely. Lain muutoksen mukaiset menettelyt otettaneen käytäntöön syksyllä Ulkomaalaislain kokonaisuudistus (HE 265/2002) annettiin eduskunnalle joulukuussa 2002, mutta lakiesitys raukesi, koska sitä ei ehditty käsitellä ennen vaalikauden päättymistä Kansalaisuuslaki Täysi-ikäinen ulkomaan kansalainen voi hakea Suomen kansalaisuutta asuttuaan Suomessa viisi vuotta. Ulkomaalainen saa Suomen kansalaisuuden yleensä vain sillä ehdolla, että hän luopuu aikaisemmasta kansalaisuudestaan.

14 13 Parhaillaan on eduskuntakäsittelyssä uusi kansalaisuuslaki (HE 235/2002), jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2003 aikana. Suurin periaatteellinen muutos uudessa laissa on kaksoiskansalaisuuden hyväksyminen, jolloin Suomen kansalaisuutta hakeva ulkomaalainen voisi säilyttää aikaisemman kansalaisuutensa, jos hakijan kansalaisuusvaltio sen sallii Kotouttamislaki Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (kotouttamislaki, 493/1999) tuli voimaan vuonna 1999 (muutos 118/2002). Lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Lain piiriin voivat kuulua maahanmuuttajat, joilla on kotikunta Suomessa. Kotouttamislain mukaan kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Lain toimeenpanossa työministeriön sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten vastuulla on maahanmuuttajien kotouttamisen yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta. Kunnilla on kotouttamisen yleis- ja yhteensovittamisvastuu. Työvoimatoimistot huolehtivat työvoimapalvelujen ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden järjestämisestä. Laki velvoittaa kuntaa laatimaan kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Kotouttamislaissa säädetään myös kotoutumissuunnitelmasta, jossa sovitaan kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken maahanmuuttajan ja hänen perheensä kotoutumista koskevista toimenpiteistä, kuten koulutuksesta, kuntoutuksesta ja työharjoittelusta. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan on maahanmuuttajalla, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tai hakenut toimeentulotukea Kotouttamislain toimeenpanon seuranta Hallitus antoi eduskunnalle selonteon kotouttamislain toimeenpanosta keväällä Sen mukaan lain toimeenpanossa on huomattavia alueellisia eroja, koska maahanmuuttajien määrä ja asema vaihtelee eri puolilla maata. Kuntien laatimien kotouttamisohjelmien sisältö ja konkreettisuus vaihtelee myös paljon. Kotouttamislain puutteita on ollut muun muassa se, että sitä ei ole huomioitu valtion eikä kuntien budjeteissa. Vaikuttaa myös siltä, että kunnat eivät ole olleet valmiita ottamaan riittävästi vastuuta kotouttamislain toimeenpanosta. Venäjänkieliset ovatkin ilmaisseet kannanottonaan eduskunnan sivistysvaliokunnalle, että kotouttamislaki sinänsä on hyvä, mutta sen toteutus ontuu resurssien, työnjaon ja viranomaisvalmiuden osalta. Selonteon mukaan kotoutumissuunnitelman tavoite ja tarkoitus ovat yleensä jääneet maahanmuuttajille itselleen epäselväksi. Useimmat eivät pitäneet kotoutumissunnitelmaa hyödylli-

15 14 senä. Sen sisällöstä maahanmuuttajalle jää mieleen yleensä vain se, että heidän on opittava jonkin verran suomea puolen vuoden aikana. Maahanmuuttajille ei kerrota suunnitelmaa tehtäessä tarpeeksi esimerkiksi eri kurssien vaihtoehdoista. Selonteossa kotouttamislakiin esitettiin yhteensä 77 konkreettisuudeltaan eritasoista kehittämisehdotusta. Venäjänkielisten kannalta kiinnostavia ovat mm. yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajajärjestöjen ja seurakuntien kanssa kotouttamisohjelmien suunnittelua ja toteuttamisesta varten. Selonteossa mm. ehdotetaan, että työvoimatoimistoihin tulee rekrytoida etnisen taustan omaavia työntekijöitä. Selonteossa ehdotetaan myös oikeusturvan varmistamiseksi ammattitulkkien palvelujen käytön lisäämistä. Se toteutuneekin vuonna 2003, jolloin työvoimatoimistoille osoitetaan erillinen määräraha tulkkauspalveluihin. Myös maahanmuuttajakoulutusta on vuodesta 2003 lähtien mahdollisuus lisätä 18 opintoviikosta 40 opintoviikkoon. Etnisten suhteiden neuvottelukuntaan on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on seurata kotouttamislain toimeenpanoa maahanmuuttajien tarpeiden kannalta. Työryhmä seuraa ja arvioi mm. tiedottamisen riittävyyttä ja kattavuutta eri tasoilla, viranomaisten yhteistyötä paikallistasolla, maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua itseään koskevien päätösten ja suunnitelmien valmisteluun, kansalaisjärjestöjen roolia paikallisten maahanmuuttajayhteisöjen kannalta sekä maahanmuuttajataustaisten asiantuntijoiden käyttöä kotouttamisohjelmia toteutettaessa. Työryhmän toimikausi alkaa tammikuussa 2003, ja sen on määrä laatia loppuraportti kesäkuuhun 2004 mennessä. Työministeriössä on aloitettu myös maahanmuuttajien paikallisen kotouttamistoiminnan tueksi tarkoitetun oppaan ja laatuasiakirjan valmistelu Varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet Perustuslain perusoikeussäännöksistä varhaiskasvatuksen toteuttamisessa keskeisiä oikeuksia ovat yhdenvertaisuus, ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapauden ja oikeuksien turvaaminen, uskonnonvapaus sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Myös monissa valtioneuvoston periaatepäätöksissä on tehty linjauksia, joista seuraa velvoitteita varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (2002), periaatepäätös hallituksen maahanmuuttoja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi (1997), periaatepäätös hallinnon toimenpiteistä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja rasismin ehkäisemiseksi (1997), kestävää kehitystä koskeva periaatepäätös (1998) sekä periaatepäätös kansanterveysohjelmasta (2001). Valtioneuvoston hyväksymien periaatteiden mukaan lapsella on oikeus turvattuun elinympäristöön, hoitoon, huolenpitoon, kasvuun ja oppimiseen riippumatta asuinpaikasta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta tai etnisestä alkuperästä. Lapsella on oikeus omaan äidinkieleensä ja omaan kulttuuriinsa. Varhaiskasvatus tukee lapsen äidinkielen oppimista sekä vieraskielisten lasten suomen tai ruotsin kielen oppimista. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuripiirinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi.

16 15 Laki ja asetus lasten päivähoidosta (36/1973 ja 239/1973) luovat edellytykset lasten päivähoidolle ja sen piirissä annettavalle varhaiskasvatukselle ja määrittelevät toiminnan vähimmäisvaatimukset. Lasten päivähoito on peruspalvelu, jonka järjestäminen on kunnan velvollisuus ja jonka rahoitus tapahtuu pääosin yhteiskunnan varoista. Yhteiskunnan tehtävänä on taata laadullisesti hyvän päivähoidon saatavuus siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua palveluihin riippumatta perheen sosioekonomisesta tai muusta yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta. Päivähoitopalvelujen tulee olla monipuolisia ja eri palvelumuotojen tasapuolisesta kehittämisestä tulee huolehtia. Palveluissa voi kuitenkin olla kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja asukkaiden tarpeen mukaan. Päivähoidon asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia ja pienituloisilla on oikeus maksuttomiin päivähoidon palveluihin. Päivähoitoa koskevia määräyksiä löytyy myös kuntalaista (365/1995), sosiaali- ja terveyshuollon valtakunnallisista laatusuosituksista (1999) ja laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Esiopetus on osa varhaiskasvatusta, josta säädetään perusopetusta koskevassa lainsäädännössä (628/1998, muutettu 1288/1999). Esiopetuksen opetussuunnitelman mukaan maahanmuuttajien esiopetuksessa tulisi ottaa huomioon lapsen tausta ja lähtökohdat. Maahanmuuttajalapselle tulisi antaa perusta kaksikielisyydelle ja mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodissa tai koulussa, perusopetukseen valmistavana opetuksena tai näiden yhdistelmänä. Kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä päivähoidon lainsäädäntöä. Esiopetusikäisiä voi kuulua myös perusopetuksen ryhmiin, joissa opiskellaan oppilaan omaa äidinkieltä tai suomea / ruotsia toisena kielenä Varhaiskasvatus ja lapsiperheiden tuki Ensisijainen vastuu lapsen kasvattamisesta on lapsen vanhemmilla. Yhteiskunnan tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestelmän päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta varhaispalvelutoiminnasta, esimerkiksi kerhotoiminnasta. Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) mukaan lasten vanhemmilla on vanhempainrahakauden päätyttyä oikeus saada lapselleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka joko päiväkodissa tai perhepäivähoidossa siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena perusopetukseen. Lasten kotihoidon tuen ja kunnan järjestämän päivähoidon vaihtoehtona perheet voivat valita lapselleen yksityisen järjestelmän päivähoidon lakisääteisen yksityisen hoidon tuen turvin Koulutusta koskevat lait ja opetussuunnitelmat Vuonna 1999 voimaan tulleet koululait koskevat perusopetusta, lukio- ja ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta. Niissä säädetään myös maahanmuuttajaoppilaita koskevasta opetuksesta. Vuoden 1999 alusta voimaan tullut koulutusta koskeva lainsäädäntö käsittää seuraavat lait: - perusopetuslaki (628/1998)

17 16 - lukiolaki (629/1998) - laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) - laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) - laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) - laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998) - laki opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta (635/1998) Lisäksi ovat voimassa mm. seuraavat koulutusta koskevat lait: - laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta (763/1990) - laki ammattikorkeakouluopinnoista (255/1995) - yliopistolaki (645/1998) Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuus koskee kaikkia Suomessa vakinaisesti asuvia lapsia kansallisuudesta riippumatta. Äskettäin maahan muuttaneiden opetus voidaan järjestää joko perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä tai mikäli se ei ole mahdollista, sijoittamalla oppilaat yleisopetukseen ja tukemalla heitä heidän tarpeidensa mukaisesti. Suomen tai ruotsin kielen ja oman äidinkielen opiskelu luovat perusopetuksessa edellytykset kaksikielisyyden kehittymiselle. Perusopetuslain mukaan erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan järjestää myös pääosin tai kokonaan muilla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai viittomakielellä. Perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Täydentävällä opetuksella tarkoitetaan maahanmuuttajien tukiopetusta sekä äidinkielen ja vieraan kielen kielitaidon ylläpitämiseen tähtäävää opetusta. Maahanmuuttajien tukiopetukseen ovat oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään kolme vuotta. Maahanmuuttajat voivat osallistua myös perusopetuksen jälkeiseen lisäopetukseen. Maahanmuuttajien lisäopetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa riittävät taidot suomen tai ruotsin kielessä ja muissa aineissa voidakseen jatkaa opintojaan toisen asteen oppilaitoksessa ja menestyäkseen työelämässä. Opiskelijan oman äidinkielen taitojen säilymistä ja kehittymistä tuetaan sekä hänen kulttuuri-identiteettiään vahvistetaan. Maahanmuuttajat voivat hakea lukiokoulutukseen ns. joustavan valinnan kautta, jos heillä ei ole suomalaista peruskoulun päästötodistusta. Maahanmuuttaja voi opiskella lukiossa suomen tai ruotsin kieltä suomi / ruotsi toisena kielenä oppimäärän mukaan ja omaa äidinkieltään joko osana koulun normaalia opetusta tai erillisen resurssin turvin. Maahanmuuttajaoppilas voi suorittaa ylioppilastutkinnossa suomi / ruotsi toisena kielenä kokeen. Lupa lukiokoulutuksen järjestämiseen voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Opetusministeriön päätöksellä lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksissa, kuten esimerkiksi Suomalais-venäläisessä koulussa. Lukion erityisenä koulutustehtävänä voi olla esimerkiksi vieraskielinen opetus. Maahanmuuttajat voivat hakea myös ammatilliseen peruskoulutukseen joustavan valinnan kautta. Eri alojen ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteissa on erilliset

18 17 maahanmuuttajia koskevat kohdat, joissa on otettu huomioon maahanmuuttajien erityistarpeita. Niiden mukaan heille voidaan järjestää toisen kielen ja oman äidinkielen opetusta. Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, koulutuksen järjestäjä voi jakaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset opinnot säädetystä poikkeavalla tavalla. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintoihin varattu resurssi voidaan jakaa joustavasti mahdollisiin oman äidinkielen opintoihin, suomi / ruotsi toisena kielenä opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Omaa äidinkieltä voidaan opiskella myös vieraana kielenä tai vapaasti valittavina opintoina. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä voi päättää, että opetus voidaan erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin suomen, ruotsin, saamen, romanin tai viittomakielellä. Vuonna 2001 tehdyn kyselyn mukaan joissain oppilaitoksissa on annettu opetusta venäjän kielellä, sillä venäjänkielisiä opiskelijoita on ammatillisessa koulutuksessa verrattain paljon. Maahanmuuttajille on järjestetty ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta vuodesta 1999 lähtien. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelman mukaan tavoitteena on, että kaikki aikuiset maahanmuuttajat pääsevät tarvittaessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään perehdyttävään maahanmuuttajakoulutukseen sekä tarvittaessa ammatilliseen perus- tai täydennyskoulutukseen. Ohjelman mukaan maahanmuuttajakoulutuksen pituuden ja sisällön ratkaisee yksilöllinen tarve. Vastuu aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta jakautuu opetushallinnon ja työhallinnon kesken. Työhallinto vastaa työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja opetushallinto järjestää aikuisille maahanmuuttajille muuta kotoutumiskoulutusta. Se järjestetään joko työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai maahanmuuttajan omaehtoisena koulutuksena. Kotoutumiskoulutuksen laajuus vaihtelee opintoviikon välillä. Kotoutumiskoulutuksessa on kuusi opintokokonaisuutta: suomen tai ruotsin kielen opinnot, arjen taidot ja elämänhallinta, yhteiskuntatietous, kulttuurituntemus, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä valinnaiset opinnot. Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävän maahanmuuttajakoulutuksen aloittaneiden määrä on vuosina pysynyt suunnilleen samansuuruisena, noin 7 000:n tasolla. Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan (763/1990) työvoima- ja elinkeinokeskukset hankkivat ammatillista aikuiskoulutusta. Vuonna 2001 kyseisen koulutuksen aloitti ulkomaalaista. Osa koulutuksesta on toteutettu yhteistyössä työnantajien kanssa ns. rekrytointikoulutuksena. Näin on järjestetty mm. joukkoliikenteen, metalli- ja siivousalojen koulutusta. Samoin on toteutettu esimerkiksi lääkärien, opettajien ja tutkijataustaisten henkilöiden koulutusta. Opetushallitus on antanut ohjeen maahanmuuttajien osallistumisesta ammattitutkintolain mukaisiin näyttökokeisiin vuonna Maahanmuuttajille järjestetään myös nimenomaan heille tarkoitettuja ammatillisia kursseja, lähinnä työvoimakoulutuksena.

19 18 Työministeriössä valmistellaan parhaillaan maahanmuutto-ohjelmaa, jossa pyritään parantamaan maahanmuuttajien täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Ohjelma pyritään sisällyttämään seuraavaan hallitusohjelmaan keväällä Maahanmuuttaja voi hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, jos hänellä on vaadittava pohjakoulutus. Avoin yliopisto-opetus soveltuu myös maahanmuuttajille, pohjakoulutuksesta riippumatta Koululakien seuranta Valtioneuvosto antoi maaliskuussa 2002 eduskunnalle selonteon uusien koululakien vaikutuksista ja laeissa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Selonteon mukaan merkittäviin lainsäädännön muutoksiin ei ole tarvetta. Selonteon puutteena on kuitenkin se, että siinä ei ole lainkaan käsitelty vieraalla kielellä tapahtuvaa opetusta Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen / rinnastaminen Ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen rinnastamisesta säädetään laissa ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986). Virkakelpoisuuden saaminen ulkomaisen korkeakoulututkinnon perusteella tuli Suomessa mahdolliseksi vuoden 1987 alusta. Vuosina päätökset tehtiin opetusministeriössä. Tuona aikana tehtiin yhteensä noin tunnustamis- ja rinnastamispäätöstä, joista koski entisen Neuvostoliiton alueella suoritettuja tutkintoja. Tutkintojen tunnustamisesta on vastannut vuodesta 1997 lähtien opetushallitus. Marraskuuhun 2002 mennessä opetushallitus on tehnyt tunnustamis- tai rinnastamispäätöstä. Tutkinnoista 36 prosenttia on suoritettu entisessä Neuvostoliitossa, 15 prosenttia Venäjällä ja kolme prosenttia Virossa. Hakemuksia on jätetty noin 880, joista noin sata on hylätty eri syistä. Terveydenhuollon ammattien osalta ammatinharjoittamis- tai laillistamisluvat myöntää Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO). Vuoden 1995 alusta lähtien ammatinharjoittamisen edellytyksenä on ollut Tampereen yliopistossa järjestettävään kuulusteluun osallistuminen Kielisäännöksiä Eduskunta hyväksyi helmikuussa 2003 hallituksen esityksen uudeksi kielilaiksi (HE 92/2002). Uusi kielilaki korvaa vanhan, vuodelta 1922 peräisin olevan lain. Lain on määrä astua voimaan vuoden 2004 alussa. Uusi kielilaki on Suomen kansalliskieliä, suomen ja ruotsin kieltä, koskeva yleislaki. Lakiin sisältyy viittauksia myös muita kieliä koskevaan lainsäädäntöön sekä kielisäännöksiä sisältävään erityislainsäädäntöön. Oikeudesta käyttää muita kieliä viranomaisten kanssa asioidessa säädetään erityislaeissa, kuten oikeudenkäyntiä, hallintomenettelyä, hallintolainkäyttöä ja koulutusta koskevissa laeissa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalilainsäädännössä.

20 19 Viranomaisten velvollisuudesta huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä säädetään hallintomenettelylain (598/1982) 22 :ssä ja hallintolain (586/1996) 77 :ssä. Viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos asianomainen ei osaa suomen tai ruotsin kieltä. Viranomaisten on hankittava ja kustannettava tulkki tai huolehdittava kustannuksellaan kääntämisestä asioissa, jotka tulevat vireille viranomaisten aloitteesta. Ns. asianosaisaloitteisissa asioissa viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä erityisestä syystä. Käytännössä määrärahojen puutteen vuoksi tulkin käyttö on kuitenkin ollut vähäistä. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, 3 ja 5 ) säädetään, että potilaalle on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä tulkki, jos hänen hoitonsa, kohtelunsa ja tiedon saantinsa hoidosta sitä edellyttävät. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) säädetään, että on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkin hankkimisesta, jos virkailija ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä. Hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelman mukaan tulkkaus- ja käännöspalvelujen sekä muun tiedottamisen avulla taataan pysyvästi Suomessa asuville maahanmuuttajille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää julkisia palveluja. Viranomaisten on huolehdittava tulkkauksen ja käännösten saatavuudesta ja resursseista. Lisäksi eri viranomaisten on työministeriön koordinoimana tuotettava maahanmuuttajille tiedotusmateriaalia heidän omalla äidinkielellään. Työministeriö on antanut ohjeen maahanmuuttajien kielipalveluista (O/1/2000 TM). Siinä määritellään tilanteet, joissa kunta voi saada korvausta tulkkaus- ja käännöspalveluista. Kustannukset korvataan muun muassa, kun tulkki- ja käännöspalvelut liittyvät kotoutumissuunnitelman laatimiseen ja kotoutumista edistävien lähiympäristön ja yhteiskunnan tarjoamien palveluiden käyttöön ohjaamiseen. Ohjetta on tulkittu esimerkiksi siten, että koulun ja kotien väliseen yhteistyöhön liittyvät tulkkaukset on korvattu kunnalle, mutta ei opetuksessa tarvittavaa tulkkausta. Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden paluumuuttajien kanssa asioivat viranomaiset ovat saaneet valtiolta korvauksen tarvittavista tulkkaus- ja käännöspalveluista maassaolon ensimmäisen puolen vuoden ajalta. Eri puolilla maata toimii seitsemän alueellista tulkkikeskusta Tampereella, Lahdessa, Turussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Vantaalla ja Oulussa. Lisäksi työministeriöllä on ostosopimus Tulkkikeskus Lingua Nordican kanssa tulkkaus-, käännös- ja koulutuspalveluista Laki etnisen yhdenvertaisuuden turvaamisesta Hallitus antoi joulukuussa 2002 eduskunnalle esityksen laiksi etnisen yhdenvertaisuuden turvaamisesta (HE 269/2002). Sen soveltamisalaan sisältyvät mm. ammatillinen ohjaus ja koulutus, sosiaaliturva, terveydenhuolto, sosiaalietuudet, koulutus sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuus. Ehdotettu laki kieltää etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän, joksi määritellään sekä välitön että välillinen syrjintä, häirintä ja ohje syrjiä etnisen alkuperän perusteella. Laissa säädetään mm. todistustaakkasäännöstä, jonka mukaan myös syrjivällä osapuolella on todistusvelvollisuus. Lain valvonta säädetään vähemmistövaltuutetun sekä uuden oikeusturvaelimen, syrjintälautakunnan tehtäväksi. Viranomaiselle, jonka toiminnan luonteeseen liittyy mahdolli-

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Sisältö Päivähoito-oikeuden muutokset Kotihoidon tuen puolittaminen Oppivelvollisuus Esiopetuksen velvoittavuus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot